Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti SYKSY 2011

Ketteryysvarmistuu

ennakoinnilla

Aidot maut osana laadunkehittämistä

TeeMAnA

Laadun kehittäminen

2 syksy 2011

Julkaisija Matkailun teemaryhmä/Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR

Päätoimittaja Nina VesterinenMatkailun teemaryhmä/Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTRLomalaidun rypuh. 040 157 8448nina.vesterinen@lomalaidun.fiwww.maaseutupolitiikka.fi/matkailuwww.lomalaidun.fiOsoite: c/o AgronomiliittoPohjoinen Makasiinikatu 6 A 800130 Helsinki

Tuotanto ja taittoMORE Business Services OyKauppakatu 11 C, 4 krs.FI-33100 Tamperepuh. 040 511 4460 www.morebiz24.com

16. vuosikertaISSN-L 1799-5566ISSN 1799-5566 (Verkkolehti)

SiSälTö

Oivalluksia ennakoinnilla– Signaaleja matkailun tulevaisuudesta ..........................................4

Matkailuyrityksen laatutyökalutlaadun portaat –mallissa ..................................................................6

Kannattavuus ja laatu kulkevat käsi kädessäVillilän Kartanonrouvilla ...................................................................8

Suomalaisen hyvinvointimatkailun uudet tuotesuositukset ..........10

laadukkaampia hevosmatkailupalveluja .........................................12

Sopimusehdot ......................................................................................16

Uusi kuluttajaturvallisuuslaki ..........................................................17

Maaseudun matkailuhankkeille tukea .............................................18

Hotelli honkain oksilla .......................................................................20

Aidot maut ja maakuntien tarjonta kiinnostavat .............................22

Hyppy hyiseen kanjoniin .....................................................................24

Yrittäjän persoona kilpailuvalttina ...................................................27

syksy 2011 3

Kesä on takanapäin ja talvikauden suunnittelu jo käynnissä. Kesän monet kokemukset ovat kuitenkin vielä mielessä. Päivittäessäni lomalla Facebookia, kysyi ystäväni, oletko

lomalla vai töissä. Matkailutyöläisen haittana on, että lomallakaan ei voi olla katsomatta tuotteita ja palveluja ”sillä silmällä”.

Pääosa lomakokemuksistani oli myönteisiä, jopa erinomaisia. Iha-nia, paikallisia raaka-aineita huokuvia makunautintoja, viininmais-teluhetkiä suomalaisilla viinitiloilla, kukkaronnyörit avaavia ostos-paikkoja ja makeita unia maaseudun majoituskohteissa.

Kaikki kokemukset, valitettavasti, eivät kuitenkaan mieltä hy-väilleet. Mitä pohjoisempaan kuljimme, törmäsimme useam-min kuin kerran siihen, ettemme saaneet toivomaamme erikois-ruokaa, puhumattakaan paikallisista herkuista. Jouduimmekin tyytymään useaan kertaan paikallisen ruokakaupan tai kioskin tarjontaan. Suomea on markkinoitu ulkomailla saakka mm. eri-koisruokavalioiden luvattuna maana ja maa on täynnä ihania paikallisia herkkuja, mutta missä? Tämän lehden sivuillakin esit-täytyvä Elokuinen Herkkujen tori antaa lupauksia, että tarjon-taa on. Miten saisimme ruokaan liittyvän kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan myös matkailussa? Tähän kysymykseen tulee saada pikaisesti vastauksia ja tekoja.

Toinen asia, joka tuli vastaan, on vaihteleva laatu. Törmäsim-me majoituskohteen siivoamattomiin vessoihin, rikkinäisiin la-kanoihin, hämähäkinseitteihin eli asioihin, jotka eivät ole hy-väksyttäviä missään tilanteessa. Kehotankin kaikki katsomaan omiin nurkkiin ja jos puutteita löytyy, toimimaan heti. Palvelun ja laadun kehittämiseen on monia eri työkaluja. Laadun jatkuva kehittäminen pitää yrittäjän varpaillaan ja vireänä.

Itävallan opintomatkan opit ovat kaikkien hyödynnettävissä, kestävä matkailutoiminta on kaiken lähtökohta ja hyvinvointi-matkailun tuotesuositukset auttavat arvioimaan ja kehittämään omaa palveluaan. Vinkkejä omaan toimintaa saa näistä ja muis-takin lehden jutuista.

Pä ä K ir JOiT US

ninA VeSTerinen

Menestyksekästä

syyskautta!

4 syksy 2011

Yksinkertaisimmillaan ennakointi voi olla sitä, että mietitään miten jokin havaittu muu-tos tai signaali vaikuttaa liiketoimintaympä-ristöön, mitä mahdollisuuksia se voisi tarjota tai uhkaako se nykyistä liiketoimintamallia. Ennakoinnin avulla varmistetaan ketteryys alati muuttuvassa maailmassa.

ennAKOiMAllA VOi iTSe VAiKUTTAA TUleVAiSUUTeen

Muutoksen ensimerkkejä tai niin sanot-tuja heikkoja signaaleja voivat kaikki ha-vaita ja hyödyntää. Pitää vain harjoittaa

Jokaisen yrityksen ja yrittäjän on hyvä tehdä ennakointia. Ennakointi ei ole ennustamista, vaan sen tarkoitus on havahduttaa yritystä ajattelemaan uudella tavalla. se on tietynlaista olemassa olevien ajatusmallien ravistelua.

– signaaleja matkailun tulevaisuudesta

mieli huomaamaan pieniä muutoksia ym-päristössään. Havainnot voi kirjata vaik-ka vihkoon ja aika ajoin käydä listaa läpi miettien, mitä laajempia muutoksia yk-sittäisistä havainnoista voi huomata. Tär-keää on, että havainnointivaiheessa ei ole liian kriittinen sen suhteen mitä signaale-ja kirjaa. Yksittäinen signaali saattaa olla arvoton, mutta kun sen tueksi löytyy mui-ta samaan suuntaan viittaavia signaaleja, niistä syntyy ilmiö. Etukäteen on kuiten-kin mahdotonta tietää mikä muodostuu tärkeäksi ja mikä ei.

AlTiSTU UUSille ideOille

Ei kannata luulla, että ilmiöiden ja sig-naalien haistelu olisi vain isojen yritysten juttu. Usein kuulee myös sanottavan, että maailmalla tapahtuvat muutokset eivät vaikuta meihin Suomessa. Tämä on kui-tenkin harhaluuloa. Kaikkea näkemäänsä ja havaitsemaansa voi soveltaa omaan toi-mintaansa omalla tavallaan. Jos ei altista itseään uusille ideoille, ei pysty muuttu-maan. Hallittu muutos on paljon parem-pi kuin se, että joutuu reagoimaan äkisti

niKO Herlinennakointitiimin vetäjäFinpro ry

KUVA: www.ViSiTfinlAnd.cOM

OiVAllUKSiAENNAKOINNILLA

syksy 2011 5

vaisuuden seniori, nykyinen kuusikymp-pinen käyttää nettiä jo sujuvasti, senio-rimatkailun markkinointikanavana on tulevaisuudessa yhä enemmän (mobiili)netti ja sosiaalinen media kuin esimer-kiksi lehti-ilmoitus ET-lehdessä. Pitääkö siis keinutuolien ja kotoisten takkatulien sijaan tarjota seniorilaskuvarjohyppyä ja -koskenlaskua? Näin tekee jo mm. Elder-Treks, joka tarjoaa eksoottisia seikkailuja 50+ ryhmille.

TeKnOlOgiA TUO MATKAilUUn UUSiA MAHdOlliSUUKSiA

Teknologian hyödyntäminen matkailussa muuttaa kilpailua ja kohteiden houkutte-levuutta. Lisätty todellisuus (Augmented Reality) on yleistynyt hurjaa vauhtia äly-

nen verkosto. Käyttäjät ottavat kuvia leh-distä ja voivat kommentoida niitä. Sovel-lus tunnistaa, jos saman puulajin lehteä on kuvattu jo aiemmin, ja kertoo, mitä edelli-nen kuvaaja on kommentoinut.

Virtuaalisuus tuo matkailuun uusia ulottuvuuksia. Eräs naishenkilö kertoi harrastuksekseen maailmanympärimat-kailun: lasten mentyä nukkumaan, hän avaa tietokoneensa ja ”matkustaa” Goog-le Earth -sovelluksen avulla kiinnostaviin kohteisiin. Hän on omien sanojensa mu-kaan ”kävellyt” Champs Elyséellä ja ihme-tellyt Tokion ihmisvilinää.

Voidaan ajatella, että virtuaalimatkailu vähentää oikeaa matkailua. Se kannattaa kuitenkin nähdä hyvänä markkinointi-keinona ja siis valtavana mahdollisuutena. Ilmiöillä on siis usein kaksi puolta.

Aasiassa suuri hitti on virtuaali-set tyttö- tai poikaystävät. Mielitietty kulkee taskussa aina mukana, sillä ky-seessä on kännykkäsovellus. Tyttöys-tävä on vietävä elokuviin, jottei hän (se) pahastuisi. Eikä tässä vielä kaikki: jotkut hotelliketjut ovat alkaneet tar-jota räätälöityjä parisuhdeviikonlop-puja virtuaaliystävälle ja sen oikealle ihmiskaverille. ”Pari” voi viettää vii-konloppua vaikka ruokaillen hotellin gourmet ravintolassa. Suomalaisen korvaan tällainen kuulostaa oudolta, mutta esimerkiksi Japanissa ja Etelä-Koreassa tämä on iso bisnes.

AVOiMellA Mielellä KOHTi TUleVAA

Heikkojen signaalien havainnointi ja ennakointi eivät ole rakettitiedet-tä. Se vaatii oikeastaan vain avoimen mielen ja hieman luovuutta. Muu-toksia on ympärillämme jatkuvas-ti, on vain pystyttävä havaitsemaan niitä. Mielemme toimii useimmiten

niin, että se yrittää sovittaa kaikki näke-mämme ja kuulemamme omassa pääs-sämme olevaan malliin. Sitä on hyvä välil-lä kyseenalaistaa ja ravistella hulluillakin ajatuksilla. Siksi heikkojen signaalien ha-vainnoinnin lähtökohta on se, ettei mi-kään havainto ole turhaa. Emme koskaan voi ennakolta tietää, mikä tulee vaikutta-maan liiketoimintaympäristöön, toimi-alaan tai yritykseen.

liiketoimintaympäristön yllättävään muu-tokseen.

Matkailuala on parhaillaan murrosvai-heessa. Paljon tapahtuu ja moni totuudek-si uskomamme asia on muuttunut. Sellaisessa tilanteessa uudistautu-miskyky on erittäin arvokasta.

KOKeMUKSelliSUUS On KUlTAA ArVOKKAAMPAA

Kokemuksellisuus on ollut ilmiö-nä jo jonkin aikaa esillä. Enää ei ar-vostusta hankita sillä, mitä materiaa ihminen omistaa, vaan sillä, millai-sia kokemuksia hän on kartoittanut elämänsä aikana. Kokemuksista tu-lee ikäänkuin uutta valuuttaa. Koke-muksia voikin nykyään ostaa vaikka kaupan hyllyltä esim. Espanjassa kir-jakaupoista kauniisti pakatun koke-muslahavoucherin voi antaa lahjaksi. Yksi esimerkki nousevasta äärikoke-muksen tuottamisesta teknologian avulla on aivojen hermoja stimuloiva kypärä, jolla voidaan kärjistää vuo-ristoradan kokemukset vielä hur-jemmiksi. Äärikokemusta voi toki tarjota myös luonto. Monelle keskel-lä metsää ilman sähköä ja juoksevaa vettä oleilu on jo hurja kokemus.

