Perjantai 11.3.2011 n Numero 3n

KOLMen tiLan eriKOiSteHtÄVÄ S. 21

MaaUSKO jaMaaLaiSjÄrKi S. 20

YHDiSteLMÄLLÄ HarVennUKSiLLe S.14

11.3.2011MAASEUTU2

• Erikoisdesinfi oinnit ja vaativat pesupalvelut• Karja- ja tuotantotilojen painepesut• Karja- ja tuotantotilojen desinfi oinnit• Ruokintajärjestelmien purkamiset ja pesut• Ruokintajärjestelmien desinfi oinnit• Äänikarkoitteet linnuille puutarhoihin ja pelloille• Tuholaistorjunta, rottatorjunta, lintuesteet• Homeenpoistot ja homeenestokäsittelyt• Vesivahinkojen kuivaus- ja mittauspalvelut

HOMESANEERAUS JA DESINFIOINTI

Myynti 0400 246 240 • Päivystys 0400 226 622

www.fi -service.fi

HEINÄNKORSI RAIMO HEINOKOULUTETTU HIEROJA

• Klassinen hieronta• Jäsenkorjaushieronta

• HunajahierontaRohdaistentie 53, 27230 LAPPI0400 128 991, 02 826 0639

LUSTO/Jukka Silvast

Luonnos kalastuslain kokonais-uudistuksesta valmistuu kulu-van vuoden loppuun mennessä. Mutta samaan aikaan tutkijaryh-mä valmisteli pikavauhtia ajanta-salla olevan väliraportin lohikan-tojen tilasta ja kalastuksesta, joka on nyt pohjana maa- ja metsäta-lousministeri Sirkka-Liisa Antti-lan vetämän lohityöryhmän pää-töksille.

Lohityöryhmää tarvittiin, kun viime kesän lohen mitatut nou-sumäärät laskivat oleellisesti poh-joisen joissa.

– Tilanne on yllättävä, aivan erilainen minkä pohjalta lohiasi-oita on käsitelty Itämeren alueel-

la, tutkijaryhmää johtava Eero Helle sanoo.

Kalastus ja etenkin lohi herät-tää jatkuvasti kiivaita tunteita etenkin rannikkopitäjissä ja ka-lastuksesta muodossa tai toisessa toimeentulonsa hankkivien kes-ken. Jo kalastuslain valmistelus-

sa kentällä älähdettiin heti suu-rella äänellä pelkästään keskuste-luissa olleesta verkko- ja nuotta-kalastusrajoituksia.

Ja lohenpyyntiä koskevien vuo-den 2008 päätöksiin perustuvan lohiasetuksen aikamääräysten muuttaminen jälleen ennakoi-daan visaiseksi ministeri Antti-lan vetämälle työryhmälle. Mo-nella suulla nyt arvioidaankin, että vaalit ehditään käydä ennen uusia lohipäätöksiä. Lohi on Suo-messa politisoitunut.

Mitä ihminen voi tehdä?Tutkija Helle tiivistää, että lohin tilanne on erilainen kuin vuo-siin 2008 ja 2009 pohjautuvat nä-kemykset. Helle nostaa tiedois-ta esiin istutus- ja luonnonpoikas-ten smolttivaiheen kuolleisuuden meressä, mikä on korkea ja oleel-linen. Lisäksi hän näkee, että ete-läisellä Itämerellä ajosiimapyynti on jo aivan samaa luokkaa kuin kielletyn ajoverkkopyynnin saa-liit takavuosina.

Smolttivaiheen kuolleisuus voi tutkijan mukaan voi johtua hy-vinkin monesta syystä.

– Siihen voi vaikuttaa jopa suu-rilmaston vaihtelu säätyyppei-neen, suolapitoisuuden muutos meressä, veden lämpötila, saalis-kalakantojen rakenne lohen ra-vintoketjussa.

– Tässä tulee kysymys, mitä ih-

minen voi vielä tehdä lohen hy-väksi, siinä on Anttilan työryh-mälle pohdittavaa, Helle sanoo varovasti.

Tutkijaryhmän työ jatkuu ke-sän yli, ja Hellekin uskoo, että kesän aikana saadaan vielä uutta ja vahvistavaa tietoa. Keväällä al-kavalle Selkämeren ja Perämeren pyyntikaudelle silti moni odottaa uusia rajauksia.

– Ainakin Anttilan työryhmä päättää, onko tarvetta muutok-sille, Helle heittää.

Uutisankka alasKalastuslain uudistamista pide-tään tärkeimpänä vireillä oleva-na lainsäädäntöhankkeena kalas-tusalalla. Uudistusta on valmistel-tu toista vuotta, tulevakin hallitus pääsee vielä sanomaan sanansa. Valvontaa koskevasta osasta pää-tetään vielä tällä eduskuntakau-della lähipäivinä. Siihen liittyy muun muassa rahoitus ja tähän nykyinen kalastuksenhoitomak-su ja läänikohtainen viehemaksu. Näitä ollaan yhdistämässä yhden kortin malliin.

Sen sijaan kalastuksen harras-tajia on säikäyttänyt julkisuudes-sa keskustelu mahdollisista verk-kokalastuksen ja nuottauksen uusista rajoituksista. Näillä oli-si merkitystä jo aivan tavalliseen harrastajakalastajaan. Tässä yh-teydessä on puhuttu nuottauk-

sen kieltämistä muilta kuin am-mattilaisilta sekä verkkokalastus-oikeuden rajaamisesta 180 met-riin, käytännössä kuuteen verk-koon kalastajaa kohti.

– En usko, että esitys menee tä-hän malliin, valmistelua vetävä osastopäällikkö Pentti Lähteen-oja maa- ja metsätalousministe-riöstä sanoo tänään.

Lähteenojan mukaan mitään yksityiskohtaisia rajoitusmalle-ja ei ole edes kirjattu. Sen sijaan troolauksen ja isorysällä pyyn-ti on aiemminkin rajattu ammat-tilaisille ja se pysynee näin myös uudessa laissa.

Lähteenoja myöntää, että ka-lastusta rajoitetaan siihen suun-taan, istutuspainotuksista siirry-tään esimerkiksi vaelluskalojan elinympäristön parantamiseen, muun muassa merilohen.

– Lohelle voisi olla perusteltua laatia samantapainen kannanhoi-to- ja käyttösuunnitelma kuin mi-tä on tehty suurpedoillekin, hän pohtii.

Ministeri Anttila sanoi hiljan kalastusaluepäivillä, että kalava-rojen käyttö ja hoito tulee järjes-tää uusimpaan tietoon perustuen ja kalavaroja tulee myös tarkastel-la niiden koko elinkierron alueel-la erityisesti vaelluskalat huomi-oon ottaen. Uudella kalastuslail-la tulee järjestää kalavarojen eko-logisesti, sosiaalisesti ja taloudel-lisesti kestävä käyttö.

Tässä numerossa

REMONTOIDAAN TOIMIVAKSI TIlAKSI

11.3.2011MAASEUTU 3

lohen tilanne yllätti tutkijatRKTL :n ylijohtaja Helle ennakoi ministeri Anttilan työryhmälle visaista pureskeltavaa.

Ainakin Anttilan työryhmä päättää, onko tarvetta muutoksille.

KERROSTAlOISSA PIAN lISÄÄ TIlAA PUUllE

UUSIA VIHANNEKSIA RUOKAPÖYTÄÄN

MYRSKYTUHOT lISÄÄNTYVÄT METSISSÄ

KOlUMNISTI lAAJA MIETTII KEVÄÄN MERKKEJÄ

SIVU 5 Biolanin vanha pää-konttori sai uudet vuokralaiset■

SIVU 8 Konsultti kaipaa uutuuksia kasvatukseen ja uutta sitä tietä markkinoille

■

SIVU 21■

SIVU 11■

SIVUT 6-7■

Kalastajia kiukuttaa yleensä pitkälle kevääseen venyvä epävarmuus lohenpyynnin säännöistä.

Maataloustuote- ja elintarvikemarkki-noilla on koettu turbulenssi, joka heiluttaa tuo-tannon perusteita. Esimakua tästä saatiin jo vuonna 2008, jolloin viljan maailmanmarkkina-hintojen nopea nousu yllätti kaikki. Seuraavi-en parin vuoden aikana hinnat palautuvat taas lähtötasolleen. Kuluvana talvena on toistunut sama ilmiö. Eräiden viljalajien tuottajahinnat jopa tuplaantuivat puolessa vuodessa.

Yksi sYY hintaralliin on satotasojen vaihtelut mutta myös muutokset kulutuksessa. Viime ke-sän kuivuus Venäjällä johti tarjonnan supistu-miseen, maissia käytetään entistä enemmän etanolin valmistamiseen ja Kiinan talouskehi-tys muuttaa ruokatottumuksia. Raaka-aineisiin kohdistunut spekulointi on myös hintavaihte-lua lisäävä hallitsematon tekijä. On todennäköistä, että hinnat heiluvat jatkos-sakin. Kohonneet ruokakustannukset lisäävät epävakautta maailmanlaajuisesti. Lähes kaik-kien muiden hyödykkeiden osalta on löydet-tävissä korvaavia tuotteita mutta ruokaa tar-

vitaan joka päivä. Niissä maissa, joissa kansa-laiset käyttävät suurimman osan tuloistaan jo-kapäiväiseen leipään, tilanne on huolestutta-va. Todellisen ruokakriisin seurausvaikutukset ovat arvaamattomia. Viime viikkojen Pohjois-Afrikan levottomuuksien yksi syy on ruuan hin-nan nousua. Tähänastiset mellakat ovat alku-soittoa siihen verrattuna, jos ruuasta tulee ai-to puute.

kohonneilla viljan hinnoilla on varjo-puoli Suomessakin. Kotieläintuotannossa re-hukulut nousevat ja heikentävät lihan- mai-don ja kananmunantuotannon kannattavuut-ta. Luonnollisena seurauksena tulisi olla niiden tuottajahintojen nousu. Kananmunien ja mai-don osalta tuottajahinta onkin nousu-uralla, ei kuitenkaan riittävästi. Lihan kohdalla tilanne on synkkä. Lihasonni syö elinaikanaan 2 tn re-huviljaa, sika 200 kg. Rehuviljan hinnan nousu 70 eur/tn tarkoittaa naudanlihaan yli 40 sen-tin ja sianlihaan yli 20 sentin kilokohtaisen ko-rotustarpeen.

tuotantokustannusten nousulle ei löydy muuta maksajaa kuin tuotteiden loppu-käyttäjä eli kuluttaja. Jos hinnannousua ei vä-littömästi tapahdu, ajautuvat kotieläintilat yli-pääsemättömiin kannattavuusvaikeuksiin.

Markkinoiden jäYkkYYs eli hintojen nou-sun pitkä viive on hämmästyttävää. Yhdeksi syyksi on väitetty tuontipainetta, joka on seu-rausta mm. Saksassa koetusta rehurasvan diok-siinikriisistä. Siellä lihan kulutus aleni ja saksa-laista sikaa puskee muiden murheeksi. Tuontilihan alkuperän hämärryttäminen on kaupan ja myös eräiden elintarvikejalostaji-en tietoista politiikkaa. Kotimaisuutta ei halu-ta nähdä sellaisena ylivoimatekijänä, joka tuo-daan näkyvästi esille. Alkuperämaa yritetään häivyttää ja tuotemerkeillä luoda kuvaa suo-malaisesta tuotteesta, vaikka raaka-aineet ovat tuontitavaraa.

satakunnan kannalta tilanne on haasta-va. Olemme monissa artikkeleissa tuotannon

ydinaluetta. Menestyksen merkitys on suuri paitsi yksittäisille yrittäjille myös aluetaloudel-le. Löytyisikö täältä kaupan ketju tai edes yksit-täisiä marketteja, jotka sitoutuisivat myymis-sään peruselintarvikkeissa tuomaan kotimaiset vaihtoehdot näkyvästi esille? Kuluttajien tah-totilaa suosia suomalaista tuotetta en epäile ja ruuantuottajat olisivat valmiita antamaan sel-laisille yrityksille suosituimmuusaseman.

Perjantaina 11.3.2011n

Pääkirjoitus

KOLUMNI n Markku Pärssinen

SITAATTI

Ruokamarkkinat myllerryksessä

Markku PärssinentoiminnanjohtajaMTK-Satakunta

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto - SIT-RA julkaisi alkuviikosta maaseutubaro-metrin. Noin 1 600 suomalaisen vastauk-seen perustuvasta kyselytutkimuksesta käy ilmi, että maaseudun tulevaisuuteen

suhtautuu nyt optimistisesti 42 prosenttia suoma-laisista. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 31 prosenttia. Muutos on myönteinen ja merkittävä. Usko maaseudun merkitykseen Suomen tulevai-suuden kannalta on vahvistunut.

Tutkimusta medialle maanantaina esitellyt johtaja Eeva Hellströn sanoikin, että maaseudulla on nyt

nostetta ihan uudella tavalla. Helström toi esiin myös sen, miten maaseutuoptimismi on vahvaa jopa nuorten keskuudessa.

