maaseutu & matkailu 2010

Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti SYKSY 2010Teemana maaseudun

majoitustoiminta

Leirintäala uskoo tulevaisuuteen

Aamiaismajoituspalvelulle tarvitaan

lisää näkyvyyttä

2 SYKSY 2010

Julkaisija Matkailun teemaryhmä/Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR

Päätoimittaja Nina VesterinenMatkailun teemaryhmä/Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTRLomalaidun rypuh. 040 157 [email protected]/matkailuwww.lomalaidun.fiOsoite: c/o AgronomiliittoPohjoinen Makasiinikatu 6 A 800130 Helsinki

Tuotanto ja taittoMORE Business Services OyKauppakatu 11 C, 4 krs.FI-33100 Tamperepuh. 040 511 4460 www.morebiz24.com

3 Pääkirjoitus

4 Markkinointiin potkua maaseutu-matkailijoiden asiakastutkimuksesta

6 Lomarengas välittää mökkejä maailman parhaasta maasta

8 Taulun kartano

9 Maalaiskartano Pihkala

10 Aamiaismajoituspalvelulle tarvitaan lisää näkyvyyttä

12 Asiakkaita kotinurkissa

15 Hotellin ovelta luistimille

18 Leirintäala uskoo tulevaisuuteen

22 Kansainväliset vieraat valloittivat WildTaigan

24 Matkailun toimialan yhtenäinen tiedonkeruu käynnistyy

26 Maaseutumatkailu ja luova hulluus kohtaavat kevään seminaarissa Etelä-Pohjanmaalla

Sisältö

Teemana maaseudun

majoitustoiminta

SYKSY 2010 3

Pääkirjoitus

P Ä Ä K I R J O I T U S

Oppia muualta

Reissatessani toukokuussa Kaliforniassa törmäsin maaseutuun ja sen matkailumahdollisuuksiin moninaisissa paikoissa. Hotellin vastaan-

otosta pystyi varaamaan retkiä mm. Yosemiten kansallispuistoon, Napan viinitiloille, lähialueen maaseututoreille ja nähtävyyksiin - puhumattakaan laajasta tarjonnasta San Franciscon matkailutoimistossa, josta löytyi valmiita maaseudun autoreittejä, maaseudun majoituspaikkoja, festivaaleja jne. Mietin moneen kertaan, että koskahan meillä päästään näin pitkälle? Amerikassahan kaikki on suurempaa…

Totuus on, että kohteet eivät olleet peruslähtökohdiltaan sen kummempia kuin meilläkään, vain paremmin tuotteistettuja ja markkinoituja. Kohteitakin on paljon, eli kilpailu on kovempaa kuin meillä. Saisikohan kilpailun lisään- tyminen meidänkin matkailuumme lisävauhtia?

Hankerahat tehokäyttöönKehittämistyö on näin ohjelmakauden puolivälissä kiihkeimmillään. Toivot-tavasti esimerkiksi matkailun nimissä Manner-Suomen maaseutuohjelmasta rahoitetut yli 130 hanketta, yhteensä yli 14 miljoonaa euroa, sekä myönnetyt yritystuet yli 600 toiminnolle vastaavat osaltaan yllämainittuihin haasteisiin. Lisäksi maaseudun matkailun kehittämisessä on hyödynnetty muun muassa Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastojen tukimuotoja. Loppukauden hanke-rahoituksen kohdentuminen entistä vahvemmin toimenpiteisiin, joita asiakkaat myöhemmin kiittelevät ja joista yrittäjillekin jää hyvä mieli ja ropoja kukkaron pohjalle, on varmistettava. Vain yhteistuumin pääsemme tavoitteisiin.

Tämänkertaisen lehden teemana on monipuolinen maaseudun majoitus-toiminta. Tulemme jatkossakin pureutumaan lehdessämme syvällisemmin tiet-tyihin maaseudun matkailun ja sen kehittämisen osa-alueisiin. Ajankohtaisista asioista tiedotamme enemmän uudessa syksyllä julkaistavassa tiedotteessamme. Toivottavasti muutoksen kautta vastaamme omalta osaltamme paremmin kehittämisen haasteisiin ja niiden ratkaisemiseen.

Aurinkoista matkailusyksyä!Nina Vesterinen

4 SYKSY 2010

Sen sijaan mahdollisuus käsitöiden tekoon, järjestetty päiväohjelma, koh-

teen saavutettavuus julkisilla kulkuneu-voilla ja paljon aikaa vieraiden kanssa viettävä isäntäväki eivät ole matkailijoille erityisen tärkeitä lomakohteen ominai-suuksia. Tämä ja paljon muuta selviää Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutki- muslaitoksen tutkimushankkeen ensim-mäisistä tuloksista. Hankkeen on rahoit-tanut maa- ja metsätalousministeriö.

Asiakastieto auttaa markkinoinnin tehostamisessaInternetin käytön yleistyessä yhä useampi matkailuyrittäjä panostaa markkinointiin sähköisissä kanavissa. Enää ei kuitenkaan

riitä, että yritykset ylläpitävät vain www-sivuja, vaan asiakkaat tulee tuntea ja heille pitää markkinoida oikeita asioita oikealla tavalla. Sähköisessä markkinointivies-tinnässä pitäisi pystyä luomaan kullekin asiakkaalle mielikuva juuri häntä kiin-nostavasta tuotteesta. Kun asiakas on tehnyt valintansa ja saa-punut maaseutulomalle, on matkailuyri-tysten suurin haaste pystyä vastaamaan asiakkaiden arvo-odotuksiin. Hank-keessa kerättiin kesällä 2009 yhteensä yli 1 000 suomalaisen, saksankielisen ja englanninkielisen vastaajan aineisto näi-den arvo-odotusten selvittämiseksi maa-seutumatkailussa. Vastaajista lähes kaikki ainakin suunnittelivat lähtevänsä maa-seutulomalle vuoden aikajänteellä.

Maaseudulta haetaan rauhaa ja hiljaisuuttaSuomalaiset vastaajat odottavat maaseu-tulomaltaan etupäässä rauhoittumista ja rentoutumista. Parhaiten maaseutu-matkailuyritykset voivat vastata näihin odotuksiin tarjoamalla yksityisyyttä, kauniita luontomaisemia ja ulkoilumah-dollisuuksia sekä kiireettömyyttä. Englanninkieliseen lomakkeeseen vastanneille tärkeintä oli uuden ja erilaisen kokeminen sekä sellaisten asioiden tekeminen, joista he todella pitävät. Vasta sitten tulivat rentoutumi-nen ja pako arjesta. Maaseutumatka- kohteelta he kuitenkin odottavat pää- asiassa samoja ominaisuuksia kuin muutkin vastaajat.

Lomarengas.fi-sivuston kyselystä arvokasta tietoa maaseutumatkailijoiden motiiveista ja heidän haluamastaan maaseutulomasta

Markkinointiin potkua maaseutumatkailijoiden asiakastutkimuksesta

Maaseutumatkailijat hakevat maaseutulomallaan irtautumista arjesta, muka-vuutta ja rentoutumista. Maaseutumatkailuyritykset voivat tarjota näitä asioita asiakkailleen takaamalla yksityisyyden, kauniit maisemat, kiireettömän aika-taulun sekä hyvät ulkoilumahdollisuudet luonnossa.