SUPerMUMMOT MATKASSA

Seniorimatkailusta on alettu puhua uu-tena suurena mahdollisuutena. Väestön odotettu elinikä kasvaa jatkuvasti, ja nyt syntyvät lapset elävät helposti yli 100-vuo-tiaiksi. Tulevaisuuden seniorit ovat tämän päivän keski-ikäisiä, joilla on eri tarpeet kun tämän päivän senioreilla. Jos tule-

puhelinten ja tablettien yleistyessä. Kän-nykän kameralinssiä kohdistamalla voi FlightRadar 24 -sovelluksella saada tie-toa esimerkiksi ohilentävän lentokoneen operoivasta lentoyhtiöstä, koneen lento-korkeudesta ja määränpäästä. Myös luon-nossa kulkevalle on olemassa lisätyn to-dellisuuden sovelluksia. Leaf++ on puiden lehtien tunnistukseen perustuva sosiaali-

kuva: Nina Vesterinen

eräs naishenkilö kertoi harrastavansa

maailmanympäri- matkailua

kotisohvalta käsin.

6 syksy 2011

Meillä Suomessa matkailupalveluiden hyvä laatutaso on erityisen tärkeää kan-sainvälisen kilpailukyvyn saavuttami-seksi. Palvelun laadun tason arvioi vii-me kädessä asiakas oman kokemuksensa kautta. Kokemukseen vaikuttavat monet asiakkaalle näkyvät ja näkymättömät asi-at asiakaspalvelijan käytöksestä ja pihan siisteydestä alihankintaketjujen toimivuu-teen. Matkailualan kehittäjäorganisaatiot ovat tuottaneet yritysten käyttöön erilaisia työkaluja, joilla palvelun ja tuotteen laa-tua voidaan parantaa. Yritysten eri tarpei-

siin ja kehitysvaiheisiin on tarjolla monia vaihtoehtoisia laatutyökaluja, joiden ym-pärillä on osaava verkosto valmentajia, au-ditoijia ja kehittäjiä.

Matkailualan laatutyökalujen vastuu-tahot ovat kokoontuneet Matkailun laa-tuyhteistyöryhmäksi, jonka tehtävänä on edistää matkailualan laatutyötä. Ryhmän toimesta työkaluja on koottu yhteen ver-tailun ja valinnan helpottamiseksi. Laa-dun Portaat –malli jakaantuu neljään vaa-tivuustasoon eli portaaseen (Matkailun laatuyhteistyöryhmän edustamat työka-

lut on merkitty mallissa punaisella). Pal-velua Sydämellä –matkailijapalvelijakou-lutus edustaa perustasoa. Majoitustilojen luokitus (MALO), Polku Laatutonniin -, Tunne Turvaa - ja Palvelua Sydämellä –val-mennukset antavat yrityksille valmiuksia kehittää laatuosaamistaan. LaatuVerkko, Laatutonni-, DQN- ja DMN-ohjelmat sekä Maakuntien Parhaat –laatumerkki ohjaa-vat yrityksiä laatujohtamiseen. Excellence Finland –kehitysohjelmassa yritys pääsee arvioimaan ja kehittämään todellista kil-pailukykyään laadun huipputasolle asti.

Matkailuyrityksen laatutyökalut

laadun portaat –mallissa

TeKSTi: MAri rigHini, Capefinn Oy

KUViO 1. lAAdUn POrTAAT -MAlli

Laatutyökalut muodostuvat koulutuksista, valmennuksista, au-ditoinneista ja laatuohjelmista. Auditoinnissa riippumaton tai sisäinen auditoija tarkistaa palvelun tai toiminnan laadun ver-taamalla sitä dokumentaatioon tai standardiin. Auditoinnin jälkeen yritys voi saada laatutyönsä todisteeksi käyttöön laa-tumerkin tai -tunnuksen. Laatuvalmennukset ovat ryhmäval-mennuksia, jossa valmentaja ohjaa vakiintuneiden menetelmien

KAnSAlliSeSTi JA KAnSAinVäliSeSTi KilPAilUKYKYinen, AMMATilliSeSTi TOiMiVA JA lAAdUKAS MATKAilUYriTYS

© Matkailun laatuyhteistyöryhmä

KilPAilUKYVYn ArViOnTi JA KeHiTTäMinen

• Maaseutuyritysten kilpailukykyarviointi• 9. Excellence Finland -kehitysohjelma

lAATUJOHTAMinen

• 8. Maakuntien parhaat ja auditointi• 7. DQN® ja DMN® -ohjelmat matkailukeskuksille• 6. Laatutonni• 5. LaatuVerkko-järjestelmä

VAlMiUdeT KeHiTTää

• 4. Palvelua Sydämellä -valmennus, asiakaspalautejärjestelmä• 3. TunneTurvaa -valmennus, turvallisuusasiakirja• Polku Laatutonniin, Laatuosaaja• 2. Majoitustilojen luokitus ja yleisvaikutelman arviointi

PerUSTYöKAlUT• Hygienia-, turvallisuus- ja alkoholipassi• EA –koulutukset• 1. PalveluaSydämellä- matkailijapalvelijakoulutus

avulla ihmisiä ja organisaatioita kehittymään laadunhallinnassa ja saavuttamaan tavoitteensa. Laatuohjelmalla tarkoitetaan yri-tyksen laadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden, toimintatapojen, prosessien ja resurssien muodostamaa koko-naisuutta. Pohjana ovat erilaiset standardit ja kriteeristöt, joiden avulla laatua pyritään mittaamaan.

syksy 2011 7

Organisaatio Auditointi Valmennus laatuohjelma

Excellence Finland

Excellence Finland

Excellence Finland

DQN® ja DMN®

Excellence Finland

Excellence Finland

Laatutonni

Laatutonni

Laatutonni

Laatutonni

Maakuntien Parhaat

Maakuntien Parhaat

Majoitustila

Maaseutu-matkailuyritys

Ohjelmapalveluyritys

Muu matkailuyritys

Matkailualue tai yritysverkosto

Palvelua Sydämellä

Laatutonni-valmennus

Tunne Turvaa

Palvelua Sydämellä

Laatutonni-valmennus

Tunne Turvaa

Palvelua Sydämellä

Laatutonni-valmennus

Tunne Turvaa

Laatutonni-valmennus

Laatuverkko

Laatuverkko

Laatuverkko

Laatuverkko

Majoitustilojen luokitus ja yleisvaikutelman arvointi

Kuvioon 2 on koottu Laadun Portaat -mallissa mukana olevia työkaluja eri lokeroihin sen mukaan, ovatko ne auditointeja, valmennuksia vai laatuohjelmia. Lisäksi kullekin organisaatio-tyypille on koottu niille tarjolla olevat laatutyökalut omille ri-villeen. Nuolet osoittavat vaihtoehtoisia polkuja sekä työkalujen välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi majoitustilan tulee ensin suorittaa

lisätietoa laatutyökaluista löytyy oheisten nettiosoitteiden takaa:

Majoitustilojen luokitus ja yleisvaikutelman arviointi: www.majoitumaalla.fi

Palvelua Sydämellä ja Tunne Turvaa: http://www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/laatu

Maakuntien Parhaat: www.maakuntienparhaat.fi

Laatutonni: www.laatutonni.fi

DQN: www.dqn.fi ja DMN: www.dmn.fi

LaatuVerkko: www.laatuverkko.fi

Excellence Finland: www.laatukeskus.fi

MATKAilUYriTYKSen lAATUTYöKAlUJA

MALO-luokitus ennen kuin se voi hakea Maakuntien Parhaat -merkkiä. Maakuntien Parhaat –laatumerkki ja Laatutonni puo-lestaan ovat yhteydessä keskenään siten, että lunastettuaan käyt-töönsä toisen näistä laatutyökaluista pääsee yritys mukaan myös toiseen suoritettuaan tietyt minimivaatimukset.

8 syksy 2011

TeKSTi JA KUVAT: ninA VeSTerinen

1976-2002 Villilän Kartano palveli koulutus-, kokous- ja edustustilana nakkilan

Konepajalle

Säterin ratsutilasta alkunsa 1450-luvulla saanut Villilän Kartano Nakkilassa vuokrattiin vuonna 2003 uusille pirteille yrittäjille, kartanonrouville Terja Wahlbergille ja Elina Lehmussaarelle. Villilän Kartanonrouvien liikeidea kiteyttää toiminnan selkeäs-ti: ”Tilausravintolatoimintaa kartanomiljöössä ammattitaidolla asiakkaista huolehtien”.

Innostus pitkän uran ravintolamaailmassa tehneille ystäville yhteisen yrityksen (osakeyhtiö) perustamiseen syntyi, kun sopi-va Nakkilan kunnan kiinteistöyhtiön omistuksessa oleva raken-nus vapautui.

– Yrityspalvelukeskuksesta saimme paljon tukea alkuvaiheessa ja naisyrittäjyyslainan turvin toiminta käynnistyi, kertoo Terja Wahl-berg. Pääomaa tarvittiin mm. keittiötarvikkeisiin, astioihin, verhoi-hin, pöytiin jne. Vuosien varrella entiseltä omistajasuvulta on saatu takaisin mm. tauluja, jotka ovat nyt arvoisallaan paikalla.

MOniPUOliSellA TUOTeVAliKOiMAllA TASAinen VUOSi

Ammattitaidolla tehty tuote, tasalaatuinen palvelu ja korkea lä-hiruoka- ja kotimaisuusaste aterioissa ovat tunnusomaista yri-tykselle. Ruokalistalta voi valita vaikka suppilovahverokeittoa, Viskilän kukonpojanrintaa ja marinoituja marjoja.

– Paikalliset tuottajat on löydetty mutkikkaan tien kautta; suo-situsten ja lehtijuttujen perusteella, kertoo Elina Lehmussaari.

Villilän Kartanossa voi myös viettää perhejuhlia, majoittua Vil-la Emmassa, osallistua viinipruuveihin kartanon viinikellaris-sa, saunoa tai vaikka tehdä kierroksen elokuvastudioilla. Yhteis-työssä naapurin Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa pidetään pientä puotia ja joulun alla vähän isompaakin. Kartanon navetassa toimii Villilän Studiot, joiden ruokailut ja juhlat hoidetaan kartanonrouvien toimesta.

Kartanonrouvat ovat onnistuneet palveluvalikoimallaan jaka-maan tulon ja työn tasaisesti ympäri vuoden. Heinäkuussa Porin Jazzien oheisohjelma kesäkahvilassa toi lisää asiakkaita. Hiljaista aikaa ovat elokuun alku ja talven hiihtolomakausi.

– Joulu välipäivineen on pyhitetty vain perheelle, toteavat he yhdestä suusta.

lAATUA KeHiTeTTY AlUSTA AlKAen

Laadun kehittäminen aloitettiin vuonna 2004 osallistumalla Laatutonni -koulutukseen. Koulutuksen aikana laadittiin yri-

Kannattavuus ja laatu kulkevat käsi kädessä Villilän Kartanonrouvilla

syksy 2011 9

tyksen laatukäsikirja ja työ palkittiin Laa-tutonni-diplomilla.

– Koulutus oli myös hyvä tapa verkostoi-tua muiden alueen yritysten kanssa, toteaa Terja. Laatukäsikirjaa päivitetään edelleen kaksi kertaa vuodessa. Kaikkien työnteki-jöiden tulee käydä laatukäsikirja läpi.

– Yksikään työntekijä ei saa astua asiak-kaiden eteen, jos hän ei tunne edes hieman talon historiaa, hän jatkaa.

