1/10

He muistavat Pirilän navetan kranaattitehtaan Sivu 3

o u l u n s e u d u n s ä h k ö n a s i a k a s l e h t i

Etä luettavat mittarit joka kotiin Sivu 4

Uusiutuvaa energiaa Sivu 8

Biokaasun tuotanto kasvussa. Talteenottoa ja käyttöä selvitetään.

Ilmoittaudu nyt! Sivu 6

Jäsentapahtumassa puhuttavat kotimaiset polttoaineet ja energiankäyttö kotitalouksissa.

2 Valokaari 1/2010

Asiakaspalvelumme haasteiden edessä

keskusosuuskunta Voimatie 2 oulun seudun sähkö, 90440 Kempele oulun seudun sähkö puhelin (08) 310 1460 Verkkopalvelut oy faksi (08) 310 1405 etunimi.sukunimi@oulunseudunsahko.fi

Päivystys puhelin (08) 310 1401, 0400 852 446

www.oulunseudunsahko.fi

oulun seudun Voimatie 2 lämpö oy 90440 Kempele puhelin (08) 310 1520 faksi (08) 310 1405 etunimi.sukunimi@oulunseudunsahko.fi

Päivystys puhelin (08) 310 1402, 0400 588 088

www.oulunseudunlampo.fi

OULUN SEUDUN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI ISSN 1237-9301

Päätoimittaja Risto Kantola toimituksen osoite Oulun Seudun Sähkö Voimatie 2, 90440 Kempele ulkoasun suunnittelu Työmaa toteutus Viestintätoimisto Hyvä Juttu ja Henna Raitala Valokuvat Studio Timo Heikkala Oy Paino Kalevaprint Oy

Tavoitteena on yhdenmukaistaa palvelujärjes­telmä, tarjota entistä laadukkaampaa ja tehok­kaampaa palvelua sekä hyödyntää resurssien yhteiskäyttöä.

Uusi asiakaspalvelujärjestelmä on nyt testaus­vaiheessa. Tavoitteenamme on ottaa se käyttöön vielä tämän vuoden aikana.

Etäluettavat mittarit tulevatKuluvan vuoden aikana käynnistyy myös toinen merkittävä asiakaspalveluun vaikuttava hanke, etäluettavien sähkömittareiden vaihtoprojek­ti. Työ tehdään pääosin tämän ja ensi vuoden aikana. Uudet etäluettavat mittarit muun muassa muuttavat laskutuskäytäntöjä ja lisäävät ajan­tasaisen tiedon määrää.

Tavoitteemme on tarjota tulevaisuudessa laa­dukasta ja entistä monipuolisempaa asiakaspal­velua. Se perustuu uuteen asiakaspalvelujärjestel­mään ja etäluettaviin sähkömittareihin.

Asiakaspalvelumme on tänä vuonna suuren haasteen edessä. Olemme varautuneet siihen lisäresursseilla ja koulutuksella. Ongelmia var­masti syntyy, mutta teemme parhaamme niiden ratkaisemiseksi ja asiakkaidemme palvelemiseksi.

A siakaspalvelun kysyntä oli vuosia tasaista. Tilanne on nyt muuttunut. Asiakkaat kilpailuttavat sähköener gian myyjiä yhä aktiivisemmin. Tämän

uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Kysyntä yllättiSaimme Oulun Seudun Sähkössä viime vuoden alkupuolella shokkihoitoa. Suotuisassa sähkön markkinahintatilanteessa asiakkaiden yhteyden­ottojen määrä kasvoi räjähdysmäisesti monin­kertaiseksi.

Valitettavasti emme pystyneet vastaamaan riittävän nopeasti lisääntyneeseen tarpeeseen. Palvelun saanti ja laatu laskivat alle hyväksyttä­vän tason. Vuoden kuluessa olemme päässeet jäl­leen hyvälle tasolle lisäämällä resursseja. Samaan aikaan palvelun kysyntä on myös tasoittunut.

Kohti monipuolisempaa palveluaPalvelujen kysynnän voimakas vaihtelu on haas­teellista. Sen hallitsemiseen ja eri palvelukanavien kehittämiseen on panostettava entistä enemmän.

Oulun Seudun Sähkö ja kymmenkunta muuta pohjoisen sähköyhtiötä on kehittänyt usean vuoden ajan uutta asiakaspalvelujärjestelmää.

s i s ä l lY s l u e t t e l o

Valokaari

Pä ä k i R J o i t u s

Sisäänajovaiheen jälkeen uusi asiakaspalvelujärjestelmä yksinkertaistaa asiointia.

Kempeleessä 2.3.2010

Risto Kantolatoimitusjohtaja

2 Pääkirjoitus

3 Sotamateriaalia Pirilän navetasta

4 Sähköverkossako älyä kuin pienessä kylässä Älykkäät sähkömittarit tulevat

5 Pikku-uutisia

6 Jäsentapahtuma on myös jäsenetu Asiasta kuultuna Matti Hilli 8 Suuret karjatilat biokaasun tuottajiksi

9 Muhoksen uudessa lämpökeskuksessa pestään savukaasut Kaukolämpöuutisia

10 Energiansäästövinkki Asiakassuhde aktivoituu Oulunseutulaiset, Jii Roikonen

11 Miten talvipakkasista selvittiin Yhteistyökumppani Jäsenetujen selkeästä esittelystä kiitosta

12 Leivinuuni käyttöön!

9

6

4

Valokaari 1/2010 3

t o i M i a l u e e lta

Pirilän ammustehdas

Ammustehtaan työntekijöitä toisen maailmansodan aikaan. Vasemmalta Sofia Rahikainen, Irene Etelä, Kirsi Skinnari, Aune Rahikainen, Saimi Tuppurai-nen, myöh. Lämsä, Liisa Nurro, myöh. Peltonen; Elli Uusitalo, myöh. Iinatti ja Helli Loukkola, myöh. Pulli. Takana johtaja Henriksonin Jussi-poika. Tämän ja kannen vanhan kuvan omistaa Eino Skinnari.

Miljoona ammusta rintamalle

• Pirilänammustehdastoimi1939–1943.

• Tuotteena81-millisetkranaatit,joiden aihiot valettiin Pikisaaren konepajalla. Kranaatit lähettiin ladattavaksi Kokkolan ammuslataamoon.

• Tuotantovauhti800–1000kranaattia vuorokaudessa.

• Enimmillääntyössä200henkeä.• Valmistuksessa36työvaihetta.• Käytössä30–40sorviaja

työstökonetta.

Atte Autio työskenteli keskikoululai-sena vähän aikaa ammustehtaassa. Myöhemmin hän oli rintamalla. Erkki Penttilä oli sodan aikaan vielä lapsi, mutta esimerkiksi parkkasi puita Santa mäen pilketehtaalla, joka valmisti polttoainetta häkäpönttöautoihin.

S yksyllä 1939 perustettiin useita sotatarviketehtaita. Heti liikekannallepanon aikoihin lokakuussa

Oulun Konepaja vuokrasi Pirilän entisen navetan Kempeleestä ammus tuotantoa varten.

Työvoimaa oli paljon, työ tarkkaaParista sadasta Pirilän työnte­kijästä valtaosa oli naisia. Vain vaativimmissa metallitöissä oli miehiä. Sodan aikana työtä tehtiin yötä päivää seitsemänä päivänä viikossa.

Kranaatin valmistukseen kuu­lui valuaihioiden sorvaaminen, teräslevystä stanssattujen pyrstö­jen kiinnittäminen ja lopputar­kastus, jossa oli mukana valtion virallinen valvoja.

– Sodan jälkeen Kempelees­ sä oli paljon ”kranaatinpyrstö­aitoja”, joita tehtiin pyrstöjen valmistuksesta yli jääneestä reikäi­sestä teräslevystä, Erkki Penttilä muistelee.

Töihin vaikka väkisinRippikoulua käyvä Helli Louk­kola, nykyinen Pulli, meni heti tehtaan käynnistyessä pyrkimään työhön. Mestari katseli silmät sirrillään pientä tyttöä, joka ilmoitti olevansa melkein 17­ vuotias. ”Tuuppa aamulla, niin katsotaan”.

Ensimmäisenä työnään Helli poisti valun jäljiltä ylimääräisiä roiskeita. Kun työ kävi joutuisasti, mestari siirsi hänet pakkaamoon. Siellä kranaatit hangattiin kiiltä­

viksi ja pakattiin 40 kappaleen puulaatikoihin.

– Kun maalari kuoli, siirryin loppuajaksi maalaamoon. Jatkoin työtä vielä, kun tuotanto siirret­tiin Pikisaareen.

Neljän kilometrin matkan Ketolanperältä Loukkola tarpoi muiden tavoin auraamattomilla teillä kovissakin pakkasissa. Ker­ran työhön tullessaan hän näki Ohukaisen myllyn luona selin olevan hahmon. Yleisesti uskot­tiin, että myllyllä kummitteli.

