Raul Soisalo, Suomen psykologinen Instituutti vaativan erityistason psykoterapeutti, pari- ja

perheterapeutti, psykoterapiakouluttaja ja -tutkija

Pääaineena muinoin kasvatuspsykologiaa sekä ohjauksen ja neuvonnan psykologiaa (counselling psychology)

Sen jälkeen yhteensä 9 vuotta erilaisia terapiakoulutuksia.

Kuntoutuskeskus Perheneuvola Koulumaailma Psykoterapiavastaanotto: 0-92v, ”haastavia”

asiakkaita ja tilanteita aina akuutista suisidiriskistä akuuttiin psykoosioireiluun

Paljon traumatisoituneita ihmisiä

Tutkimus:väkivalta, psyykkinen kriisi, trauma, psyykkisten oireiden normaalius, käytösoireiden tulkinta, systeemiset psykoterapiamenetelmät

Kouluttajana: psykoterapia-, pari- ja perheterapia sekä muistihoitajakoulutuksissa

Kohderyhmää koulutuksissani tähän mennessä pääasiassa psy-puolen ihmiset sekä sote-puolen ihmiset

Transferenssi: mitä se on? Peilisolut Kokemukset psykoterapiatyössä: ihmisten

tajunta ei aina tiedä kaikkea mitä alitajunta tietää.

Joskus tajuntakin tietää, mutta ihminen ei halua tai kykene sanottaa.

Kokemukset työnohjauksesta: miten kertoa jotakin tärkeää asiasta, mistä ei ehkä kumminkaan mitään ymmärrä.

Subliminaalisten kuvien vaikutus on todettu psykologisissa tutkimuksissa.

Havaintopsykologiassa on itse asiassa käytetty erittäin paljon nopeasti välähtäviä kuvia.

Kuva voi ”vaikuttaa” ilman, että ihminen tietää edes nähneensä kuvaa.

Myös auditiivisista ärsykkeistä on näyttöä, että ihminen kykenee tietyissä tapauksissa kuulemaan tiedostamattaan.

Jos halutaan, ettei kuva siirry vahingossa tietoisuuteen Väläytetyn kuvan jälkeen kuvan aluetta ei tulisi jättää tyhjäksi, vaan täyttää se maskilla, eli toisella kuvalla.

Tämä johtuu kuvamuistista eli ikonisesta muistista, joka tallentaa kuvan jopa puoleksi sekunniksi tai sekunniksi - ehkä jonkinlaiseksi matriisiksi hermosoluverkkoon.

Esittämällä toinen kuva väläytetyn kuvan jälkeen väläytetty kuva "maskataan" ja näin estetään sen tietoinen havaitseminen.

Ihmisellä on kyky tiedostamattaan havaita vuorovaikutuksessa useita nonverbaalisia vihjeitä, jotka vaikuttavat emootioihin enemmän kuin arvaakaan.

Ilme kestää pidempään Ilmeen voi teeskennellä Ilmeen yleensä tiedostaa Mikroilme tulee kun yrittää ”salata” tunteensa Mikroilme kestää sekunnin murto-osan. Jotkut kykenevät subliminaalisesti

havaitsemaan toisten mikroilmeitä. Ele voi olla tiedostettu tai tiedostamaton Mikroeleitä on vaikea kontrolloida ja ne ovat

tiedostamattomia

Toivo Halu Rakkaus Romantiikka Seksuaalisuus ja erotiikka Innostus Kateus Viha Epäluuloisuus Kosto Taikausko Ahneus PELKO

NÄITÄ KUN KYKENEE ALITAJUISESTI VIESTITTÄMÄÄN…

JA NÄISTÄ TEHOKKAIN ON, JOS KYKENEE ESTÄMÄÄN ALITAJUISESTI PELON

Ihminen valitsee sen vaihtoehdon, joka aikaansaa enemmän toivoa.

Ihmiset pelkäävät yleensä köyhyyttä, vanhemista, sairautta, kuolemaa jne…

Ihmiset valitsevat sen vaihtoehdon, joka kykenee aikaansaamaan eniten pelon vähenemää.

Mikroeleiden ja ilmeiden tulkinta, mitä keskustelukumppanisi haluaa jättää kertomatta.

Ihmisen normaalit psykologiset reaktiotavat ja limbinen järjestelmä – ajatusten ja tunteiden tunnistaminen ja lukeminen.

Miten tunnistaa puhuuko ihminen totta – mikroilmeiden ja –eleiden tulkitsemisesta ja sen rajoitteista

Psykologisen havainnoinnin menetelmiä Miten tunnistaa mitä ihminen todellisuudessa

haluaa, kenestä ja mistä hän pitää, kenestä ja mistä ei pidä

Peilisolujen hyödyntäminen Transferenssi – vastatransferenssi -ilmiön

hyödyntäminen

Kertokaa kohta vuorotellen toisillenne 2-3 hengen ryhmissä tarina itsestänne ja tarpeistanne tämän päivän osalta.

Puhukaa pääasiassa totta, mutta ujuttakaa tarinaanne 2-3 ”muunneltua totuutta”.

Katsotaan ”jäättekö kiinni” vai meneekö tarinanne kokonaisuudessaan läpi.

Tämän jälkeen esittele parisi ryhmälle.

1)Tietoinen 2)Esitietoinen 3)Tiedostamaton

Emotionaalisesti sävyttyneitä sanoja ei  tunnisteta yhtä nopeasti kuin neutraaleja sanoja, mutta niihin reagoidaan psykofysiologisella tasolla ennen tunnistamista (McGinnes, 1949)

Ihmiset reagoivat valikoivasti ja torjuvat  tietynlaisia emotionaalisia ärsykkeitä huolimatta niiden tiedostamattomuudesta  (Erdelyi, 1984)

 

Ahdistusta lisäävät ärsykkeet aiheuttavat tiedostamattomasti muistihäiriöitä tietyille ihmisryhmille

Tämän tiesi jo Freud kertoa Unien analyysin avulla oli mahdollista

päästä käsiksi tiedostamattomiin prosesseihin

Hypnoosi avaa myös ikkunan tiedostamattomaan

ID=Viettienergianlähde, ”se” (lat. id=se), libido= biologispohjainen ”elämänenergia”

Ilmenemismuotoja: ◦ - Elämän ja kuoleman (thanatos) vietti◦ - Seksuaali- ja aggressiovietti

ID pyrkii jännityksen, kiihotuksen ja energian laukaisemiseen: mielihyväperiaate

Id pyrkii välittömään,totaaliseen helpotukseen Ei kestä turhautumista, vapaa rajoituksista ja

estoista Ei todellisuustajua, kuviteltu tyydytys on yhtä

hyvä kuin todellinen tyydytys  Ei moraalia, logiikkaa, etiikkaa tai arvoja. Vaativa, impulsiivinen, sokea, irrationaalinen,

asosiaalinen, itsekäs ja mielihyvää rakastava, voi olla myös positiivinen, yhteistyöhön

pyrkivä  

SUPEREGO= ID:n vastakohta; Moraalinen (sisältää ihanteemme)  ja rankaiseva (syyllisyys) silloin kun toimimme eettisiä periaatteitamme vastaan

Kontrolloi käyttäytymistämme yhteis-kunnan sääntöjen mukaan ja palkitsee hyvän käytöksen ja rankaisee (syyllisyys, huonom-muuden tunne, onnettomuudet) huonon käytöksen

Voi toimia primitiivisesti, vailla todellisuuden tajua, olosuhteista riippumattomasti

 

Esim. -Syyllisyyden tunne

ajatuksista;teoista,  joita ei ole tehnyt -Musta – valkoinen - arviointi -Täydellisyyden tavoittelu (perfektionismi) -Kaikki tai ei mitään-periaate Voi olla myös joustava ja anteeksiantava

(ylivoimaiset olosuhteet,vahingot)

EGO etsii todellisuutta, toimii todellisuuden testauksen periaatteen mukaan

Ilmaisee ja tyydyttää ID:n vaatimukset todellisuuden, tilanteen ja superegon vaatimusten mukaan

Viettityydytystä viivytetään sopivaan ajankohtaan

ID:n energia estyy, suuntautuu toisin tai vapautetaan vähittäin todellisuuden ja omantunnon mukaan (ei kuitenkaan ole mielihyväperiaatteen vastaista)

 

Suurimman hyödyn periaate Sietää jännitystä ja kompromisseja, erottaa

toiveen kuvitelmasta Muuttuu ajan myötä, seuraa

havainnon, kognitiivisten kykyjen ja ajattelukyvyn kehitystä (esim. pitkän tähtäyksen hyöty)

EGO on looginen ja rationaalinen osa persoonallisuuttamme, mutta pahasti ID:n ja SUPEREGOn armoilla

   

Vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon sisältyy aina useampi ulottuvuus, tärkeitä:◦sisältö (mitä käsitellään)◦suhde (asemat, valta, ilmapiiri: luottamus, epäily, pelko...)

