TORSDAG 31.5.2012 TORSTAI 31.5.2012Grundad 1890 - Perustettu 1890www.hangotidningen.fi www.hangonlehti.fi

HANGONLEHTI

HANGÖTIDNINGEN Nr.

Nro 22

1,30 €

MARTTI POUTIAINEN OYLokakaivojen/tankkien tyhjennykset

• Avolava kuljetukset • Yritysten jätehuolto

• Kompostimulta kuljetettuna. poutiainen.net

Anne Poutiainen, Puh: (019) 248 55 59

S-market

Hanko/Hangö

Ratakatu/Bangatan 11-17 puh./tfn 010 76 26300(0,0828 €/puh/samtal + 0,1199 €/min)

Arkisin 7–21 Vardagar

Lauantaisin 8–18 Lördagar

Sunnuntaisin 12–18 Söndagar

ABC automaatti/automatHanko/HangöSantalantie/Sandövägen 12

BONUS JOPA 5 %. MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % BONUS UPP TILL 5 %. BETALA MED S-FÖRMÅNSKORTET, DU FÅR BETALNINGSSÄTTSFÖRMÅN 0,5 %

Asiakasomistajaksi voit liittyyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägarkund också på www.varuboden-osla.fi

Hinnat voimassa kesäkuun loppuun / Priserna gäller till slutet av juni

www.foodie.fm

2690kg

Rainbow

Naudan sisäfilee/Nöt inrefiléalkuperämaa Brasilia/Uruguay/ ursprungsland Brasilien/Uruguay

139

249 095/kg 369

349

RainbowLankkuperunat/Plankpotatis750 g (1,85/kg)

Hollanti/ HollandMansikkarasia/Jord-gubbsask, 500 g (4,98/kg)

Costa RicaRainbowbanaani/banan1. lk./kl.

449RainbowCocktailpiirakka/Cocktailrispirog675 g (2,65/kg)

Hinta voimassa/Priset gäller 31.5.-3.6.

IngmanCreamy-jäätelö/Creamy-glass850 g (5,28/l)

Snellman Porsaan ohut pihvi 8 kpl/Tunn biff av gris 8 st600 g (16,58/kg)

RainbowKahvi/Kaffe500 g (5,98/kg)

RainbowLämminsavu-kirjolohifilee/Rökt forell-filé

ApetitKasvisgratiini/Grönsaks-gratin, 750 g (4,92/kg)

Elonen Kinuski-kreemikakku 10 hlö/Krämkaka med tjinuski 10 p, 800 g (13,69/kg)

NovelleKivennäisvesi/Mineral-vatten, 2 x 1,5 l, 3 l (0,90/l) (sis./inneh. 2,69 + pantti/pant 0,80)

799AtriaViljaporsaan varras/Marine-rat grisspett, BBQ, 1 kg

995 1495/kg

1095

179 299

Hinta voimassa/Priset gäller 29.5.-3.6.

Hinta voimassa/Priset gäller 29.5.-3.6.

99999Suomalainen/Finsk

95Suomalainen/Finsk

TARJA AALTO ☎ 0400 477 076Bulevardi 14 A, Hanko - Hangö

66666666666666666

Sattva

PutiikkiButiken

to-pe-fre 12-18 la-lö 10-15

su-sö 12-15

NYT – NU TO-SU-SÖNANSOBulevardi -mekkoklänning49,50€(n.69,90€)

Halmstadink. 3 Halmstadsg., 10900 Hanko - HangöPuh. 019–248 7611 Tel. GSM 0500–790 294

NYT/NU269€

ELECTROLUX UltraSilencer

199199€ 2.6 School’s out 2.6 School’s out karaoke 23–karaoke 23–

Avoinna joka päivä!www.pirate.fi

Tervetuloa Miellyttävien Makujen M-kauppaan • ervetuloa Miellyttävien Makujen M-kauppaan • Välkommen till M-Market Med Mersmakälkommen till M-Market Med Mersmak

Keskiv. - Onsdag

m-market.ali@surfnet.fi

To-Su/Sö

Meillä voit myös veikata! • Hos oss kan du också tippa!

pkt

ViolaTuorejuustotFärskost200g (9,95)790

Olvi-III 24 x 0,33 tlk/brk pant. sis. ing.(alk./från 9.2.) salkku2290

Kulta Mokkakahvi • kaffe500 g (6,67) 1000

3 pktkpl/stSuomi Naudan

ulkofi leepihvitNöt yttrefi lé-biff

pkt

SuomiENTRECOTEpihvit • biffar

kg

pkt

HK Aitonakkiknackkorv500g (5,98)

PL Perhe-ruisvarras450g (4,20)

KEVÄÄN JUHLIIN! TILL VÅRENS FESTER!