– Huutelin hahmolle pyytäen menemään pois. En uskalla men­nä ohi ja työhön pitäisi joutua. Ei vastannut. Lopulta juoksin ohi niin lujaa kuin pääsin. Töissä sel­visi, että edellisenä yönä alueelle oli pudotettu desantteja.

Tarkastajan apulaisena

Atte Autio kävi keskikoulua Oulussa, kun koulun tilat piti luo­vuttaa armeijan käyttöön muuta­maksi kuukaudeksi.

– Työskentelin tuon ajan 16­vuotiaana ammustehtaalla tar­kastajan apulaisena. Joka ikinen ammus oli tarkastettava kunnolla. Vähänkin poikkeava tuote meni uudelleen sulatettavaksi, Autio kertoo.

Tavallisesti Autio käveli parin kilometrin työmatkan, mutta yövuoroksi pyörä vapautui muilta perheenjäseniltä. Valoja ei saanut näkyä missään.

– Kerran ajoin kolarin. Tyttö oli lähdössä ja minä tulossa töihin, Autio muistelee.

Myöhemmin rintamalla Autio näki ammukset tosi toimissa. Hän tunnisti ne Pirilässä tehdyistä puu laatikoista.

Lapset ja aikuiset pelkäsivätSodan syttyessä ensimmäisellä luokalla olleen Erkki Penttilän kotona Ketolanperällä oli jatku­va pelko rintamalla olevan isän kohtalosta. Pienet koululaiset osallistuivat moneen työhön. He noukkivat koulukeittolaa varten pelloille jääneet perunat ja tähkät sekä keräsivät vanhuksille poltto­puita risutaakoiksi.

Komeana kuutamoyönä Oulua pommitettiin. Muutama myöhäs­sä tullut kone ei päässyt ilmator­junnan takia enää Oulun päälle, vaan pudotti lastinsa Mourunki­järveen.

– Olin palaamassa pikkusis­koni ja naapurin Einon kanssa maidonhakumatkalta. Juoksim­me henkemme edestä. Matkan

varrella oli kaksi mökkiä, joiden varjoista etsimme suojaa. Pelkä­simme yhtä paljon pommeja ja tyhjien mökkien kummituksia, Penttilä muistelee.

Huumorilla oli tärkeä sija jaksamisessa. Kerran kovan pom­mituksen aikaan Pirilän kranaatti­tehtaan väki evakuoitiin keskellä talviyötä. Kun valkoiset lakanat harteillaan kulkeva joukko ehti kirkonmäelle, eräs paikalle sat­tunut tuumi: ”Tiedossa on kovat pommitukset, kun hautausmaa­kin evakuoidaan.”

Lähteet– Pirilässä työskennelleiden henkilöiden

etsinnässä auttoi Palvelutalo Hovilan johtaja Leena Jussila, joka tarjosi myös tilan Atte Aution ja Erkki Penttilän tapaamiseen. Puhelimitse haastateltiin Helli Loukkola, nykyinen Pulli, joka asuu Kouvolassa.

– Sotiemme veteraanit, Kempele – Oulunsalo. Toimittanut Jouko Hannula. Ylivieska 1993.

– Timo Paakki: Pirilästä rintamalle ammuksia yötä päivää 200 ihmisen voimin. Kempeleen joulu 2000.

Tiesitkö, että Kempeleen teolliseen perinteeseen kuuluu myös sota-ajan ammustehdas, jossa valmistettiin talvi- ja jatkosotaan miljoona kranaattia.

4 Valokaari 1/2010

Ä lykäs sähköverkko pystyy sähkönsiirron lisäksi siirtämään tie­toa kahteen suuntaan.

Verkon keskeisenä osana ovat etäluettavat sähkömittarit, jotka asennetaan kaikille asiakkaille lähivuosina. Uusilla mittareilla asiakkaat saavat tulevaisuudessa reaaliaikaista tietoa sähkönkäytös­tään ja sen kustannuksista.

Jo nyt nämä älykkäät mitta­laitteet mahdollistavat todellisen kulutuksen mukaisen laskutuk sen. Myöhemmin ne voivat johtaa myös älykkääseen laskutukseen, jossa asiakasta palkitaan sähkön­käytöstä edullisimpina ajankoh­tina. Jotta kokonaisuus toimisi, verkkoyhtiöillä on oltava kehitty­neet, pääosin langattomat tiedon­siirto ratkaisut.

Uutisia älykkäistä verkoista tihenevään tahtiinSähkön toimittaminen voima­laitoksilta asiakkaille tapahtuu korkeajännitteisillä siirtoverkoilla ja matalajännitteisillä jakeluver­koilla. Siirtoverkot sisältävät jo nyt automatiikkaa, tiedonsiir­ toon perustuvaa ohjausta ja jat­kuvasti yhä enemmän älykkäitä komponentteja.

Perinteisesti jakeluverkot ovat olleet keskitetyn sähköjär­jestelmän passiivinen osa. Tule­vaisuudessa ne muuttuvat osaksi tehotasapainon säätövoimaa. Jakeluverkon piirissä olevasta hajautetusta sähkön tuotannosta,

ohjattavista sähkökuormista, ladattavista sähköautoista ja muista energiavarastoista tulee osa säätövoimaa.

Uutiset älykkäistä verkoista koskevat ensisijaisesti jakelu­verkkoja. Niissä asiakkaan ja sähkönsiirrosta vastaavan verkko­yhtiön keskinäinen yhteyden­ pito siirtyy uudelle tasolle. Kii­rehtiessään älykkäiden verkkojen rakentamista EU:n tavoitteena on energiankäytön vähentämi­nen ja tuotannon suuntaaminen ilmastonmuutosta hidastavaksi.

Mitä valopäiden ideoilla saadaan aikaanSovellusten rajana on vain mie­likuvitus. Nyt käynnistyneiden projektien päämäärät ovat kuiten­kin realistisia ja kaikkia osapuolia hyödyttäviä. Pitkällä aikavälillä todennäköinen sähkön hinnan nousu lisää asiakkaiden kiinnos­tusta sähkön käyttöön.

Mittausten kehittyminen avaa uusia mahdollisuuksia verkon käyttöön ja hallintaan. Esimerkik­si asiakkaiden lämmitysjärjestel­missä on kohteita, joiden kulutus­ta voidaan jaksottaa joko sähkön hinnan perusteella tai kulutuksen tasaamiseksi.

Jakeluverkkojen kehittyminen johtaa häiriöiden vähenemiseen ja vikapalvelun tehostumiseen. Sähköyhtiöt voivat kehittää tuotteita, jotka perustuvat reaali­aikaiseen sähkön kysyntään ja hinnoitteluun.

s ä h k ö n k u u l u M i s i a

Oulun Seudun Sähkön valvomossa käsitellään sähköverkon tietoa ja ohjataan verkon toimintaa. Verkkoaluevastaava Jukka Raitio ja verkostoinsinööri Risto Pirinen tutkimassa verkon kuormitusta.

Huippupakkasten aikana valtakunnan sähköverkko joutuu lujille. Silloin käynnistetään varavoimalaitoksia tai ostetaan sähköä lisää naapurimaista. Tulevaisuudessa älykäs sähkö - verkko on osa verkon tehotasapainon hallintaa.

Älykäs sähkö-verkko

Mittareiden vaihto alkaaPaljon kiitoksia, hyvät asiakkaat. Teistä 90 prosenttia vastasi tärkeään luenta-pyyntöön määrä aikaan mennessä. Mittareiden vaihto projekti etenee.

T ammikuun puolivälis­sä lähetettiin uusin­tapyyntö asiakkaille, jotka eivät vastanneet

ensimmäiseen. Vielä palaut­tamattomat luentapyynnöt pyydetään postittamaan Oulun Seudun Sähköön mahdollisim­man pian. Vastauskortin posti­maksu on maksettu.

Mittarit ja asentaja valittuEtäluettavat mittarit ja luenta­järjestelmän toimittaa jyväskylä­läinen Aidon Oy. Oulun Seudun Sähkö sai ensimmäiset testikäyt­töön tarkoitetut mittarit tammi­kuussa.

Asennusurakoitsijaksi on valittu Eltel Networks Pohjoinen Oy. Sähkömittareiden asennuk­set hoitaa 5–7 asentajaa kahden ja puolen vuoden aikana. Heillä on Oulun Seudun Sähkön myön­tämä kuvallinen henkilökortti.

Ensin koeasennukset, sitten varsinainen asennustyöTouko­kesäkuussa asennetaan Kempeleessä 200–300 talou­teen etäluettavat mittarit. Niillä varmistetaan vielä järjestelmien yhteensopivuus käytännössä.

Tämän jälkeen aloitetaan mit­ tava asennusurakka, joka etenee alueittain. Vaihtotyö saadaan päätökseen vuoden 2012 lop ­ puun mennessä.

Ajankohdan sopiminenAsennusurakoitsija lähettää vähintään viikkoa ennen kirjeen, jossa ehdottaa mittarinvaihto­päivän ja ajan. Asiakas vastaa siihen netissä, puhelimella tai tekstiviestillä kirjeen ohjeen mukaisesti. Jos ajankohta ei sovi, asiakas tekee ehdotuksen uudesta ajankohdasta netissä tai soittamalla urakoitsijan puhelin­palveluun.