Jollakin on yleensä ”vuorovaikutusvastuu” Vuorovaikutuksen estyminen voi olla

defenssiivistä (tiedostettua tai tiedostamatonta).

Vuorovaikutustaitojen peruskysymyksiä:◦Osaanko ilmaista itseäni?◦Osaanko kuunnella > kuulenko?◦Haluanko ymmärtää? Ymmärränkö?◦Välitänkö? ◦”Tykkäänkö?”

Ilmaisu ei ole (onneksi) vain verbaalista.

Sanaton ilmaisu sisältää ilme- ja elekielen, tekojen kielen, kehon kielen, esine- ja tilakielen…

Jotta saamme selville, minkälaista on ihmisen normaali vuorovaikutus, tulee tilanteen ja siinä olijoiden olla jossakin määrin rento.

Jännittyneisyys vääristää helposti vuorovaikutuksen.

F2F vuorovaikutuksen ja TXT vuorovaikutuksen välillä on eroja…

Miten hyvin osaamme kunnioittaa? Puheen, toiminnan ja ajatusten tasolla.

Miten kunnioitus tai sen puute näkyy tämän päivän vuorovaikutustilanteissanne?

Mitä merkitystä työntekijän/ keskustelukumppanin kunnioittamisella mielestänne on?

Ennen kuin voi olla kunnollista keskustelua, tulee olla jonkunlainen vuorovaikutussuhde.

Suhteen laatu on suoraan verrannollinen keskustelun vaikuttavuuteen.

POHTIKAA HETKI … Minkälaisia keinoja meillä on vaikuttaa

siihen, että suhde eri keskustelukumppaneihimme olisi mahdollisimman hyvä?

"Tunne on järkeä voimakkaampi vaikuttaja. Jos organisaatiossa (tai kotona) yrittää saada muutosta aikaan järjellä, ei se onnistu, mikäli tunteen tuomat ajatukset ovat järkiperusteiden kanssa ristiriidassa. Ihminen on voimakkaasti tunteiden mukaan elävä olento”

Ihmisellä on kaksi mieltä; järjen mieli ja tunteen mieli. Jonkin asian hyväksyminen vain järjellä ei onnistu - tunne on aina saatava mukaan

Tunteen reaktiot ovat huomattavasti järkeilyä nopeampia. Siksi tunteet pääsevät joskus valloilleen ennen kuin järki saa ne kontrolliin

Tunnereaktio on nopea, mutta epätarkka; sinne päinkin olevat tapahtumat tms. saattavat aiheuttaa opitun tunnereaktion

Tunteiden nopeus on perua ajoilta miljoonia vuosia sitten, kun sekunnin murto-osakin saattoi ratkaista henkiin jäämisen.

interpersoonallinen älykkyys; kyky ymmärtää muita ihmisiä voi kehittää

Kun ihmisen limbinen järjestelmä aktivoituu, aktivoituvat alemmat aivokerrokset ja lopulta ihminen toimii ns. ”selkäydinreaktioiden” varassa.

Mitä enemmän limbinen järjestelmä aktivoituu, sitä vähemmän hän edes kykenee käyttämään ylempiä aivokerroksiaan, eli järkevään ajatteluun.

Selkäydinreaktiot:◦ Tiedostamaton päätös, jossa karkeasti kolme

vaihtoehtoa:◦ 1. Taistele◦ 2. Pakene◦ 3. Jähmety

◦ Näiden tarkoituksena on pitää ihminen elossa.

omien tunteiden tiedostaminen omien tunteiden hallitseminen motivaation löytäminen muiden ihmisten tunteiden

havaitseminen kyky hoitaa ihmissuhteita kyky hoitaa itseään

Työryhmän tuloksellisuus riippuu tutkimusten mukaan suuresti ryhmän yhteisestä ÄO:sta, mikä taasen riippuu yksilöiden ÄO:ä huomattavasti enemmän yksilöiden tunneälykkyydestä

Tärkein tekijä ryhmän tuloksen maksimoimisessa on jäsenten kyky luoda sisäistä harmoniaa (pätee myös ryhmien muodostamissa ryhmissä eli kokonaisissa yrityksissä)

Sama pätee myös verkostomallissa toimivassa organisaatiossa (aina tarvitaan toisten apua)

Omien tunteiden havaitseminen◦ Omien tunteiden huomaaminen◦ Parempi ymmärrys tunteiden syistä◦ Tunteiden ja tekojen eron ymmärtäminen

Tunteiden hallinta◦ turhautumisen sieto◦ kiukun hillitseminen◦ kyky ilmaista kiukkua soveliaasti◦ ei itse tuhoisaa käytöstä (alkoholi, tupakka, huumeet,

ylensyönti, valvominen, itse aiheutettu stressi yms)◦ myönteisiä tunteita itsestä, yhteisöstä, perheestä◦ hyvä stressinsieto ja hallinta◦ sosiaalinen toimeentulo, vähemmän jännittämistä

muiden seurassa

Keskustellaan hetki tyypillisestä haastavasta vuorovaikutustilanteesta, jota saatamme työssämme kohdata.

Minkälaisiin asioihin kiinnitätte toisessa huomiota?

Entä itsessänne?

Nykop ja Auer

http://www.youtube.com/watch?v=rV51_TcaWWo

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/vanhusten_laakemurhista_tuomittu_hoitaja_puolustautuu_51941.html#media=51956

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194680432897&p=1194596255446&packedargs=packedargs%3DAMArticleCommentThreadDetails%25253AcurrentPage%253D4&pagename=SKAWrapper

Kun henkilö on innostunut ja valmis ratkaisemaan ongelmia, hänen pupillinsa laajenevat huomattavasti. Kun laajentuminen saavuttaa ääripisteen, henkilö on valmis tekemään päätöksen, joka on todennäköisesti myönteinen.

Kulmakarvojen kohottaminen on merkkinä siitä, että henkilö ei ole uhkaava ja saa tuntemattomankin usein hymyilemään. Kulmakarvojen kohottamista pidetään alistumisen tai myöntyväisyyden merkkinä.

Esiteltäessä henkilö, joka katsoo ensiksi toisaalle, on alistuvampi.

Kiinteä katsekontakti: jos henkilön silmäterät ovat laajentuneet, hän on kiinnostunut sinusta, jos silmäterät supistuvat, hän haastaa tai uhmaa sinua.

Kaikkein uhkaavin katse saadaan aikaan siristämällä silmiä ja suuntaamalla katse toiseen henkilöön kehon liikkuessa vain vähän tai ei ollenkaan.

Pään liikkeen kiivaus osoittaa, miten vihainen joku on.

Valehtelijat katsovat ihmisiä kiinteästi silmiin.

Jos joku silmäilee sinua sivuttain, tarkkaile hänen kulmakarvojaan. Jos ne ovat koholla, henkilö pitää sinusta, jos eivät, hän ei pidä sinusta.

