Perjantai 13.8.2010 n Numero 6n

PaneLian KYLÄPitÄÄ PUOLiaan s. 9

POrin raViraDaLLa HUMMaiLLaan s. 14

taantUMa sUOsii inVestOinteja s. 10

13.8.20102 MAASEUTU

SUNNUNTAI 15.8. klo 18.00-21.00PORI FOLK -KLUBI

Pori Folk -festivaalin kohotahdit- Ruosniemen hanurit, Lapin Kulta ja Pori Folk -yhtye

Satakunnan Museo (Hallituskatu 11) Liput 5 €

KESKIVIIKKO 18.8. klo 19.00-21.00SAAMELAISEN MUSIIKIN ILTA- Ulla Pirttijärven ja Marko Jousteen luento

- Ulda-yhtyeen konsertti Rakastajat-teatteri (Valtakatu 22) Liput 10 €

PERJANTAI 20.8. klo 19.00-21.30PELIMANNIT PRAMILLA- Kansanmusiikkia 13 pelimanniryhmän esittämänä

Porin Mies-Laulun talo (Vapaudenkatu 10) Liput 10 €

LAUANTAI 21.8. klo 14.00-16.00 SATAKUNTA TANSSII

- Tanssin taikaa 11 kotimaisen ja kansainvälisen tanssiryhmän esittämänä Porin Teatteri (Hallituskatu 14) Liput 10 €

LAUANTAI 21.8. klo 19.00-21.30VIIHTEELLÄ- Konsertti-ilta: Anielka sekä Kaseva

Porin Teatteri (Hallituskatu 14) Liput 15 €

SUNNUNTAI 22.8. klo 14.00-15.00KUOROKONSERTTI- Japanilainen lapsikuoro

Nishinomiya Boys & Girls Chorus

Raatihuone (Hallituskatu 9) Liput 5 €

SUNNUNTAI 22.8. klo 16.00-18.00MESTARIEN PERINTÖ

”Gösta Ratsulan teemakonsertti” Porin Teatteri (Hallituskatu 14) Liput 10 €

SUNNUNTAI 22.8. klo 20.00-21.30”HERRAA HYVÄÄ KIITTÄKÄÄ”

- Pori Folk -festivaalin päätöskonsertti, esiintymässä seitsemän porilaista kuoroa Teljän kirkko (Koivistonpuistikko) Vapaa pääsy

PoriFOLK15.-22.8.

2010

Kaseva

Ulla Pirttijärvi (Ulda)

KANSAINVÄLINENKULTTUURIFESTIVAALI

ww

w.p

ori.fi

/ku

lttuu

ri/po

rifol

k/ K

ON

SE

RT

IT

11.

www.lalli.fi

Tässä numerossa

13.8.2010 3MAASEUTU

VALOKUITUVERKOSTA MAASEUDUN HELPOTUS

SIVU 15 Asiat hankaloituvat, kun netti tökkii.■

KESÄN SATOA SPLITIN TORILLA

SIVUT 6–7 Maaseutu Lus-to -lehden lukijamatkalaiset saivat maistella Kroatian herkkuja.

■

SÄKYLÄN KIRJASTOSSA VILKASTA

SIVU 8 Kesätauko ei näy tilastoissa, kertoo kirjasto- kulttuurivirkailija Mirja Vuorinen.

■

Juha Suni

Venäjää ja Ukrainaa vaivaava kui-vuus ei tarkoita mitään Suomes-sa koettua kummempaa sato-vaihtelua, suhteellisesti. Kuiten-kin itäiset ja läntiset naapurim-me ovat kyenneet lisäämään mer-kitystään maailman viljamarkki-noilla ja niiden sadot määräävät nyt jopa meidän omia hintojam-me enemmän kuin omat satom-me. Maatalousasiantuntija Terry Roggensack kertoo Wall Street Journalissa, että jo ennen vien-tikiellon voimaanastumista 15.8. Venäjän tilanne käänsi hinnat nousuun vaikka Yhdysvaltain ja Australian satonäkymät ovat hy-vät ja maailman viljavarastot ovat varsin täynnä.

Venäjä on tekemässä sen, mitä Intia on tehnyt jo aiemmin. Maat ovat päättäneet suojata omia ku-luttajiaan äärimmäiseltä ruoka-viljan hinnannousulta luopumal-la vapaakaupasta tilapäisesti sul-kemalla vientikaupan. Intian val-tion sisällä on suuria kuljetuson-

gelmia. Ylituotantoalueille on jää-nyt myymättä ylivuotista, vienti-kiellossa olevaa viljaa, jolle valtio on taannut joko markkinat, va-rastoon oston tai varastointiku-lujen korvaamisen määräajak-si. Nyt sateet ja jyrsijät tuhoavat myymättä jäänyttä ylivuotista vil-jaa varastoalueiden pressutetuis-sa säkkikasoissa viljaa tuottavilla seuduilla Intian veronmaksajien ja avun lähettäjien laskuun.

Hyönteiset yllättävätSaamme vain arvella, mitkä ovat tulokset Venäjän vastaavista uu-sista toimista. Puun vientitullien muodossa koettu vientikielto on viime vuosina jättänyt maaham-me pysyvät jäljet. Usko ja haluk-kuus tuonnin korvaamiseen koti-maisella ei riittänyt, niinpä puun vientikielto supisti sekä Venäjän että Suomen puunjalostajien ja metsäväen tuloja.

Varsinais-Suomen maatalous-tuottajien toiminnanjohtaja Paa-vo Myllymäki arveli haastatte-

lussa ennen Venäjän vientikiel-toa, että satonäkymät ovat Lou-nais-Suomessa vaihtelevat.

– Hyvän maan rakenteen, kas-telumahdollisuuden ja hikevät maalajit omaavilla tiloilla saa-

daan hyviä satoja sekä viljoista, nurmista että erikoiskasveista. Kuumat päivälämpötilat tuotta-vat kuitenkin yllätyksiä esimer-kiksi hyönteispölytteisten kasvien viljelijöille. Esimerkiksi mehiläi-set ovat joutuneet kantamaan vet-tä eikä mettä pesiinsä.

Kosteus tuhosi juuristotSekä Myllymäki että Satakunnan ja Pirkanmaan alueilla liikkuneet lukuisat viljelijäkollegat vahvis-tavat tavattoman yleisen heikoh-

kon viljasadon pääsyyksi touko-kuun helteitä seuranneiden rank-kasateiden tuoman märkyyden. Se johti juuristojen kehityksen jälkeen jäämiseen orasvaihees-sa. Kertaalleen lähes hukkuneen viljan on vaikea laajentaa juuris-toaan ja ravinteiden ottoaan kas-tumisen jälkeen poudilla pahoin kovettuneeseen maahan.

Paavo Myllymäen arvion mu-kaan kärsineiden alueiden kes-kisato on putoamassa takavuosi-en 4 000–4 500 kilon tasolta koh-ti kolmea tuhatta kiloa, rypsil-lä ja syysviljoilla vähiten, ohral-la ja nurmien toisella sadolla eni-ten. Alhainen sato on aina talous-ongelma tilalle ja alentuneen sa-don myynti vaikeutuu usein vil-jelysopimuksen tavoitteisiin näh-den heikentyneen laadun vuoksi. Kansallisen viljaylijäämän ja hy-vän varastotilanteen vuoksi maan viljahuolto ei vaarannu kansanta-louden tasolla.

Kuivuus käänsi viljamarkkinat nousuun

Arvion mukaan kärsineiden alueiden keskisato on putoamassa eniten ohralla ja nurmien toisella sadolla.

Satonäkymät ovat Lounais-Suomessa vaihtelevat.

Kuumat päivälämpötilat tuottavat yllätyksiä.

LuSto/Sanna jääSkeLäinen

Kesän myrskyt ovat tehneet pahoja tuho-ja. Sähköt ovat olleet poikki kymmenis-tä tuhansista talouksista ja myrskyt ovat saaneet aikaan myös mittavia taloudelli-sia tuhoja kuten metsätuhoja.

Luonnonvoimien tuhoihin ei voi kukaan täysin ennakolta varautua, vaikka riskejä voidaan vähen-tää. Myöskään kaikkea ei voida vakuuttaa. Tuhot saattavatkin aiheuttaa yksityisille omistajilla yli-pääsemättömiä vaikeuksia.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Antti-la linjasi elokuun alussa, että nyt olisi syytä alkaa käydä vakava keskustelu myrskytuhorahaston perustamisesta. Ministerin ajatuksena on, että rahastosta voitaisiin korvata sellaisia vahinkoja, joilta ei vakuutuksilla voi suojautua.

Tällä hetkellä yksityismetsänomistajille voidaan myöntää valtion tukea metsänuudistamiseen. Esi-merkiksi Kemera-tuen uudistamistuen avulla voi-daan kattaa metsittämisestä aiheutuneita kustan-nuksia myrskytuhoalueilla. Maa- ja metsätalous-ministeriöstä on arvioitu, että tukeen tarvittaisiin nyt 3,5–5 miljoonaa euroa lisärahaa. Mutta itse vahinkoihin ei Kemera-tukikaan ulotu.