Omakotitaloissa asiakkaan läsnäolo on välttämätön, ellei ta­lossa ole pihakeskusta. Jos asen­tajalla on vapaa pääsy kerros­ tai

Hajautetulle sähköntuotannol­le avautuu uusia mahdollisuuksia. Pieniäkin, vain ajoittain ylimää­räistä sähköä tuottavia pienvoi­maloita voidaan kytkeä verkkoon. Niitä ovat esimerkiksi pienet tuu­ limyllyt, aurinkopaneelit, karjatilo­jen biokaasugeneraattorit ja muut biopolttoaineperusteiset kaasuge­neraattorit. Hajautettua uusiu tu­van energian tuotantoa voidaan lisätä merkittävästi.

Kehitystyö jatkuu kiihtyvällä vauhdillaÄlykkäitä verkkoja kehitetään nyt useiden osapuolten yhteisinä tut­

kimus­ ja kehitysprojekteina. Ne kestävät vuosia ja maksavat kym­meniä miljoonia euroja. Projektit ovat kansallisia ja kansainvälisiä. Monet johtavat koesovellusten rakentamiseen.

Ympäristökysymykset ovat lähtökohtana EU:n tukea saaville projekteille. Älykkäät verkot ovat tärkeitä hiiliniukan yhteiskunnan rakentamisessa. Ne tähtäävät aina jollakin tavalla energian säästöön, energian käytön tehokkuuteen tai energialähteen valintaan.

Tulevaisuuden esimerkkinä ovat satojen tuhansien sähkö­autojen lataamiset sähköverkosta.

Tämä saattaa lisätä merkittävästi sähköverkkojen kuormaa. Toisin­päin tilanne voidaan nähdä niin, että verkkoyhtiöllä on mahdolli­

Tulevaisuudessa älykäs sähköverkko kannustaa meitä käyttämään sähköä silloin, kun kapasi-teettia on vapaana.

Älykäs sähköverkko mahdollistaa korkeatasoisen sähkönjakelun.

Valokaari 1/2010 5

suus lainata energiaa autojen va­raukseen kytketyistä akuista.

Siirtoverkostojen kehittäminen ei ole päättynyt. Verkostoauto­maatiota lisätään ja suurempia tai pienempiä yksityiskohtia korva­taan jatkuvasti älykkäillä kom po­nenteilla.

Esimerkkejä lähempänä kuin uskomme Sähkö siirtyy valtakunnan verkosta Oulun Seudun Sähkön verkkoon sähköasemilla, josta se jaetaan eri johtohaaroille. Jo nyt näissä 20 kilovoltin johdoissa on paljon älykkyyttä.

Sähköasemien ja Oulun Seu­dun Sähkön Kempeleen valvomon välillä on jatkuva yhteys. Verkon valvonta on reaaliaikaista. Ajan tasalla olevaa tietoa välittyy jatku­vasti verkon kuormituksesta, esi­merkiksi virrasta ja jännitteestä.

Jos 20 kilovoltin verkon osa vioittuu, sähköasemien tai pylväs­katkaisijoiden suojausautomatiik­ ka katkaisee virran vioittuneelta johto­osalta ja lähettää tiedon vias­ta valvomoon. Tämä nopeuttaa vian korjausta.

Pylväskatkaisijaan liitetty auto­matiikka voi erottaa vioittuneen verkon osan ja palauttaa sähköt verkon ehjälle osalle. Sama toimin­ ta voidaan hoitaa valvomosta kau­ko­ohjattavilla erottimilla. Näin vain vioittunut johtohaara jää ilman sähköä.

Päivystäjä lähettää heti asenta­ jat korjaamaan vioittuneen johto­kohdan. Enää ei asentajien tarvitse kulkea maastossa pitkiä matkoja etsimässä vikapaikkaa.

Etäluettavista mittareista älyä pienjänniteverkkoonTähän asti 0,4 kilovoltin johdoissa ei ole ollut älykkäitä toimintoja. Kun etäluettavista mittareista tulee osa sähköjärjestelmää, sähköyhtiö

saa tietoa myös pien jännitever­ kon kuormituksesta ja pystyy mitoittamaan verkon entistä täsmällisemmin. Samoin tiedot verkon vioista välittyvät nopeasti valvomoon ja nopeuttavat näin viankorjausta.

Kun asiakkaille on vaihdettu etäluettavat mittarit ja uusi asia­ kaspalvelujärjestelmä otetaan käyttöön, käynnistyy automaatti­ nen mittareiden luku. Esimerkiksi kun asiakas soittaa Oulun Seudun Sähkön asiakaspalveluun ja ilmoit­ taa muuttopäivän, asiakasneuvoja kirjaa muuttopäivän järjestelmään. Älykäs verkko hoitaa mittarin­ luvun sovittuna päivänä.

Myös sähkönmyyntituotteesta toiseen vaihtaminen helpottuu. Aiemmin asentaja kävi asiakkaan luona tekemässä mittariin tarvit­tavat muutokset ja asiakas maksoi tästä aiheutuvat kulut. Uudessa luentajärjestelmässä mittari ohjel­moidaan sähköisesti uuden tuot­teen edellyttämällä tavalla ilman lisäkustannuksia.

Uuden asiakaspalvelu-järjestelmän käyttöön- otosta lisää tietoa sivulla 10.

Vuosi 2009 lyhyestiKonsernin liikevaihto vuonna 2009 oli 28,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 2,2 miljoonaa euroa. Investoin-nit olivat poikkeuksellisen suuret, lähes 26 miljoonaa euroa. Niitä kasvatti Vapo-kauppa, jolla Oulun Seudun Sähköstä tuli Suomen Energiavarat Oy:n osakkaana vä-lillisesti yksi Vapo Oy:n omistajista.

Uusien liittymien kysyntä laski edelleen. Nyt myy-tiin 189 liittymää, kun 2004 tehtiin ennätykselliset 501 liittymää.

Jäsenosuuskunnissa oli 14 029 henkilöjäsentä, joista 800 uutta. Jäsenet saivat jäsenalennuksina yhteensä 1,75 miljoonaa euroa.

Kaikille jäsenille on lähetetty vuosikertomus, jossa vuodesta 2009 kerrotaan lisää.

Verkkopalvelu- ja sähkön-myyntiehdot päivitettyKevään aikana postitetaan asiakkaille ehdot, jotka kor-vaavat sähkönkäyttöpaikkoja koskevat verkkopalvelu-ehdot VPE05 ja sähkönmyyntiehdot SME99. Päivitystar-ve johtuu pääasiassa maaliskuun alussa 2009 voimaan tulleesta uudesta mittausasetuksesta.

Päivitystyön yhteydessä molempiin ehtoihin on tehty täsmennyksiä ja tekstiä on pyritty selkiyttämään. Verk-kopalveluehdoissa on täsmennetty erityisesti sähkön-toimituksen virhettä koskevia kohtia ja yksinkertaistettu hinnanmuutosta koskevia kohtia. Myyntiehtojen päivi-tyksessä on korjattu myös epäselvät, kysymyksiä herät-täneet kohdat.

Päivitetyt ehdot on käyty läpi energiamarkkinaviran-omaisen ja kuluttajaviranomaisen kanssa.

Markkinaoikeuden päätös sähkönsiirron tuotoistaEnergiamarkkinavirasto julkaisi marraskuussa 2008 luet-te lon verkkoyhtiöistä, jotka valvontajaksolla 2005–2007 ylittivät viraston määrittelemän kohtuullisen tuoton rajan. Luettelossa mukana ollut Oulun Seudun Sähkö valitti päätöksestä Markkinaoikeuteen. Valituksessa nos-tettiin esiin useita valvontapäätökseen liittyviä asioita oikeuden tarkasteltavaksi.

Markkinaoikeus ratkaisi 11.1.2010 valituksen Oulun Seudun Sähkön eduksi investointikulujen käsittelystä kohtuullisen tuoton laskennassa. Ratkaisu alensi valvon-tajakson 2005–2007 ylituottoa 75 prosenttia. Ylituotok-si jäänyt osuus kompensoitui vuoden 2008 alituotolla.

Jätteenpolttolaitos Alholmaan?Oy Alholmens Kraft Ab selvittää jätteenpolttolaitoksen rakentamista biopolttoainevoimalaitoksen yhteyteen. Voimassa oleva kaava ja ympäristölupa mahdollistavat polttolaitoksen, jossa voitaisiin hyödyntää noin 125 000 tonnia energiajätettä vuodessa. Parhaillaan selvitetään energiajätteen saantia.

Nykyisin voimalaitoksella voidaan käyttää rinnakkais-polttona hyvälaatuista kierrätyspolttoainetta 200 000 tonnia vuodessa. Se on noin 10 prosenttia voimalaitok-sen polttoaine-energiasta. Erillisessä polttolaitoksessa voitaisiin hyödyntää myös rinnakkaispolttoon soveltu-maton energiajäte.