199

GrilliribbsitGrillribbs 590

kg

kg 500Olvi Jaffa & Cola1,5 L pant. sis. ing. 4 pl/fl

SuomiKurkkuGurkaSuomiTomaatitTomater kg

199kpl/st

Ingman Iso TuuttiStor strut300 ml (3,30) 099

299

pkt599

kg790

Suomi Naudan PaahtopaistiNöt Rostbiff

kg

kg

AVOINNA/ÖPPET Ma-peMå-fre 9-21La-lö 8.30-18Su-sö 12-18

Perjantai - Fredag

SinuheHillomunkit 65gSyltmunkar (3,85) 025

kpl/st

199kg

199pkt

Vaasan Isoäidinpullakranssi400g (7,48) 299

kpl/st

2480

2480

Vasikan • KalvENTRECOTEpihvit • biffar 2480

1290

HK Porsaan pihvifi leeGris biff fi lé

kg

Ingman Greamyjäätelöt glass900ml (9,97)

FrödingePakaste kakutFrysta kakor

Ingman VoiSmör500g (3,98)199

299

KasslerGrillipihvitGrillbiffar

H A N G Ö T I D N I N G E N H A N G O N L E H T I T O R S D A G 3 1 M A J 55 T O R S TA I 3 1 . T O U K O K U U TA

➛ ➛ Den lilla bussen rullar in på Astreas gård. En bro-kig samling barn och vuxna kliver ur bussen. Bakom sig har människorna tolv tim-mar på fl yget från Bangkok, via London till Helsingfors, bussresan från Helsingfors till Hangö och bara några tim-mars sömn. Framför sig har de nya fl yktingarna i Hangö några effektiva timmar av in-formation om det Finländska samhället.

Ett tjogtal människor tar upp hälften av stolarna i Ast-reas festsal. Flyktingsfamiljer-na sätter sig plikttroget längst fram till vänster. Tjänstemän-nen, vänfamiljerna och de enstaka journalisterna tar instinktivt avhållsamt plats bak till höger. Några djärva människor vågar sätta sig mitt emellan grupperna, likt för att skapar kontakter män-

Det nya hoppetniskor emellan. Fältarbetare Jerker Kihlman vid Rase-borgs invandringsbyrå berät-tar att dagens program ska lägga grunden för integratio-nen av fl yktingarna. De kom-mer att få en kort introduk-tion till funktionerna i det fi nska samhället. De kommer också at få träffa lokala kon-taktpersoner och tjänstemän. På plats fi nns representanter från skolverket, socialbyrån samt arbets- och näringsby-rån. Mängden av information kommer att vara överväldi-gande.

Mirjam Waaramäki be-rättar om social- och familjet-jänster. Birgitta Mannström berättar om dagvården och presenterar personalen. Timo Lejon berättar hur skolgång-en kommer att arrangeras för barnen. Det fi nns inga barn i skolålder i den här gruppen.

De skulle i ett år lära sig nå-gondera av de inhemska språ-ken innan de skulle börja i skolan med de andra barnen.

Kihlman påminner att man inte måste lära sig allting ge-nast. All information som ges ut under dagen kommer att repeteras fl era gånger. Daph-ne Nyunt Nyunt Yee tolkar talen till kareniska. De vux-na ler artigt. Barnen börjar bli oroliga i sina stolar.

När Rolf Nyström från TE-byrån ska tala orkar barnen inte längre hålla sig. Fyraår-iga Hser Nay Ler Pwe stif-tar bekantskap med en pojke i en av vänfamiljerna. Ny-ström berättar att man hop-pas att fl yktingarna kommer in i arbetslivet så fort som de lärt sig språket. Samtidigt är de lekande barnen fångade av stunden. Leksaksbilarnas tjusning känner inga grän-ser. I sitt inlägg förskönar Ny-ström inte arbetssituationen i Hangö: det fi nns fyrahundra utan arbete i staden. Det är fullt möjligt att det förblir mödosamt att hitta lönearbe-te också efter integrationen.

Resten av presentationerna blir under ljuden från de le-kande barnen. Bildningschef Karl-Erik Gustafsson sam-manfattar talarnas slutord: hjärtligt välkommen och hop-pas ni trivs. Kilman under-stryker att det är inte mening-en att fl yktingarna nu behärs-kar all den information som hävts över dem. Allt kommer att repeteras. Man får fråga.

Invandringskoordinator Katja Liettyä vid Västra Ny-lands invandrarbyrå har se-dan maj arbetat med projek-tet. Flyktingsarbetet är hek-tiskt och situationerna kan

förändras fort. Ursprungligen skulle fem flyktingsfamiljer komma till Hangö men bara tre kom nu. De övriga förvän-tas komma den 12 juni. Då kan även en sjätte familj an-lända. Situationerna föränd-ras och informationsflödet fungerar inte alltid optimalt.

Här kommer situationsänd-ringar på kort varsel. På fl yk-tinglägren kan det ta en liten evighet innan läget förändras. Hser Nay Ler Pwes far Bway Moo och mor Sha Ree berät-tar att de väntade femton år på fl yktinglägren i Thailand. De lämnade sina jordbrukar-byar för att fl y den burmesis-ka militären. Konfl ikten mel-lan karenerna och militären har pågått i över sextio år. Livet på de Thailändska läg-ren är hårt, även om lägren är välorganiserade. Bway Moo jämför via tolken lägret med en fängelse. Många bestämde sig att i smyg fl y från lägren. Alla hade inte tillräckligt med mat eftersom man delade ut ransonerna en gång i måna-den. Sha Ree berättar att det ända de hört om Finland var att skolorna och hälsovården fungerade väl här.

Sha Ree och Bway Moo har ingen aning om hur framti-den kommer att se ut för dem i det nya landet. Det enda de vet säkert är att Hsers fram-tid har blivit klart ljusare. Här kan han gå i en bra skola. Skolorna på lägren ger inte mycket till vägkost för fram-tiden. Såsom tjusningen med leksaksbilar så verkar inte heller föräldrarnas vilja att ge sina barn en bättre fram-tid känna några gränser.

Jonas JohnhemEn mjuk hund är inte lika kul som en leksaksbil, men den får duga.