Maakuntien parhaat -auditointi toteutet-tiin viime vuonna ja Matka2011-messuilla yrittäjät saivat tunnustuksensa. Maakuntien parhaat -tunnustus sai myönteistä palautet-ta myös paikkakunnalla sekä kanta-asiak-kaiden keskuudessa.

– Saimme lisäksi itse uutta intoa ja vah-vistusta toimintamme oikealle suunnalle, kertovat Terja ja Elina yhdestä suusta.

Laatutonnin suorittaminen ja käsikir-jan laatiminen on iso juttu yrittäjille. Uu-distumista tapahtui puolestaan Maakun-tien Parhaat -auditointiprosessin aikana.

– Suosittelemme kaikille laatuasioiden läpikäymistä säännöllisin väliajoin. Laatu-Verkkoa emme käytä kovinkaan hyvin hyö-dyksi, paljastaa Elina. - Se vaan ei oikein sovi meidän tyyppiselle toiminnalle, hän jatkaa. Aterian tai juhlien päätyttyä on hankala ja-kaa asiakkaille lomakkeet täytettäväksi.

– Suullista palautetta keräämme jokai-sessa tilaisuudessa ja itse läsnä ollessa voi tunnelman aistia, kertoo Terja. Kaikki palautteet käydään läpi ja mietitään mis-tä mikäkin johtuu ja mitä voisimme tehdä toisin ja vielä paremmin.

SAMAnlAinen ArVOMAAilMA

Terjan ja Elinan ajatusmaailma ja näke-mys siitä, miten asioita hoidetaan, ovat sa-manlaiset.

– Välillä kinastellaan, mutta se on vain virkistävää, naurahtaa Terja. Tätä jut-tua tehdessä tuntui siltä, että edessäni oli aviopari, joka täydentää toistensa lauseita ja ajatuksia. Laadukas tekeminen on sel-käytimessä ja sen huomaa kaikista paikan yksityiskohdista ja tavasta toimia. Yhteiset arvot ja ammattiylpeys ovat perustana on-nistuneelle yritystoiminnalle.

– Työ on mukavaa ja sitä on kiva tehdä yhdessä, kertoo Elina.

– Meillä on erilaisia päiviä ja erilaisia asi-akkaita, jotka tekevät päivistä vaihtelevia. Työ tuo sopivasti haastetta, kun mietimme eri asiakasryhmille sopivia kokonaisuuksia, jatkaa Terja. Kartanon puolella tulee perin-teitä kunnioittaa, mutta studiokeikoille voi

miettiä jotain ihan muuta. – Välillä teemme noin 16-tuntia päiväs-

sä töitä ja sitten ajamme vielä samaa mat-kaa Poriin omiin koteihimme ja jaksam-me matkalla nauraa. Asiat ovat siis hyvin, toteavat Elina ja Terja. Intoa riittää myös yhdistystoimintaan. Terja on Nakkilan Yrittäjien puheenjohtaja ja Elina Maran Satakunnan PK-yhdistyksen sihteeri.

Välillä harmittaa kun jotkut yrittäjät ei-vät ota toimintaa tosissaan ja dumppaavat hintoja ja mainetta. Meillä ei ole metsää millä kattaa toiminnan kuluja. Raaka-ai-neiden laadukkuus näkyy myös hinnoissa!

– Kannattavuus ja laatu kulkevat käsi kä-dessä, he muistuttavat. Laatua kehittäessään joutuu itsekin skarppaamaan. Kun asiat on kirjattu ylös, on tieto helppo siirtää myös uusille työntekijöille. Samalla ne tulee itse-kin kerrattua. Laadun kehittäminen tuo jat-kuvuutta ja pitkäjänteisyyttä toimintaan.

kartanonrouvien Elinan ja Terjan perinteiset asut ovat osa kokonaisuutta.

kesäkahvilassa vietetään myös lauluiltoja.

”Suosittelemme kaikille laatuasioiden läpikäymistä säännöllisin väliajoin.”

10 syksy 2011

Kansainvälisen kylpyläyhdistyksen (ISPA) mukaan maailmassa on n. 150 miljoonaa aktiivista kylpylässäkävijää. Tämä luku antaa viitteitä siitä, miten korkealla omas-ta hyvinvoinnista huolehtiminen on ny-kyihmisen arvoasteikossa. Kiireinen elä-mänrytmi vaatii veronsa ja siksi noin 88 % kaikista kylpylävieraista haluaa vähen-

TeKSTi: liiSA renfOrS, MeKKUVAT: www.ViSiTfinlAnd.cOM

Yhden mansikka on toisen mustikka. Asiakas, joka on ostanut hemmotteluloman, ei välttämättä ole tyytyväinen suomalaisen

viihdekylpylän tarjontaan.

tää elämäänsä vaikuttavia stressitekijöitä ja etsii hyvinvointilomaltaan nimenomaan rentoutumista.

Monissa Euroopan ja Aasian maissa kyl-pylöillä ja kuntoutuksella on pitkät perin-teet. Jo antiikin roomalaiset kylpivät ter-meissään (lat. thermae). Suomessa taas sauna on hoitanut kylpylän sosiaalista ja

SUOMAlAiSen HYVinVOinTiMATKAilUn

TUeKSi UUdeT TUOTeSUOSiTUKSeT

syksy 2011 11

Matkailun edistämiskeskus on laatinut yh-

dessä Matkailun teemaryhmän, yritysten ja

matkailuorganisaatioiden kanssa teema-

kohtaisia tuotesuosituksia matkailuyritys-

ten tuotekehitys- ja laadunparantamistyön

tueksi. Niiden tarkoituksena on varmistaa,

että kansainvälisille markkinoille tähdätyt

tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollak-

seen kilpailukykyisiä. Suositukset kiinnittä-

vät erityistä huomiota tiloihin, resursseihin,

paikkaan, henkilökuntaan sekä markki-

nointiin ja myyntiin. Lisäksi jokaiselle tuo-

teryhmälle kuten hoidoille ja mökeille on

omat yksityiskohtaisemmat suositukset.

Uunituoreet hyvinvointimatkailun tuote-

suositukset löytyvät MEKin internetsivulta

www.mek.fi kohdasta Tuoteteemat.

taan laadukkaita, kokonaisvaltaisia elämystuot-

teita, jotka tuottavat sekä fyysistä että psyyk-kistä mielihyvää.

Koska kuitenkin eri kulttuurit luovat omat kulttuurisidonnaiset määritelmänsä ja – palvelunsa, on meidän tärkeää miet-tiä, minkälaista viestiä lähetämme hy-vinvointimatkailua markkinoidessamme. Yhden mansikka on toisen mustikka. Asi-akas, joka on ostanut hemmotteluloman, ei välttämättä ole tyytyväinen suomalaisen viihdekylpylän tarjontaan. Pitkäjänteisel-lä tuotekehitys- ja laadunparantamistyöllä pystytään vaikuttamaan siihen, että tuo-te vastaa paremmin asiakkaan odotuksia. Siksi tuotekehityksellä onkin hyvinvointi-matkailussa keskeinen rooli.

kulttuurillista tarvetta ja ehkä juuri siitä syystä var-sinainen kylpylätoiminta al-koi meillä melko myöhään.

SUOMAlAinen HYVinVOinTiTArJOnTA KärJeKSi

Koska meidän ei kansainvälisessä matkailu-markkinoinnissa kannata kilpailla muiden maiden pitkien kylpyläperinteiden kanssa, on luontevaa, että suomalainen hyvinvointi-loma ammentaa sisältönsä paljolti samoista vetovoimatekijöistä kuin muukin matkai-lu. Näitä elementtejä ovat mm. luonto, vesi, metsät ja erämaat sekä niiden tarjoamat ak-tiviteettimahdollisuudet. Ulkomailta Suo-meen tullaan mökkilomalle rentoutumaan, samoamaan metsissä ja poimimaan terveel-lisiä marjoja tai maatilalomalle kokemaan perinteinen suomalainen sauna ja nautti-maan hyvää suomalaista ruokaa. Täältä hae-

TUOTeSUOSiTUKSeT

12 syksy 2011

Hevosmatkailupalvelujen laatu ei useinkaan vastaa nykyaikaisen, laatutietoi-sen matkailijan tarpeita ja odotuksia. Useimmissa tehdyissä selvityksissä, ke-hittämishankkeissa ja laadun mittareissa korostuu ratsastusharrastus. Laajem-pi hevosmatkailutuotteen laadun kokonaisuus jää tarkastelematta.

MiKä HeVOSMATKAilUPAlVelU?

Hevosmatkailupalvelu on matkailijoille tarjottu aktiviteetti, johon hevonen kuuluu olennaisena osana. Hevosmatkailu sijoitetaan osaksi elämys, - seikkai-lu-, luonto, - maaseutu-, terveys tai liikuntamatkailua riippuen näkökulmasta. Hevosmatkailupalvelu voi siis olla lisäpalvelun luontoinen osa matkailutuotetta tai matkailijan varsinainen matkustuksen motiivi. Hevosmatkailu on muuta-kin kuin ratsastusta, vaikka erilaisten maasto- ja vaellusratsastuspalvelut ovat sen yleisin muoto. Hevosmatkailuun voidaan lukea kuuluvaksi myös erilaiset hevosiin liittyvät tapahtumat ja muut aktiviteetit, joihin ei kuulu ratsastusta.

Hevosmatkailuyrittäjyys perustuu pieniin perheyrityksiin, yrittäjien omaan harrastukseen ja niitä tuotetaan osana muuta hevosalan yritystoimintaan. He-vosiin liittyviä palveluja tarjoava yritys on usein pääosin keskittynyt tarjoa-maan palveluja paikallisille asukkaille, ei matkailijoille. Usein matkailijoiden kysyntä kohdistuu erilaisiin palveluihin. Se vaatiikin palvelujen tarjoajalta uudenlaista näkemystä ja osaamista sekä erilaisia fyysisiä puitteita. Yrittäjän haasteena ovat kahdet markkinat: hevosharrastajat ja matkailijat, joilla on hy-vin vähäinen tai olematon kokemus hevosista.

HeVOSMATKAilU VASTAA KYSYnnän TrendeiHin

Hevosmatkailupalvelut ovat ekologisia, luonnonläheisiä, elämyksellisiä ja usein myös fyysistä aktiivisuutta vaativia, joten ne vastaavat hyvin nykyajan matkaili-jan matkailutuotteelta vaatimiin ominaisuuksiin ja matkailijan arvoihin. Vael-lus- ja maastoratsastuksen kysyntä on kasvanut voimakkaasti ja hevosharras-tus on yleistynyt myös aikuisten keskuudessa. Uudet, ekologisuutta ja luonnon läheisyyttä arvostavat käyttäjäryhmät ovat löytäneet fyysistä ja henkistä hy-vinvointia edistävän tavan liikkua luonnossa. Matkailijoille suunnatuilta he-vosmatkailupalveluilta odotetaan laatua ja myös muita tasokkaita matkailupal-veluja, mm. majoitus- ja ravintolapalveluja ja muita ohjelmapalveluja.

TeKSTi: HilKKA lASSilA, saVONia aMk

Hevosmatkailupalvelujen kysyntä kasvaa kohisten

ja palvelujen tarjonta lisääntyy.

lAAdUKKAAMPiA HeVOSMATKAilUPAlVelUJA

KUVA: www.ViSiTfinlAnd.cOM

syksy 2011 13

Matkailupalvelujen laatua on jaoteltu kolmeen eri ryhmään: tekniseen ja toiminnalliseen laa-tuun sekä vuorovaikutuslaatuun. Nämä kaik-ki laadun ulottuvuudet ovat erittäin tärkeitä tuotettaessa tasokkaita hevosmatkailupalve-luja. Laadukkaiden hevosmatkailupalvelujen tuottaminen vaatii hyvin monialaista ammatti-taitoa ja osaamista sekä matkailijoille sopivia fyysisiä puitteita.

