© O

P-Po

hjol

a

© O

P-Po

hjol

a

Ilta toisensa jälkeen uutislähetykset piirtävät kontrastisen kuvan Suomen yrityskentästä. Yhä uudelleen ja uudelleen meille esittäytyy iloinen, innovatiivinen ja eteenpäin pyrkivä pienyrittäjä tai start up -aktivisti. Suuryitysten roolina onkin sitten olla saman tarinan konna: veroja väistelevä, työntekijöitään säälimättä irtisanova ja toimipisteitään sulkeva kasvoton mammutti. Tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomen talous on yhä suurten yritysten dominoima. Suuryritykset kehittäjinä ja investoijina Merkityksetön ei ole sekään seikka, että suuryritykset vastaavat leijonanosasta maassamme tehtävistä tutkimus- ja kehityspanostuksista sekä investoinneista. Valmistuvien opiskelijoiden keskuudessa halutuimmat työpaikat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta nekin vakiintuneita suuryrityksiä. Viime vuosina mediassa on raportoitu pääosin negatiivisia asioita suuryrityksistä. Lähes viikoittain on kerrottu tulosvaroituksista, yt-neuvotteluista tai tuotannon siirtämisestä halvemman työvoiman maihin. Onko tosiaan niin, että

Suomesta on tulossa teollisesti kuihtuva tytäryritystalous, jolla ei enää ole aitoa houkuttelevuutta esimerkiksi kansainvälisen valmistajayrityksen näkökulmasta? Kehittyvä palvelutalous ei sekään ole vielä kyennyt luomaan uusia ison mittaluokan menestystarinoita. Ainutlaatuinen tutkimuskokonaisuus Suomessa Tässä raportissa esitetään keskeisimpiä havaintoja suomalaisen suuryrityskentän eli noin 250 suurimman yrityksen toiminnasta ja tilasta. Julkisista lähteistä ammennettujen perustietojen lisäksi raportoimme yritysten ylimmälle johdolle tekemiemme laajojen kyselytutkimusten tulokset. Näiden pohjalta voidaan muodostaa näkemys siitä, miten yritysjohto näkee liiketoimintansa keskeisimmät strategiset kehityskohteet nyt ja lähitulevaisuudessa. Tutkimuskokonaisuus toteutettiin ensi kertaa syksyn 2012 ja talven 2013 välisenä aikana. Siitä vastasi joukko Aalto-yliopiston professoreita ja tutkijoita yhteistyössä Pohjolan kanssa. Muodostunut aineisto on luonteeltaan ja laajuudeltaan Suomessa ainutlaatuinen. Analyysissa nojattiin tieteellisessä tutkimuksessa asemansa vakiinnuttaneisiin mittaristoihin.

Keskellä vallitsevaa taantumadiskurssia raporttien perusviesti on huojentava. Suuryritystemme tila ja kehitysnäkymät eivät viime vuosien vaikeasta suhdanteesta huolimatta näytä sittenkään niin negatiivisilta kuin mitä mediauutisoinnin perusteella voisi päätellä. Maassamme on runsaasti innovatiivisia ja elinvoimaisia, pätevästi johdettuja suuria yrityksiä, joilla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä globaalissa kilpailussa – nyt ja tulevaisuudessa. Suomi kilpailukykyiseksi myös globaaleille suuryrityksille Jos suuryritysten näkymät ovat kokonaisuudessaan hyvät, ei samaa valitettavasti voi sanoa Suomesta. Ikävä kyllä yritysten kasvupanostukset niin investointien kuin henkilöstön lisäämisen osalta ohjautuvat entistä enemmän kotimaan ulkopuolelle. Monet keskeiset indikaattorit ovat Suomen osalta kokonaan miinuksella. Käyttääksemme banaalia vertausta Suomen yhteiskunnan ja sille keskeisen suuryrityssektorin suhde alkaa muistuttaa näivettynyttä avioliittoa. Koettuaan toistuvia pettymyksiä paremmin toimeentuleva osapuoli silmäilee turhautuneena jo muualle. Kansantalouden ja

yksittäisen konsernin riippuvuus on useissa tapauksissa kiusallisen yksisuuntaista. Viesti on vakava ja valtiojohdon on reagoitava siihen. Halutessaan Suomi voi tulla jälleen toimintaedellytyksiltään kilpailukykyiseksi ja asenneilmastoltaan kannustavaksi asemapaikaksi globaalin sarjan suuryrityksille.