Kuva: Nina Vesterinen

Talvi 2010 5

Keskieurooppalaiset odottavat maaseu-tulomaltaan hyvin paljon samoja asioita kuin suomalaiset. Eniten heitä motivoi

eivät ole maaseutumatkailijoille tärke-impiä valintakriteereitä. Esimerkiksi suomalaisille vastaajille matkan edullinen

tumatkailijoiden odottama perustaso, eli siis ne asiat, mitkä yritysten tulee tarjota kaikille asiakkaille. Lähes kaikki maaseu-tumatkailijat odottavat rauhaa ja hiljai- suutta sekä kauniita maisemia. Etenkin näihin asioihin tulee siis kiinnittää erityistä huomiota, sillä näiden odotusten täyttämättä jättämisestä voi seurata pahojakin asiakastyytyväisyysongelmia. Seuraavassa lehdessä esitellään maa-seutumatkailukyselyymme osallistunei-den vastaajien joukosta löytyneet neljä selvästi toisistaan poikkeavaa segmenttiä, joille yritykset voivat erilaistaa sekä tarjontaansa että viestintäänsä.

Teksti: Juho Pesonen, suunnittelijaItä-Suomen yliopisto

Matkailualan opetus- ja [email protected], puh.0401842698

VisitFinland-kuvapankki

Maaseutumatkailuyritysten on tärkeää tietää, mitä asiakkaat odottavat.matkustamaan virkistäytyminen, rentou- tuminen ja pako arjesta. Heille vedel- liset maisemat ovat tärkeitä, etenkin kun ne yhdistyvät alkuperäiseen maaseutu-maisemaan. He arvostavat myös kiireet-tömyyttä.

Kiireettömyydestä maaseutumatkailun myyntivalttiKiireettömyys on yksi tässä tutkimuk-sessa esille nousseista trendeistä, johon voisi panostaa myös maaseutumatkailun markkinoinnissa. Maaseutumatkailijoissa on paljon sellaisia potentiaalisia asiakkai-ta, jotka arvostavat enemmän aikatau-luista riippumatonta kiireettömyyttä kuin järjestettyä päiväohjelmaa. Matkan ja majoituksen edullinen hinta

hinta oli vasta 16. tärkein asia maaseu-tulomalla. Tämä viestii siitä, että kaikki matkailijat eivät selvästikään tavoittele halvinta hintaa, vaan ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat haluamiaan asioita. Ulkomaalaiset eroavat suomalaisis-ta matkailijoista niin paljon, että esimerkiksi verkkosivujen kääntäminen suoraan suomesta muille kielille ei ole tehokasta markkinointia. Verkkosivuja tehtäessä erilaiset mieltymykset tulee ottaa huomioon. Esimerkiksi venäläisille matkailijoille tulee painottaa mahdol- lisuutta tehdä itse ruuat.Maaseutumatkailuyritysten on tärkeää tietää, mitä asiakkaat odottavat. Tutkimuksen tuloksista selviää maaseu-

6 SYKSY 2010

Miten hoitaa suomalaisten mökkien markkinointi inter-netissä kilpailun kiristyessä? Valtavan tarjonnan virrassa tarvitaan yhteistyökumppanei-ta, jotka tietävät, mikä vaativia asiakkaita oikeasti kiinnostaa. Lomarengas on alan suurim-pana toimijana etulyöntiase-massa, kun yritetään löytää keinoja erottua markkinoilla. Kasvu ja kansainvälistyminen ovat tulevaisuudessa avain- asemassa.

tehtiin 33 000 ja varsinaisten asiakkaiden määrä oli 163 000. Maanviljelijöiden osuus Lomarenkaan mökkien omistajista on laskenut. – Vuonna 2003 heitä oli 60 prosent-tia, nyt heitä on vain 28 prosenttia. Mökinvuokraus on pääasiallinen tu-lonlähde vain kuudelle prosentille mökkien omistajista, Huttunen kertoo.

Mökinvuokraajien kansallisuusjakauma ei ole paljoa viime vuosina muuttunut.– Suomesta tulee 70 prosenttia, Venäjältä 20 ja muualta 10 prosenttia. Tuo kohta ”muut” on herättänyt kysymyk-siä muun muassa siitä, minne ovat hävinneet saksalaiset sekä naapu-rit Baltiasta, Puolasta ja Ruotsista. Tulevatko kiinalaiset? Huttunen kysyy.

Mökin vuokraus on ekotekoYhdysvaltalaisen viikkolehden News-weekin vertailussa Suomi valittiin maail-man parhaaksi maaksi elää ja asua. Tämä antaa Huttusen mielestä uskoa suomalais-en luonnon puhtauteen ja rauhaan perus-tuvan matkailutuotteen markkinointiin sekä kotimaassa että ulkomailla.Hän on huomannut, että oman mökin omistaminen kiinnostaa yhä harvempaa. – Mökkitontit ja rakentaminen ovat kalliita ja harva haluaa sitoutua omaan mökkiin, varsinkin kun siellä vietetty aika jää vuodessa helposti muutamaan viikkoon, hän toteaa.– Vuokraaminen on erinomainen vaih-toehto ja lisäksi se on ekoteko. Rannat

Konserniksi muuttuneella Suomen suurimmalla mökkivälittäjällä,

Lomarengas Oy:llä, on valikoimassaan yli 3400 mökkiä. – Konsernin mökeistä on rantamökkejä hieman vajaat puolet ja rinnemökkejä reilu puolet kapasiteetista. Pelkästään kesäasuttavia mökkejä näistä on 15 prosenttia, kertoo Lomarenkaan markki-nointipäällikkö Pekka Huttunen.

Lomarengas-konsernin toiminta-ajatuk-sena on olla vakavarainen vuokramök-kien, hiihtokeskusmajoituksen ja maatilalomien sekä niihin liittyvien oheispal-velujen johtava markkinointi- ja myynti- yhtiö Suomessa. Yritysostojen myötä myös Ylläksen Matkailu Oy ja Finfun Oy kuuluvat Lomarengas-konserniin.

Lomarengas kasvaa voimakkaastiLomarenkaan liikevaihto on kasvanut vuoden 2003 kuudesta miljoonasta viime vuoden 22 miljoonaan euroon.– Tulokset ovat olleet viime vuosina hyviä, ja toiminta-ajatuksessamme mainittu vakavaraisuus on saavutettu. Vuodet 2008 ja 2009 olivat Lomarenkaan 43-vuotisen historian parhaat kaikilla mittareilla. Vuoden 2010 myynti on vielä kesken, mutta näyttää siltä, että tuloksesta tulee jälleen hyvä. Aika hyviä uutisia, kun tässä on ollut taantumakin päällä, Pekka Huttunen myhäilee.Lomarenkaan kautta kertyi viime vuonna 771 000 yöpymisvuorokautta. Varauksia

Lomarengas välittää mökkejämaailman parhaasta maasta

SYKSY 2010 7

säästyvät kun ihmiset käyttävät samoja mökkejä sen sijaan, että jokainen tekisi omansa. Matkustaminen kotimaassa on muutenkin ympäristöystävällistä. Tut-kimuksen mukaan kotimaan lomamatka jättää 90 prosenttia pienemmän hiilijalan-jäljen kuin matka esimerkiksi Kanarialle.

Kansainvälistyminen edellyttää yhteistyötäLomarenkaan myynnistä 80 prosenttia

tulee Internetin kautta. – Kilpailu on kuitenkin kiristynyt ja netistä löytyy kymmeniä vuokramökkejä esitteleviä kauppapaikkoja sekä valtava määrä mökkien omistajien omia sivus-toja, Huttunen sanoo. Haasteena on muista erottuminen, joka tähän saakka on hoitunut hakukone- mainonnan keinoin. – Lomarenkaalla on kuitenkin suurim- pana alan toimijana etulyöntiasema löytää

keinot erottua markkinoilla. Tähän pan-ostetaan jatkossa paljon, hän toteaa.– Tulevaisuudessa menestyminen edel-lyttää Lomarenkaassakin sitä, että ympäristöä katsotaan laajemmin. Markkinajohtajuus Suomessa ei paljon Euroopan markkinoilla paina. Kasvu ja kansainvälistyminen ovat avain-asemassa, kun lähdetään seuraavalle vuosikymmenelle. Yksin tämä ei onnistu – yhteistyökumppaneita tarvitaan!



8 SYKSY 2010

Taulun kartano haluaa erottua muista maaseutumajoitusyrityksistä kartano-hotellina, joka tarjoaa majoitusta men-neen ajan hengessä, mutta nykyajan mukavuuksilla.– Me näemme maaseudun kohteena, jota pitää luksustaa. Meillä boutique-ajattelu näkyy pienissä yksityiskohdissa, esimerkiksi yksilöllisesti antiikkihuoneka-luilla sisustetuissa huoneissa, joissa on omat suihkut ja vessat, kartanoisäntä Jyrki Halttunen kertoo.Taulun kartanon 40 hengen majoi-tuskapasiteetti pitää sisällään 13 kahden hengen huonetta päärakennuksessa ja Wäentalossa, perhehuoneiston, kolme tunnelmallista aittahuonetta sekä hulp-pean kahdeksan hengen Villa Kangastus -huvilan. Kaunis, vanha pihapiiri puutarhoineen on olennainen osa kartanomiljöötä.

Tuotteistamisella lisäarvoa majoitukselleVaikka majoitus onkin kartanohotellin kannattavin palvelu, yritys on panosta-nut myös monipuolisiin oheispalveluihin kuten kokoustiloihin, a la carte -ravinto-laan, maalaiskylpylään ja ohjelmapalve-luihin. Tarjolla on mm. islanninhevosrat-sastusta, maastopyöräilyä, raudantaontaa ja huovutusta.

Majoitus pyritään paketoimaan muihin palveluihin. – Meillä pidetään vuosittain lähes 50 hää- ja juhlatilaisuutta, talvella tänne tulee paljon kokous- ja koulutusasiakkaita.

Näihin on usein paketoitu täyshoito ja saunominen päälle. On tärkeää, että asiakkaalle on helppoa ostaa valmis tuote, Halttunen kertoo.

Haastavinta on vastata asiakkaiden mukavuusvaatimuksiin.– Maaseutumatkailulla on Suomessa lyhyet juuret, mikä näkyy asiakkaiden negatiivisissa kokemuksissa ja ennak-koasenteissa. Haluamme antaa heille positiivisia kokemuksia, jotka nostavat koko alan imagoa ja lisäävät luottamusta. Tuomme yrityksemme erityispiirteitä esille profiloitumalla kartanomatkailu kohteeksi.

Kartanosisustamisen lähettiläsTaulun kartanoon tulee paljon majoittujia Keski-Euroopasta pienten eurooppalaisten matkatoimistojen kautta.Meille tulee elokuussa runsaasti perheitä Saksasta, Italiasta, Espanjasta, Sveitsistä ja Alankomaista. He löytävät meidät, koska keskieurooppalaisille kartanomiljöö on tutumpi konsepti kuin keskivertosuoma-laisille. He arvostavat vanhoja rakennuk-sia ja yksilöllisyyttä, Halttunen toteaa.

Taulun kartano ei pyri toimimaan suurten massojen ehdoilla. Myönteistä palautetta tulee varsinkin sisustusratkai-suista ja kodikkuudesta.– Kaikki palvelut pyritään toteuttamaan paikan hengen ja pihapiirin luonteen mukaisesti. Kartanosisustaminen ei ole valtavirtaus Suomessa, joten olemme hakeneet materiaaleja ja ratkaisuja

Taulun kartano– Hotelli menneen ajan hengessä, nykyajan mukavuuksilla

Taulun Kartano Jyväskylän lähellä tarjoaa tunnelmalliset ja tyylikkäät puitteet lomai- lulle ja erilaisiin tilaisuuksiin. Boutique-hotelliajattelu näkyy kartanohotellin yksityiskoh-dissa; vanhat rakennukset ja piha on kunnostettu perinteitä kunnioittaen ja vanhan ajan tunnelma säilyttäen.

SYKSY 2010 9

Maalaiskartano Pihkala tunnetaan monipuolisista ohjelmapalveluistaan

Pohjanmaalla Siikajoen varressa sijaitseva Maalaiskartano Pihkala on viihtyisä sekoitus uutta ja vanhaa. Pihapiirin vanhat maatalousra- kennukset on hyödynnetty kokous- ja juhlatiloina sekä hotellihuo- neina. Kartanon erikoisuutena ovat sen monipuoliset ohjelmapalvelut. Tasokasta majoituskapasiteettia löytyy 76 vuodepaikan verran.

Nykyajan mukavuuksin varustetut hotellihuoneet sijaitsevat kartanotyylisessä päära- kennuksessa, entisessä rehusiilossa sekä kartanon pihapiirin aitoissa, joista vanhin on peräisin vuodelta 1795. – Näemme hauskoja ilmeitä, kun kerromme kokousryhmälle, että pääsette navettaan kokoustamaan ja rehusiiloon yöksi, hymyilee Pihkalan yrittäjä Tarja Hietaharju.

Pihkala toimii ympäri vuoden. – Talvella suurin asiakasryhmä ovat kokouspalveluja tilaavat yritykset. Keväällä täällä on tosi paljon luokkaretkiporukoita, lasten touhupäiviä ja yritysten virkistyspäiviä. Kesällä on runsaasti perhejuhlia kastetilaisuuksista hautajaisiin, häihin ja syn-tymäpäiväjuhliin. Nyt on jo kovasti kyselty pikkujouluja, Tarja Hietaharju kertoo.

Hän on huomannut, että verkkosivujen ohella parasta markkinointia ovat olleet tyytyväiset asiakkaat, jotka tulevat kerta toisensa jälkeen uudelleen ja kertovat Pihka-lasta myös ystävilleen. Asiakkaita tulee hyvinkin pitkien suositteluketjujen tuloksena ympäri Suomea. Keskieurooppalaisia tulee matkatoimistojen kautta. Heitä on noin kolmannes yöpyjistä.

Pihkalan ohjelmapalvelut pitävät sisällään muun muassa vaijeriratalaskua Siikajoen yli, seinäkiipeilyä, jousiammuntaa ja kirveenheittoa. Samassa pihapiirissä toimii myös ratsastuskoulu.– Moni kokousryhmä tulee tänne hevosten takia. Myös niin sanotut ”hömppälajit”, kaikenlaiset pulmienratkaisutehtävät ja tiimiviestit ovat yritysasiakkaiden suosiossa, Hietaharju kertoo.

Pihkalan tärkein kilpailuvaltti on myös sen suurin haaste.– Vakioasiakkaat odottavat joka kerta uutta. Monipuolinen ohjelmatarjonta vaatii säännöllistä päivittämistä sekä uusia investointeja. Meillä on myös usein työvoima- pula, koska keikkatyöläiset eivät helposti lähde maaseudulle ilta- ja viikonlopputöihin, Hietaharju huokaa.

Teksti: Eila Aalto, MORE

länsirannikolta ja Ruotsista saakka. Meillä käy jonkin verran myös rakentajia ja sisustajia hakemassa ideoita, Halttunen kehaisee.

Tyytyväinen asiakas – paras markkinoijaTaulun kartano tekee markkinointia suunnitelmallisesti. Tärkeimpiä kana-via ovat verkkosivut, hakukoneopti- mointi, suoramarkkinointi ja messut. Paras markkinoija on kuitenkin tyyty-väinen asiakas.– Jokainen hyvin hoidettu tilaisuus on tärkeä. Internetin kirjoittelu erilaisista hääjuhlista on tukenut meitä, mutta se voi kääntyä helposti päinvastaisek-sikin. Ihmiset lukevat paljon palautetta verkosta ja tekevät ostopäätöksensä palautteen pohjalta.

Taulun kartanon tulevaisuus näyttää valoisalta. – Meillä on ollut joka vuosi kasvua 10–12 prosenttia, tänä vuonna kasvuprosentti lähentelee kahtakymmentä. Uskomme tulevaisuuteen ja palkkaamme lisää työvoimaa, Halttunen myhäilee.

Teksti: Eila Aalto, MORE

10 SYKSY 2010

Aamiaismajoituspalvelulle tarvitaan lisää näkyvyyttä

Majoituksen ja aamiaisen sisältävä matkailupalvelu aloitet-tiin Suomessa parisenkymmentä vuotta sitten, kun

matkailun markkinointia valtakunnallisesti hoitava Loma-rengas Oy käynnisti palvelun sopivuutta koskeneen ”Vuode ja aamiainen” -selvitystyön. Mallina käytettiin ulkomaisia esimerkkejä Englannista ja Irlannista (Bed and Breakfast) sekä Saksan Liittotasavallasta ja Itävallasta (Zimmer mit Frühs tück).

Majoituksen ja aamiaisen sisältävälle palvelulle ehdoteltiin sen alkuvaiheessa useita jopa hauskojakin nimityksiä kuten ”peti ja puuro” tai ”sänky ja sapuska” Kielitoimiston suosittelema nimi-tys aamiaismajoitus vakiintui kuitenkin yleiseen käyttöön.

Aamiaismajoituspalvelussa ydinpalveluihin kuuluvat majoitus yleensä korkeintaan kahden hengen huoneissa, monipuolinen aamiainen sekä mahdollisuus peseytymiseen. Oheispalve-luina voidaan tarjota esimerkiksi saunomista sekä terveys- tai kauneuspalveluja. Mahdollisuus saada päivällistä tai iltapalaa saattaa olla merkittävä tekijä asiakkaan päätyessä tiettyyn majoituspaikkaan.

Hyvätasoista majoitustaMaaseutumatkailun majoitustilojen luokitustieto- järjestelmässä on mukana lähes 300 aamiaismajoitus- tai maatilalomatoimintaa harjoittavaa yritystä eri puolilta maata. Aineiston perusteella voidaan muodostaa kuva Suomeen juurtuneesta palvelumallista.

Kuutisenkymmentä prosenttia aamiaismajoitus- ja maatilalo-mapalvelujen tarjoajista toimii maatilan yhteydessä. Yleisimmin tiloilla harjoitetaan maidontuotantoa päätuotantosuuntana, mutta maaseutumatkailu on noussut jo toiselle sijalle.

Luokiteltuja aamiaismajoitukseen kuuluvia huoneita on kesällä tarjolla noin 1 200 ja vuodepaikkoja 3 660. Kun mukaan otetaan

Monipuolinen majoitustarjonta lisää matkailun vetovoimaa maaseudulla. Aamiaismajoituspalvelu täydentää muuta tarjontaa, mutta sen tunnettuus on kuitenkin vielä liian heikkoa. Aamiaismajoituk-sen kysynnän voidaan olettaa lisääntyvän muiden matkailun kehittämistoimien kuten esimerkiksi kylämatkailun vanavedessä.

Kuva

: Liik

enne

vira

sto

SYKSY 2010 11

puoli- tai täysihoitoa tarjoavat maatilat, on huoneita tarjolla noin 1 650 ja vuode-paikkoja (sekä varsinaiset että lisävuode-paikat) kaikkiaan 5 150.

Peräti 34 prosenttia aamiaismajoituksessa tarjolla olevista majoitustiloista sijoittuu korkeimpaan eli viidenteen luokkaan. Asiakkailla on käytössään huone- kohtaiset suihkut ja WC:t sekä mahdol-lisuus ruoanlaittoon tai ruokailuun.

Hieman yli puolet aamiaismajoitukseen kuuluvista huoneista ja huoneistoista sijoittuu kolmanteen luokkaan, jolloin suihku ja WC voivat olla yhteiskäytössä muiden, kuitenkin enintään kymmenen, käyttäjän kanssa. Isäntäväki ei käytä samoja tiloja.

Näkyvyys vielä heikkoaKeväällä 2010 lähetettiin luokitustieto-järjestelmässä oleville ja sähköpostilla tavoitettavissa olleille yrityksille kysely, jossa haluttiin selvittää maatilalomien ja aamiaismajoituksen nykytilaa, markki-nointia sekä kehittämistarpeita. Kyselyn teki restonomiopiskelija Heidi Suvanto Laurea-ammattikorkeakoulusta yhteis- työssä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa.

Lähetettyyn kyselyyn vastasi noin 21 prosenttia kyselyn saaneista yrittäjistä, millä perusteella tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Vastaajat olivat pääasiassa naisia. Noin 60 prosentilla toiminta oli sivutoimista. Lähes kaikki toimivat ympärivuotisesti.

Käytetyimmät markkinointikanavat olivat omat nettisivut, painotuotteet ja muiden nettisivut. Puskaradiota pidetään edelleenkin hyvänä viestin viejänä. 60 prosenttia vastaajista käyttää markkinointiin yli 500 euroa vuodessa. 90 prosenttia vastaajista piti näkyvyyttä kuitenkin edelleen heikkona. Vain 40 prosenttia katsoi tavoittavansa asiakkaat hyvin, ja vain jokunen vastaaja erin- omaisesti.

Vapaissa kommenteissaan aamiaismajoi-tuspalvelun näkyvyydestä yrittäjät totesi-vat mm. seuraavaa: - Ei yhtenäistä markkinointia, kaikki yritykset kattava foorumi puuttuu. B&B-idea on tuntematon Suomessa ja sekoitetaan muihin majoitusmuotoihin.

Aamiaismajoituksen näkyvyys on heik-ko, tienvarsimainonta riittämätöntä, isot jyräävät pienet sekä markkinointi on kallista pienelle yrittäjälle. Myös lisää valmiita reitistöjä ja kunnollista maaseu-tumatkailukulttuuria toivottiin.

Laatu ja saavutettavuus kilpailuvaltteina Yrittäjiltä kysyttiin myös, mitkä asiat nousevat esiin palautteesta, mitä asioita asiakkaat pitävät tärkeinä tai millä pe-rusteella he valitsevat kyseisen yrityksen. Vastausten mukaan asiakkaat pitävät tärkeänä laatutasoa, kuten siisteyttä, hyvää palvelua, viihtyisiä huoneita ja luomu/lähiruokaa. Asiakkaille ovat tärkeitä myös sijainti, hyvät kulkuyh-teydet, ympäristö ja luonnonrauha. Myös joustavuus, erilaisuus verrattuna

esimerkiksi hotelleihin sekä hinta vaikut-tavat ostopäätökseen. Vetovoimaa lisäävät myös mielenkiintoiset kohteet lähistöllä, mahdollisuus tuoda lemmikit mukana, ohjelmatarjonta, hotellien välttely ja hy-vät kotisivut.

Laatu onkin aamiaismajoituspalvelussa ehdoton kilpailuvaltti. Laatua lisäävät viihtyisät, toimivat ja luokitellut majoi- tustilat, maukas, kotimaisiin raaka-aineisiin perustuva terveellinen aamiainen, hyvin hoidettu ympäristö sekä palvelualttius.

Teksti: Tarja Jutila, kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus

www.majoitumaalla.fi

www.maajakotitalousnaiset.fi


12 SYKSY 2010

Vieraiden tulo kotinurkkiin on jo sinänsä haastavaa, mutta vieläkin haastavammaksi sen tekee se, että siitä pitää saada toimeentulo.

Naantalin Merimaskussa jo viisitoista vuotta Taattisten tilan maatilamatkailuyritystä miehensä Markun kanssa pyörittänyt Karin Aaltonen summaa haasteellisimmaksi asiaksi arvostuksen. – Asiakkaiden mielikuvissa on punainen mummonmökki, mutta seinien sisältä pitäisi löytyä luksusta. Maaseutumajoitusta ei arvosteta sellaisena kuin se tänä päivänä on. Maaseudulla majoittumisen odotetaan myös olevan kaupunkihotelleja edullisempaa, toteaa Aaltonen.

Hänen mukaansa lapsiperheet ovat tyytyväisiä vaatimattomaankin majoituk-seen silloin, kun pihapiirissä on kotieläimiä ja muuta puuhaa, mutta esimerkiksi yhteiskylpyhuoneella varustettujen huoneiden myyminen eläkeläisryhmille tuottaa päänvaivaa.

Omaan hyvinvointiin panostettava Majoitusyrittäjän jaksaminen on Karin Aaltosen mukaan jokapäiväinen haaste. – Koska asiakasmäärät vaihtelevat jopa vuorokausittain, on kulloinkin tarvittavan henkilökunnan määrää vaikea arvioida. Yrittäjän työpäivät venyvät ja vapaapäivät tahtovat jäädä pitämättä. Tietysti myös taloudelliset seikat edellyttävät yrittäjältä suurta työpanosta. Työtaakkaa lisää sekin, että tavoitettavissa on oltava 24 tuntia vuorokaudessa, hän selvittää.

Aamiaismajoitusyrittäjän arkea:

Asiakkaita kotinurkissa

Huvila Haapsaaren yhteisissä tiloissa on avaruutta ja kauniisti entisöityjä yksityiskohtia (Maritta Lindqvist)

Kun jokunen vuosikymmen sitten maaseudun rakennemuu-tos jätti navetat tyhjilleen ja talouskriisit autioittivat edustus- huvilat, alkoi tienvarsille ilmestyä uudenlaista viitoitusta: maatilamajoitusta, bed & breakfast, peti ja puuro. Matkailijoi-den majoittaminen maalla ei ollut toki täysin uutta, mutta nyt siitä tehtiin pää- tai sivutoiminen elinkeino.

SYKSY 2010 13

Pitkään toimineen yrityksen markki-nointi- ja myyntityöt sujuvat rutiinilla. Markkinointiviestintä tapahtuu netin kautta ja myyntityössä välitystoimistot ovat tätä päivää.– Välitystoimistot ovat erinomainen juttu! Tietokoneen äärestä ne eivät yrit-täjää kuitenkaan vapauta. Nettisivuja on päivitettävä, tarjouksia, laskuja ja sähkö-posteja kirjoitettava. Ja totta puhuen toisinaan tuntuu siltä, että selviäisin asiakkaistakin helpommalla, jos olisin itse päässyt pitämään ne myyntipuheet. Tällaisen kohteen myyminen kun on todellista mielikuvamarkkinointia, naurahtaa Aaltonen.

Investointeihin uppoaa varoja Pykälien ja asiakkaiden vaatimuk-set täyttävän yhden majoitushuoneen rakentamiseen, remontointiin ja varuste-luun uppoaa helposti muutama kymppi-tonni. Eikä itse toimintaakaan pyöritetä kuluitta. Esimerkiksi viidenkymmenen prosentin käyttöasteella kahden hengen huoneesta tulee vuodessa reilusti yli kahdentuhannen kappaleen lakana- ja pyyheliinapyykki. Saunan kiuas kieput-taa sähkömittaria helposti kertaheitolla parinkymmenen euron edestä ja maksaa se siivoaminenkin.

Säkylän keskustassa, aivan Pyhäjärven rannalla, yrittäjä Timo Mäntyranta on kuitenkin uskaltanut ryhtyä maaseudun majoitusyrittäjäksi. Talven 2009 - 2010 aikana Mäntyranta on kunnostanut parin hehtaarin niemenkärkitontilla sijait-sevan 30-luvun puuhuvilan yläkertaan viisi majoitushuonetta kylpyhuoneineen ja järvelle avautuvine parvekkeineen sekä alakerrokseen keittiö-, aamiais- ja juhlatilat. Eikä paikka ole isännän mielestä vielä lähimainkaan valmis.

Asiakkaiden tavoittaminen pulmallisintaMäntyrannan päässä odottaa toteutu-mistaan koko joukko pihapiiriin ja sen rakennuksiin kohdistuvia suunnitelmia.– En rohjennut ostaa tätä paikkaa, vaan toimimme näissä tiloissa toistaiseksi vuokralla. Asiakashankinta on juuri nyt meidän suurin haasteemme.

Tarvitsemme kipeästi kassavirtaa tehtyjen investointien kattamiseen ja uusien aloittamiseen, musiikinopettajana, rapu- yrittäjänä ja matkailualan opiskelijanakin toimiva Mäntyranta pohtii.

Säkylän seudulla ei ole paikallista matkai-luorganisaatiota, jolta saisi apua kohteen tunnetuksi tekemisessä. Timo Mäntyranta uskookin matkailuyrittäjien keskinäiseen yhteistyöhön. Hän maalailee tulevaisuuden visioissaan mallia koko Pyhä- järven alueen matkailuyrittäjien markki-nointi- ja myyntiorganisaatiosta. – Tämä alue on ainutlaatuisen kaunista ja monia mahdollisuuksia ympärivuoti-seen matkailuun löytyy. Täällä voi viet-tää elämyksellisen aktiiviloman ja rauhaa riittää sitä kaipaaville. Eikä tänne ole kuin vajaan tunnin ajomatka niin Tampereel-ta, Turusta, Porista kuin Raumaltakin, selvittää Mäntyranta.

Hintatason määrittely haasteellistaTuoretta sivutoimista yrittäjää askar-ruttavat myös työvoima- ja hinnoit-telukysymykset. Toistaiseksi toimintaa on pyöritetty tekemällä oman perheen voimin kaikki mahdollinen, mutta pitkään niin ei voi jatkua. Vuorokaudesta loppuvat tunnit. Ulkopuolisen työnteki-

Maatila- majoitukseen kuuluu olennaisena osana mahdollisuus nähdä, kokea ja osallistua maatilan toimintoihin.

14 SYKSY 2010

jän palkkaaminen on suuri investointi. Eikä Mäntyranta usko niin paperi- kuin siivoustöihinkin tarttuvan työntekijän löytymisen olevan aivan yksinkertaista.

Huvila Haapsaaren hinnoittelu on ollut toistaiseksi maltillista. – Olemme käyttäneet tutustumishintoja. Tosin moni paikallinen on jo päivitel-lyt viidenkympin kokoustilavuokraakin sanomalla: ”et kai sinä meiltä sellaista ota…” Mutta pitää muistaa, että tämä on liikeyritys, jonka on kuoletettava investoinnit ja maksettava vuokrat. Ja niitä palkkarahojakin tarvittaisiin.