Maaseudulla on monenlaista merkitystä suoma-laisille. Joillekin se on osa kulttuuriperintöä, joil-lekin osa virkistäytymistä ja joillekin se edustaa

puhdasta ruokaa. Kaikki nämä asiat voidaan näh-dä myös elinkeinojen kannalta.

Tutkimuksessa oli ilahduttavaa etenkin se, että suuri osa nuorista uskoi kymmenen vuoden kuluttua joko osittain asuvansa maaseudulla tai tekevän siellä työtä. Tutkimus sisältää - varsinkin vaalien lähestyessä - poliittisille päättäjille tärkeän viestin. Kun suomalaisilla on halua asua ja työs-kennellä maaseudulla sekä käyttää maaseudun tuotteita ja palveluita, niin maaseutua pitää myös kehittää. Muuten ihmisten toiveet eivät voi edes realisoitua.

Maaseudulla on nostettaMaaseudulla on monenlaista merkitystä suomalaisille.

Tällä hetkellä viljelijät ovat elintarvikeketjussa hei-koin lenkki. Tuotantokustannusten nousu ei näy tuottajahinnoissa, ja maatalouden kannattavuus on erittäin heikko.

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila 7.3.

Harvaan asuttujen alueiden hyvinvoinnin ja elin-voimaisuuden ylläpitämisessä turvallisuudella ja turvallisuuden tunteella on keskeinen merkitys.

Ministeri Anne Holmlund 17.2.

Epämääräinen tuonti on lopetettava ja kauppapoli-tiikassa EU:n on ryhdistäydyttävä. Neuvottelut ete-läamerikkalaisen ruokatuonnin lisäämiseksi pitää lopettaa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila 25.2.

11.3.2011MAASEUTU 5

Biolanin entinen pääkont-tori Maasillantiellä Kauttu-alla on saanut uudet vuok-ralaiset. Tiloihin muuttivat ennestään virastotalosta tu-tut naapurukset Pyhäjärvi-seutu ry ja ProAgria Sata-kunta.

Maaseudun kehittäjät tarttuivat sutiin ja tapetti-rulliin, joten toimistotilat kestävät kevätauringon hä-peilemättä.

Noin 200 neliössä on kah-den kerroksen väkeä: Ala-kerran yhteisö- ja yritys-kerroksessa palvelevat Py-häjärviseudun Marja Ka-res-Oksman, Elina Haa-visto ja Rauni Halonen se-kä ProAgrian yritysneuvoja Sari Uoti. Yläkerran vilje-lijäpalveluja tarjoavat maa-tilan energianeuvoja Jukka Kontulainen ja viljelyneu-

voja Atte Mäkitalo.Toimijoiden yhteiskäy-

tössä on sosiaalitilojen li-säksi neuvotteluhuone ja keittiö. Yläkerrassa on li-säksi pieni toimistohuone vierailijoille kuten Leader-toimintaryhmien yhteisel-le tiedottajalle tai ProAgri-an muille yritysneuvojille.

Kyltti keväälläEuran virastotalossa vuok-ralaisuus päättyi, kun kunta tarvitsi tiloja omaan käyt-töönsä.

– Kartoitimme vapaita huoneistoja ja tämän puo-lesta puhui sijaintikin. Mei-dät on ehkä entistäkin hel-pompi löytää ja uskoisin tilojen osoittautuvan toi-miviksi. Parkkitilaa kiin-teistössä asioiville on pi-

han lisäksi Maasillantien levikkeellä. Kunhan pak-kaset helpottavat, saam-me vaihdettua Biolanin ti-

lalle omat kylttimme ja sit-ten talo näyttää ulospäin-kin palvelupisteeltä, kerto-vat Sari Uoti ja Marja Ka-res-Oksman.

Palvelupisteen toimijat sopivat mainiosti saman katon alle, sillä maaseudun eläväisyyden tukeminen on vahva yhdistävä tekijä. Pro-Agria tarjoaa palveluja ja

osaamista maatalouden ja yritystoiminnan kilpailu-kyvyn kehittämiseen.

Tupaantuliaiset keväämmälläLeader-toimintaryhmä Py-häjärviseutu ry:n tehtävä-

nä puolestaan on paikalli-sen omaehtoisen kehittä-misen edistäminen.

Tupaantuliaiset uudessa palvelupisteessä pidetään lumien sulettua, mutta asi-oimaan seudun väki on toki jo tervetullutta. Käynnistä tosin kannattaa sopia etu-

käteen, sillä virallista auki-oloaikaa palvelupisteellä ei ole, koska kaikkien työhön kuuluu asiakaskäyntejä.

Pyhäjärviseutu ja ProAg-ria ovat luopuneet lankapu-helimista, joten väen tavoit-taa henkilökohtaisista kän-nykkänumeroista.

Uudet vuokralaiset Biolanin vanhaan pääkonttoriin

Talkootyön voima tuli todistetuksi remontin teossa. Vasemmalta Marja Kares-Oksman, Jukka Kontulainen, Rauni Halonen, Atte Mäkitalo, Elina Haavisto ja Marjut Haapanen. Kuvasta puuttuu Sari Uoti.

Käynnistä tosin kannattaa sopia etukäteen.

JÄTE- ym. KULJETUKSIA• Jäteastioita

• Vaihtolavakuljetukset

Aaro Reunanen, Rauma Unaja

GSM: 0400 128 158, kotipuh: 02 823 5328

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustuksetrakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

Samuli VahteriSto

rakentaminen11.3.2011MAASEUTU6

Mikko Peltovirta

Lounais-Suomen metsä-keskuksen puutuotehan-ke, Puuinfo Oy ja Finnish Wood Research Oy (FWR) rakensivat Turun raken-taminen ja sisustaminen -messuille yhteisen osaston, jossa ihmiset kävivät kyse-lemässä uusimmista puu-rakentamisen järjestelmis-tä ja alan tulevaisuuden näkymistä, tulevista raken-nusmääräyksistä, saaristo-rakentamisesta ja puuma-teriaalin käytön ympäris-töystävällisyydestä. Tietoja ja neuvoja saivat niin am-mattilaiset rakennuttajat ja rakentajat kuin omatoimi-set rakentajatkin. Osastolla oli kolmena päivänä haas-tateltavissa puurakentami-sen parhaimpiin kuuluvat asiantuntijat puutuoteneu-vojien lisäksi.

Pian jalkautuva?

Puurakentamisen infopis-te sai messukävijöiltä hie-noa palautetta ja erityises-ti opasvihkosia kotinikka-rit keräsivät mukaansa run-saasti. Esittelypöydällä pyö-rivät kahdella näytöllä ko-ko messujen ajan eri toimi-joiden rakennusjärjestel-miä ja tuotteita esittelevät videot sekä kuvasarjat ko-

Yksi askel puurakentamisen tielläKeväällä voimaan tulevat uudet rakennus-määräykset, jotka helpottavat puun käyttöä kerros-taloissa.

Lounaissuomalaisen pienyrittäjän valmistamaa puuelementtitaloa pystytetään Bromarvissa. Talo on arkkitehti Bruno Era-tin suunnittelema, sen tilasi Bromarvin Marttayhdistys ja toimitti Piispanristin saha.

timaisesta, ruotsalaisesta ja saksalaisesta puuraken-tamisesta. Puuinfon Vilja-kaisen kanssa alettiinkin suunnitella tästä pilotista mallia, jolla Puuinfo, FWR ja puurakennejärjestelmien toimittajat voisivat kiertää vastaavissa messutapahtu-missa yhdessä aktiivisten maakunnallisten toimijoi-den kanssa jakamassa käy-tännön tietoa.

Ekoteko-keskusteluTilaisuudessa paneelikes-kustelun juonsi metsäkes-kuksen Mikko Peltovir-ta ja hänen kysymyksiinsä ottivat kantaa Turun kau-punginvaltuuston puheen-johtaja Seppo Lehtinen ja Puuinfon Markku Karja-lainen. Ensimmäisenä tu-li esille Turun Linnanfäl-

tin moderni puukaupun-ginosa, joka äskettäin oli laitettu rakennuskieltoon vuoteen 2013 asti. Karja-lainen totesi, että hankkeen parissa on työtä tehty jo vii-me vuosituhannen loppu-puolelta alkaen ja tekemis-tä on ollut valtakunnan yk-

köshankkeeksikin nimetyn puukaupunginosan raken-tamisen käynnistämiseksi.

Seppo Lehtinen selvit-ti Linnanfältin tilanteen ja sen syyt yleisölle. Alue pan-tiin rakennuskieltoon sik-si, että viranomaisille ha-luttiin antaa kaavoitusrau-ha. Myönteistä vaikutusta tulevaan rakennuskohtee-seen antavat varmasti myös keväällä voimaan tulevat uudet rakennusmääräyk-set, jotka helpottavat puun käyttöä kerrostaloissa.

PuupääkaupunkiPuualan näkökulmasta Lehtisen antama kuva Tu-run puurakentamishalusta on toiveita herättävä. Puu-tuoteteollisuus on viime

aikoina hionut valmiik-si puurakennusjärjestelmi-ään ja FWR on kehittämäs-sä teollisen puuelementti-rakentamisen järjestelmää, johon rakenneosia voi tilata keneltä tahansa uskottaval-ta toimittajalta. Lisäksi tu-levat rakennusmääräykset antavat puulle lähes tasa-vertaisen aseman kerrosta-

lo- ja saneerausrakentami-sessa. Edelleen muutaman vuoden kuluttua Euroopan tasolla on odotettavissa, et-tä eri rakennusmateriaali-en elinkaari ja niin sanot-tu hiilijalanjälki on otetta-va huomioon kaikissa uu-disrakennuksissa. Puu on siinä tarkastelussa ylivoi-mainen.

Muutama päivä messu-jen jälkeen Turun Sanomat kirjoitti, että Turku on to-della nimitetty Euroopan Puupääkaupungiksi. Syy-nä ei kuitenkaan ollut Lin-nanfältin rakentaminen, ei-kä Puumiesten tuleva semi-naari, vaan arboristiyhdis-tysten antama kunniani-mitys hyvin säilytettyjen ja uusittujen kaupungin puis-topuiden vuoksi.

rakentaminen 11.3.2011MAASEUTU 7

Rakennuskulttuuritalo Toivo Porissa järjestää kevään ai-kana kolme yksipäiväistä ikkunankorjauskurssia, joissa käsitellään yleisimpiä ikkunoiden kunnostukseen liittyy-viä kysymyksiä, ikkunoiden historiaa ja kuntoarvion te-kemistä sekä opetellaan ikkunoiden kunnostusta teoriassa ja käytännössä. Kurssilaisten omat, erilaiset ja erikuntoiset ikkunat toimivat esimerkkeinä kuntoarvion teossa ja nii-den avulla harjoitellaan myös korjaustyön eri vaiheita.

Päivistä kaksi, 26.3. ja 7.5., järjestetään Porissa Toivon verstaalla, kolmas Karviassa Kantin koululla 16.4. klo 10–17.

Ennakkoilmoittautumiset Toivoon puh. 02-621 1051. Kurssit ovat maksullisia (32 €).

Toivo kurssittaa ikkunankorjaajia

Puutuotehankkeen, Puuinfon ja FWR:n yhteisosasto tarjosi messuilla nähtävää.

Metsäkeskusten ylläpitämä Halkoliiteri-palvelu on uusiu-tunut maaliskuun alussa. Sivusto parannettiin polttopuun myyjiltä ja ostajilta saadun palautteen perusteella.

Palvelussa on mukana noin 350 polttopuuyrittäjää. Päi-vittäin sivustolla vierailee keskimäärin runsaat 800 kävi-jää. Suosituin pilkelaji lienee kuiva 33 cm koivu, jonka alv-hinta vaihtelee esim. Porissa 50–100 euroa/irtokuutiomet-riltä riippuen kuljetuksista ja paikkauksista.

Polttopuuyrittäjä Johan Söderberg Sauvosta kertoo, et-tä Halkoliiterin kautta sähköpostitse tulee puolet kaikista tilauksista. Lietolainen Pirkka Rauvola sanoo Halkoliite-rin lisänneen hieman myyntiä. Noin viisi prosenttia tila-uksista tulee Halkoliiterin kautta.

Uudistuksen jälkeen sivuston toivotaan palvelevan se-kä myyjiä että ostajia entistä paremmin. Tuotteiden ja pal-veluiden lisäksi sivustolla on tietoa polttopuun varastoin-nista, laadusta, ohjeita puulla lämmittämiseen sekä ener-gialaskuri, jolla voi laskea paljonko puulla lämmittämi-nen maksaa.

– Vähitellen ihmiset alkavat tottua netin kautta tehtäviin tilauksiin,Virttaalla toimiva Tomi Kylä-Heikkilä kertoo.

Halkoliiteriin voi tutustua osoitteessa www.halkoliite-ri.com.

Jussi SomerpaloMetsäkeskus Lounais-Suomi

Halkoliiteri.com uusiutui

Puualan näkökulmasta Lehtisen antama kuva Turun puu-rakentamis-halusta on toiveita herättävä.