Anttilan avaus myrskytuhorahastosta on oikean-lainen. Sen perustaminen on syytä selvittää.

Tuotamme luonnolle kiusallisia ravinteita yhä enemmän 2000-luvulla. Hyvä esimerkki on kaupunkien jäteveden puhdistuksessa erottu-va typpi- ja fosforipitoinen liete. Emme osaa kierrättää sitä sujuvasti peltoon tai metsään. Kasvit kyllä typen ja fosforin osaisivat käyttää.Maatalouden laimeaa biojätettä, vesistöihin valuvaa typpeä ja fosforia, emme näytä saavan kuriin. Viimeisin, jo epätoivoiselta tuntuva yri-tys on Maa- ja metsätalousministeriön työryh-män mietinnössä joulukuulta 2008. Se esitti, että eniten ravinnepäästöjä irrottavia peltoloh-koja alettaisiin “ostaa tarjouskilpailulla” pois ta-vallisesta viljelystä. Ruoka- tai rehusadon ase-mesta niillä pelloilla olisi ravinnevuodon py-säyttävä ympäristötavoite. Niistä pelloista tulisi ekologisia haravia.

Kiusallisten ravinteiden ongelma syve-nee bioenergian myötä. Sen määrältään run-sain jäte on hake- ja pellettivoimaloiden tuh-ka. Paitsi pääravinteita se sisältää usein kad-miumia lähellä ympäristösäännösten sallimaa

rajapitoisuutta. Kadmiumtuhkaa ei voi levittää lannoitteena ruokaa tai rehua kasvavaan pel-toon. Se ei sovellu metsiinkään, joista kerätään marjoja, sieniä ja riistaa.

Biojätteiden ongelma helpottuu kun maa- ja metsätalouteen luodaan uusi maa-luokka: energiaviljelmät. Energiapellot ja -met-sät kasvatettaisiin yhteiskuntien tuottamilla ra-vinnepitoisilla jätteillä. Energiaviljely tuottaisi vain energiaa, esimerkiksi haketta. Energiavil-jelmiltä ei tulisi edes sivutuotteena mitään, mi-kä kävisi ruoaksi ihmiselle tai rehuksi karjalle.Energiaviljelmät voisivat haravoida ravinteet ongelmallisilta “valumilta pois ostettavilta” peltolohkoilta. Silti nämäkin pellot pysyisivät maatilojen tuotannossa.

energiaviljelmien maaluoKKa tulisi vakinaistaa ministeriöiden säännöksin niin, et-tä se saisi oman kohtelunsa ympäristö-, maa-talous- ja energiapolitiikassa. Viljelijä sitoutui-si säilyttämään energiapellot ja -metsät tässä

maaluokassa määräajan, esimerkiksi sukupol-ven verran, 30 vuotta. Sen jälkeen ne voisivat siirtyä ruoan tai rehun tuotantoon, mutta vasta tarkkojen ravinneanalyysien jälkeen.

eKologinen haravointi, ravinnevuoto-jen pysäytys ja ravinteiden kierrätys on meitä pidemmällä Ruotsissa. Esimerkiksi Enköpingin kaupungissa on jo vuosia toiminut hakevoima-la, jonka tuhka levitetään hakkeeksi viljellylle energiapajulle. Energialaitos tekee yhteistyö-tä paikallisen vedenpuhdistamon ja maanvil-jelijöiden kanssa. Alueella on tätä varten 1 200 hehtaaria pajuviljelmiä. Puhdistamolta liete ajetaan ensin altaisiin, joissa se valmistuu levi-tettäväksi vuodessa. Tuhka sekoitetaan liettee-seen levityksen yhteydessä.

enKöpingin vedenpuhdistamon ja voi-malan lähituntumassa on lisäksi 80 hehtaaria yksityisiä energiaviljelmiä, joita lannoitetaan kesällä esipuhdistetulla kaupunkilaisten jäte-vedellä. Vesi johdetaan pelloille tihkuletkuil-

la. Paju hyödyntää veden vahvan typpijätteen, ja estää lähijärvien ja lopulta Itämeren rehe-vöitymistä.

ruotsi näyttää meille mallia miten karkaa-vat ravinteet voi haravoida. Miksi emme ota naapurista opiksi? Tuskailun kiusallisten ravin-teiden ja päästöjen kanssa soisi jo loppuvan.

Perjantaina 13.8.2010n

Pääkirjoitus

PANTSEN KUPPILA

KOLUMNI n Veli Pohjonen

SITAATTI

Karkaavat ravinteet voi haravoida

Kirjoittaja on maat.metsät.tri, Helsingin yliopiston dosentti ja toiminut energiapuu- ja turvetuotannon professorina Joensuun yliopistossa 1990–1999.

Myrskytuhorahasto on syytä selvittääRahastosta voitaisiin korvata sellaisia vahinkoja, joilta ei vakuutuksilla voi suojautua.

Maaseudun olemassaolon perimmäinen lähde on aurinko.

Pääministeri Mari Kiviniemi Farmari-näyttelyssä 1.8.

13.8.2010 5MAASEUTU

Satakunnan riistanhoito-piiri on riistanhoitoyhdis-tyksiä kuultuaan päättänyt rajoittaa metsästyslain 38 pykälän mukaisesti metsä-kanalintujen ja metsähan-hen metsästystä tulevana syksynä.

Metso on nyt rauhoitettu koko piirin alueella. Teeren metsästysaika on Kihniön, Parkano-Karvian, Ikaalis-ten-Jämijärven ja Pohjois-Satakunnan riistanhoi-toyhdistysten alueella 10.–30.9.2010, muualla tee-ri on rauhoitettu. Metsä-hanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9.–31.12.2010.

Metson ja teeren met-sästyksen poikkeukselli-sen voimakas rajoittami-nen perustuu laskentojen perusteella edelleen pie-nentyneisiin kantoihin. Yli 20 vuotta kattavan seuran-tajakson aikana esimerkiksi teerikannat ovat olleet ny-kyistä alemmalla tasolla ai-noastaan vuonna 2004.

Pienpetoja pyytämäänRajoituksilla pyritään tur-vaamaan metsäkanalintu-

kantojen elinvoimaisuus, kantojen kääntyminen kas-vuun ja sitä kautta tulevien vuosien metsästysmahdol-lisuudet.

Pienpetojen kannat sen sijaan ovat riistanhoitopii-rin alueella vahvat. Riis-tanhoitopiiri kannustaakin metsästäjiä suuntaamaan metsästyspainetta tulevana kautena entistä enemmän pienpetojen pyyntiin.

Hirvikantaa hillitsemäänSatakunnan riistanhoito-piiri on myöntänyt metsäs-tyskaudelle 2010–2011 hir-ven pyyntilupia 2 020 kpl, joka on noin 15 prosent-tia enemmän kuin vuonna 2009. Valkohäntäpeural-le myönnettiin pyyntilu-pia 4 735 kpl ja kuusipeu-ralle 26 kpl.

Syksyn 2009 metsästyk-sen jälkeen hirviä arvioitiin jääneen riistanhoitopiirin alueelle hieman aikaisem-paa enemmän. Myös hir-vien aiheuttamia metsäva-hinkoja todettiin 2009 en-nätyksellisen paljon. Nos-tamalla lupamääriä valta-osassa piirin aluetta pyri-

täänkin nyt kannan kasvua hillitsemään hyvissä ajoin.

Valkohäntäpeurakan-ta on alueella epätasaises-ti jakautunut. Eniten peu-roja on Huittisten – Pun-kalaitumen seudulla, jos-sa kantaa on tarpeen edel-leen vähentää muun mu-assa runsaiden liikenneva-hinkojen torjumiseksi. Sen sijaan etenkin Satakunnan pohjoisosissa peurakan-ta on paikoin vaatimaton. Runsastuneen ilveskannan arvioidaan myös osaltaan vaikuttaneen peurakannan pienentymiseen useilla alu-eilla.

Varsinkin vahvan peura-kannan alueilla myös ve-rotuksen sukupuolija-kaumaan on kiinnitettävä huomiota. Peurasaalis on yleensä ollut urosvoittoi-nen. Kaadettavien peurau-rosten lukumäärää onkin lupaehdoissa rajoitettu yh-den riistanhoitoyhdistyk-sen alueella. Riistanhoito-piiri suosittelee, että muu-allakin korkean kannan alueella vähintään puo-let kaadettavista aikuisista peuroista olisi naaraita.

Kuusipeuralle on myön-netty pyyntilupia Merikar-vian, Noormarkun ja Po-

rin riistanhoitoyhdistysten alueille, joissa lajilla on va-

kiintuneet kannat.