Mistä muodostuuhevosmatkailupalvelunlaatu?

TeKninen lAATU on palvelun näkyvin osa. Siihen

kuuluvat paikkaan ja toteutusympäristöön liittyvät sei-

kat sekä palvelun tuottamisessa tarvittavat välineet,

kuten hevoset, varusteet, rakennukset ja rakennelmat,

maisema ja ratsastusalueet ja -reitit. Tarvitaan siistit

ja huolletut varusteet ja tilat asiakkaiden vastaanotta-

mista varten. Erinomaisen tärkeää on siistien varustei-

den ja tilojen lisäksi myös se, että palvelussa käytettä-

vät hevoset ovat sopivia asiakkaille, joilla on vähäinen

tai olematon kokemus hevosten käsittelystä. Palveluun

sopiva turvallinen ja erilaisille asiakkaille sopiva maas-

to on palvelujen onnistumisen kannalta olennaista.

TOiMinnAllinen lAATU vaikuttaa siihen, miten asi-

akas kokee palvelun toteuttamisen. Toiminnallista laa-

tua ilmentävät muun muassa yrityksen palveluilmapiiri,

vuorovaikutus muiden asiakkaiden kanssa, asiakkaan

oman osaamistason huomioiminen ja miten asiakas-

ta kohdellaan palvelun aikana. Hevosmatkailupalvelun

onnistumisen kannalta on tärkeää, mikä on henkilöstön

ammattitaito ja ohjaajan kyky opastaa asiakasta ja huo-

mioida asiakkaan tarpeet. Hevosmiestaitojen ja oikean

palveluasenteen lisäksi voidaan tarvita erämiestaitoja,

ruoanvalmistustaitoja, luonnontuntemusta, hyvää yleis-

sivistystä ja kykyä palvella eri kielillä. Turvallisuuden

huomioiminen on toiminnallisen laadun ydin.

VUOrOVAiKUTUSlAATUA kuvastaa se, millainen

vuorovaikutus syntyy henkilöstön ja asiakkaiden välille,

mikä on henkilöstön työmotivaatio, palvelualttius, käyt-

täytyminen, henkilöstön ulkoinen olemus, käytöstavat

ja vieraanvaraisuuden osoittaminen.

Kuten edellä on kuvattu, laadukkaan hevosmatkailu-

palvelun tuottaminen ei ole helppoa. Kun siihen vielä

lisätään hallitsemattomia elementtejä, kuten hevosten

tai asiakkaiden yllättävä käyttäytyminen, sääolosuh-

teet ja muut ulkopuoliset häiriötekijät, on palvelukoko-

naisuuden hallinta hevosmatkailupalvelun tuottajalle

haastava tehtävä.

14 syksy 2011

KeSTäVYYdeSTä KilPAilUeTUA MAASeUTUMATKAilUUn

kestävä matkailu – pitkään kestävä matka vai mitä se on?Muun muassa tätä selvitettiin kEsMa i -hankkeessa kesällä toteutetussa asiakastutkimuksessa.

KUVAT: Studio Ihmepeili, Hanna-Kaisa Hämäläinen

Kesäisin Koveron perinnetilalla Seitsemisen kansallispuistossa vaalitaan perinteistä kulttuurimaisemaa viime vuosisadan alun työvälineillä ja -menetelmillä (Seppo Pajari, Tampereen ammattikorkeakoulu).

TeK

STi

:

syksy 2011 15

Kestävä matkailu on kaikille saavutettavissa olevaa matkailua, joka on taloudellisesti kannattavaa tu-hoamatta ympäristöä ja paikalliskulttuureita. Kestä-vyydestä matkailussa puhutaan eri lähteissä monin eri tavoin: ekoturismi, vastuullinen, ympäristötie-

toinen, reilu matkailu. Pohjimmiltaan kaikki termit viittaavat samaan asiaan painottaen hieman eri näkökulmaa. Yhteistä kaikille on se, että ne yleensä liitetään matkailun ympäristövai-kutuksiin. Kestävä ja vastuullinen matkailu käsittää kuitenkin ympäristönäkökulman lisäksi myös taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen ulottuvuuden.

Maaseutumatkailussa voidaan helposti yhdistää kestävän matkailun eri näkökulmat alueiden ja yritysten kilpailueduk-si: suomalainen väljä ja rauhallinen maaseutu – puhdas luonto, ruoka ja ympäristö – maaseudun ihmisten monipuolinen osaa-minen ja kulttuuri – yhteisöllisyys ja perinteet.

ASiAKASTUTKiMUSTA nelJäSSä MAAKUnnASSA

Kesällä 2011 toteutetussa asiakastutkimuksessa selvitettiin maa-seutumatkailun asiakkaiden kuluttajakäyttäytymistä liittyen kestävyyden eri teemoihin: kulttuuriseen ja ekologiseen kestä-vyyteen sekä esteettömyyteen. Asiakkailta tiedusteltiin muun muassa sitä, kuinka paljon eri teemat vaikuttavat ostopäätök-seen sekä sitä, miten he ovat kokeneet kestävyyden toteutuvan maaseutumatkailuyrityksissä. Tutkimus toteutettiin lomakeky-selynä kaikissa hankkeeseen osallistuvissa maakunnissa: Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Lomakkeita kerättiin sekä matkailullisissa tapahtumissa (58 %) että maaseutumatkailuyrityksissä (38 %). Lisäksi vastauksia saa-tiin leirintäalueilta, matkailuinfoista jne. Yhteensä tutkimuk-seen osallistui 627 kuluttajaa.

MiKä MAASeUTUlOMAilUSSA VieHäTTää?

Tutkimuksessa onnistuttiin tavoittamaan matkailijoita, joista reilusti yli puolet viettää maaseutulomaa vähintään kerran vuo-dessa. Kiinnostus matkailuun maaseudulla on suurta, sillä 85 % matkailijoista olisi valmis harkitsemaan lomaa maaseudulla lä-hivuosien aikana. Yli puolet vastaajista oli matkalla, johon sisäl-tyi 1-3 yöpymisvuorokautta, reilu kolmannes viipyi lomalla yli kolme vuorokautta ja 11 % oli päivämatkalla. Vastaajat jakau-tuivat varsin tasaisesti eri matkaseuruetyyppeihin: pariskunnat, lapsiperheet sekä ystävien ja tuttavien kanssa matkustavat.

Vastausten perusteella tärkeää maaseutumatkailukuluttajille ovat hyvät ihmissuhteet, elämästä nauttiminen, yhteenkuulu-vuuden tunne, turvallisuus sekä itsekunnioitus. Jännityshakui-suus ei ollut vastanneille tyypillistä.

Maaseutua pidetään rauhoittumisen ja rentoutumisen mah-dollistajana. Suuri osa vastanneista pitää tärkeänä sitä, että maa-seutu pidetään elinvoimaisena.

Maaseutulomakohdetta valitessaan asiakkaat pitävät tärkeä-nä luonnonkaunista sijaintia, hintaa, palvelun laadukkuutta ja turvallisuutta. Maaseutumatkailuyrityksessä kyselyyn vastan-neiden asiakkaiden valintapäätökseen vaikuttivat erityisesti kohteen sopiva sijainti matkareitillä sekä kohteen kohtuullinen etäisyys sukulaisiin ja muihin lomakohteisiin. Moni matkailija oli valinnut majoituspaikkansa kotisivujen houkuttelevien kuvi-

en perusteella. Myös lapsiystävällisyys ja luonnonläheisyys oli-vat monelle merkittäviä lomapaikan valintakriteerejä.

Asiakkaat pitävät erityisen tärkeänä sitä, että maaseutumat-kailuyritys on tunnelmaltaan aito ja tuo esiin paikallisuutta. Edellä mainitut asiat myös toteutuvat kohtuullisen hyvin vie-railluissa maaseutumatkailukohteissa. Näiden lisäksi asiakkai-den mielestä perinteet oli tuotu yrityksissä hyvin esiin, ja raken-nukset ja lähiympäristö hyvin hoidettu.

MAASeUTUKOHTeen eSTeeTTöMYYS

Esteettömästä ympäristöstä puhuttaessa ajatellaan hyvin usein pyörätuolilla liikkuvaa henkilöä. Todellisuudessa esteettömyys on tärkeää myös monelle muulle asiakasryhmälle, kuten tutki-muksessamme, jossa yleisimpinä erityistä huomiota vaativana te-kijänä matkalla mainittiin pienet lapset ja ikäihmiset. Tutkimuk-sessa vastaajat joutuivat miettimään lomakohteen ominaisuuksia

”esteellisen silmin”. Tavallisesti esteettömyysasiat eivät kiinnosta ennen kuin itsellä tai oman seurueen jäsenellä on jokin rajoite. Lä-hes kaikki vastaajat pitivät tärkeänä, että aisti- ja liikuntarajoit-teisilla on mahdollisuus vierailla samoissa matkakohteissa kuin muilla. Yrityksillä on kuitenkin vastausten perusteella parannet-tavaa erityistarpeisten asiakkaiden huomioimisessa.

KeSTäVä MATKAilU = eKOlOginen MATKAilU?

Valtaosalle vastaajista kestävä matkailu terminä ei kerro yhtään mitään. Joku vastasikin kysymykseen hauskasti: ”Kestävä mat-kailu on ympärivuotista matkailua eri vuodenaikoina.” Lähin-nä vastaajat ymmärtävät käsitteen vähän luontoa kuormittava-na matkailuna. Lisäksi kestävä matkailu on tutkimusvastausten mukaan kierrättämistä, toimivaa jätehuoltoa, lähiruoan suosi-mista sekä julkisten kulkuneuvojen käyttämistä. Voidaan siis to-deta, että tutkimuksemme perusteella kestävän matkailun ym-märrys painottuu voimakkaasti ekologiseen kestävyyteen.

Lopullinen raportti tutkimuksen tuloksista julkaistaan syk-syn 2011 aikana ja se sisältää myös syys-lokakuussa tehtävän fokusryhmähaastattelun tulokset. Tutkimus on osa KESMA I

-hanketta, jonka toteuttajina toimivat Jyväskylän ammattikor-keakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammat-tikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti/ Seinäjoki. Hankkeen rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus/ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Petra Blinnikka, Jyväskylän ammattikorkeakoulupetra.blinnikka@jamk.fi

Katja Kivikangas, Tampereen ammattikorkeakoulukatja.kivikangas@tamk.fi

Annika Torniainen, Vaasan ammattikorkeakouluannika.torniainen@puv.fi

www.kestavamatkailu.fi

liSäTieTOJA:

16 syksy 2011

Matkailun teemaryhmä on konsultoinut kuluttaja-asiamiestä ja päivittänyt (laadittu ensimmäisen kerran vuonna 2001) maaseu-tumatkoja koskevat vakiosopimusehdot (14.6.2011). Sopimuseh-dot otetaan käyttöön saman tien uusia palveluja markkinoitaes-sa ja uusia sopimuksia solmittaessa. Ehdot helpottavat yrittäjän ja kuluttajan asiointia.

Mikä on maaseutumatkailupalvelu?

Maaseutumatkailupalvelulla tarkoitetaan näissä ehdoissa a) ma-joitusta; b) majoitusta ja muuta sellaista matkailupalvelusta, joka ei ole kokonaisuuden kannalta oleellinen; taikka c) yhtä tai use-ampaa seuraavista ohjelmallisista palveluista; ruokailua, pito-, juhla- ja kokousjärjestelyä, ajanvietto- ja harrastusmahdollisuu-den järjestämistä, kuten kalastus-, hiihto-, vaellus-, ratsastus-, kanootti- ja metsäretket sekä palveluihin liittyvää ohjausta, opastusta ja koulutusta.