Viranomaisille haluttiin antaa kaavoitus-rauha.

maaseutu11.3.2011MAASEUTU8

Marjut Haapanen

Kun ruoka- ja ravitsemus-alan kehittämiskonsultti Margit Kojo pääsee vauh-tiin, kuulija saa täyden juu-res- ja vihanneskattauk-sen lukuisilla adjektiiveilla höystettynä. Lujasti missi-onsa takana seisova nainen sanoo kasvikunnan raaka-aineiden tarjonnan olevan yksipuolista ja mielikuvi-tuksetonta.

–Viljelijä, tukku ja käyt-täjä eivät koskaan kohtaa niin, että saataisiin riittävää muutosta asiakkaan raja-pintaan. Juuresten ja vihan-nesten tarjonnan vaihtelu-vuus on aika pientä. Raa-ka-ainetietoisuuden pitää kasvaa myös valmistussek-torilla. Kuluttaja on taan-tumuksellinen ja käyttää samoja aineksia vuodesta toiseen.

Kojo latoo pöytään tiuk-koja teesejä. Tarjottimen uusiutumiseen ja moni-puolistumiseen tarvitaan kaikkia osapuolia tuotta-jasta kuluttajaan. Heikko-utena on kuitenkin kiin-nostuksen, kokeilun, kas-vattamisen ja markkinoin-nin puute.

– Suurkeittiöt ja valmis-tajat käyttävät samoja raa-ka-aineita, kun valinta-mahdollisuuksia ei ole. To-ki tälläkin sektorilla esiin-tyy mielenkiinnon ja am-matillisen osaamisen puu-tetta sekä raaka-aineosto-jen kaavamaista toistoa. Si-ten kuluttaja joutuu syö-mään aina vaan sitä samaa eikä anna riittävästi palau-

tetta vaan tyytyy liian hel-posti tilanteeseen.

Toki valopilkkujakin on: Margit Kojo huomauttaa punasipulin käytön lisään-tyneen. Heti perään hän kysyy, miksi Suomeen tuo-daan palsternakkaa jo syk-syllä. Miksei sitä viljellä it-se tarpeeksi?

Miljoonia roskiinPunakaali, kesäkurpitsa, punajuuri, mangoldi, pur-

jo, kyssäkaali, palsternakka, retikka, lehtikaali... Margit Kojo muistuttaa, että salaa-tissa pitää olla muutakin kuin iänikuista tomaattia ja kurkkua. Eikä porkka-nan tarvitse maailman sivu olla oranssi.

– Keltainen porkkana on paitsi upean makuinen myös kaunis keitoissa ja lämpimissä ruoissa.

Ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti myön-tää saavansa henkistä ihot-tumaa herne-maissi-papri-kaseoksesta. Mutta sen si-jaan mustikka-omena-si-pulisalaatti saa naisen rie-mastumaan.

– Rohkeasti vaan kokeile-maan erilaisia yhdistelmiä!

Fenkolin suhteen Margit Kojo ihmettelee, miksi vil-jelijät heittävät ”huiskut” pellolle, vaikka ne ovat pa-kasteena parempaa kuin til-li. Hän myös kysyy, miksei kukkakaalin vihreitä osia käytetä ruoanlaitossa.

– Lehdet, ruodit ja kan-ta ovat 33 prosenttia raaka-aineesta plus niissä on ra-vinto- ja makuaineita. Vuo-sittain heitetään 2,7 miljoo-naa euroa roskiin.

Vilu konsultille tulee sii-täkin, että usein peitetään vihannesten ja juuresten hienot maut mausteilla ja ne tarjotaan ylikypsänä mössönä.

Margit Kojo on toteut-tanut missiotaan viimeiset 20 vuotta, mutta työsarka on loputon.

– Tarvitaan ihmisiä ken-tälle vetämään yhteisiä uu-distuksia. Ymmärrän, että yksin ei pysty markkinoi-maan. Kasvikunnan raa-ka-aineiden kasvattamisen ja käytön edistämisen pitää olla yhteinen tavoite.

Konsultti kaipaa uutuuksia peltoon ja pöytään

Satakunnan ely-keskuksen rahoittama vihannestuotannon monipuolistamishanke on ke-hittämiskonsultti Margit Kojolle herkkua.

Kuntasektori hankkii turhaan kalliita mauste-kasveja ja kalliita pakaste-vihanneksia.

Kaalit eivät ehkä ole muo-dikkaita, mutta monen raas-tepöydän kivijalkoja. Kuva: Satafood

Satafoodin ja Pyhäjärvi-instituutin vi-hanneshankkeiden seminaari Kokemäel-lä keskittyi uusien lajien viljelymahdolli-suuksiin ja kasteluasioihin.

Lehtori Eija Rekola Lepaalta kertoi 11 pensaspapulajikkeen vertailusta. Seuran-taa tehtiin kukinnasta, palkojen muodos-tumisesta, satokauden pituudesta ja sa-don määrästä. Suurin osa vertailtavista la-jikkeista alkoi kukkia heinäkuun puolessa välissä. Pavut oli kylvetty kesäkuun alus-sa. Satokausi alkoi noin 10 päivän kulut-tua kukinnasta. Suurimmalla osalla lajik-keista satokausi jatkui elokuun loppupuo-lelle ja neljällä myöhäisimmällä lajikkeel-

la liki syyskuun puoleen väliin asti. Sadot vaihtelivat 10–14 kg aarilla.

Kulunut kesä oli papukesä, koska se oli lämmin ja syksy oli hallaton. Testatuista lajikkeista vihreäpalkoinen Maxi oli aikai-nen ja satoisa. Lisäksi sen rakenne ja kas-vutapa olivat sellaiset, että papuja oli help-po kerätä. Toinen hyvä lajike oli keltapal-koinen Golddukat.

Suippokaali on suosittu vihannes Keski-Euroopassa. Steen Möller Madsen Nicker-son-Zwaanilta kertoi sen viljelystä ja käy-töstä. Suippokaalia käytetään höyrytetty-nä ja wokkeihin sekä sen rapeuden takia myös mm. salaatteihin. Suippokaalia voi-

daan viljellä joko normaaliin kilogram-man kokoon tai ns. mini-kokoon, jolloin kerällä on painoa alle 500 g.

Esityksessä pohdittiin myös suippokaa-lin sopivuutta Suomeen. Viljelyllisiä estei-tä ei ole ja sen viljelyä on joskus kokeiltu-kin, mutta suippokaalille ei ole ollut silloin kysyntää, kuten ei kaaleille paljoa yleensä-kään. Markkinoinnilliset haasteet ovatkin suurimmat, kun uutta vihanneslajia yrite-tään saada markkinoille. Kaupat ja kulut-tajat pitäisi saada kiinnostumaan uudes-ta tuotteesta ja tämä vaatii runsaasti mm. tuote-esittelyä ja mainontaa.

Helmikuun alussa pidetyssä seminaaris-

sa myös Esko ja Hanna Holma Paimios-ta kertoivat havainnollisesti, kuinka vaa-tivaa on saada uusia vihanneslajeja mark-kinoille. Juuripersiljan kanssa ei ole vie-lä tullut menestystä, mutta salaattisipulil-la on mahdollisuuksia.

Jaana Laurila ja Merja MäkinenSatafood Kehittämisyhdistys ry

Satafoodilla on käynnissä ”Avomaan vi-hannestuotannon monipuolistaminen uu-silla lajeilla ja lajikkeilla -hanke

Monipuolisille vihanneslajeille olisi tarvetta

PLUS

Veikko Kurki Sastamalasta tiesi vastauk-sia Margit Kojon kysymyksiin. Omilla pel-loilla sortimentti on laaja, mutta moni ko-keilu on tyrehtynyt, koska menekki on vä-häistä.

– Kaikkea kysytään, mutta mitään ei os-teta. Eikä pienviljely isoja ostajia kiinnos-ta. Täytyisi saada 2–3 rekkakuormaa liik-keelle ennen kuin tukut ottavat.

– Kun fenkolin vie kokonaisena kaup-paan, sanotaan, että ”huiskut” on poistet-tava nopean kuivumisen takia. Eikä tässä oikein ehdi valistaa, kun pitää viljellä.

Kurki huomautti myös, ettei valistustyö ole kantautunut kaikkien korviin.

– Meillä on persiljaa viljelty monta vuot-ta. Kun ensimmäistä kertaa tuotettiin si-leälehtistä sorttia, oli ne tukussa poistettu tilistä. Syyksi sanottiin, että muutamaan pussiin oli eksynyt leinikkipuska.

Tilalla monipuolista viljelya vaati ensin

torikauppa, nykyään oma pikkumyymä-lä. Aiemmin esimerkiksi purjoa, selleriä ja kukkakaalia myytiin tukkuihin Tampe-reelle, mutta tukut häipyivät. Ja mukula-selleri tikahtui Puolan halpatuontiin.

– Oman myymälän valikoiman täytyy olla hyvin monipuolinen, kun yksi ottaa papuja, yksi lehtikaalia, yksi punakaalin, moni kesäkurpitsaa. Uutuuksia ei äkkiä oteta. Meillä on ollut muutama vuosi vi-hersipulia ja vasta viime syksynä se alkoi myydä.

Pikkumyymälän asiakaskunta on laaje-nemassa, mutta viljelijällä on tiukasti ja-lat maassa.

– Tämä on sellaista muotijuttua; vähän aikaa menee mukavasti, sitten unohde-taan. Mutta eläkeikä on 5–6 vuoden pääs-sä eikä jatkajaa ole, joten ei tätä kannata niin vakavasti ottaa. Viljely on elämänta-pa, Kurki tuumasi leppoisasti.

Viljelijä tykkää kokeilla, ostaja empii

– Tarvitaan aktivointia, jotta lähialueen viljelijöi-den raaka-aineet saadaan suurkeittiöihin. Kuntasek-

tori hankkii turhaan kallii-ta maustekasveja ja kalliita pakastevihanneksia – täs-sä on vielä paljon tehtävää.

Tuottajan ja kuluttajan vä-liin on saatava voima, joka markkinoi, kerää tuotteet ja vie keittiölle.

KOMMENTTI

Tässä lehdessä

Päätoimittaja Rauno Numminen

Jakelu: 17.000 kpl Taitto: Lalli OyMainosmyynti: Paino: Merja Hietaranta-Mäkinen IPrint 2011

Kuuntelin jokin aika sitten entistä pääministeriäm-me ja nykyistä Perheyritysten Liiton toimitusjohtajaa Matti Vanhasta. Haastattelun aiheena oli perheyritys-ten sukupolvenvaihdos.

Niitä tulee sadoittain lähivuosina. Matti Vanhanen oli huolissaan sukupolvenvaihdokseen liittyvistä ve-roseuraamuksista. Onnistuneelle sukupolvenvaih-dokselle ei ole edellytyksiä, jos yrityksen jatkaja jou-tuu maksamaan veroa koneista ja tuotantolaitoksen seinistä. Niitä ei voi muuttaa rahaksi verojen maksuun vaan ne tarvitaan tuotannon jatkamiseen.

Metsänomistajien sukupolvenvaihdoksessa tilanne on samanlainen kuin yrityksellä. Jos metsänomistaja joutuu maksamaan kohtuuttoman veron sukupolven-vaihdoksessa, joutuu hän realisoimaan osan tuotanto-laitoksestaan eli metsästään maksujen maksamiseksi. Tällainen ei ole järkevää sellaiselle metsänomistajal-le, joka haluaa kehittää omaa metsätalouttaan ja saa-da siitä toimeentulonsa itselle ja perheelleen. Asia on erittäin ajankohtainen, sillä metsänomistajien keski-ikä liikkuu kuusissa kymmenissä.

Maatalouspuolella sukupolvenvaihdos on järjestetty hyvin. Verotus perustuu omaisuuden verotusarvoon ja siitä saa lisäksi 60 prosentin huojennuksen. Met-

sätaloudessa omaisuuden verotusarvo perustuu käy-pään arvoon. Näin laskettuna metsäyrittäjän sukupol-venvaihdoksessa maksama vero on kymmenkertainen maatalousyrittäjään verrattuna. Tilanne on pahas-ti vääristynyt, perusteeton ja metsätalousyrittäjyyttä rankaiseva ja siihen on saatava pikaisesti muutos.

Nykyisen eduskunnan hallitusohjelmassa sukupol-venvaihdokseen liittyvä epäkohta ja kohtuuttomuus luvattiin ratkaista, mutta näin ei tapahtunut. Sekä Suo-men Metsätilanomistajien Liitto että MTK ponniste-livat asian puolesta, mutta tuloksetta.

Huhtikuussa pidetään jälleen uudet eduskuntavaa-lit. Jos me metsänomistajat emme nyt saa ääntämme kuuluviin sukupolvenvaihdokseen liittyvässä vääryy-dessä, niin olemme valinneet vääriä henkilöitä parla-menttiin. Myös MTK:n kannattaa olla asiassa aktiivi-nen, jos se haluaa pitää kiinni koko ajan hupenevas-ta metsäjäsen joukostaan. Jos eduskuntavaaliehdo-kas puoluekannastaan riippumatta ei sitoudu vaikut-tamaan siihen, että sukupolvenvaihdokseen liittyvät epäkohdat ratkaistaan, ei häntä kannata äänestää.