Henrikki Tikkanen Professori, KTT

Pekka Mattila, Vieraileva professori, VTT

© O

P-Po

hjol

a

© O

P-Po

hjol

a

250 suurimman Suomeen rekisteröidyn yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 320 miljardia euroa. Suuryritysten yhteenlaskettu liikevaihto vastaa yli 80% kaikkien Suomeen rekisteröityjen yritysten liikevaihdosta. Vertailun vuoksi koko Suomen bruttokansantuote vuonna 2011 oli 180 miljardia euroa. Suuryritysten liikevaihto on siis miltei 1,8-kertainen koko kansantuotteeseen nähden.

Pohjolan kannanotto

Suomen hyvinvoinnin näkökulmasta suuryritysten menestyminen on avaintekijä. Suomen kansantalous on riippuvainen suomalaisten suuryritysten menestymisestä. Suomen on luotava kestävä ja kannustava suuryritysstrategia. Meidän on laajasti tunnustettava suuryritysten merkitys kansantaloudellemme ja hyvinvoinnillemme ja toimittava sen mukaan.

© O

P-Po

hjol

a

Suomalaiset suuryritykset työllistävät noin neljänneksen yksityisen sektorin työvoimasta. Lisäksi suuryritysten kansantaloudellinen merkitys kertautuu alihankintaketjujen kautta. Kun lasketaan yhteen kotimaiset suuryritykset sekä ulkomaisten konsernien suomalaiset tytäryritykset, työllistämisprosentti on noin 63% Suomeen rekisteröityjen yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä. Finanssikriisin aikana suuryritysten henkilöstömäärä koki voimakkaan notkahduksen, eikä se ole vielä kääntynyt selkeään kasvuun. Vaikka suomalaisten suuryritysten työllistäminen on kasvussa, yhä pienempi osa siitä ohjautuu kotimaahan.

© O

P-Po

hjol

a

Finanssikriisin aikana suuryritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski noin 14 prosenttia. Lasku on kuitenkin vuodesta 2010 kääntynyt, mutta kasvu on ollut kriisiä edeltäneitä vuosia hitaampaa. Onko kyseessä häiriö vai olennaisesti heikentyneistä toimintaedellytyksistä johtuva pysyvä notkahdus?

Pohjolan kannanotto

Suuryritysten kasvu on ollut finanssikriisin jälkeen hitaampaa kuin pienempien yritysten. Toivottavasti suomalaiset suuryritykset eivät ole menettämässä uskoaan Suomeen. Ymmärrämmekö Suomessa riittävästi vallitsevan kehitystrendin vaikutuksia Suomen kansantaloudelle ja hyvinvoinnille?

© O

P-Po

hjol

a

Miltei kolmannes suomalaisista suuryrityksistä on ulkomaisten yritysten tytäryhtiöitä tai muutoin ulkomaisessa omistuksessa. Helsingin pörssiin suuryrityksistä on listattuna yhä noin neljännes. Arviolta 80% suomalaisista yrityksistä on perheyrityksiä, ja 250 suurimmasta yrityksestä perheyritysten osuus on noin 16%.

Pohjolan kannanotto

Suomalaiset suuryritykset eivät ole kansainvälisten suuryritysten konglomeraattien omistamia kasvottomia ja etäisiä yksiköitä. Päinvastoin – ne omistetaan pääsääntöisesti Suomessa ja niillä on sinivalkoinen sielu. Meillä on avaimet vaikuttaa suuryritysten olosuhteisiin Suomessa ja kommunikoida päätöksistä ja suunnitelmista suoraan heidän kanssaan.

© O

P-Po

hjol

a

Suuryrityksistä 21% toimii kaupan alalla (tukku-, vähittäis-, ja moottoriajoneuvojen kauppa, yms.). Kaupan alan yritykset ovat myös vahvoja työllistäjiä – noin 16% suuryritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä työskentelee kaupan alalla.

Faktaa

Toimialajakaumassa palvelut ovat ottamassa yhä suurempaa roolia. Tästä huolimatta vakiintunut toimialaluokitus ei huomaa nopeaa palveluistumista teollisuustoimialoilla: yhä useampi euro liikevaihdosta ja tätäkin suurempi osa monen yrityksen tuloksesta syntyy huolto-, ylläpito- ja käyttöpalveluissa.

