Perjantai 8.10.2010 n Numero 8n

kolumnisti laaja ja vahvat mielikuvat s.16

maisemanhoito syksyn Pohdinta s.6

irlannista tietoa toimintaryhmille s.5

8.10.20102 MAASEUTU

www.carawayfinland.fiCaraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa Närpiössä (Porin jaVaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.

www.ak-kivi.�(02) 648 075

Hautakivet ym.kivialan työt

Seuraavamaaseutuilmestyy

12.11.

Tässä numerossa

8.10.2010 3MAASEUTUajankohtaista

LUSTO/Jukka Silvast

Susi vai koira, vai koirasusi? Suur-pedoista susi herättää intohimoja jopa niin, että havaintojakin tul-kitaan eri tavalla. Viimeksi Poris-sa, missä pässin tappajan merkis-töä tulkittiin kahta tíetä.

Satakunnan riistanhoitopiirin päällikkö Antti Impola luottaa piirin kouluttamaan petoyhdys-henkilöiden joukkoon, johon ny-kyisin kuuluu noin 80 henkilöä, 3–5 kunkin riistanhoitoyhdistyk-sen alueella.

Tapetilla olleen puolueettoman erillisen työryhmän perustami-sen hän tyrmää.

– Ei ole tarvetta erilliselle työ-ryhmälle.

Puolueettoman työryhmän pe-rustaminen nousi esiin maakun-nallisessa sidosryhmien neuvot-telukunnassa. Impola sanoo, että näissä petoarvioissa yleensä toi-sella puolella on metsästysseu-rojen etujärjestö Metsästäjäliitto, joka näkee arvioitujen suurpeto-jen määrän liian pieneksi, ja toi-sella puolella luontojärjestöt pitä-vät lukua liian suurena.

– Mikä olisi sitten tällaisen eril-

lisen ryhmän puolueettomuus, Impola kysyy.

Nyt näyttää siltä, että tämä han-ke on haudattu. Kentällä toimivat petoyhdyshenkilöt itse tai yhdis-tyksen kautta raportoivat nykyi-sin jo sähköisesti suoraan havain-noistaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle.

– RKTL tekee sitten johtopää-töksensä näistä havainnoista, Im-pola tiivistää.

Yhteiseen näkemykseenRiistapäällikkö korostaa, että tär-keintä havaintojen teossa on näh-dä suunta kantojen kehitykselle, ei niinkään yksilötarkasti laske-misessa. Lukumäärät toki ovat sil-loin tärkeitä, kun pohditaan esi-merkiksi kaatolupien määrää.

Suurpetojen pyyntilupien myöntäminen perustuu maa- ja metsätalousministeriön määrä-yksiin. Niin sanottuja kannan-hoidollisia pyyntilupia ei länti-sessä Suomessa ole mahdollis-ta myöntää sudelle ja karhulle, vaan ainoastaan vahinkojen estä-miseksi. Riistanhoitopiiri myön-tää mahdolliset suurpetojen kaa-

toluvat, mutta esimerkiksi poik-keusluvat merimetsoille on ELY-keskuksen käsissä.

Porin pässitapaus oli siten ris-tiriitainen, että petoyhdyshenkilö näki jäljet suden tekemiksi, Luon-toliiton organisaatio koiran teke-miksi.

– Kun on tapettu ruho, ei-kä muita selviä jälkiä jää sulalle maalle, niin näitä merkkejä tulki-taan. Mutta näistä tapauksista on olemassa paljon materiaalia poh-jaksi, myös kokemusta.

Satakuntaliiton vetämässä yh-teistyöryhmässä keskustellaan suurpedoista ja erilaisista lajeista, joista syntyy intressiristiriitoja.

– Tavoitteena on näistä asiois-ta luoda yhteinen näkemys. Hir-vieläinlupia pohditaan taas omas-

sa perinteisessä sidosryhmäkoos-tumuksessa riistapiirin, metsän-hoidon, viljelijöiden, liikenteen ja poliisin kanssa.

Aluetoimistot jäävätEnsi vuoden alussa riistahallinto siirtyy uuden Riistakeskuksen ve-tämäksi. Lopullinen päätös raken-teesta on tekemättä, mutta lau-suntokierroksella ollut malli yh-distää jo ensi vuoden alussa Met-sästäjäin Keskusjärjestön MKJ:n ja hyvin itsenäisinä toimineet 15 riistapiiriä. Riistakeskuksen ohja-ukseen siirtyvät riistapiirit jatka-vat aluetoimistoina.

– Lupien myöntäminen jää edelleen alueellisesti päätettävik-si, oikeastaan siinä ei tule olennai-sesti mikään muuttumaan, Impo-la tietää.

Siirtymävaiheessa myös toimi-paikat säilyvät ennallaan. Mutta Impola näkee, että organisaatios-ta poistuu päällekkäisiä toiminto-ja, ja työtä tehostetaan.

– Nythän jokainen piiri tekee esimerkiksi oman tilinpäätöksen-kin, hän huomauttaa.

Petotulkintoja joudutaan välillä tekemäänTärkeintä riistaeläinten kannanarvioinneissa on saada selville kehityssuunta.

Näistä tapauksista on olemassa paljon materiaalia pohjaksi, myös kokemusta.

Antti Impola näkee, että riistanhoitopiirin kouluttamat petoyhdyshenkilöt osaavat suurpetojen tunnistamistyön kenttäolosuhteissa.

Sikala ja lämmiTyS enSin kunToon

SIVUT 8-9 Vesa ja Sari Harjunmaan tilalla energiasuunni-telman toteuttaminen aloitetaan sikalan remontilla ja lämmitys- järjestelmän uusimisella. Malla ja Niilo ovat mukana tutkimassa piirustuksia.

■

PienPuu liikkeelleSIVU 11 Lounais-Suomessa

energiapuun käytön voisi kaksin-kertaistaa vaarantamatta kestävän käytön periaatetta.

■

ahTaiden Paikkojen aherTaja

SIVU 19 Metsäkäyttöön suositeltavan mönkijän tulee olla riittävän järeä.

■

Perjantaina 8.10.2010n

Pääkirjoitus

PANTSEN KUPPILA

KOLUMNI n Veli Pohjonen

SITAATTI

”Suomalaisen ruokakulttuurin

mutta myös aluetalouden

ja työllisyyden kannalta ei ole yhdentekevää, mitä julkisista

ruokahankinnoista päätetään.”

Maa- ja metsä-talousministeri

Sirkka-Liisa Anttila 1.10.

KeKsintönä metsähaKe on puolen vuosi-sadan ikäinen. Varhaisimmat haketukset liitty-vät 1950-luvun koivuongelmaan. Koivupropsil-la oli silloin menekkiä vain haloiksi ja klapeiksi. Kun niiden kysyntä hiipui polttoöljyn vallatessa lämmitystä, koivu julistettiin rikkapuuksi.Koivua oli maassamme liikaa, ja siitä oli päästä-vä eroon. Vanha kansa muistaa vieläkin, kuin-ka koivua lyötiin maahan kokonaisina runkoi-na männynviljelyn tieltä. Koivuviha johti puun tuhlaukseen, ja tutkijat hakivat siihen vaihto-ehdon hakemenetelmästä. Koivu oli määrä ha-kettaa polttoaineeksi lämpökeskuksiin. Itäval-lasta tuotiin 1956 kokeiltavaksi ensimmäinen hakkuri.

UraKoitsijat oivalsivat haketuksen edut, ja jo 1960-luvun alussa metsähakkeen vuosituotanto nousi sataan tuhanteen kuu-tioon. Sitten koivupeliin tuli toinen keksintö. Puunjalostuksen kemistit kehittivät koivulle

sulfaattisellun keiton.Rikkapuu koivu oli yhtäkkiä rahapuu, kun sen sai myytyä selluteollisuudelle. Metsähake ei jaksanut kilpailla hinnallaan. Hake katosi läm-mityksestä, ja hakkurit romutettiin 1960-luvun lopulla.Hake palasi metsätalouteen 1978, kun suopro-fessori Olavi Huikari esitti eduskunnalle, että maassamme tulisi aloittaa uudelleen öljyä kor-vaavan metsäenergian tutkimus. Eduskunta myönsi Metsäntutkimuslaitokselle varat.

tUotanto pääsi silti vauhtiin vasta 1990-luvun lopussa. Haketta on kehitetty nyt yli 50 vuotta. Siitä on tullut merkittävä tekijä Suomen energiatalouteen. Vuonna 2009 hakkeen käyttö vastasi 3,7 prosenttia energian kokonaiskäytös-tä (loppukäytöstä). Toinen kehitteillä oleva uu-sioenergia, tuulivoima, tuotti puolestaan vain 0,09 prosenttia. Metsäteollisuus on silti ylivoimaisin uusioener-

gian tuottaja, edelleen vaikka tehtaita on vii-me vuosina suljettu. Pelkästään sellun sivutuo-te, palava ligniiniliemi eli mustalipeä, tuottaa 10 prosenttia energiastamme, kolmekertaisesti hakkeen ja satakertaisesti tuulivoiman verran.Ilman järisyttäviä erityistoimia ainakaan tuu-livoima ei pysty täyttämään sitä uusioenergi-an vajetta, jonka sellutehtaiden lakkauttami-nen loi. Metsähakkeella on siihen mahdolli-suus, mutta ei sekään onnistu ilman eduskun-nan säätämiä Kemera-lain tyyppisiä tukia.Viime vuoden metsähakkeen määrä on run-sas kymmenen prosenttia kaikesta metsänkor-juustamme.

meidän on myös hyväksyttävä, että harven-nuspuuta haketetaan entistä enemmän polt-toon. Olemme lupautuneet Euroopan unio-nissa nostamaan uusioenergian (bio, vesi, tuu-li) osuutemme vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Nyt olemme 27 prosentin tasolla.