Milloin tulee puolestaan käyttää valmismatkaehtoja?

Jos esimerkiksi yrittäjä tarjoaa majoituksen ja sen lisäksi koko-naishintaan nähden kalliita harrastusmahdollisuuksia, valmis-matkalakia sovelletaan. Yrityksen periessä ennakkomaksuja täl-laisista matkoista, sen pitää ilmoittautua valmismatkarekisteriin.

Mitä asioita sopimusehdot pitävät sisällään?

Sopimusehdoissa on omat kohtansa mm. sopimuksen sitovuu-desta, maksuehdoista, sopimuksen purkamisoikeudesta sekä osa-puolten vastuista ja vahingonkorvauksesta.

Miten sopimusehdot tulevat sitoviksi?

Yrittäjän on esitettävä sopimusehdot selkeästi jo tuotteen tai palvelun markkinoinnissa tai viimeistään sopimusta tehtäessä. Pelkästään ehtoihin viittaaminen ei riitä. Kuluttajalla on oltava aito mahdollisuus tutustua sopimusehtoi-hin esim. yrityksen nettisivuilla. Jollei tätä mahdollisuutta anneta, ehdot eivät sido ku-luttajaa lainkaan.

Miten kesällä satunnainen kulkija, joka varaa puhelimitse samalle päivälle mökkimajoituksen, saa nähtävilleen nämä sopimusehdot?

Satunnaiselle matkailijalle voidaan puhelimessa kertoa pääkoh-dat sopimusehdoista ja lisätä, että ne löytyvät saavuttaessa esim. mökkikansiosta ja silloin niitä päästään noudattamaan myös ns. pikavarauksiin.

Voinko käyttää näitä rinnan esim. välinevuokraamoja koskevien sopimusehtojen kanssa?

Ehtoja voi käyttää rinnakkain, kunhan asiakkaalle tehdään tiet-täväksi mitkä ehdot kohdistuvat mihinkin myytyyn palveluun tai sen osaseen.

Voinko käyttää omia sopimusehtoja?

Tärkeää on muistaa, että Kuluttajansuojalain mukaan elinkei-nonharjoittaja ei saa käyttää sopimusehtoa, jota hyödykkeen hinta ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Lisätietoa sopimusehtojen tekemisestä http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/sopimusehdot/

Millä kielillä ehdot löytyvä?

Sopimusehdot löytyvät suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksak-si, ranskaksi ja venäjäksi. Voit laittaa linkin omille nettisivuille tai kopioida pdf:t omaan käyttöösi esim. omille nettisivuille lai-tettavaksi.

TeKSTi: ninA VeSTerinen

Päivitetyt maaseutumatkoja koskevat

SOPiMUSeHdOT

www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/sopimusehdot tai kuluttajaviraston sivuilta suomeksi kohdasta

vakiosopimusehdot

liSäTieTOJA:

KUVAT: www.ViSiTfinlAnd.cOM

syksy 2011 17

Uusi kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) tulee voimaan ensi vuoden alusta. Laki korvaa nykyisen, vuodelta 2004 olevan lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalve-lusten turvallisuudesta. Lainsäädäntö ei keskeisiltä kysymyksiltään tai periaatteil-taan muutu, vaan esimerkiksi elämys- ja ohjelmapalveluyrittäjien tulee uudenkin lain mukaan varmistua siitä, ettei palve-lusta aiheudu vaaraa kuluttajille tai ku-luttajaan rinnastettaville henkilöille. Asi-akkaille tarjottavien palveluiden tulee siis olla turvallisia. Myöskään asetelma kulut-tajapalveluiden turvallisuuden valvonnan suhteen ei muutu, vaan lainsäädännön noudattamista valvovat jatkossakin pai-kalliset valvontaviranomaiset, käytännös-sä yleensä paikallisessa terveysvalvonnas-sa toimivat terveystarkastajat.

Kuluttajapalvelujen suhteen laki sisäl-tää kuitenkin joitakin uusia säännöksiä. Lain 6 §:n mukaan eräitä kuluttajapal-veluja tarjoavien palveluntarjoajien tu-lee ennen toiminnan aloittamista tehdä kirjallinen ilmoitus toiminnastaan sen kunnan valvontaviranomaiselle, jonka alueella palvelua aiotaan tarjota. Valvon-taviranomainen lähettää ilmoituksen saa-tuaan palveluntarjoajalle ilmoituksen vas-taanottoa koskevan vastaanottokirjeen. Palveluntarjoajan ei kuitenkaan tarvitse odottaa valvontaviranomaisen reagointia tekemäänsä ilmoitukseen, vaan toimin-nan voi aloittaa, vaikkei valvontaviran-omainen olisi vielä esimerkiksi ehtinyt lä-hettää vastaanottokirjettä.

Ilmoituksesta tulee käydä ilmi mm. palvelun tarjoajan yhteystiedot, suori-tuspaikka sekä kuvaus palvelusta ja sii-hen liittyvistä merkittävimmistä riskeis-tä. Valvontaviranomaiselle tulee ilmoittaa myös toiminnan olennaisesta muuttami-sesta tai palveluntarjoajan vaihtumisesta.

ilMOiTUSVelVOlliSUUS UUSille YriTTäJille

Ilmoitusvelvollisuus koskee lain 6 §:ssä lue-teltuja kuluttajapalveluja, esimerkiksi ohjel-

mapalveluja, uimahalleja ja ratsastustalleja, mutta näistä vain niitä palveluntarjoajia, jotka aloittavat toimintansa lain voimaan-tulon eli 1.1.2012 jälkeen. Ennen lain voi-maantuloa toiminnassa olevien palvelun-tarjoajien ei siis tarvitse tehdä uuden lain tarkoittamaa ilmoitusta toiminnastaan.

Ilmoitusvelvollisuuden lisäksi uuden lain 7 § edellyttää lain 6 §:ssä lueteltujen kuluttajapalveluiden tarjoajilta kirjallisen turvallisuusasiakirjan laatimista. Turval-lisuusasiakirjassa tulee mm. etukäteen ar-vioida palveluun liittyvät mahdolliset vaa-rat ja varautua niihin ennakolta, ottaen huomioon palvelun luonne ja toiminnan laajuus. Turvallisuusasiakirjan sisältö ja laajuus riippuu siis suurelta osin siitä, mi-ten ja minkälaista palvelua tarjotaan. Tur-

vallisuusasiakirja on näytettävä ja toimi-tettava valvontaviranomaiselle tämän sitä pyytäessä. Sitä ei siis tarvitse toimittaa, el-lei valvontaviranomainen tätä pyydä.

KAiKKien TUrVAlliSUUSASiAKirJAT KUnTOOn HeinäKUUHUn MenneSSä

Toisin kuin ilmoitusvelvollisuus, turvalli-suusasiakirjan laatimisvelvollisuus koskee myös niitä palveluntarjoajia, jotka jo tar-joavat kyseisiä kuluttajapalveluja lain voi-maantullessa. Näillä palveluntarjoajilla on kuitenkin lain siirtymäsäännöksen mu-kaan lain voimaantulosta kuusi kuukaut-ta aikaa laatia turvallisuusasiakirja eli näi-den palvelujen osalta turvallisuusasiakirja tulee olla laadittuna viimeistään 1.7.2012. Käytännössä varmasti monilla kyseisiä kuluttajapalveluita tarjoavilla palveluntar-joajilla on jo nykyisinkin laadittuna uuden lain 7 §:ssä tarkoitetun kaltainen turvalli-suusasiakirja. Turvallisuusasiakirja on kuitenkin pidettävä ajan tasalla, ja sitä on tarvittaessa päivitettävä.

UUSi KUlUTTAJATUrVAlliSUUSlAKivoimaan vuoden 2012 alusta

TeKSTi: lAUrA HOlKKO, TUKES

”Koskee sekä omatoimista että ohjattua ohjelmapalvelutoimintaa”.

liSäTieTOA mm. turvallisuusasiakirjasta

löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes)

internet-sivuilta(www.tukes.fi).

18 syksy 2011

Maaseutumatkailuhankkeita toteutettiin yhteensä 1 542. Näil-le hankkeille myönnetty julkinen tuki on lähes yksinomaan EU-hankerahoitusta; alle 2 % rahoituksesta on pelkästään kan-sallisten hankkeiden tukia. Valtaosa hankkeista on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman puitteissa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maa-seuturahasto) osarahoituksella. Maaseuturahasto rahoittaa ensi-sijaisesti maatila- ja luontomatkailua sekä maaseudulla toimivia matkailualan mikroyrityksiä ja niiden kehittämistoimia.

Lisäksi muun muassa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tuetaan matkailukeskuksia sekä suurempia matkailu-alan yrityksiä, millä voi olla suurikin merkitys myös maaseutu-matkailulle. Verrattuna edelliseen EU-ohjelmakauteen suoraan maaseudun kehittämiseen suunnattujen tukien osuus matkai-lun EU-hankkeiden rahoituksesta on pienentynyt, kun taas EAKR-tukien määrä on lisääntynyt.

Maaseuturahastosta on osarahoitettu maaseudun matkailun kehittämishankkeita sekä tuettu yritysten kehittämis- ja inves-tointihankkeita. Valtakunnallisiin maaseutumatkailua edis-täviin kehittämishankkeisiin on myönnetty kansallista tukea maa- ja metsätalousministeriöstä. Lisäksi muutamia kalastus-matkailuhankkeita on tuettu Euroopan kalatalousrahastosta

(EKTR) sekä maa- ja metsätalousministeriön kansallisin varoin.

VAlTAOSA MAASeUTUMATKAilUn TUiSTA SUOrAAn YriTYKSille

Lähes 90 % maaseudun matkailuhankkeista oli mikroyritysten kehittämis- ja investointihankkeita, joille osoitettiin reilut 36 mil-joonaa euroa julkista tukea. Yritystukihankkeiden keskimääräi-nen koko oli julkisen tuen osalta 26 000 euroa. Yli 70 % yritystuista on myön-netty majoitussektorin hankkeille. Ohjelmapalvelusektoriin kohdennet-tiin lähes viidesosa ja ravitsemuspal-veluihin kymmenesosa tuista.

Loput 10 % hankkeista oli kehittä-mishankkeita, pääasiassa matkailun operatiivisen toiminnan hankkei-ta, kuten tuotekehitystä ja markki-nointia, kehittämissuunnitelmia, tutkimuksia ja verkostoitumis-hankkeita sekä usean eri paino-pistealueen hankkeita. Ne saivat julkista tukea lähes 20 miljoonaa

MAASeUdUn MATKAilUHAnKKeille TUKeA55,9 miljoonaa euroa vuosina 2007–2010suomessa on vuosina 2007–2010 osoitettu julkista tukea 245,6 miljoonaa euroa kaikkiaan 2 482 matkailuhankkeelle, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön selvitys. Tästä summasta 55,9 miljoonaa euroa (23 %) on suunnattu suoranaisesti maaseudun matkailun kehittämiseen.

liSäTieTOA AiHeeSTATYö- JA elinKeinOMiniSTeriön SelViTYKSeSSä:

Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa vuosina 2007–2010. TEM raportteja 20/2011.

Saatavilla internetistä http://www.tem.fi/files/30375/20_julkinen_tuki_matkailuhankkeisiin.pdf

KUVAT: ninA VeSTerinen

syksy 2011 19

TAUlUKKO 1.