© O

P-Po

hjol

a

Suuryritysten johtajat ovat korkeasti koulutettuja. Pääosalla on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava tutkinto. Johtoryhmien jäsenillä on useimmiten kauppatieteellinen tai tekninen koulutus. Naisten osuus johtoryhmän jäsenistä on edelleen kovin vähäinen – poikkeuksena viestintä- ja HR-johtajat, joista peräti yli kaksi kolmannesta on naisia. Keskeisessä talous- ja rahoitusjohtajan tehtävässä naisten osuus on jo 27%. Tästä roolista kasvetaan usein toimitusjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi.

Faktaa

Maailma muuttuu ja suomalaiset suuryritykset sen mukana. Suuryritysten johto on monimuotoistumassa kuten niiden toimintaympäristökin. Yhteiskunnan ja palveluntarjoajien on tunnistettava suuryritysten johdon monimuotoistumisen vaikutukset.

© O

P-Po

hjol

a

Suuryritykset maksavat kumulatiivisesti veroja yhteensä 3,10 miljardia euroa. Luku vastaa noin 62% yhteisöjen tuloverojen kokonaiskertymästä. Suuryritysten johtajien ilmoittaman perusteella suurin osa maksaa kaikki veronsa tai lähes kaikki veronsa Suomeen. Suurin vaikutus Suomen verokertymään on kuitenkin henkilöstön ansiotuloverokertymällä.

© O

P-Po

hjol

a

Yli 2 miljardin euron liikevaihdon kerryttävät yritykset muodostavat jopa yli 60% suuryritysten liikevaihdosta. Nokian osuus 250 suurimman yrityksen yhteenlasketussa liikevaihdossa on edelleen peräti 12,1% 2000-luvun aikana Nokian osuus on säilynyt miltei ennallaan. Suurimmat 125 yritystä tuottavat yhteensä noin 282 miljardin euron liikevaihdon, joka vastaa 88,3% osuutta 250 suurimman yrityksen liikevaihdosta.

© O

P-Po

hjol

a

Ulkomailta tuleva liikevaihto on pääosin kaikkein suurimpien yritysten ja konsernien varassa. Tulevaisuudessa myös pienempien suuryritysten on olennaista ja jopa välttämätöntä hakea kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta. Kyselyyn vastanneiden yritysjohtajien arvioiden mukaan suomalainen kysyntä tulee kutistumaan jo kuluvana vuonna, kun taas ulkomailla kysyntä jatkaa kasvuaan.

Pohjolan kannanotto

Suomi on vielä yritystoiminnan osalta Suomi-keskeinen. Tämä on muuttumassa ja se on myös hyvä asia monessakin mielessä. Mutta riskit on hyvä myös tunnistaa – valuuttoihin liittyvät riskien hallintakysymykset ja maksuliikenteen riskit tulevat keskiöön entistä suuremmassa merkityksessä tulevaisuudessa.

© O

P-Po

hjol

a

Sääntelyn lisäksi osaavien johtajien ja henkilöstön rekrytoiminen osoittautui mittavaksi haasteeksi useimmille yrityksille. Ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt kokivat rekrytointiin liittyvät haasteet voimakkaammiksi kuin suomalaiset yritykset. Kenties hieman yllättäen vähäisimmäksi haasteeksi miellettiin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät tekijät.

© O

P-Po

hjol

a

Vastanneet johtajat kokevat kilpailun intensiiviseksi sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla. Johtajien näkemyksen mukaan kilpailu ulkomaisilla markkinoilla on kuitenkin kovempaa. Jopa neljä viidestä johtajasta piti hintakilpailua toimialalleen ominaisena. Uusia kilpailuedun lähteitä siis kaivataan. Yritykset ottavat kilpailijansa vakavasti ja korostavat näiden toimien aktiivisuutta.

© O

P-Po

hjol

a

Suuryritysten investoinnit kohdistuvat tutkimuksen mukaan edelleen suurimmaksi osaksi Suomeen, mutta kehitysnäkymät ovat huolestuttavat. Ulkomaisilla markkinoilla ankaraa kilpailua kohtaavat yritykset investoivat myyntiin ja mainontaan enemmän kuin kilpailussa vähemmällä pääsevät. Yllättäen kotimaisilla markkinoilla painotus on päinvastainen. Yllättävää on myös, että useisiin liiketoiminnan kasvattamisen kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten tuote- ja palvelukehitykseen, markkinatutkimuksiin ja kilpailija-analyyseihin sekä tuotteiden ja palveluiden digitalisointiin investoidaan yhä suhteellisesti melko vähän.

© O

P-Po

hjol

a

Suuryritysten johtajat varsin laajasti arvioivat kysynnän laskevan Suomessa. Taustamuuttujista riippumatta kaikki yritykset näkivät markkinakasvun Suomessa heikoksi, mutta uskovat ulkomaisen kysynnän kasvavan. Kilpailukyky viennissä ja pääkonttoritoiminnoissa on tulevan menestyksen avain.

Pohjolan kannanotto Lorem ipsum dolor sit amet.

Pohjolan kannanotto

Suuryritysten kasvu tulee etenevissä määrin ulkomailta. Suomen merkitys suuryritysten markkinapaikkana vähenee. Tehokkaat toimenpiteet Suomen sisämarkkinan kehittämiseksi ovat tarpeen, jotta voimme ylläpitää Suomen asemaa. Mitä aikaisemmin olemme liikkeellä sitä valoisampi on tulevaisuutemme.

© O

P-Po

hjol

a

Alihankinnan odotetaan kasvavan Suomessa hyvin vähän mutta paljon enemmän ulkomailla. Keskiarvoa korkeampaa tulosta tehneet suuryritykset arvioivat lisäävänsä alihankintaostojensa määrää Suomessa. Lisäksi ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt arvioivat lisäävänsä alihankintaostoja Suomessa, mikä osittain selittyy näiden pääasiallisesta suuntautumisesta Suomen markkinoille.

Pohjolan kannanotto Lorem ipsum dolor sit amet.

Pohjolan kannanotto Lorem ipsum dolor sit amet.

Pohjolan kannanotto

Jos ja kun alihankinnat siirtyvät ulkomaille, on korvaavien työpaikkojen ja tuotannon syntyminen tärkeää. Julkisuudessa puhutaan pk- ja startup-yritysten merkityksestä, mutta tärkeämpää on todennäköisesti luoda strategia suuryritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.

© O

P-Po

hjol

a

Suomalaiset konsernit ja yritykset arvioivat kasvavansa useimmin Venäjän markkinoilla. Ulkomaisten konsernien suomalaiset tytäryhtiöt sen sijaan suuntaavat voimakkaammin Aasiaan. Hieman yllättäen suuryritykset näkevät kasvavansa Euroopassa, kun taas Lähi-idän ja molempien Amerikoiden odotetaan pysyvän miltei ennallaan. Liiketoiminnan kuihtumista ennakoitiin tapahtuvan useimmiten euroalueella mutta erityisesti myös Suomessa sekä Pohjois-Amerikassa.

Pohjolan kannanotto Lorem ipsum dolor sit amet.

Pohjolan kannanotto Lorem ipsum dolor sit amet.

Pohjolan kannanotto

Suuryritysten kasvu tulee Venäjältä, Aasiasta ja Euroopasta. Muiden yritysten kasvu tulee pääsääntöisesti kotimaasta. Tämän ymmärtäminen ja sisäistäminen on tärkeää. Suomalaisten suuryritysten tarpeet ovat merkittävästi erilaiset verrattuna muihin yrityksiin.

© O

P-Po

hjol

a

Keskeisimmäksi strategiseksi tavoitteeksi nousivat useimmin kustannus-tuottorakenteen parantaminen sekä myynnin voimakas kasvattaminen kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Heikoimmin kannattavat yritykset keskittyvät panostuksissaan kustannustehokkuuteen. Kannattavimpia yrityksiä erottavat panostukset kansainvälisille markkinoille.

Pohjolan kannanotto Lorem ipsum dolor sit amet.

Pohjolan kannanotto Lorem ipsum dolor sit amet. Pohjolan kannanotto

Suuryritysten ei tulisi keskittyä vallitsevassa tilassa liikaa vain lyhyen aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Jotta Suomi Oy voisi hyvin, suuryrityksille on luotava toimintaympäristö, jossa ne voivat keskittyä kilpailuedun luomiseen pitkällä tähtäimellä.

© O

P-Po

hjol

a

Nordic Institute of Business & Society NIBS / Henrikki Tikkanen, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nordic Institute of Business & Society NIBS / Pekka Mattila, vieraileva professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nordic Institute of Business & Society NIBS / Iiro Vaniala Nordic Institute of Business & Society NIBS / Kristiina Hytti Nordic Institute of Business & Society NIBS / Jukka Luoma BOB Helsinki / Jukka Kurttila Kopla Helsinki / Kati Nurminen, Mira Mustonen