Sha Ree (andra t.v.), Bway Moo och deras son Hser Nay Ler Pwe har färdats långt och länge. Med på bild är även invandringsar-betarna Katja Liettyä och Jerker Kihlman samt tolken Daphne Nyunt Nyunt Yee. ➛ ➛ Under läsåret 2011–12

har Centralskolan haft läs-ning som tyngdpunktsområ-de. Man har delat ut diplom till eleverna enligt antalet läs-ta böcker och byggt på klas-sernas egna bokormar. Den klass som samlat den längs-ta bokormen under läsåret belönas med en bokfest som också föräldrarna är bjudna till. Det här läsåret gick se-gern till Centralskolans klass 1B – som förra torsdagen fi ck ta del av festen till deras ära. Årets tävling gick av stapeln endast i Centralskolan, men finskspråkiga Keskuskoulu har också visat intresse för att delta i något skede.

Biblioteksfunktionär Agne-ta Möller-Salmela som leder verksamheten i bibliotekets upplevelserum och barnens läsprojekt inledde med att presentera konceptet också för föräldrarna.

- Vi har träffats här i upple-velserummet en gång i måna-den och nu får också föräld-rarna komma med. Barnen vet redan hur det här går till, men föräldrarna får också promenera över tystnadens bro i dag, inledde hon.

Diplomen till vinnarklas-sen hade delats ut redan tidi-gare, men en text av Astrid Lindgren fi ck föräldrarna ta med sig hem som vägkost.

Festen inleddes med ett uppskat tat nummer av jonglören Niklas Wikman. Efter det bar det iväg till upp-levelserummet där en fullsatt sal fi ck ta del av berättelsen om bibliotekarien Serena och rövarhövdingen som kidnap-pade henne.

Efter det bjöd barnen till

Centralskolans etta årets bokslukarklassUpplevelsestund, program och kaka för barn och föräldrar

med bibliotekssången och utbytte en massagesaga med föräldrarna.

Kvällens höjdpunkt för många kom självklart till sist. Den smarriga tårtan.

Inbjudan till GöteborgMöller-Salmela som från och med juli kommer att va-ra tjänstledig från bibliote-ket efter att hon beviljats ett ettårigt arbetsstipendium av Svenska kulturfonden (HT 10.5) fick förra tisdagen en trevlig överraskning.

- Jag blev uppringd av Lou-ise Hertzberg från Nordiska Ministerrådets informations-kontor då jag på kvällen var i Ekenäs. Hon undrade om jag skulle kunna tänka mig att delta i en diskussion kring hur man kan locka perso-ner som vanligtvis inte läser att börja läsa. Det här evene-manget skulle äga rum under Bok- och biblioteksmässan i Göteborg i höst, berättar Möl-ler-Salmela.

Rubriken för diskussionen är ”Boken som lockar icke-läsarna” och övriga inbjud-na paneldeltagare är svenska författaren till Zlatan-biogra-fi n, David Lagercrantz samt norska Lars Mytting.

- Först då jag fått den offi ci-ella inbjudan per e-post våga-de jag tro att det faktiskt var sant – och självklart tackade jag omedelbart ja, säger hon.

Bokmässan i Göteborg är den största i sitt slag i Norden och har i år Norden och nord-isk litteratur som sitt tema. Bokmässan ordnas i år mel-lan den 27–29 september.

Mikael Heinrichs

Barnen känner till reglerna i upplevelserummet, men för för-äldrarna var det mesta helt nytt.

Årets bokslukarklass med föräldrar fi ck ta del av den mäktiga tårtan som det bjöds på.

Du hittar oss på Facebook, Twitter, och på vår hemsidawww.hangotidningen.fi

H A N G Ö T I D N I N G E N H A N G O N L E H T I T O R S D A G 3 1 M A J 99 T O R S TA I 3 1 . T O U K O K U U TA

➛ ➛ Pieni linja-auto rullaa Astrean pihalle. Sekalainen sakki lapsia ja aikuisia as-tuu ulos. Takanaan heillä on kahdentoista tunnin lento-matkat Bangkokista Lontoon kautta Helsinkiin, bussimat-ka Hankoon ja vain muuta-man tunnin yöunet. Astreassa Hangon yhdellätoista uudel-la pakolaisella on edessään muutaman tunnin tehotiedo-tussessio suomalaisen yhteis-kunnan rakenteista.

Parinkymmenen ihmisen

Uusi toivo

joukko täyttää Astrean juh-lasalin puolilleen. Pakolais-perheet täyttävät salia tun-nollisesti vasemmalta etu-rivistä lähtien. Suomalaiset virkamiehet, ystäväperheet ja yksittäiset toimittajat varaa-vat vaistomaisen varovaisesti paikkansa takaa ja oikealta. Muutama rohkea uskaltautuu keskelle, kuin luodakseen yh-teyttä ryhmien välille. Raase-porin maahanmuuttotoimis-ton kenttätyöntekijä Jerker Kihlman kertoo, että tänään luodaan perusteet pakolais-

ten kotouttamiselle. He saavat lyhyen esittelyn suomalaisen yhteiskunnan toiminnoista ja paikallisista yhteyshenki-löistä ja virkamiehistä. Pai-kalla on muun muassa kou-lulaitoksen, sosiaalitoimiston sekä työ- ja elinkeinokeskuk-sen edustajia. On selvää, että tietomäärää tulee olemaan pöyristyttävä.

Mirjam Waaramäki ker-too sosiaali- ja perhepalve-luista. Birgitta Mannström kertoo päivähoidon toimin-nasta ja esittelee henkilökun-taa. Timo Lejon kertoo miten lasten koulunkäynti tullaan järjestämään. Tässä joukossa ei ollut yhtään kouluikäisiä lapsia. He joutuisivat opette-lemaan jompaa kumpaa koti-maista kieltä, ennen kuin he siirtyisivät kouluun muiden oppilaiden joukkoon.