Osakkaana Oulun Seudun Sähkö saa Alholmens Kraftis- ta osuutensa mukaisesti vajaa neljä prosenttia siellä tuo-tetusta sähköstä.

Oulun Seudun Sähkön kannattavuuden odotetaan paranevan vuoteen 2009 verrattuna.

s ä h k ö n k u u l u M i s i a

Oulun Seudun Sähkön valvomossa käsitellään sähköverkon tietoa ja ohjataan verkon toimintaa. Verkkoaluevastaava Jukka Raitio ja verkostoinsinööri Risto Pirinen tutkimassa verkon kuormitusta.

Risto Pirinen testaa uusia mittareita. Kolmas on poistuva mittarimalli.

<

Esimerkiksi pienet tuulimyllyt voivat tulevaisuudessa luovuttaa ylimääräisen sähkön älykkääseen verkkoon.

rivitalon yhteismittaus­keskukseen, mittarin vaihto ei vaadi asiakkaan paikallaoloa. Urakoitsija tiedottaa kirjeitse kuitenkin myös näille asiakkaille mittarin­vaihdon ajankohdan.

Pienet viat pääkeskuksessa korjataan asiakkaan laskuun Mittarin vaihto kestää tavallisesti puoli tuntia. Jos asentaja havaitsee mittaria vaihtaessaan asiakkaan pää­keskuksen laitteissa vian, voidaan vika korjata samalla käynnillä. Tästä Oulun Seudun Sähkö laskuttaa asiakasta. Sähkönkäyttöä estävän tai turvallisuusriskin aiheuttavan vian korjaus tässä yhteydessä on kuiten­kin asiakkaalle edullisinta.

Pääkeskus sähkömittaria lukuun ottamatta on asiakkaan omaisuutta,

jonka hyvästä kunnosta asiakas vas­taa. Ehjät laitteet takaavat sähkön­käytön turvallisuuden.

6 Valokaari 1/2010

Anna-Liisa PakaslahtiLimingan Sähköosuuskunta

Tuulivoima ja ydinvoima kiinnostivat minua erityisesti. Tietoa tulikin. Pitempäänkin olisin kiinnostavia esityksiä kuunnellut.

J ä s e n a s i a a

S uomen energiastra­tegian kulmakiviä ovat energian säästö, bioenergian

ja tuulivoiman lisääminen sekä ydinvoima. Oulun Seu­ dun Sähkö on aktiivinen kaikilla näillä sektoreilla

itse tai yhteistyökumppa­neidensa kanssa.

Vuosi sitten tapahtu­mien teemana oli ”Oulun Seudun Sähkö mukana ilmastotalkoissa”. Silloin puhuttiin oman tuulivoi­matuotannon lisäämisestä

ja osallistumisesta Fenno­voiman ydinvoimalaitos­hankkeeseen. Tänä vuonna jatketaan samaa aihetta tee­malla ”Kotimainen energia ja energiatehokkuus”.

Huhtikuun jäsenta­pahtumissa paneudutaan

Vapon toimitusjohtaja Matti Hilli

a s i a s ta k u u lt u n a

Miksi osallistuit jäsentapahtumaan 2009?

Monipuolinen VapoVapo tuottaa biopolttoaineita, kuten turvetta, puuta, turve- ja puupellettejä, haketta sekä peltoenergiaa. Niitä jalostetaan sähköksi ja lämmöksi. Lisäksi Vapo tuottaa turveraaka-ainetta, turvetuotteita ja kasvualustoja ammattiviljelijöille ja kuluttajille. Yritys käsittelee myös jätteitä. Tytäryhtiö Vapo Timber Oy tuottaa ja myy sahatavaraa sekä jalosteita pääasiassa vientimarkkinoille. www.vapo.fi

Toimitusjohtaja Matti Hilli uskoo bioenergiaan. Kuva: Vapo Oy.

Timo HamariUtajärven Sähköosuuskunta

Tämä on jo perinne, olen neljättä kertaa. On kiinnostavaa kuulla, mitä uutta kerrottavaa tapahtumassa on.

O ulunsalosta kotoisin oleva Oulun Lyseon kasvatti valmistui diplo­mi­insinööriksi Oulun

yliopistosta. Diplomityö turpeesta aloitti työuran, joka johti Turve­ruukin toimitusjohtajan tehtävän kautta 2001 Vapo Oy:n toimitus­johtajaksi.

Matti Hilli asuu Jyväskylässä, jossa myös on Vapon pääkonttori. Talvella hän hiihtää, kesällä golfaa ja kalastaa. Loma­asunto on Oulu­järvellä Paltamossa.

– Ouluun minut tuo työn lisäksi muutaman kerran vuodessa käynti isäni luona Oulunsalossa, Hilli kertoo.

Vapon ratkaisut ovat Hillin mukaan keskittyneet viime vuosina kolmeen päälinjaan.

– Pyrimme varmistamaan turvetuotannon mahdollisuuksia, kehitämme metsäenergian käyttöä ja olemme laajentuneet lämpö liike­toimintaan.

Turpeen ongelmana riittävyysHillin mukaan turvetuotanto ei ole uhka turvevaroille. Suomessa soiden pinta­alasta vajaa prosentti on tur­vetuotannossa ja 10 prosenttia on suojeltu.

– Jokainen tuotantoalue tuntuu olevan suojelun arvoinen ja lupame­nettely vie kohtuuttoman pitkän ajan.

Oulun seutu on merkittävä paikallisten polttoaineiden käyttä­jä. Kun työ tehdään maakunnassa, Hillin mukaan polttoaine­euro kolminkertaistuu. Näin ei tapahdu, kun poltetaan australialaista hiiltä. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon paikallisessa päätöksenteossa.

Uusia tuotantoalueita tarvitaan. Turpeen kysyntä on kasvussa myös lisäpolttoaineena, kun puun ja pelto energian käyttöä lisätään.

Metsäenergian käyttö kasvaa Energiaverotus saa pyyhkeitä Hil­liltä. Suomen verotus suosii öljyn ja sähkön käyttöä lämmityksessä. Siksi valtaosa Vapon pelleteistä viedään Ruotsiin.

– Siellä poltetaan pellettejä yli 200 000 omakotitalossa, meillä vain 20 000 omakotitalossa.

Päästövähennystavoitteiden to­teuttamiseksi metsähakkeen käyttö tulee moninkertaistaa ja lisätä mui­denkin puupolttoaineen käyttöä. Vapolla on 70 vuoden kokemus puupolttoaineesta, sillä 1940­luvul­la sen tehtävänä oli polttopuiden hankinta valtion laitoksille.

Vapolla on 20 prosentin mark­kinaosuus puupolttoaineissa.

– Metsäenergia on Vapon voi­makkaasti kasvava liiketoiminta­ alue. Turvetuotantoa varten olem­me luoneet erinomaisen logistiik­kaketjun, jota voimme hyödyntää metsäpuolella.

Hilli uskoo, että tulevaisuudes­sa energiapuu otetaan talteen jo ensiharvennuksessa. Lisää tehok­kuutta tarvitaan, jotta metsäko­neiden tehollinen työaika saadaan suuremmaksi.

Lämpöliiketoiminnassa suurimpien joukossaVapo on yksi Suomessa kymmenestä suurimmasta lämmönmyyjästä. Yhtiö vastaa asiakkaan lämmöntuotannos­ta ja jakelusta yksin tai yhteistyö­kumppaneidensa kanssa jo yli 130 lämpö­ ja voimalaitoksella kotimaas­sa, Ruotsissa, Baltiassa ja Puolassa.

Matti Hilli nähdään jälleen koti­ maisemissa, kun hän tulee Oulun Seudun Sähkön jäsentapahtumiin 14. ja 15. huhtikuuta. Silloin kuu­ lemme lisää hänen ajatuksiaan koti­maisista polttoaineista.

Jäsentapahtumat kutsuvat jälleen

Valokaari 1/2010 7

>

> >

Tule keskustelemaan ja vaikuttamaan osuuskuntasi toimintaan. Kuva on Kempeleen Energiaosuuskunnan viime vuoden kokouksesta.

Ohjelma huipentuu perinteisesti hyvään tarjoiluun.

J ä s e n a s i a a

Vielä ehtii jäseneksi

Jos haluat jäseneksi, pyydä jäsen hakemus lomake osoitteesta asiakaspalvelu@oulunseudunsahko.fi tai soita asiakas palvelunumeroon (08) 310 1313.

Irma KilpeläinenVaalan Sähköosuuskunta

Olen ensimmäistä kertaa mukana. Lähdin, kun tapahtuma oli näin lähellä. Mieheni oli jo edellisenä vuonna Limingassa.

Raimo PaananenTyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta

Ennen en ole ollut. Sähköasiat kiinnostavat, kun talo lämpiää sähköllä. Lastenhoitokin järjestyi, joten pääsimme tulemaan vaimon kanssa yhdessä. Tietoa tuli ja vatsakin täyttyi.

Pauli LampelaKempeleen Energiaosuuskunta

Osallistun jo kolmatta kertaa. Aikaisemmat hyvät kokemukset saivat tulemaan jälleen. Esitykset olivat hyvin mielenkiintoisia.