Muutaman viime vuoden tuo prosentti on jun-nannut paikallaan.

haKKeen tUotannon on noustava roimas-ti, jotta se täyttää sellun jättämän energiava-jeen. Haketta on ruvettava viljelemään myös pelloilla ja turvesuonpohjilla. Ydinvoiman kylki-äisiksi luvatulla uudella risupaketilla on monen-kirjavat haasteet.

Veli Pohjonenmaat.metsät.triHelsingin yliopiston dosenttienergiapuu- ja turvetuotannon professori Joensuun yliopistossa 1990-1999

Hakkeen tuotannon on noustava roimasti

Lakoista kärsivät helposti sivulliset. Niin on käymässä nytkin, ellei mekaanisen metsä-teollisuuden työehtosopimusneuvottelui-hin löydetä nopeaa ratkaisua. Alan lakko käynnistyi, kun Puuliiton hallitus hylkä-

si viime viikon perjantaina valtakunnansovitteli-ja Esa Lonkan antaman sovintoesityksen.

Lakon piirissä on nyt 39 työpaikkaa ja noin 4 100 Puuliiton jäsentä. Tämän viikon perjantai-na (8.10.) lakon on tarkoitus laajentua kaikkiin

Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksiin ja seuraava-na perjantaina koko mekaaniseen metsäteollisuu-teen. Tällöin lakon piirissä olisi noin 18 000 työn-tekijää.

Metsänomistajien ja alan itsensäkin kannalta tilanne on ikävä. Loppukesän myrskyjen kaata-mat puut pitää saada korjattua nopeasti pois, jot-teivät ne pilaannu metsiin. Myös viime kuukau-sina hyvin käynyt ja kaikkia osapuolia hyödyn-tänyt puukauppa uhkaa lamaantua. Suomalaisen metsäteollisuuden yksi kivijalka on hyvin toimi-vat puumarkkinat. Tätä asiaa ei saisi nyt vaaran-taa. Siksi työehtosopimuskiistaan on löydettävä pian ratkaisu.

Metsänomistajat kärsivät puualan lakostaSuomalaisen metsäteollisuuden yksi kivijalka on hyvin toimivat puumarkkinat.

8.10.2010 5MAASEUTU

Syyskuun lopussa 20 suomalais-ta Leader-toimintaryhmätyön parissa työskentelevää henkilöä osallistui maaseutuverkostoyksi-kön järjestämälle opintomatkal-le Irlantiin. Osallistujien joukos-sa oli edustajia maa- ja metsäta-lousministeriöstä, maaseutuvi-rastosta, ELY-keskuksista ja Lea-der-toimintaryhmistä. Matkan tavoitteena oli vertailla Irlannin ja Suomen maaseudun kehittämi-sen malleja ja ottaa oppia toinen toisiltamme. Ongelmat ovat osit-tain yhteisiä varsinkin mitä byro-kratiaan tulee, mutta hyviä käy-täntöjä vertailemalla monta ka-rikkoa voidaan väistää.

Irlannissa on paikalliskehittä-misessä Suomea kokonaisvaltai-sempi ote ja Leader-toiminta on yksi keskeisimmistä maaseudun kehittämisen toimintamalleista. Leader-rahoituksen lisäksi mo-nien kansallisten ohjelmien ra-hoitus kanavoidaan alueille Lea-der-toimintaryhmien kautta. Ir-lannissa on huomattavan paljon kansallisia ohjelmia, joilla eh-käistään mm. sosiaalista syrjäy-tymistä ja järjestellään maaseu-dun asukkaiden asiointiliikennet-tä turvaten kuljetukset syrjäkylil-

tä. Euroopan komission DG Ag-rin edustaja Jean-Michel Coura-des toivoo Leaderin kansainväli-sen etujärjestön ELARDin vievän vuonna 2012 Suomen puheenjoh-tajakaudella Leaderiä juuri tähän suuntaan: vahvasta Leader-ver-kostosta tulisi välittäjäorganisaa-tio myös muulle ohjelmarahoi-tukselle Irlannin mallin mukaan.

Irlannista puuttuu kokonaan aluetason viranomainen (Suo-men ELY-keskus), mikä antaa Ir-lannin Leader-toimintaryhmille mahdollisuuden tehdä hankkeis-ta rahoituspäätökset ja myös mak-saa rahat hakijoille, toki maksaja-viraston käsittelyn jälkeen. Tämä vähentää hallinnoinnin päällek-käisyyksiä ja antaa toimintaryh-mälle Suomen mallia vahvem-man roolin. Leader-toimintaryh-mien henkilöstössä ja hallitukses-sa on moniosaajia ja pääosin ken-tän tuki, mutta Suomessa viran-omaisten, kuntien ja poliittisten päättäjien silmissä toimintaryh-mät eivät välttämättä nauti sitä arvostusta, mikä niille kuuluisi.

Suomessa selkeästi parempi asia on yksittäisen Leader-toi-mintaryhmän hallituksen muo-

dostamisperiaate ja tapa päättää rahoitettavista hankkeista. Irlan-nissa toimintaryhmät ovat orga-nisoituneet yrityksiksi ja jokaisen toimintaryhmän hallituksessa is-tuu 24 osakasta. Hankkeiden en-nakkoarviointi tehdään ulkopuo-lisen asiantuntijaraadin toimesta. Suomessa toimintaryhmät ovat yhdistyksiä ja hallituksessa on vähintäänkin puolet vähemmän edustajia. Hallitus on koottu kol-mikannan mukaan siten, että kol-mannes edustajista edustaa kun-tia, kolmannes yhdistyksiä ja kol-mannes yksittäisiä asukkaita tai pienyrittäjiä. Ulkopuolisia asian-

tuntijoita ei käytetä.

Kun OECD teki pari vuotta sit-ten tutkimuksen Suomen Lea-der-toiminnasta, tärkeimmäk-si onnistumista selittäväksi teki-jäksi nousi toimintaan valmis ja toiminnan mahdollistava kenttä: kylätoiminta ja toimintaryhmät. Irlannissa ei ole yhdistystoimin-taa eikä kylätoimintaa samalla ta-valla kuin Suomessa, mutta Irlan-nin Leaderin menestystarina pe-rustuu muulla tavoin organisoi-dun erilaisten paikallistoimijoi-den kentän toimivuuteen ja yh-teen hiilen puhaltamiseen.

Keskusteluissa Irlannin ja Suo-men maksajaviraston, toiminta-ryhmien ja verkostoyksikön edus-tajien kesken nousi esiin mahdol-lisuus Irlannin ja Suomen inten-siivisestä yhteistyöstä Leaderin kehittämiseksi ja parantamisek-si entisestään. Kun yhdistetään Leaderin erityisluonteen huo-mioivat pelisäännöt (vähäisem-pi byrokratia), Irlannin sujuvat käytännöt ja toimiva hanketieto-järjestelmä sekä meidän suoma-laisten hyvät toimintakäytännöt (hallituksen kolmikanta ja yhdis-tys toiminnan pyörittäjänä), Lea-der-toiminnan kehittymiselle en-tistä ehommaksi on erinomaiset mahdollisuudet, kun vielä muis-tamme itse olla innostuneita ja innostavia.

Marja Kares-OksmantoiminnanjohtajaKehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry

Irlanti ja Suomi yhteisrintamana Leaderin puolestaIrlannista suomalaisryhmä haki vaikutteita huomisen työhön.

20 suomalaista Leader-toimintaryhmätyön parissa työskentelevää henkilöä kävi opintomatkalla Irlannissa.

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustuksetrakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

maaseutu8.10.20106 MAASEUTU

Vuosisataiset viljelymai-semat, perinnemaisemat ja vanhat laidunhaat ovat umpeutumassa. Karjatilo-jen vähentyminen on saa-nut vanhat laidunnetut nii-tyt ja hakamaat kasvamaan umpeen. Perinnemaise-mat ovat tärkeitä maaseu-dun viihtyvyyden, vetovoi-maisuuden sekä kulttuuri-historiallisten arvojen säi-lyttämisen vuoksi ja liitty-väthän niihin usein vanho-ja rakennuksia ja rakentei-ta kuten heinälatoja, aitoja

ja maitolaitureita.Mahdollisuutena maise-

mien hoitoon on maata-louden ympäristötuen eri-tyistuet. Ympäristötuen si-toumuksen tehneet viljeli-jät ja rekisteröityneet yh-distykset ovat oikeutettuja hakemaan maisemanhoi-toon liittyviä tukia.

Valmistele syksylläYmpäristötuen erityistu-kien hakuaika on kerran vuodessa keväällä muiden

peltotukihakujen yhtey-dessä. Nyt onkin hyvä ai-ka suunnitella, mitä alueita ensi vuonna voisi hakea so-pimusten piiriin. Viljelijän ja yhdistyksen on laadit-tava tukihakemuksen liit-teeksi perusteellinen selvi-tys alueesta ja alueella so-pimuskauden aikana to-teutettavista toimenpiteis-tä, kun hakee perinnebio-tooppien tukea ja luonnon ja maiseman monimuo-toisuuden edistämistukea. Suunnitteluvaiheessa kan-

nattaa kääntyä asiantunti-jan puoleen, jos itse ei ole varma asiasta. Neuvonnas-ta aiheutuvat kustannukset lasketaan suunnitelmaan liitettävän kustannusarvi-oon sisälle, kustannusarvi-on perusteella maksetaan alueelle erityistukea. Mak-simitukimäärä on 450 €/ha. Suunnitelman valmis-teluun kannattaa ryhtyä jo syksyllä.