Jos henkilö alkaa räpytellä silmiään nopeammin, on todennäköistä, että hän valehtelee.

Katseen harhailu on merkki ikävystymisestä tai hermostuneisuudesta.

Kun tapaat henkilön ensimmäistä kertaa, purista hänen kättään ja katso häntä kiinteästi silmiin. Sen jälkeen anna hänelle ainakin kolme sekuntia aikaa katsella sinua keskeyttämättä.

Edistääksesi hyvää yhteisymmärrystä katso toista osapuolta silmiin 60-70 % yhdessä viettämästänne ajasta.

Jos henkilö muistaa jotain näkemäänsä (minkä värinen hänen kotitalonsa on), hän katsoo ylös oikealle (sinun näkökulmastasi), jos hän kuvittelee jotain (millainen hänen talonsa olisi violetin väriseksi maalattuna) , hän katsoo ylös vasemmalle.

Jos henkilö katsoo oikealle sivulle (sinun näkökulmastasi),

hän muistaa jotakin kuulemaansa. Jos hän kuvittelee jotain ääntä, hän katsoo vastapäiseen suuntaan.

Muistaessaan jonkin tunne-elämyksen, henkilö katsoo alas

vasemmalle (sinun näkökulmastasi).

Puhuessaan itsekseen henkilö katsoo (sinun näkökulmastasi) alas oikealle.

”Minusta tuntuu mukavammalta, kun käsivarteni ovat ristissä.”

Kun tietty kehon asento tuntuu hyvältä, se johtuu mielentilasta.

Kysy itseltäsi, milloin tuntisit olosi mukavaksi käsivarret ristissä, kun vietät aikaa rakkaasi kanssa.

Oletko nähnyt kenenkään ristivän käsivartensa silloin, kun he ovat innostuneita tai kiihtyneitä jostakin?

Kätellessä henkilö, jonka käsi on päällimmäisenä, pyrkii dominoimaan, ja päinvastoin.

Tasa-arvoinen kättely, jossa kumpikaan ei dominoi ja molempien puristus on yhtä voimakas, edistää parhaiten hyviä suhteita.

Älä käytä kättelyyn molempia käsiä äläkä muuten kosketa käteltävää henkilöä ellei suhteesi häneen ole hyvin läheinen.

Vierasta henkilöä kätellessä vain lyhyen kosketuksen kyynärpäähän on havaittu edistävän hyvää vaikutelmaa.

Kämmenien näyttäminen on arvokas vihje siitä, onko henkilö avoin ja rehellinen. Kämmenien näyttäminen kertoo rehellisyydestä.

Jos joku sanoo, ettei hän voi tehdä jotakin, ja näyttää kätensä, hän puhuu totta.

Jos puhuessasi näytät usein kämmeniäsi saat toisetkin puhumaan totuudenmukaisemmin.

Käsien nyrkkiin puristaminen toisen henkilön edessä ilmaisee negatiivisen reaktion hillitsemistä tai tukahduttamista.

Ranteen pitäminen selän takana ilmaisee pyrkimystä itsehillintään.

Kun joku asettaa päänsä avoimien käsien varaan kuin tarjottimelle, hän ilmaisee ihailevansa sinua. (Paras kehon asento, jos haluat vetää ihmisiä puoleesi.)

Olemattoman nukan nyppiminen ilmaisee, että henkilö haluaa salata mielipiteensä.

Kun joku pitää käsiään toisiinsa kiedottuina edessään, hän tuntee itsensä haavoittuvaksi.

Sormella osoittaminen on yksi ärsyttävimmistä eleistä.

Älä koskaan hiero peukaloa ja etusormea yhteen muiden ihmisten läsnä ollessa.

Käsien hierominen yhteen ilmaisee, että henkilö odottaa jotain myönteistä.

Hieromisen nopeudesta voi päätellä, kenen katsotaan hyötyvän. Hyvin hitaasti hierova odottaa tuloksia tai hyötyä vain itselleen.

Käsien pitäminen edessä sormet ylöspäin, niin että sormenpäät koskettavat toisiaan (torni, steeple hand gesture) ilmaisee itseluottamusta. Tätä elettä kannattaa käyttää säästeliäästi.

Painamalla etusormea peukaloa vasten ilmaiset, että sinulla on arvo- ja vaikutusvaltaa, mutta et ole aggressiivinen.

Kädet selän takana ilmaisevat itsevarmuutta ja ylemmyyttä.

Lanteilla olevat kädet ilmaisevat, että henkilö on dominoiva, paitsi jos kyynärpäät ovat lähellä kehoa, jolloin asento on alistuva/myöntyvä.

Peukaloiden työntäminen housunkauluksen sisään käsien lanteilla pitämisen sijasta osoittaa, että henkilö on hyvin aggressiivinen.

Peukaloiden sojottaminen taskuista merkitsee, että kyseinen henkilö tuntee itsensä muita paremmaksi.

Käsivarret ristissä edessä tarkoittaa, että kyseinen henkilö kokee olonsa uhatuksi, ei pidä jostakin tai ei luota johonkin tai johonkuhun.

Käsivarsien ristiminen vähentää uskottavuutta. Käsivarsien ristiminen ja hauislihaksista

kiinnipitäminen ilmaisee epävarmuutta. Jos puristat kätesi nyrkkiin samalla kun ristit

käsivartesi, ihmiset pitävät sinua vihamielisenä. Jos henkilön käsivarret ovat ristissä ja peukalot

osoittavat ylöspäin, hän alkaa suhtautua sinuun suopeasti.

Joissakin tilanteissa naiset käyttävät käsilaukkuaan suojana itsensä ja sellaisen henkilön välillä, johon he eivät luota.

Jos henkilö asettaa juomalasin vastakkaiselle puolelle siitä kädestä, jolla nostaa lasin, hän tuntee olonsa epämukavaksi.

Puheen emootioiden totuudenmukaisuutta lisää kun ihminen kädellään puhuu sydämestään käsin. Käsi sydämellä.

Joskus kun toinen ihminen ärsyttää, hänelle tulee näytettyä keskaria vahingossa.

Silmäkulman ”mukamas” hierominen keskisormella TAI

Keskisormi poskella ja muut sormet leuan alla

Keskisormella huulien taputtelu, yleensä toisen tarina ärsyttää.

Nenässä on paisuvaiskudosta. Joskus kun ihminen valehtelee, nenää rupeaa kutittelemaan ja nenän näplääminen voi olla tästä signaali.

Hitaampi nenän näpläys, nenän hierominen saattaa merkitä että ihminen suunittelee jotakin, hänellä voi olla ”pahat mielessä”.

Nenän kaivaminen yleensä osoittaa ikävystymistä ja suomalainen mies ikävystyy helposti erityisesti liikennevaloissa odottaessaan: Kuinka moni kaivaa nenää?

Kun ihminen puhuu totta hän yleensä nyökkää kyllä viestien yhteydessä ja pudistelee päätään ei viestien yhteydessä.

Alkava nyökkäys tai pudistus voi paljastaa totuuden, jos esimerkiksi alkaa nyökkäämään mutta sanookin ei ja lopulta pudistaa päätään, niin luultavasti se alkava nyökkäys oli enemmän totta, ja oikea vastaus on kyllä.

Oikeat eleet tulevat mikrosekunnin edellä puhetta.

Tehdyt eleet taas tulevat hieman jäljessä tai maksimissaan yhtä aikaa puheen kanssa.

Jos ihminen puhuu totta ja haluaa tästä vakuuttaa, hänen käsieleensä ovat saman suuntaisia kuin mihin suuntaan katsoo ja puhuu, ja lisäksi eleet hivenen edellä puhetta.

Jos taas ei puhu totta, eleet eivät ole tahdissa puheen kanssa ja voivat osoittaa jopa kokonaan eri suuntaan kuin mihin suuntaan katsoo ja puhuu.

Clinton: I did not have sex with that woman.

Jos ihminen puhuu totta, hänen ei ole pakko korostaa jokaista sanaa.