Timo BrusilaOulunsalon Sähköosuuuskunta

Muutin juuri omaan asuntoon ja liityin jäseneksi. Sain pian kutsun. Tuuli- ja ydinvoiman lisäksi halusin kuulla, mitä Oulun Seudun Sähköstä kerrotaan.

Miksi osallistuit jäsentapahtumaan 2009?

Jäsentapahtuman ohjelma18.00 Oulun Seudun Sähkön

ajankohtaisia kuulumisia toimitusjohtaja Risto Kantola Kotimaisten polttoaineiden mahdollisuudet toimitusjohtaja Matti Hilli, Vapo Oy Energiankäytön tehostaminen kotitalouksissa johtava energia­asiantuntija

Kimmo Rautiainen, Motiva Oy.19.20 Sähköosuuskuntien kokoukset20.00 Iltapala21.45 Paluukuljetukset

IlmoittautumisetJäsenet voivat osallistua tapahtumaan yksin tai puolisonsa kanssa. Jäsentapahtuma on osallistujille maksuton.

Tarjoilun ja kuljetusten vuoksi ilmoittautuminen viimeistään maanantaina 29. maaliskuuta osoitteeseen www.msp.fi/ oulunseudunsahko tai Anu Mustoselle numeroon 040 589 9402.

KuljetuksetAikaisempien vuosien tapaan tilaisuuksiin järjestetään ilmainen linja­autokuljetus. Linja­ autoissa on tunnus Oulun Seudun Sähkö.

Kuljetusten aikataulut jäsentapahtuman kutsuissa ja osoitteessa www.msp.fi/ oulunseudunsahko. Kuljetuksista voitte tiedustella myös ilmoittautumisen yhteydessä.

KokouskutsuMuhoksen, Tyrnävän kirkonkylän, Utajärven, Vaalan ja Ängeslevän Sähköosuuskuntien varsinaiset osuuskuntakokoukset pidetään

keskiviikkona 14. huhtikuuta kello 18.00 Rokuan Kuntokeskuksessa, Kuntoraitti 2, Rokua

Alatemmeksen Sähköosuuskunnan, Kempeleen Energiaosuuskunnan,

Limingan, Oulunsalon, Salonpään ja Temmeksen Sähköosuuskuntien sekä Sähköosuuskunta Lumen varsinaiset osuuskuntakokoukset pidetään

torstaina 15. huhtikuuta kello 18.00. Linnakangastalolla, Linnakaarto 20, Kempele

Kokouksissa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, muun muassa vuoden 2009 tilinpäätös ja hallituksen uudet jäsenet.

Tervetuloa mukaan!

Kaikki sähköosuuskuntien jäsenet ovat saaneet henkilökohtaisen kutsun kokoukseen.

bioenergian merkitykseen ja käytön lisäämiseen. Alustuksissa käsitellään myös kotitalouksien energiankäytön tehostami­seen ja tutustutaan maa­tilojen energiatehokkuus­sopimuksiin.

Tervetuloa kuulemaan alueemme taloudellisesti merkittävistä energia­asiois­ta. Kuulemme myös, miten jokainen voi vaikuttaa omiin energiakustannuk­siinsa.

8 Valokaari 1/2010

Biokaasun tuottaja.

B iokaasun tuottamis­ ja käyttövaihtoehtoja tutkitaan Oulun seu­dun ammattiopiston

Muhoksen yksikön yhteydessä sijaitsevalla Koivikon tilalla. Opetusnavetan yhteyteen raken­netaan bio kaasu laitos.

Selvitystyössä käydään läpi erilaiset toteutusvaihto­ ehdot ja raaka­aineyhdistelmät sekä mahdollisimman monen­laiset laitos­ ja teknologiavaih­toehdot. Valmistuttuaan tiedot ovat kaikkien biokaasulaitoksia maatiloille suunnittelevien käytettävissä.

Ympäristöhaitasta energiaksiMiksi biokaasutuotantoa kan­nattaa kehittää? Lannan aiheut­tamaa ympäristökuormaa on pienennettävä. Ottamalla bio­kaasu käyttöön tilojen energia­omavaraisuus kasvaa, huolto­varmuus paranee, jätteen määrä pienentyy, lannan arvo kasvaa ja hajuhaitat vähenevät.

– Biokaasun raaka­aineena lannasta tulee uusiutuvan ener­gian lähde. Lisäksi prosessissa typpiyhdisteet muuttuvat ammo­niumtypeksi, jota kasvit voivat hyödyntää nopeammin, pro­jektisuunnittelija Ritva Imppola

Oulun seudun ammattikorkea­koulusta selittää.

Yhden lehmän vuoden lie­telannasta saadaan noin 2 250 kilowattituntia sähköä tai bio­metaania 3 200 kilometrin ajoon. Yhdestä pyöröpaalista saadaan 650 kilowattituntia sähköä tai 750 kilometrin ajokaasu.

Luotettavaa lämpöä

Koivikon navetassa syntyy vuo­dessa noin 1 800 tonnia lantaa, 300 tonnia rehujätettä ja muuta biomassaa sekä opetuskeittiös­sä ja ruokalassa noin 15 tonnia elintarvikejätettä. Lisäksi selvite­tään muualta tulevien biokaasun raaka­aineiden käyttämistä. Yhte­nä vaihtona on perunajätteen ja viinatehtaan mäskin sekä grillien käytetyn rypsiöljyn hyödyntämi­nen lisäraaka­aineena.

Koivikon tilalla kuluu vuo­dessa 248 000 kilowattituntia sähköä ja 20 000 litraa kevyttä polttoöljyä.

– Ehkäpä tulevai­suudessa tuotamme lämmön ja lämpimän käyttöveden bioener­gialla ja kuivaamme sillä viljan. Kaiken on toimittava luotettavasti, myös kovilla pakka­silla, pohtii tilanhoitaja, maa ta­lous osaston johtaja Kimmo Savela Oulun seudun ammattiopiston Muhoksen yksiköstä.

Oppia retkiltä Ruotsi on Suomea edellä bio­metaanin tuotannossa. Saksassa viljelijät tuottavat verkkoon vih­reää sähköä. Suomessa odotetaan syöttö tariffipäätöksiä.

– Teemme huhtikuussa opin­ tomatkan Saksaan, Imppola kertoo

Oulun seudun ammattikor­keakoulu hallinnoi biokaasu­tuotannon liiketoimintamallien kehittämistä, BioG­hanketta. Sen yhtenä tehtävänä on kartoit­taa myös maakunnan biokaasu­potentiaali. Yksi yhteistyökump­paneista ja rahoittajista on Oulun Seudun Sähkö.

Maatilat voisivat lisätä energiaoma-varaisuuttaan tuottamalla biokaasua. Miten se kannattaa tehdä? Tätä selvittää Pohjois-Pohjanmaalla käynnistetty laaja yhteistyöhanke.

Biokaasua maatiloilta

Biokaasusta energiaa

• Biokaasusisältäämetaaninlisäksimuun muassa hiilidioksidia ja rikkivetyä.

• Metaanion21kertaahiilidioksidiavoimakkaampi kasvihuonekaasu.

• Metaaniavoidaankäyttäälämmöntai sähkön tuotannossa.

• Kuutiometaaniavastaaenergia-sisällöltään yhtä litraa kevyttä poltto öljyä tai 10 kWh sähköä.

• Biokaasunraaka-aineeksisoveltuulähes kaikki eloperäinen aines, kuten esimerkiksi lietelanta.

• Biokaasunmetaanistatehtyäliikennepolttoainetta kutsutaan biometaaniksi.

• Lisätietojawww.oamk.fi/biog

l ä M M ö n k u u l u M i s i a

Biokaasu-projektin pilottikohteeksi valitussa Koivikon navetassa kuluu paljon sähköä ja lämpöä. Navetassa on 60 lehmää ja saman verran nuorkarjaa.

Valokaari 1/2010 9

O ulun Seudun Lämmön uusi lämpökeskus raken­nettiin vanhan, öljyä ja kiinteää polttoainetta

käyttävän laitoksen viereen. Vaikka vuonna 1983 rakennettua laitosta on pidetty koko ajan kunnossa, sen öljykattilat olisi jouduttu uusimaan joka tapauksessa. Kesäisin vanha lai­tos tuottaa kaiken lämmön ja toimii talvella huippu­ ja varalaitoksena.

Kaukolämmöllä kysyntääUusi laitos tuli ajankohtaiseksi läm­pökuorman kasvaessa merkittävästi, kun Nuorten Ystävien Pohjolakoti ja Toivola­koti liitettiin kaukolämpöön. Muhoksella on Oulun Seudun Läm­mön toiminta­alueella toiseksi eniten kaukolämpöön liitettyjä rakennuksia, yli 400 000 m3. Kempeleessä määrä on yli nelinkertainen ja Limingassa puolet Muhoksen lämpökuormasta.