Satakunnan rannikko-seudulla (Rauma, Eurajo-ki, Luvia, Pori ja Merikar-

via) on mahdollista saa-da apua erityistukialueiden suunnittelussa, ProAgria Satakunnan/maa- ja koti-talousnaisten VeturiVih-reä- hankkeen tavoitteena on järjestää hoitoa sellaisil-le alueille, jotka ovat arvok-

kaita luonnon ja maiseman kannalta.

Jos sinulla on laiduntavaa karjaa tai otollisia alueita, niin ota yhteyttä ProAgria Satakunta/Sanna Seppälä puh. 050 5902085.

Onko lähimaisemasi umpeutumassa?

Perinnemaisemat ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta ja ovat samalla ilo silmälle.

Nyt on hyvä aika miettiä, mitä voisi tehdä.

Laiduntavat eläimet ovat hakamaiden parhaita hoitajia.

www.lalli.fi

Maaherra esa Timonen totesi joskus muinoin suo-malaisesta väliportaan (lue alue-) hallinnosta, että se on kuin savolaispojan asento. Sitä ei voi korjata, se pi-tää purkaa ja koota uudelleen. No, tuota korjaamista on muutama vuosikymmen tehty tuon toteamuksen jälkeen ja jäljestä ei oikein voi asentoa tunnistaa.

Vähän saManlainen olo on ollut tämän haja-asu-tusalueiden jätevesiasetuksen kanssa. Siitä on puhut-tu ja kirjoitettu jo niin paljon, ettei siitä oikein voi enää edes sitä itseänsä vääntää. Kansanedustaja Esko Kivi-ranta lopetti kirjoituksensa asiasta vähän yli viikko sit-ten Maaseudun Tulevaisuudessa seuraavasti: ”Yhteis-kunnan tulee myös kohdella haja-asutusalueen asuk-

kaita tasapuolisesti suhteessa kunnal-listen siirtoviemäri-en varrella asuviin.” Niinpä niin, mut-ta mitäs tehdään, jos asut haja-asu-tusalueella kunnal-lisen siirtoviemärin varrella. Ja siihen pirun painevie-

märiin kun ei riittävän harvassa yksin asuja oikein pää-se. Kai tällaiset tapaukset jätetään iloisesti ihailemaan maanalaisen itsensä sutjakkaa sukeltamista putkistos-sa kohti suurpuhdistamon autuaallista kitaa.

Mitäpä tästä vakavasta asiasta vitsiä vääntämään, kun ummetusta tuppaa asiasta tulemaan niillekin, jot-ka maalaislääkäri Kiminkisen sanoin ovat laihoja läpi-paskoja. Johtavalla halllituspuolueella on joka tapa-uksessa käsissään jo housuun tullutta ja asia ei kyllä hoidu käsienpesulla tai vaikka uusilla vaipoilla.

saapi nähdä mitä tästäkin asiasta poliittisesti seu-raa. Keskustaa uhkaa talvivaara, mutta onneksi vaalit sentään siirtyivät maaliskuulta huhtikuulle. Vaikka siel-läkin vaanii takatalven uhka.

maaseutu 8.10.2010MAASEUTU

MAAUSKO

7

Ja siihen pirun paineviemäriin kun ei riittävän harvassa yksin asuja oikein pääse.

Paska-asetus

Maatalous ja maaseutu esit-täytyvät sekä ammattilaisil-le että kaupunkilaisille Po-rissa ensi kesänä 1.–3. hei-näkuuta. Näyttely Kirju-rinluoto Arenalla samalla ProAgria Satakunnan 150-vuotis juhlanäyttely.

Edellisestä Satakunnan omasta maatalousnäytte-lystä on aikaa jo reilut 16 vuotta. Silloin Ulvilan Ra-vanin näyttelykentällä vie-raili kolmen päivän aikana noin 70 000 vierasta. Ul-vilassa oli esillä strutsi en-simmäisen kerran Suomes-sa. Tämän asian lähes kaik-ki muistavat vielä hyvin.

Samansuuruista kävijä-määrää tavoitellaan myös ensi kesänä Kirjurinluo-to Arenalle. Arena on hie-no paikka Farmarin järjes-tämiselle, sillä paikka on suunniteltu ja rakennettu nimenomaan suuria ihmis-määriä varten. Näyttelyalu-eelle on helppo tulla suo-raan 8-tieltä. Autojen pai-koitus saadaan aivan näyt-telykentän viereen ja kau-punkilaiset pääsevät pai-kalle kätevästi jalan tai pol-kupyörällä.

Valmistelut käynnissäFarmarinäyttelyn valmiste-lut ovat jo hyvässä vauhdis-sa. Näyttelyosastojen myyn-

ti on aloitettu, ja näytte-lykentän kokonaisuuden suunnittelu etenee. Monia muitakin asioita, jotka eivät vielä näy ulospäin, on koko ajan menossa. Oman maa-kunnan alueelta on tullut ilahduttavan paljon jo nyt kyselyjä näyttelypaikois-ta ja muista yhteistyömah-dollisuuksista. Näyttelyin-nostus on nousemassa!

Farmarinäyttelyn raken-taminen ja toteutus on voi-mannäytös koko Satakun-nalle. Jo ennen näyttelyn avautumista tarvitaan tal-koolaisia ja näyttelypäivien aikana kentällä häärii sato-

ja henkilöitä erilaisissa teh-tävissä.

Sukutilatunnukset hakuunFarmarinäyttelyissä on pe-rinteisesti mukana suku-tilakunniakirjojen ja vii-rien jako. Ensi kesän Far-marinäyttelyssä jaetaan su-kutilatunnuksia mielellään kaikkien maakuntien tiloil-le, ei ainoastaan satakunta-laisille.

Sukutilakunniakirjan saaminen tutkimuksineen ei käy aivan käden kään-teessä. Siihen pitää vara-

ta riittävästi aikaa. Uuden sukutilakunniakirjan ha-kemukset pitää toimittaa oman alueen ProAgria kes-kukseen viimeistään helmi-kuun 2011 loppuun ja su-kutilakunniakirjojen uu-sintahakemukset maalis-kuun 2011 loppuun men-nessä.

Sukutilakunniakirjaa ja viiriä voi hakea tila joka on ollut saman suvun hallin-nassa vähintään 200 vuot-ta.

Irmeli PihalaProAgria Satakunta

Farmarinäyttely on maatalouden merkkitapahtuma Satakunnassa

Viime kesän Farmari Mikkelissä tarjosi sekin koko perheelle katsottavaa ja koettavaa.

Farmari Suomen Maatalousnäyttely 2011 on koko Satakunnan yhteinen ponnistus.

Mirja Laukkanen

Huittisten Jokisivulla Kais-tin sikalaa lämmitetään pa-rin kuukauden päästä tu-hannen sian lannalla. Lä-hipäivinä käynnistyvän si-kalan sisätilojen uudistus-työn yhteydessä lietelanta-kouruun asennetaan ener-giaa talteen keräävää put-kisto.

Sikalaremontti on hyvin-vointi-investointi, johon saa tukea. Kun lannasta ke-rätään energiaa, myös si-kalan sisäilma paranee, sil-lä ammoniakin vapautumi-nen vähenee.

Lietelannan hyödyntämi-nen lämmityksessä on uut-ta tekniikkaa, jota on asen-nettu lähinnä uudisraken-nuksiin. Kaistin sikalan si-sätiloissa lattiat, karsinat ja ruokintalaitteet uusitaan osasto kerrallaan. Samal-la asennetaan maalämpö-

tyyppinen energiankeräys-järjestelmä.

– Se tietää 60 prosentin säästöä öljylaskusta, isäntä Vesa Harjunmaa arvioi.

Lietelantalämmityksen rinnalle jää edelleen öljy-lämmitys.

Viljajäte lämmöksiKaistin tilan energiasuun-nitelma tietää muutoksia myös asuinrakennuksen ja konehallin lämmitykseen. Vanhasta hakelämpökes-kuksesta luovutaan, koska omaa metsää ei ole ja hake on ostettava. Uusi järjestel-mä rakennetaan omavarai-selle lämmönlähteelle eli jä-teviljalle.

– Jäteviljajärjestelmä on puolet halvempi kuin ha-kelaitos. Viljan jätettä tulee omasta takaa, naapuritilo-jen rahdinajosta, viljan la-jittelusta ja kuivatuksesta.

Tähän asti jätevilja on ki-pattu metsään, nyt se hyö-dynnetään lämmitykseen, Harjunmaa perustelee rat-kaisua. Uudessa lämpökes-kuksessa voidaan polttaa myös pellettiä.

Energia-asioihin Kaistin tilalla on kiinnitetty huo-miota jo ennen nyt toteu-tettavaa energiasuunnitel-maa. Tilalle on hankittu il-matiivis säiliö, johon vil-ja ajetaan suoraan pellolta. Viljan kuivatusta ei tarvi-ta, sillä hiilidioksidin avul-la vilja säilyy säiliössä käyt-tökelpoisena.

Tuulimylly kallisEnergianeuvojalta kysytään koulutustilaisuuksissa tuu-livoimasta. Vesa Harjun-maankin on ajatellut tuuli-voimalaa.