Rajoituksia metsästykseen

Satakunnan riistanhoitopiiri on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 2 020 hirven-pyyntilupaa.

Satakunnan riistanhoitopiiri rajoittaa metsäkanalintujen metsästystä, mutta hirvenkaatolupia myönnettiin edellisvuotta enemmän.Reima Laaja

www.lalli.fi

VILJAN VASTAANOTTOPäivi Maja (02) 631 4523vastaanotto ma-pe 8-12 (puintikaudella),muina aikoina sop. mukaanVARAOSAPÄIVYSTYSHeikki Hinkkala(02) 631 4572, 050 592 3335

NOVALAB OYwww.novalab.fi

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

www.novalab.fi

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

maaseutu13.8.20106 MAASEUTU

• Maanrakennustyöt • MetsäkonetyötKaikki pohjatyöt, jätevesijärjestelmät,

viemäröinnit, tienhoitotyöt.Karvia ja ympäristökunnat.

Esa Yliluoma 040 706 0587, Kantintie 2, 39940 Kantti

KONEYHTYMÄMÄKI-KANTTI & YLILUOMA

LUKIJAMATKALLA monta uutta elämystä

Lukijamatkan pääkohde oli Kroatian Split, jossa tutustuttiin muun muassa keisari Diocletianuksen palatsiin. Kuvassa toi-mittaja Sanna Jääskeläinen tulkkaa ryhmälle paikallisen matkanjohtaja Ivana Juricin englanninkielistä opastusta.

marjaana perttula

maaseutu 13.8.2010MAASEUTU 7

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Unkari, Slovenia ja Kroatia tarjosivat parastaan Maa-seutu Lusto -lehden lukija-matkalaisille.

Tonava tulviiMatkan ensimmäinen etap-pi oli Unkari, jossa tutustut-tiin pääkaupunki Budapes-tin kohteisiin. Tonava tul-vi tuolloin, eikä rantaka-duille ollut asiaa, sillä niis-tä näkyivät vain korkeim-mat liikennemerkit. Buda-pestin kauppahalli on visii-tin arvoinen, sillä siellä voi nähdä ja maistaa perinteik-käimpiä tuotteita.

Pääkaupungista matka jatkui Balaton-järvelle, jota

Maaseutu Lusto -lehden lukijamatka Unkariin, Slo-veniaan ja Kroatiaan oli 7.-13. kesäkuuta 2010.

INFO

Dubrovnik on kuuluisa kauneudestaan ja siksi täynnä tu-risteja.

Bracin saarella lukijamatkalaiset vierailivat kivilouhoksella ja kivikoulussa, jossa oppilaat työstivät saaren valkoisesta kivestä koriste-esineitä.

kutsutaan Unkarin merek-si. Iso järvi onkin kaunis heijastellessaan sinisen sä-vyjä. Tihanyn niemimaal-la lukijamatkalaiset kävivät tutustumassa muun mu-assa luostarikirkkoon. Ra-vintolassa maisteltiin Ba-latonin kalaa, jälkiruuaksi oli seutukunnan maineik-kaimpia rahkapalloja.

Olmien luolassaSloveniassa matkalaisem-me tutustuivat pääkaupun-ki Ljubljanaan sekä Posto-jnska Jaman tippukiviluo-liin. Luolaan uumeniin hu-rautettiin pienellä junalla ja jatkettiin kierrosta kävel-len. Vaikuttavat tippukivet muodostivat erilaisia hah-

moja, ihmisiä ja hattivatte-ja. Akvaariossa saattoi näh-dä alkueläin olmin, joka on luolien asukki.

Päivä Sloveniassa oli ly-hyt aika, mutta jo sen ai-kana ymmärsi, miten mu-kavaa kansaa slovenialaiset ovat. Ljubljana on iso kau-punki, mutta lukuisista tu-risteistaan huolimatta aito ja viihtyisä.

Kaunis KroatiaUskomattomat maisemat tarjosivat ensivaikutelman Kroatiasta. Rannikolla me-ri loistaa kirkkaan turkoo-sina, sisämaata hallitsee jylhä vuoristo. Matka kul-ki molempien kautta koh-ti Splitiä, jonne lukijamat-

(Vas.) Paikallisia herkku-ja: aperitiiviksi kroatialais-ta prosek-viiniä, leivän si-sälle kätkeytyy slovenialais-ta keittoa, simpukankuorilla tarjoillaan äyriäisrisottoa ja vartaassa pyörii kroatialai-nen lammas.

kalaiset majoittuivat neljäk-si yöksi.

Split on viehättävä ko-konaisuus vanhaa ja uutta. Asukkaita kaupungissa on neljännesmiljoona. Ran-tabulevardilla käyskennel-lään näyttäytymässä ja Pa-latsiksi kutsutulla alueella voi kurkistaa roomalaisten historiaan. Keisari Diocle-tianus rakennutti Splitiin palatsinsa, josta on säilynyt isoja osia nykyihmisten ih-meteltäväksi.

Saarella tapahtuuSplitistä lukijamatkalaiset retkeilivät Bracin saarelle ja Dubrovnikiin. Saarella tutustuttiin kivilouhokseen ja kivityökouluun. Bracin valkoinen kivi on maail-mankuulua ja sitä on käy-tetty muun muassa Valkoi-seen taloon Washingtonis-sa. Kivilouhoksella vierailu oli järjestetty yksinomaan lukijamatkalaisille, yleen-sä turisteja ei päästetä lou-hokselle.

Kivityökoulun nuoret opiskelijat havainnollisti-vat, miten kiveä työstetään koriste-esineiksi. Saariret-kellä ruokailtiin paikalli-sella matkailutilalla, jonka ravintolan kaikki tuotteet ovat itse kasvatettuja. Kaksi lammasta oli paistettu var-taassa ryhmälle.

Dubrovnik kerää Kroati-an kaupungeista eniten tu-risteja, sillä sen kivisillä ka-duilla voi aistia vauraan kaupunkivaltion historian. Uuden sivun historia sai 1990-luvulla, kun Dubrov-nikista tuli sodan näyttä-mö. Serbijoukot pommitti-

vat kaupunkia, mutta tuhot on saatu hyvin korjattua.

vuja, joilla kävijöitä on sa-dan pintaan viikossa. Uu-simmat viestit lähtevät 70 fanille.

Säkylän kirjastotoimi on kesäkuun alusta lähtien ol-lut ilman johtajaa.

Virantäyttö odottaa rat-kaisua. Säkylän kirjasto-toimenjohtaja on toiminut myös Köyliön kunnan kir-jastotoimen johdossa.

Menossa SatakirjastoihinUudistuksia tuo Satakirjas-tot-yhteisjärjestelmä, johon Säkylän on tarkoitus liittyä. Alun perin Säkylän ja Köy-liön kirjastojen liittyminen oli ajoitettu vuoteen 2011, jolloin Säkylän, Köyliön ja

Euran kuntaliitoksen piti toteutua.

Joulukuussa 2009 toimin-tansa aloittaneeseen kirjas-tojen yhteisjärjestelmään kuuluu 18 satakuntalaista kuntaa. Säkylän ja Köyliön lisäksi ulkopuolella on vain Eurajoki.

Satakirjastot-yhteisjär-jestelmä on koonnut ai-neisto- ja asiakastietokan-nat yhdeksi suureksi koko-naisuudeksi. Kaikissa toi-mipisteissä voi asioida yh-dellä ja samalla kirjasto-kortilla. Myös eri kirjasto-jen käyttösäännöt ja mak-sut on yhtenäistetty.

Satakirjastot-järjestel-mässä on 2 miljoonaa kir-jaa ja 5 000 lehteä. Vuodes-

sa lainoja kertyy 4,5 mil-joonaa, kirjastokäyntejä 2 miljoonaa ja verkkolaino-ja 1 miljoona. Nykyisin 18

kunnan kirjastojen yhteis-järjestelmässä on 49 toimi-pistettä.

Eura & Säkylä13.8.20108 MAASEUTU

Mirja Laukkanen

– Kirjastoa ei ole unohdet-tu, vaikka heinäkuun kaksi viimeistä viikkoa ovet oli-vat kiinni, kirjasto-kulttuu-rivirkailija Mirja Vuorinen toteaa selvitellessään pa-lautettujen kirjojen kasva-vaa pinoa.

Säkylän pääkirjaston ”ke-säloman” jälkeen ensim-

mäisenä puolena tuntina asiakkaita riitti ruuhkaksi asti. Lisäksi töitä riitti, kun kiinniolon aikana luukusta palautettuja kirjoja oli jär-jesteltävänä useita laatikol-lisia.

Kirjaston sulkeminen kahdeksi viikoksi helpottaa henkilökunnan lomajärjes-telyjä. Jo useampana vuo-tena heinäkuun loppupuo-

Kirjaston kesätauko ei vie Säkylässä lukuinnostusta

Monta laatikollista kirjoja on palautettu luukusta kesätauon aikana. Mirka Virtanen on ehtinyt jo järjestää kesälukemiset hyllyyn.