Kihlman muistuttaa, ettei tämän jälkeen tarvitse osata kaikkea. Kaikki tiedot kerra-taan useaan otteeseen. Kare-nin kieltä puhuva Daphne Nyunt Nyunt Yee tulkkaa puheet. Aikuiset hymyilevät kohteliaasti. Lapset pyörivät levottomina tuoleissaan.

Kun TE-toimiston Ralf Ny-ström pääsee ääneen, niin lapset eivät enää jaksa hillitä itseään. Nelivuotias Hser Nay Ler Pwe on jo tekemässä tut-tavuutta erään ystäväperheen pojan kanssa. Nyström ker-too, että pakolaisten toivo-taan työllistyvän mahdolli-simman nopeasti opittuaan kielen. Samaan aikaan lapset keskittyvät leikeissään het-keen. Leikkiautojen viehä-tys ei näytä tuntevan rajoja. Nyström ei puheessaan läh-de kaunistelemaan Hangon työllisyystilannetta aikuisil-le. Kaupungissa on neljäsataa

ihmistä vailla työtä. Saattaa olla, että kotoutumisen jäl-keenkin palkkatyön löytämi-nen on kiven alla.

Loput esittelystä jää lasten leikkien äänten alle. Sivis-tystoimen johtaja Karl-Erik Gustafsson toistaa ja tiivis-tää kaikkien puhujien lope-tukset: sydämellisesti tervetu-loa ja toivottavasti viihdytte. Kaikkea nyt päälle kumottua tietoa ei tarvitse osata, Kihl-man painottaa. Kaikki toiste-taan ja kaikkea saa kysyä.

Katja Liettyä, maahan-muuttajaohjaaja Länsi-Uu-denmaan maahanmuutto-toimistolta on työskennellyt projektissa toukokuun alus-ta asti. Pakolaistoiminta on hektistä ja tilanteet saattavat muuttua nopeasti. Alkupe-räisten suunnitelmien mu-kaan Hankoon piti saapua viisi perhettä. Nyt saapuikin vain kolme. Muut saattavat tulla 12. kesäkuuta. Silloin saattaa tulla vielä kuudes-kin perhe. Tilanteet muuttu-vat nopeasti ja tiedonvälitys ei aina toimi moitteettomasti.

Täällä tilanne muuttuu no-peasti, mutta pakolaisleirillä muutoksen tuleminen saat-taa kestää pienen ikuisuuden. Hser Nay Ler Pwen isä Bway Moo ja äiti Sha Ree kertovat odottaneensa Thaimaan pa-kolaisleirillä viisitoista vuot-ta. He pakenivat maanviljeli-jäkylistään Myanmarin soti-lasjoukkoja. Armeijan ja ka-renilaisten välinen konfl ikti on jatkunut jo yli kuusikym-mentä vuotta. Vaikka Thai-maan leirit ovatkin hyvin or-ganisoituja, niin elämä lei-rillä on rankkaa. Bway Moo kertoo tulkin välityksellä lei-rin olleen kuin vankila. Moni pakenikin leiriltä salaa. Ruo-ka-annokset jaettiin kerran kuussa, minkä takia kaikilla ei ollut tarpeeksi ruokaa.

Sha Reen mukaan ainoa asia, minkä he olivat kuulleet Suomesta ennen saapumis-taan oli, että täällä oli hyviä kouluja ja hyvä terveyden-huolto.

Vanhemmilla ei ole vielä mitään käsitystä mitä odot-taa tulevaisuudelta uudessa maassa. Ainoa asia mistä he voivat olla varmoja on se, et-tä Hserin tulevaisuus on kir-kastunut huomattavasti, sillä täällä hän voi käydä hyvää koulua. Leirien koulut eivät anna paljoakaan eväitä tule-vaisuuteen. Kuten leikkiauto-jen viehätys, myös vanhem-pien halua antaa lapsilleen parempi tulevaisuus, näyttää ylittävän rajat.

Sha Ree, Bway Moo ja Hser Nay Ler Pwe ovat matkustaneet kaukaa ja kauan. Nyt on aika sei-sahtua.

Pieni kaveri auttaa, kun uudessa paikassa pitää kohdata uusia asiota ja tutustua uusiin ihmisiin.

➛ ➛ Ensi tiistaina 5.6. klo 17 Hangon kulttuuritoimisto ja kirjasto juhlistavat maail-man ympäristöpäivää vesi-sodalla. Tapahtuma järjeste-tään Hangossa jo toista vuot-ta peräkkäin ja sääennusteet lupaavat aurinkoista keliä. Taistelutantereena toimii jäl-leen kerran Regatanranta ja aseistuksena saa käyttää vet-tä – vesipyssyjä, palloja, suih-

➛ ➛ Kuluvan lukuvuoden ai-kana Centralskolanissa on panostettu lukemiseen. Oppi-laat ovat saaneet diplomit lu-kemiensa kirjojen perusteella ja luokat ovat kasvattaneet kirjakäärmeitään. Pisimmän kirjakäärmeen aikaansaanut luokka palkitaan kirjajuhlal-la, johon vanhemmatkin kut-sutaan. Tänä vuonna voiton vei 1B-luokka, joka viime vii-kolla vietti voittamansa kirja-juhlan. Tänä vuonna kilpailu järjestettiin vain Centralsko-lanissa, mutta suomenkieli-nen Keskuskoulukin on osoit-tanut kiinnostusta kilpailua kohtaan.