Rauno Numminen

Etämetsänomistajan sukupolvenvaihdos on nyt ratkaistava

Puunostajat yhteydessä puuntuottajiin ....................s. 10 Metsien loppuminen askarruttaa .........................s.10Myrskyt lisääntymässä ........s.11Metsän jakuva kasvatus perusteltu ...........................s.12Mitä on yhdistelmäkorjuu? ..s.14Mitä puuta ostetaan? ..........s.16

Hankintaesimiehemme palveluksessasi

Ostamme puuta - sisämaastameren saariin.Käänny luottamuksella puoleemme.

Säästöpankin rahastoja hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Mitäpä jos sijoittaisit Kotimaahan?Metsäähän

sinulla jo on.

SÄÄSTÖPANKKI KOTIMAAsijoittaa varansa suomalaisiin osakkeisiin. Siis siihen sijoittamallasinusta tulee usean suomalaisen yrityksen osaomistaja. Eläköönrahastosijoittamisen helppous! Jatketaan tästä meillä konttorissa.Varaa oma aikasi osoitteessa www.saastopankki.fi /huittistensp

Eura • Huittinen • Kokemäki • PoriSäkylä • Ulvila • Vammala • Äetsä

Puh. 010 841 5700

metsä10

Tämä kysymys esitetään usein turuilla ja toreilla.

Suomen metsä ovat se-kametsiä. Niissä kasvaa luontaisesti parikymmentä puulajia, joista neljä on ha-vupuita. Mänty on vallitse-va puulasi kahdella kolmas-osalla ja kuusi noin neljän-neksellä metsäalasta – lo-puilla vallitsevat lehtipuut.

Viime vuosisadan alus-sa Etelä-Suomessa vallitsi-vat keski-ikäiset ja Pohjois-Suomessa vanhat metsät. Tästä metsien ikäraken-ne on vaiheittain tasoittu-nut, minkä johdosta kestä-vä ja jatkuva metsien käyt-

tö on mahdollista. Männyn osuus metsissä on hieman kasvanut. Mäntymetsien osuus myös lisääntyy poh-joiseen mentäessä.

Metsävarojen kehitys-tä Suomessa on seurattu 1920-luvulta asti. Seuranta perustuu säännöllisin vä-liajoin tehtäviin valtakun-nan metsien inventointei-hin. Nykyisin inventointe-ja tehdään 5-10 vuoden vä-lein ja niissä arvioidaan en-tistä enemmän myös luon-toarvoja. Viimeisin valta-kunnan metsien kymme-nes inventointi suoritettiin vuosina 2004-2008.

Suomen metsien puu-määrä ylitti kaksi miljardia kuutiometriä viime vuosi-tuhannen vaihteessa, mikä on kolmanneksen enem-män kuin viisikymmentä vuotta sitten. Metsien kas-vu on Suomessa ollut hak-kuita suurempi 1960-luvul-ta alkaen, vaikka hakkuiden määrä ja metsäteollisuuden tuotanto on kasvanut huo-mattavasti.

Suuri merkitys kehityk-sessä on ollut yhtäältä jat-kuvasti suuremmalla met-sien kasvulla, toisaalta met-säteollisuuden tehokkaam-malla puun käytöllä. Nyky-

ään metsät kasvavat vuo-sittain lähes 100 miljoonaa kuutiometriä. Vuosittai-nen puuston poistuma on keskimäärin 70 miljoonaa kuutiometriä. Tästä noin 55 miljoonaa kuutiomet-riä on teollisuuden tarpei-siin hakattua raakapuuta ja loput polttopuuta, kotitar-vepuuta ja luonnonpois-tumaa. Näin metsien puu-määrä kasvaa jopa 30 mil-joonaa kuutiometriä vuo-sittain.

Rauno Numminen

Loppuvatko metsämme?

Suomen metsät kasvavat noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja poistuma on noin 70 miljoonaa kuutiometriä. Joka vuosi metsiimme kertyy siis puuta lisää noin 30 mil-joonaa kiintokuutiometriä. Metsämme eivät siis tällä me-nolla lopu!

Kun Suomen teitä aje-lee, niin joskus ihmettelee, miksi tienvarsissa on niin paljon hoitamattomia met-siä. Pelkästään harvennus-rästit aiheuttavat varmas-ti metsänomistajille kym-menien jos ei satojen mil-joonien puunmyyntitulo-jen menetykset ja lisäksi miljoonien eurojen arvoi-set kasvutappiot vuodessa. Miksi näin ? Moni metsän-omistaja ei tiedä metsän-sä hoito- ja hakkuutarpeis-ta. Tämä tiedonpuuttees-ta johtuva metsien käsitte-lemättömyys lisääntyy etä-metsänomistajien lisäänty-misen myötä.

Allekirjoittaneella on metsiä runsaan kymme-nen metsänhoitoyhdistyk-

sen alueella etelästä poh-joiseen. Yli puolet näistä metsänhoitoyhdistyksistä on sellaisia, jotka eivät ole vuoden kierrossa kertaa-kaan yhteydessä metsän-omistajaan. Ainoa yhdis-tyksen nimissä tuleva posti on metsänhoitomaksu. Sa-ma hiljaiselo koskee met-säkeskuksia. Jos metsän-omistajan puukauppa info on näiden kahden instans-sin varassa niin sen pohjalta metsässä ei varmasti tapah-du mitään. Maaseudun Tu-levaisuuskaan ei paljon au-ta, vaikka se olisikin maam-me kolmanneksi luetuin sa-nomalehti, sillä etämetsän-omistajien postiluukkuihin lehti ei useinkaan tule. Vali-tettavasti tällaiset Maaseu-

tu-Lustot saavuttavat vain harvat onnekkaat metsän-omistajat.

Koska metsänomistaji-en omat organisaatiot eivät hoida niille kuuluvaa tie-dotustehtäväänsä kunnol-la, kannattaa puunostajien olla aktiivisia metsänomis-tajien suuntaa. Siinäkin on paljon tehtävää, koska mai-noksenkin mukaan aina on hyvä sää tehdä puukaup-paa. Yhteydenpito metsän-omistajan suuntaan ei saa luonnollisesti olla tuputta-vaa tai häiritsevää, mutta asiallisen informaation an-to siitä, mitä puuta ostetaan ja millä hinnalla, on paikal-laan. Saamansa tiedon poh-jalta metsänomistaja päät-tää puunmyynneistään.

Puukaupan teon ei ai-na tarvitse merkitä rahan-tarvetta. Joskus puukaup-pa kannattaa tehdä metsän takia ja puunmyyntituloja tulee siinä sivussa. Metsä-rahoja voi käyttää monella tavalla. Lainoja voi maksaa etuajassa pois, lapselle voi hankkia opiskelija-asun-non, kotiakin voi kunnos-taa ja autonkin voi vaihtaa. Ja voihan rahat säästääkin näin nousevien energialas-kujen aikaan vaikka pahan päivän varalle.

Rauno Numminen

Puunostaja – ole rohkeasti yhteydessä puuntuottajaan

Metsien hoitamattomuus aiheuttaa metsänomistajalle mil-joonien menetykset vuodessa sekä menetettyinä puun-myyntituloina että kasvutappioina. Kyse on usein tiedon-puute siitä, mitä metsälle pitäisi tehdä. Monet metsänhoi-toyhdistykset pitävät heikosti jos lainkaan yhteyttä met-sänomistajiin, joten puunostajien kannatta tehostaa rooli-aan tiedonvälittäjänä.

������������������������������������������������������ ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

�����������������������������������������������������������������������������������������������������

�����������������

MetsäntutkimuslaitosParkanon toimipaikka

Tutkimme mm. metsiin perustuvaan

yritys- ja elinkeinotoimintaan sekä metsäekosysteemin rakenteeseen

ja toimintaan liittyviä asioita.

Maksullisina palveluina tarjoamme:

tilaustutkimuksiakemiallisia analyysejä ja muita

laboratoriopalvelujakoulutus- ja retkipalveluja

Kaironiementie 54, 39700 Parkanopuh. 010 2111, fax 010 211 4001

etunimi.sukunimi@metla.fihttp://www.metla.fi/pa/

••

•

metsä 11

Vasta tarkastetun väitös-kirjan mukaan puiden kaa-tuminen myrskyissä tulee lisääntymään lähivuosi-na. Tämä johtuu siitä, että muuttuneet ilmavirtaukset aiheuttavat Suomessa en-tistä enemmän kovia tuu-lia. Kun tähän yhdistetään roudan syvyyden vähene-min, joka altistaa puut kaa-tumiselle, niin vahinkojen lisääntyminen metsissä on ilmeistä. Kasvatusmetsissä myrskyvahinkoja voidaan vähentää huolehtimalla metsien hyvästä kunnosta. Kun metsät harvennetaan ajallaan, niin puut järeyty-vät ja niiden myrskynkestä-vyys lisääntyy. Samalla vä-henevät lumituhoriskit.

Metsän vakuuttamisel-la voi varautua vahinkojen aiheuttamiin taloudellisiin tappioihin

Viime vuoden myrsky-jen jälkeen metsissä on vie-lä paljon kaatuneita puita. Kehittämispäällikkö Teppo Raininko Lähivakuutuk-sesta kehottaa korjaamaan puut heti, kun lumet lähte-vät. Kuorellinen puutavara metsissä aiheuttaa huomat-tavan hyönteistuhoriskin. Vaikka metsävakuutukseen sisältyisikin hyönteistu-hokorvaus, niin korvausta voidaan alentaa, jos se tuho aiheutuu metsänomistajas-ta johtuvasta syystä. Met-sänomistaja voi myös jou-tua korvausvastuuseen, jos hänen metsäänsä jääneet

kaatuneet puut aiheuttavat tuhon naapurin metsässä. Hyönteistuholakikin edel-lyttää korjaamaan metsis-tä sinne myrskyssä kaatu-neet puut.

Metsäpalosesonki alkamassaKevät on pahinta metsäpa-loaikaa. Kulotukset saat-tavat joskus karata käsistä ja polttaa sellaisiakin alu-

eita, joita ei ollut tarkoitus polttaa. Ihmisten liikkumi-nen keväisessä luonnossa lisääntyy ja samalla huoli-mattoman tulen käytön ris-ki lisääntyy. Seurauksena tästä voi olla laajakin met-sävahinko. ” Tulipalo met-sässä aiheuttaa yleensä to-taalisen tuhon, koska pala-nut ja nokeentunut puuta-vara ei kelpaa kenellekään ”, muistuttaa Teppo Rainin-ko. Hiilipaperinkin käyttö

on kehittyneempien kopi-ointimenetelmien johdos-ta lopetettu.

Myyräpataljoonat tulossa taimikkoosiMetsäntutkimuslaitoksen ennusteiden mukaan seu-raava talvi tulee olemaan paha myyrätuhojen kan-nalta. Lumen alla piipertä-vien myyrien pelätään ai-heuttavan suuria vahinkoja

taimikoissa. Niihin kannat-taa varautua etukäteen ja ottaa metsävakuutus jo su-lan maan aikana. ” Metsä-vakuutuksen pitää olla voi-massa jo ennen lumen tu-loa, jos aikoo saada korva-uksen mahdollisista lumen alla tapahtuneista myyrä-tuhoista ”, täsmentää Tep-po Raininko Lähivakuu-tuksesta.

Puiden kaatuminen myrskyissä tulee lisääntymään

Väitöstutkimus todistaa

Pöllöt pitävät myyrät kurissa

Vahinkoalttiin taimikon reunapuihin kannattaa asentaa pönttöjä pöllöil-le. Esimerkiksi varpuspöl-lön on todettu pyydystävän kymmeniä myyriä vuoro-kaudessa. Varpuspöllön pönttö voi olla korkeudel-taan kolmisenkymmen-tä senttiä ja halkaisijaltaan kymmenkunta senttiä. Len-toaukon läpimitan tulisi ol-la pari tuumaa. Pöllön pön-töt kannattaa asentaa jo täs-sä kuussa, sillä varpuspöl-löt pesivät huhtikuussa. Jos pöllöt saa pesimään taimi-kon lähipuihin, niin koko pesue voi jäädä oleilemaan ja aiheuttaa sydämentyky-tyksiä myyräpopulaatiossa. Rauno Numminen

Metsävakuutus maksaa vä-himmillään euron verran hehtaarilta ja enimmillään-kin vain viitisen euroa heh-taarilta. Jos haluaa vält-tyä taloudelliselta tappiol-ta, niin metsäomaisuus kan-nattaa vakuuttaa hyvissä ajoissa.