– Kyseessä on miljoonien eurojen investointi, jota yk-

maaseutu8.10.20108 MAASEUTU

Sianlanta sikalan lämmönlähteeksi

Asuinrakennuksen ja konehallin lämmitystä varten rakennetaan uusi viljajätettä polttava lämpökeskus entiseen hakevarastoon. Energianeuvoja Jukka Kontulainen (vas.) on laati-nut energiasuunnitelman Vesa Harjunmaan tilalle.

maaseutu 8.10.2010MAASEUTU

Jokainen tila on erilainen

Nautatilalla sähköä kuluu lypsyyn ja maidon jäähdy-tykseen.

Sikatilalla energiaa menee lämmitykseen.Viljatiloilla energiaa kuluu viljan käsittelyyn ja konei-

den polttoaineisiin.Mitä kauempana peltolohkoja on, sitä enemmän polt-

toainetta palaa.Maalämpötekniikkaan perustuva lämmön talteenotto

kehittyy koko ajan.Uusiutuvista energiamuodoista kallein tai halvin vaih-

toehto saattaa olla esimerkiksi hakelämpökeskus. Hake-laitosinventoinnin takaisinmaksu voi viedä joskus nel-jä vuosikymmentä ja joskus järjestelmä tienaa hintansa vaikka 10 vuodessa.

■

■■

■

■

■

INFO

9

Sianlanta sikalan lämmönlähteeksi Se tietää

60 prosentin säästöä öljylaskusta.

PLUS

Mirja Laukkanen

Pro Agria Satakunnan energia-neuvojana vuoden alusta toimi-nut agrologi Jukka Kontulai-nen on laatinut maatiloille seit-semän energiasuunnitelmaa, Sa-takuntaan kuusi ja Varsinais-Suo-meen yhden. Energianeuvoja on lisäksi tehnyt tehontarvemitoi-tuksia, kustannus- ja investointi-laskelmia Maaseudun uusiutuvat energiat Satakunnas-sa -hankkeelle.

EY-tukikelpoisten maatilojen energiasuunnittelu al-koi huhtikuussa. Kontulainen on opastanut niin broi-leri-, sika- ja nautatilaa kuin kasvihuoneviljelmää ja vil-jatilaa energiakustannusten hallintaan.

Kahden päivän työSuunnitelman teko vie pari päivää. Ensin kartoitetaan ti-lan energiankulutus ja investointitarpeet. Energian han-kintaan ja omavaraisuuteen kiinnitetään huomiota. Säh-kösopimukset kannattaisi kilpailuttaa, vaikka Kontulai-nen on havainnut viljelijöiden olevan uskollisia paikal-liselle sähköyhtiölle.

Energialaskelmien pohjana käytetään edellisvuoden kulutuslukuja. Mikäli vuosi on ollut poikkeuksellinen, tämä otetaan huomioon. Maatalouden laskelmat teh-dään energian verottomilla hinnoilla, yksityispuolella verollisena.

Viljelijä maksaa energiasuunnitelmasta 165 euroa. Hinta on pieni kustannuserä neuvonnan myötä löyty-viin säästöihin. Hyöty riippuu tilan tuotantosuunnasta ja energian käyttötavoista.

Energianeuvoja löytää suunnittelemalla säästöjä

sittäinen viljelijä ei pysty to-teuttamaan. Ei löydy rahaa eikä rahoittajaa, Harjun-maa tuumaa.

Kaistin isäntä on äs-kettäin käynyt Keski-Eu-roopassa tuulivoimaener-giamessuilla ja tutustunut Saksassa koko kylän omis-

tamaan kansalaispuistoon, jossa pyörii viisi tuulivoi-malaa. Kylän 200 asukkaas-ta 40 on osakkaana tuuli-voimalayhtiössä.

Energianeuvoja Juk-ka Kontulainen suun-nittelee Satakunnan ja Varsinais-Suomen maatilojen energian-kulutuksen hallintaa.

�������������������������������������� ��������������������������� � �������� ������������������������ ���� ��������� ����� �������� ���������������������� ���������������������� �������� ��������������� ������ �������������������������������� ����������������������������� ������������������ �������� ������������ ����� ���� ������������� �������� ������� ��������������� ����������������������������������������� ���������

����������������� ��������� ��� ������������ ���������������������� ������� ���� ���� �������

����������������� ��������� �­������������������������ ��������� �­�­������������������ ��������� �­­���

�����������������������

������������������

Uudistushakkuuilmoitus-ten hehtaarimäärä hyppä-si yksityismetsissä elokuun ennakkotietojen perusteella ennätyslukemiin. Hehtaari-määrä nousi lähes 22 000 eli yli 3-kertaisiksi edelliseen vuoteen verrattuna. Ko-ko alkuvuoden kertymä on runsaat 66 000 hehtaaria eli selvästi yli kahden edellisen vuoden tason. Tiedot käy-vät ilmi metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämis-keskus Tapion keräämistä tilastoista.

Kasvatushakkuisiin va-rattujen kohteiden pinta-ala nousi yksityismetsien metsänkäyttöilmoituksis-sa elokuun ennakkotieto-jen perusteella lähes 50 000 hehtaariin. Määrä ylittää viime vuoden tason lähes kolminkertaisesti. Koko al-kuvuoden kertymä oli lä-hes 213 000 hehtaaria, mi-kä on lähes kaksi kertaa vii-mevuotista enemmän.

– Vuodesta 2010 on met-sänkäyttöilmoitusten pe-rusteella muodostumassa selvästi kahta edellisvuotta vilkkaampi vaikka myrsky-jen vaikutukset jätettäisiin-kin huomiotta. Kokonai-suutena ollaan jo lähes en-nätysvuoden 2007 tahdis-sa. On onni onnettomuu-

dessa, että myrskypuulle on nyt markkinoilla kysyntää, arvioi Tapion johtaja Ritva Toivonen.

Elokuun ennakkotiedot näyttävät niin ikään selvää nousua kaikkien metsän-omistajien metsiin koh-distuvissa hakkuuaikeissa. Uudistushakkuissa luvut nousivat selvästi yli kolmen edellisen vuoden tason eli lähes 27 000 hehtaariin. Ko-ko alkuvuoden aikana heh-taareja kirjattiin yli 97 000. Kasvatushakkuisiin varat-tiin lähes 59 000 hehtaaria, kun viime vuonna päästiin alle puoleen tästä. Koko al-kuvuoden kertymä on lähes 309 000 hehtaaria.

Hakkuisiin valmistaudutaan erittäin aktiivisesti

tiina ahonen

le tarjouksia. Tähän on tu-lossa selvä parannus metsä-keskusten uuden Metsään.fi palvelun myötä. Nyt koh-teita voi etsiä mm. metsä-keskusten Metsään Palstat -verkkopalvelun avulla.

Niksejä kuulijoilleIltapäivän Puulämmittäjän tietolaarissa kuultiin lyhyi-tä esityksiä polttopuusta ja puulämmityksestä. Hyvä-laatuinen ja kuiva poltto-puu varmistavat sen, että takan lämmöstä voi naut-tia turvallisesti ja ympä-ristöystävällisesti ja samal-la säästää lämmityskuluis-sa. Puut kannattaa sytyttää päältä päin ja täyttää puilla korkeintaan kaksi kolman-nesta tulisijasta. Ja jos polt-

topuuta ei ole omasta takaa, sitä voi kätevästi ostaa met-säkeskusten ylläpitämästä Halkoliiteri.com -poltto-puun verkkokaupasta.

Näytteilleasettajat, joita oli noin 30, olivat tuoneet näytille pilkekoneita, hak-

kureita, kattiloita ja muuta päivän teemaan liittyvää.

Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Prizztech/Maa-seudun uusiutuvat energi-at Satakunnassa -hanke se-kä Winnova/Ulvilan toimi-piste.

metsä8.10.201010 MAASEUTU

Jussi Somerpalo

Länsirannikon puuenergia-päivää saatiin viettää aurin-koisessa syyssäässä Kullaal-la lauantaina.Tapahtumas-sa oli näytillä koneita hak-kurista kattilaan ja sisäti-loissa tarjoiltiin tuhti pa-ketti puuenergia-asiaa se-minaariväelle. Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäis-tä kertaa.

Aamupäivän seminaaris-sa, jonka avasi kansanedus-taja Timo Kalli, kuultiin asiantuntijoiden esityksiä puuenergiasta. Yhteenve-tona esityksistä voisi tode-ta, että metsäenergiaa kos-kevat kansalliset käyttöta-voitteet ovat haastavia. Ne

tarjoavat samalla mahdol-lisuuden metsäenergiaan liittyvän liiketoiminnan kasvulle niin metsänomis-tajille kuin metsäenergian logistiikkaketjussa mukana oleville yrittäjille.

Tarvitaan lisää polttajiaJotta hakepuu saadaan liik-keelle, tarvitaan lisää ky-syntää puupolttoaineelle, toisin sanoen uusia puuta käyttäviä laitoksia. Toisaalta myös tarjontaa tulisi lisätä tiedottamalla metsänomis-tajille sopivista korjuukoh-teista ja energiapuun kor-juun hyödyistä ja haitoista. Metsähakkeen korjuu voi-taisiin Satakunnassa kak-

sinkertaistaa. Valtiovallan tuki energiapuun korjuulle on välttämätön, mikäli ha-lutaan saada puu liikkeelle nuorista metsistä.

Koneyrittäjien Simo Jaakkola esittikin toiveen, että KEMERA-tuki suun-nattaisiin nykyistä hieman järeämpipuustoisiin leimi-koihin, joissa kertymät oli-sivat suurempia ja työ ta-loudellisesti kannattavam-paa. Tällä hetkellä energia-puun korjuu on koneyrit-täjälle taloudellisesti hei-koiten kannattava työla-ji. Hän esitti myös toiveen metsävaratietojen nykyis-tä paremmasta saatavuu-desta, jotta yrittäjät voisi-vat tehdä metsänomistajil-

Tuhti tietopaketti puuenergiapäivästä

Päivän päätteeksi järjestettiin polttopuuhuutokauppa. Meklarina toimi Juha-Pekka Koivusalo Winnovasta.