Maaseuturahastosta myönnetyt tuet kaikille hankkeille ja niistä matkailun kehittämiseen myönnetty osuus vuosina 2007–2010

Hankkeillemyönnetty

maaseuturahaston tuki yhteensä (milj. euroa)elY-alue

Matkailu-hankkeille myönnetty

rahoitus(milj. euroa)

Matkailun osuus kaikista myönnetyistä

tuista

Etelä-Savo 20,4 8,5 41,6 %

Keski-Suomi 26,4 5,1 19,5 %

Pohjois-Karjala 29,5 5,6 19,0 %

Lappi 22,4 4,0 17,9 %

Häme 29,1 3,7 12,7 %

Pirkanmaa 30,0 3,4 11,2 %

Satakunta 33,7 3,8 11,2 %

Pohjois-Savo 29,7 3,3 11,0 %

Varsinais-Suomi 31,4 3,5 11,0 %

Pohjois-Pohjanmaa 39,3 3,3 8,4 %

Pohjanmaa 33,3 2,7 8,2 %

Kaakkois-Suomi 23,6 1,6 6,7 %

Etelä-Pohjanmaa 44,1 2,9 6,6 %

Kainuu 18,3 1,2 6,6 %

Uusimaa 19,4 1,3 6,5 %

Valtakunnalliset hankkeet 4,5 1,0 23,0 %

Yhteensä 435,1 54,8 12,6 %

Lähde: Maaseutuvirasto

Sisällöllinen kohdentuminen Hankkeiden määrä % -osuus lukumäärästä Julkinen tuki (milj. euroa) %-osuus julkisesta tuesta

a) yritystuet 1 713 69 % 66,6 28 %

1 Kehittämistuki 556 22 % 11,1 5 %

2 Investointituki 1 044 42 % 47,9 20 %

3 Yhdistetty kehittämis- ja investointituki 113 5 % 7,6 3 %

B) Matkailun operatiivinen toiminta 493 20 % 79,8 32 %

4 Matkailumarkkinointi ja tuotekehitys 145 6 % 22,2 9 %

5 Kehittämissuunnitelmat, tutkimukset,

verkostoitumishankkeet 235 10 % 29,9 12 %

6 Koulutushankkeet 30 1 % 9,6 4 %

7 Hankkeet, joissa useita painopistealueita 83 3 % 18,1 7 %

C) Matkailua tukevat palvelut ja infrastruktuuri 276 11 % 99,2 40 %

8 Luontokohteet ja reitistöt 113 5 % 30,2 12 %

9 Kulttuuri- ja liikuntakohteet sekä tapahtumat 110 4 % 36,3 15 %

10 Liikennesektorin hankkeet 53 2 % 32,7 13 %

Kaikki hankkeet yhteensä 2 482 100 % 245,6 100 %

TAUlUKKO 2.

Kaikkien matkailuhankkeiden ja niille myönnetyn julkisen tuen sisällöllinen kohdentuminen vuosina 2007–2010

euroa. Hanketta kohden julkinen tuki oli keskimäärin 117 000 euroa. Alueellisesti tarkasteltuna maaseutumat-kailua tuettiin eniten Etelä-Savossa (9 milj.), Pohjois-Karjalassa (6 milj.) ja Keski-Suomes-sa (5 milj.). Alueiden välisiä ja valtakunnalli-sia maaseutumatkailun kehittämishankkei-ta oli yhteensä 13, ja niille myönnettiin tukea vajaat 2 miljoonaa euroa.

TOiMenPideSUOSiTUKSiA MATKAilUHAnKKeiden rAHOiTUKSeen

Tavoitteena on, että tukea suunnattaisiin lukuisten yksittäisten matkailuhankkeiden sijaan suurempiin kehittämiskokonaisuuk-siin, erityisesti alueiden välisiin ja valta-kunnallisiin kehittämishankkeisiin. Pieniä hankkeita ja yksittäisiä toimijoita verkotta-malla voidaan lisätä matkailualueiden ve-tovoimaa ja parantaa matkailukeskittymien palvelutarjontaa. Maaseudun matkailun ke-hittämishankkeiden osalta suunta on tähän mennessä ollutkin oikea: esimerkiksi maa-seuturahastosta osarahoitettujen kehittä-mishankkeiden koko on kasvanut julkisen tuen osalta keskimäärin 67 000 eurosta 123 000 euroon (kasvua 83 %).

Yritystukien osalta painopistettä tulisi siirtää investointien rahoittamisesta kehit-tämishankkeiden tukemiseen. Kehittämis-tukia yritykset voisivat hyödyntää muun muassa matkailupalvelujen sisältöjen ke-hittämisessä, osaamisen vahvistamises-sa ja sesonkien pidentämisessä. Vuosina 2007–2010 maaseudun matkailun kehittä-miseksi myönnetyistä yritystuista 80 % oli investointitukia ja 20 % kehittämistukia.

Matkailua tukevien palveluiden ja infra-

struktuurin kehittämishankkeita on hyvä tukea edelleen. Maaseutumatkailuun osoi-tettua julkista tukea on suunnattu inf-rastruktuurin osalta lähinnä luonto-kohteisiin ja reitistöihin. Toimialarajat ylittävissä kehittämishankkeissa huomio-ta tulisi kiinnittää parempaan yhteissuun-nitteluun matkailu- ja muiden toimijoiden välillä; matkailijoiden ja matkailuyrittäji-en tarpeet tulisi huomioida jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

EU-hankkeiden rahoituspäätösten tekemi-sen tueksi tarvitaan entistä pitkäjänteisem-piä kehittämissuunnitelmia ja ohjelmakau-sien rajat ylittävien tavoitteiden asettamista. Siten rahoitusta voidaan myöntää hank-keille tasaisemmin vuosittain ja uusi oh-jelmakausi saadaan ripeämmin käyntiin.

TeKSTi: Sini PieTiläinen, TEM

20 syksy 2011

Oletko koskaan nukkunut puussa? Pohjoisruotsalaisessa Harad-sin kylässä sijaitsevassa Treehotellissa vieraat majoitetaan puu-hun. Eikä mihin tahansa majaan vaan luksustasoisiin huoneis-toihin, joista jokainen on erilainen.

Linnunpesä on sananmukaisesti jättiläiskokoinen linnunpe-sä, jonka sisällä kasvaa elävä puu. Kun huoneeseen johtavat tika-puut vedetään ylös, on hotellivieras kuin linnunpoikanen pesäs-sään. Täysin sen vastakohta on etenkin lapsiperheiden suosiossa oleva UFO, joka on kuin suoraan tieteiselokuvasta.

Peilikuutio tuskin erottuu puiden seasta, sillä sen peiliseinät heijastavat ympäröivää metsää. Sininen käpy on itseasiassa pu-nainen ja soveltuu parhaiten liikuntarajoitteisille ja korkeus-kammoisille.

Rakennelmista suosituin on Cabin, joka muistuttaa rekan pe-rävaunua. Reilun parinkymmenen neliön huoneeseen kävellään puista siltaa pitkin. Sisältä avautuu koko etuseinältä ruotsalaista metsä- ja järvimaisemaa. Rakennuksen ulkopuolta kiertää terassi.

Kokonaisuuteen kuuluu tietysti myös sauna, joka on toki ra-kennettu puusta, mutta seisoo vankalla maaperällä.

Majoitustilaa on yhteensä 16 hengelle. Suihkut ja ruokailu jär-

jestyvät läheisessä Brittan pensionaatissa, jossa on 20 petipaik-kaa lisää.

– Toki on niitäkin, jotka haluavat nauttia ruokansakin huo-neessaan ja sen me heille järjestämme. Vettä on saatavilla rajoi-tettu määrä lähinnä kasvojen ja hampaiden pesuun, kertoo ide-an isä, yrittäjä Kent Lindvall.

HUllU ideA TOdeKSi

Inspiraation lähteenä Treehotellille oli muutama vuosi sitten kuvattu Jonas Selberg Augustsenin elokuva ”Trädälskaren”, jossa suurkaupungista tarpeekseen saanut mies matkustaa Haradsiin ja rakentaa majan puuhun pohtiakseen elämän suuria kysymyksiä.

Lindvallit vuokrasivat elokuvaa varten rakennetun majan ja niin sai alkunsa kansainvälisessä mediassa valtaisaa näkyvyyttä saanut Treehotel.

Investointi on ollut varsin mittava. Jokaisen huoneen raken-nuttaminen on maksanut noin 100 000 euroa, josta julkisen tuen osuus on 30 prosenttia.

Sarjassaan varsin ainutlaatuinen hotelli vetää puoleensa eten-kin ulkomaalaisia matkailijoita, joita hotellivieraista on yli 70

TeKSTi: TUiJA KAUPPinen

Treehotellissa yhdistyvät luonto, ekologiset arvot ja moderni arkkitehtuuri. Hullu idea on nostanut ruotsalaisen matkailuyrityksen maailman erikoisimpien hotellien joukkoon.

Hotell i

OKSillAHOnKAin

sisällä mökissä. (nick Small, Treehotel)

Peilikuutio. (Treehotel)

Cabin. (Treehotel)

syksy 2011 21

prosenttia. Onpa Treehotelliin lennetty varta vasten jopa Atlan-tin toiselta puolelta.

– Yli tuhat artikkelia ja bloggausta kansainvälisessä mediassa on omalta osaltaan lisännyt kiinnostusta Treehotellia kohtaan, Lindvall kertoo.

näKYVYYTTä neTiSTä

Treehotel on hakenut kansainvälistä näkyvyyttä Berliinin ja Lontoon matkamessuilta. Sillä on lisäksi matkatoimistokontakti lähes kaikissa Euroopan maissa, USA:ssa ja Australiassa.

Tärkein markkinointikanava on kuitenkin internet. – Booking.com, Jetsetter, Splendia, Airbnb, Unusual Hotels of The World, Lindvall luettelee internetissä toimivia varausjärjes-telmiä, joiden kautta voi varata huoneen.

Hotellin Facebook-sivulla on yli 10 000 tykkääjää ja yrityksen kotisivujenkin kävijämäärät tuntuvat olevan korkeat.

– Suurin osa vieraistamme tekee varauksen suoraan kotisivu-jemme kautta.

Unohtaa ei sovi myöskään suusta suuhun -markkinoinnin voimaa. – Joka kuukausi 600-800 vierailijaa käy tutustumassa Treehoteliin järjestämillämme opastetuilla kierroksilla. He ovat parhaita markkinoijiamme.

Ja markkinoitavaa riittää, sillä Lindvallien suunnitelmissa on rakennuttaa yhteensä parikymmentä rakennelmaa. Villejä eh-dotuksia uusiksi ”puumajoiksi” saapuu kansainvälisiltä arkki-tehdeiltä enemmän kuin tarpeeksi.

Ruotsalaisinnovaatiossa on myös suomalaisilla sormensa pe-lissä. Seuraava huoneisto on nimittäin suomalaisarkkitehti Sami Rintalan käsialaa.

www.treehotel.se

Hotellin facebook-sivulla on yli 10 000 tykkääjää

22 syksy 2011

JA MAAKUnTien TArJOnTA KiinnOSTAVAT

TeKSTi: PäiVi TöYli Aitoja makuja -hankkeen projektipäällikköTurun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea

www.aitojamakuja.fi

Näytteilleasettajat saivat parin päivän aikana huomata, että lähi- ja luomuruoalla on suuri suosio ja paikallisilla tuotteilla on kova kysyntä. Osastoilla kävi perjantaina heti porttien avauduttua kova vilske ja niinpä osa tuotteista myytiin loppuun jo ensimmäisenä päivänä. Suosituimmat tuotteet vietiin suorastaan käsistä. Myynti ja tuotteiden tunnetuksi tekeminen kulkivat hyvin käsi kädessä.