Clinton: I did not have sex with that woman! Jos ihminen puhuu totta, hänen ei ole pakko

toistella koko ajan totuutta. Jos ihminen puhuu totta, hänen ei ole pakko

kertoa kamalan paljon yksityiskohtia.

Säärien ja jalkaterien asennot tarjoavat erittäin hyödyllistä informaatiota, koska ihmiset pystyvät kontrolloimaan niitä vain vähän.

Tästä syystä kokousten osanottajat tuntevat usein olonsa mukavaksi vain silloin, kun heidän jalkansa ovat piilossa pöydän alla.

Jos haluat näyttää nuorelta ja elinvoimaiselta, kävele ripeästi ja heiluta samalla käsivarsiasi.

Jalkateräsi osoittavat suuntaan, johon haluat mennä.

Yksi tapa rentouttaa ihmisiä ja estää heitä ristimästä jalkojaan on kuuman juoman, esim. kahvin tai teen tarjoaminen.

Toinen tapa saada ihmiset rentoutumaan on pyytää heitä kertomaan jotain myönteistä.

Älä koskaan istu jalat ristissä ja nosta molempia käsiäsi pään taakse. Erityisesti naiset kokevat tämän erittäin vastenmielisenä eleenä.

Huomaa peilisolut!

Jalkojen heiluttelu on merkki siitä, että henkilö haluaa pois tilanteesta.

Hajareisin istuminen ilmaisee, että henkilö on avoin tai dominoiva, kun taas ristissä olevat jalat viittaavat sulkeutuneisuuteen tai epävarmuuteen.

Jos jalat ovat ristissä, polvi osoittaa suuntaan, jota henkilö pitää parempana.

Älä koskaan pyydä henkilöä tekemään päätöstä, jos hänen jalkansa ja käsivartensa ovat samanaikaisesti ristissä.

Jos henkilön jalat ovat ristissä ja hän pitää niitä paikoillaan käsillään, se on merkki itsepäisyydestä.

Henkilö, joka lukitsee nilkkansa yhteen, puree itse asiassa huultaan ja pidättelee kielteistä tunnetta.

Jalan kietominen säären tai reiden ympärille ilmaisee pelokkuutta.

Eriskummallinen tapa istua tuolissa ilmaisee, ettei kyseinen henkilö pidä sinua tärkeänä.

Tuolin selkänojan kääntäminen toista henkilöä kohti ilmaisee halua hallita/kontrolloida.

Erityisesti naiset ristivät jalkojaan sellaisten ihmisten seurassa, joista he pitävät.

Jos he pitävät henkilöstä hyvin paljon, he ristivät jalkansa samansuuntaisesti.

Jos henkilö liikuttaa jalkaansa sinua kohti, hän tuntee todella saavansa yhteyden sinuun.

Hymyn vilpittömyyden voi tarkistaa rypyistä silmien ympärillä.

Hymyileminen saa toisissa usein aikaan samanlaisen reaktion. Paljon hymyilevät ihmiset herättävät usein myönteisiä reaktioita.

Hymyilevä ihminen puhuu todennäköisesti totta. Teeskennelty hymy näkyy usein selvemmin

kasvojen toisella puolella. Hymy myös kuuluu äänessä. Hymyllä on mahdollista muuttaa tarinan sävyä

Kireä hymy (hampaat eivät näy) ilmaisee, että kyseinen henkilö pyrkii säilyttämään salaisuuden.

Kun joku hymyilee pää alaspäin taivutettuna ja katse ylöspäin suunnattuna, hän tuntee vetoa sinuun.

Nauraminen on useimmista myönteistä ja saa niin sinut itsesi kuin toisetkin tuntemaan olonsa mukavaksi.

Nauru liittyy enemmän yhteydentunteeseen kuin huumoriin. Nauraminen rentouttaa.

Hymyilevät ihmiset ovat vakuuttavampia/parempia suostuttelemaan.

Ihmiset käyttävät haukottelua yhteyden luomiseen ja aggressioiden välttämiseen.

Huulet töröllä ylöspäin (leukaefekti) ja kulmakarvat alas on yleensä häpeän tai syyllisyyden merkki.

Suu kuin surussa ja pää sivulle olkapääreaktion kera merkitsee ettei ihminen itsekään usko kertomaansa. (eli jotakin samaa kuin mitä tapahtuu jos sanoo emmäävaantiärä ja tarkoittaa sitä, mutta ilman pään pudistusta)

Huulet kiinni ja katse alaspäin viestii myös syyllisyyttä

Viha =

Halveksunta

Inho

Pelko

Onnellisuus

Surullisuus

Yllätys

Miten arvioitte psyykkistä tilaa?

◦ Mitä asioita havainnoit?◦ Miten havainnoit?◦ Millaiset havainnot ovat esimerkiksi uuden

työntekijän tai asiakkaan arvioimiseksi tärkeitä?

Ulkonäkö ja olemus◦ Siisteys◦ Asiallinen pukeutuminen◦ Kehon asennot ja ryhti (kehonkieli)

Motoriikka ja eleet◦ Nopeus/hitaus◦ Motoriikan tarkkuus◦ Jähmeys◦ Ilmeet

Mieliala- ja tunnereaktiot◦ Matala/korkea mieliala (masennus, maanisuus)◦ Onnellisuus ja ilo◦ Tunneilmaisun voimakkuus/laimeus◦ Tunnereaktioiden ”oikeellisuus ja oikeutus”◦ Kyvyttömyys ilmaista ja tunnistaa tunteita◦ Tunteiden torjunta◦ Empatiakyky tai sen puute

◦ Impulsiivisuus◦ Ahdistuneisuus ja sen aste◦ Pelot◦ Psyykkinen kipu, tuskaisuus, surureaktiot◦ Pettymyksen tunteet◦ Aggressiivisuus

Ajatustoiminta ja puhe◦ Puheen nopeus/hitaus◦ Äänenpainot◦ Puheen sisältö, ajatuskulut◦ Puheen loogisuus, assosiaatiot◦ Todellisuudentaju (puheen kautta ajatukset ja

sisäinen maailma tulevat ilmi)

Aistitoiminnot◦ Miten ja mitä

Näkee, kuulee, maistaa, haistaa, tuntee… vastaako todellisuutta (todellisuudentaju)

Orientoituminen◦ Aika ja paikka◦ Oma itse, muut◦ Tilanne◦ Kyky hahmottaa organisaatio, sen tehtävät ja

oma rooli siinä◦ Kyky hahmottaa realistisesti itsensä ja muiden

mahdollisuudet ja rajoitteet

Muisti◦ Lyhytkestoinen muisti◦ Pitkäkestoinen muisti

Älylliset toiminnot◦ Looginen ajattelu◦ Älyllinen toimintakyky

Keskittymiskyky◦ Miten pystyy keskittymään esim.

vuorovaikutukseen, toimintaan… Arvostelukyky

◦ Toimiiko adekvaatisti, tilanteen edellyttämällä tavalla

Impulssikontrolli◦ Miten pärjää jos on hieman stressiä?◦ Miten menettelee tilanteissa, joissa käsitellään

arvolatautuneita asioita?◦ Miten käsittelee negatiivisia impulssejaan?

• Havainnoidaan myös haastateltavan käyttämien defenssien eli puolustuskeinojen ja niiden tarkoituksenmukaisuuden avulla

• Ihminen pyrkii säätelemään omaa ahdistustaan, voimattomuuttaan, riittämättömyyden tunteitaan ja pelkojaan erilaisten toimintojen avulla (nauru, vitsailu, suuttuminen, epäolennaisuuksiin keskittyminen, syyttelemällä muita, tai esim. somaattiseen sairauteen pakenemalla

• Mitä heikompi itsetunto on, sitä herkemmin ihminen joutuu itseään suojaamaan ja sitä alkeellisempia puolustusmekanismeja hän käyttää

• Alkukantaisia ja kypsymättömiä defenssejä ovat mm.