Jussi somerpalo

VINYYLIVERHOUKSENHINTAROMAHDUS !Edustava talon ULKOVERHOILU + 50 vuoden takuu+ huolto- ja maalausvapaa

hinta sis. alv:n sekä tarvittavat listoitukset VINYYLIN VOI ASENTAA

SÄÄSSÄ KUIN SÄÄSSÄ,

JOPA TALVELLA TAI

SYKSYN SATEISSA

NAANTALIN VINYYLIPOJAT OY044 - 523 3374

metsä 8.10.2010MAASEUTU 11

Lämpö- ja voimalaitoksis-sa käytettiin vuonna 2009 ennätykselliset 5,4 mil-joonaa kiintokuutiometriä metsähaketta. Koko maan hakkuukertymä oli sama-na vuonna hieman vajaa 48 miljoonaa kiintokuutio-metriä. Metsähakkeen käyt-tö on yli viisinkertaistunut 2000-luvun alusta, jolloin vuotuinen metsähakkeen käyttö oli vajaa miljoona mottia. Ainoa poikkeus oli vuosi 2007, jolloin käyttö pieneni edelliseen vuoteen verrattuna.

Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi puuta palaa runsaas-ti myös pienkiinteistöis-sä. Metlan mukaan pien-taloissa käytettiin poltto-puuta lämmityskaudella 2007/2008 6,7 miljoonaa kiintokuutiometriä.

MonikertaiseksiNykyiset korjuumäärät ei-vät kuitenkaan riitä vaan metsähakkeen käyttö tulisi kaksin- tai kolminkertais-taa vuoteen 2020 mennes-sä, jotta EU:n asettama uu-siutuvien energialähteiden käyttötavoite saavutettai-siin. Tämän tavoitteen mu-kaan uusiutuvien energia-lähteiden osuus loppuku-lutuksesta vuonna 2020 on EU:ssa keskimäärin 20 pro-senttia. Suomessa uusiutu-vien osuuden tulisi kui-tenkin tästä poiketen olla vuonna 2020 38 prosenttia. Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus loppuku-

lutuksesta on noin 30 pro-senttia.

Ammattiväkeä mukaanLounais-Suomen metsä-keskuksen arvion mukaan energiapuun, ts. hakkuu-tähteen, kantojen, pien-puun, käyttö voitaisiin Lounais-Suomessa metsä-varojen puolesta kaksin-kertaistaa vaarantamat-ta metsävarojen kestävän käytön periaatetta. Ketjus-sa metsästä kattilaan met-sänomistajat ovat keskei-sessä asemassa ketjun alku-päässä energiapuun tuotta-jina ja myyjinä. Seuraavaan vaiheeseen eli energiapuun korjuuseen ja kuljetukseen tarvitaan riittävästi kalus-toa ja ammattitaitoista työ-voimaa. Tarvitaan myös li-sää puuta käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia sekä puu-energian käytön lisäämistä niissä olemassa olevissa lai-toksissa, joissa se on tekni-sesti mahdollista.

Uusia tukimuotojaKonkreettisten toimien li-säksi on Työ- ja elinkein-oministeriön Uusiutuvan energian velvoitepaketissa esitetty kolmiosainen tuki-paketti metsäenergian kil-pailukyvyn parantamiseksi. Sen mukaan ”pääosa met-säenergian hyödyntämi-sen kasvusta tulisi tapah-tua pienpuulla ja kannoil-la, joista etenkin pienpuun korjuukustannukset ovat

nykyisellään liian korkeat energiayritysten maksuky-kyyn nähden. Tämä edel-lyttää uusia tukimuotoja

metsäenergian hyödyntä-misen lisäämiseksi. Metsä-energian lisäkäyttöä varten on määritetty kolmiosainen tukipaketti, jolla nostetaan metsäenergian kilpailuky-ky tasolle, jossa tarvittava kasvu voi tapahtua. Esitet-tävään tukipakettiin sisäl-tyvät pienpuun energiatu-ki, metsähakkeen ja vaihto-ehtoisen polttoaineen kus-tannusten välisen erotuk-sen kattamiseksi maksetta-

va syöttötariffi ja ns. pien-ten CHP-laitosten syöttö-tariffi.”

Metsäenergiatavoitteet ovat haasteellisia, mutta ei-vät kuitenkaan mahdotto-mia, saavuttaa. Lounais-Suomen metsissä kyllä riit-tää puuta sekä poltettavaksi että muuhun käyttöön.

Jussi Somerpaloprojektipäällikkö, puuenergianeuvojaMetsäkeskus Lounais-Suomi

Metsäenergiassa haastetta kerrakseen

Energiapuun, hakkuutähteen, kantojen ja pienpuun, käyttö voitaisiin Lounais-Suomes-sa metsävarojen puolesta kaksinkertaistaa vaarantamatta metsävarojen kestävän käytön periaatetta.

Tarvitaan myös lisää puuta käyttäviä lämpö- ja voima-laitoksia.

Jussi somerpalo

Härmälä energiaosaston ylijohtajaksiEsa Härmälä on nimitet-ty työ- ja elinkeinoministe-riön energiaosaston ylijoh-tajaksi 1.1.2011 alkaen. Ag-ronomi Esa Härmälän (56) tehtävä työ- ja elinkeinomi-nisteriön energiaosaston osastopäällikön virassa on määräaikainen 31.12.2015 saakka. Tehtävä vapau-tui, kun sen pitkäaikainen hoitaja Taisto Turunen jäi eläkkeelle elokuun lopussa. Tehtävää hoitaa tällä het-kellä teollisuusneuvos Ar-to Lepistö.

Härmälä siirtyy minis-teriön ylijohtajaksi Euroo-pan lannoiteteollisuusyh-distyksen (Fertilizers Euro-pe) toimitusjohtajan tehtä-västä. Sitä ennen hän toimi Maa- ja metsätaloustuotta-jain Keskusliitto MTK ry:n johtokunnan puheenjohta-jana vuosina 1994–2006.

Työ- ja elinkeinomi-nisteriön energiaosastol-le kuuluvat energiapolitiik-ka mukaan lukien energia-talouden kehityksen enna-kointi ja analysointi, uu-siutuvan energian ja ener-giatehokkuuden edistämi-nen, energiamarkkinoiden toimivuus, energiansaan-nin varmuus, ydinenergia, ydinturvallisuus ja ydinjä-tehuolto, ilmastopolitiikan kansallisen valmistelun ja toimeenpanon yhteenso-vittaminen ja kasvihuo-nekaasujen päästökaupan valmistelu ja toimeenpano sekä energiateknologia ja -viestintä.

MAASEUTUELINKEINOT, ILMAJOKI | METSÄTALOUS, ÄHTÄRI www.seamk.fi

Opiskele työn ohessa!

HAKUAIKA 13.9.–15.10.2010

Hae tammikuussa alkaviin agrologiopintoihin:- Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma (Ilmajoki)

Suomen suurin AMK-agrologien kouluttaja:Uutuutena elintarvikeagrologin opinnot

metsä8.10.201012 MAASEUTU

Työ-ja elinkeinominisTeriön Metsäalan strategisen ohjelman toimeksiannosta tehdys-sä puumarkkinoiden toimintaa koskeneessa selvityksessä Pöyry Oy esitti, että olisi tarpeen perustaa keskustelufoorumi, joka keskustelee puumarkkinoiden kehityksestä ja hintaan vai-kuttavista tekijöistä, sekä seuraa Suomen hin-takilpailukyvyn kehittymistä ja puun hintaan vaikuttavia tekijöitä sekä seuraa Suomen hinta-kilpailukyvyn kehittymistä ja puumarkkinoihin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Maa-ja met-sätalousministeri sirkka-liisa anttila joukkoi-neen pisti asian ripeästi käyntiin ja ensimmäi-nen puumarkkinatyöryhmän kokous kattaval-la ja laajalla sekä asiantuntevalla joukolla on jo pidetty.

PuumarkkinaTyöryhmän ensimmäi-sessä tapaamisessa keskustelua herätti se, millaisella aluejaolla toteutuneiden puukaup-pojen hintatasoa seurataan. Puukaupan toimi-joilta toivottiin myös mahdollisimman laajaa hintatietojen antamista, erityisesti itsenäisiltä sahoilta ja valtakirjakauppaa tekeviltä metsän-hoitoyhdistyksiltä. Laajaa hyväksyntää sai eh-dotus siitä, että toteutuneet hintatiedot julkais-taisiin leimikkotyypeittäin. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että ensihar-vennuksille, muille harvennuksille ja päätehak-kuille kerättäisiin omat tilastot toteutuneista hinnoista. Tämä olisi merkittävä uudistus, sil-lä asiaa tuntemattomalle vain yhden hinnas-ton seuraaminen voi johtaa väärään käsityk-seen eri puutavaralajien kulloiosestakin makki-nahinnasta.

Professori matti kärkkäinen on osuvasti to-dennut, että suurin este puukaupoille on tällä hetkellä hintaodotukset. Puuta ei myydä, kos-ka muistissa ovat vielä parin vuoden takaiset hetkelliset huippuhinnat. Tilanteeseen ei pal-jon vaikuta se, mikä markkinatilanne tällä het-

kellä reaalisesti on. Foex Oy:n erilaisiin indek-seihin perehtyneellä konsultilla matti sihvo-sella oli puumarkkinatyöryhmän kokouksessa pitämässään esityksessä yksi ratkaisuehdotus siihen miten puumarkkinoita häiritseviä hin-taodotuksista voitaisiin vähentää. Käytännössä hintaindeksin käyttö raakapuukaupassa toimi-si niin, että puunmyyjä ja ostaja sopivat esimer-kiksi viiden tai vaikkapa kymmenen vuoden ai-kana myytävät puumäärät ja niiden toimitus-ajankohdat. Kunkin toimitusajankohdan hinta määräytyisi sen hetkisen indeksin perusteella. Indeksi määritellään sen hintatiedon perusteel-la, joka on kerätty eri puun ostajilta mahdolli-simman kattavasti. Hintatiedot kerätään aino-astaan sellaisilta ostajilta, joiden puukaupat ei-vät ole indeksiin sidottuja.

TieTo ToTeuTuneiden kauppojen hinnois-ta pitäisi kerätä vähintään viikottain. Indeksiin perustuvassa puukaupassa hinnan keruun alu-eellisella jaolla ei ole suurta merkitystä, koska on oletettavaa, että hinnan muutokset ovat sa-mansuuntaisia koko maassa. – Indeksiin sidotussa raakapuukaupassa on oleellista se, että myyjä saa puustaan aina markkinahinnan, jonka puolueeton osapuoli on määritellyt, Sihvonen on todennut. Vastaavanlaisia sopimusasiakkaille räätälöityjä takuuhintajärjestelmiä on jo lähes kaikilla suu-rilla puun ostajilla. Ne poikkeavat Foexin esitte-lemästä siinä, että sopimusaika on huomatta-vasti lyhyempi ja hinnan muutoksen määrityk-sestä vastaa puun ostaja.Foexin tavoitteena on luoda kansainvälinen in-

deksiperhe puuperäiselle biomassalle sen eri käyttömuodoissa alkaen raakapuusta aina val-miisiin teollisiin puutuotteisiin saakka. Esimer-kiksi puupellettien hintaindeksiä julkaistaan jo nyt säännöllisesti. Vastaava käytäntö on ollut käytössä jo pitkään muun muassa öljyn, maa-kaasun ja sähkön hintatason määrityksessä. Tarvitaan vain yhteinen näkemys ja päätös asi-assa. – Jos raakapuu markkinoille päätetään kehittää hintaindeksi niin se on tehtävissä yhdeksässä kuukaudessa, lupaa Matti Sihvonen.

joTain uuTTa raakapuumarkkinoiden toimi-vuuden parantamiseksi pitää kehittää. Pouk-koileva kaupankäynti ei ole puun myyjän eikä ostajan etu. Jos halutaan kehittää suomalaista metsien omistusta siihen suuntaan, että met-sänomistus keskittyisi entistä enemmän sellai-sille henkilöille tai yhtymille, jotka haluavat kar-tuttaa metsäomaisuuttaan, pitää puukaupan toimivuuteen voida luottaa. Metsiä ei kanna-ta hankkia eikä puuta kasvattaa, jos business ei toimi, eli käytännössä puuta osteta markki-nahintaan markkinoille tuleva määrä. Toimiva puukauppa vaikuttaa suoraan myös siihen mi-ten metsänhoitoon panostetaan. Indeksiin si-dottu raakapuun hinta mahdollistaa myös met-sämaan arvonmäärityksen pidemmällä aika-jänteellä. Sama koskee puuvarastoja ja metsäy-rityksiä.

Rauno Numminen

Puumarkkinoihin haetaan lisää potkuaHintaindeksin toimivuutta selvitetään raakapuumarkkinoilla.

Puukaupan hintaindeksoinnilla voidaan vaikuttaa siihen, että puukauppa ei ole niin poukkoilevaa ja ennalta arvaamatonta kuin nyt.

metsä 8.10.2010MAASEUTU 13

Rauno Numminen

Puunostajien yhteydenpi-to metsänomistajiin ennen hakkuun aloittamista on lo-pahtanut. Pahimmissa ta-pauksissa metsänomistaja on saanut tiedon toimen-piteistä metsässään vasta, kun kaikki puut on hakat-tu ja mahdollisesti ajettu jo tehtaallekin. Luottamus on koetuksella, jos metsän-omistaja ei missään vai-heessa näe metsästään kaa-dettuja puita.

Metsäliiton Rauman pii-ripäällikkö Pekka Kanto-la näkee erittäin tärkeänä sen, että metsänomistajal-le ilmoitetaan joko soitta-malla tai tekstiviestillä pa-ri kolme päivää ennen hak-kuun aloittamista. Aina-kin Metsäliitto on ohjeis-tanut henkilökuntansa toi-mimaan näin. Virheitäkin voi kuitenkin sattua. Met-sänomistajien palaute ote-taan huomioon toimintaa kehitettäessä.

– Jos metsänomistaja ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, niin hänen kan-nattaa antaa siitä palautetta, Pekka Kantola kehottaa.

KetjuongelmiaPuun korjuussa on siirryt-ty alueurakoitsija malliin. Siinä yhdellä urakoitsijalla voi olla useita aliurakoitsi-joita palveluksessaan. Alu-eurakoitsija jakaa työt ali-

urakoitsijoilleen. Syy puu-nostajan ja puun myyjän välisiin tiedonkatkoksiin voi olla siinä, että ketju os-tomiehen ja hakkuukoneen kuljettajan välillä on piden-tynyt. Tämä voi aiheuttaa katkoksen tiedonkulussa. Näin ei kuitenkaan saa ta-pahtua. Ongelma on pikai-sesti hoidettava kuntoon.

Jo etäisyyden vuoksi

Asianajaja Markku Asma-la Asianajotoimisto Asma-la, Härmäläinen, Santa-vuo Oy:stä muistuttaa, et-tä sopimuksista on pidettä-vä kiinni olivatpa ne sitten suullisia tai kirjallisia. Jos näin ei tapahdu, niin ky-seessä on sopimuksen vas-tainen menettely. Pahim-massa tapauksessa puunos-

taja voi joutua korvausvel-volliseksi, jos ilmoituksen laiminlyönnistä johtuen metsänomistaja ei ole voi-nut tulla hakkuutyömaalle ja vahinko pääsee tapahtu-maan.

Esimerkkinä Asmala mainitsee vaikkapa ajorei-tin valinnan hakkuutyö-maalle. Metsänomistajalla voi olla syynsä vahinkojen välttämiseksi ohjata hak-kuukone metsäänsä valit-semaansa reittiä.

– Jos vahinko sattuu, on metsänomistajalla oike-us vahingonkorvaukseen, Markku Asmala sanoo.

Yhteydenpito puun os-tajan ja puun myyjän vä-lillä tulee koko ajan entis-tä tärkeämmäksi, kun etä-metsänomistajien määrä li-sääntyy. Kaukana metsäti-laltaan asuva metsänomis-taja on täysin tietämätön tapahtumista metsissään, jos hän ei saa tietoa hak-kuista puun ostajalta.

Puunostajien yhteydet metsänomistajiin kuntoonMetsänomistaja haluaa tietää ennakkoon hakkuun aloituksesta metsässään.

Jos metsän-omistaja ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, niin hänen kannattaa antaa siitä palautetta.

Puukaupasta saatavien rahavirtojen ennakointi pidemmäl-lä aikavälillä on tärkeää metsänomistajalle.

Parhaat paikat8.10.201014 MAASEUTU

Parhaat paikat 8.10.2010MAASEUTU 15

En olE koskaan pelannut golfia, enkä uskoakseni ryhdy kovin pian sitä harras-tamaankaan. Golf-maailmasta minulla on silti selkeä käsitys. Laji on kallis ja sitä pelaavat herrat ja jääkiekkoilijat. Tarkem-min asiaa ajateltuani taidankin olla mel-koinen golf-asiantuntija. Tiedän, että vä-lineisiin kuuluu mailoja ja pallo. Sähkö-autolla on kiva huristella pitkin nurmi-koita ja mailapoika siirtelee muuta ka-lustoa. Nimistä tulee mieleen parillakin alalla ansioitunut Tiger Woods.

Juuri näin me luomme käsityksemme eri asioista. Vahvat mielikuvat ja kaavat ohjailevat ajatuksiamme. Jonkun yrit-täessä kertoa asioista muunlaisia puo-lia niin hän tekee propagandaa. Saades-samme lukea lehdestä uutisen, joka tu-kee omaa ajatusmaailmaamme, tote-amme tienneemme asian olleen juu-ri näin. Muunlaiset jutut ohitamme hai-hatteluna.

HirvEnmEtsästyksEEn liittyy juuri näitä mielikuvia. Mielikuvissa isot herrat ja suurmaanomistajat jahtaa-vat hirviä pienessä kännissä. Hahmot ovat vatsakkaita ja punanenäisiä, aje-levat ympäri kyliä hienoilla maastureil-

la ja kauden lopuksi tunkevat neljännen pakastimen täyteen ilmaista lihaa. Urho Kekkonenkin oli aikanaan hirvimies. Hä-nellä kävi jahtivieraita sekä Ruotsista et-tä Neuvostoliitosta. Jahtien aikana hoi-dettiin maailman asioita. Asioilla on aina vähintään kaksi puol-ta. Niin jahdissakin. Hirvenmetsästyk-seen osallistuu toki herroja ja kuninkaal-lisia, kuitenkin valtaosa metsästäjistä on ihan tavallisia suomalaisia miehiä ja nai-sia. Jakauma on täydellinen läpileikka-us kansasta. Metsästäviä maanomistajia on toki paljon, se johtunee siitä, että he yleensä asuvat maaseudulla jossa met-sästys on tärkeä harrastus. Kännissä ei kukaan uskalla ajella eikä ampua.