Kirjastovirkailija Agneta Möller-Salmela, joka johtaa toimintaa kirjaston elämys-huoneessa sekä lasten luku-projektia, aloitti esittelemällä konseptin vanhemmillekin.

- Olemme tavanneet täällä elämyshuoneessa kerran kuu-kaudessa ja nyt vanhemmat-kin pääsevät mukaan. Lapset tietävät ennestään, miten tä-mä toimii, mutta tänään van-hemmatkin pääsevät kulke-maan hiljaisuuden sillan yli.

Voittajaluokka oli saanut diplominsa jo aiemmin, mut-ta vanhemmat saivat mu-kaansa kotiin viemisiksi Ast-rid Lindgrenin tekstin.

Juhla alkoi jonglööri Nik-las Wikmanin suositulla nu-merolla. Sen jälkeen kaikki lähtivät elämyshuoneeseen. Kaikki pääsivät kuuntele-maan kertomusta kirjaston-hoitaja Serenasta ja hänet sie-panneesta ryöväripäälliköstä.

Tämän jälkeen lapset esitti-vät kirjastolaulun ja vaihtoi-

Centralskolanin ekaluokasta vuoden lukutoukkaluokkaElämyshetki, ohjelmaa ja kakkua lapsille ja vanhemmille

vat vanhempiensa kanssa hie-rontasadun. Illan kohokohta monelle tuli tietenkin viimei-senä ohjelmanumerona: her-kullinen täytekakku!

Kutsu GöteborgiinMöller-Salmela on heinä-kuun alusta virkavapaalla, sillä Svenska kulturfonden on myöntänyt hänelle vuo-den työstipendin (HL 10.5.). Tiistaina hän saikin muka-van lisäyllätyksen.

- Pohjoismaisen Ministeri-neuvoston tiedottaja Louise Hertzberg soitti minulle kun olin Tammisaaressa käymäs-sä. Hän tiedusteli voisinko osallistua keskusteluun ai-heesta miten houkutella kir-jojen pariin henkilöitä, jotka eivät tavallisesti lue kirjoja. Keskustelu järjestetään syk-syn Kirja- ja kirjastomessuilla Göteborgissa, Möller-Salmela kertoo.

Keskustelun otsikkona on ”Boken som lockar icke-lä-sarna”. Paneeliin osallistuvat myös Zlatanin elämäkerran kirjoittanut ruotsalainen Da-vid Lagercrantz sekä Lars Mytting Norjasta.

- Vasta saatuani sähköpos-titse virallisen kutsun uskal-sin uskoa sen olevan totta – tietenkin sanoin kyllä kiitos, hän sanoo.

Göteborgin kirjamessut on laatuaan Pohjoismaiden suu-rin. Tänä vuonna teemana on pohjoismainen kirjallisuus. Kirjamessut järjestetään tänä vuonna 27.–29.9.

Mikael Heinrichs/IS

Vuoden lukutoukkaluokka vanhempiensa kanssa nauttii valt-avasta täytekakusta.

Tiistaina Hanko muistaa ympäristöä leikkimielisellä vesisodallakekannuja tms. Tilaisuuden avaa dosentti Mikael Kil-pi avauspuheella. Kilpi tulee myös tuomarina valitsemaan vesisodan voittajan, joka saa palkinnoksi viisi litraa puh-dasta vettä.

Miksi kulttuuritoimisto järjestää ympäristöpäivän ja miksi sitä juhlistetaan vesi-sodalla?

- Viime vuonna idea syntyi

kirjastossa, että kun esimer-kiksi Raatteen tiellä taistel-laan leikkimielisesti lumiso-taa, niin me leikkimielisesti taistelemme vesisotaa puh-taiden rantojen, puhtaan ve-den ja puhtaan ympäristön puolesta, sanoo kulttuuri- ja kansalaistoiminnan johtaja Merja Kukkonen.

- Nämähän ovat strategi-sesti hyvin tärkeitä asioita

Hangolle, Hangon kaupungil-le, matkailulle ja hankolaisil-le itselleen ennen kaikkea.

Paikalle odotetaan tänä vuonna hyvin yleisöä, sillä jo viime vuonna tapahtumaan osallistui 30-40 henkeä. Tä-nä vuonna kyselyitä on tullut yleisöltä ja muutenkin näky-vyyteen on panostettu hie-man enemmän. Tarkoitukse-na on tänä vuonna myös se,

että tapahtuman ohessa olisi jotakin pientä tarjoilua, ku-ten makkaraa tai muuta, ker-too Kukkonen.

- Lapset ja lapsenmieliset ovat tervetulleita. Kyseessä on tunnelmallinen ja lyhyt tapahtuma.

Tapahtumalla Hanko ha-luaa muistuttaa ihmisiä ym-päristöpäivästä sekä rantojen että veden – myös meriveden

– puhtauden tärkeydestä. Maailman ympäristöpäivää on vietetty kansainvälisesti 5. kesäkuuta aina vuodesta 1973. Tämän vuoden teema ympäristöpäivälle on vihreä talous.

EV

H A N G Ö T I D N I N G E N H A N G O N L E H T I T O R S D A G 3 1 M A J 1 21 2 T O R S TA I 3 1 . T O U K O K U U TA

PERSONER �

➛ ➛ Skapande verksamhet av alla de slag är något som of-ta förknippas med Hangö. Så är också fallet med Christer ”Chrzu” Lindström som nu-mera bor och arbetar i Åbo. Animatör, illustratör, regissör och mångsysslare inom fi lm är bara några av orden man kan använda för att beskriva hans skapande. Musiken är inte heller främmande, det egna bandet Black Totem ger inom kort ut sin andra sju-tums-EP och fungerar som ett välbehövligt utlopp vid sidan om fi lmarbetet.