• Kieltäminen ja kiistäminen vaikea ja ahdistava asia katoaa, kun sitä ei ”nähdä”. Pahimmillaan dissosiaatiossa.

• Taantuma eli regressio palataan ikäänsä varhaisemmalle kehitysasteelle, koska ei haluta kantaa odotettua vastuuta omasta ja toisten hyvinvoinnista

• Projektio eli heijastaminen omat hankalat ajatukset, toimintaimpulssit ja käyttäytymispiirteet siirretään itsen ulkopuolelle

Omat ominaisuudet, kuten◦ Vihantunteet◦ Itsekkyys◦ Kateus◦ Kauna◦ Osaamattomuus◦ Mustasukkaisuus◦ Epäluotettavuus

..siirretään toisen ihmisen ominaisuuksiksi. Tällöin näistä asioista voi myös syyttää toista.

Projektiivinen identifikaatio parisuhteessa.

Omat alemmuuden- ja syyllisyydentunteet helpottuvat, kun vaikeita ovatkin muut kuin itse

Syytökset usein yllättävät ja hämmentävät niiden kohteen ja asioiden selvittely on hankalaa projektiota käyttävä löytää helposti uusia syytöksiä, jotta ei joutuisi kohtaamaan ja tunnustamaan puutetta itsessään

Voimakas projektio on tyypillistä vaikeissa mielenterveyden häiriöissä kuten paranoidisissa tiloissa ja psykooseissa

Projektiivinen identifikaatio: nähdään toisessa mitä tiedostamatta tai tiedostetusti pelkää itsessään olevan… esim. uskottomuuteen taipuvainen mies epäilee vaimoaan uskottomuudesta

Sisäistäminen jonkun muun haluamaa asiaa tai ominaisuutta ”imetään” osaksi itseä, vaikkei se luonnostaan olisi osa itsen luonnetta

Lapsuudessa normaali reaktio Samastuminen, matkiminen nuoruudessa Aikuisuudessa introjektio kertoo

persoonallisuuden kehityksen häiriöstä◦ Kameleonttimaisuus ja samastuminen◦ Jees ihmiset, jotka usein joutuvat ”hyväksikäytetyiksi”◦ ”Liukas kuin saippua” – ei ole mitään, mihin tarttua tai

luottaa Liittyy myös osana erilaisiin psyykkisiin häiriöihin

(masennus, päihderiippuvuus, psykosomaattiset oireet)

• Mitä häiriintyneempi yksilö tai ryhmä on, sitä herkemmin se ajautuu regressiiviseen käyttäytymiseen ja alkeellisten defenssien käyttöön

• Huom. Vaikeassa kriisissä ihminen usein ohimenevästi regressoituu, mikä on tuossa tilanteessa normaalia käytöstä

• Selittäminen, rationalisaatio ja älyllistäminen• Käyttäytymisen syyt haetaan itsen ulkopuolelta

erilaisista tilanteista• Toimintaa selitetään järkevällä tavalla, esim.

tehtävässä epäonnistuminen johtui valvomisesta, kiireestä, unohtamisesta, sairastelusta

• Jatkuva lääketieteellisen tiedon hakeminen esim. läheisen kuolemaan johtuvista syistä omaa ahdistusta ei hallita

Arvon kielto◦ Kun haluttua tavoitetta ei saavuteta, sitä

vähätellään (esim. työpaikka) ”happamia sanoi kettu…”

◦ Merkityksellisen ihmissuhteen katketessa toinen ihminen leimataan hankalaksi ja täten mitätöidään tai hänen arvoaan vähätellään. ”kyllähä tuosta joutíkin eroon…”

◦ Tyypillistä kateus ja katkeruus, joilla estetään toisen ihmisen tarpeet, oikeudet ja arvon tunnustaminen ”mitä se tuoki luulee olevansa…”

Kohteen siirto tai vaihto - transitionaaliobjekti◦ Tunteiden todellinen kohde korvataan toisella◦ Lapsilla normaalia esim. pehmolelut, kun

irtaudutaan äidistä◦ Aikuisilla esim. pettymys esimieheen puretaan

suuttumuksena puolisolle puoliso purkaa kiukkunsa lapsiin lapset leikkitovereihinsa tai leluihinsa

◦ Huonot ihmissuhdekokemukset voivat aiheuttaa rakkauden kaipuun tunteen siirtämisen esim. eläimiin tai esineisiin

Vastakohdaksi kääntäminen eli reaktionmuodostus Todellisia tunteita ei uskalleta kohdata eikä näyttää

piilotetaan tunteet ja käyttäydytään täysin vastakkaisesti

Esim. lastaan vihaava äiti muuttuu ylihuolehtivaksi, epävarma ihminen muuttuu jääräpäisen itsevarmaksi ja

tietäväksi, aggressiivinen henkilö korostuneen kohteliaaksi ja

rauhantahtoiseksi, kielletty pelko muuttuu uhkarohkeudeksi

Henkilö itse voi olla muutoksesta ylpeä, mutta läheiset kokevat uuden käyttäytymisen keinotekoisena ja epäaitona.

Kun defenssi pettää, aidot tunteet pääsevät esiin Pakkoneurootikoilla tyypillinen minän puolustuskeino

Tyhjäksi tekeminen◦ Taikauskoinen ajattelu ja toiminta◦ Moraalia koettelevan teon jälkeen teko ja

syyllisyydentunne yritetään mitätöidä esim. peseytymällä huolellisesti, lähtemällä lenkille, lukemalla Raamattua, tekemällä hyvän työn jne.

◦ Defenssin runsas käyttö kuvaa häiriintynyttä mielenrauhaa ja runsaita syyllisyydentunteita

◦ Tyypillinen suojautumiskeino pakkoneurootikolle.

Torjunta Mieltä ahdistava kokemus tai ajatus painetaan

pois tietoisuudesta ja unohdetaan Voi käynnistyä tietoisesti (supressio) tai

tiedostamattomasti (repressio) Omia vikoja tai rajoituksia ei huomata tai niitä ei

suostuta näkemään ystävässä tai rakastetussa Toisaalta vihamiehessä nähdään ainoastaan vikoja Otetaan vastaan vain omien asenteiden mukaista

tietoa Muiden tarpeita ei nähdä Kun ihminen pelkää ja ahdistuu tietämättä syytä

siihen, hän käyttää torjuntaa Keskeinen defenssi ahdistuneisuushäiriöissä

Tunteen eristäminen eli isolaatio Traumaattinen tilanne muistetaan, mutta siihen

liittyvät vaikeat tunteet torjutaan Esim. äiti voi kertoa hyvinkin yksityiskohtaisesti

lapsensa kuolemasta, mutta ei osoita minkäänlaisia tunteita

Havainnoitsija voi virheellisesti pitää tällaista henkilöä tunteettomana tai toisaalta hyvin tunteensa hallitsevana henkilönä kokemus on niin kipeä, ettei tilannetta kestä muuten kuin eristämällä tunteen

Tunteen käsittelyssä tarvitaan tällöin tukea muilta muutoin vaarana tunteen patoutuminen, muut oireet ja psykosomaattiset vaivat

Hoitohenkilökunnalla yleisesti käytössä oleva defenssi kyynisyys vaarana

Kompensaatio eli korvaaminen◦ Koettu pettymys ja ahdistus pyritään korvaamaan

jollakin toisella kokemuksella ja siitä saatavalla tyydytyksellä

Sublimaatio eli tarpeen jalostaminen◦ Lapsenomainen tarve muuntuu kehityksen myötä

ja purkautuu tavalla, jonka sekä itse että ympäristö hyväksyvät

◦ Esim. hoivatuksi tulemisen tarve muuttuu kehityksen myötä toisen hoivaamiseksi ja hoitoammatiksi

Mieti hetki ja kirjaa ylös, mitä defenssejä tunnistat itse käyttäväsi?

Entä mitä läheisesi käyttävät? Löydätkö hyviä esimerkkejä?