Säkylän kirjastotoimi on kesäkuun alusta lähtien ollut ilman johtajaa.

Paula Vesala (vas.) toi Säkylän pääkirjastoon Mirja Vuori-sen ja Mirka Virtasen tutkittavaksi kesätauon aikana kerty-neet postit.

mirja laukkanen

lella toteutettu kesätauko ei ole tuonut kielteistä palau-tetta, vaikka kirjastopalve-lujen toivotaankin olevan saatavilla jatkuvasti.

Lomailijat lainaavatSäkylän pääkirjaston lai-naustilastoihin ovien sul-keminen pariksi viikoksi ei tuo notkahdusta.

– Lainamäärät eivät vä-hene, pikemminkin nou-sevat.

Vuorinen arvioi paikka-kunnalla vierailevien lo-mailijoiden käyttävän ke-sällä kirjastoa yhtä ahkeras-ti kuin opiskelijat ja koulu-laiset talvikautena ja tasoit-tavan näin lainauslukuja.

Kesälukemiseksi vali-taan useimmiten rakkaus-romaaneja, elämäkertoja ja dekkareita. Uutuuskirjat lähtevät heti kiertoon. Li-säksi lainataan lehtiä, mat-kakirjoja, puutarhakirjoja ja muita ajankohtaan liitty-viä sesonkikirjoja sekä AV-aineistoa; elokuvia, äänikir-joja ja musiikkia.

Lukemista hankitaan runsaasti myös poistokirjo-jen pöydältä. Kirjasto myy poistokirjoja jatkuvasti. Poistokirja on kätevä ottaa vaikka matkalukemiseksi.

Uutiset FacebookissaSäkylän pääkirjastosta ei vielä saa lainaksi kävelysau-voja tai muita apuvälineitä eikä Heinolan kirjaston ta-paan tarjolla ole asianaja-japäivystystäkään, vaikka Mirja Vuorinen seuraakin tarkoin kirjastoalan uusia tuulia. Hän ylläpitää Säky-län kunnan kirjasto- ja kult-tuuritoimen Facebook-si-

Eura & Säkylä 13.8.2010MAASEUTU 9

������������������������

�������������

Hirmumyrskyille alettiin pari vuosisataa sitten antaa ihmisten nimiä. Aluksi naisten tai epäsuosittujen poliitikkojen nimiä. Nykyään hurrikaaneissa vuorotte-levat – taitaa olla vuosittain – naisten ja miesten nimet. Näillä suomalaisilla myrskyillä tuntuu nykyään aina olevan naisen nimi, vaikka takavuosina taisi olla sellai-senkin suositun valtiomiehen kuin Urhon nimi. Tai sit-ten muisti vain tekee tepposet. Joka tapauksessa Asta ja Veera tekivät monelle maakunnalle, paikkakunnalle, maatilalle ja ihmiselle muutakin kuin tepposet. Veera tässäkin maakunnassa.

sadekin on kummallinen juttu. Säätiedotuksissa-kin puhutaan sateen uhkasta usein silloinkin, kun maa-mies (tai -nainen) sitä eniten kaipaisi. Tänä kesänä on näihin päiviin asti kärsitty erityisesti lounaassa kuivuu-desta, pohjoisessa sadetta on tullut reippaasti yli kes-kimääräisen. Näillä Satakunnankin lakeuksilla sade on ropsahtanut maahan varsin epätasaisesti. Jossakin ei ole tullut pisaran pisaraa, kun muutaman kilometrin päässä on itse Esteri ollut asialla.

tämä kesä on ollut ennätyslämmin. Hellepäiviä on ollut riittämiin ja vedet kuin linnunmaitoa.Itänaapurin suunnalta sitä lämmintä on tullut. Ja hiuk-kasen savuhiukkasiakin. Heiltä itseltään sytytystaito ei näytä mihinkään hävinneen, oli sitten kyse sodista tai pienemmistä paloista. No, tämä oli tietysti huumoria, muillekin kuin evakoille.

tänä kesänä on monta kertaa tullut mieleen talvi 1986-87. Joulujen väliltä alkanut ja hiihtolomiin saak-ka jatkunut hirmupakkanen. Tai alkusyksy 1968, jolloin päästiin syyskuun alussa kunnon hellelukemiin. Tänä vuonna saisi jo helle hellittää. Vai pitäisikö sen sitten-kin helliä meitä vielä syyskuussa? Katsotaan. Jouluna sataa joka tapauksessa lunta.

On ilmoja pidellyt

KOLUMNI n Maausko

Mirja Laukkanen

Talkoohenki pitää kylän vi-reänä. Sen todistaa Panelia, jossa on ryhdytty tuomaan esille kylän omaleimaisuut-ta nimikkopäivillä.

– Kyläläisten pitää olla valppaina, jotta Euran syr-jäkyläksi muuttuneen Pa-nelian palveluja ei jatkossa huononneta, Panelian ko-tiseutuyhdistyksen puheen-johtaja Mikko Tolvi toteaa.

Vuoteen 2013 ulottu-va kyläsuunnitelma tarjo-aa työkalun, kun panelialai-set toteuttavat hankkeitaan. Suunnitelma koskee noin 1 200 asukkaan aluetta.

Paneliasta löytyvät kaikki palvelut, on muun muassa terveyspalvelut, palokunta, pankki, kauppa, pubi ja pit-seria. Kylässä on vireitä yri-tyksiä, oma ”sähkötehdas” ja vahvaa maataloustuotantoa. Kivirakentaminen on ollut Panelialle tyypillistä, nyt ki-viä lähtee vientiin. Kylässä tehdään nykyisin myös pur-jeveneen kölejä.

Omavastuu korostuuEnsimmäinen kyläpäivä jär-jestettiin Kiukaisten kunnan liittyä Euraan vuonna 2009. Toista kertaa talkoilla toteu-tetun Panelia-päivän avaus-sanoissa ”puukirkkolainen” kansanedustaja ja Euran kunnanvaltuuston puheen-johtaja Timo Kalli tote-si muuttuvassa maailmassa kylien kehittyvän vain me-hengellä ja joukkuepelillä. Tulevaisuutta ei voi laskea sen varaan, että yhteiskunta tai kunta ottaa vastuun kai-kesta.

Kylien omavastuu koros-tuu. Sen on havainnut myös Panelian kotiseutuyhdistyk-sen puheenjohtaja.

– Kunta näyttää jättävän paikallisen väen vastuul-le entistä enemmän tehtä-

viä. Esimerkkinä on lasten leikkipuisto, jonka me pa-ri vuotta sitten rakensim-me. Leikkikentän ylläpito-kin näyttää jäävän talkoo-työksi.

Tolvi pelkää, että ongel-maksi alkaa tulla talkoil-la toteutettujen hankkeiden ylläpito, joka syö talkoovoi-mia. Uusimmista hankkeis-ta leikkikentän lisäksi kylä-läiset ylläpitävät jäähallia, johon nyt rakennetaan lisä-rakennusta.

Vanhastaan kylän yhtei-söillä on huollettavanaan muiden muassa seurainta-lo, urheilukenttä, työväen-talo, rivimylly, meijerira-kennus ja kivikirkko.

Frisbeegolfrata suunnitteillaVaikka kotiseutuyhdistyk-

sellä ei uusia hankkeita ole-kaan suunnitteilla, uutta on luvassa. Mikäli Mikko Hei-nen toive toteutuu, ensi ke-sänä Paneliassa on yhdek-sänväyläinen frisbeegolf-rata. Vesitornin maastoon suunnitellulle radalle on lu-vat haussa.

Heine toivoo, että frisbee-golfista tulisi nuorison har-rastus. Harrastaminen ei vaadi suuria kustannuksia. Rataa vartenkaan ei tarvita muuta kuin korit ja heitto-alustat.

Mittauspiirustukset esilläPanelian museossa on elo-kuun ajan esillä viime kesä-nä teknillisen korkeakoulun arkkitehtiopiskelijoiden te-kemiä mittauspiirustuksia Panelian vanhasta raken-nuskannasta.

Arkkitehtiopiskelijoiden viikon kestävän kenttätyö-vaiheen aikana mittauksia tehtiin Panelian kyläkoko-naisuudesta, myllystä, ki-vimakasiineista, seurainta-losta ja maatilarakennuk-sista. Kohteista ei entuudes-taan ole olemassa piirustuk-sia. Täsmälliset piirustukset ovat välttämätön apuneuvo, kun vanhojen talojen korja-uksia ja muutoksia suunni-tellaan.

Paneliassa järjestetty lei-ri jatkoi hyvin säilyneiden kylien rakennushistorial-lista tallennustyötä. Sata-kunnassa on viime vuosina näin dokumentoitu myös Porin Ahlaisten ja Repo-saaren miljöötä. Tänä kesä-nä arkkitehtiopiskelijat te-kevät mittauspiirustuksia Eurajoen Irjanteella.

Mikko Heine suunnittelee Paneliaan yhdeksänväyläistä frisbeegolfrataa. Hän toivoo, että kylän nuoret innostuisivat lajista.

Talkoohengellä kylä pitää puoliaan

mirja laukkanen

lisää joustavuutta ja yrittä-jäkin voi päästä joskus itse-kin vapaalle, Hietanen va-lottaa.

Hinnat nyt alhaallaKustannusarvioltaan noin miljoonan euron hanke näyttäisi toteutuvan arvioi-tua edullisemmin.

– Kalusteiden hinnat ovat olleet nyt ainakin tämän hetkisessä valossa arvioitua edullisempia taantuman ta-kia, Toni Hietanen sanoo.

Investointia on suunnitel-tu etukäteen parin kolmen vuoden ajan. Se on vaatinut olemassa olevan tuotannon kehittämistä laajennukselle otolliseksi.

– Hankalinta on ollut tu-kiehtojen vaatiman uuden peltopinta-alan saaminen. Siihen on palanut paljon rahaa. Olisi toivottavaa, että myös yhteistyö viljanviljeli-jöiden kanssa voisi korvata oman peltopinta-alan.

Toni Hietanen arvioi, et-tä kielteinen tukipäätös oli-si siirtänyt investointia tu-levaisuuteen.

– Voi olla, ettei pankki-kaan olisi lähtenyt rahoit-tamaan ilman positiivis-ta tukipäätöstä. Seuraa-vat vuodet keskitytään, et-tä nykyinen investointi saa-daan täystuotantoon. Vai-kea vielä sanoa, milloin on seuraava aika laajentaa. Ny-kyinen on suunniteltu siten, että uusi laajennus myös on mahdollinen.

la, Uusi-Salava arvioi.Karvialaisella Hietasten

lypsykarjatilalla investoin-nit eivät ole pysähtyneet. Vuonna 2005 Toni ja Hei-di Hietanen ottivat suku-polvenvaihdoksen myötä tilan ja sukupolvia kestä-neen investointiperinteen hoitaakseen.

– Toivoisi, että muut-kin innostuisivat investoi-maan. Euroopassa on nyt hinnat alhaalla, sanoo kar-vialainen maatalousyrittäjä Toni Hietanen.

Investoinneilla kannattavuuttaToni ja Heidi Hietanen sai-vat keväällä investointitu-kipäätöksen navettahank-keelleen. Investointi raken-tuu parhaillaan ja valmis-tuu tammikuussa. Hanke on jatkumoa aiemmille in-vestoinneille. Viljelyspel-topinta-alaa on kasvatet-tu 60 hehtaarista 150 heh-taariin lisämaata ostamal-la sekä osin vuokraamalla. Konekanta on uusittu vuo-

si sitten tulevaa laajennus-ta ajatellen.

Lypsyrobotti, joka sijait-see edellisen sukupolven vuonna 2000 rakentamassa

navetassa, on valmis laajen-nuksen myötä lypsämään noin 130–140 lehmää. Täl-lä hetkellä tilalla on 70 lyp-sylehmää ja isännän lisäksi kaksi ulkopuolista työnte-kijää. Heidi Hietanen osal-listuu opettajan työltään ti-lan töihin lähinnä lomilla ja viikonloppuisin.

– Taustalla on tavoite lisä-tä kannattavuutta. Samalla pystymme lisäämään työn-tekijöiden työmäärää, joka

vakuutus ja rahoitus13.8.201010 MAASEUTU

EL KNMAASEUTU

MAASEUTUEL K N

Leena Roskala

Maatalouden investointi-tukien hakukierros päättyy elokuun 15. päivä.

– Hakemukset ruuhkau-tuvat helposti näihin päivä-määriin, vaikkakin uusi ha-

kukierros alkaa heti perään syyskuun alusta, tietää Pro-Agrian talousneuvoja Erno Uusi-Salava.

Hakemuksia on ollut te-keillä huomattavasti nor-maalia vähemmän.

– Taantuma vaikuttaa

myös tällä alalla. Selkeäs-ti eniten investointitukea haetaan sika- ja siipikarjati-lojen tuotannollisiin inves-tointeihin. Ne ovat pitkään olleet hakukiellossa ja nyt viivästyneiden investointi-en paineita puretaan tiloil-

(Vas. ) Tähän navettahan-ke alkaa rakentua, näyttää maaseutuyrittäjä Toni Hie-tanen.

Taloustaantuma on suosinut maatalousyritysten investointeja. Silti harva investoi.

Hankalinta on ollut tukiehtojen vaatiman uuden peltopinta-alan saaminen.

Hyvä aika investoinneille

Heidi ja Toni Hietanen investoivat ja kehittävät tilaansa Kar-viassa.

(Alh.) Toni Hietasen odotuk-set ovat kovat. Parhaan leh-män jälkeläinen on nyt päi-vän vanha.

INFO

Maatalouden investointi-tukien kolmas hakukier-ros on 1.9.–15.10.2010.

leena roSkala

vakuutus ja rahoitus 13.8.2010MAASEUTU 11

Lennokkaampaa käyttöä vakuutuslaskuillesi.

Bonusasiakkaanamme voit maksaa Pohjolan vakuutuksia OP-bonuksilla, ja aloittaa vaikkapa rentouttavan askarteluharrastuksen. Piipahda konttoriimme ja tuo mukanasi vanha vakuutuslaskusi, niin katsotaan yhdessä mitä sille voidaan tehdä.Osuuspankista saat kaikki kodin ja perheen vakuutukset. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistaja-jäsen tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa.

Auts

#!&?*!

Ssssh!

Argh!

iik!

Aij!

Nou!

Kääk!

Hup-Ounou!

Douh!Räksis!

Plumps!

Kräks!

Kriks!

Aijai!Kilinkol-

Poks!

AloittAvAn yrittäjän starttiraha on ollut jo use-ana vuotena työ- ja elinkeinotoimistojen toiminnas-sa painopisteenä. Myös tälle vuodelle kiintiöityjä mää-rärahoja on sidottu runsaasti uusiin päätöksiin. Käyttö jakautuu melko tasaisesti hakijoille, jotka ovat työttö-mänä ja toisaalta niille hakijoille, jotka tulevat suoraan työelämästä tai ovat opiskelun loppusuoralla.Kaakkois-Satakunnan TE-toimistossa selvitettiin vuosi-na 2008 ja 2009 starttitukea saaneiden yritysten jatku-vuutta. Näiden kahden vuoden aikana oli TE-toimis-ton alueella myönnetty starttirahaa kaikkiaan 195 hen-kilölle.

SelväSti eniten, eli 45 prosenttia perustettiin yri-tyksiä odotetusti palvelutyön alalle, mm. korjaus- ja huoltotyön yrityksiä, kahvila- ja ravintolapalveluja tuottavia yrityksiä sekä kauneudenhoitoalan yrityksiä. Seuraavina tulivat kaupallisen alan, sosiaali- ja terveys-alan sekä kuljetusalan yritykset, joskin paljon pienem-millä osuuksilla.

KeSäKuuSSA 2010 tarkistettiin tilanne kaikkien yrit-täjien starttirahaa saaneiden kohdalla. Vain 17 eli noin 9 prosenttia aloittaneista oli ilmoittautunut työnhaki-jaksi tuen päättymisen jälkeen. Tulos on yhdensuun-tainen aiempiin selvityksiin verrattuna. Vaikka vuosien 2008 ja 2009 aikana on eletty talouden kannalta vai-keita aikoja, voidaan työnhaun aloittaneiden määrää pitää melko pienenä. Vaikuttavuus on hyvä, jos verra-taan yleensä palkkatuella työllistettyjen seurantatie-toihin. Tukityöstä työttömiksi palaavien osuus kolmen kuukauden jälkeen tuen päättymisestä on yli 40pro-senttia.

StArttirAhAn tArKoituKSenA on edistää uu-den yritystoiminnan syntymistä ja henkilön työllisty-mistä. Määrärahaa myönnetään maksimissaan kuuden kuukauden jaksoissa. Enin määrä on 18 kuukautta niis-sä tapauksissa, jolloin starttirahalla aloittanut yrittäjä on palkannut työvoimaa tai aloittavan yrityksen inves-toinnit ovat erittäin suuret.

AloittAvAn yrittäjän starttirahan saamisen eh-tona on ammatillinen osaaminen sekä toisaalta edel-lytetään joko aikaisempaa yrittäjäkokemusta tai yrittä-jäkoulutusta. Koulutusta järjestetään mm. maksutto-mana työvoimakoulutuksena. Tärkeää on, että yritys-toimintaa ei ole aloitettu ennen tuen hakemista työ- ja elinkeinotoimistosta.

StArttirAhAA mAKSetAAn maksimissaan viidel-tä päivältä viikossa ja tilitys tehdään kuukausittain. En-simmäisen kuuden kuukauden ajalta se on 33,32 eu-roa päivältä ja jatkopäätöksissä se on perustuen suu-ruinen, eli 25,63 euroa päivältä. Starttiraha on saajalle veronalaista tukea ja luetaan ns. de minimis -tukiin.Päätöksen starttirahan myöntämisestä tekee työ- ja elinkeinotoimisto, joka ottaa huomioon muun muassa kilpailutilanteen sekä laskelmien pohjalta kannattavan toiminnan edellytykset.

Starttirahalla hyviä tuloksia

n KOLUMNI

Pauli Pohjola

TE-toimiston johtaja Kaakkois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kus (ELY) myönsi vuoden 2010 määrärahoista saariston ympäristönhoitoavustusta 14 kohteelle yhteensä 50 000 euroa. Hakemuksia jätettiin 17. Avustussummat vaihteli-vat 1 000 ja 15 000 euron välillä. Avustuksia myönnettiin pääosin yksityisille henkilöille ja yhteisöille.

Avustuksia myönnettiin hankkeille, jotka koskevat saa-ristoluonnon suojelemista sekä maisemakuvan säilyttä-mistä tai parantamista. Avustusta jaettiin myös näitä asi-oita edistävien maisemahistoriatutkimusten laatimiseen. Avustusta saivat muun muassa Suomen luonnonsuoje-luliitto sekä Saaristomeren luontokoulu, jotka järjestävät saaristossa yhteensä kuusi talkooleiriä.

Saariston ympäristönhoitoon myönnettävä avustus tu-lee vuosittain haettavaksi syksyllä yhtä aikaa muiden ym-päristöhallinnon harkinnanvaraisten avustusten kanssa.

Saaristoon avustuksia

Syksy ja sadonkorjuuaika lähestyvät. Koke-neellakin jahtimiehellä alkaa metsästyskauden odottaminen poltella riistaveriä. Pitkä ja läm-min kesä alkaa olla takana. Ihan kaikkia loman aikana suunniteltuja kotitöitä ei saanut sitten-kään valmiiksi. Ne pitäisi varmaan toteuttaa syksyn aikana. Toisaalta, millä sitä ehtii kun al-kaa tuo metsästys ja tuleehan toki niitä uusia kesiä. Toteutumattomat projektit voi tehdä sil-loin tai sitten sitä seuraavana kesänä. Ja ei nii-tä projekteja saa kumminkaan koskaan koko-naan loppumaan. Joten lienee parempi kes-kittyä olennaiseen – metsästykseen ja koiran-koulutukseen. Ja väliaikoina sienestää, kalastaa ja kerätä marjoja. Elämämme täällä on kuiten-kin niin lyhyt.

Kesällä ei kovin paljon ehdi katsella televisi-ota, mutta tänä kesänä olisi ilmeisesti kannat-tanut. Sieltä on kuulemma saanut hyviä meno-vinkkejä. Yhtenä tämänhetkisistä suosikkiju-tuista on poliisin antamat hätätiedotteet näh-

dyistä karhuista ja muista karhua muistuttavis-ta otuksista. Tarkoitus on tietysti hyvä ja kansa-laisia varottava, mutta tiedotteet ovat monesti toimineet hieman väärinpäin. Väki ei ole pysy-nyt kodeissaan ovet ja ikkunat lukittuna muu-taman päivän hernesoppapurkki rautaisan-noksen kanssa vaan ihmiset ovat lähteneet ky-lälle pongaamaan karhua. Alueille, joilla karhu on nähty, on tullut kymmenittäin autoja ja ute-liaita ihmisiä. Samalla on tehokkaasti estetty poliisin ja suurriistavirka-apuhenkilöiden toi-minta ja saatettu karhu tukalaan tilanteeseen ihmismassojen keskelle. Kesälle on sattunut muutama karhukolarikin. Niissä tilanne on aina vakava, karhu on loukkaantunut eikä toimi ai-na niin kuin luonnoneläimen tulee. Kännykkä-kameransa kanssa karhusta kuvia napsiva hä-tätiedoteturisti aiheuttaa itsensä ja lähimmäi-sensä sekä karhun kohtuuttoman pahaan ti-lanteeseen.

Hätätiedotteista on ollut toinenkin seu-

raus. Nykyään suurpedon nähneet tai sellai-sen näkemisestä vahvan huhupuheen kuulleet vaativat asian julkituomista television kaut-ta. Viime vuonna Suomessa tehtiin petoyh-dysmiesverkoston kautta 36 000 suurpetoha-vaintoa. Voi olla, että jos jokaisesta niistä ja vie-lä sitten niistä lukuisista vääristä havainnois-ta tehdään hätätiedote telkkariin niin katsojia alkaa pian tympiä. Salkkareitten ja Kauniitten Rohkeiden katselu häiriintyy kohtuuttomasti. Varattakoon mahdollisuus todellisiin hätätilan-teisiin kuten karhukolareihin ja citykarhuihin. Ja tiedotteen luettuaan on ihmisten syytä py-syä kotisohvalla ja antaa viranomaisten hoitaa omat tehtävänsä. Paniikkinappulan painami-selle on oma virkakuntansa.

Kesän työteHtävistä mielenkiintoisim-pia ovat nuorten metsästäjien leirit. Satakun-nan riistanhoitopiiri on järjestänyt yhteistyössä riistanhoitoyhdistysten kanssa leirejä jo kohta 20 vuotta. Tällä hetkellä pitkäkestoisin leiriru-

peama on pidetty Honkajoella. Kesällinen lei-ri oli jo 17 peräkkäinen. Leirin ohjaajat ja huol-losta vastaavat ovat tehneet vuosien varrella todella hie-noa työtä. Ainoa asia joka pis-tää miettimään on se että vetoporukka on jok-seenkin sama, mikä aloitti toiminnan sil-loin 17 vuotta sitten. Uusia ei mukaan ole saatu sitten millään. On-neksi sentään leiriläiset vaihtuvat, vaikka on sit-kein heistäkin osallistu-nut viitenä peräkkäisenä vuotena.

metsä13.8.201012 MAASEUTU

KOLUMNI n Reima Laaja

Tapio Nummi

Suunnittelupäällikkö Lounais-Suomen metsäkeskus

Metsät ovat suomalaisil-le niin kiinteä osa jokapäi-väistä elämää, että emme useinkaan tule ajatelleeksi, miten suuri merkitys niil-lä on fyysisen ja henkisen terveytemme ylläpitäjänä. Metsistä saamme liikun-taa, henkistä hyvinvointia, terveellisiä keruutuotteita ja lääkkeitä.

Puusta lääkkeitäPuuaineksessa on niin mo-nia yhdisteitä, että sieltä on löytynyt useita lääke-aineita. Aspiriinin vaikut-tava ainesosa salisyylihap-po löydettiin pajun kuores-ta. Malarialääke kiniini on peräisin kiinapuun kuores-ta. Neljännes nykyaikaisen lääketeollisuuden raaka-ai-neista on peräisin trooppi-sista metsistä.

Suomessa puusta on löy-detty terveysvaikutteisten elintarvikkeiden raaka-ai-neita. Koivusokeri eli ksy-litoli ehkäisee hampaiden reikiintymistä ja korvatu-lehduksia. Havupuista saa-

tava kasvistanoli alentaa kolesterolia. Kuusien sisä-oksista saattaa löytyä raa-ka-ainetta syöpä- ja sydän-lääkkeille. Siikaisissa val-mistettavalla havupuu-uu-tejuomalla kerrotaan ole-van positiivisia terveysvai-kutuksia. Pihkasalvat edis-tävät haavojen paranemis-ta.

Sairauksia vastaanMarjojen on havaittu ole-van paitsi hyviä C-vitamii-nin myös flavonoidien läh-teitä. Mitä tummempi mar-ja, sen parempi. Flavonoidit suojaavat meitä runsaalta määrältä sairauksia. Sienil-lä ei ole niin selviä terveys-vaikutuksia, mutta ne ovat terveellistä ruokaa. Japani-laiset arvostavat matsuta-kea eli männyntuoksuval-muskaa sienenä, joka tekee syöjänsä onnelliseksi.

Metsässä virkistyyJapanissa ja Koreassa on tutkimuksissa osoitettu, että luonnossa liikkumi-nen alentaa stressiä ja ve-renpainetta, hidastaa puls-sia ja rentouttaa lihaksia.

Ihmiset myös kokivat ole-vansa terveempiä ja tyyty-väisempiä. Syöpiä havait-tiin eräässä tutkimukses-sa esiintyvän metsäisillä seuduilla vähemmän kuin metsättömillä alueilla. Idäs-sä panostetaankin terveys-metsien luomiseen ja käy-tetään metsäretkiä terapi-amuotoina. Ikaalisten kyl-pylän yhteyteen avattu Voi-mametsä tavoittelee samoja päämääriä.

Suomalaisen liikkuvat mieluiten metsissä vapaa-ajallaan. Metsätyöt omas-sa metsässä vastaavat hy-vin kuntosalikäyntiä, ja tu-loksia katsellessa mielikin virkistyy.

Jo pelkkä metsän näke-

minen ikkunasta rauhoit-taa, laskee verenpainetta ja nopeuttaa toipumista sai-rauksista. Metsänäkymäl-lä varustetut asunnot ovat kalliimpia kuin ne, josta näkyy betoniseinää.

Koskakohan Suomes-sa lääkäri määrää masen-nuksesta kärsivälle pillerei-den sijaan reseptiksi puoli tuntia metsässä liikkumista

kolme kertaa viikossa?

Ei pelkkää onneaRehellisyyden nimissä täy-tyy tietysti muistaa, että onhan metsällä omat hait-tansa. Metsässä on itikoita, punkkeja ja myyräkuumet-ta. Mutta oikealla varustuk-sella ja ajoituksella saadaan nämäkin haitat pidettyä ai-soissa.

Vapaasti tarjollaEdellä lueteltuja terveys-tuotteita ja -palveluita voi-vat kansalaiset puuaines-ta lukuun ottamatta joka-miehenoikeudella vapaas-ti hyödyntää. Metsänomis-tajalle jää lähinnä niiden tuottamisen ilo. Mutta pie-nelle joukolle metsänomis-tajia voisi metsän terveys-palvelujen tuottaminen tuoda pientä taloudellista-kin hyötyä. Taajamien lä-hellä metsänomistaja voi sopia kunnan kanssa, että hän korvausta vastaan yl-läpitää polkuverkostoa ja metsää virkistykselle sopi-vana. Maisema-arvokau-passa metsänomistaja voi saada korvauksen, jos jättää maisemallisesti arvokasta metsäänsä hakkaamatta. Ja luontomatkailu on kasvava ala, josta metsänomistaja voi päästä osalliseksi vuok-raamalla maitaan tai lähte-mällä itse tuottamaan pal-veluita.

Lisätietoa aiheesta löy-tyy Metsäntutkimuslaitok-sen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman netti-sivuilta.

Metsistä terveyttä

Metsätyöt omassa metsässä vastaavat hyvin kuntosali-käyntiä.

Menneen kesän muisteluja

Polku terveyteen.

Tapio NuMMi

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

MaTTi Kari

Reima Laaja

riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri

Valtion tulo- ja menoar-vioesitys kiristää metsäta-louden investointien ra-hoitusta sekä leikkaa tut-kimus- ja palveluresursse-ja. Valtiovarainministeriön esitys tueksi puuntuotan-non kestävyyden turvaami-seen vuodelle 2011 jää ku-luvan vuoden tasolle. Esitys Kemera-tueksi on noin 73 miljoonaa euroa, kun viime vuonna oltiin kokonaisuu-dessaan noin 80 miljoonan euron tasolla. Metsätalou-den investointitarpeeseen ja -kiinnostukseen nähden tiedossa on Tapion arvioi-den mukaan 10 miljoonien eurojen vaje. Budjetti leik-kaa myös metsätutkimuk-sen sekä metsäkeskusten ja Tapion rahoitusta. Tutki-mukseen, kehittämiseen ja metsätalouden neuvontaan sekä muuhun edistämiseen ja lainvalvontaan osoite-taan valtionapua valtiova-rainministeriön esitykses-sä lähes kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin tä-nä vuonna.

Energiapuun korjuussa saavutettiin viime vuonna metsä- ja energiapolitiikan pitkän aikavälin tavoite eli korjuu laajeni yli kuuteen miljoonaan kuutiometriin. Korjuusta suuri osa oli Ke-mera-tuettua. Myös myyrä-tuhot nostivat osaltaan Ke-mera-tukien käytön kaikki-aan noin 80 miljoonaan eu-roon. Kotimaista metsäpo-litiikkaa linjaavan Kansalli-sen Metsäohjelman (KMO 2015) mukaan vuotuinen tarve on kuitenkin noin 85 miljoonaa euroa.

Metsäinvestointien rahoitus kiristyy

metsä 13.8.2010MAASEUTU 13

VamBion syyslannos tuotannossa! Varaa ILMAISET lannoitteet syysviljalle.Toimitamme lannoitevalmisteen rahtivapaasti tilalle toimialueellamme (n. 60 km Vampulas-ta). Saatavana myös peltolevityspalvelu. Soita ja tee varaus! Kuljetus Liukas: 040 8354846, 040 7392005VamBio: 040 1609750, 050 5254222www.vambio.fi

Perunasadon suhteen toivo elää vielä, sillä elokuun sateet edistävät kasvua.

Lusto/Sanna Jääskeläinen

Puinnit ovat päässet alkamaan alueemme pelloilla. Ensim-mäisenä ovat vuorossa aikainen ohra ja ruis.

– Puinnit alkoivat normaalia aikaisemmin, sillä lämpi-män ilman ansiosta kasvustot ovat kehittyneet tavallista nopeammin, kertoo kasvinviljelyagronomi Pasi Numme-la ProAgria Satakunnasta.

Myös Satakunnan viljelyksillä on monen muun alueen tapaan kärsitty kevään liiallisista sateista sekä kesän kuu-muudesta ja kuivuudesta. Siksi sato-odotukset ovat viljo-jen osalta keskimääräistä heikommat.

– Hyvää tässä on se, että ollaan aikaisessa. Todennäköi-sesti korjuukausi tulee olemaan pitkä ja jos ilma pysyy kui-vana, olosuhteet ovat hyvät.

Nummela kertoo, ettei ole nähnyt viime päivien rankka-sateiden aiheuttaneen paljoa lakoontumista.

– Jos sade jatkuu, se alkaa tuntua maan kastumisena. Toistaiseksi kuiva maa on imenyt vesimäärät hyvin. Pai-kallisesti rankat raekuurot voivat aiheuttaa suuriakin tu-hoja.

Muiden kuin viljakasvien osalta satotoiveet ovat kor-keammalla. Perunalla, juurikkaalla ja puutarhakasveilla on vielä kasvuaikaa jäljellä syyskuun puolella.

– Sateet auttavat niiden kasvua ja sato määräytyy, kun nähdään, millaiset ilmat elo-syyskuussa on. Viljoille sateis-ta ei enää ole hyötyä, Nummela sanoo.

Pahiten kuivuudesta kärsineillä alueilla ja tiloilla peru-nan laatua saattaa heikentää rupisuus. Tänä vuonna läm-pimät ja kuivat säät ovat pitäneet perunaruton poissa kas-vustoissa.

Puinnit jo alkaneet Satakunnassa

Suomessa on yli 300 000 metsästäjää, joiden odottama uu-si metsästysvuosi alkoi elokuun alussa. Ensimmäisenä al-koi kyyhkynmetsästys 10. elokuuta. Kerralla eniten met-sästäjiä lähtee liikkeelle 20.8. klo 12, kun vesilintujen met-sästys alkaa. Samana päivänä alkaa myös karhujahti. Hir-vijahti sijoittuu aikavälille 25.9.-31.12.

Metsästäjäliitto muistuttaa metsästysturvallisuudes-ta. Liitto jakaa metsästäjille turvallisuusaiheisia esitteitä ja tietoa metsästysturvallisuudesta. Esitteet ovat saatavil-la sivuilta www.metsastajaliitto.fi ja tilattavissa liiton toi-mistolta. Esitteet ovat osa Metsästäjäliiton valtakunnallis-ta Turvallista jahtia -kampanjaa.

Metsästysvuorokausia kertyy Suomessa vuosittain yh-teensä yli 5 miljoonaa. Suurista massoista huolimatta met-sästyksen yhteydessä sattuu vuosittain noin 30 ampuma-asevahinkoa. Puolet näistä kohdistuu toisiin, useimmiten kanssametsästäjiin ja toinen puoli itse aseenkäsittelijään. Vahinkotilanteet tapahtuvat tyypillisimmin pienen met-sästysseurueen linnustuksessa.

Metsästäjäliitto muistuttaa turvallisuudesta

Valtakunnallinen Farmari-näyttely pidettiin tänä vuonna Mikkelissä 29.7.–1.8. Raviradan alueella järjestetty suurta-pahtuma kiinnosti niin maa- ja metsätalousalan ammatti-laisia, kaupunkilaisia kuin seudun kesäasukkaita. Kaikki-aan näyttelyyn tutustui 71 000 kävijää, ja mukana oli 495 näytteilleasettajaa.

Näyttelyn pääjärjestäjänä oli ProAgria Etelä-Savo. En-si vuonna valtakunnallinen Farmari Suomen Maatalous-näyttely järjestetään Porissa Kirjurinluodon Areenalla 1.–3.7.

Farmarissa 71 000 kävijää

luSto/Sanna jääSkeläinen

13.8.201014 MAASEUTU

��������������������������������� ������������������������������������������������������������ �����������

Tuuli Suominen

Porin raviradalla hum-maillaan hevostapahtu-man merkeissä lauantai-na 21.8 klo 11–14. ProAg-ria Satakunnan järjestämän koko perheen hevosriehan tarkoituksena on tehdä tu-tuksi hevosurheilun monia muotoja.

Raviradalla nähdään vauhdikasta ohjelmaa ko-ko tapahtuman ajan – mm. lännenratsastusta ja hevos-ten korkeushyppykilpailua. Tallialueella yleisö pääsee tutustumaan talleihin, ken-gitykseen ja valjastukseen sekä itsekin harjailemaan ja rapsuttelemaan hevosia. Katsomoalueella on mah-dollisuus nousta hevosen selkään tai rattaille sekä tu-tustua moninaiseen jouk-koon hevostalouden paris-sa toimivia yrittäjiä. Ohjel-ma on rakennettu yhteis-työssä paikallisten hevos-alan yrittäjien kanssa.

– Toivomme, että mo-

nipuoliset näytökset vetä-vät paikalle erityisesti lap-si perheitä ja nuoria, hevo-sille sydämensä jo menettä-neet ovat tietysti myös ter-vetulleita, kertoo tapahtu-majärjestelyistä vastaava Mari Koskela.

– Edellinen Hummail-laan-tapahtuma järjestet-tiin kesällä 2005 ja tuol-

loin tapahtuma keräsi ravi-radalle 2 000 hevosten ys-tävää, samanlaista yleisö-määrää tavoitellaan tällä-kin kertaa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Tapahtuman tavoittee-na on hevostalouden tun-nettuuden kasvattaminen. Hummaillaan-tapahtuma on osa ProAgria Satakun-

nassa käynnissä olevaa Sa-takunta Hummaa -hanket-ta. Hevosurheilun suosio on kasvanut tasaisesti vii-me vuosikymmenet ja alan arvioidaan tulevaisuudessa olevan merkittävä maaseu-dun elinkeino. Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoittee-na on Satakunnan hevos-talouden tunnettuuden kasvattaminen sekä omas-sa maakunnassa että valta-kunnallisesti.

– Hummaillaan toimii myös eräänlaisena kenraa-liharjoituksena ensi vuo-den Farmari-messuja ajatel-len. Valtakunnallinen Far-mari – Suomen maatalous-näyttely järjestetään Kirju-rinluodolla 1.–3.7.2011 ja tokihan haluamme että sa-takuntalainen hevosala on tuolloin mahdollisimman edustavasti esillä, kuvailee Mari Koskela.

Tarkan Hummaillaan -ta-pahtuma-aikataulun löydät netistä www.riimupiiri.fi

Porissa hummaillaanHevostalous tutuksi tapahtuman kautta.

Hevoset esittäytyvät Hummaillaan-tapahtumassa.

Lusto/sanna jääskeLäinen

koneet & laitteet 13.8.2010MAASEUTU 15

Pia Rauhalammi

Karvian sivukylissä kaivin-koneet jylläävät. Kauha-joen suunnasta on lähdet-ty vetämään koko kunnan kattavaa valokuituverkkoa pettämättömän laajakais-taverkoston saamiseksi. Työtä riittää 220 kilomet-rin verran. Viimeisenä kai-vinkoneet saavuttavat kes-kustan vielä tämän vuoden aikana.

Valokuitu takaa kaikille liittyjille toimivan televisi-on, puhelimen, tietoturvan ja internetyhteydet. No-peudeksi luvataan kahdes-ta megasta jopa sataan me-gaan.

Kyse on valtakunnalli-sesta pilottihankkeesta, jo-ta tukee liikenne- ja vies-tintäministeriö. Karvian kokemuksia hyödynnetään valtakunnan muissa haja-asutusalueiden laajakais-tahankkeissa. Lankaver-kot poistuvat näiltä haja-asutusalueilta viimeistään vuonna 2011.

Onnekas pilottiNoin 2 800 asukkaan kun-ta pääsi pilotiksi sattuman kautta. Kunnanjohtaja Tar-ja Hosiasluoma etsiskeli netistä tietoja ja ajautui lii-kenne- ja viestintäministe-riön sivuille. Siellä etsittiin halukkaita mukaan hank-

keeseen.Karvia on pitkään kärsi-

nyt huonoista tietoliiken-neyhteyksistä, jotka erityi-sesti vaikeuttavat maata-lousyrittäjien ja pk-yrittä-

jien arkea. Totta kai hita-us ärsyttää myös jokaista muuta käyttäjää.

Runkoverkon rakentami-nen rahoitetaan liittymä-maksuilla, valtion ja kun-nan tuella. Kilpailutuksen kautta rakentajaksi valit-tiin Suupohjan Seutuverk-ko Oy. Kunta liittyi osak-kaaksi yhtiöön ja turva-si näin verkon pysyvyyden Karviassa ja edullisen hin-nan myös jatkossa, sillä tä-män osakeyhtiön tarkoi-tuksena ei ole voiton tuot-taminen.

Palvelun tarjoajia on nel-jä, joista jokainen talous saa valita sopivimman. Kun-ta järjestää syksyllä tilai-suuden, johon yritykset tu-levat esittelemään tarjon-taansa ja hintojaan kunta-laisille.

Kiinnostus yllätti

Runkoverkkoon liittymi-nen eteni aallon tavoin. Ta-voitteena oli saada mukaan 350 kiinteistöä, mutta yllä-tykseksi liittymän osti 650 kiinteistöä. Kuituliittymän

hinta on tuhat euroa kiin-teistöltä ja 1 500 taloyhti-öltä.

Kaapeli tuodaan ton-tin rajalle tai suoraan kiin-teistön seinälle. Liittymä on toimiva näillä näkymin

loppusyksystä. Toki liitty-män voi hankkia myöhem-min, mutta silloin se on huomattavasti kalliimpi.

– Tiedotukseen on satsat-tava tällaisissa uudistuksis-sa, kunnanjohtaja Hosias-

luoma ja hankkeeseen vih-kiytynyt Sirpa Ala-Rämi vinkkaavat kiinnostuneil-la.

Hän itse esimerkiksi soit-teli yrittäjille ja maatalous-yrittäjille ja markkinoi asi-aa. Myös kesäasukkaita in-formoitiin ja mm. kylissä pidettiin tiedotustilaisuuk-sia. Varmasti kaikki kuuli-vat hankkeesta.

Paljon käyttöäToimivaa verkkoa tullaan Karviassa hyödyntämään monin tavoin. Esimerkik-si koululaisille järjestetään verkko-opintoja, samoin yliopisto-opiskelijat voivat tulevaisuudessa opiskella verkon kautta.

Kunnanjohtaja mainit-see, että ensimmäinen yrit-täjä on verkon innosta-mana muuttanut kuntaan. Etätyöntekijöitä odotellaan karvialaisiksi, onhan noin 2 800 asukkaan Karviassa päättäjien mukaan kuuden tuhannen asukkaan palve-lut.

– Valokuituverkko on meille hyvin tärkeä. Vaikka olemme pieni kunta, py-rimme yhä parantamaan omia palveluitamme, Ho-siasluoma lupaa. Samoin sen, että kunnan veropro-sentti pyritään jatkossakin pitämään 19:ssä.

Karvia toimii pioneerina valokuituverkon rakentamisessa

Valokuitukaapelin asennustöiden edistymistä kunnanjohtaja Tarja Hosiasluomalle valotta-vat Mika Laikola, Sami Hunnakko ja Kari Mäki-Mustapää.

Kunnanjohtaja löysi sattumalta tiedot pilottihankkeesta liikenne- ja viestintäministeriön nettisivuilta.

Ensimmäinen yrittäjä on verkon innostamana muuttanut kuntaan.

Sirpa ala-rämi

www.lalli.fi

Länsirannikon Puuenergiapäivää vietetään 2. lokakuuta klo 9–15 Winnova Ulvilan toimipisteessä (Kullaan met-säkoulu). Päivän ohjelmassa on aamupäivällä seminaari ja iltapäivällä tietoiskuja ja laite-esittelyjä. Koko päivän ajan on nähtävillä muun muassa puuenergiaan liittyviä konei-ta ja työnäytöksiä.

puuenergiapäivä Kullaalla

13.8.201016 MAASEUTU

UUTUUS!

299 €

339 €

539 €

539 €

Kevyt ja helppokäyttöinen bioleikkaava ruohonleik-kuri. ABS-runko.

HUSQVARNA M46

Kompakti ja vankka kotipi-han leikkuri. BioClip ja sivullepuhallus.

HUSQVARNA LB 48*

Tehokas leikkuri, jossa portaa-ton vetonopeus ja kätevä säh-kökäynnistys. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

HUSQVARNA LC 48 VE*

Edistyksellistä ergonomiaa ja ainutlaatuiset säätömahdolli-suudet. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

HUSQVARNA LC 48 e*