Maakuntien tarjonta perustui niin alueen omien raaka-aineiden mm. marjat, riista, kalat, viljat, maito, luonnonyrtit kuin kunkin alueen oman ruokaperinteen vaalimiseen. Tuotteista näkyi selväs-ti, että ne on valmistettu pienimuotoisesti, käsityönä ja huomioiden kuluttajien odotukset. Maakuntien osastoilla tuli helposti havaituk-si kuinka monipuolinen on esimerkiksi leipäkulttuurimme.

Ohjelmalavalla oli grilli kuumana keittiömestareiden Ulla Liukkosen ja Raymond Wesanderin johdolla. Lähituotteiden

lihan (mm. karitsaa, possua) ja merikalojen grillailun lomassa jutusteltiin suomalaisesta ruoasta ja maakuntien tarjonnasta. Kävijöitä hemmoteltiin myös herkullisilla ruoka- ja maisteluan-noksilla, joita oli tarjolla monissa eri pisteissä. Esimerkiksi Kes-ki-Suomen osastolla Matkailutila RoppiLax tarjosi makupaloja omasta tarjonnastaan kera loimulohen ja nuotiokahvin.

KäViJäT OliVAT TYYTYVäiSiä

Kesäinen sää antoi hyvät puitteet ulkoilmatapahtumalle. Yritys-ten esittäytyminen maakunnittain sai kiitosta, sillä osastoilla tuli hyvin esille, miten monipuolinen ruokakulttuurimme on. Omaleimaisten ja erikoisten tuotteiden kirjo ja tuotteiden mais-telu innostivat ostamaan myös kotiinviemisiä.

Herkkujen Suomen kanssa yhtä aikaa vietettiin Syystober-

yksitoista maakuntaa esitteli parhaita antejaan aurinkoisessa säässä Herkkujen suomi -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla elokuun lopussa. Tapahtumassa kävi 56 000 hyvän ruoan ystävää tutustumassa elintarvikeyrityksiin ja niiden tuotteisiin sekä muuhun maakuntien tarjontaan.

Aidot maut

Maakuntateltoissa oli tiivis tunnelma paikallisten makujen äärellä.Tietoa tuotteista tarjottiin usealla kielellä.KUVA: PäiVi TöYliKUVA: PäiVi TöYli

syksy 2011 23

83-vee rouva haluaisi järjestää mielenosoituksen

eduskuntatalon eteen kunnollisen suomalaisen ruoan

puolesta.

kävijöitä houkutteli monipuolinen tuotteiden kirjo.

olutjuhlaa. Tapahtumakokonaisuuden pääjärjestäjinä oli-vat tuottajajärjestöt MTK, SLC, Ruoka-Suomi -teemaryhmä ja Aitoja makuja -hanke maakunnallisien toimijoiden kera sekä Lammin Sahti, Pienpanimoliitto ja Sinebrychoff.

löYdä OMA YHTeiSTYöKUMPPAni AiTOJAMAKUJA.fi -SiVUSTOlTA

Aitojamakuja.fi -hakupalvelulla halutaan auttaa matkailu-yrityksiäkin löytämään uusia yhteistyökumppaneita lähi-alueen elintarvikeyrityksistä. Koko Suomen kattavassa ai-tojamakuja.fi -hakupalvelussa on mukana nyt noin 1400 elintarvikealan yritystä. Yrityksiä voi etsiä tuoteryhmittäin, maakunnittain tai vaikka vapaa sanahaulla tietyllä raaka-ai-neella. Tuloksena saa yrityslistauksen tuoteryhmineen ja yh-teystietoineen. Mistä löytää -sivun alle on koottu mm. myy-mälöitä, puoteja ja verkkokauppoja.

Mukava lisä ruokatarjoilujen lomaan saadaan, kun ruoka-pöydän äärellä voidaan kertoa missä puurohiutaleet tai lei-vän jauhot on tehty tai missä laitumella lammas on kasva-nut. Kun tarjoilut perustuvat siihen, mitä lähialueella on ja millaista ruokaa alueella on perinteisesti syöty, myös vierai-lijalle aukeaa kokemuksen kautta Suomen monivivahteinen ruokakulttuuri.

Aitojamakuja.fi -sivustoa ylläpitää valtakunnallinen Aito-ja makuja -hanke, joka edistää pienyrittäjyyden näkyvyyt-tä ja löydettävyyttä sekä lisää tietoisuutta elintarvikkeiden pientuotannosta. Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä ra-hoittaa Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena hankkeena.

KUVA: ArJA MerilUOTO

24 syksy 2011

Raunin ilme kertoo, että häntä pelottaa. Kroppa tärisee. Opas kertaa vielä ohjeet englanniksi, jota Rauni ei sano osaavansa, mutta näyttää ymmär-tävän tulkkaamattakin: Niin tuonneko? Entinen kilpahiihtäjä keskittyy ja pelko väistyy. Katseeseen tulee tiukka päättäväisyys.

Märkäpuvussa, valkoinen kypärä tukevasti päässä, kädellään tiukasti ne-nästä puristaen Rauni Hietanen hyppää kuohuvaan, hädin tuskin neliastei-seen veteen. Me joukon muut naiset olemme jättäneet tämän korkeimmalta tehtävän hyisen hypyn väliin ja roikumme vastapäisellä kielekkeellä katso-massa ja jännittämässä Raunin urotekoa. Kestää uskomattoman pitkään en-nen kuin Raunin pää pulpahtaa pinnalle. Että me hurrasimme! Raunin mat-kaan lähettänyt opas Mo nostaa jälleen kerran peukalon pystyyn: Super!

cAnYOing UUSi KOKeMUS SeiKKAilUHenKiSelle

– Tuntui oudolta, vesiputous painoi alaspäin ja vastusti pinnalle nousua. Oli se aika erikoista, kuvaili Rauni hetken kuluttua, kun olimme jälleen samal-la puolella joen uomaa.

Olimme päässeet lopulta yksimielisyyteen siitä, mitä teemme opinto-oh-jelmaamme merkityn vaativan Canyoning-osuuden kanssa. Vaihtoehtona kanjonissa kiipeilemisen ja laskeutumisen, kielekkeiltä hyppyjen, virrassa uimisen ja kallioliukujen sijasta meille esitettiin tiimihenkeä lujittava lau-tan rakentamisohjelma. Valitsimme kanjoniseikkailun. Suomalaisen opin-tomatkajoukon omaa tiimihenkeä kuvaa se, että vaikka kaikki eivät voineet tai halunneet osallistua kanjoniseikkailuun, hekin halusivat toisten pääse-vän testaamaan sen.

Canyongin tarjonnut ohjelmapalveluyrittäjä esitteli kuitenkin koko jou-kolle myös vaihtoehtona olleen lautan teon, näytti parhaat niksit ja kertoi tuotteen sisällön. Saimme siis kaksi ohjelmaa yhden asemasta.

lAPSen SeiKKAilUT AiKUiSenA TUOTTeiKSi

– Teimme lapsena näitä kanjoniseikkailuja, etsimme paikkoja mistä voi hypätä ja mistä kiipeillä, miten päästään alas jokiuomiin uimaan ja laske-maan liukumäkiä. Se oli sellaista seikkailullista ajanvietettä, kertoo Alpin Sportin perustaja, toimitusjohtaja, yrittäjä Marc Oliver Höll, tuttavallises-ti Mo, nykyään niin suositun kanjoniseikkailu-ohjelmatuotteen synnystä.

Kanjoniseikkailun kulkua Mo oli selittänyt ryhmällemme edellisiltana. Varsinaisena ohjelmapäivänä joukkomme haettiin kahdella pikkubussilla

HYPPY HYiSeen

AnJOniinK

– Hei. ajatelkaahan nyt hyvät ihmiset. Eihän me olla tultu tänne pelkäämään ja hotellissa istumaan! Muistan elävästi

Rauni Hietasen sanat, kun katson hänen valmistautumistaan hyppäämään neljän metrin korkeudella olevalta kanjonin

kielekkeeltä alla ryöppyävään vesiputoukseen.

kuv

a: T

ero

Taat

inen

OUTdOOrS finlAnd – OPinTOMATKAnTUOTeTeSTAUKSen HUiPPU

iTäVAllASSA

TeK

STi

: KAT

ri V

UO

rJO

Ki

syksy 2011 25

yrityksen toimipisteeseen, parisataa vuot-ta vanhaan alppimajaan. Pihassa käytiin läpi ensin toisena ohjelmavaihtoehtona ollut lautanrakennus ja tuoteidea. Sen jäl-keen meille kerrottiin kanjoniseikkailun varusteista ja jokainen pakkasi Ikean kas-siin itselleen sopivan märkäpuvun, käsi-neet, kypärän ja jalkineet.

Lyhyt ajomatka takaisin valtatielle ja kanjonin reunan levähdysalueelle. Puim-me märkäpuvut (helpommin sanottu kuin tehty) ja pääoppaamme Mo tarkisti vielä kypärät muistuttaen vielä niiden kiinni-tyksestä. Muistakaa, että maasto on liu-kas, irtokiviä voi tippua myös kanjonin reunoilta. Käykää kyykkyyn, laskeutukaa hallitusti pepulle, jos käy liian liukkaaksi.

– Teemme pienemmän lenkin ja kat-somme sen jälkeen voitteko ja haluatteko jatkaa, kertasi Mo. Laskeuduimme liu-kasta polkua alas, loppumatkan rautapor-taita kanjoniin. Liikuimme varovasti toi-nen toisemme jalanjälkiä seuraten. Kaksi opasta, toinen joukkoa johtamassa ja toi-nen perää pitämässä, huolehtivat jouk-komme riittävästä opastuksesta. Kiertely kanjonissa alkoi sujua. Koska hypätään?

Ensimmäinen hyppy oli upea – kylmä vesi tunkeutui märkäpuvun kauluksesta sisään. Hetki kirpaisi – ja jäi mieleen. Eh-dottomasti lisää! Oppaidemme mielestä olimme riittävän sinnikkäitä jatkamaan, haluatteko te jatkaa, vai tyydytäänkö tä-hän? Kaikki halusivat jatkaa ja niin saim-me lisää hyppypaikkoja. Uimme hyises-sä vedessä laguuneissa ja kun rohkeus ei

reTKi: Canyoing, kanjoniseikkailu,

kuljetukset, retkellä ei eväitä

TUOTTAJA: Alpin Sport http://www.

alpinsports.at/default.aspx

Yrityksen tuotevalikoima kesä- ja

talviaktiviteetit maalla, vedessä ja ilmassa

OPPAilTA VAAdiTTAVA PäTeVYYS:

joka toinen vuosi suoritettava opastutkinto

TUOTTeen OSTAJAT: valtaosa yritysryhmiä

SOVelTUVUUS: 12-70+ -vuotiaille

KeSTO JA HinTA: 3-4 tuntia, 57 euroa/

osallistuja

MeneSTYMiSen SAlAiSUUS UlKOilMA-AKTiViTeeTeiSSA:Yhteistyö ohjelmapalveluyritysten kesken,

yhteistyö laajentaa myös tuotetarjontaa,

takuulähdöt (lähtijät kootaan tarvittaessa

yhdelle palvelun tuottajalle vuorollaan),

yhteistyö majoitusyritysten sekä

ravintoloiden kanssa

KiiTiMMe: omien rajojen kokeilemiseen

soveltuvaa tuotetta, oppaiden

asiantuntemusta, asiakkaiden yksilöllistä

huomioonottamista, kannustavuutta,

turvallisuudesta huolehtimista.

Testasimme tuotteen ani varhain keväällä.

Aikaisimpana ryhmänä koskaan.