Voidaan jakaa sosiaalisiin ja emotionaalisiin vaikeuksiin

Käytöshäiriö on toistuva, pitkäaikainen, vähintään 6 kk kestänyt toisten perusoikeuksien ja iänmukaisten sosiaalisten käyttäytymisnormien rikkominen

Poikkeavaa käyttäytymistä määrittelee myös kulttuuri, historia ja määrittelijä itse

…enää ei ole houruinhuoneita…

Mielenterveyshäiriöt muuttavat persoonallisuutta ja käyttäytymistä

Kehitysvammaisista 30-50 %:lla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä

Käyttäytymisen häiriö voi johtua myös jostakin riippuvuudesta (päihde, pelihimo, näpistely, seksiriippuvuus, tuhopolttohimo..)

Muita käyttäytymisen häiriötiloja◦ Paniikkihäiriö◦ Pakko-oireinen häiriö (pakkoajatukset,

pakkotoiminnot)◦ Äkillinen stressireaktio

Henkilö on altistunut merkittävälle fyysiselle tai henkiselle rasitukselle ja on voimakkaasti ahdistunut

◦ Sopeutumishäiriö stressiin Yksilöllisiä oireita, jotka ilmenevät reaktioina

stressiin: alakuloinen mieli, ahdistuneisuus, ärtyneisyys ja käyttäytymisen häiriöt. Nuorilla sopeutumishäiriö ilmenee käyttäytymishäiriöinä. Pienet lapset taantuvat (esim. alkavat kastella, puhua aikaisempaa lapsenomaisemmin, imeä peukaloa).

Muita käyttäytymisen häiriötiloja◦ Paniikkihäiriö◦ Pakko-oireinen häiriö (pakkoajatukset,

pakkotoiminnot)◦ Äkillinen stressireaktio

Henkilö on altistunut merkittävälle fyysiselle tai henkiselle rasitukselle ja on voimakkaasti ahdistunut

◦ Sopeutumishäiriö stressiin Yksilöllisiä oireita, jotka ilmenevät reaktioina

stressiin: alakuloinen mieli, ahdistuneisuus, ärtyneisyys ja käyttäytymisen häiriöt. Nuorilla sopeutumishäiriö ilmenee käyttäytymishäiriöinä. Pienet lapset taantuvat (esim. alkavat kastella, puhua aikaisempaa lapsenomaisemmin, imeä peukaloa).

Somatisaatiohäiriö ◦ Moninaiset, toistuvat ja usein muuttuvat

ruumiilliset oireet, jotka ovat jatkuneet ainakin kaksi vuotta. Potilaalle on tehty usein paljon löydöksiltään normaaleja tutkimuksia

◦ Mm. erilaiset vatsaoireet, sydän- ja verenkiertoperäiset vaivat, virtsa- ja sukuelinten sekä iho-oireet ja erilaiset kivut

Hypokondrinen häiriö◦ Sitkeä päähänpinttymä, että potilas sairastaa

vakavaa ruumiillista sairautta. Potilas tulkitsee tavallisia aistimuksia tai lieviä oireita poikkeaviksi ja huolestuttaviksi.

Konversiohäiriöt (Dissosiaatiohäiriöt)◦ Aistimusten tai ruumiinliikkeiden osittainen tai

täydellinen katoaminen. Tutkimukset eivät osoita mitään tunnettua ruumiillista sairautta. Psyykkinen ristiriita muuntautuu somaattisesti sairaan ihmisen käyttäytymisen jäljittelemiseksi.

Pitkäaikainen kipuoireyhtymä◦ Sitkeä ja kärsimystä aiheuttava kipu, jota ei täysin

selitä mikään ruumiillinen häiriö Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö

(ADHD)◦ Ydinoireita keskittymiskyvyttömyys, ylivilkkaus ja

impulsiivisuus. Aikuisena ulospäin näkyvä ylivilkkaus ja levottomuus usein vähenevät, tilalle sisäinen levottomuus, työmuistin häiriöt, organisoimisen vaikeus

Yhteistä◦ Riippuvuus◦ Avuttomuus◦ Periksiantaminen◦ Vaikeus käsitellä vihantunteita◦ Ihmissuhdevaikeudet◦ Masennus

◦ psyykkinen keinottomuus

Mielialahäiriöissä mieliala ja sen vaihtelu poikkeaa ”normaalista”◦ Masennus◦ Hypomania◦ Mania◦ Kaksisuuntainen mielialahäiriö

a) Motivaatio ja vireystasoo aloitekyvyttömyyso haluttomuuso väsymyso tyytymättömyys, kyynisyys o unettomuus o levottomuus

b) Kognitiiviset toiminnoto muistamattomuuso ajattelun kapeutumineno hajamielisyyso päätöksenteon vaikeus

c) Persoonallisuuden muutokseto minäkuvan murenemineno itseluottamuksen heikkenemineno ongelmien suurentelu

d) Tunne-elämän muutokseto pettymyso välinpitämättömyyso rauhattomuuso hajanaisuuso kireys

e) Sosiaalisten taitojen muutoksetovetäytyminenokyvyttömyys toimia roolin mukaisestiovieraantuminen arvoista tai normeista

f) Epämääräiset kehon tuntemuksetovatsavaivatohiustenlähtöolievä lämpöilyoöinen hikoiluooksettava olo

Erittäin puhelias, toimelias ja fyysisesti rauhaton

Sosiaalisesti estoton Suuruusharhainen Kohonneen itsetunnon omaava Joskus harhaluuloinen, aisti- ja

vainoharhainen ja sekava

Ennen kuin voi olla kunnollista keskustelua, tulee olla jonkunlainen vuorovaikutussuhde.

Suhteen laatu on suoraan verrannollinen keskustelun vaikuttavuuteen.

POHTIKAA HETKI … Minkälaisia keinoja meillä on vaikuttaa

siihen, että suhde eri keskustelukumppaneihimme olisi mahdollisimman hyvä?

Se, mitä Toinen voi vuorovaikutukseen tuoda, riippuu siitä, millaisen tilan pystymme hänellä järjestämään.

Jokainen tuo vuorovaikutukseen paitsi itsensä myös oman historiansa ja aiemmat kokemuksensa vuorovaikutussuhteista.

Molemminpuolisuus toteutuu ”välissä” = vuorovaikutustilassa.

Miten Sinä osaat antaa tätä tilaa? Mitä haasteita saatat kohdata tilan

antamiseen liittyen?

Kuuntelun tilaan asettuessani:◦laitan ennakkokäsitykset syrjään ,

en oleta suotta…◦yritän ymmärtää, mitä toinen sanoo (kuulemisessa kysymys merkityksistä: miten Toinen kokee elämäänsä ja miten sitä jäsentää)

◦ ilmaisen jotenkin sen, mitä olen kuullut ja ymmärtänyt◦ TURVALLISINTA on aloittaa SANA-tasosta, mitkä olivat

ne sanat, jotka kuulin, sen jälkeen vasta lähdettäisiin tutkimaan mitä nämä sanat tarkoittivat?

◦Tarkistan jotenkin käsitinkö mitä olen yrittänyt ymmärtää…

◦Sanat luovat todellisuutta!

Avoimet kysymykset (keskustelu- kumppani voi itse päättää, mitä ja miten vastaa)

Suljetut kysymykset (odotetaan selviä vastauksia tai tietyn asian kommentointia)

Tunnustelevat kysymykset, erityisesti intiimeissä asioissa; eivät mene suoraan asiaan, jättävät mahdollisuuden perääntyä (voi esimerkiksi kysyä, ”Voinko kysyä….?” ”En ole varmaan, onko tämä hyvä/ tärkeä kysymys…”)

Tarkentavat ja tulkitsevat kysymykset (Ymmärsinkö oikein, kun sanoit…?)

Refleksiiviset, kehämäiset kysymykset (perspektiiviä avaavia, vastaaminen edellyttää harkintaa ja pohtimista)

Relationaaliset kysymykset (asioita katsotaan suhteessa johonkin)

Mitä mummosi sanoisi jos istuisi tuossa? Mitä sanoisit siihen? Entä miten mummosi vastaisi siihen? Jos useampia keskustelussa läsnä, tehdään

sirkulaarisuutta, eli spiraalimaista etenemistä.

Toisella on aina joku syy, miksi hän ei halua yhteistyötä:◦ keskustelun sisältö ehkä arvostelulle arkaa

aluetta◦ esim. aikaisemmat huonot kokemukset

vastaavanlaisista tilanteissa◦ arkuus tai vaikeus ymmärtää toisen

näkökulmaa◦ pelko leimautumisesta, potkuista..◦ Projektiot

Vuorovaikutusta ei voi pakottaa eikä kiirehtiä pidemmälle kuin mihin Toinen on valmis.

Ihminen usein tietää miten paljon hän kestää

Myönteinen tunnesuhde Mieti aina, oletko itse riittävän

kunnioittava ja ystävällinen kaikkia osapuolia kohtaan.

Tuki ja kontrolli voidaan ajatella samalle ulottuvuudelle: ne voivat vaihtua toisikseen.

Huolen ilmaisu tulkitaan usein kontrolliksi > sen vuoksi valmius tuen tarjoamisesta hyvä tuoda myös esiin.

Huolen puheeksi ottaminen on – tai ainakin tulisi olla - luottamuksen osoitus.

Parhaimmillaan kontrolli toimii tukena.

Eettinen näkökulma: on tunnistettava myös omien resurssien rajat.

Milloin pitäisi ymmärtää perua jokin tapaaminen?

Kunnioittaminen Arvostaminen Kuunteleminen Tilan antaminen Todesta ottaminen Ajan antaminen Setting Empatia Palveluasenne

Kuuntelun laajentamista, sanotun toistamista toisin sanoin

Keskittyy asian ytimeen ja kohdistaa huomion sanotun merkitykseen

Hälventää epämääräisyyttä ja ristiriitaisuutta TAI tekee ne tietoisemmaksi

Toistaminen luontevasti on melko vaikeaa

Toistamalla oleellisen, voi auttaa toista tutkimaan asiaa syvemmällä tasolla. Usein ihmisen puhe katkeaa johonkin merkitykselliseen, tunnelatautuneeseen sanaan tai ilmaisuun, jolloin selvä toisto kysyvästi riittää asian etenemiseen

…pomo ei ymmärrä mitään…? Pohtikaa omia kokemuksianne

vuorovaikutustilanteista, joissa sanotun toistaminen voisi olla käyttökelpoinen

Kohdistuu sanoman epämääräisyyksiin ja ristiriitoihin

Mitä tarkoitat? Mistä sen tiedät? Mistä sen huomaa?

Auttaa toista erottelemaan tunteitaan: miten asian todella kokee, tuntee, ajattelee

Esim. toinen voi käyttää sekoittavia sanoja ”se”, ”ne”, ”kaikki”, ”kaikki muut” – meidän on hyvä selvittää mihin nämä sanat viittaavat

…kun kerrot, että kaikki muutkin osaavat nämä asiat, niin keitä kaikkia muita tarkoitat…

…sanoit, että aina epäonnistut, ihanko oikeasti aina, vai olisiko jotakin kertaa jolloin et olisi epäonnistunut…

Pohtikaa esimerkkejä elävästä elämästä, jossa selventäminen voisi olla hyödyllistä.

Keskustelun jaksottaminen hallittavaksi osiksi Etenemisen aikaansaamiseksi Esim. siirtyessä asiasta toiseen tai ohjauksen

lopetus vaiheessa (luonteva tapa päättää istunto)

Antaa meille mahdollisuuden tuoda pehmeästi esille omia näkemyksiä auki olevista ongelmallisista asioista

Auttaa molempia osapuolia näkemään kokonaisuuden prosessista

Selkiintyy tapahtuneen merkitys ja mieli

… no niin, olemme keskustelleet nyt Elinan raporttiin liittyvistä asioista, olisiko kellään tähän teemaan liittyen vielä jotakin ajatusta, vai siirrymmekö seuraavaan teemaan…

Mieti minkälaisia kysymyksiä käyttäisit aloitushaastattelussa, kun uusi työntekijä aloittaa tiimissäsi, saat uuden asiakkaan tms. (Poisluetaan perustiedot, kuten nimi, osoite, jne…)

Kirjoita ylös paperille muutamia (5-10) kysymyksiä.

Vältä suoria kysymyksiä liikaa Siirtää vastuuta liikaa meille, katkoo toisen asiaan

paneutumisen, eriarvoistaa roolit Mieluummin varovasti laaja-alaisia kysymyksiä,

jotka voivat johtaa itsetutkiskeluun, esim. ”oletko miettinyt…”, ”kertoisitko…”, ”ehkä on niin, että..”

Vältä myös liikaa käyttämästä miksi –kysymyksiä…”

Johtavat helposti vain älylliseen pohdiskeluun Mieluummin avoimia kysymyksiä, jotka

tarjoavat enemmän vaihtoehtoja, esim. ”MITEN aiot käsitellä näitä asioita jatkossa?” tai MITÄ/MIKÄ…

Pidätkö matematiikasta?◦ Kertoisitko hieman suhteistasi eri kouluaineisiin?

Oletko sosiaalinen?◦ Minkälaisena kuvaisit itseäsi? Entä minkälaisena

ystäväsi, kollegasi, perheesi kuvaavat Sinua? Tykkäätkö leikkiä pikkuautoilla?

◦ Kertoisitko hieman minkälaisia asioita tykkäät tehdä? Onko Sinulla hyvä itsetunto?

◦ Kertoisitko hieman mitä ajattelet itsestäsi? Haluatko suorittaa johtamisen tutkinnon?

◦ Millaisia tavoitteita Sinulla on kouluttautumisen suhteen?

Oliko tämä helppo?◦ Kertoisitko millaisena tämän koit?

Ahdistuneiden kanssa on joskus tarpeen käyttää suljettuja kysymyksiä jonkun verran.

Olen huomannut, että toiminnan parissa, tai kävelyllä, tai kahvilla onnistuu ahdistuneella avoimiin kysymyksiin vastaaminen 100X paremmin kuin työhuoneessa istuen.

Pääasia, että toimii tietoisesti: jos haluaa kysyä suoria suljettuja kysymyksiä, niin sitten kysyy, mutta ettei tiedostamattomasti vahingossa kysele ”huonoilla” kysymyksillä.

Palataan nyt siihen alkuhaastatteluun kehittämiinne kysymyksiin:◦ Mitkä niistä ovat avoimia? Mitkä suljettuja?◦ Pohtikaa millä tavoin suljetut kysymykset voisi

muuttaa avoimiksi?

Nimi? Osoite?…jos haluaisin lähettää sinulle kirjeen, niin mitä minun pitäisi kirjoittaa kirjekuoreen, jotta saisit postin mukana sen…

Asian esille suoraan otto Esim. arvojen ja käyttäytymisen

ristiriitaisuuden osoittaminen Vaikeissa asioissa liiallinen hienotunteisuus,

´kiertely, ei välttämättä auta ja se voidaan usein kokea ahdistavammaksi konfrontointi voidaan kokea vapauttavaksi

Vaatii luottamuksellisen ilmapiirin keskustelijoiden välille

Auttaa kohtaamaan itsensä tai tilanteensa suoraan, väistelemättä

…kerrot, että sinun on vaikea oppia noita uusia ohjeita, mutta samalla kerrot ettet ole lainkaan opiskellut niitä…

…huomasin, että suutuit ja kiroilit alaisellesi. Mitä ajattelet tästä nyt jälkikäteen?...

…sinusta tuntuu siltä, että sinusta ei sun tiimissä pidetä, mutta oletko miettinyt sitä, kuinka voisit asiaan itse vaikuttaa…

Miten konfrontoisitte?A)”Liikaa” alkon käyttöäB)Tilannetta, jossa turvallisuutta

vaarannetaan.C)Tilannetta, jossa pomo valittaa ettei

sihteeriltänsä saa haluamaansa palvelua, mutta kohtelee häntä ikään kuin hän olisi ”tsuppari tai sen koira”

Tuen antamista; Kiittämistä, rohkaisua, palkitsemista Esim. kun ohjattava reagoi ohjauksen tavoitteiden

suuntaisesti; paljastaan ongelmiaan, tuo esiin kipeitä tilanteita, uskaltautuu uudentyyppiseen käyttäytymiseen

Varottava ohjattavan puheen katkaisemista liian nopeasti tukea antamalla tai ettei tue yhä uudelleen sympatiaa hakevaa ohjattavaa ilman, että asiakas lähtee käsittelemään ongelmaansa pidemmälle

Tarvitaan kriiseissä, (ahdistuneella) ohjauksen alkuvaiheessa ja kun asiakas yrittää luopua entisestä käyttäytymistavasta

Vahvistaa ohjattavan mm. itsetuntoa, arvokkaaksi kokemisen tunnetta

Vahvistaa ohjattavan riippuvuutta käytä supportointia säästeliäästi! Tilanneherkkyys!!!

…olet osannut tehdä erittäin pätevän näköisiä ja hyvän makuisia piirakoita, hienoa!

…minuun teki vaikutuksen, miten kauniisti puhuit alaisistasi…

…selvitit tosi hienosti tuon kohdan, jossa meinasi käydä huonosti…

…on varmasti vaikeaa kohdata noita kysymyksiä, nostan sinulle hattua siitä, että olet valmis näitä asioita kohtaamaan…

…ei ollut varmastikaan helppo myöntää tuota, mutta näin osoitit äärimmäistä rehellisyyttä, jota arvostan suuresti…

Miten usein jätämme käyttämättä supportoinnin mahdollisuuden?

Mitkä tekijät estävät meitä supportoimasta asiakkaitamme enemmän?

Mitkä voisivat olla niitä tilanteita, joissa asiakkaamme voisi haluta supportiota, mutta jossa sitä ei ehkä kannata olla heti antamassa?

Voiko supportiosta olla haittaa?

Usein alussa tai siirtymävaiheissa ennen luottamuksellisen suhteen kehittymistä, tai milloin koetaan suhdesärö…kun keskustelu pysähtyy tai salpaantuu jonkin asian kohdalla

Voimme erilaisilla kysymyksen asetteluilla saada toinen avaamaan näkötorniaan meille, auttaa tilanteen ymmärtämisessä, viemään tilannetta eteenpäin.

Esim. ”oliko vaikea tulla tähän tapaamiseen?” ”mitä ajatuksia (eli tunteita) sinussa herätti kun kutsuin sinut?”, ”Tuntuuko, ettei tästä tule enää mitään mieleen? Tuntuuko, ettei tästä (keskustelusta) ole hyötyä?”,

Esim. ”Onko sulla kokemuksia, ettei näistä keskusteluista ole hyötyä?”

…Huomaan, että sinua taitaa pikkuisen nyt ärsyttää tämä tilanne…

…Tuntuuko Sinusta siltä, että olet joutunut tekemään jotakin vasten tahtoasi…

…Onkohan tässä tilanteessa mitään tuttua, oletko aiemmin kokenut mitään samantyylistä…

…Onko Sulla sellainen olo, että olet pakkoraossa…

…Mikä on ärsyttävintä? Pelottavinta? Kurjinta?

Kun ihminen kokee itsensä jollakin tapaa uhatuksi, hän voi puolustautua vastustamalla joko tietoisesti tai tiedostamatta.

Ihminen voi ”unohtaa” hoitaa tehtävän, jossa pelkää, että ”paljastuu” huonoksi.

Työporukka voi vastustaa uusia ideoita, koska pelkäävät menettävänsä jotakin itselleen tärkeää tai koska ehkä kokevat, etteivät osaa riittävän hyvin toimia uusilla tavoilla.

Ihminen tekee suurimman osan asioista ”vanhasta tottumuksesta”, kun on tottunut aina näin tekemään.

Kun teemme päätöksiä, yllättävän iso osa niistä ovat ”ennalta määrättyjä”, koska ne tulevat tottumuksesta.

Tottumus voi olla hyvä ja luoda turvallisuutta. Tottumus voi myös estää kehitystä. On myös yksinkertaisesti huonoja tottumuksia

ja tapoja. Vastustuskin voi tulla tottumuksesta.

Minkälaisia ovat ne tyypillisimmät tilanteet, joissa törmäätte vastustukseen?

Miten näitä voisi keskustelun keinoin työstää?

Keskustelukumppanin johdatteleminen näkemään tunteiden ja käyttäytymistapojen kytkeytymistä toisiinsa

Auttaa toista uusien vaihtoehtojen näkemisessä, perspektiivien laajentamisessa

Kalle on toistuvasti siirtänyt jotakin palaveria.◦ …onko niin, ettet koe vielä olevasi valmis…

Alainen haluaisi valmistua tiettyyn ammattiin, mutta ei halua hakea ko. kouluun.◦ …onko niin, että pelkäät ettet läpäise

pääsykokeita?◦ …vai onko niin, että tykkäät sittenkin nykyisestä

työstäsi niin paljon, ettet halua luopua siitä?◦ …Onko sun elämässä asioita, jotka estää itse

asiassa opiskelun tällä hetkellä?

Tietoinen keino yrittää saada toinen sanomaan se, mitä haluan hänelle sanoa.

Tietoinen keino yrittää saada toinen tekemään se, mitä toivon hänen tekevän ilman, että itse sanon tee näin.

…Mitä sä luulet Pekka, miten tässä kohtaa kannattais (olisi nyt viisasta) nyt toimia??...

…Joo toi on hyvä, entä tuleeko mieleen mittään muita ideoita, mitä muuta tässä ehkä voisi tehdä?

…Joo, aivan totta. Entäpä jos tehhään näin, niin mitä sitten siitä seuraa, entä sitten, entä mitä tuosta toisesta vaihtoehdosta seuraa… jne…

Hyvin johdateltuna Pekka päätyy taistelemaan sen vaihtoehdon puolesta, jota me kannatamme. Vaikka haastaisimmekin häntä.

Perinteisesti on opetettu hampurilaismallia: Jotakin hyvää, ”se mikä meni päin pieltä”, ja

vielä jotakin hyvää lopuksi.

…ei ehkä ihan näin kuitenkaan… Hyvää on se, että tämäkin työpäivä on ohi.

Huonoa se, että se meni ihan päin helevettiä kaikilta osin. Hyvää on se, että jäätiin edes henkiin.

Milloin tarvitaan lyhyt ja ytimekäs palaute ilman konstailuja?

Milloin esimiehen tulee turvautua käskyihin?

Itsereflektio, vertaispalaute, asiakaspalaute, rekonstruktiot, videot

On tärkeä muistaa, mikä on palautteen tarkoitus? Onko kehittää, kannustaa, ojentaa, vai peräti rankaista?

On hyvä olla itse tietoinen siitä, mitä haluaa keskustelulta ja mitä on tekemässä.

Vai onko vain tekevinään? Keskeisin asia on suhteen luominen ja

ylläpito. Vuorovaikutus ei ole tähtitiedettä, mutta

vaatii taitoa asettua toisen asemaan.

Vaakausmenetelmä SWOT-analyysi Mind map Erilaisten kuvien, korttien, symboliesineiden

yms. hyödyntäminen Reflektiivinen positio Taiteen hyödyntäminen ”Autojen renkaiden potkimis”-keskustelut Kuvakollasit Psykodraamamenetelmät Sosiodynaamiset menetelmät

Aikaa Huomiota Kunnioitusta

Millaisia ajatuksia päivän luento Teissä herätti?