NÄPPÄRÄNÄPPÄRÄMETSÄPALVELURAIMO LEHTONEN

• Taimikonhoitotyöt• Hakkuualan ennakkoraivaukset

• Istutus/kylvöt• Tuulenkaadot

Ym. perinteiset metsurintyöt vankalla ammattitaidolla

Vallontie 4, 27220 LAPPIp. 050 573 1527

metsä12

Metsäsektorilla on meneil-lään suurimmat muutokset miesmuistiin. Metsänomis-tajan, joka ” titteli ” tullee sekin muuttumaan lähitu-levaisuudessa puuntuot-tajaksi , on saamassa enti-seen nähden paljon suu-rempia valtuuksia oman metsäomaisuutensa käy-töstä. On käsittämätöntä, että tämänsuuntaista muu-tosta on jouduttu odotta-maan näinkin pitkään. Ku-kaan järkevä nykymetsän-omistaja ei tietoisesti ha-lua vahingoittaa arvokas-ta omaisuuttaan eli met-sää. Holhoaminen metsä-asioissa on turhaa. Metsi-en uudistamismenetelmis-sä avohakkuu on ollut pää-menetelmä. Viranomai-set ovat ajaneet kuin käär-mettä pyssyyn tätä. Jotkut tahot ovat sitkeästi vastus-taneet avohakkuita ja pu-huneet jatkuvan kasvatuk-sen puolesta. Heidän näke-myksensä on säännönmu-

kaisesti tyrmätty. Nyt nä-mä metsäprofessorit, Ti-mo Pukkala ja Erkki Läh-de, täydennettynä yhdellä metsätohtorilla, Olavi Lai-holla, ovat julkaisseet kir-jan Metsän jatkuva kasva-tus. Seuraava kappale mu-kailee kirjan saatesanoja. Mielestäni perustelut ovat hyvät ja ajan henkeen sopi-vat, joten ne on syytä ulos kirjoittaa sellaisenaan.

Saatteeksi metsän jatkuvaan kasvatukseenMetsäalan ulkopuolisia tahoja ihmetyttää, mik-si metsäasioista käydään usein kiistoja ja miksi met-sänomistajia on viety jopa käräjille ja tuomittu oman metsänsä hävittäjiksi. Muut ihmiset saavat suhteellisen vapaasti perustuslain oi-keudella hoitaa talouttaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Metsänomistajia rangaistaan hakkuutavois-

ta, jotka maallikosta vai-kuttavat kaikin puolin ny-kykäytäntöä järkevämmäl-tä. Viranomaiset vetoavat laatimiinsa ohjeisiin ja oi-keusistuimet joutuvat tuo-mitsemaan metsänomista-jat, vaikka metsän tarkas-tuksessa näkisivät omista-jien olevan oikeassa. Lain-säädäntöön vedoten viran-omaiset määräävät kaikkiin metsiin samanlaisia kaava-maisia ratkaisuja. Jo taimi-kosta lähtien metsän raken-ne vaaditaan muutettavak-

si tasakokoisen puupelto-maiseksi.

Näin yksipuolista kasva-tustapaa voitaisiin puolus-tella, jos se olisi yksityis tai kansantaloudellisesti yli-voimaista muihin vaihto-ehtoihin verrattuna. Näin ei kuitenkaan ole. Tutki-mus on osoittanut, että niskuroivat metsänomis-tajat ovatkin olleet oikeas-sa. Perinteiset, mutta kielle-tyt metsien hoidon ratkai-sut ovat sekä taloudellises-ti että ympäristön ja moni-

käytön kannalta parhaita. Metsän säilyttäminen jat-kuvasti puustoltaan peit-teisenä ja erirakenteisena, kustannuksia aiheuttavien turhien hoitotoimien vält-täminen ja mahdollisim-man monen puun kasvat-taminen tukkikokoon ovat taloudellisesti järkevää ja ekologisesti hyvää metsän hoitoa. Tällaista metsän kasvatusta kutsutaan jat-kuvaksi kasvatukseksi. Jat-kuvaa kasvatusta käyttäen metsätalouden kannatta-

vuutta voitaisiin nykyises-tä huomattavasti parantaa ja samalla kohentaa metsi-en käyttöarvoa muihinkin tarkoituksiin.

Vastoin usein toistettu-ja väitteitä erirakenteiset metsät ja niiden kasvatus-menetelmä, jatkuva kasva-tus, ovat olleet tutkimuk-sen kohteena jo kolmisen-kymmentä vuotta. Mitat-tujen tulosten perusteella jatkuvan kasvatuksen käyt-tö, noudattaessaan metsi-en luontaista kehitystä, on

Metsän jatkuva kasvatus

Metsänkäsittelyssä metsäammattilaiset ja metsäluonto toimivat usein eri suuntiin. Metsäammattilainen yksipuolistaa metsää tasakokoiseksi yhden puulajin puustoksi ja selittää hoitavansa sitä, mutta metsäluonto pyrkii palauttamaan ” hoi-detun ” metsän takasin monimuotoiseksi, vaihtelevarakenteiseksi sekametsäksi. Mitähän saataisikaan aikaan, jos metsä-ammattilainen tekisi sovinnon metsäluonnon kanssa ja ryhtyisikin sen kanssa yhteistyöhön?

KRÄKYX OYRauma

ENERGIAPUUN korjuu ja myynti

Jyrki 0500 591 602Toke 0500 121 848

metsä 13

Onko Sinulla omia kokemuksia jatkuvasta kasvatuk-sesta ja sen toimivuudesta omassa metsässäsi ja met-säomaisuutesi hoidossa. Ja toisaalta onko Sinulla omia kokemuksia metsäviranomaisten toimista estää oman metsäsi hoitoa ja käyttöä parhaaksi katsomallasi taval-la. Näistä asioista on hyvä jatkaa keskustelua aitojen kokemusten pohjalta. Ota yhteyttä, niin käydään metsässä!

Rauno Numminen28100 PORI, Itsenäisyydenkatu 37raunonumminen@hotmail.comp. 0500-328333

■

turvallista ja tuottavaa. Jo kohta sadan vuoden ajan tehdyt edustavat ja katta-vat valtakunnan metsien inventoinnit osoittavat jat-kuvan kasvatuksen olleen aiemmin valtamenetelmä ja erirakenteisten metsien olevan vieläkin yleisiä.

Nykykäytäntöä, joka poikkeaa radikaalisti met-sien luonnonvaraisesta ke-hityksestä, on sen sijaan harjoitettu ilman vankkaa tieteellistä tutkimustietoa. Ei ole tehty ainoatakaan tieteellisen kritiikin läpäis-syttä tutkimusta, jossa ny-kyisen kaltainen avohak-kuisiin ja alaharvennuksiin perustuva menetelmä olisi osoitettu jatkuvaa kasvatus-ta kannattavammaksi. Sen

sijaan päinvastaisia tulok-sia on viime vuosina saatu runsaasti. Käytännön koke-muksia nykymenetelmästä on vasta 1950-luvulta alka-en – ei siis edes yhden met-sikön kiertoajan vertaa. Metsien inventoinnit osoit-tavat, ettei luonnonmetsis-sä juuri esiinny nykykäy-tännön tuottamia metsik-körakenteita. Nykymene-telmää ei siten voi puolus-tella luonnonmukaisuu-dellaan. Silti metsänomis-tajat on pakotettu käyttä-mään yksinomaan sitä ja kärsimään väärästä valii-nasta aiheutuvat tappiot ja tulonmenetykset.

Rauno Numminen

KERRO  OMISTA  KOKEMUKSISTASI!

Metsänomistajan ei kanna-ta lähteä raskaisiin metsä-töihin sillä ajattelulla, että kun häärään metsässä en-kä paljon syö, niin paino putoaa silmissä. Asiantun-tijat neuvovat syömään hy-vin raskaan metsässä teh-dyn työpäivän jälkeen. Tä-mä ” tankkaus ” on elimis-tölle tärkeää, jos aikoo jak-saa metsätöissä seuraava-nakin päivänä. Tärkeää on syödä eri ravintoaineita oi-keassa suhteessa. Joka ate-rialla pitäisi saada hiilihyd-raatteja 50-60%, proteiineja 10-20% ja rasvoja 25-30%.

ProteiinitHyviä proteiinin saantiläh-teitä ovat kala, liha, mai-to, pavut, pähkinä ja kana. Koska proteiini ei varas-toidu, pitää sitä saada ra-vinnosta jatkuvasti. Prote-iinit vaikuttavat kudosten uusiutumiseen, hormoni toimintaan, vasta-aineiden syntymiseen ja aineiden kuljetukseen elimistössä.

HiilihydraatitHiilihydraatteja saa vilja-tuotteista, perunasta, rii-sistä, pastasta ja hedelmis-tä. Parhaita ovat hitaat hii-lihydraatit, jotka luovutta-vat energiansa hitaasti eli-mistön käyttöön. Hiilihyd-raateista saa nimenomaan energiaa, ne vaikuttavat veren sokerin sääntelyyn ja ovat tärkeitä sekä aivoil-le että hermosoluille.

Rasvat

Hyvää rasvaa saa kalas-ta, kasvisperäisistä öljyistä, avokadosta ja pähkinöis-tä. Huonoja rasvoja sen si-jaan saa punaisesta lihasta, makkarasta ja valmisruois-ta. Rasvat ovat tärkeä ener-gian lähde ja rasvaliukois-ten vitamiinien lähde. Ne vaikuttavat aivojen ja her-moston sekä hormonitoi-mintaan ja rasva-ainevaih-duntaan.

VitamiinitProteiinien, hiilihydraat-

tien ja rasvojen lisäksi tär-keitä ravinnon saannissa ovat vitamiinit. Hyviä vi-tamiinilähteitä ovat hedel-mät, täysjyvätuotteet ja kas-vikset. Vitamiineilla on tär-

keä merkitys aineenvaih-dunnalle ja ne toimivat ka-talyytteina ja antioksidant-teina sekä immuniteettijär-jestelmämme ylläpitäjinä. Vitamiinien ja kivennäisai-neiden riittävällä saannilla edesautetaan terveenä py-symistä.

Hankintahakkuulla voi huomattavasti parantaa metsänomistuksen kan-nattavuutta. Jos aika ja kun-to mahdollistavat metsään menon, niin se kannattaa. Tärkeää on kuitenkin huo-lehtia edellä mainituista ra-vintoasioista. Ne perustuvat tutkittuun tietoon ja saatui-hin kokemuksiin. Kannat-taa noudattaa. Antoisia ja terveitä hetkiä metsätöi-hin.

Rauno Numminen

Metsätyö  ei  sovi laihdutuslääkkeeksi

Metsäkoneurakointi

Mika TolkkiRutavantie 181, Vampula

p. 0500 741 568

• Harvennushakkuut

• Päätehakkuut

HEINIMÄENKONE & METALLI

040 716 8329Juha Heinimäki

• Metallityöt• Klapikoneen vuokrausta• Klapien teko

Metsän jatkuva kasvatus - kirjojen tilaus:

tilaus@monsu.nettai puh. 040-5112089

Hinta: 20e + postituskulut 4eHuom. Metsäverotuksessa vähennyskelpoinen kulu.

Ulvilalaisen metsätalous-insinöörin ja terveystietoa-kin opettaneen Eero Mäke-län lautasella on oikeassa suhteessa rasvan, hiilihyd-raatin ja proteeiinin antimia eli lohta, perunaa ja vihan-neksia.

Nykyään on vallalla käy-täntö, missä ensiharven-nusmetsästä kaikki puu lai-tetaan samaan kasaan ener-giapuuna. Sama se missä kasassa puut lopulta ovat, kunhan kuitupuuosuudes-ta saa kuidun hinnan ja energiapuusta energiapuun hinnan. Allekirjoittaneel-lakin on useita esimerkke-jä tapauksista, missä met-sänomistaja on myynyt se-kä energia- että kuitupuun samalla hinnalla. Heikoim-millaan hinta on ollut vain viisi euroa kiintokuutiolta, vaikka kuitupuun oikeampi hinta olisi ollut vähintään kymmenen euroa. Esimer-kiksi viiden hehtaarin ensi-harvennusleimikossa met-sänomistajan menetys voi olla kymmeniä prosentte-ja jopa tuhat euroa.

Yhdistelmäkorjuu edel-lyttää, että koneessa on joukkokäsittelyyn sovel-tuva koura. Sillä voi kar-sia useamman energiapuu-rangan yhtä aikaa ja katkoa sopivan mittaisiksi. Kuitu-puut erotellaan omaan ka-saan ja energiapuut omaan-sa. Puutavaran mittaus ta-pahtuu ajokoneen vaa’alla niin, että kilot muutetaan kiintokuutiometreiksi. Ai-nespuu kuljetetaan tehtaal-le tuoreena, mutta energia-puun annetaan yleensä kuivua tienvarressa vuo-den verran, joskus kauem-mankin. Tienvarressa säi-lytettävät energiapuut pi-

tää peittää, jotteivät hyön-teiset pesi rankojen kuoren alle ja aiheuta tuhojaan lä-himetsissä. Jos puiden osta-ja ei pinoa peitä, niin met-sänomistajan on syytä vaa-tia sitä. Pahimmassa tapa-

uksessa naapuri metsän-omistaja voi syyttää vahin-gon aiheuttamisesta ja vaa-tia korvauksia.