Lindström har tidigare kon-centrerat sig främst på ani-mation, men har alltid haft många järn i elden. Så också nu.

- För tillfället har jag en ut-ställning med skivomslag på gång till Kingi Kongi-galleriet i Berghäll i Helsingfors i okto-ber, så det gäller att måla och teckna så mycket jag hinner tills dess. På fi lmfronten har jag ett regi- och manusprojekt på gång, det är frågan om en animerad kortfi lmsdokumen-tär om en kvinna som samlar på högklackade skor. Men fi -nansieringen är inte ännu helt klar, så vi får se hur det går, berättar han.

Den här animationsfi lmen skulle i så fall bli den första där Lindström har en utom-stående art director som an-svarar för det visuella.

- Överlag har jag börjat rik-ta in mig mera på live action-filmer trots att jag tidigare gjort mest animationer.

Bandet, ja. Black Totem spelar mörk och smutsig ga-ragerock med infl uenser från både blues och punk. Lind-ström sjunger och spelar gi-tarr i bandet.

- Musiken är min hobby medan filmskapandet och konsten är mitt jobb. Det be-hövs en motvikt och musiken är på det viset skön att man där får kicksen omedelbart, med filmarbetet kan det ta fl era år innan man får njuta av slutresultatet.

Tung byråkratiFinansieringen inom film-branschen i Finland är inte den allra enklaste biten att få ett grepp om. Det gäller ofta att se till att göra rätt sorts fi lmer, dvs. sådana man kan tänkas få fi nansiering för. Sti-pendier och understöd är en livsnerv i branschen.

- Visst är det jobbigt, nu på vintern var jag i en situation där jag i två månaders tid inte tog emot några nya jobb ef-tersom jag väntade på ett fi -nansieringsbeslut. Det gäller helt enkelt att ha tillräckligt många järn i elden hela tiden.

- Ett aktuellt projekt hand-lar om en lokal legend på Bor-stö i den åboländska skärgår-den och jag kommer under det här året att skriva ma-nus och åka ut till ön för att kolla in inspelningsplatser. Det fi nns hyfsat bra möjlighe-

Filmmakaren har många järn i eldenChrister Lindström trivs som lärare vid Åbo konstakademi

ter att i dagens läge få lokala pengar för fi lmer som spelas in på något specifikt ställe, satsningen på fi lmturism ver-kar vara en stor grej just nu.

Att ha någonting att göra under den tid man sitter och väntar är viktigt. Förra som-maren samlades Lindström och ett gäng fi lmmakare som alla befann sig i liknande lim-bosituationer – utan några intressanta projekt – för att göra en gemensam kortfi lm med dokumentära drag med en nollbudget.

- Filmen heter Outro och den blev klar i januari. Den är inspelad under några som-marnätter då folk söker sig hem från krogen. Vi har inte fokuserat på spyor och slags-mål, utan försökt återge käns-lan av då någon går alldeles ensam i ett helt öde landskap. Det blir ett slags meditativ re-sa av det hela, och jag tyck-er faktiskt vi lyckades ganska bra.

Under fjolåret genomgick Lindström en skapande kris då han konstaterade att det helt enkelt inte lönade sig att syssla med animation – och övervägde enligt egna ord att ”skaffa sig ett riktigt jobb”.

- Men efter att jag funde-rat på vad jag kunde tänka mig att syssla med kom jag inte på någonting alls. Efter det löste sig igen en del knu-tar med fi nansiering av olika projekt och jag hann samti-digt få en del nya idéer. Byrå-kratin kring fi nansieringen är en oerhört tung bit att tampas med.

Hangö nära hjärtatLindström har en vision om att någon dag kunna spela in en långfi lm i Hangö, en fi lm där de kännspaka mörka dra-gen skulle få en betydande roll.

- Jag har ju bott 18–19 år av mitt liv i Hangö och det lig-ger nära hjärtat. Det är därför jag känner att det skulle vara kul att spela in en fi lm där. Mina jobb har alltid en mörk sida och den skulle nog fi gu-rera också här, men som sagt är det hela bara på ett tidigt idéstadie just nu.

Lindström påpekar att det fi nns massor av snygga stäl-len man kunde spela in på – men också mycket mera än den vackra och glansiga ytan. David Lynchs och Mark Frosts legendariska tv-serie Twin Peaks nämns under vår diskussion.

Festivaler viktigaFör fi lmskapare är självklart festivalerna ett viktigt inslag, inte bara som marknadsfö-ringskanal utåt utan också för att knyta och upprätthålla de livsviktiga kontakterna. Att man på festivaler dessutom vi-sar sådana fi lmer som aldrig annars skulle få chansen på en biograf är likaså viktigt.

- Det fi nns en hel del bra festivaler runtom i Finland och konceptet med att alla de viktigaste fi nansiärerna och institutionerna finns repre-senterade t.ex. på Tammerfors fi lmfestival fungerar faktiskt.

Lindström medger att man också blir inspirerad av att se andras fi lmer under festivaler. Ett hopkok av 10–15 fi lmer på en och en halv timme där alla fi lmer har sin grund i några års grovjobb ser till att bju-da på inspiration. Att själv få sin fi lm med i tävlingsserien är alltid en stor ära, men nå-gon tävlingsinstinkt att tala om ligger sällan i grunden. En stor dröm är att någon dag få möjligheten att göra en bra långfi lm.