Muhoksen kuuden megawatin laitos on Oulun Seudun Lämmön suurin kiinteää polttoainetta käyttä­vä lämpökeskus. Riittävä laitoskoko teki järkeväksi savukaasujen pesu­ ja lauhdutuslaitoksen toteuttamisen.

Hiukkaspäästöt vähenevätVarsinainen savukaasupesurin laitteisto on sijoitettu savupiipun alaosaan, joka on siksi yläosaa pak­sumpi. Ilman pesuria hiukkaspääs­töt olisivat noin 150 milligrammaa

megajoulea kohti. Nyt ne jäävät alle 50 milligramman.

Lämpö talteen savukaasuistaKattilasta tulevat savukaasut puhdis­tetaan mekaanisesti ja vesipesulla. Pesurissa savukaasusta poistetaan hiukkasten lisäksi myös rikkidioksi­di­, kloorivety­ ja raskasmetallipääs­töjä. Samalla savukaasujen sisältämä vesihöyry muuttuu vedeksi ja vapaut­taa veden höyrystymiseen käytetyn energian.

Jäähdytyksessä vesihöyryyn si­ toutunut energia saadaan talteen ja siirretään lämmönvaihtimien kautta pääasiassa kaukolämmön paluuveteen. Savukaasujen lämmön talteenoton ansiosta kuuden megawatin laitos tuottaa samalla polttoainemäärällä parhaimmillaan 7,5 megawatin tehon.

Kehittynyt savukaasujen käsitte­ ly säästää energiaa ja puhdistaa ympäristöön päästettävää savukaa­sua. Kiinto­ ja muiden haitta­ainei­den pitoisuudet ovat vähentyneet 70–98 prosenttiin verrattuna ilman savukaasujen käsittelyä toimivaan laitokseen.

Polttoaineena puu ja turveJo ennen Muhoksen uuden laitok­sen käyttöönottoa Oulun Seudun Lämpö on saavuttanut ja ylittänytkin tavoitteensa tuottaa 70 prosenttia lämmöstä kotimaisella polttoaineella. Uudessa lämpökeskuksessa käytetään energiahaketta ja palaturvetta.

Puun käyttöä polttoaineena on viime aikoina rajoittanut sen kor­kea hinta. Siksi turvetta on käytetty Oulun Seudun Lämmön omissa läm­pökeskuksissa suunniteltua enem­män. Päättymässä olevalla lämmitys­kaudella turvetta on käytetty noin 40 ja haketta noin 35 megawattitun­tia. Näin kaukolämmön hinta asiak­kaalle on voitu pitää edullisena.

Rakentaja lahden takaaMuhoksen laitoksen pääurakoitsija on virolainen yritys OÜ Wetorex. Se tekee osan laitteistoista itse ja ostaa osan eri toimittajilta. Koneet ja laitteet asennetaan paikanpäällä teh­tyyn rakennukseen. Rakennustyö on edennyt suunnitellussa aika taulussa.

Öljyn korvaaminen biopolttoaineella, polttoaineen tehokas käyttö ja savukaasujen puhdistus ovat Muhoksen uuden lämpökeskuksen valtteja. Laitos valmistuu maalis-huhtikuun vaihteessa.

l ä M M ö n k u u l u M i s i a

Savupiipun alaosassa olevan savukaasu-pesurin ympärillä on vielä rakennustelineitä.

Tupoksen Tuiskulanrantaan kaukolämpöäLimingan kunta on valinnut Tuiskulanrantaan tu-levaan Yhtenäiskoulun kiinteistöön kaukolämmön. Myös Tupoksen nykyinen koulu ja alueelle raken-nettava Nuoriso talo liitetään kaukolämpöön.

Lämmön tuotanto aloitetaan Yhtenäiskoulun läheisyyteen sijoitettavalla kahden megawatin te-hoisella lämpökeskuksella. Kaukolämpöverkkoa alueelle rakennetaan ensivaiheessa noin puoli ki-lometriä. Lämpöyhtiön suunnitelmiin sisältyy koko Tupoksen kattava biopolttoaineita käyttävä kau-kolämpöjärjestelmä. Se toteutetaan, kun alueen lämpö kuorma kasvaa riittävän suureksi.

Jäälin biolämpökeskusBiolämpökeskuksen sijoituspaikaksi Jäälin Laivakan-kaalle kaavoitettu tontti on nyt lainmukainen. Kor-kein hallinto-oikeus on kumonnut kaikki valitukset, jotka koskivat hallinto-oikeuden aiemmin kaavasta tekemää päätöstä. Oulun Seudun Lämpö voi nyt hakea rakennuslupaa biolämpökeskukselle.

Lämpökeskuksen suunnittelu ja hankinta-asia-kirjojen valmistelu käynnistyvät keväällä 2010. Hankkeen lopullisesta toteuttamisesta, rakennus-luvan hakemisesta ja rakentamisaikataulusta pää-tetään kuluvan vuoden aikana.

Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus on myöntänyt biolämpökeskuksen rakentamiseen 266 000 euron energiatuen. Tukipäätöksen mukaan hanke tuli-si toteuttaa joulukuun 2011 loppuun mennessä. Lämpökeskuksen kustannusarvio on 1,4 miljoonaa euroa.

Iissä vielä kahden vaiheillaOulun Seudun Lämpö on tehnyt suunnitelmat Iin kaukolämpöverkkojen yhdistämisestä ja läm-möntuotannon järjestelyistä. Vaihtoehtoina ovat nykyisten lämpökeskusten saneeraus tai kokonaan uuden biolämpökeskuksen rakentaminen.

Lämpöyhtiö selvittää ennen lopullisia investoin-tipäätöksiä muun muassa, mitkä Iilaakson teolli-suusalueella sijaitsevista kiinteistöistä ovat liitty-mässä kaukolämpöön. Alueella arvioidaan olevan kaukolämmitykseen soveltuvia kiinteistöjä ainakin yhden megawatin verran.

Investointipäätökseen vaikuttavat myös koti-maisten polttoaineiden kilpailukyky ja keskinäiset hintasuhteet sekä Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuk-selta mahdollisesti saatavan investointituen mää-rä. Investointitukea voi saada vain uuteen lämpö-keskukseen.

Energiahakkeen nopeasti kohonnut hinta ohjaa ratkaisuun, jossa on mahdollisuus käyttää palatur-vetta. Kaikkiaan Iin kaukolämpötoiminnan kehit-tämishake edellyttää noin 2,5 miljoonan euron investointia.

Kaukolämpö on kilpailukykyinen vaihtoehto.

Lämpökattilassa käytetään polttoaineena energiahaketta ja turvetta.

Biolämpökeskus Muhokselle

10 Valokaari 1/2010

Käytä ilmalämpö- pumppua oikein

Ilmalämpöpumppu säästää eniten energiaa vanhoissa kiinteistöissä, joissa on suora sähköl ämmitys, nykymääräyksiä huonom-mat eristeet ja painovoimainen ilmanvaihto.

O nko pumpun ensisijaisena tehtävänä säästää energiaa vai parantaa sisäilmaa? Laitteen han-

kinnassa kannattaa kuunnella ammattilaisia. Jos sähköä kuluu lämmitykseen vain vähän, ei ilmalämpöpumpus-ta ole hyötyä energiansäästössä. Jos oma sähkönkulu-tus on esimerkiksi 20 000 kilowattituntia vuodessa ja lämmityksen osuus siitä vajaa puolet, voi ilmalämpö-pumppu jo säästää.

Pumpun hankintaKäytännössä säästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää. Markkinoilla olevista pumpuista on valittava pohjoisiin olosuhteisiin soveltuva ja oikean tehoinen laite.

Toimittajaksi on turvallisinta valita teknisesti osaava ja taloudellisesti vakaa yritys. Pumppu kannattaa hankkia asennettuna, jolloin toimittajalla on kokonaisvastuu lait-teesta ja sen toimivuudesta kyseisessä kohteessa. Läm-pöpumpun asentajalla tai yrityksellä tulee olla kylmä-laite- ja sähköpätevyys.

Ostajan tulee vaatia kirjallinen sopimus, joka sisältää toimituksen lisäksi takuuehdot, ymmärrettävät käyttö-ohjeet ja käytön opastamisen. Toimittajalta tulee vaa-tia myös ohjeet takuukorjausten ja ylläpitohuoltojen hoitamisesta.

Sisä- ja ulkoyksikön sijoitusPientalossa pumppua käytetään pääasiallisesti lämmi-tykseen mutta tarvittaessa myös jäähdyttämiseen. Sisä-yksikön paras sijoituspaikka on keskeinen avara tila, josta lämpö leviää avonaisten väliovien kautta muihin huo-neisiin. Sisäyksikkö sijoitetaan niin, ettei sen alla oleskel-la jatkuvasti. Siitä tuleva kondenssivesi on viemäröitävä.

Ulkoyksikkö kannattaa sijoittaa varjoisalle puolelle, jos laitetta käytetään kesällä jäähdytykseen. Yksikköä ei pi-dä sijoittaa suljettuun tilaan, koska se huonontaa hyöty-suhdetta. Lisäksi huurteesta ja jäästä voi tulla ongelmia.

Ulkoyksikkö ei saa jäädä talvella lumen alle. Liian kor-kealla se voi roiskuttaa kondenssivettä seinälle. Huollon takia laitteen ympärille on jätettävä tilaa. Lämmitys-käytössä kostealla ja viileällä säällä ulkoyksiköstä voi tulla kondenssivettä jopa 10–20 litraa vuorokaudessa.

Lämmitys- tai jäähdytyskäyttöLämpöpumppu on tukilämmitysmuoto varsinaiselle läm-mitysjärjestelmälle. Siksi varsinaisen lämmitysjärjestel-män asetusarvot säädetään 2–4 °C ilmalämpöpumpun asetusarvoa matalammalle. Esimerkiksi patteritermostaa-tit 17–19 °C, jos lämpöpumpun asetus on 21 °C.

Laite pidetään lämmityskaudella lämmitystoimin-nolla ja helteillä jäähdytystoiminnolla, ei automatiikal-la. Kun kesällä käytetään jäähdytystoimintoa, pumppu kuluttaa sähköä vain kompressorin ja puhaltimen kulu-tuksen verran.

Kun pakkanen laskee pidemmäksi aikaa alle –15 as-teen, kytketään pumppu pois päältä valmistajan ohjei-den mukaan.

Energiansäästövinkki

Jouko Arvolaenergianeuvoja

Asiakaspalvelu uuteen aikaan A siakaspalvelujärjestelmän koe­

käyttö alkaa Oulun Seudun Sähkössä loppukeväällä. Kun kaikki toimii luotettavasti, Oulun Seudun Sähkö siirtää noin 35 000 asiakastaan uuteen järjestelmään. Hyvästä val­mistelusta huolimatta siirtymisvaihe voi aiheuttaa jonkin verran haittaa asiakkaille.

Suuri yhteistyöprojektiPohjoiset energiayhtiöt ovat kehit­täneet yhteisen asiakaspalvelujär­jestelmän energiatietojärjestelmiin erikoistuneen Process Vision Oy:n kanssa. Nykyisin asiakastiedot ovat hajallaan eri tietojärjestelmissä ja jokaisella sähköyhtiöllä on omat tieto järjestelmänsä.

Kun Oulun Seudun Sähkössä on saatu kokemuksia yhdessä kehitetys­ tä järjestelmästä puolen vuoden ajalta, muut yhdeksän yhtiötä siir­tyvät siihen asteittain. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa useimmat asiat voitaisiin hoitaa minkä tahansa järjestelmään kuuluvan yhtiön pal­velupisteestä esimerkiksi ruuhkien ja lomien aikana.

Koulutusta ja koekäyttöäProjektissa on työskennellyt Oulun Seudun Sähkössä parin vuoden ajan päätoimisesti kaksi henkilöä. Järjes­telmän uusiminen on myös laaja koulutusprojekti, joka koskee asiakas­palvelun lisäksi lähes kaikkia toimi­henkilöitä ja työntekijöitä.

Järjestelmän toimittaja on jo an­tanut koulutusta pääasiassa asiakas­palvelun henkilöille. Koulutus jatkuu koekäyttövaiheen aikana. Kaikki uuden järjestelmän osat rekisteröity­misestä alkaen testataan käytännössä erillisellä testipalvelimella.

Tietojen siirtoKun koekäyttö on saatu syksyllä päätökseen, siirretään tiedot vanhois­ta järjestelmistä uuteen 6–10 päivän aikana. Vanha järjestelmä säilytetään uuden rinnalla parin kuukauden ajan.

Uuden asiakaspalvelujärjestelmän kautta voidaan hyödyntää uusien etä luettavien sähkömittareiden omi­ naisuuksia. Uudet mittarit saadaan asennetuksi kaikille asiakkaille vuo­den 2012 loppuun mennessä. Asiak­ kail le lähetetty sähkömittareiden luen­ tapyyntö oli valmistautumista myös uuteen asiakas palvelu jär jes tel mään.

Miksi tämä vaivannäköEnergia­alan toimintatavat muut­tuivat vuonna 1998 voimakkaasti, kun sähkön toimittajan kilpailutta­minen sallittiin kaikille sähkönkäyt­täjille. Tämä ja tekniikan kehitty­minen muuttavat koko ajan myös asiakkaiden tarpeita ja vaatimuksia. Asiakkaat odottavat energiayhtiöiltä yhä parempaa palvelua.

EU:ssa yhtenäistetään asiakkai­ den oikeuksia muun muassa niin, että heille tulee aiempaa laajempi oikeus saada tietoa energiankulutuk­sestaan, maksutoton myyjänvaihto kolmen viikon sisällä ja loppulas­ku kuuden viikon kuluessa. Muun muassa näihin haasteisiin vastataan uudella asiakaspalvelu järjestelmällä.

Ajantasainen sähkölaskuKun uusi asiakastietojärjestelmä on käytössä ja asiakkaalla on etäluetta­va sähkömittari, luovutaan arvio­ ja tasauslaskuista. Jokainen sähkölasku perustuu todelliseen sähkönkäyt­töön. Näin asiakas oppii tuntemaan sähkönkäyttönsä ja sen kustannuk­set.

Riikka Ahvenlampi uskoo hyödyntävänsä Oulun Seudun Sähkön uuden asiakaspalvelujärjestelmän tarjoamia palveluja.

Muu aika, ennuste

Talviarkipäivä, ennuste

Muu aika, mitattu

Talviarkipäivä, mitattu

P i e n e t Pa l at

2008 2009 2010

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

0

Valokaari 1/2010 11

P ahin jakeluverkon säh­köhäiriö oli joulupäivän aamuna Utajärvellä, kun 20 kilovoltin johto

katkesi Särkijärven johtolähdössä lähellä kirkonkylää. Samanlainen ongelma oli loppiaisen jälkeen Tyrnävän Leppiojalla.

Jakeluverkon kova kuormitus aiheutti muutamia sulakepaloja, jotka jättivät osan talouksista sähköttä muutamiksi tunneiksi. Kaukolämmöntuotanto ja ­jakelu toimivat normaalisti. Lämpöä riitti, sillä laitteet mitoitetaan odotettavissa olevien paukkupak­kasten mukaan.

Varaudu pakkasiin”Huippukylminä” päivinä asiak­kaiden omissa kiinteistöissä paloi lukuisia pääsulakkeita. Päivys­täjän ohjeiden avulla useimmat pystyivät vaihtamaan tilalle uudet ”proput” ja laitteet toimi­vat jälleen.

Vinkkejä vastaisen varalle• Selvitä, missä oman kiinteistösi

pääsulakkeet ovat.• Varaa sulakkeita pääkeskuksen

lähelle. Omakotitalon pää­sulakkeiden koko on useim­miten 25A tai 35A. Sinetöidyt pää sulakkeetkin kuuluvat asiak kaan omiin laitteisiin ja valvontaan. Lupa sinetin rikkomiseen pitää pyytää päivystäjältä.

• Tarkista, että kiinteät lämmitys­laitteet toimivat suunnitellusti. Irtopattereiden käyttö saattaa aiheuttaa ylikuorman, jolloin sulake toimii eli palaa.

• Varmista, että saatavilla on toimiva taskulamppu ja kynttilä sekä ruuvimeisseli.

• Varaa puita takkaa ja uunia varten.

• Katso varalta Oulun Seudun Sähkön päivystysnumero valmiiksi.

• Tarkista tai tarkistuta lämmön­jakohuoneesi laitteiden oikea toiminta. Tarkistuspalvelua on saatavissa myös Oulun Seudun Lämmöltä.

Mieti lisäksi • Auton lämmityksen ajankohtaa.• Onko välttämätöntä käyttää

auton sisätilan lämmitintä? Jos on, älä käytä sitä suurimmalla teholla. Sisä­ tilan lämmittimen käyttö voi olla syynä pääsulakepaloon.

• Hitsauskoneen ja muiden paljon tehoa ottavien laitteiden käyttöä.

Kylmästä vuodenvaihteesta ja tammi-helmikuun

pakkasjaksosta selvittiin sähkönjakelussa

pienin vaurioin. Lämmönjakelu toimi häiriöittä.

Oulun Seudun Sähkön toimi alueella verkon kuormitus 7. tammikuuta 2010 kello 23.00 oli ennätyksellinen 117,6 megawattia. Se on kuusi prosenttia enemmän kuin edellinen ennätys 7. helmikuuta 2007.

Pakkasten jälkihytinöitä

P i e n e t Pa l at

Yhteistyö on voimaa

Y h t e i s t Y ö k u M P Pa n i

Jäsenedut selkeästi näkyvillä

Pellervo-Seuran Vuoden Tulos -lehti antaa kiitosta Oulun Seudun Sähkön vuoden 2008 vuosikertomukselle. Sen mukaan Oulun Seudun Sähkö, Raahen Seudun Osuuspankki ja Kainuun Osuusmeijeri kuuluivat vuonna 2008 niihin osuuskuntiin, jotka kertoivat jäsenhyödyistä selkeästi ja mallikelpoisesti. Lehti selostaa Oulun Seudun Sähkön vuosiker-tomuksen jäsensivun sisältöä ja kirjoittaa muun muassa:

”Taloudellista toimintaa jäsenten eduksi, otsikoi sähkö-osuuskunta jäsenetuja koskevan osuuden vuosikertomukses- saan. Ydinviesti näkyy kärjessä: jäseniä oli 13 000 ja he saivat sähköalennusta keskimäärin 150 euroa. Yhteensä palautettiin jäsenalennuksina 1,5 miljoonaa.”

Jäsenet saaneet vuoden 2009 vuosikertomuksenVuoden 2009 vuosikertomus jaettiin maaliskuun puoli-välin jälkeen jäsenasiakkaille. Mukana oli kutsu huhtikuun jäsentapahtumiin.

Lisää asiasta sivuilla 6–7.Mika Laakkonen, Kimmo Dahl ja Mika Pitkänen kuuluvat Kymppivoiman palvelutiimiin. Kuva: Kai Lindqvist.

Kymppivoima palvelee sähköyhtiöitä sähkön hankinnassa ja tuotannossa. Myös Oulun Seudun Sähkölle Kymppivoima on näissä asioissa tärkeä kumppani, jonka kanssa yhteistyö toimii. Se on osaltaan varmistanut menestymisen muuttuvilla sähkömarkkinoilla.

Oulun Seudun Sähkö on yksi Kymppivoima Oy:n

omistajista. Kymppivoiman asiantuntemus perustuu sen ja sisaryhtiö Kymppivoima Han­kinta Oy:n osaavaan ja palvele­vaan henkilöstöön.

Sähkön uuden tuotantokapa­siteetin hankkiminen, olemassa olevan käyttö sekä tukkusäh­kö­ ja päästökauppa vaativat erikoistumista. Kun Kymppivoi­man väki hoitaa näitä asioita monen yhtiön puolesta, sille kertyy osaamista, kokemusta ja näkemystä aivan eri tavalla kuin yritykselle, joka hoitaisi vain omia asioitaan.

Erikoisosaamisella kysyntääOulun Seudun Sähkö saa Kymp ­ pivoiman asiantuntijoilta tär­keää tukea, kun se pohtii uusia sähköntuotannon hankkeita. Mitä taloudellisia ja tuotannolli­sia tekijöitä niihin liittyy? Miten

rahoitus kannattaa ja voidaan järjestää? Uudet hankkeet ovat yleensä myös niin suuria, että niihin tarvitaan yhteistyökump­paneita, joita löytyy luonte­vasti Kymppivoiman omistaja­kunnasta.

Kymppivoiman kautta Oulun Seudun Sähkö on mennyt mu­kaan muun muassa Olkiluotoon rakennettavaan uuteen ydin­voimalaan sekä Norjassa Ranan vesivoimalaitokseen ja pienvesi­voimalaitosten rakentamiseen. Kymppivoima toimii jatkossakin aktiivisesti osakkaidensa tuotan­tokapasiteetin lisäämiseksi.

Toimintaa monella aikajänteelläSähkömarkkinoilla ei menestytä pelkästään vahvalla uskolla ja hyvällä onnella eikä tekemällä niin kuin ennenkin. Siksi Oulun Seudun Sähkö hyödyntää päätök­sen teon tukena muun muassa

sähkömarkkina­analyysejä ja riskienhallintapalveluja. Tähän kuuluu myös päästö oikeuksien ostoa ja myyntiä.

Oulun Seudun Sähkö on antanut Kymppivoiman asian­tuntijoiden hoitoon kaikkien sekä Suomessa että Norjassa olevien tuotantoyksiköidensä päivittäisen tuotannon suunnit­telun ja myynnin markkinoille. Tavoitteena on liiketoiminnan mahdollisimman hyvä tulos. Kymppivoiman kautta Oulun Seudun Sähköllä on suora yhteys

pohjoismaiseen sähköpörssiin. Tällä tavalla omalle sähkön­tuotannolle saadaan tukku­markkinoilta aina päivän paras hinta.

Päivittäisen toiminnan lisäksi tuotantokapasiteetin kannattavuutta tarkastellaan ja hoidetaan myös pitemmällä aikavälillä. Kymppivoima var­mistaa Oulun Seudun Sähkön sähköntuotannon myyntihintaa noin kolmen vuoden aikajän­teellä sähköpörssissä tehtävillä kaupoilla.

12 Valokaari 1/2010

S uuri valkoiseksi rapattu uuni on Limingan Ala­Temmeksellä perheineen asuvan Sanna Savolaisen

kodin sydän. Uuni on ennen kaikkea lämmönlähde, jota pak­kastalvena on lämmitetty joka toinen päivä.

Viisilapsisen perheen äiti ar­vostaa itse tehtyä ja lisäaineeton­ta kotiruokaa ja tunnustaa, ettei ole hyödyntänyt leivinuunia niin paljon kuin olisi voinut.

– Uunissa on kypsytetty lähin­nä lihaa ja haudutettu puuroja. Äitini asuessa talossa leivontapäi­vät olivat itsestäänselvyys.

– Mummo on käynyt leipo­massa täällä ainakin sämpylöitä, ruis­ ja hiivaleipää, rieskaa ja voi ­ silmäpullia, neljäsluokkalainen Salla lisää.

Limingan perinneherkut liha­ potut ja ohrarieska tunnetaan Savolaisella hyvin. Rössypottu on Sannalle ennen kaikkea lap­ suudesta tuttu ruoka. Se on yllät­täen myös kahdeksanvuotiaan Ronin suosikki.

Energiansäästö osaksi arkeaEnergian ja samalla eurojen sääs­ täminen on pieniä arjen valinto­ ja. Kotitalous­ ja elintarvikeneu­ voja Helena Lahdenperä vastaa Maa­ ja kotitalousnaisten tämän­

vuotisesta energiansäästökampan­jasta Pohjois­Pohjanmaalla.

Oulun piirikeskuksen alueella luvassa on tapahtumia, joissa näh­dään ja opitaan energiansäästöä käytännössä. Leivinuunin ottami­nen tehokäyttöön on yksi tavoite.

– Mummon aikaiset leivonta­päivät kannattaa nostaa kunniaan sekä tehdä samalla uuninläm­möllä isompia määriä ruokaa ja leipomuksia.

Kun jokainen leivinuuni on yk­silö, yleispäteviä lämmitysohjeita ei ole helppo antaa.

– Jokainen joutuu aluksi opet­telemaan oman uuninsa ja sel­vittämään paisto­ominaisuudet kokeilemalla, Helena Lahdenperä lisää.

Ohrarieskasta pikkulihaanJos haluaa käyttää leivin uunin lämmön mahdollisimman tark­ kaan hyödyksi, hyvä paistojärjes­tys on esimerkiksi seuraava: ensin ohrarieskat, sitten peruna rieskat, sämpylät, lihapullat, hiiva­ ja rei­käleivät, pikkupullat sekä lopuksi uuniruoat ja kakut.

Helena Lahdenperä suositte­lee leivinuunia erilaisten pata­ruokien, laatikoiden ja uunikas­visten haudutukseen.

– Pikkuliha ja silakkalaatikko eli laksloota ovat esimerkkejä maukkaista talviajan uuniruois­ ta. Perinneruoalla on nykyihmi­sen korvissa usein hieman huo­ no kaiku, vaikka se on yksinker­taisista aineksista valmistettua puhdasta ja maukasta ruokaa.

Teksti: Ella Karttimo

a J a s s a

Leipäjuusto valmistuu Helena Lahdenperän (vasemmalla) käsissä niin helponnäköisesti, että Sanna Savolainen päättää oitis kokeilla sen tekemistä myös itse. Leipäjuusto on energiaa tiiviissä muodossa: kuvan juustoon on tarvittu seitsemän litraa maitoa.

Leivinuuni luo lämpöä ja tunnelmaa moneen nykykotiin. Sen käyttäminen leivonnassa ja ruoanlaitossa on luonteva tapa tehdä kotoista ruokaa ja osallistua samalla ilmastotalkoisiin.

Leivinuunista lämpöä ja lakslootaa

Leipäjuusto• 7litraakäsittelemätöntätai

luomumaitoa, ½-1 rkl juuston-juoksutinta, 1 tl suolaa

• Sekoitajuoksutinjasuolakäden-lämpöiseen maitoon. Anna juokset-tua lämpimässä noin puoli tuntia.

• Painelejuustomassaajakaada heraa pois. Siirrä massa harsolla vuorattuun siivilään. Painele tiiviiksi.• Kaadamassapuisenjapyöreän

laudan päälle. Paista juusto molemmin puolin leivinuunin hiilloksen edessä.

< – Hyvää! Uunissa haudutettu ja kar-keista ruisjauhoista tehty marjapuuro maistuu Savolaisen perheen lapsille. Vasemmalta Salla, Petra, Ruut ja Roni,

joille maitoa tarjoaa Helena Lahdenperä.

Pikkuliha eli pöysti on pohjoispohjalais-ten karjalanpaisti ja helppo uuniruoka.

<