Yhdistelmäkorjuuseen sopivia koneita ei vielä ole kaikilla puunostajilla tai

hankintapalvelua tarjoa-villa metsänhoitoyhdis-tyksillä. Jos metsänomis-tajat asettavat puukaup-pansa ehdoksi yhdistelmä-korjuun, niin puun ostajat vastaavat varmasti haastee-

seen ja panostavat laitehan-kintoihin. On kaikkien etu, sekä metsänomistajan että metsäteollisuuden, että eri puutavaralajit ohjautuvat sellaiseen paikkaan, missä ne antavat parhaan jalos-

tusarvon ja puuntuottajal-le parhaan hinnan.

Rauno Numminen

.

metsä14Huonoja tuloksia runsaasti

Metsänomistaja – vaadi yhdistelmäkorjuuta ensiharvennukseen

Jopa metsänhoitoyhdistysten valtakirjakaupoissa metsänomistajien ensiharvennusleimikoista puita on myyty viiden euron kiintokuutiohintaan. Ener-giapuut ja kuitupuut on laitettu samaan pinoon. Oikea hinta kuitupuulle oli heikommillaankin vähintään kymmenen euroa kiintokuutiolta. Kuitupuuta ja energiapuuta kertyy ensiharvennuskohteelta useimmiten yli 50 kuutiometriä hehtaarilta.

metsä 15

Maa-ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on ollut erittäin aktiivinen monissa metsäsektorin asioissa. Hän on asettanut metsänomistajien kannalta useita merkittäviä työryhmiä. Yksi niistä on metsien käsittelyyn liittyvä ja toi-nen puumarkkinoihin. Molempia teemoja koskevia artikke-leita on tässäkin lehdessä. Metsänomistajan päätösvallan lisääminen oman metsänsä hoidossa ja käyttössä on erit-täin suotavaa ja siihen on päätymässä myös metsin käsit-telyyn paneutunut työryhmä. Puumarkkinatyöryhmä on jo saanut aikaan sen, että puun hintatilastot ovat selkiytyneet niin että hinnat esitetään hakkuutavoittain. Tämä tuo mer-kittävän lisäinfon metsänomistajalle.

Luit otsikon aivan oikein ja ymmärsitkin. Joissain pimeissä politiikan ka-bineteissa pohditaan täl-läkin hetkellä kiinteistö-veron ulottamista koske-maan myös metsämaata. Suomessa on ehkä maail-man laajimmat jokamiehen oikeudet. Hyvä niin. Mut-ta, jos metsäomistaja jou-tuisi maksamaan omista-mistaan metsähehtaareista kiinteistöveroa, niin silloin hän myös määrää siitä mi-tä hänen metsästään mar-jasangoissa ja sienikoreis-sa auton peräkonttiin kan-netaan. Ajatus on looginen. Asuntotontista maksetaan kiinteistöveroa ja samalla tontilla kasvatetaan mansi-

koita ja viljellään perunaa. Kenelläkään muulla kuin tontinomistajalla ei ole oi-keutta mansikan poimin-taan tai perunan kuokin-taan. Kukaan ei edes ky-seenalaista tätä oikeutta. Metsänomistajat ja metsän antimien käyttäjät. Näin vaalien alla on syytä selvit-tää oman ehdokkaan suh-tautuminen kiinteistöve-roon ja jos valo on pikkai-senkin metsänvihreä niin kannatta ottaa käyttöön pu-nakynä käyttöön ja katsel-la uusi ehdokas. Se on se-kä metsänkäyttäjä että met-sänomistajan etu. Kiinteis-tövero ei kuulu metsään!

Rauno Numminen

Marjojen ja sienten poiminta vaatii metsänomistajan luvan

METSÄ-VALTONEN OY• Hakkuut, metsänhoitotyöt

• Hakkuutähteiden haketusta ja poiskuljetusta• Polttopuun ja hakkeen myynti

• Ostamme puuta pystystä ja tienvarreltaRauma, Karikummuntie 8

Jari 0400 595 160, Tuomo 040 557 6203

Alkuvuoden puukauppa on käynnistynyt odotetul-la tavalla vilkkaan loppu-vuoden jälkeen. Useam-man vuoden kestänyt, mut-ta vuosittain alentunut ve-rohuojennus puunmyynti-tuloista innosti monia met-sänomistajia käymään puu-kauppaa. Verohuojennuk-set ovat nyt historiaa, mut-ta puuta tarvitaan jatkuvas-ti. Metsäliiton tuotantolai-tokset pyörivät normaalista ja tarvitsevat suuret määrät puuta. Piiripäällikkö Pekka

Kantola Metsäliitosta ker-too, että kaikkia puutava-ralajeja ostetaan. Eniten tarvetta tällä hetkellä on mm. Rauman tehtaan tar-vitsemasta sellukuidusta eli mänty- ja kuusikuitupuus-ta. Vuotuinen puuntar-ve tehtaalla on lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattu-na merkittävästi. Tähän ai-kaan ostetaan ensisijaisesti leimikoita kesäkorjuuseen, mutta paikallisen ostomie-hen kanssa kannattaa kes-kustella talvikorjuu leimi-

koidenkin korjuun mah-dollisuudesta. Metsäliit-to on erittäin kiinnostunut myös metsänomistajan it-sensä tienvarteen toimit-tamasta hankintapuusta. Ennen metsään menoa tu-lee olla yhteydessä ostoesi-mieheemme ja tehdä han-kintakauppasopimus puun menekin varmistamiseksi.

Pekka Kantola pitää tä-män hetken puun hintata-soa hyvänä sekä pystykau-palla että hankintakaupal-la myytävälle puulle. Ko-

konaisuudessaan Metsä-liiton tilanne yhtiönä on hyvä, valmistamillemme tuotteille: sellulle, karton-gille, sahatavaralle ja vane-rille, on hyvä kysyntä maa-ilmalla.

Ostomiehet tekevät par-haillaan aktiivisesti palve-lukartoituksia, joiden tar-koituksena on selvittää, millaisia palveluita nykyi-set ja uudet asiakkaat tar-vitsevat metsäomaisuuten-sa hoitoon. Piiripäällikkö Pekka Kantola muistuttaa, että Metsäliitto on täyden palvelun talo. Puun oston lisäksi palvelutarjontaan kuuluvat kaikki metsänhoi-totyöt kuten raivaukset, tai-mikonhoidot, maan muok-kaukset ja metsänviljelyt.

Nyt on vaikuttamisen aikaMetsäliitto Osuuskunta on metsänomistajien omista-ma osuuskunta, jonka pe-rustehtävänä on vahvis-taa palveluilla omistajajä-senten metsätalouden kan-nattavuutta. Pitkäjänteise-nä kumppanina autamme jäseniämme hoitamaan ja hyödyntämään metsäomai-suutta kestävästi yli suku-polvien. Metsäliiton jäse-nyys tarjoaa metsänomis-tajalle myös mahdollisuu-den osallistua päätöksen-tekoon paikallistasolta ai-na jopa hallitukseen saak-ka. Metsäliiton edustajis-

ton vaali käydään tänä ke-väänä. Metsänomistajien kannattaa olla nyt aktiivi-sia ja vaikuttaa äänestämäl-lä siihen, ketkä Metsäliiton asioista päättävät. Edus-tajiston vaalin postiäänes-tys kestää 15.4.2011 saak-

ka. Pekka Kantola kehottaa metsänomistajia palauttaa äänestyslomakkeensa he-ti, kun se postiluukusta ti-pahtaa ja kun oma ehdokas on löytynyt.

Rauno Numminen

metsä16Piiripäällikkö Pekka Kantola Metsäliitosta

Kaikille puutavaralajeille on kysyntää ja hinta kohdallaan

Nyt kannattaa metsänomistajan sovitella moottorisahaa isonkin puun tyvelle, sillä hankintakauppakin käy. Hankin-takaupasta pitää kuitenkin tehdä ennakkoon puunostajan kanssa sopimus.

Puulle on kysyntää ja kaikkia puutavaralejeja ostetaan.

Ikaalinen 11.3.2011MAASEUTU

PLUS

17

Ikaalisten keskusta sijaitsee Tampereelta viitisenkym-mentä kilometriä luotee-seen Kyrösjärven rannalla. Paikka on otollinen kehi-tykselle, sillä Ikaalinen on tienvarsikaupunki. Tam-pereen ja Vaasan yhdistävä valtatie 3 takaa tasaisen lii-kennevirran Ikaalisten lä-pi. Osin juuri hyvien liiken-neyhteyksien kautta Ikaali-nen on kehittynyt aikoi-naan Suomen vanhimmas-ta ja samalla pienimmäs-tä kauppalasta vetovoimai-seksi opiskelukaupungiksi ja kulttuuriltaan rikkaaksi matkailukohteeksi.

Matkailua ja koulutustaProvosoivaan väitteeseen Ikaalisista pelkkänä kylpy-läkaupunkina vastaa kau-punginjohtaja Tero Nissi-nen seuraavasti:

– Kylpylä on tärkeä osa Ikaalisten imagoa, identi-teettiä ja elinkeinoja, mut-ta olemme paljon muuta-kin, kuten vahva koulu-tuskaupunki yli tuhannella ammattikorkea- ja amma-tillisten oppilaitosten opis-kelijalla. Matkailu- ja kou-lutustarjonnan vuoksi kut-

summe itseämme Isoksi Pikkukaupungiksi.

Matkailun valtteja Ikaa-lisissa ovat muun muas-sa kulttuuriperinnöltään ja arkkitehtuuriltaan arvokas Wanha Kauppala, lukui-sa valikoima luontoaktivi-teetteja sekä kesäinen Sata-Häme Soi -tapahtuma, jos-

sa jaetaan vuotuinen Kul-tainen Harmonikka -pal-kinto.

Pehmeät arvot ja hyvät palvelutIkaalisten kaupunki mai-nostaa panostavansa peh-meisiin arvoihin ja hyviin palveluihin.

– Palveluiden saatavuus on sekä yleisesti ottaen et-tä suurempiin kaupunki-keskuksiin vertailtaessa hy-vä. Olemme investoimas-sa terveyskeskukseen, jot-ta voimme koota sosiaa-li- ja terveystoimea entistä paremmin yhteen. Lisäksi viime vuosina on tehty isot kouluremontit.

Nissinen kertoo myös, että kaupungin ulkoasua ja luonnollista miljöötä pide-tään yllä erilaisten hankkei-den avulla ja yritystoimin-

INFOIkaalinen lukuina

perustettu: 1641kaupungiksi: 1977asukasluku: n. 7420maapinta-ala: 750,4 km2vesipinta-ala: 93,1 km2elinkeinojakauma:

-alkutuotanto 9%-teollisuus ja rakennus 29%-palvelut 61%

työttömyysprosentti: 8,6

■■■■■■

■

Ikaalinen – iso pikkukaupunki

Tampereen ammattikor-keakoulu 500 opiskelijaa. Ikaalisten käsi- ja taidete-ollisuusoppilaitos IKATA 400 opiskelijaa. Aikuiskou-lutuksissa noin 1000 opis-kelijaa. Siinä esimerkkejä Ikaalisten koulutustilan-teesta tällä hetkellä. Vie-lä kun otetaan lukuun am-mattiopisto, kauppaopis-to sekä lukio, voidaan las-kea, että Ikaalisissa perus-

koulun jälkeisiä opintojaan suorittaa yli 2000 opiskeli-jaa. Miten pienessä kau-pungissa on päädytty näin suuriin lukuihin, Ikaalis-ten sivistysjohtaja Ilkka Niemi?

– Paikallisesti perustetut oppilaitokset ovat aktiivi-sen kehittämistyön myötä menestyneet hyvin ja kas-vaneet ajan mittaan. Tästä esimerkkinä IKATA, joka

on laajan koulutustarjon-nan ja harvinaisten kou-lutusalojen vuoksi oppilai-tos, johon opiskelijoita tu-lee joka puolelta Suomea.

Käsityön ja luovien alo-jen tutkintoihin painottu-van IKATAn koulutusalo-jen kirjosta löytyy sellaisia erikoisuuksia kuin kitaran- ja harmonikanrakennus, näyttely- ja messurakenta-minen sekä korusuunnitte-

lu ja -valmistus. Osaa kou-lutusaloista voi opiskella ainoastaan Ikaalisissa, ku-ten asesepäntyötä ja aikuis-koulutusyksikön järjestä-mää rytmimusiikin laulu-solisteille räätälöityä artis-tivalmentautumista.

Toki myös perinteisem-pääkin koulutusta on tar-jolla.

– Tradenomeja valmis-tuu liiketalouden ja tieto-

jenkäsittelyn koulutusoh-jelmista, restonomeja kou-lutetaan matkailun kou-lutusohjelmassa. Pirkan-maan ammattiopiston alai-sena Ikaalisissa toimii so-siaali- ja terveydenhoito-alan perustutkintoon joh-tava koulutus, Niemi ker-too.

Pirkanmaan toiseksi vahvin koulutuskaupunki

taa tuetaan muun muassa hankkimalla Ikaalisiin ta-pahtumia sekä kehittämäl-lä esimerkiksi luovien alo-jen yrittäjyysympäristöä.

Taantumasta katse tulevaisuuteenIkaalinen on selvinnyt taan-tumasta Tero Nissisen mu-kaan hyvin. Yhdessätois-ta prosentissa vuonna 2009 käväissyt työttömyysaste on

laskenut alle yhdeksään, ei-kä tuloveroa ole korotettu neljään vuoteen. Hän ker-too myös Ikaalisten teh-neen ylijäämäistä tulosta vuosina 2008-2010.

Ikaalisissa aiotaan tule-vaisuudessa panostaa aitoi-hin paikallisiin vahvuuk-siin, joiksi Nissinen mai-nitsee matkailun, koulu-tuksen, kulttuurin ja järvi-miljöön.

– Yhdistelemme eri vah-vuustekijöitä ennakkoluu-lottomasti kuten yritysym-päristöä ja koulutusta, sekä verkostoidumme sosiaali- ja terveyspalveluissa osak-si modernia yhteistoimin-ta-aluetta. Lisäksi haemme kasvua palveluiden puolel-ta, sillä saralla yhteiskunta lienee samassa veneessä.

paan taantumaan, joka ei päässyt yllättämään Uu-denkaupungin yrityksiä ja hallintoa. Toisin kävi 1990-luvulla, jolloin työttömyys-aste kävi ennätyskorkealla, yli 33 prosentissa.

– Olemme jo 15 vuot-ta pyrkineet määrätietoi-sesti eri keinoin monipuo-listamaan elinkeinoraken-nettamme ja olemme sii-

nä myös kohtuullisesti on-nistuneet. Kun taantumasta saatiin ensimmäiset merkit, lisäsimme ponnisteluja yh-dessä yritysten kanssa. Uu-denkaupungin nykyiseen toimintastrategiaan kuu-luukin luottamuksellinen ja määrätietoinen kehitys-yhteistyö yritysten kans-sa. Yhtenä todisteena tästä, Uusikaupunki valittiin vii-

me vuonna Suomen Yrit-täjien elinkeinopolitiikan mittaristossa Suomen yrit-täjäystävällisimmäksi kau-pungiksi.

Hiilineutraalia elämääUusikaupunki on jo joita-kin vuosia syventynyt ym-päristöystävällisempään toimintaan. Yritykset ja

asukkaat haastettiin ilmas-totalkoisiin ja suuntaus on-kin tuottanut hedelmää. Vuonna 2008 Uusikaupun-ki lupautui neljän muun suomalaisen kunnan kans-sa Hiilineutraalit Kunnat -hankkeeseen, jossa tavoit-teena on hiilidioksidipääs-töjen kuriin saaminen etu-ajassa.

– Ajattelemme niin, et-

Uusikaupunki11.3.2011MAASEUTU18

Kaupunginjohtaja Ka-ri Koski tietää mistä pu-huu, kun aiheena on Uu-sikaupunki ja sen kehitys. Hän on toiminut kaupun-gin palveluksessa eri tehtä-vissä vuodesta 1977, ja näh-nyt sen muutoksen muuta-man tuhannen asukkaan

pikkukaupungista 16 000 asukkaan teollisuuskau-pungiksi.

– Vastoinkäymiset ta-kavuosina ovat opettaneet sen, että ellei tulevaisuutta ota omiin käsiin ei tule pää-semään pitkälle, Koski ker-too. Hän viittaa tuoreem-

Uusikaupunki hakee kasvua ekologisuudella

PLUS

Vuonna 2008 Uusikaupunki, Kuh-moinen, Mynämäki, Padasjoki ja Parainen lupautuivat pilottikunnik-si näyttämään esimerkkiä ilmas-tonmuutoksen hillinnässä Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa Hiilineutraalit Kunnat eli HINKU -hankkeessa. Uudenkaupungin HIN-KU-hankkeen projektipäällikkö Rei-jo Laine kertoo hankkeen etenemi-sestä Uudenkaupungin osalta seu-raavaa:

–Hankkeella on meneillään toi-nen kaksivuotiskausi. Ensimmäisten kahden vuoden aikana Uusikaupun-ki pystyi alentamaan CO2 ekv pääs-töjään 14 %. Myös yritysten kanssa on päästy eteenpäin hyvässä henges-sä. Uuden ohjelmavaiheen nimeksi

tuli Prohinku -hanke, joten työ jat-kuu entiseen tapaan kohdistuen kau-pungin, yritysten, kansalaisten, maa-talouden ja vapaa-ajan asukkaiden toimiin.

Maallikolle hiilineutraalius kuu-lostaa vaikealta tehtävältä, varsinkin teollistuneelle kaupungille. Miten ta-voite on saavutettavissa?

– Merkittävintä ovat kaupungin ja yritysten panostukset uusiutuvaan energiaan, metsäbioenergiaan, bio-kaasuun, maalämpöön sekä puun ja pelletin käytön lisäämiseen. Lisäk-si energiansäästökohteita on monia ja tuulivoimalat tulevat osaltaan ku-vioihin mukaan. Kansalaisten osuus myös tulee olemaan merkittävä muun muassa korjausrakentamises-

sa ja liikenteessä.Miten maatalouden saralla on teh-

tävissä hiilipäästöjen vähentämisek-si?

– Maatalouden osuus on selkeäs-ti kahdensuuntainen. Risupaketis-sa kehitettävänä oleva energiapuun käytön lisääminen aktivoi metsän-hoitoa ja antaa puunmyyntitulo-ja. Kehittyneet helppokäytöiset bio-energiaratkaisut turvaavat kohtuu-hintaisen energian mahdollista öljyn ja sähkön maailmanmarkkinahinto-ja vastaan. Sitä kautta myös ener-giapuun hinta löytänee markkinoil-la paremmin oikean arvonsa mukai-sen hinnan.

HINKU - kohti hiilineutraalia kuntaa

merkiksi paikallinen auto-tehdas on synnyttänyt säh-köautotuotannollaan 120 uutta työpaikkaa.

– Kun autotehdas on glo-baalistikin kärjessä sähkö-autojen kehittämisessä ja tuotannossa, sillä on entis-

tä suurempi merkitys kau-pungin imagoon. Uskom-me myös, että ympäristö-liiketoiminta on tulevai-suudessa nopeimmin kas-vava ala, joka antaa mah-dollisuuksia myös kansain-välistymiseen.

Talkoohanskat käsissäYrityssektorin lisäksi myös Uudenkaupungin asukkaat ovat Kosken mukaan otta-neet ilmastotalkoohengen hyvin ja rakentavasti omak-seen. Hän kertoo, että kau-pungin Internet -sivuilla järjestettyyn kyselyyn ym-päristöystävällisistä toi-mintatavoista tuli kuukau-dessa lähes 2000 ideaa lin-jan eteenpäin viemiseksi.

tä elinkeinopolitiikkamme yksi väline on juuri ilmas-totalkoot. Saamme sen mu-kana uusia yrityksiä ja uu-sia työpaikkoja kaupun-kiimme. Samalla kaupunki säästää kustannuksissaan muun muassa energiate-

hokkuutta parantamalla, Koski sanoo.

Myös jo aiemmin Uudes-sakaupungissa toimineet yritykset ovat pystyneet laajentamaan ja uudista-maan tuotevalikoimaansa ekologiseen suuntaan. Esi-

Uusikaupunki 11.3.2011MAASEUTU 19

INFO

Uusikaupunki lukuinaperustettu: 1617asukasluku: n. 15 870maapinta-ala: 503 km2

vesipinta-ala: 1430 km2

elinkeinojakauma (31.12.2008): - alkutuotanto 5,3% - jalostus 40,5% - palvelut 53,4%

työttömyysprosentti (31.12.2009): 12,3

■■■■■

■

Valitse kesä UudessakaupungissaK E S Ä TA PA H T U M AT

Koe Tul toril -teematorit kesälauantaisin,

Merefesti kesäkuussa ja Crusell-viikko

heinäkuussa. Runsaasti tarjontaa moneen makuun.

16.4. Kevätmarkkinat14.5.−10.9. Tul Toril -teematoritapahtumat kesälauantaisin21.5. Uusikaupunki-ralli, F-cup-osakilpailu Kukkamessut Saaristotapahtuma10.−12.6. Merefesti − merellinen kesäkarnevaali11.6. Opastettu kävelykierros klo 1118.−19.6. Uusikaupunki Boat Race 28.6.−30.7. Jaakko Konstaapelin uudet

salakätköilyretket lapsille29.6. Pakkahuoneen iltatorin avaus 29.6.–12.8. Yksiöön en äitee ota – Lentävän Lokin kesäteatterissa1.−2.7. Pelle- ja Nukkepäivät lapsille2.−3.7. Nopperlan Antiikkimarkkinat3.7. Pyhämaa-päivä kotiseutupäivä Pyhämaassa

Saariston Suvimessu Haiduksessa6.−20.7. Opastettu kävelykierros keskiviik-

koisin klo 15−16.308.−10.7. Luodolla Tuulee Pyhämaassa10.–24.7. Mies joka ei osannut sanoa ei – Pyhä-

maan Suviteatterissa15.7. Scylla-puupurjeveneet vierassatamassa15.−17.7. Karjurock – rockfestivaali maalaishengessä22.7. ”Soiva saari” − Loisto-konserttisarjan

konsertti Isonkarin majakkasaarella 23.7. Lokalahden Suvipäivät23.−30.7. Crusell-musiikkiviikko24.−29.7. Kansainvälinen Crusell-fagottikilpailu23.7. Crusell-hölkkä klo 1324.7. Crusell Open Golf25.−29.7. Opastettu kävelykierros klo 1128.7. Lyhtyjen Yö 31.7. Kalanti-päivä13.8. VI Seksmiilar-purjehdus20.−21.8. Pytinkien Paris, kaupunkis kyläs -puutalotapahtuma20.−21.8. 22-v. nuorten yleisurheilun SM-kisat20.−21.8. Opastettu kävelykierros klo 1127.8. Rauhankaupunki-tapahtuma27.8. Venetsialaiset3.−4.9. 2.4mR Ranking-osakilpailu30.9.−1.10. Syysmarkkinat

K E S Ä T E AT T E R I TNauti kesäteattereiden tunnelmasta: Yksiöön en äitee ota − Lentävän Lokin kesäteatterissa; Mies, joka ei osannut sanoa ei − Pyhämaan

Suviteatterissa.

M E R I K A U P U N G I S TAM E R E L L E

Lähde iloiselle risteilylle Isoonkariin, Katan-

päähän tai Putsaaren piilokirkolle. Muista myös koko perheen Merirosvoristeilyt!

Tarkemmat tiedot ja lisää tapahtumia: uusikaupunki.fi/tapahtumakalenteri

tai Uudenkaupungin matkailu-toimisto, puh. 02 8451 5443,

matkailu@uusikaupunki.fi

I LTA R I S T E I LY TKoe unohtumaton ilta merellä hyvän ruoan ja juoman parissa,

keskikesällä torstaista sunnuntaihin.

P Y T I N K I E N PA R I S

Idyllisetpuutalokodit

avautuvatvierailijoille

elokuun lopussa.

maaseutu11.3.2011MAASEUTU20

SuomeSSa heitetään ruokaa roskiin uskomattomat mää-rät, siinä 50 kiloa per joka nuppi. Päälle vielä kaupan ruokahä-vikki, niin euromääräisesti puhutaan miljardiluokasta. Eihän siinä ole mitään järkeä. Eikä monessa muussakaan asiassa, joi-ta erityisesti maaseudun ihminen löytää tai keksii lukematto-man määrän.Elämässä ei tietysti pärjää pelkällä järjellä, on syytä olla tunne-kin mukana. Ja monessa järjettömässä asiassa se tunne tuppaa väkisinkin pintaan, p-le. Monessa asiassa kaipaisi todella lisää maalaisjärkeä. Tai sen sukulaisia kuten terve järki tai talonpoi-kaisjärki. Maauskolle kelpaisi terminä tolkkukin.onko maalaiSjärki sitten jotain vastakkaista asiantuntija-tiedolle tai tyhmyydelle? Mene ja tiedä. Joskus ainakin tuntuu siltä, ettei asiantuntijatiedolla tai varsinkaan tyhmyydellä ole mitään tekemistä maalaisjärjen kanssa. Asiantuntijatieto taas vaikuttaa joskus jopa tyhmältä, ainakin jälkiviisaasti ajatellen. Siis ettei asiantuntijatieto aitoa asiantuntijatietoa olekaan.meillä on muun muassa seuraavat sanonnat: ”Ei se ole tyh-mä, joka kysyy.” ja ”Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymme-nen viisasta ehtii vastata.” Kumpi näistä sanonnoista on maa-laisjärkisempi. Asiayhteydestä eli hienosti sanottuna konteks-

tista riippuen molempiin liittyy oma viisautensa.kun nuo vaalitkin ovat tulossa, niin Maausko voi paljastaa ra-kastavansa ns. keskustelevaa demokratiaa. Äänestysohjeek-si siitä ei ole, koska vaalien alla ei voi täysin luottaa siihen, et-tä esimerkiksi puolueet pitäisivät vaalitavoitteistaan – saati lu-pauksista – kiinni, eikä se monipuoluejärjestelmässä kovin hel-posti ole mahdollistakaan. Mutta maalaisjärjellä ajatellen kes-kusteleva demokratia ei ole mikään huono juttu. Siinä on ky-symys siitä, että se voittakaan, joka parhaiten perustelee asi-ansa. Kenestä sitten tuomariksi siinä, kellä on parhaat peruste-lut. Ehkä parhaita tuomareita ovat ne, jotka pystyvät parhaiten perustelemaan sen, miksi jollakin on parhaat perustelut. Edel-linen meni jo vähän antiikin filosofian sofismin puolelle, mutta on maalaisjärjellä tajuttavissa. Vähän yli kuukauden kuluttua näemme, miten maalaisjär-kisesti ja keskustelevan demokratian pelisäännöin hallitusta ja hallitusohjelmaa aletaan kasaamaan. Sitä ennen uskokaamme sinisiin silmiin!PS. tämän jutun kanssa kävi sillä tavalla hauskasti, että se syntyi ennen kuin eräässä isommassa aviisissa tapailtiin maa-tunutta maalaisjärkeä. Hyvä, että samalla astialla ollaan!

MAAUSKO

Maalaisjärki

Suomen riistakeskus aloitti toimintansa 1. maaliskuuta. Maakunnallinen palvelu jatkuu riistahallinnossa, sillä riis-tanhoitopiirien toimistot muuttuvat riistakeskuksen alue-toimistoksi.

Riistakeskus muodostettiin yhdistämällä nykyiset 15 riistanhoitopiiriä sekä Metsästäjäin keskusjärjestö yhdeksi toimintayksiköksi. Sidosryhmät ovat aiempaa paremmin edustettuina riistapolitiikassa, jota varten luodaan 15 alu-eellista riistaneuvostoa. Paikallistasolla toimivat riistan-hoitoyhdistykset jatkavat yhä metsästäjien yhdistyksinä.

Suomen riistakeskus aloitti

maaseutu 11.3.2011MAASEUTU 21

Lusto/Sanna Jääskeläinen

Maatalousnäyttely Farmariin on tänäkin vuonna valittu kolme ni-mikkofarmaria, jotka edustavat alueellisesti ja tuotannon mukaan erityyppisiä tiloja. Farmarin näyt-telypäällikkö Pasi Nummela ker-too, että nimikkofarmarien avul-la voidaan näin esitellä satakun-talaisen maaseudun ja maatalous-tuotannon monipuolisuutta.

– Nimikkofarmarit edustavat eri tuotantosuuntia, jotka ovat kaikki tyypillisiä Satakunnalle.

Pohjois-Satakunnasta ovat mu-kana lavialaiset Pirjo ja Martti Äijö, joiden tila on alueelle tyy-pillisesti maitotila. Erikoiskas-vein viljelijät Marja-Liisa Miko-la-Luoto ja Mika Luoto Säkylästä edustavat eteläistä maakuntaa ja Satakunnan monipuolista kasvi-tuotantoa. Milla ja Kimmo Nik-ko Huittisten Vampulasta ovat puolestaan maakunnan vahvan liha- ja siipikarjatuotannon edus-tajat sekä samalla hyvä esimerkki tämän päivän monialaisesta yrit-täjyydestä maaseudulla.

Nimikkofarmarit esittelyssä:Pirjo ja Martti Äijö viljelevät vuonna 1947 perustettua Nieme-län siirtolaistilaa Laviassa. Tilal-le on sen olemassaolon aikana ra-kennettu jo kolme navettaraken-nusta. Uusin pihattonavetta val-mistui vuonna 2008 ja siinä on ti-lat 65 lehmälle. Tavoitteena on jat-

kaa maidontuotantoa järkevällä ja kannattavalla tavalla. Perheen kolme lasta ovat jo nuoria aikui-sia. Heistä Heikki, 25 ja Sanna-sisko, 18, opiskelevat maatalous-alaa. Annalla, 23, on jo oma per-he ja lypsykarjatila.

Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mika Luoto viljelevät Mäki-Mi-kolan tilalla Säkylässä porkkanaa, perunaa, sokerijuurikasta ja pu-najuurta. Viljelykierrossa on mu-kana myös kevätviljoja ja luon-nonhoitopeltoja, sillä toimiva vil-jelykierto on edellytys erikoiskas-vien viljelylle. Tila työllistää mo-lemmat vanhemmat. Perheeseen kuuluvat myös Eero, 9 ja Lauri, 7. Hekin ovat mielellään mukana erilaisissa maatilan töissä.

Milla ja Kimmo Nikko tuotta-vat kukonpoikaa Viskilän tilalla Vampulassa ja pitävät Huittisis-sa Wanha WPK -nimistä ravin-tolaa. Kimmo on toiminut aiem-min keittiömestarina helsinkiläi-sissä ravintoloissa ja Milla työs-kennellyt muun muassa Valiolla. Vuonna 2005 he tekivät elämän-

muutoksen ja tulivat viljelemään Millan äidin kotitilaa. Kukonpoi-kien kasvatus alkoi samana vuon-na. Perheeseen kuuluvat myös Ilona, 5, Iiris, 3 ja Oskari, 1.

Farmari 2011 Suomen Maata-lousnäyttely Porissa 1.-3.7.2011.

Nimikkofarmarit antavat kasvot maatalousyrittäjille

Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mi-ka Luoto viljelevät erikoiskasve-ja Säkylässä.

Pirjo ja Martti Äijön perheellä on maitotila Laviassa.

Milla ja Kimmo Nikko toivat uusia tuulia Huittisiin.

Joillekin kevään tuo ikkunoiden peseminen kevätauringon paljastaes-sa pintojen nuhraantumisen. Joillekin taas kevätloskan tahriman auton pe-seminen ja imurointi tuo oikean kevätfiiliksen. En ole koskaan pessyt talon ikkunoita, ja autonkin todellista väriä voi yleensä vain arvailla. Minulle ke-vättunnon tuo lisääntynyt valo sekä luonnon tapahtumien seuranta.Ensimmäisiä kevään merkkejä on se, kun herää aamun valoon ennen herä-tyskelloa. Luonnon äänet lisääntyvät ja töihin lähdettäessä tiaisten laulu ja käpytikan päräyttely ovat kevättä. Muuttolinnut tuovat keväälle merkittä-vän lisän, pulmusia näin jo viime viikolla. Sepelkyyhkyt, merihanhet ja töyh-töhyypät luovat kuvaa kevään etenemisestä. Rusakot kiitävät keväthangil-la pienissä laumoissa suvunjatkamispuuhia harjoittaen. Lumi sulaa, vesi tip-puu räystäiltä, tosin viime talvena tippuivat rännitkin, kun lumet humpsah-tivat kertarysäyksellä katolta.

kevätahavan puhaltassa polttopuut pitäisi saada kuivumaan, mikä kuuluu puulämmittäjän kevään toistuviin rutiineihin. Pakkasen kiristyessä iltaisin ilmankosteuden muutoksen haistaa kevään tuoksuna. Pidentyneet illat siirtävät nukkumaanmenoaikaa, ajankulkua ei tajua ulkona puuhastel-lessa samalla tavalla kuin talven pimeinä kuukausina. Joskus nuorempa-na naiset alkoivat näyttää entistä ihanimmilta kevätkuukausina. Kaupungil-la liikenteen tarkkailu saattoi välillä unohtua häiriötekijöiden ansiosta ja pe-räänajojen vaara lisääntyi. Tämä ilmiö on tosin viime vuosien aikana heiken-tynyt ikääntymisen ja testosteronin määrän vähentymisen ansiosta. Kevään riistanhoitoon on aina olennaisesti kuulunut varislintujen vähentä-minen. Viime vuosina tätä on pyritty hankaloittamaan lainsäädännön muu-toksilla. Silti joka kevät täytyy ainakin kerran herätä aamuhämärissä ja viri-tellä huuhkajankuva puuhun ja kuunnella varisten rääkymistä ja harakan naurua. Ei se kevät oikein muuten ota tullakseen.

pikkupoJat ainakin ennen vanhaan leikkivät kevätpurojen rannoilla. Minun puronvarsikevääseen kuuluu nykyisin olennaisesti majavajahti. Ke-vätiltoina vesistön varsi kuhisee elämää. Hiljaa istuva jahtimies saa seura-ta lähietäisyydeltä luonnon koko kirjoa. Linnut touhuavat kevättoimissaan, sammakot harrastavat kuviouintia, kalat hyppivät ja erilaiset hyönteiset täyttävät maailman. Välillä näkyy jokin isompikin nisäkäs. Luonto on täyn-nä ääniä ja elämää ja pikkuhiljaa metsästäjä liikkumattomuudessaan sulau-tuu osaksi sitä.

vuodenaikoJen vaihtelu on suuri osa suomalaisten elämän rikkautta. Toivottavasti ilmastonmuutos ei ota sitä meiltä pois.

Kevät tulee

Reima Laajariistanhoidonneuvoja Suomen riistakeskus Satakunta

KOLUMNI n Reima Laaja

koneet ja laitteet11.3.2011MAASEUTU22

Toisen sukupolven Forester erottuu uusien muotojen, kolmannen sukupolven 2.0-litran boxer-vastaisku-moottorin sekä ajo-omi-naisuuksien osalta edeltä-jästään. Uuden Foreste-rin polttoainetalous on pa-rantunut 10 prosentilla ja CO2-päästö on luokkansa matalin 173 g/km.

Subaru esittelee Foreste-rin yhteydessä uuden kol-mannen sukupolven ben-siinikäyttöisen boxer -vas-

taiskumoottorin, joka ym-päristöystävällisellä tavalla yhdistää suuremman vään-nön, pienemmän polttoai-neenkulutuksen sekä ajon helppouden. Myöhemmin vuoron saa 2.0 litran die-selversio.

Uudessa moottorissa sy-linterin halkaisijaa on ka-vennettu ja iskun pituutta kasvatettu, joka mahdollis-taa paremman polttoaine-talouden sekä lisää käynti-kierroksilla etenkin keski-

alueen vääntöä.

Uusi ohjaamoSisätiloissa ohjaamon koje-taulu on suunniteltu uudel-leen ja se on aiempaa ergo-nomisempi. Subaru Fores-ter X-varusteson vakiova-rustukseen kuuluu muun muassa vakionopeuden säädin, automaattinen ta-kajousituksen korkeuden säätö, lämmitettävän tuu-lilasin alareuna sekä puhe-limen langattoman Blue-

Tooth –handsfree-toimin-not.

Subaru Forester esitel-lään Suomessa viikonlop-punäyttelyssä 12-13.3. Hin-nat pysyvät entisellään.

2.0-litran bensiinikäyt-töisen Forester X:n autove-rollinen hinta on 30 215,51 euroa kun XS-varustetason hinnat alkavat 32 613,16 eurosta ja dieselmalliston 32 256,63 eurosta.

Subaru Forester – taloudellinen neliveto

KONEHUOLTO ARI HIRVIKOSKIAmmattitaidolla jo vuodesta 1996 valtuutettua

konehuoltoa Kankaanpäässä.• Massey Ferguson • Case International

• Sampo Rosenlew -puimuritKaikki korjaukset suoritetaan alkuperäisosin.

Pansiankatu 6, 38700 Kankaanpää

Puh: 0400 223 851

koneet ja laitteet 11.3.2011MAASEUTU 23

Valtran A-sarja siirtyy HiTech-aikaanValtran malliston kesto-suosikki A-sarja siirtyy Hi-Tech-aikaan. Sähköhyd-raulisen suunnanvaihdon lisäksi traktoriin tulee rop-pakaupalla muitakin uudis-tuksia.

A-sarjan uusi sähköises-

ti ohjattu HiTech-suun-nanvaihto on läheistä su-kua Valtran perinteiselle suunnanvaihdolle. Pehmeä ja täsmällinen suunnan-vaihto helpottaa etenkin etukuormaintyötä, mut-ta myös muuta työskente-

lyä esimerkiksi pihapiirissä ja pellon päisteissä. Suun-nanvaihtovipuun integroi-tu hydraulinen käsijarru tarjoaa helppokäyttöisyyt-tä, jota tässä kokoluokassa ei ole ennen nähty.

Sähköohjatun suunnan-vaihdon myötä A-sarjaan tulee myös hydraulisella monilevykytkimellä hallit-tava kaksinopeuksinen voi-manotto.

Voimaa uudelle A-sar-jalle antavat 3,3 litran AG-CO Sisu Powerin yhteispai-neruiskutuksella varustetut moottorit. Viskotuuletin ja yhteispaineruiskutus alen-tavat sekä melua että polt-toaineenkulutusta. Sähköi-sen moottorinohjauksen myötä lisävarusteeksi tulee tarjolle vakionopeudensää-din.

11.3.2011MAASEUTU24