- Jag är alltid orolig för att mina idéer är för fl ummiga och skumma för den breda allmänheten och medger att jag strävar efter att provoce-ra aningen. Trots det tycker jag oftast att fi lmerna inte i slutändan alls blir så konsti-ga som jag till en början hop-pats på.

Vid sidan om sitt skapande jobb arbetar Lindström också med att undervisa manusför-fattande för animationselever vid Åbo konstakademi, sam-ma skola som han i tiderna gått i.

- Det är oerhört inspireran-de och faktiskt något jag gär-na skulle jobba ännu mera med, men fi nansieringen sät-ter stopp också där då staden hela tiden skär i konstakade-mins budget.

Mikael Heinrichs

Chrzus favoritregissörer:- Sergio Leone (gillar spagettiwestern-genren)- Alejandro Jodorowsky (bl.a. Holy Mountain, Santa Sangre. Skapar märkliga och surrea-listiska men vackra konstfi lmer)- Frank Henenlotter (bl.a. Basket Case, gillar hans 80-talstrash)- Werner Herzog (såg Nosferatu som 8–9-åring och hade länge den som en av sina ’hem-liga’ favoriter)- Phil Mulloy (gör fula – både visuellt och till innehållet – animationer med svart humor)

Filmskaparen vid sitt arbetsbord. Numera är det mest tatueringar som föds här, det regelrätta animatioElokuvantekijä työpöytänsä äärellä. Nykyään täällä syntyy enimmäkseen tatuointimalleja. Lindström o

Jag är alltid orolig för att mina idéer är för flummiga och skumma för den bre-da allmänheten och medger att jag strä-var efter att provo-cera aningen. Trots det tycker jag oftast att filmerna inte i slutändan alls blir så konstiga som jag till en början hoppats på.

H A N G Ö T I D N I N G E N H A N G O N L E H T I1 3 T O R S TA I 3 1 . T O U K O K U U TA T O R S D A G 3 1 M A J 1 3

HENKILÖT �

➛ ➛ Hankoon liitetään usein erilaista luovaa työtä tekevät ihmiset. Näin on myöskin ny-kyään Turussa asuvan ja työs-kentelevän Christer ”Chrzu” Lindströmin kohdalla. Hä-nen luovaa työtään voi vain osaksi kuvata sanoilla ani-maattori, kuvittaja, ohjaaja ja elokuva-alan monitoimi-ihminen. Musiikkikaan ei ole hänelle vierasta: hänen oma bändinsä Black Totem julkai-see piakkoin toisen seitsemän tuuman EP:nsä ja toimii tar-peellisena vaihteluna eloku-vatyölle.

Lindström on aiemmin keskittynyt etenkin animaa-tioon, mutta hänellä on aina ollut monta rautaa tulessa. Näin nytkin.

- Parhaillaan valmistelen levykansien näyttelyä Helsin-gin Kallion Kingi Kongi-gal-leriassa lokakuussa. Näyttelyä varten minun on maalattava ja piirrettävä sen kun ehdin. Elokuva-alalla käynnissä on ohjaus- ja käsikirjoitushan-ke. Kyseessä on animaatioly-hytelokuvadokumentti kor-kokenkiä keräävästä naisesta. Rahoitus ei vielä ole kaikilta osilta kasassa, joten nähtä-väksi jää, miten hankeen käy.

Tästä kyseisestä animaati-osta tulisi ensimmäinen, jos-sa Lindströmiä avustaa ulko-puolinen, visuaalisesta puo-lesta vastaava art director.

- Yleensäkin olen suuntau-tumassa entistä enemmän live action -elokuviin; aiem-min olen enimmäkseen teh-nyt animaatioita.

Entäpä se bändi? Black To-tem soittaa synkkää ja ro-soista, bluesista ja punkista vaikutteita ammentavaa ga-ragerockia. Lindström soittaa kitaraa ja toimii vokalistina.

- Musiikki on harraste mut-ta elokuvan ja taiteen tekemi-nen työtäni. Tarvitsen työlle vastapainoa ja musiikki on sikäli kivaa, että kiksit saa välittömästi. Elokuvatyössä voi kulua jopa vuosia ennen kuin tulos on valmiina.

Raskasta byrokratiaaElokuvien rahoitus Suomessa on kiven alla. On tuotettava oikeansorttista elokuvaa, eli sellaista, jolle rahoitusta eh-kä olisi saatavilla. Stipendit ja avustukset ovat alalla välttä-mättömiä.

- Onhan se työlästä. Talvel-la koin tilanteen, jolloin en kahteen kuukauteen ottanut vastaan töitä koska odottelin rahoituspäätöstä. On kerta kaikkiaan pidettävä tarpeek-si monta rautaa tulessa koko ajan.

Tällä hetkellä työn alla on stipendirahoituksella valmis-tuva elokuva jonka tapahtu-mat sijoittuvat Turunmaan saariston Borstön saareen.

- Juoni perustuu paikalli-seen legendaan. Tänä vuon-na laadin käsikirjoituksen. Lähden myös saareen tutus-tumaan mahdollisiin kuvaus-paikkoihin. Tällä hetkellä on

onsarbetet håller Lindström på att trappa ner med.

Elokuvantekijällä monta rautaa tulessaChrister Lindström viihtyy myös taideakatemian opettajan roolissa

olemassa suhteellisen hyviä mahdollisuuksia saada pai-kallista rahoitusta elokuviin, jotka kuvataan jollakin tietyl-lä paikalla. Tuntuu siltä, että elokuvamatkailu on sektori johon panostetaan kovasti.

Tärkeää on myös, että te-kemistä riittää siksi aikaa, kun päätöksiä joutuu odotte-lemaan. Viime kesänä Lind-ström kokosi samassa limbo-tilanteessa olevia elokuvien tekijöitä – ilman kiinnosta-via projekteja olevia – teke-mään yhdessä nollabudjetilla dokumenttiluontoista lyhyt-elokuvaa.

- Elokuva on nimeltään Outro. Se valmistui tammi-kuussa. Se on kuvattu muu-taman kesäyön aikana ihmis-ten hakeutuessa kotiin kapa-kasta. Emme ole keskittyneet yrjöihin ja tappeluihin vaan olemme pyrkineet viestittä-mään tunnetta, jossa joku kävelee yksin aivan autiossa maisemassa. Elokuvasta tu-lee eräänlainen meditatiivi-nen matka ja mielestäni on-nistuimmekin siinä melko hyvin.

Viime vuonna Lindström koki luovan kriisin, jolloin totesi, ettei kerta kaikkiaan kannata tehdä animaatioi-ta. Omien sanojensa mukaan hän pohti ”oikean työn” hankkimista.

- Aikani pohdittuani en keksinyt ainuttakaan mielen-kiintoista työtä. Tämän jäl-keen eri projektien rahoitus ratkesi ja sain samalla monta uuttaa ideaa. Rahoitusbyro-kratia on uskomattoman vai-

kea osa työtäni.

Hanko sydämessäLindströmin haaveena on, että eräänä päivänä pääsisi tekemään pitkän elokuvan Hangossa. Siitä tulisi eloku-va, jossa hänelle tunnusomai-set tummat vivahteet olisivat merkittävässä osassa.

- Olenhan asunut 18–19 vuotta elämästäni Hangossa ja kaupunki on sydäntäni lä-hellä. Siksi minusta olisi mu-kavaa tehdä elokuvaa siellä. Teoksissani on aina synkkä puoli ja kyllä se olisi tässäkin elokuvassa läsnä. Mutta idea on toistaiseksi vain varhaises-sa kehitysvaiheessa.

Lindström huomauttaa, et-tä kauniita kuvauspaikkoja kyllä riittää. Mutta elokuvaan tulisi myös kauniin pinnan alla kuplivaa pimeyttä. David Lynchin ja Mark Frostin le-gendaarinen televisiosarja Twin Peaks vilahtaa keskus-telussamme.

Festivaalit tärkeitäElokuvantekijöille festivaa-lit ovat tietenkin tärkeitä. Ne eivät toimi pelkästään mark-kinointikanavina vaan luo-vat ja ylläpitävät elintärkeitä kontakteja. Tärkeää on myös, että festivaaleilla pääsee nä-kemään elokuvia, jotka eivät koskaan pääse elokuvateatte-reiden ohjelmistoon.

- Ympäri Suomea järjeste-tään aika monta hyvää festi-vaalia. Tärkeimmät rahoitta-jat ja instituutiotkin osallistu-vat esim. Tampereen elokuva-festivaaliin, mikä tietysti on suuri etu elokuvantekijöille.

Lindström myöntää, että muidenkin tekemät teokset inspiroivat. Kun näkee 10–15 elokuvaa puolessatoista tun-nissa ei voi kuin innostua, sillä niihin tiivistyy usein monen vuoden työ. On suu-ri kunnia, jos oma elokuva pääsee kilpailusarjaan, mut-ta mistään merkittävästä kil-pailuvietistä ei kuitenkaan ole kyse. Suurena unelmana on pitkän elokuvan tekemi-nen jonain päivänä.

- Pelkään aina, että ideani ovat liian sekavia ja kummal-lisia suurelle yleisölle. Myön-nän myös, että haluan hie-man provosoida. Siitä huo-limatta olen sitä mieltä, että elokuvat eivät lopuksi ole-kaan niin epämääräisiä.

Luovan työnsä ohella Lind-ström työskentelee myös Tu-run taideakatemiassa, jossa hän opettaa käsikirjoitusta animaatiokurssin opiskeli-joille. Hän on aikanaan itse valmistunut samasta oppilai-toksesta.

- Opetus on äärimmäisen inspiroivaa ja haluaisin mie-lelläni opettaa vieläkin enem-män, mutta tämänkin suh-teen rahoitus toimii jarruna; kaupunki leikkaa koko ajan taideakatemian budjettia.

Mikael Heinrichs/IS

Chrzun suosikkiohjaajat:- Sergio Leone (tykkään spagettiwesterneistä)- Alejandro Jodorowsky (muun muassa Holy Mountain, Santa Sangre. Luo hämäriä ja sur-realistisia, mutta kauniita taide-elokuvia)- Frank Henenlotter (muun muassa Basket Case, tykkään ohjaajan 80-luvun trashista)- Werner Herzog (näin 8–9 -vuotiaana Nosferatun ja elokuva oli pitkään ”salainen” suo-sikkini)- Phil Mulloy (tekee rumia – niin visuaalisesti kuin sisällöltäänkin – animaatioita, joissa aimo annos mustaa huumoria)

on vähentämässä varsinaista animaatiotyötänsä.

Pelkään aina, että ideani ovat liian se-kavia ja kummalli-sia suurelle yleisölle. Myönnän myös, että haluan hieman pro-vosoida. Siitä huoli-matta olen sitä miel-tä, että elokuvat lo-puksi eivät olekaan niin epämääräisiä.