Retken riemut paistavat onnellisen joukkueen kasvoilta.

KUVA: Tero Taatinen

Terhiä hymyilyttää. Loppu häämöttää.

KUVA: nina Vesterinen

riittänyt korkeimpaan hyppyyn, me nai-set Raunia lukuun ottamatta valitsimme kiertotien ”Detourin”, joka oli yllättävän vaativa. Kiertotien polusta osa oli häipy-nyt maanvyöryssä. Ymmärsimme, miksi kypärät olivat tarpeen. Alhaalla ja edessä liikkuvia piti varoittaa vierivistä kivistä, joita etenemisellä poluttomalla taipaleella irrotti kanjonin seinämistä.

Kun voimat eivät riittäneet köyden va-rassa nousuun, opas auttoi. Kannustusta ja kiitosta tuli jokaiselle. Meistä huolehdit-tiin, ja että me olimme sitten saavutuksis-tamme ylpeitä. Koko joukko hurrasi: kyllä me olemme hyviä! Retken hauska päätös kanjonin pohjalla oli luonnonliukumäki, joka kaarteen jälkeen pudotti istujan ilma-lennon jälkeen kylmään kylpyyn.

Itsensä voittaminen ikuistettiin naura-vailmeisiin yhteiskuviin levähdysalueella, meille niin Suuren Seikkailun lopuksi.

”ensimmäinen hyppy oli upea – kylmä vesi

tunkeutui märkäpuvun kauluksesta sisään. Hetki kirpaisi – ja jäi

mieleen.”

JATKUU SeUrAAVAlle SiVUlle...

26 syksy 2011

Ruunaalla Lieksajoen rannalla sijaitsevan Lieksan Matkaka-verien päätuote on kumilautta- ja puuvenekoskenlaskuretket. Tämä oli luontainen valinta ohjelmapalvelutuotteeksi melon-nan Suomen mestarille. Osaaminen oli kohdallaan ja persoo-na sopiva luomaan ohjelmapalveluista jotakin ainutlaatuista.

– Mottoni on ”yksi idea päivässä pitää konkurssin loitolla”, kertoo yrittäjä Rauni Hietanen. – Ideoita riittää ja uusi tuottei-ta syntyy, jopa päivittäin, jatkaa Rauni naurahtaen. Neitikos-

TeKSTi JA KUVAT: ninA VeSTerinen

YriTTäJän

persoona KilPAilUVAlTTinA

Matkalla Ruunaalle odotamme jo innolla yrittäjä Rauni Hietasen loputtoman tarina-arkun aukeamista ja mukaansa tempaavaa naurua. yrittäjän persoona tuo ohjelmapalvelutuotteeseen sen ”jonkin”, millä erotutaan toisista.

TeK

STi

: KAT

ri V

UO

rJO

Ki

Vertailu Suomeen: Suomen aktiviteettiohjelmatarjonta kestää hyvin vertailun itävaltalaiseen tarjontaan.

Suomalaisten tuotteiden markkinointi hyvällä alulla, Itävallassa potentiaaliset asiakkaat, massat lähellä. Markkinoinnissa haetaan nimekkäitä keulakuvia.

Kiitimme itävaltaa: Matkailu on siellä elinkeino ja nauttii arvostetun elinkeinon asemasta, mikä näkyy mm. valtion panostuksina.

Moitimme Suomea:Meillä matkailu saa käytännössä vain murusia verrattuna Itävaltaan.

Toivoimme:Suomalaisten yritysten löytävän yhteistyön edut ja rahoitusjärjestelmien kannustavan joustavaan yhteistyöhön yli maakuntarajojen.

Onnittelimme:Matkan järjestäjiä kokemusten kartuttajina - ilman omakohtaisia kokemuksia kehittäminen ja ideointi jäisivät vähäisemmäksi. On hyvä tietää missä muualla mennään.

OPinTOMATKAn AnniSTA liSää:http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/%28pages%29/Ajankohtaista

Katja Pasasen kirjoitus matkailututkimuksen blogi–sivustollahttp://www.matkailututkimus.fi/?p=292

... J

ATK

OA

ed

ell

iSe

lTä

SiV

UlT

A

Pyöräretkellä putouksilla

OF- opintoretkellä Salzburgin Abtenaussa testattiin myös pääosin as-

falttipintaisten teiden pyöräilyretki, jonka aikana pistäydyttiin katso-

massa kahta mahtavaa vuoristoputousta.

Parasta antia matkalla olivat maisemat, haasteena hengästyttävät

nousut. Alkuopastuksen ja tarkat turvallisuusohjeet saimme heti

parkkipaikalla.

Ensimmäisessä juomapisteessä, ohjelmapalveluyrittäjän tukikohdas-

sa talviurheiluvälineet olivat vielä näyttävästi esillä. Välinevuokraus ja

tuotteiden myynti – myös netissä - ovat merkittävä osa liiketoimintaa.

Oppaista toinen veti ryhmää ja toinen varmisteli. Käynnit putouksilla jäivät

mieleen. Evästauolla ihmettelimme vielä kertaalleen hotellista saamiam-

me eväitä; sämpylät ja omena tulivat tarpeeseen, juoma lasipullossa!

SAUVAKäVelYä ASfAlTillAKin

Opintoretken ohjelmassa oli lisäksi patikointiretki kävelysauvoin. Pati-

kointiretki tehtiin aikana, jolloin lunta oli vielä vuorilla. Oppaamme ratkaisi

asian antamalla meille alkuopetuksen sauvakävelyssä ja viemällä joukon

pienelle metsätaipaleelle. Pieneltä purolta oikaisimme sulalle asfalttitiel-

le, jota pitkin patikoimme laskettelukeskuksen parkkipaikkojen kautta pai-

kalliseen majataloon. Terassihetki ja tutustuminen majoitushuoneisiin toi-

vat lisän, joka korosti matkailuelinkeinon merkittävyyttä.

Majatalolta jatkettiin nousua karjanlaitumien läpi. Näin nähtiin käytän-

nössä mitä Itävallan suurin alppiniittyalue tarkoittaa. Polkumerkinnät

kivissä herättivät vaatimattomuudellaan huomiota. Suomessa vaelta-

maan tottunut nautti tällä retkellä eniten huikeista maisemista, jotka

kruunasivat retken ja ikuistettiin kuviin.

Opintomatkan aikana tehtiin myös edestakainen kyläkävelyretki hotel-

lilta maatilalle kotiliköörin tekoon tutustumaan (maatalouden sivue-

linkeinona myös majoitus- ja ruokapalvelut) ja tuotteita maistamaan.

Ohjelmassa oli myös kalastusohjelmapalveluyrittäjän tapaaminen,

monipuolinen tutustuminen matkailun markkinointiin, rahoitukseen

ja tilastointiin. Kulttuuriretki ja kaupunkivaellus Salzburgissa päät-

tyivät illalliseen kristallikruunujen loisteessa musiikinopiskelijoiden

loistavassa Mozart-konsertissa.

syksy 2011 27

tason varmistaminen. Kos-kenlaskussa mm. turval-lisuuteen liittyvät ohjeet ovat todella tärkeitä. Tur-vallisuusasiat ja pelastussuunni-telmat tulee tuntea kuin omat taskunsa, kertoo Rauni Hietanen. Pelastussuunnitelma laadittiin yhdessä alueen muiden yrittäjien kanssa. – Se oli järkevää näin syrjäseudulla, jatkaa Rauni.

Yrittäjää harmittaa myös joidenkin yrittäjien harrastelijamai-suus. He polkevat hintoja ja samalla alan arvostusta. Monikaan ei noudata kaikkia sääntöjä ja ohjeita, kuten rekisteröitymistä matkanjärjestäjäksi. – Puhumattakaan marginaaliverotuksesta, joka kyllä pitäisi kokonaan poistaa, puhkuu Rauni.

KUn KUKAAn MUU ei KelPAA

Osa kanta-asiakkaista ei huoli muita kuin emäntä Raunin kippa-riksi. - He ovat valmiit siirtämään vaikka tulopäiväänsä, jotta saa-vat minut kippariksi, kertoo Rauni. Yrittäjän valloittavaa persoo-naa ei kukaan toinen voi korvata. Tämän kesän aikana kertyneet 300 koskenlaskua ottavat jo koville. Mutta minkä hinnan persoo-nalle voisi laittaa? Miten sen voisi liittää osaksi palvelua hieman yksinkertaisemmalla tavalla? Mitä haasteita se tuo yrityksen toi-minnan kasvaessa? Näihin kysymyksiin Rauni miettii vastauksia.

Monien rentouttavien koskiuintikertojen ja koskenlaskun ohes-sa kerrottujen tarinoiden jälkeen savusaunan miedot löylyt ja kuohuvan nauttiminen kylpypaljussa joen rantapenkereellä kruu-naavat päivän. Vielä kun vatsa on täynnä Raunin pravuureja ”pih-katappeja” (lihakääryle) kauden marjojen kera ja suussa sulavia karjalanpiirakoita, on aika painaa pää tyynyyn hymyssä suin.

www.lieksanmatkakaverit.fi

Yrittäjä rauni Hietanen antaa turvallisuusohjeita.

ken, Siikakosken ja Kattilakosken kuohuissa lasketaan kelluen/ui-den, kirkkoveneellä, kumiveneellä - ja millä huomenna, sitä emme tiedä. Ruunaan retkeilyalueen reitistö luo mahdollisuuden myös patikkaretkille. Talvi on hiljaisempaa aikaa, vaikka maisemat ja tilat antavat myöten monenlaiselle toiminnalle. – Esimerkiksi metsäsuksilla oppii hiihtämään aloittelijakin, ja tandem-suksilla näkörajoitteinen saa kokea talven tunnelman, kertoo Rauni. Rau-nin majoilla myös esteettömyyden vaateet on huomioitu.

MiSTä OSAAVAA HenKilöKUnTAA?

Yrittäjän arki on palapelin kasaamista: kuinka monta työntekijää ensi viikolla tarvitaan, mihin aikaan, kuka on missäkin milloinkin. – Ilman luotettavaa oikean asenteen omaavaa ja vielä moniosaavaa henkilökuntaamme emme olisi sitä, mitä me nyt olemme, painottaa Rauni Hietanen. – Jokaisen työntekijämme tulee olla valmis teke-mään kaikkia töitä vessan siivouksesta ja puunhakkuusta asiakas-palveluun ja vielä silloin kun sitä on tarjolla, jatkaa Rauni. Asenne ja persoona ovat painaneet rekrytoinnin vaakakupissa.

Mutta mistä tällaisia moniosaajia löytyy? Harvaan asutulla maaseudulla ammattitaitoisen työvoiman saanti on yksi yrittä-

jän suurimmista haasteista. Aina sesongin alkaessa tai pahimmassa tapauksessa kesken sesongin, uusia työntekijöitä on opetettava talon tavoil-le. Osa kokee työn liian haasteelliseksi, osa lähtee vakitöihin talven aikana.

Yhtenä haasteena on alihankkijoiden laatu-

YriTTäJän

persoona KilPAilUVAlTTinA

Virran viemänä rentoutuen.

Joukko matkalla kohti koskia.

Maaseutu&Matkailu-lehti ilmestyy sähköisenä ja on luettavissa myös osoitteessa: www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/lehti.

sivustolta löytyvät myös aiemmat lehdet.

Lehdestä otetaan pieni painos, jota voi tilata esimerkiksi jaettavaksi erilaisissa tilaisuuksissa.

Tilaa tieto sähköisen lehden ilmestymisestä ja painettu lehti päätoimittajalta: nina.vesterinen@lomalaidun.fi

Maaseudun matkailun ajankohtaisia asioita löydät kotisivultamme: www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu