maaseutu & matkailu

Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti

maaseutu&Teemanamatkailun kehittäminen

Kevät 2010

Maaseutumatkailu-seminaari tulee taas

Luontomatkailutukee muitakin elinkeinoja

Saunassa on vetovoimaa

Mitä ovat Green Care -palvelut?

Vain kehittäminen takaa tulokset

JulkaisiJa matkailun teemaryhmä

PäätoimittaJa Pirjo Räsänenmatkailun teemaryhmägsm. 0400 1850 [email protected]

ulkoasu peak presslaivurinkatu 2, [email protected] www.peakpress.net

maaseutu & matkailu -lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa14. vuosikerta

kannen kuva: mek

3478

121618212325

SiSälTö

Teemanamatkailun kehittäminen

Pääkirjoitus

Hankkeita

kolumni: Hankkeiden kehittämisestä on hyötyä

maaseutumatkailu-seminaari tulee taas

Järjestelmällinen kehittäminen takaa tulokset

saunassa on vetovoimaa

Green Care -palvelut tervehdyttävät luonnon voimalla

leader-toimintaryhmät tukevat maaseutumatkailua

luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja

esittelyssä: kimmo aalto

maaseutu & matkailu | 3

PääkirjoiTuS

liSäTieToja aiheeSTa SaaT Painamalla TäSTä

Vuosi on kulunut siitä, kun astuin Matkailun teemaryh-

män palvelukseen. Hyppäsin liikkuvaan junaan, liikkees-

sä itsekin. Uuden työn lisäksi sain uuden kotipaikkakun-

nan. Eteen tuli hyviä ja vaikeita hetkiä. Teemaryhmä oli

ollut täydessä vauhdissa ennen minua jo 15 vuotta.

Kulttuurimatkailun kehittäminen oli käynnistynyt vuot-

ta aiemmin. Pääsin lennossa mukaan vuoden 2009 Py-

hätunturin kulttuurimatkailufoorumin järjestelyihin.

Myöhemmin järjestimme kulttuurimatkailupäivät Jär-

venpäässä. Molemmista tapahtumista jäi mieleen halu ja

into tehdä yhteistyötä yli toimialarajojen.

Maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä ja maaseutupoli-

tiikka ovat opettaneet paljon. Vuosien aikana maaseu-

dun kehittämisessä on tehty valtavasti. Itse sain kunnian

olla mukana laatimassa ensimmäistä Outdoors Finland

-kehittämisohjelmaa, jota sivutaan tässäkin lehdessä.

Hanketyöhön liittyy byrokratiaa, mutta se on pienessä

roolissa verrattuna yhteisyön vaikuttavuuteen. Se yllät-

ti minut. Teemaryhmäläisenä olen ottanut yhteistyöstä

kaiken irti. Niinpä olen sitkeästi roikkunut mukana lähes

kaikissa kokouksissa ja kysynyt tyhmiä kysymyksiä. Näin

pestini loppusuoralla huomaan, että se on alkanut kantaa

hedelmää.

Yhteistyö Ruoka-Suomen ja hyvinvointi-teemaryhmien

kanssa käynnistyi joulun alla. Ruoka-Suomi on nostanut

esiin suomalaisia elintarvikkeita ja ruokaa kansallisesti

Yhteistyössä on voimaatärkeässä projektissa, Visit Finland -portaalissa. Hyvin-

vointi-teemaryhmän kanssa löysimme yhteistä Green

Care -konseptin kehittämisessä. Matkailu on sielläkin

mukana.

On monia tahoja, ihmisiä ja organisaatioita, joiden

kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Laurea-ammatti-

korkeakoulu, Palvelus Sydämellä -verkosto, Lomalaidun

ry, ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset ry, teemaryhmän

kätilöimät valtakunnalliset hankkeet ja itse teemaryhmä

vain muutamia mainitakseni. Kiitos kaikille yhteistyöstä,

mielipiteistä, kannustuksesta, kritiikistä ja koko kulu-

neesta vuodesta.

Toivon sydämestäni, että tulette mukaan vuoden pääta-

pahtumaan, valtakunnalliseen Maaseutumatkailusemi-

naariin Imatralle 23.–24.3. 2010. Sen jälkeen ja osin jo

sitä ennenkin siirryn kohti uusia haasteita. Mutta ennen

niitä, tavataan Imatralla!

Pirjo Räsänen

Matkailun teemaryhmän pääsihteeri

4 | maaseutu & matkailu

Hankkeita

Tietoja hankkeiden etenemisestä voi käydä kirjaamassa sivulla Hanketietoja julkaistaan myös tulevissa Maaseutu & Matkailu -lehden numeroissa.

Jos ajat kantatietä 75, parikymmentä kilo-

metriä siilinjärveltä itään, näkyy vasemmalla

suuri rinnealue, kinahmin selänne. Pohjois-

savon metsäkeskuksen ja metson uusi yh-

teistoimintaverkostohanke kohdistuu juuri

tämän alueen luontoon ja arvokkaisiin leh-

tokohteisiin.

Pienialaiset ja luonnontilaiset lehdot ovat

suojeltuja metsälain perusteella. metsäkes-

kuksen kinahmin hankkeessa kartoitetaan

lehdot, puronvarsimetsät ja korpialueet.

metsänomistajien kanssa sopimalla luo-

daan verkosto, jossa arvokohteita säilyte-

tään. maanomistajille kerrotaan korvaus-

mahdollisuuksista. lehtoverkostoa voidaan

myöhemmin hyödyntää vaikkapa koulujen

luonnontiedon opetuksessa tai luontomat-

kailussa.

Paikallisille työmahdollisuuksiaVerkoston ytimen muodostavat kinahmin ja

tahkon seudun luonnonsuojelualueet. Nii-

den hyödyntämiselle matkailussa on hyvät

edellytykset, sillä alueella on valmis polku-

verkosto.

Verkostohanke käynnistyy täysimittaisesti

keväällä. Huomio kohdistetaan alussa leh-

tokohteiden tunnistamiseen ja rajaamiseen.

Hankkeen peruskartoitusvaiheessa mieti-

tään tarvittavat hoitotoimenpiteet. infrastruk-

tuuria suunnitellaan. lehtokohteet vaativat

usein pitkospuurakennelmia maaston ku-

lumisen takia. myös alueen pienvesistöjen

kunnostustarpeita esimerkiksi kala- tai rapu-

kantojen parantamiseksi tutkitaan. Hanke

kestää vuodet 2009–2012.

Hoitotöissä ja rakenteiden teossa pyri-

tään käyttämään paikallista työvoimaa. mat-

kailuyrittäjien kesäajan ohjelmatarjontaan

verkostohanke voi tuoda uuden luontoulot-

tuvuuden ja luoda lisää työllistymismahdol-

lisuuksia.

Lehdot suojeluun nilsiässä

Tammikuun lopussa maisema kinahmilla on valkoi-nen ja hiljainen. kevään koittaessa, virtaavan veden ääni ja muuttolintujen sirkutus täyttävät metsän. mo-net lehtokasvit puhkeavat kukkaan aikaisin keväällä.

Teksti: Timo Toivanen


Hankkeita

onko toinen yritys kilpailija vai kannustaja?

Voiko kilpailijan kanssa tehdä hyvää yhteis-

työtä? kumpi voittaa asenteissa: negatiivi-

nen vai positiivinen kateus?

Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia

etelä-Pohjanmaalla, kuuden kunnan* alueel-

la toimivassa VoimaVerkko-hankkeessa. Voi-

maVerkon ideana on se, että yrittäjät verkos-

toituvat toisten toimijoiden ja sidosryhmien

kanssa. keinoina käytetään opintomatkoja

kotimaassa ja ulkomailla. Näin opituista asi-

oista pidetään keskustelu- ja verkostoitumis-

tilaisuuksia. suunnitteilla on myös seminaa-

reja ajankohtaisista matkailualaan liittyvistä

aiheista.

VoimaVerko-hanke käynnistyi yrityksille

suunnatun sähköisen tarvekartoituksen to-

teuttamisella. Hankkeessa on mukana jo 35

yritystä. Helmikuussa avautuivat hankkeen

kotisivut, jotka ovat avoimet kaikille kiinnos-

tuneille.

Yhteistyö antaa voimavaroja erityisesti

pienyrittäjille. muut oman alan toimijat tuke-

vat liiketoiminnan kehittymistä ja avaavat uu-

sia mahdollisuuksia markkinoinnissa ja tuot-

teistamisessa. kun yrittäjille avataan kanavia

maaseutumatkailun alueellisiin ja valtakunnal-

lisiin kehittäjiin sekä toimijoihin, jää alueelle

hankkeen jälkeenkin uutta osaamista.

*alajärvi, evijärvi, kauhava, lappajärvi, lapua ja Vimpeli

VerkoSSa on VoiMaa

Mitä odotuksia sinulla on VoimaVerkon suhteen?

Mitä VoimaVerkko on jo nyt saanut mielestäsi aikaan?

Teksti: Tuula Sundberg-Komppa

”Toivon yhteistyön vahvistamista eri-

laisten matkailualan yritysten kesken.

Yhteistyö voi olla vertaistukea ja yh-

teistyötä, joka pohjautuu vankkaan

luottamukseen ja ammattitaitoon.

Alueellisten päättäjien ja rahoittajien

kanssa yhteistyön kehittyminen pysy-

väksi toimintamalliksi on tärkeää.

Yhteistyötilaisuuksia on jo järjestetty.

Niistä on jäänyt hyvä mieli ja kättä

pidempää. Hanke on niin alussa, että

pian valmistuva kartoitus antaa var-

masti tarkemmat suuntaviivat. ”

Päivi Hautala, kauhavalaisen Jääskän

Loma Oy:n majoitusyrittäjä ja Här-

mänmaan matkailuyrittäjäyhdistyksen

puheenjohtaja

”Odotukseni kohdistuvat Järviseu-

dun alueen matkailun edistämiseen

ja esille tuomiseen. Odotan, että myös

kuntien päättäjät ja muut vaikuttajat

vakuutetaan matkailun ja sen kehit-

tämisen tärkeydestä. Haluan tehos-

taa omaa toimintaa uusilla, hankkeen

kautta saatavilla, ideoilla.

Hankkeen kautta olen jo tutustunut

moniin matkailualan yrittäjiin ja yri-

tyksiin. Olen saanut tietoa alueella

toimivista hankkeista ja nähnyt toi-

mintamalleja, jotka ovat laajentaneet

kuvaa siitä, mitä kaikkea matkailus-

sa voi toteuttaa. Hanke on antanut

jo nyt mahdollisuuden paikalliseen

yhteistoimintaan eri tahojen kanssa

sekä hankkeiden rahoituksen selvittä-

miseen ja toteuttamiseen.”

Reijo Tamminen, mökkiyrittäjä

Vimpelin Lakeaharjulta

““

Kysymyksiä VoimaVerkon yrittäjille:

?


Hankkeita

Visitfinland.com/fishing perussivusto esit-

telee suomen tärkeimmät vesistöt, kalalajit

ja palvelut sekä antaa erilaista taustatietoa

helpottamaan kalastusloman suunnittelua.

kalastusmatkalla tarvittavat palvelut voi

varata suoraan sivustolta. Portaalin our

Finland -yhteisöosiossa voi kertoa matkan

jälkeen muillekin sanoin, kuvin ja videoin,

missä päin suomea tuli paras tärppi tai ken-

ties karkasi se elämän isoin vonkale.

sivusto avautuu suomeksi, englanniksi

ja venäjäksi. Jatkossa suomen kalastustar-

jonta esittäytyy yhteensä 10 kielellä. sivusto

kertoo suomesta vetovoimaisena kalastus-

kaLaStaJiLLe oMa SiVUSto

kohteena koti- ja ulkomaisille matkailijoille

sekä kalastuksen harrastajille.

kalastusportaalista voi etsiä palveluja alu-

eittain, vesistöittäin sekä aihealueiden mu-

kaan. Portaaliin voi lähettää:

• kalastusohjelmat ja -paketit

• kalastusoppaan palvelut

• kartoitetut kalamökit sekä majoitus-

kohteet, joilla on kalastuspalveluja

• kalastusvälineliikkeet

• kalatapahtumia (markkinat, messut, kil-

pailut)

• ongintalammikot

Teksti: Minna Myyrinmaa Kuva: Ismo Kolari

lisätieDot: Minna Myyrinmaamatkailun edistä[email protected]+358 40-5478454 Marjo Ranta-Irwinmatkailun edistä[email protected]+358 40-5695 558

Varmistathan omien kalastusmatkailupalvelujesi näkymisen portaalissa.


Hankkeet on annettu meille kehittämistyön välineiksi. Niitä

moititaan sirpaleisiksi, lyhytjänteisiksi ja tehottomiksi. Mutta

valitettavasti muita keinoja ei juuri ole. Kun kuuta ei taivaalta

saa, on vain opittava käyttämään annettuja välineitä parhaalla

tavalla. Hankemerellä seilaamisessa on yhä oppimista.

Pienet hankkeet eivät ole automaattisesti tehottomia. Eivät-

kä suuret tehokkaita. Pienet ja suuret hankkeet ovat vaikut-

tavia vain silloin, kun ne toimivat pitkäjänteisesti, toisiltaan

oppien ja yhteistyötä tehden.

Voimaa VerkoSToiSTa

Maaseudun matkailun kehittämisessä on päästy pitkälle.

Matkailun teemaryhmän kätilöimät kattohankkeet, Outdoors

Finland ja Kylämatkailun kehittäminen, esitellään tässä leh-

dessä. Sitä, kuinka ne hakevat voimaa valtakunnan laajuisista

kehittämisverkostoista, tullaan seuraamaan jatkossakin.

Outdoors Finland on jo miljoonien eurojen kehittämisko-

konaisuus. Aktiviteettien kehittämisperheessä on mukana

toistakymmentä alueellista ja lukuisia pienempiä hankkeita.

Monta maakuntaa on vasta tulossa mukaan. Näin laajaa ver-

kostoa ei ole maaseudun kehittämisohjelmissa ennen nähty.

Verkottuneessa kehittämistyössä on monta vahvuutta. Yksi

on tehokkuus, jota käytetään kehittämisen raaka-aineen eli

tiedon tuottamisessa. Tieto kannattaa hankkia vain kerran.

Toinen on verkosto, jota tiedon välittäminen alueille vaatii.

Tämä mahdollistaa yritysten kehittämisen niin, että uusin tie-

to on aina käytettävissä.

Matkailussa tiedon kerääminen on erityisen tärkeää. Vain

uusimman tiedon varassa kannattaa kehittää. Asiakkaat ovat

ympäri maailmaa ja kulutustrendit vaihtuvat. Tuotetta ei voi

rakentaa siltä pohjalta, mikä itsestä tuntuisi elämykselliseltä.

Edes naapurin näkemys ei riitä.

YriTYSoSaamiSTakin kehiTeTään

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan on luotu

väline, joka palvelee ohjelman ydintehtävää, yritysten valmen-

tamista ja kehittämistä, erityisesti matkailun näkökulmasta.

Yritysryhmän kehittämishankkeessa yritykset voivat hioa

palveluitaan ja osaamistaan. Toisaalta ne voivat valmentau-

tua myös ryhmänä ja kehittää yhteisiä tuotekokonaisuuksia.

Yhdessä toimiminen on lähes välttämätöntä menestyksen

saavuttamiseen liiketoiminnassa. Yritysten kehittämiseen on

käytössä myös yrityskohtaisia välineitä.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutus-

aikaa on jäljellä vajaa kuusi vuotta. Hankkeita voidaan käynnis-

tää vuoden 2013 loppuun asti ja toteuttaa vielä kaksi seuraavaa

vuotta. Ehditään siis tehdä isojakin asioita. Meneillään olevista

verkostohankkeista saadaan koko ajan tietoa uusien kehittämis-

kokonaisuuksien käynnistämiseen.

Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että matkailun kehittämises-

sä on vielä paljon mahdollisuuksia, erityisesti suomalaisella

maaseudulla. Julkisia kehittämisvaroja on käytettävissä vuo-

den 2013 jälkeen huomattavasti nykyistä niukemmin. Seuraa-

vat vuodet on siis jaksettava ponnistella pysyvien vaikutusten

aikaan saamiseksi. Tässäkin saamme yhdessä enemmän ai-

kaan.

Reijo Martikainen

Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja

ylitarkastaja, Maaseutuvirasto

Hankkeiden kehittämisestä on hyötyä

koLUMni | Reijo Martikainen


maaseudun matkailuyrittäjät ja koko matkailun toimikenttä kokoontuvat yhdessä

valtakunnalliseen seminaariin imatralle, tällä kertaa teemalla saimaan sylis –

Venäjän vieres. seminaari tarjoaa mahdollisuuden kuulla maaseudun yrittäjien

menestystarinoita ja huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja.

MaaSeUtUMatkaiLU- SeMinaari

tulee taas

Teksti: Seppo Iisalo ja Mia Jokiniva


Imatralla pidettävän maaseutumatkailuyrittäjien

valtakunnallisen seminaarin teemana on ”Sai-

maan sylis – Venäjän vieres”. Kolmen päivän ai-

kana saadaan kuulla rautaisannos yrittäjien koke-

muksia alueelta.

Seminaarikaupunki Imatra sijaitsee Suomen kaakkois-

kulmalla, lähellä venäläisten matkailijoiden kulkureittiä.

Alueella on kenties Suomen paras tietämys siitä, millaisia

venäläiset matkailijat ovat - bussiryhmistä yksittäisiin per-

hematkailijoihin.

– Imatra sijaitsee lähellä venäläistä suurkaupunkia

Svetogorskia, jonka asukkaat haaveilevat luonnon puhtau-

desta ja vesistöstä. Päivien keskeinen sisältö voidaankin

kiteyttää kysymyksiin siitä, mitä maaseutumatkailuyrittä-

jät myyvät, kenelle ja mihin hintaan, toteaa Suomen maa-

seutumatkailuyrittäjien hallituksen jäsen Virpi Kivinen.

Seminaariin odotetaan noin 150 osallistujaa, joista alan

yritysten edustajia on satakunta. Lisäksi paikalle saapuu

matkailualan kehittäjiä pohtimaan alan polttavia aiheita.

reTki SVeTogorSkiin

Heti maanantaina järjestetään retki rajan itäpuolelle Sve-

togorskiin, entisen Enson kaupunkiin. Siellä tutustutaan

kaupungin matkailun kannalta merkittävimpiin kohtei-

siin, keskustan lisäksi muun muassa Jääsken siltaan,

paikallisten datsha-alueeseen ja Neuvostoliiton entisen

pääministerin Aleksei Kosyginin saunaan, jossa myös

presidentti Urho Kekkonen on saunonut.

– Kiertoajelun lomassa saadaan myös vastauksia siihen,

millaisia palveluja venäläiset odottavat maaseutumatkai-

luyrityksiltä.

Saimaa on mahdolliSuuS kalaSTuSTuoTTeille

Saimaan puhdas vesistö houkuttelee matkailijoita, ja ka-

lastus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä kaivataan alalle lisää.

Millaiset ovat Saimaan luomat mahdollisuudet kalastus-

tuotteille? Siitäkin seminaarissa kuullaan tuoretta tietoa.

– Alueen maaseutumatkailuyrittäjät ovat valmistautu-

neet kertomaan kokemuksistaan venäläisistä asiakkaina,

sanoo Kivinen.

Myös lähiruoka on päivien aikana näkyvässä roolissa.

Imatralla pääsee maistelemaan palkitun Suomen keittiö-

mestari Ulla Liukkosen Saimaa-teemalla valmistettuja

herkkuja: soppaa ja lounasta venäläiseen tyyliin. Iltajuh-

lassa on tarjolla karjalaisia pitopöydän antimia, joista mo-

net ovat paikallisten pienyrittäjien tuotteita.

uuSimmaT kuulumiSeT YriTTäjille

Kuinka löydät perille -teemaan liittyen Tiehallinnon

edustaja saapuu kertomaan viimeisimmät kuulumiset

merkkimuutoksesta. Opastusmerkit ovat muuttumassa

sinisistä ruskeiksi, ja moottoritiet rajoittavat merkkien

määrää. Kuka saa merkin ja kuka jää ilman?

Visit Finland -maaportaalin käynnistyminenkin kiin-

nostaa monia, joten seminaarissa käsitellään myös säh-

köisen opastamisen kehittymistä.

Virpi Kivinen korostaa, että tärkeä osa seminaarin antia

on muiden matkailuyrittäjien tapaaminen sekä kokemus-

ten vaihtaminen niin vanhojen kuin vasta-aloittaneiden

yrittäjien kesken.

– Tervetuloa mukaan monenkirjavaan joukkoomme!

Maaseutumatkailua itänaapurin kyljessä

aika 22.-24.3.2010Paikka: imatran kylpylätilaisuus: 36. Valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien seminaaritausta: seminaari on osa projektia elämyksiä etelä-karjalasta lisätietoja:

”Luentojen ohella tärkeä osa seminaarin antia tulee olemaan kokemusten vaihtaminen niin vanhojen

kuin vasta-aloittaneiden matkailuyrittäjien kanssa. Puhutaan samaa kieltä, nauretaan samoille vitseille ja

ymmärretään toisen yrittäjän murheita!”

Paula Okkola, matkailuyrittäjä, Puumalan Niinisaari, Okkolan Lomamökit


Seminaarin luennoitsijoiden joukossa on paikallisten yrittäjien ohella maineikkaita tutkijoita ja matkailualan asiantuntijoita, jotka tarjoavat seminaarilaisille tuoreita tapoja tarkastella ja kehittää omaa työtään.

lappeenrantalaissyntyinen topiantti äikäs (1.) on oulun yliopiston

kaupunki- ja aluetutkimuksen dosentti. äikkään tutkimuskohteet

liittyvät kaupunkien ja alueiden imagotyön perusteisiin sekä

mielikuvien merkityksiin osana paikallista ja alueellista kehittämistä.

äikäs on myös kokenut saimaan purjehtija ja työskennellyt aikanaan

laiva- ja veneilypalveluiden parissa.

Jukka laitinen (2.) on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja marie

louise Fant (3.) biologi. Pariskunta tapasi 1990-luvulla saimaan

aalloilla luonto-oppaan töissä. Yhteisen luontomatkailuyrityksen

he perustivat vuonna 1997. Nykyisin yritys on osa saimaaHoliday-

verkostoa. laitinen ja Fant ovat myös osakkaina kahdessa

kiinteistöyrityksessä, joihin kuuluu hotellitoimintaa ja vuokrahuviloita.

maaseutuyrittäjä Paula okkolan (4.) ”okkolan lomamökit” aloitti

vuonna 1965 maatilan sivuelinkeinona yhdestä vuokramökistä.

Nyt mökkejä on jo parikymmentä ja matkailusta tullut

pääelinkeino. merkittävä osa lomamökkien asiakkaista tulee

Venäjältä. kommelluksia sattuu edelleen, mutta kattavalla

kulttuurituntemuksella ja parantuneella kielitaidolla asiat hoidetaan

joka vuosi jouheammin.

Petri Parkko (5.) on vastoinkäymiset ja onnistumiset kokenut

safariyrittäjä. Hän aloitti ohjelmapalveluiden tuottajana 12 vuotta

sitten paikassa, missä ei ollut valmiina matkustajavirtaa tai muuta

tukitoimintaa. Petrillä oli vain ideoita ja runsaasti uskoa niihin. Nykyisin

salpasafarit työllistää useita henkilöitä ja kuuluu alueen suurimpiin

ohjelmapalveluyrityksiin.

puhuja-esittelyt

Lisätietoja ja puhujien täydellinen esittely nettisivuilla

1.

2.4.

3. 5.


Seminaarin järjestelyt käynnistyivät välittömästi, kun

tieto seminaarin saamisesta Imatralle tuli.

– Mielenkiintoista, välillä haasteellistakin työtä on ol-

lut paljon, mutta innolla olemme asiaan paneutuneet.

Järjestelyt ovat sujuneet mukavasti. Ilmoittautuneita on

odotetusti noin 150 henkilöä, kertovat palvelusihteeri

Pirjo Reinikainen ja taloussihteeri Maarit Turunen Imat-

ran Seudun Kehitysyhtiöstä.

Molemmat kiittävät lämpimästi kaikkia järjestelyihin

osallistuneita: Maaseuturyhmän Pirjo Räsästä, Maaseu-

tumatkailuyrittäjien Virpi Kivistä ja Mikko Lindelliä,

ProAgria Etelä-Karjalan Pekka Sopasta, Saimian Marjaa-

na Kareista, Imatran Kylpylän väkeä sekä lukuisia muita

tahoja arvokkaasta avusta.

– Lähdimme rakentamaan kokonaisuutta seminaarin

teeman ”Saimaan sylis - Venäjän vieres” mukaisesti. Tiis-

taina ja keskiviikkona suomalaiset ja ulkomaiset huippu-

asiantuntijat kertovat vesistömatkailun kehittämisestä ja

Venäjän markkinoille menemisestä. Yksi odotetuimmista

luennoista on moskovalaisen matkatoimisto Labirintin

Skandinavian osaston johtajan, Sergei Mikhaylovin, luento.

Luentojen lisäksi tutustumisretket paikallisiin yrityk-

siin avaavat näkymän tämän päivän maaseutuyrittämi-

seen.

– Tiistai-iltana heittäydytään iltajuhlan tunnelmiin

”karjalaisee viisii” ja päästään nauttimaan mukavan oh-

jelman lisäksi Imatran Kylpylän keittiömestarin ja Suo-

men Keittiömestarit ry:n puheenjohtajan Ulla Liukkosen

loihtimia karjalaisia herkkuruokia.

Keskiviikkona luentojen lomassa kannattaa käydä tuo-

tetorilla tapaamassa ”paikallissii tuottajii myymäs herk-

ku- ja kästyötuotteitaa”.

– Olemme täällä Imatralla seminaarin teeman mukai-

sesti Saimaan sylissä ja Venäjän vieressä, Suomen mat-

kailun syntysijoilla ja eteläkarjalaisessa kulttuurissa val-

miina ottamaan vastaan seminaarivieraat karjalaisella

vieraanvaraisuudella ja välittömyydellä, Pirjo Reinikai-

nen ja Maarit Turunen vakuuttavat. •

tervetuloa etelä-karjalaan imatralle

”Monipuolisilla retkillä pääset näkemään, mitä kaikkea Etelä-Karjalan maaseutumatkailuyrittäjyys tarjoaa:

matkailukalastusta, huvila- ja aamiaismajoituksia sekä ruoka- ja kokouspalveluja. Koe yhdessä yrittäjien kanssa

niin ilot kuin surutkin.”

Pekka SopanenYritysneuvoja Business Advisor

Laatutonni - Palvelua Sydämellä - Tunne Turvaa-ProStartProAgria Etelä-Karjala


kun kehittäminen läpileikkaa kaikki toiminnan tasot

ja opittu tieto jaetaan muillekin, matkailu kehittyy

parhaiten. tänä vuonna maaseutumatkailussa

otetaan isoja harppauksia eteenpäin, sillä hankkeissa

tehdään työtä yhtaikaa tilastotiedon, erikoistuneen

tuotekehittelyn ja laajan verkostoitumisen parissa.

Järjestelmällinen keHittäMinen takaa tulokset

Kulttuurin ketju -hanke edistää kulttuurimatkailun tuotekehitys-

tä. Se rakentaa paraikaa kulttuurikohteille räätälöityä laadun ke-

hittämisohjelmaa. Työ tehdään yhdessä matkailun koulutusta ja

tutkimustyötä tekevän Haaga-Perho-instituutin kanssa.

Kulttuurien ketjussa autetaan kulttuuri- ja matkailualan yhteis-

työverkostoja kehittymään ja luodaan käytännön laatu- ja tuote-

kehityksen välineitä.

Turusta pilottikohteiksi on nimetty Turun linna, Luostarinmä-

en käsityöläismuseo ja Åbo Svenska Teater. Helsingistä kohteiksi

valittiin Ateneum ja kävelykierrokset Helsingissä. Rovaniemen

pilottikohteita ovat Rovaniemen taidemuseo, Arktikum ja Lapin

kamariorkesteri. Mäntästä kunnian saivat Serlachius-museot Gös-

ta ja Gustaf.

Uuden kulttuurikohteille suunnatun Culture DQN® -laadunke-

hittämisohjelman pilotointi käynnistyi yllä mainituissa kohteissa

viime kesänä Mystery Shopping- ja asiakastyytyväisyystutkimuk-

silla, niiden tulokset osoittautuivat erinomaisiksi.

ValmennukSia, VerkkoPalVelua ja VerkoSToja

Kulttuurien ketju -hankkeen työ on vasta alussa ja eri osa-alueita

Hanke: kULttUUrin ketJU

kulttuurikohteetkin tarvitsevat tuotekehittelyä

Teksti: Anne Karsikas-Järvinen

>>


Valtakunnallinen kylämatkailuhanke etenee 12

pilottikylän voimin. Kylissä on käynnissä kuusi

kylien kehittämishanketta ja useita uusia hank-

keita suunnitellaan.

Tuorein käynnistyneistä hankkeista toimii

Ypäjällä. Hankkeen projektipäällikkö Olavi

Paavilainen kertoo kylämatkailun olevan

Ypäjälle väylä kehittyä.

– Kylämatkailun ajatus sopii maaseutumai-

seen kuntaan. Täällä on ollut jo vuosikaudet

merkittäviä matkailukohteita kuten Hevos-

opisto, LoimijokiGolf ja musikaaleistaan tun-

nettu Ypäjän kesäteatteri.

Paavilainen kertoo, että sijainti keskellä

kolmiota Turku–Helsinki–Tampere on sekin

selkeä etu.

– Koska kylämatkailu on Suomessa vasta ke-

hitysvaiheessa, on ihmisten saaminen mukaan

uskomaan tähän asiaan yksi suurista haasteista.

Jotkut yrittäjät tulevat tällä hetkellä taloudelli-

sesti hyvin toimeen. Heidän ei ole pakko tehdä

kylämatkailun kehittämiselle mitään – vielä!

Tulevina kehittämistoimenpiteinä Paavolai-

nen mainitsee esimerkiksi hevosmatkailutuot-

teiden paremman tuotteistamisen. Rakennet-

tuja hevosvaellusreittejä on kymmeniä kilo-

metrejä, mutta selkeitä hevosvaellustuotteita

on vain vähän tarjolla.

Tärkeää olisi myös se, että matkailijat saatai-

siin viipymään Ypäjällä pidempään kuin ennen.

Lisäksi tarvitaan uusia investointeja majoitus-

kapasiteetin kasvattamiseksi.

inSPiraaTioTa maailmalTa

Kylämatkailun koordinaatiohanke järjestää

opintomatkan Irlannin Ballyhouraan 20.–

24.4.2010. Matkan tarkoituksena on tutustua

alueen kylämatkailun kehittämiseen valtakun-

nan, alueen, kylän ja yrityksien tasolla. Matka

on täynnä, mutta mahdollisia peruutuspaikko-

ja voi tiedustella projektipäälliköltä.

Seuraava valtakunnallinen kylämatkailuse-

minaari järjestetään kaksipäiväisenä Vuonis-

lahdella Lieksassa 18.–19.5.2010. Seminaarin

yhteydessä testataan Vuonislahden matkailu-

kylän palveluita ja uutta mobiiliteknologiaa.

Koordinaatiohanke on julkaissut selvityksen

Irlannin, Itävallan ja Italian kylämatkailumal-

leista. Aineisto on saatavilla osoitteesta www.

lomalaidun.fi. Sivustolta löytyy myös uusin tie-

to kylämatkailun kehittämisestä. •

Hanke: kyLäMatkaiLU

Teksti: Susanna Kulmala

kylämatkailu valtakunnalliseksi

kuvateksti (kuva Ypäjä): kylämatkailun kehit-täminen on vuorovaikutusta. Yrittäjät Päivi ja hannu Paija sekä projektipäällikkö olavi Paavi-lainen (toinen vas) pohtivat yhdessä seuraaviin haasteisiin tarttumista.

lisätieDot:susanna kulmala, projektipäällikkökylämatkailun [email protected]+358 50 5960 901

halutaan hioa edelleen. Paikallisista kulttuurin ja matkailun avainhen-

kilöistä kootut laatutiimit suunnittelevat oman alueensa kulttuurimat-

kailun edistämistä, kun taas tiimien edustajista kootun laatufoorumin

näkökulma on valtakunnallinen. Lisäksi yhteistyökohteiden henkilö-

kunnat ovat aloittaneet kulttuuripainotetut Laatutonni-valmennukset.

Kulttuurimatkailun tuotekehitysmallia hahmotetaan jo nyt toteutet-

tavien mallien kautta. Ideoita testataan eri yhteyksissä vuoden 2010

ja 2011 aikana. Uusi tuotekehitysmalli rakennetaan niiden pohjalta.

Kulttuurien ketju -hanke tuottaa yhdessä Varsinais-Suomen mat-

kailu- ja elämystuotannon osaamiskeskuksen kanssa verkkopalvelun.

Kulttuuri- ja matkailualan toimijoille suunnatun yhteisöllisen palvelun

osoite on www.kulmat.fi.

Kirjautumalla sivustolle toimijat voivat verkostoitua, jakaa koke-

muksiaan, tutustua oppimiskokonaisuuksiin sekä kehittää erilaisia

yhteistyömuotoja ja tuotteita. Kulmat.fi avautuu maaliskuussa 2010.

Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen ELY-keskus / OPM

Hallinnoija: Turku Touring •

lisätieDot:anne karsikas-Järvinen, projektipäällikkökulttuurien ketju [email protected], +358 40 5523848

>>


1. Tuotteesta on ilmoitettu kirjallisessa englanninkielisessä (tai kohdemarkkinan kieli) tuotekuvauksessa:

l reitin pituus (km), kesto (h), ympyrä- vai janareitti

l soveltuvuus: päiväretki, pitkä vaellus, lapsiperheille, aloittelijalle, jonkin verran vaeltaneelle, harrastajalle, aktiivivaelta-jalle

l reitin haasteellisuustaso: Suomen La-dun ulkoilureittien luokitus ja kuvaus- ohjeen mukaisesti

l opastuksen palvelukielet

l tarvittavat varusteet: tuotteeseen sis-ältyvät, asiakkaan omat

l markkinoinnillinen ja elämyksellinen päiväohjelman kuvaus: eläimistö, kasvis-to, maaperä, ilmasto, vesistö, luonnon-nähtävyydet, kiinnostuksen kohteet

l tuotteeseen sisältyvien majoituskohtei-den tyyppi esim. laavu/teltta/b&b/hotelli

l matkapuhelimen kuuluvuus

l reitin tärkeimmät GPS-koordinaatit: aloitus-, lopetus-, palvelupisteet, risteyk-set

2. Tuotteesta on reittikartta: yleisluon-toinen, englanniksi.

3. Ohjaaja on eräopaskoulutuksen tai vastaavat tiedot useamman vuoden kokemuksen kautta omaava henkilö.

4. Tuote toteutetaan reittisuositukset täyttävällä reitillä.

Vaellus

Opastettu vaellus

VAELLUS2

Outdoors Finland (OF) on valtakunnallinen kesäaktiviteet-

tien kehittämisohjelma, joka kokoaa pienet ohjelmapalve-

luyritykset tekemään yhdessä entistä parempia palveluita.

Esimerkiksi vaellus, pyöräily, melonta, kalastus ja he-

vosmatkailu saavat lisäpotkua Outdoors Finlandin alu-

eellisten kehittämis- ja yritysryhmähankkeiden avulla.

Valtakunnallisen projektin ideana on tuottaa apuvälinei-

tä ja informaatiota niitä tarvitseville, mutta myös välittää

paikallisesti syntyviä tuotteita MEKin kansainväliseen

markkinointiin. Alueellisia hankkeita suunnitellaan par-

haillaan muun muassa Lappiin.

Outdoors Finland pyrkii suuntamaan kaikkien kesä-

aktiviteetteja tuottavien yritysten toimintaa niin, että ne

toteuttaisivat yhdessä strategisesti tärkeimmiksi määri-

teltyjä teemoja.

TYökalukSi TuoTeSuoSiTuS

Outdoors Finland kehittää tuotteita konkreettisten, tee-

makohtaisten tuotesuositusten avulla. Yrittäjä voi käydä

tuotesuosituksia läpi tuotetyöpajoissa ja omatoimisessa

tuotekehityksessä tsekkauslistan tapaan. Suositukset on

laadittu ulkomaalaisen asiakkaan vaatimusten perusteella.

Vaelluksen, melonnan ja pyöräilyn osalta tuotesuosituk-

set on jaettu kolmeen ryhmään: opastettuihin, omatoimi-

siin ja reitteihin pohjautuviin suosituksiin.

Reittisuosituksissa on määritelty ulkomaisen matkaili-

jan kannalta huomioitavat asiat reitistön valinnassa. Niitä

ovat reitin saavutettavuus, vetovoimaisuus ja vaativuusta-

so. Pyöräilyssä ja melonnassa on huomioitava myös reitin

turvallisuus.

Tärkeänä työkaluna ovat Suomen Ladun hankkeen

”Poluista reiteiksi” tekemät ohjeet ulkoilureittien luoki-

tuksiin ja kuvauksiin. Niiden toteutumista edistää nyt

myös Outdoors Finland -hanke.

Suosituksissa luetellaan tärkeitä asioita, joita tuoteku-

vauksen tulee sisältää.

Ulkomaalaiset asiakkaat haluavat tietää tuotteesta etu-

käteen esimerkiksi maastotyypin ja sen, mitä näkemisen

arvoista reitillä on. Myös se kiinnostaa, mitkä ovat suo-

malaisia erityispiirteitä ympäröivässä luonnossa, mitkä

Hanke: oUtdoorS finLand

outdoors finland kehittää kesäaktiviteetteja

Teksti: Terhi Hook

“ Ulkomaa-

laisia kiinnos-

taa, mitkä ovat

suomalaisia

erityispiirteitä

ympäröivässä

luonnossa. “


1. Tuotteesta on ilmoitettu kirjallisessa englanninkielisessä (tai kohdemarkkinan kieli) tuotekuvauksessa:

l reitin pituus (km), kesto (h), ympyrä- vai janareitti

l soveltuvuus: päiväretki, pitkä vaellus, lapsiperheille, aloittelijalle, jonkin verran vaeltaneelle, harrastajalle, aktiivivaelta-jalle

l reitin haasteellisuustaso: Suomen La-dun ulkoilureittien luokitus ja kuvaus- ohjeen mukaisesti

l opastuksen palvelukielet

l tarvittavat varusteet: tuotteeseen sis-ältyvät, asiakkaan omat

l markkinoinnillinen ja elämyksellinen päiväohjelman kuvaus: eläimistö, kasvis-to, maaperä, ilmasto, vesistö, luonnon-nähtävyydet, kiinnostuksen kohteet

l tuotteeseen sisältyvien majoituskohtei-den tyyppi esim. laavu/teltta/b&b/hotelli

l matkapuhelimen kuuluvuus

l reitin tärkeimmät GPS-koordinaatit: aloitus-, lopetus-, palvelupisteet, risteyk-set

2. Tuotteesta on reittikartta: yleisluon-toinen, englanniksi.

3. Ohjaaja on eräopaskoulutuksen tai vastaavat tiedot useamman vuoden kokemuksen kautta omaava henkilö.

4. Tuote toteutetaan reittisuositukset täyttävällä reitillä.

Vaellus

Opastettu vaellus

VAELLUS2

tieto matkailusta talteenItä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa

käynnistyi keväällä 2009 Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke.

Se vastaa pienten matkailuyritysten tarpeeseen matkailutoiminnan

tilastollisesta tutkimuksesta.

Hankkeeseen osallistuvat Saimaan, Pohjois-Karjalan, Kajaanin ja

Mikkelin ammattikorkeakoulut sekä Savonia-ammattikorkeakoulu.

Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana määriteltiin ja toteutettiin

tekninen tietokanta, johon kerättävät matkailutiedot tullaan tallen-

tamaan. Lisäksi määriteltiin majoitusliiketoimintaa hyvin kuvaavia

mittareita.

Saimaan ammattikorkeakoulun johdolla hankkeessa on suunni-

teltu toimintamalli, jossa matkailuun liittyvän tiedon kerääminen in-

tegroidaan osaksi ammattikorkeakoulujen opetusta. Toimintamallia

testataan kuluvana vuonna. Lahden ammattikorkeakoulu testasi jo

syksyllä tietokannan käytännön valmiutta tutkimuksessaan Päijät-

Hämeen maaseutumatkailuyrityksistä.

Tähän saakka Matkailun alueelliset tietovarannot -hankkeessa on

keskitytty majoitustietoihin. Ohjelmapalveluiden mittariston osalta

hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Outdoors Finland -hankkeen

kanssa. Vuoden kuluessa mittaristo laajentuu kattamaan ohjelma- ja

ravitsemispalvelut.

Kokonaisuudessaan kaksivuotinen Matkailun alueelliset tietova-

rannot -hanke tuottaa tietoa matkailunelinkeinon tilasta ja toimin-

taympäristöstä. Käytettyjä mittareita ovat muun muassa toimialan

avaintunnusluvut, asiakas- ja markkinainformaatio sekä matkailun

työllistävyys.

Hanke on saanut jatkorahoituksen kevääseen 2011 saakka. •

Hanke: MatkaiLUn aLUeeLLiSet tietoVarannot

varusteet sisältyvät tuotteeseen ja mitkä pitää tuoda itse.

Tärkeää informaatiota ovat myös reitin pituus, kesto ja

vaativuus.

Vaelluksen osalta suosituksia on myös esteettömille

reiteille. Omatoimisissa tuotteissa taas kartta on merkit-

tävässä roolissa, samoin kuin tiedot vuokrauksesta. Edel-

lä mainittujen lisäksi tuotesuosituksiin pätevät MEKin

yleiset vientikelpoisuuden kriteerit.

neTTiPorTaali VaelluSreiTTien rinnalle

Valtakunnallisessa Outdoors Finland -hankkeessa on

kehitetty yrityksien apuvälineeksi opetusvideo VisitFin-

landTutorial. Opetusvideo luotiin, jotta tuotteiden syöttä-

minen VisitFinland.com-portaaliin olisi mahdollisimman

helppoa. Portaaliin halutaan lisää aktiviteettituotteita.

Kolme YouTubessa olevaa opetusvideota on tehty eri-

tyisesti ohjelmapalveluyrityksiä ajatellen. Videot opasta-

vat selkeästi tuotetietojen syöttämisen VisitFinland.com-

portaaliin. Oman tuotteen voi syöttää helposti, kun seu-

raa yhtä aikaa neuvoja antavaa YouTube-opetusvideota.

Sivustolla on VisitFinlandTutorialia täydentämässä

malliesimerkki hyvästä aktiviteettituotekuvauksesta.

katSo oPetUSVideot internetiStä:

1. ”aloita tästä” -Visitfinlandtutorial yritystietojen

lisääminen (sama kaikille tuotevaihtoehdoille):

2. Muun matkailutuotteen tai -palvelun lisääminen

Visitfinland portaaliin (ohjelmapalveluyritykset):

3. Majoitustuotteen tietojen lisääminen Visitfinland

portaaliin (etuote Maksuttomat perustiedot):

TE-keskukset rahoittavat Outdoors Finland -hankkeita

Manner-Suomen Maaseudun kehittämisrahastosta. •

Teksti: Outi-Maaria Palo-oja

lisätieDot:terhi Hook, projektipäällikköoutdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointimatkailun edistämiskeskus [email protected] +358 50 597 0999

lisätieDot:outi-maaria Palo-oja, projektipäällikkömatkailun alueelliset tietovarannot [email protected]+358 50 589 0070

Jos tuotetta markkinoidaan esteettömä-nä, tulee se olla luokiteltu seuraavasti:Pyörätuolireitti l reitti kovapintainen, reitillä ei saa olla esteitä eikä kuoppia

l pyörätuolireitin pituuskaltevuus enint. 1:20, eli 5 %

l sivuttaiskaltevuus enintään 2 %l reitin leveys vähintään 2 ml reitillä on mahdollista liikkua itsenäi- sesti pyörätuolilla kelaten

Vaativa pyörätuolireitti l reitillä vaikeakulkuisia osia tai suu-rempia kaltevuuksia kuin normaalilla pyörätuolireitillä

l tasaisella osuudella voi olla pieneh-köjä kuoppia tai pehmeähköjä osial jonossa kuljettava polku vähintään 1,5 metrin levyinen - näillä kapeilla poluilla voi olla ohitus- tai kääntöpaikkoja

l rinnakkain kuljettavien polkujen leve-ys on 2-4 metriä l sivuttaiskaltevuus saa olla enint. 2 % l reitillä varaudutaan liikkumaan avus-tajan kanssa tai sähköpyörätuolilla

l itsenäisesti liikkuville näkövammai-sille tarkoitetuilla reiteillä tulee polkujen reunoilla olla kaiteet, reunapuut tai vas-taavia näkövammaisten orientoitumista helpottavia rakennelmia

VaellusEsteettömän reitin suositukset

VAELLUS

5


sauna ja talvi-illan sininen hetki. sauna ja keskikesän yötön yö. lenkille ja

saunaan. saunaan, ja sitten baanalle. suomalaisille sauna on jokapäiväistä

elämää. ulkomaalaisille sauna taas on eksoottinen kokemus. oikein

tuotteistamalla saunasta saadaan vetoapua matkailun edistämiseen.

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: MEK

on vetovoimaaSaUnaSSa


Suomessa saunaan mennään arkena ja juhlana.

Saunoja on kaikkialla, niin suurissa kylpylöis-

sä kuin kaupunkiyksiöissäkin. Suomen sauna-

seuran johtokunnan jäsen, saunaniekaksi itse-

ään tituleeraava Pekka Tommila tietää, että Suomessa

tosiaan saunotaan.

– Karkeasti arvioiden Suomessa saunotaan vuosittain

noin puoli miljardia kertaa. Sauna on niin jokapäiväinen

asia, ettei sitä välttämättä osata ajatella turismin hou-

kuttelukeinona. Ulkomaalaisille matkailijoille saunassa

käynti on kuitenkin eksoottinen, jännittävä, jopa häm-

mentävä kokemus, Tommila toteaa.

eri TauSTaT, SamaT löYlYT

Erilaiset kulttuuritaustat ja uskonnolliset vakaumukset

voivat vaikeuttaa saunaan sopeutumista. Tommilan ar-

vion mukaan kuitenkin mahdollisen ensimmäisen häm-

mennyksen jälkeen noin 99 prosenttia ulkomaalaisista

saunojista kokee saunomisen erittäin miellyttäväksi.

Matkailun edistämiskeskuksen hyvinvointimatkailu-

hankkeesta vastaava Liisa Renfors on samaa mieltä.

Alastomuuden lisäksi terveysseikat herättävät ulko-

maalaisissa kysymyksiä, mutta jälkeenpäin kokemus on

yleensä pelkästään positiivinen.

– He kysyvät usein, onko kuumuus vaarallista tervey-

delle. Kun sauna on sopivan lämpöinen, ei siis liian kuu-

ma, kokevat myös turistit saunomisen rentouttavaksi ja

miellyttäväksi, hän kertoo.

Saunassa hiljentymisellä on tärkeä merkitys myös

mielen hyvinvoinnille. Tätä seikkaa pitäisi ehdottomas-

ti korostaa markkinoinnissa Renforsin mukaan vieläkin

enemmän.

Renfors kertoo kerran saunoneensa ulkomaalaisen

rouvan kanssa, joka ei luopunut turkistaan edes saunas-

sa. Renforsilla onkin idea, jolla helpottaa niiden saunoji-

en elämää, joille alastomuus ei ole luontaista.

– Saunan tuotteistamiseen voisi liittää saunapukujen

tarjonnan. Ne voisivat olla trikoisia haalareita tai pellava-

kankaasta valmistettuja kaapuja. Saunapuvut olisivat miel-

lyttävät yllä ja tarpeeksi peittäviä sekä tietenkin hygieenisiä.

SuomalaiSuuS kunniaan

Pekka Tommilan mielestä sauna olisi helppo tuotteis-

taa hyvinkin laajasti. Saunominen on kokonaisvaltainen

kokemus, johon kuuluu muutakin kuin kuuma ja kostea

huone.

Tommila kertoo yrittäjästä, joka hemmotteli ulkomaa-

laisia asiakkaitaan koko päivän saunaelämyksellä.

– Päivä aloitettiin saunapuiden pilkkomisella. Saunaa

lämmiteltiin yhdessä ihan rauhassa. Sitten lähdettiin

kalaan, jonka jälkeen saunottiin pitkään ja leppoisasti.

Lopuksi vielä savustettiin kalat. Kalastamisen lisäksi sau-

nomiseen voi liittää marjastusta, sienestystä, samoilua ja

monia muita aktiviteetteja, Tommila pohtii.

Renforsin mielestä ulkomaalaisille pitäisi kertoa laa-

jemmin suomalaisesta saunakulttuurista ja kylpemisen

historiasta.

– Koska sauna on meille niin arkinen asia, emme ole

osanneet markkinoida sitä juuri suomalaisena ilmiönä.

Sen sijaan ulkomaiset yritykset painottavat markkinoin-

nissaan suomalaisuutta, eksotiikkaa.

Renforsin mielestä tärkeintä olisi välittää viestiä saunan

aitoudesta ilman ihmeellisiä kommervenkkejä. Suomalai-

sen saunan aitous on avainasia, Yksinkertaiset asiat, kuten

makkaran paistaminen saunan yhteydessä, riittävät.

– Sauna voidaan tuotteistaa tyylikkäästi. Suomalaisesta

saunasta ei saa tehdä keinotekoista. •

suomessa on käynnistetty hankkeita saunan tuotteista-miseksi. esimerkiksi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYkesissä saunapalveluiden ympärillä tehdään tuote-kehittelyä. Hankkeesta on kiinnostunut valtava määrä alueen yrittäjiä. teossa on muun muassa ulkomaalaisille suunnattu kirja, jossa kerrotaan siitä, miksi sauna on suo-malaisille eräänlainen kehon ja mielen temppeli.

“ Saunassa hiljentymisellä on tärkeä

merkitys myös mielen hyvinvoinnille. “


Teksti: Katja Ilmarinen (hyvinvointiteemaryhmä), Pirjo Räsänen (Matkailun teemaryhmä) ja Mia Jokiniva

kun työkyvytön osallistuu ammattimaiseen kuntoutusohjelmaan

luontoympäristössä, tehdään tuloksia, joista hyötyvät niin

kuntoutuja kuin maaseutuyrittäjäkin. uudet hankkeet selvittävät

Green Care -toiminnan mahdollisuuksia suomessa.

terVeHdyttäVät luonnon voimalla

Hoitokoteja, parantoloita ja kasvatuskoteja

on sijoitettu aina maaseutuympäristöön,

sillä luonnon, kasvien, eläinten ja maa-

seudun arkirutiinien on todettu vaikutta-

van positiivisesti ihmisen terveydentilaan.

Nykypäivän tutkimushankkeetkin todistavat, että

luontoympäristö ja eläimet tosiaan lieventävät ihmisen

stressireaktioita ja torjuvat masennusta. (Kts. Yhteenve-

totutkimus lopussa)

– Koska luonto edistää hyvinvointia, on sitä alettu

käyttää kuntoutuksen osana myös tietoisesti ja tavoit-

teellisesti, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkijana

työskentelevä Katja Ilmarinen kertoo.

– Euroopassa Green Care on suuressa suosiossa, mutta

Suomessa vielä tuntematonta. Menetelmien ideana on

käyttää luonnon lisäarvoja tavoitteellisesti ja pätevän

henkilökunnan ohjaamana terveyden edistämiseen ja yl-

läpitoon, Ilmarinen kuvailee.

mukaan kaikilla kYVYillä

Yksi Green Care -sovellus ulkomailla on vajaakuntoisten

työllistäminen maatiloilla. Maatila tarjoaa monitasoisia

tehtäviä, jotka voidaan sovittaa työntekijän kykyjen mu-

kaisesti. Arkipäivän puitteet rutiineineen ohjaavat kun-

toutujaa ja oman kädenjäljen näkeminen tuo itseluotta-

musta.

Työllistäminen ja kuntoutuminen maatiloilla ja maa-

seudulla tapahtuu yhteistyössä maatilayrittäjän ja so-

siaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa.

Suomessa tämä toiminta ei ole vielä vakiintunutta eikä >>

Creen Care -palvelut



lainsäädännön puitteissa mahdollistakaan, mutta Euroo-

passa toiminnasta on kokemusta.

– Luontoympäristössä on matala kynnys toimia. Ly-

hyessä ajassa voi oppia hyväksi ja saada kiitosta. Eläväs-

tä olennosta, kasvista tai eläimestä vastuun ottaminen

eheyttää. Esimerkiksi puutarhatyöt ovat dementoituneil-

la vanhuksilla edistäneet aikaan ja paikkaan orientoitu-

mista, Ilmarinen sanoo.

Eläin auttaa vuorovaikutustilanteessa, koska kohtaa-

miset ovat vapaita ihmissuhteisiin liittyvistä jännitteistä

ja odotuksista. Eläinten on todettu auttavan esimerkiksi

kivunlievityksessä.

TYöTä YriTTäjälle ja kunTouTujalle

Italiassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa ja Norjassa Green

Care -yrittämiselle on jo vakiintuneita yhteiskunnallisia

rakenteita. Toimialalla on neuvontaa ja erilaisia rahoi-

tusmuotoja. Yrittäjät ovat verkostoituneet paikallisesti ja

tuottavat palveluja yhdessä.

– Suomessa ei ole käyty vielä keskustelua, jossa määri-

tellään tarkat Green Care -standardit. Nyt se on sateenvar-

jokäsite menetelmille, joissa tuotetaan luonto- ja eläinavus-

teista kokemuksellista oppimista, kuntoutusta, hoivaa tai

terapiaa. Esimerkkejä ovat puutarhaterapia, ratsastustera-

pia ja sosiopedagoginen hevostoiminta, Ilmarinen sanoo.

Tarkennuksia Green Caren määritelmille ja mah-

dollisuuksille Suomessa selvitetään paraikaa MTT:n

hankkeissa Green Care palveluyrittäjyyden muotona:

asiakkuudet ja markkinointi ja Green Care -toiminnan

vaikuttavuus (CAREVA). Green Care käsitteenäkin hakee

vielä suomenkielistä muotoa.

green CareSTa brändi

CAREVA-hanke järjesti syksyllä eri puolilla Etelä-Suo-

mea neljä työpajaa, joissa yrittäjät ja tutkijat kokoon-

tuivat Green Caren pariin. Tulevien vuosien tavoitteiksi

asetettiin muun muassa luonnon käyttäminen osana so-

siaali- ja terveydenhuoltoa.

– Olisi hienoa, jos kunnat voisivat ostaa näitä palvelui-

ta maaseutuyrittäjiltä. Green Care voisi olla brändi. Kun

luonto ja eläimet valjastetaan valvotusti hyvinvoinnin

lähteeksi, saavat kaikki osapuolet vastinetta rahoilleen.

Eläinten kunnioittaminen ja mahdollisuus lajityypilli-

seen käyttäytymiseen on yksi tärkeä toimintaperiaate.

– Toiminnan yhteyteen voisi kehittää kysyntälähtöisiä

palveluja, kuten tyky-toimintaa ja oheispalveluja, jotka

toimivat puhtaasti liiketaloudellisin perustein. Sosiaali-

ja terveysala sekä matkailu- ja harrasteyrittäjät voisivat

olla yhteistyössä matalan kynnyksen mielenterveys- ja

sosiaalityössä, Ilmarinen vinkkaa. •

lisätieDot: Green Care – terveyttä ja hyvinvointia maatilalta -julkaisu (mtt, 2009)Walsh, F. (2009). Human-animal Bonds i: the Relational significance of Companion animals.Family Process (4), 462–480.

katja ilmarinen, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/Hyvinvointipalvelut

“ Luontoympäristössä on matala kynnys toimia. “


Matkailusta ennustetaan tulevan maail-

man suurin vientiteollisuusala ja yksi

tärkeimmistä tulevaisuuden sosio-

ekonomisista aloista. Matkailulle en-

nustetaan keskimäärin muutaman prosentin jatkuvaa

vuotuista kasvua. Kotimaan matkailu on kymmenker-

taista ulkomaan matkailuun verrattuna. Sen suuruisena

sen odotetaan säilyvän tulevaisuudessakin. Siksi myös

yksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman

2007–2013 keskeinen painopistealue on matkailuelin-

keinon kehittäminen.

Suomessa toimii 55 Leader-toimintaryhmää, jotka to-

teuttavat maaseudun kehittämisohjelmaa rahoittamalla

hankkeita, jotka ovat lähtöisin maaseudun asukkaiden

omista tarpeista ja toiveista. Toimintaryhmien käytössä

olevan julkisen rahan määrä on koko ohjelmakautena

yhteensä 242 miljoonaa euroa.

leader-rahoiTuSTa maaSeudun YriTYkSille

Matkailualan maaseudulla toimivat mikroyritykset voi-

vat hakea Leader-toimintaryhmiltä tukea investointeihin,

kehittämiseen ja ensimmäisen vieraan työvoiman palk-

kaamiseen. Lisäksi sellaiset elinkeinon kehittämisorga-

nisaatiot, joiden tehtäviin tai toiminta-ajatukseen kuuluu

palvelujen tuottaminen yrityksille, voivat hakea tukea yri-

tysryhmähankkeisiin.

Leader-toimintaryhmät tukevat maaseutumatkailua

maaseudulla toimivat matkailualan mikroyritykset voivat hakea rahallista

tukea leader-toimintaryhmiltä. tukea saa investointeihin, kehittämiseen

ja toiminnan alussa tapahtuvan vieraan työvoiman palkkaamiseen.

>>

rahoiTuSkehYS

maTkailuun

PohjoiS-SuomeSSa

toiminnanjohtaja Reija Viina-nen kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry:stä kertoo lähes kaikkien alueensa hankkei-den sivuavan matkailua.

– Julkisella rahoituksella tuetaan vuosittain toiminta-alueellamme matkailun ke-hittämistä liki 400 000 eurolla, hän toteaa.

alueen matkailua kehi-tetään monipuolisesti. mat-kailun merkitys tunturi-lapin asukkaille on suuri, laske-taanhan välittömäksi mat-kailutuloksi 16 500 euroa jo-kaista alueen asukasta kohti vuodessa.

Mitä on tehty, mitä ollaan tekemässä?

VirkiSTYS, kulTTuuri ja maTkailu

YhdeSSä Pirkanmaalla

Pirkanmaalainen toimintaryhmä Pomoottori tukee maaseutumatkailua. sen välillisten ja välittömien maaseutumatkailua edistävien hankkeiden yhteenlaskettu julkinen tuki oli viime ohjelmakaudella (2000–2006) noin puoli miljoonaa euroa. Pomoottorin edusta-ja Mikko Rissanen uskoo tukisumman koho-avan tälläkin ohjelmakaudella samanlaiseksi. Pomoottorin kautta on haettu yritys- ja han-ketukia.

– tuemme etupäässä hankkeita, joissa paikallinen virkistyskäyttö sekä kulttuuri ja matkailu kytkeytyvät toisiinsa, kertoo Ris-sanen.

Hän mainitsee esimerkkinä tältä rahoitus-kaudelta kukkilan järvimatkailun kehittämi-sen, sappeen matkailukeskuksen yhteyteen rakennetun kesäteatterin sekä matkailuyri-tyksen saaman ensimmäisen vieraan työn-tekijän palkkatuen.

Teksti: Maritta Lindqvist Kuva Joutsentenreitti ry

toimintaryhmä-verkosto on koko maan kattava. Vain suurimmat kaupunkitaajamat (yli 24 000 asukasta) on rajattu tukialueen ulkopuolelle. kuluva hankekausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Haku on jatkuvaa.oman alueesi toimintaryhmän yhteystiedot löytyvät sivuilta


VerkoTTuminen YkköSaSia

jouTSenTenreiTillä

Huittisten, Hämeenkyrön, Punkalaitumen ja sas-tamalan kunnissa työskentelee toimintaryhmä Joutsentenreitti. sen toiminnanjohtaja Petri Rinne pitää matkailualan verkostohankkeita tärkeimpi-nä rahoituskohteina.

Joutsenreitti on mukana rahoittamassa myös kansainvälisiä hankkeita, joiden keskeisenä tavoit-teena on vaihtaa kokemuksia hyvistä käytännöistä.

– muutama yksittäinen leader-tukea saanut kohde on kohonnut jopa alueemme matkailun kärkituotteeksi, toteaa Rinne ja mainitsee kun-naksen Hakkaraisen talon, otamussilan virkistys-alueen mouhijärvellä sekä F.e. sillanpään synty-mämaisemat.

Hän laskee Joutsentenreitti ry:n myöntäneen vuodesta 2001 lähtien matkailuhankkeille julkista tukea noin 550 000 euroa.

maTkailuelinkeino nouSuun PohjoiS-SaTakunnaSSa

osin leader-rahoituksen ansiosta tilanne on muuttumassa Pohjois-satakunnassa siten, ettei ikaalisten kylpylä ole enää ainut alueen tunnettu matkailukohde.– uudet matkailukeskittymät ovat vetäneet viime vuosina koko seudun toimialan nousuun, toteaa toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto toimintaryhmä aktiivisesta Pohjois-satakunnasta.

– Yleishyödyllisistä hankkeista pidän merkittävimpänä luoteis-Pirkanmaan matkailun kehittämishanketta. merikarvialla on käynnissä matkailuyritysten koulu-tushanke, ikaalisten kaupungilla sekä karvian matkailu ry:llä kehittämishankkeita. Yritystuet ovat kohdistuneet pääsääntöisesti investointeihin, kertoo Vanhapaasto.

Vanhapaasto arvioi aktiivisen Pohjois-satakunnan myöntäneen välittömiin mat-kailuhankkeisiin tukea meneillään olevalla ohjelmakaudella noin 300 000 euroa.

Vaara-karjalaSSa

YhdekSän maTkailua

TukeVaa hankeTTa

toiminnanjohtaja Jouni Korhonen Vaara-karjalan toimintaryhmästä kertoo myönnettyjen tukien jakau-tuvan omalla alueellaan ta-saisesti yritys- ja yleishyö-dyllisiin hanketukiin.

– alueemme tunnettujen matkailukeskittymien, kolin ja Bomban, suuret yrittäjät hakevat rahoituksensa pää-sääntöisesti muualta kuin meiltä. tosin näiden kärki-tuotteiden vaikutuspiirissä on ollut useita pieniä lea-der-rahoitukseen sopivia kohteita, toteaa korhonen.

– tällä hankekaudella mielenkiintoinen rahoitus-kohde on möhkön ruuk-kialue. Vanhoja rakenteita on kunnostettu ympäristö-keskuksen tuella ja leader-rahoituksella tuotetaan kohteeseen sisältöä, kertoo korhonen. Hän pitää möh-kön kehittämistä hyvänä esimerkkinä usean matkai-lutoimijan yhteistyöstä.

kuluvalla ohjelmakau-della Vaara-karjalassa on myönnetty matkailuhank-keille julkista rahoitusta jo runsaat 200 000 euroa.

Investointitukea myönnetään aloittaville ja jo toimin-

nassa oleville yrityksille muun muassa uusien rakennusten

rakentamiseen, vanhojen korjaamiseen, toimitilojen laa-

jentamiseen sekä muutostöihin. Myös erilaisten koneiden

ja laitteiden hankinnat ovat tukikelpoisia investointeja.

Kehittämistukea voidaan myöntää yrityksille sellaiseen

asiantuntija-apuun tai koulutukseen, joka hankitaan yri-

tyksen ulkopuolelta ja jonka avulla yritys voi suunnitella

toimintansa tehostamista, laajentamista tai uudelleen

suuntaamista. Tukikelpoisia ovat myös yritystoiminnan

edellytysten selvittäminen ennen yrityksen toiminnan

aloittamista.

Käynnistystukea voidaan myöntää ensimmäisen vie-

raan työntekijän palkkaukseen 24 kuukauden ajalta.

Työsuhteen tulee olla jatkuvaksi tarkoitettu ja työtuntien

määrä vähintään 25 tuntia viikossa.

Yritysryhmähankkeessa voidaan tuottaa kullekin osal-

listujayritykselle räätälöityjä kehittämistoimenpiteitä ku-

ten esimerkiksi tuotteistamista, yhteisiä markkinointitoi-

menpiteitä tai järjestää kaikille osallistujayrityksille yh-

teisiä valmennustilaisuuksia tai kehittämistoimenpiteitä.

Yrityksille tarkoitettujen tukien tukiprosentit vaih-

televat 20–50 % välillä, poikkeuksena yritystoiminnan

edellytysten selvittäminen, jonka tuen määrä on 90%

enintään 1500 € kustannuksista.

hankeTukia moneen lähTöön

Yhdistysten, säätiöiden ja muiden julkisoikeudellisten

yhteisöjen haettavissa olevilla hanketuilla voidaan tehdä

myös monia välittömiä ja välillisiä toimenpiteitä maaseu-

tumatkailun edistämiseksi.

Yleishyödylliset investointituet sopivat erinomaisesti

matkailuun liittyvän infrastruktuurin parantamiseen.

Esimerkkinä voidaan mainita yhteisessä käytössä olevien

rakennusten, nähtävyys- ja maisemakohteiden, reitistö-

jen ja virkistysalueiden kunnostaminen.

Yleishyödyllisiä kehittämistukia voivat hakea esimer-

kiksi matkailu-, kotiseutu- ja opasyhdistykset vaikkapa

paikallisen perimätiedon keräämiseen ja taltioimiseen.

Hankerahoitusta voidaan hyödyntää myös osaamisen li-

säämiseen sekä erilaisten verkostojen rakentamiseen ja

yhteistyömallien toteuttamiseen.

Tuen saamisen edellytyksenä on muun muassa se, että

hanke hyödyttää mahdollisimman suurta edunsaajajouk-

koa. Yleishyödyllisten hankkeiden tukiprosentit vaihtele-

vat hanketyypistä riippuen 40 ja 80 prosentin välillä. •

Toimintaryhmien hallitukset käyttävät mieluusti rahoitettujen kohteiden palveluja. kuvassa joutsentenreitin hallitus koolla herra hakkarai-sen talolla, Sir arthurin kissaritareiden pyöre-ässä pöydässä.


Vuoden 2009 tietojen perusteella kansallis-

puistojen käyttäjien rahankäytöstä syntyy

vuosittain 85,7 miljoonan euron tulojen ja

1 100 henkilötyövuoden työllisyysvaikutus lä-

hialueille. Valtion retkeilyalueilla vastaavat luvut ovat 17,9

miljoonaa euroa ja 230 henkilötyövuotta. Tulokset tarken-

tuvat sitä mukaa, kun uutta kävijätutkimustietoa kerätään.

Tutkimustulokset perustuvat Metsäntutkimuslaitok-

sen ja Metsähallituksen yhteistyössä kehittämään mene-

telmään, jolla kansallispuistojen ja valtion retkeilyaluei-

den kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikalliset tulo- ja

työllisyysvaikutukset voidaan arvioida. Arviointi voidaan

tehdä ensimmäistä kertaa luotettavasti ja vertailukelpoi-

sesti. Menetelmän taustalla on Metsähallituksen säännöl-

linen ja standardoitu kävijäseuranta, joka mahdollistaa

vaikutusten vuosittaisen laskennan.

Menetelmällä voidaan laskea myös puistokohtaiset tu-

lo- ja työllisyysvaikutukset. Kesäkauden matkailusta suu-

rimmat vaikutukset syntyvät Pallas-Yllästunturin kansal-

lispuistossa, jossa 419 000 vuosittaista käyntiä synnyttää

lähes 18 miljoonan euron tulo- ja 234 henkilötyövuoden

työllisyysvaikutukset. Monessa puistossa vaikutukset jää-

vät kuitenkin huomattavasti vähäisemmiksi.

aPua luonTomaTkailun kehiTTämiSeen

Puistokohtaisten vaikutusten tarkastelu osoittaa, että suu-

ri kävijämäärä ei yksin riitä tulovirtojen syntymiseen lähi-

alueelle. Lähialueella on oltava palveluita, joita luonnossa

liikkujat voivat ostaa. Siten pelkät valtion investoinnit

luontoalueen palvelurakenteisiin eivät riitä, vaan tarvitaan

Teksti: Maija Huhtala ja Liisa Kajala Kuvat: MEK

”Valtion kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin sijoittamat eurot

palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin. se tapahtuu

paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina”, kirjoittavat

metsäntutkimuslaitoksen tutkija maija Huhtala ja metsähallituksen

luontopalveluiden erikoissuunnittelija liisa kajala.

tukee muitakin elinkeinoja Luontomatkailu


myös lähialueen yrittäjien tuottamia maksullisia palveluita

kuten kahviloita, majoituspalveluita ja ohjelmapalveluja.

Vertaamalla samantyyppisiä alueita päästään käsiksi

menestystekijöihin, jotka selittävät, miksi sama käynti-

määrä synnyttää erisuuruisia vaikutuksia eri alueilla ja

sen, miksi käyntimäärät samantyyppisillä alueilla eroavat.

Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös

kansallispuistojen lähialueiden kehittämisessä. Koko-

naisvaikutusten lisäksi menetelmällä lasketaan ulko-

maisten, kotimaisten ja paikallisten kävijöiden rahan-

käytöstä syntyvät vaikutukset, kuten myös majoittujien

ja päiväkävijöiden rahankäytön vaikutukset.

Lisäksi vaikutuksia voidaan tarkastella menolajeittain.

Näin nähdään, millaiset matkailijat tuovat paikallistalou-

teen eniten rahaa ja työpaikkoja ja mitkä toimialat tuot-

tavat suurimmat vaikutukset. Tietoja voidaan hyödyntää

markkinoinnin kohdentamisessa tai kun perustetaan uu-

sia yrityksiä vastaamaan kysyntään.

VaikuTuSarVioiden TauSTalla uuSi TYökalu

Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen kehittämä

menetelmä mahdollistaa tulo- ja työllisyysvaikutusten

vuosittaisen arvioinnin luontokohteittain ja koko maan

tasolla. Menetelmä on vertailukelpoinen ja kustannuste-

hokas. Kehitystyön mallina on toiminut amerikkalainen

kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten

arviointiin kehitetty Money Generation Model 2. Siinä

kerrotaan tulosten saamiseksi keskenään käyntimäärä,

kävijätutkimuksista saatava keskimääräinen rahankäyttö

luontokohteen lähialueella sekä rahan kiertämistä paikal-

listaloudessa kuvaavat kertoimet.

jaTkoSSa VaikuTukSeT arVioidaan VuoSiTTain

Paikallistaloudellisten vaikutusten arviointi nyt kehi-

tetyllä menetelmällä on kustannustehokasta, koska se

perustuu Metsähallituksen säännölliseen kävijäseuran-

taan. Erillisiä tapaustutkimuksia ei tarvita, vaan vaiku-

tukset arvioidaan jatkossa vuosittain osana normaalia

toimintaa. Lisäksi standardoitu kävijäseuranta takaa

tulosten vertailukelpoisuuden. Käyntimäärien seurata

alueilla on jatkuvaa ja kävijätutkimuksia tehdään viiden

vuoden välein.

Metsähallitus on kehittänyt asiakasseurantoja pitkä-

jänteisesti jo yli kymmenen vuoden ajan. Tänä aikana

on muun muassa rakennettu asiakastietojärjestelmä

ASTA. Metsähallitus on myös vienyt kävijäseuranta-asi-

oita aktiivisesti eteenpäin pohjoismaisessa yhteistyös-

sä. Kehitystyön tuloksena on syntynyt Pohjoismaiden

ja Baltian maiden kokemuksiin perustuva opas ”Kävi-

jäseuranta luontoalueilla”.

Kansainvälisen yhteistyön tärkein tavoite on pyrkiä

tuottamaan maiden välistä vertailukelpoista tilastotie-

toa, mutta kokemus on osoittanut, että maiden sisällä-

kin on tällä saralla vielä paljon tehtävää. •

lisätieDot:

kajala et al. (2009). kävijäseuranta luontoalueilla – Pohjoismaiden ja Baltian maiden kokemuksiin perustuva opas. metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. sarja B 116.

money Generation model 2.

“ Vertaamalla samantyyppisiä alueita

päästään käsiksi menestystekijöihin. “


Matkailunäkökulmaa ja sen ponnekasta

esilletuomista tarvitaan edunvalvon-

nassa, päätöksenteossa, yrittämisen

edellytyksiin vaikuttavissa viranomais-

toiminnassa sekä lainsäädännöllisissä ja rahoitukselli-

sissa kysymyksissä.

Maaseutumatkailu on Suomen kattavin matkailupal-

veluverkosto, joka toimii ympärivuotisesti joka puolella

maata.

MTK:ssa maaseutumatkailu nähdään keskeisenä, ke-

hittyvänä ja kasvavana maaseutuyrittäjyyden muotona.

Yhtenä toiminnan työhevosena on MTK:n maaseutuyrit-

täjyyden linjalla perustettu, maaseutumatkailuun ja pal-

veluyrittäjyyteen keskittyvä, asiantuntijan tehtävä, jossa

olen aloittanut joulukuussa 2009 osana vahvaa MTK-

organisaatiota. Siirryin tehtävään Ulvilan kaupungin

matkailuasiamiehen toimesta.

Edunvalvonnan lisäksi nykyiseen toimenkuvaani kuu-

luvat Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n yhteys-

henkilönä toimiminen ja osa-aikaisen toiminnanjohtajan

tehtävät Lomalaidun ry:ssä.

Lomalaidun ry toimii osaltaan maaseudun matkailun

kehitysalustana. Kentältä saadun palautteen mukaan

sen yksi keskeinen tehtäväalue on saranoida maaseudun

matkailutuotteet markkinointi- ja myyntikumppanuuk-

siin. Tällöin tärkeää on toimia kannustajana, partnerina

ja generoijana, kun maaseudun monipuolisia matkailu-

tuotteita kootaan valittuihin jakelukanaviin.

maTkailuYriTTäjä ei lePää laakereilla

Maaseudun matkailupalveluja tarjoava laadukas ja am-

mattimainen verkosto on syntynyt vuosien työllä ja yrittä-

jyydellä. Kilpailutilanne pitää huolen siitä, ettei laakereille

voi jäädä lepäämään. Tekemisen ja työnteon kivijalka on

maaseudun matkailuyrityksissä, usein perheyrittäjyydessä.

Uusi vuosi on käynnistynyt vilkkaasti. Matka2010-

messuilla maaseutumatkailu oli esillä Suomen Maaseu-

tumatkailuyrittäjät ry:n osastolla. Messuosallistumisen

tavoitteena oli tuoda näkyvästi esiin www.smmy.fi -ha-

kupalvelua, joka vastaa osaltaan maaseutumatkailun

yritys- ja tuotetiedon kasvavaan kysyntään ja tarpeeseen

syventää yhteistyöverkostoja.

Saimme messuilta arvokasta asiakaspalautetta: Tar-

vitaan maaseudun matkailuyrityksiä ja niiden matkai-

lutuotteita kokoavia markkinointi- ja kauppapaikkoja,

mielellään sähköisiä. Tarvitaan valmiita, tuotteistettuja ja

hinnoiteltuja kiertomatkatuotteita maaseudun kohteisiin.

Palvelujen tuotteistamisessa, markkinointi- ja myyn-

titoimintojen terävöittämisessä, maaseutumatkailun

imagon ja arvostuksen sekä liiketoimintaosaamisen ke-

hittämisessä työsarkaa riittää meille kaikille. Tulokset

syntyvät työtä yhdessä tekemällä. •

mtk ry, lomalaidun ry ja suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry ovat

yhdessä lukuisten muiden valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden

kanssa kehittämässä ja suomen laajinta matkailupalveluverkostoa,

muistuttaa lomalaidun ry:n uusi toiminnanjohtaja kimmo aalto.

yMPäri SUoMen, yMPäri VUodenTeksti: Kimmo Aalto

nimi: kimmo aaltoammaTTi: asiantuntija, palveluyrittäjyys ja maaseutumatkailu (mTk ry) / toiminnan-johtaja (lomalaidun ry)koTiPaikka: Tampereikä: 43Perhe: Vaimo, poika 11 v. ja tytär 8 v.harraSTukSeT: Talviset lajit lumella ja jäällä, kesällä matkailu ja mökkeily, lukeminenmieluiSin koTi-maan maTkakohde: mökki ja sauna/järvi/hiihtomaastot ympäri SuomenmoTTo: muista monipuolisuus – keskity olennaisiinkumPi: Tappara (tamperelaislähtöisel-tä se aina kysytään)

kuka

esittelyssä

Aurinkoista kevättä toivottaamaaseutu&

-LeHden LinkkiLiSta

maaseutu&

Maaseutupolitiikan teemaryhmät: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat

Maaseutu & Matkailu -lehti: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/lehti

Matkailun edistämiskeskus: www.mek.fi

Maaseutumatkailu-seminaari: www.kehy.fihttp://keyeast.imatra.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=155&Itemid=71

Opetusvideot:”Aloita tästä” -VisitFinlandTutorial yritystietojen lisääminen (sama kaikille tuotevaihtoehdoille):http://www.youtube.com/watch?v=ei_ENl0Z_tM 2. Muun matkailutuotteen tai -palvelun lisääminen VisitFinland portaaliin (ohjelmapalveluyritykset): http://www.youtube.com/watch?v=Zg78rCaat5c3. Majoitustuotteen tietojen lisääminen VisitFinland portaaliin (eTuote Maksuttomat perustiedot): http://www.youtube.com/user/VisitFinlandTutorial#p/a/u/0/L8eB5n-rkUY

Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke: www.uef.fi/mot/matkailun-alueelliset-tietovarannot

Leader-toimintaryhmien yhteystiedot: www.maaseutu.fi

Metsähallitus, suojelualueiden merkitys paikallistaloudelle: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Virkistyskaytonsuunnittelu/suojelualueidenmerkityspaikallistaloudelle

Amerikkalainen kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin kehitetty Money Generation Model 2.: http://web4.msue.msu.edu/mgm2/default.htm

maaseutu & matkailu

Documents