AsElupAkäytäntö on nykyisellään niin tiukkaa, että kännittelemällä sinusta tulee helposti entinen aseluvan omista-ja. Valtaosa hirvimiehistä on keski-ikäisiä ja siinä vaiheessa keskivartalolihavuus yleensä yllättää. Mutta on niitä hoikki-akin metsästäjiä. Maastureitakin löytyy, yleisimmät ajoneuvot taitavat kuitenkin olla Nissanit ja Toyotat. Niillä ne ajele-vat tavalliset metsästämättömätkin pul-liaiset.

sAAlistA sAAdAAn ja sitä syödään pitkin vuotta. Lihan edullisuudesta ei kannata kovin paljoa puhella. En ole us-kaltanut koskaan laskea riistanlihan to-dellista hintaa. Väline-, lupa-, vaatetus- ja kulkemismaksuista kertyy vuosittain sellainen summa, ettei sitä tohdi esitel-lä edes perhepiirissä. Lähikaupan liha-tiskiltä löytyy paljon edullisempaa lihaa. Mutta kuten sanottua – maksaa se golf-osakekin.

luonto8.10.201016 MAASEUTU

KOLUMNI n Reima Laaja

Ilmaista lihaa

Reima Laajariistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri

Pian viimeisetkin metsään lähtöä panttailleet eteläisen Suomen seurueet ovat hirvieläinjahdissa. Metsästys on ollut käynnissä parisen viikkoa.Hirvieläinten pyyntiin osallistuu Satakunnan riistanhoi-topiirin alueella vuosittain noin 7 000 metsästäjää. Hirvi-lupia, 2 021 kpl, on 15 prosenttia viime vuotta enemmän, valkohäntäpeuroja entinen määrä, 4 735.

Kohta kaikki jahdissa mukana

Sattumia on niin luonnossa kuin liikenteessä. Yksi eri-koisuus tapahtui Säkylän Huovinrinteellä viime perjan-taina. Peura kun törmäsi polkupyörällä liikkuneeseen va-rusmieheen.

Oman komppaniansa mukana ampumaradalle pyöräile-mässä ollut naispuolinen varusmies kertoi peuran tulleen yllättäen tien vasemmalta puolelta metsästä ja törmän-neen häneen. Törmäyksen seurauksena varusmies kaatui ja loukkasi vasemman kätensä. Myös peura kaatui, mut-ta nousi välittömästi jaloilleen ja jatkoi menoaan. Louk-kaantunut varusmies toimitettiin Säkylän terveysasemalle, mutta pian hän palasi yksikköönsä toipumaan.

Sattumus peuran kanssa

Viikko sitten viikonloppuna noin 60 000 ihmistä eri puo-lilla Eurooppaa tarkkaili muuttolintuja 34 maassa ja il-moitti nähneensä yhteensä yli 2,7 miljoonaa lintuyksilöä. Suomesta ilmoitettiin runsaat 360 000 lintua, joista eni-ten valkoposkihanhia (yli 70 000), räkättirastaita (43 000) ja alleja (24 000). Eniten lintuja havaittiin Ruotsissa (680 000 yksilöä).

Koko Euroopassa runsaimmat lajit olivat kottarainen, sinisorsa ja nokikana.

60 000 ihmistä tarkkaili lintuja

koneet ja laitteet 8.10.2010MAASEUTU 17

Vuoden Käsityöyrittäjä 2010 -kilpailun voittajak-si on valittu vähäkyröläi-nen pläkkyrimestari Pentti Tuominen. Tuomaristo ar-vosti perinneosaajan ver-kottumiskykyjä.

Menestystä Käsillä – Vuo-den Käsityöyrittäjä 2010 -kilpailun tuomaristo esitti voittajavalinnasta seuraa-vat perustelut:

– Tuominen on tehnyt

suuren työn vanhan perin-neammatin elvyttämiseksi. Hän edustaa tinkimätön-tä laatuajattelua ja ammat-tiylpeydellä hoidettua käsi-työyrittäjyyttä. Hän on hel-posti lähestyttävä verkottu-ja, joka on onnistunut sol-mimaan pitkäaikaisia yh-teistyösuhteita asiakkaiden kanssa ja toimivia kump-panuuksia käsityöyrittäji-en kesken.

Tuominen on rakenta-nut pläkkisepän työstä yri-tystoimintaa, joka ulot-tuu tuotesuunnittelusta oman ja muidenkin seppi-en töiden markkinointiin ja suunnitteluun.

Hänen työnäytöksensä eri puolilla Suomea ovat tuoneet näkyvyyttä koko pienelle toimialalle, ja hän on työpajoineen tarjonnut mielenkiintoisen matkai-

lukohteen omaan kotikun-taansa.

Voittaja pitää oman me-nestymisensä perusedelly-tyksenä ammattiosaamis-ta ja kädentaitoja. Yrittä-jyys vaatii enemmän.– Kä-sityöläisen pitää olla ää-rettömän ahkera, muuten ei pysy pinnalla. Pitää olla myös rohkeutta markkinoi-da ja myydä, puhua ihmis-ten kanssa ja tuoda itseän-

sä esille.Menestystä Käsillä –

Vuoden Käsityöyrittäjä 2010 -kilpailun tuomaris-toon kuuluvat tänä vuon-na toiminnanjohtaja Kai-ja Uola, Etelä- Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyh-distys, toimitusjohtaja Ii-na Åman, Viestintätoimis-to Tenho, sekä toimitus-johtaja Raimo Pollari, Ete-lä-Pohjanmaan Messut.

Pläkkyrimestari on Vuoden Käsityöyrittäjä

Pläkkyrimestari Pentti Tuo-minen.

koneet ja laitteet8.10.201018 MAASEUTU

Syksyn Kone-Forum -näyt-telyn valmistelut ovat hy-vässä vauhdissa, ja tapah-tumaan odotetaan yli 30 000 vierailijaa. Tampereella ovat esillä 14.-16.10. kaikki Suomessa myytävät puimu-rimerkit eli Case IH, Claas, John Deere, New Holland ja Sampo.

Näytteilleasettajat panos-tavat monipuolisuuteen ja maatalouden ammattilaisia kiinnostaviin uutuuksiin, joita on tulossa runsaasti kaikilta näytteilleasettajil-ta niin karja- kuin viljati-lojen tarpeisiin. Urakointi-segmentti on kasvanut vuo-sittain ja sillä on tärkeä osa näyttelyssä.

Isot yhdessäA-hallissa löytyy puintite-hoa, kun kaikki Suomes-sa edustetut puimurit esi-tellään siellä. Agrimarket

esittelee Sampo Rosenlew ja John Deere -puimurei-ta, Konekesko mm. uuden Claas Lexion sarjan, Ag-ritek tuo näyttelyyn Case IH Axial Flow -rumpupui-murin sekä New Holland -malleja.

Agrimarket, Agritek, K-maatalous, Konekesko ja Yrittäjien Maatalous järjes-tävät näyttelyn nyt ensim-mäistä kertaa yhdessä. Uu-distunut Kone-Forum jat-kaa Tampereen näyttely-perinnettä, jonka mukaan maatalouskoneiden esit-telyllä ja ennakkohankin-tojen käynnistämisellä on keskeinen rooli. Viljelytek-niikan osalta esitellään lan-noituksen ja kasvinsuoje-lun tuloksia ja siemenlajik-keiden uutuuksia.

K-maatalouden työko-neuutuuksista esitellään Claas tuoteperheestä mm. Claas Cargos 9600 kombi-

vaunu, Disco 3500 TC hi-nattava niittomurskain ja JF GXF 3605 P etuniitto-murskain sekä Weidemann T4512 CC 35 kurottaja. Ag-rimarket tuo näyttelyyn uu-tuuksina mm. Fliegl-pus-kutyhjennysvaunut ja niit-tomurskain- sekä noukin-vaunu uutuuksia Kronelta. Agritek esittelee uudet por-taattomat Case IH ja New Holland -traktorimallit te-holuokassa 125-200 hv. Ag-ritekin työkoneuutuuksia ovat Kverneland-Taarupin yhdistelmävaunut, etuniit-tomurskaimet ja karhotti-met. Y-Maatalouden osas-tolla nähdään mm. Mepun maahantuomat kanadalai-set AGI:n tuuletuspohja-siilot, pyyhkäisyruuvit se-kä hihnakuljettimet. Kone-kesko esittelee tien- ja kiin-teistönhoitoon Stark hie-koitin-, aura- ja harjakone-malliston.

Kahdeksas Tampereella

Kone-Forum järjestetään nyt kahdeksannen kerran Tampereella. Näyttely on avoinna päivittäin 9–17 kaikkina kolmena näytte-lypäivänä 14.–16. lokakuu-ta. Näyttelypaikan, Tam-pereen Messu- ja Urheilu-keskus Pirkkahallin, käy-tössä on sisätilaa yhteen-sä 20 000 neliömetriä. Työ-näytöksiä järjestetään ulko-alueilla. Tapahtumapaikan pysäköintijärjestelyjä tulee helpottamaan uusi, ennen näyttelyä valmistuva park-kialue.

Sisäänpääsy ja pysäköin-ti ovat maksuttomia. Näyt-teilleasettajat järjestävät yh-teiskuljetuksia tilaisuuteen useilta paikkakunnilta.

Kaikki puimurit esillä Tampereella

Syyskuun ensirekisteröinti-tilastossa Subaru nousi 159 myydyllä autolla Suomen halutuimmaksi nelivetoau-tomerkiksi.

Autokauppa jatkoi Suo-messa nousua myös syys-kuussa. Myynninkasvua nelivetoautojen kohdal-la kirjattiin edellisvuoteen verrattuna 16,7 prosenttia.

Kuukauden myydyin ne-livetoautomerkki Suomessa oli Subaru, joita syyskuus-sa rekisteröitiin kaikkiaan 159 kpl. Kakkosena oli Vol-vo (113) ennen Audia

(103) ja Volkswagenia (103) sekä Toyotaa (91).

Subarun ensirekisteröin-nit Suomessa nousi syys-kuun jälkeen 1 016 autoon, joka on 61,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

–Olemme panostaneet aktiivisesti jälleenmyynti- ja huoltoverkostoomme se-kä asiakaspalveluun. Myös

uudistunut mallisto, luotet-tava neliveto sekä tehokkaat ja taloudelliset bensiini- ja dieselmoottoritarjonta ovat omalta osaltaan edesautta-neet myynnin kasvua. Su-baru tekee jatkuvasti työ-tä säilyttääkseen asemansa Suomessa ja muualla maa-ilmassa, Subaru Nordicin Suomen myyntijohtaja Sa-tu Salomaa sanoo.

Nelivetoautojen ensirekis-teröinnit merkeittäin/syys-kuu 2010 (kpl):

1. Subaru 1592. Volvo 1133. Audi 1034. Volkswagen 1035. Toyota 916. KIA 887. Honda 818. Mercedes-Benz 799. Skoda 5910. Nissan 52

Subaru syyskuun myydyin nelivetoauto Suomessa

9 687 uutta henkilöautoaAutokaupan positiivinen vire viime vuoteen verrat-tuna jatkui syyskuussa, jol-loin rekisteröitiin 9 687 uutta henkilöautoa. Viime vuoden syyskuuhun ver-rattuna kasvua kertyi 28,6 prosenttia. Vuoden alus-ta lukien on ensirekisteröi-ty 88 050 henkilöautoa, mi-kä on 21,3 prosenttia enem-män kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Uusien henkilöautojen

keskimääräiset hiilidioksi-dipäästöt ovat alentuneet Suomessa vuosina 2007– 2009 noin 10g/km vuotta kohti. EU15-maiden alu-eella uusien henkilöauto-jen keskimääräiset hiilidi-oksidipäästöt ovat sama-na ajanjaksona alentuneet noin 6 g/km vuosittain.

Syyskuun ensirekisteröin-titilastot osoitteessa www.aut.fi

Subarulla on pitkä kokemus nelivetotekniikasta.

van mönkijän tulee siis ol-la riittävän järeä. Perintei-set neljällä tai kuudella pyö-rällä varustetut mallit so-veltuvat hyötyajoneuvoiksi parhaiten.

– Maastomönkijöiden edelle ovat viime aikoina kiilanneet jämerät trakto-rimönkijät. Tehoiltaan työ-käytössä pärjäävän laitteen on oltava mielellään vähin-tään 500-kuutioinen, mutta kysyntää on jopa 850 -kuu-tioisille. Suuntaus on viime ajat ollut selvästi järeäm-pien laitteiden suuntaan, Miikka Mikkola Konepis-

te Mattilasta kertoo. Mikkolan mukaan mön-

kijä soveltuu vaikkapa lu-mitöihin, tien hiekoittami-seen, puukuormien nosta-miseen ja kuljettamiseen, rakennustarvikkeiden siir-telyyn ja peltotöihin.

– Mönkijöiden myynti on Satakunnassa ollut vah-vassa myötätuulessa. Pää-paino on ollut eteläisen Sa-takunnan ja Merikarvian sekä Luvian suunnalla.

Mikkolan mukaan oheis-myynti sekin on vilkastu-massa. Erilaisille työkaluil-le, lumiauroille sekä maa-

ja metsätalousvarusteille,on oma ostajakuntansa.

– Vinssi ja peräkärry -yh-distelmä on se yleisin han-kinta, mutta muitakin työ-tä helpottavia varusteita ky-sellään. Isot telasarjat me-nevät kuitenkin poikkeuk-setta tosikäyttöön.

Etu ketteryydestäPorilaisen yrittäjä-met-surin Juha-Matti Isosal-men mönkijä on tuttu nä-ky muun muassa Luvian metsissä.

– Mönkijän etuna on ket-teryys ja kevyt paino se-kä kohtalaisen pieni koko. Jonkin aikaa sitten vaih-doin hydrauliseen peräkär-ryyn, joka on osoittautunut erinomaiseksi valinnaksi.

Muun muassa puukuor-mien nostoa ja kuljetta-mista suorittavasta järeästä 700-kuutioisesta mönkijäs-tä löytyy ketteryyden lisäk-si mukavasti tehoja.

– Oikeastaan pienem-mällä laitteella ei näissä hommissa pärjäisikään.

LUSTO/Vesa-Pekka Järelä

Huvikäyttöön valjaste-tut mönkijät valittiin vie-lä vuonna 2007 Suomen Luonto -lehden äänestyk-sessä vuoden turhakkeek-si. Aiemmin vain vapaa-ajan kulkuneuvoina tutuk-si tulleita mönkijöitä käyte-tään kuitenkin tänä päivä-nä yhä enenevissä määrin myös hyötyajoneuvoina ja työkoneina.

Toki osa malleista sovel-tuu tänäänkin vain harras-te- tai vapaa-aika käyttöön, mutta markkinoilla on nyt myös jämerämpiä laittei-ta, joita käytetään ammatti-maiseen työntekoon.

Länsi-Suomen metsissä mönkijöitä tapaa työn mer-keissä vielä suhteellisen har-voin, ei Ulvilan kivikkoseu-duillakaan.

– Mitään suurta roolia ei mönkijöillä metsätöissä ole Luvian suunnallakaan. Silti mönkijän ja kuskin näkee jo metsässä varmemmin kuin hevospelillä työskentelevän, alueneuvoja Pekka Häkli Länsi-Suomen metsänhoi-toyhdistyksestä naurahtaa.

Tiettyihin töihinTraktorin syrjäyttäjäksi mönkijästä ei Häklin mu-kaan ainakaan aivan lähitu-levaisuudessa ole.

– Tietyissä hommissa mönkijä on toki varteen-otettava vaihtoehto. Nykyi-sin mönkijöihin on saata-vissa erilaisia peräkärryjä, joiden avulla maastossa on mahdollista kuljettaa halko-ja tai rankoja.

Myös taimien kuljettami-seen mönkijä tarjoaa Häklin mukaan käyttökelpoisen vaihtoehdon.

– Ja esimerkiksi hirven-metsästyskaudella mönki-jöiden avulla voidaan kul-jettaa kaadettuja hirviä pois maastosta. Maaston muoto

tietysti ratkaisee – kovin ki-vikkoisissa olosuhteissa pi-tää turvautua muihin kei-noihin.

Eurot ratkaisevatKotimainen puuhuolto on Häklin mukaan tänä päivä-nä niin kilpailtu, ettei mön-kijälle uskalla povata suurta roolia jatkossakaan.

– Eurot kuitenkin ratkai-sevat ja puuta on saatava metsästä ripeästi ja tehok-kaasti.

Vaikka Häkli näkeekin mönkijöiden tulevaisuuden lähinnä vapaa-ajan kulku-neuvona, positiivisia puolia laitteesta löytyy myös met-sätöissä.

– Traktoria ympäristöys-tävällisemmän mönkijän etuna on vaikeakulkuises-sa maastossa liikuttaessa kulkuneuvon pieni paino. Maastoon jäävät jäljet ovat vähäiset metsätraktorin jäl-kiin verrattuna.

Metsäkäyttöön suositelta-

koneet ja laitteet 8.10.2010MAASEUTU 19

INFO Mönkijä on tyypillisesti nelipyöräinen, neli- tai taka-

pyörävetoinen, yhdelle tai kahdelle henkilölle tarkoitettu moottoroitu maasto- tai liikenneajoneuvo, joka on suun-niteltu kulkemaan huonossakin maastossa. Mönkijästä käytetään myös nimitystä ATV, sanasta all-terrain vehicle, “kaikkien maastojen ajoneuvo”.

Mönkijöitä on tyypillisen nelipyöräisen lisäksi ole-massa myös kolmi-, kuusi- ja kahdeksanpyöräisiä malle-ja. Mönkijöille on tyypillistä yksisylinterinen 40–1000 cm3 polttomoottori. Suuremmat (yli 100 cm3) moottorit ovat lähes aina nelitahtisia.

Mönkijöissä on myös matalapaineiset, ajoneuvon ko-koon suhteutettuna suuret renkaat. Mönkijöitä on myös tieliikenteeseen rekisteröityjä ja jotkut tieliikennemön-kijät on rekisteröity kahdelle henkilölle. Vaihteistona on usein CVT-variaattori.

■

■

■

Juha-Matti Isosalmen järeälle mönkijälle on riittänyt töitä muun muassa Luvian suunnalla.Hydrauliikka on tullut avuksi.

Kaikkien maastojen kulkuneuvo on silti muutakin kuin vain vapaa-ajan ajoneuvo.

Vielä vaatimaton rooli metsässä

Suuntaus on viime ajat ollut selvästi järeämpien laitteiden suuntaan.

Mönkijämies kehuu työka-luaan - sillä pääsee ahtaim-piinkin paikkoihin.

(

Hydrauliikkaperäkärry on osoittautunut käteväksi avuksi.

8.10.201020 MAASEUTU