Huvila Haapsaari sijaitsee aivan Pyhäjärven ran-taviivan tuntumassa. Kaikissa majoitushuoneissa on parveke järven suuntaan. (Maritta Lindqvist)

Hintatason määritteleminen oikeal- le tasolle onkin melkoinen pähkinä, toteaa Timo Mäntyranta.

Erilaisuus vetovoimatekijänäMajoitustoiminnan lisäksi niin Taattisten tilalla kuin Huvila Haapsaaressakin on juhla-, kokous- ja saunatiloja sekä mahdollisuuksia harrastamiseen. Moneen tarkoitukseen taipuvat tilat tukevat majoitustoimintaa ja päinvastoin. Omaleimaisuus on myös molempien kohteiden vetovoimatekijä; Taattisten tila tunnetaan lähiruuastaan ja Huvila Haapsaari rapujuhlistaan.

Sekä Karin Aaltonen että Timo Mäntyranta uskovat maaseutumatkailun tulevaisuuteen. He ovat vakuuttuneita, että sellainenkin aika on vielä edessä, jolloin yrittäjä selviää päivistään pikkui- sen helpommalla. Tai ainakin vähän hitaammin kiiruhtamalla, vaikka vieraita tulee ja menee omassa pihapiirissä.

Teksti: Maritta Lindqvist, Ravakka ry

Kuva

: Liik

enne

vira

sto

Talvi 2010 15

Monipuolinen majoitustarjonta

ja luontoaktiviteetit

kansallispuistojen sydämessä

saavat niin retkeilijät kuin

kokousasiakkaatkin viihtymään

SaimaaHolidayssa.

Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistojen alueella toimiva SaimaaHoliday tarjoaa lähes 300 vuodepaikkaa

Haukiveden molemmin puolin.

Järven halki kulkee Suomen pisin hoidettu retkiluistelureitti. Pari vuotta sitten valmistunutta Hotel Oravia voikin hyvällä syyllä kutsua Suomen ensimmäiseksi luisteluhotelliksi, sillä se sijaitsee vain sata metriä luistelureitin lähtöpaikasta. Hotelli on rakennettu erityisesti luistelijoiden ja muiden retkeilijöiden tarpeet huomioiden. Jokaisessa huoneessa on mm. minikeittiö ja vaatteiden kuivauskaapit. Sauna lämpiää hotellin päädyssä.

Hotellin ovelta luistimille

16 Talvi 2010

Luisteltuaan Linnansaaren kansallispuis- ton upeissa maisemissa reitin toiseen päähän, luistelija voi majoittua Loma- kylä Järvisydämessä, SaimaaHoliday Rantasalmella.– Saimme viime talvena hyvää asiakas- palautetta tästä luistelupaketista, kertoo Marie-Louise Fant Saimaa-Holiday Oravista.

Yhdestä moneksiSaimaaHolidayssa on majoitusvaihto- ehtoja moneen makuun ja tarpeeseen.

Hotellimajoituksen lisäksi vierailija voi majoittua omarantaisessa rantahuvi-lassa, kelohuvilassa, perinteisemmässä mökissä tai aittamajoituksessa Linnan- saaren pääsaaressa.

– Venäläiset tulevat kalastamaan ja haluavat omarantaisen huvilan kaikkine mausteineen, kun taas luontomatkai-lijat eivät ole kovin vaativia majoituksen suhteen varsinkaan kesällä, mutta arvostavat kovasti saunomismahdolli- suutta. Yritysasiakkaat haluavat

puolestaan yhden hengen huoneita, kuvaa Fant asiakas-ryhmien eroja.

Erityistä kiitosta asiakkaat ovat Fantin mukaan antaneet huviloiden rauhallisista rannoista ja saunaosastoista. Positiivista palautetta saavat myös majoitustilojen käytännöllisyys, toimivat pohjaratkaisut ja siisteys. Oravin lupsakka kylämiljöö ja Järvisydämen keskiaikainen henki luovat oman mausteensa alueella majoittujalle.

Lomakylässä on monentasoista majoitusta ja monipuoliset harrastus-mahdollisuudet.

Talvi 2010 17

Kokousmatkailijat ovat SaimaaHolidaylle tärkeä asiakasryhmä. Suuremmat huvilat soveltuvat kaikki kokousten pitoon ja tar-jolla on nykyvaatimusten mukaisesti lan-gaton verkkoyhteys.

– Myyntisihteerit myyvät koko majoi-tuskapasiteettia eli etsimme sopivan ma-joitusvaihtoehdon asiakkaan toiveiden mukaisesti. Jos yhdessä paikassa on täyt-tä, pystymme tarjoamaan vaihtoehdoksi toista, Fant kertoo verkostoitumisen hyödyistä.

Majoituksen osuus SaimaaHolidayn kokonaisliikevaihdosta on reilut kaksi- kymmentä prosenttia.

Kestävästi kehittäenSaimaaHoliday valittiin kesäkuussa vuo-den nousevaksi vesistömatkailukohteeksi Suomessa. Yksi valintakriteereistä oli sitoutuminen kestävään kehittämiseen. Majoituksessa tämä näkyy mm. maa- lämmöllä lämpiävässä hotellissa.

– Henkilökohtaisesti haluaisin kehittää lisää energiataloudellisia ratkaisuja ja jätelajittelua, vaikka asiakkaat eivät ole näistä juuri mitään palautetta antaneet. Oravissa on vierasvenesataman yhtey-dessä iso jätelajittelupiste, mutta silti on haasteellista saada lajittelu toimimaan kunnolla hotellihuoneissa ja huviloissa, Fant kertoo.

Kehittämisen alla on myös verk-kokauppa, sillä Fantin mukaan toimivaa nettikauppaa kaipaavat sekä asiakkaat että myyntisihteerit. Muutenkin nettiasiat kaipaavat kehitystä.

– Täällä syrjäkylillä nopea laajakaista ei ole itsestään selvyys, mikä tulee monelle asiakkaalle yllätyksenä.

www.saimaaholiday.net

Teksti: Tuija Kauppinen

Esittelyssä Synne NordströmValtakunnallinen Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen -koordinaatiohanke 2009 – 2011 sai 16.8.2010 uuden projektipäällikön, restonomi MKT Synne Nordströmin Inkoosta. Hän on aikaisem-min toiminut monipuolisissa hotellialan myynti- ja markkinointitehtävissä. Vapaa-aikaansa hän viettää liikunnan ja ulkoilun merkeissä.

Yhteystiedot: synne.nordstrom(at)lomalaidun.fipuh. 044 330 3336

Kylämatkailun koordinaatiohankkeen syksyn 2010 päätoimenpiteet

Uusien kylien valinta•Kylämatkailutuotteet •

myyntikuntoonMarkkinointiyhteistyöllä •

tulokseen -seminaari

18 Talvi 2010

Leirintäala uskoo tulevaisuuteenLeirintämatkailu on lomamatkailua parhaimmillaan; helppoa, turvallista ja ekologista. Kotimaan leirintämatkailijan hiili- jalanjälki on pieni, joten lomailla voi hyvällä omallatunnolla. Leirintämatkailu on myös suosittua: kesällä peräti 26 prosenttia kaikista maksullisista majoituksista vietetään leirintä- alueilla. Tilastokeskus tilastoi vuonna 2009 yli kaksi miljoonaa leirintäalueyöpymistä.

SYKSY 2010 19

Perinteinen leirintämatkailu on löytänyt uusia muotoja 2000-luvulla.

– Matkailuautoja on Suomessa jo yli 40 000, joten tarvetta lyhytaikaiselle majoittumiselle on entistä enemmän. Pienimuotoisia, muutamalle ajoneu-volle tarkoitettuja yöpymispaikkoja ja pihaleirintäalueita on perustettu monien leirintäalueiden ja maatilojen yhteyteen, kertoo Suomen Leirintäalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Saukkonen.

Viime vuosina myös telttailutrendi on nostanut päätään. – Varsinkin tänä kesänä moni lapsiperhe teki telttaretken leirintäalueelle, koska se on helppoa ja melko edullista. Venäläi-set matkailijat ovat löytäneet erityisesti kaakkoisen Suomen leirintäalueet. Heitä majoittuu varsinkin mökkeihin, mutta myös telttoihin, hän toteaa.– Myös palvelujen kysyntä leirintä- alueilla on lisääntynyt. Ravintolapalve-lujen lisäksi erilaiset liikunta-aktiviteetit ovat suosittuja.

Matkailuajoneuvoissayövytään ahkerimminSaukkosen mukaan matkailuajoneuvoissa yöpyvät ovat tällä hetkellä leirintäaluei-den suurin käyttäjäryhmä 58 prosentin osuudellaan majoitusvuorokausista. – Mökkimajoittujat ovat toiseksi suurin ryhmä 31 prosentin osuudellaan ja hännänhuippuna tulevat telttailijat 11 prosentilla. Matkailuajoneuvoja on Suomessa rekisterissä jo yli 100 000, hän sanoo.

Eurostatin mukaan vuonna 2008 Euroo-passa oli 26 344 leirintäaluetta ja niissä vietettiin noin 354 miljoonaa majoi-tusvuorokautta. Leirintäalueiden 10,2 miljoonan vuodepaikkakapasiteetti on 37 prosenttia Euroopan unionin ma-joitusliikkeiden vuodepaikkamäärästä. Ilman matkailuajoneuvojen hankintaku-luja alan kokonaisliikevaihto on 15,33 miljardia euroa.

Onko Suomi liian edullinenleirintämatkailumaa?Antti Saukkonen kertoo, että leirintä- alueiden tulonmuodostus Suomessa on viime vuosina hieman parantunut aikai-semmasta. – Tästä huolimatta olemme eurooppalaisittain jopa liiankin edullinen leirintä-matkailumaa, hän toteaa.

Saksan Autoliitto ADAC:n keväällä 2010 tekemän selvityksen mukaan leirintä- alueiden keskihinta Euroopassa on 32,16 euroa yöltä. Suomi on yksi edullisimpia maita 24,75 euron yöhinnallaan ja selväs-ti edullisempi kuin Ruotsi (26,04 euroa). Selvityksessä huomioituun hintaan sisäl- tyy kahden aikuisen ja yhden lapsen majoitusmaksut vuorokaudelta, matkai-luajoneuvopaikan hinta, suihkujen käyttö ja sähköliitäntä. Kalleimmat leirintäyöt vietetään Italiassa (41,30 eu-roa) ja Pohjoismaista Tanskassa (35,02 euroa). Selvityksen halvimmat leirintäyöt vietettiin Puolassa, jossa leirintäyö maksaa 20,71 euroa.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Italia Espanja Tanska Hollanti Ranska Kroatia Sveitsi Itävalta Ruotsi Saksa Suomi Unkari Puola

41,30

37,2135,02 34,98 34,47

33,5532,30

29,64

26,0424,75

20,71

EUR

25,4523,83

Miksi korkean hintatason Suomi on juuri leirintäalueiden kohdalla niin edullinen? Sijaintimme, pitkien etäisyyksiemme ja lyhyen sesonkimme vuoksi meidän luulisi olevan kallis.

Perimmäinen syy löytyy alan kotimai- sesta vääristyneestä kilpailutilanteesta.– Järjestöjen talkootyövoimalla yllä- pitämät caravan-alueet hinnoittelevat palvelunsa selkeästi yleisen hintatason alapuolelle. Jos tehdystä työstä ei makseta työehtosopimuksen mukaisia palkkoja, lakisääteisiä maksuja eikä veroja, hinnat on helppo pitää halpoina, Saukkonen toteaa.

Suomen leirintäalueet ovat eurooppalaisittain edullisia.

Leirintäalueiden hinnat Euroopassa 2010

20 SYKSY 2010

luokitusvaatimuksiin. Leirintäalueluo-kituksen vaikutukset näkyivät leirintä- alueilla melko nopeasti. Moni aikaisemmin kolmen tähden leirintäalue sai uudessa luokituksessa vain kaksi tähteä.

Antti Saukkonen sanoo, että luokitus- uudistus oli tervetullut piristysruiske leirintäalueiden rakenteiden ja palvelutason kohottamiseen. – Leirintäalueyrittäjät ja leirintäalueista vastaavat tahot saivat käyttöönsä alueiden selkeät kehittämisohjeet. Leirintäalueiden hoito on muuttunut harrastustoimin- nasta korkeatasoiseen matkailupalvelujen ammattiosaamiseen, hän selvittää.

Suomessa on tällä hetkellä neljä viiden tähden luokituksen saavuttanutta leirintäaluetta, joista uusin myönnet-tiin syksyllä 2009 Poroholman Loma- keskukselle Raumalle. Saukkosen mukaan leirintäalueluokitus ei ole jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan sitä on

Keväällä 2010 hyväksytty Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus saattaa vähitel-len tuoda korjausta asiaan. – Työehtosopimuksen soveltamisalaa laajennettiin niin, että se pitää sisällään hotellien ja ravintoloiden lisäksi leirintä- ja caravan -alueet, loma- ja mökkikylät ja maaseutumatkailupalvelut, kertoo Saukkonen.

Laatuluokituksella on merkitystäYksi merkittävimpiä uudistuksia leirintäaluetoiminnassa oli laatuluokituk-sen uudistaminen yhteispohjoismaiseksi järjestelmäksi vuonna 1996. Tuolloin Suomessa siirryttiin muiden Pohjois-maiden tavoin kolmiportaisesta luokituk-sesta viisiportaiseen.

Asiakkaiden vaatimustason kasvami- nen jätti jälkensä myös tiukentuneisiin

uudistettu aktiivisesti Pohjoismaissa. Suomessakin on parhaillaan tekeillä luokitusvaatimusten tarkastustyö, jotta se vastaisi paremmin vaatimustasoa tulevina vuosina.

– Lähivuosina leirintäalueiden määrä Suomessa tulee jonkin verran vähenemään yöpymisten keskittyessä yhä enemmän korkeampitasoisille ja suuremmille matkailukeskustyyppisille leirintäalueille, Saukkonen arvioi. – Vaikka asiakkaat, yrittäjät ja yritykset ovat vuosien mittaan muuttuneet, on leirintäalueen tärkein menestystekijä edelleen sen sijainti liikenteellisesti edullisella paikalla, hän toteaa.

Tampere Camping Härmälä

SYKSY 2010 21

Suomen VI matkailu- ja vapaa-ajan tutkimuksen symposiumissa opittua:

Matkailussa on tunnistettu kymmenen uhrityyppiäSuomen matkailututkimuksen seura ry järjesti Suomen VI matkailu- ja vapaa-ajan tutkimuksen symposiu-

min yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa 2.-3.9.2010. Symposium kokosi yhteen yli 40 suomalaista matkailu- ja vapaa-ajan tutkijaa.

Jyväskylän yliopiston professori YTT Hannu Itkonen luennoi symposiumissa matkailun uhreista. Hän on tun-nistanut kymmenen erilaista uhrien lajia.

Ympäristöuhrit1. kärsivät ilmastonmuutoksen tai alueellisten toimien kuten Meksikonlahden öljyon nettomuuden seurauksena. Uhrien joukkoon voidaan lukea myös alueen matkailuyrittäjät.

Tapahtumauhrit2. ovat kuolleet tai loukkaantunet katsomoissa tai tapahtumissa, joihin he ovat ottaneet osaa.

Elämysmetsästäjät3. altistuvat vaaratilanteille jäljittäessään aiemmin kokemattomia elämyksiä.Äärimmäisyydentavoittelijat4. pyrkivät ylittämään aiempia ennätyksiä tai suorituksia. Terveyskapinalliset5. eivät syystä tai toisesta piittaa terveyteen vaikuttavista normistoista. Normirikkojat6. jättävät kotiseutunsa matkatakseen toisenlaiseen normitodellisuuteen, esimerkiksi

laittoman metsästyksen pariin. ”Jalkoihin jääneet”7. joutuvat elämään matkailun tuottamien haittojen kanssa. Matkailun

taloudellisten panostusten kasvaessa poliitikoilla on kiusaus tehdä päätöksiä, joissa ei oteta riittävästi huomioon alueen paikallisväestön tarpeita, puhumattakaan ympäristökysymyksistä.

Auringonpalvojat8. altistuvat riskeille kuten melanooman voimakkaalle kasvulle otsonikerroksen ohentumisen myötä.

Politiikkauhrit9. joutuvat kokemaan matkallaan attentaatteja, terrori-iskuja tai huliganismia. Rikosuhreja10. ovat henkirikosten, ryöstöjen ja raiskausten kohteiksi joutuneet matkailijat.

Viime vuosikymmenten muutokset ovat merkinneet paikallisuuden, kansallisuuden ja kansainvälisyyden uudenlaista yhteen kietoutumista. Kansainvälisyytensä vuoksi muutokset kohdistuvat myös matkailuun. Professori Itkonen pohdiskeli esityksessään myös toiminnallisia johtopäätöksiä kuten uusien riskien ilmen-tymisen jatkuvuutta, turvatoimien välttämättömyyttä, kansainvälisen yhteistyön pakollisuutta ja tiedotuksen ajantasaisuutta.

Lähde: Hannu Itkosen esitys 2.9.2010 Jyväskylässä.

22 SYKSY 2010

Kansainvälisessä konferenssissa keskusteltiin erityisesti EDEN-verkoston tulevaisuudesta ja sen kehittämisestä.

EU-komission palkkaama uusi verkostofasilitaattori Antonio Pezzano painotti verkoston omistajuuden selkeyttämistä. – Verkoston sekä sen jäsenten tavoitteet, roolit ja mahdollisuudet tulee kirkastaa. Vain näin päästään konkreettisesti seuraavalle tasolle, kertoi Pezzano.

Konferenssissa esiteltiin myös Suomen ja Kainuun hyviä käytäntöjä. Toisilta oppiminen onkin verkostomaisen yhteistyön parasta antia. Johann Weiss Itävallasta kertoi, että heidän alueensa on saanut verkostosta ideoita toiminnan kehittämis-een. – Yhteistyötä erityisesti kestävän matkailun linjauksissa tarvi-taan, toteaa Johann.

Kansainväliset vieraat valloittivat WildTaigan

Kainuussa pidettiin 9. - 10. kesäkuuta järjestyksessään toinen kansainvälinen EDEN-matkailualueiden konferenssi teemalla “East of EDEN –conference on cooperation and networking”. Konferenssiin osallistui 81 vierasta 21 eri maasta.

EDEN on lyhenne englannin sanoista “European Destinations of Excellence” (eurooppalaiset matkailun huippukohteet). Euroopan komission tavoitteena on vuodesta 2006 alkaen ollut edistää kestävää matkai-lua Euroopan unionin jäsenvaltioissa. EDEN-kilpailuun osallistuvat maat valitsevat vuosittain omat nouse-vat matkailukohteensa. Matkailukohteiden valinnassa painotetaan eurooppalaisten matkailukohteiden arvoja, monimuotoisuutta ja yhteisiä piirteitä. EDEN-ohjelma lisää matkailukohteiden näkyvyyttä, tarjoaa foorumin hyvien toimintatapojen levittämiseksi joka puolelle Eurooppaa ja edistää palkittujen matkai-lukohteiden välistä verkottumista. Suomen ensimmäisen kansallisen kilpailun voitti vuonna 2008 Wild Taiga www.wildtaiga.fi ja toisen kilpailun tänä vuonna Saimaa Holiday www.saimaaholiday.net.

I N F O


SYKSY 2010 23

Kulttuuri matkailun näyttämönäKainuu ja Wild Taiga halusivat esitellä konferenssivieraille Suomen valtakunnal-lisen maabrändin mukaisesti kontrasteja; villin ja jylhän luonnon yhtymäkohtia paikalliseen perinteeseen ja paikalliskult-tuuriin. – Kulttuuri tuo lähes rajattomia mah-dollisuuksia matkailun tuotteistamiseen ja alueen imagon vahvistamiseen, totesi Nina Vesterinen omassa puheenvuoros-saan.

Kuhmossa näitä mahdollisuuksia esiteltiin mm. upean Kuhmon kamarimu-siikkijuhlissakin esiintyvän Meta4:n musiikin, paikallisen ruokakulttuurin sekä Kalevalan ja karjalaisen kulttuu-rin informaatiokeskuksen Juminkekon vierailun kautta. Moni osallistuja oli yllättynyt löytäessään omankielisensä Kalevalan. Onhan kirjailija Tolkienkin saanut Kalevalasta vaikutteita omiin tarinoihinsa.

Verkostomaisesta toiminnasta voimaa– Konferenssin osallistujamäärä 21 eri maasta osoittaa jo omalta osaltaan EDEN-verkoston saaman arvon, toteaa Francesca Tudini Euroopan komission matkailuyksiköstä.

EDEN-voittajat hyötyvät myös kilpailun saamasta julkisuudesta ja imagosta. – Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Vaik-ka hankkeella on Euroopan parlamentin tuki ja komission rahoitusta, kansallis-ten matkailunedistämiskeskusten kanssa tehtävää yhteistyötä ei tule unohtaa, muistuttaa Tudini.

Irlannin Frances Taylor oli tyytyväi-nen verkoston toimintaan. Irlantilaiset ovat olleet mukana verkostossa jo alusta alkaen. – Tänä vuonna on tapahtunut selvästi muutos parempaan ja jäsenillä on positiivinen mieliala, hän toteaa. Carlingfordin alueella matkailijamäärät ovat kasvaneet ja Irlannin kansallinen matkailutoimisto on huomioinut koh-teen myös omassa markkinoinnissaan. Samalla myös muiden uusien kohteiden profiili on Irlannin matkailukentässä noussut.

Kainuun Edun Tuomo Tahvanaisen

mukaan Wild Taigan alue on saanut Matkailunedistämiskeskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön tuen. – Kilpailun voittaminen on tuonut meille lisää julkisuutta, ylpeys omaa tarjontaa ja aluetta kohtaan on noussut ja osallis-tuminen yhteiseen matkailutoimintaan kasvanut Kainuussa, kertoo Tuomo EDEN-kilpailun mukanaan tuomista hyödyistä.Konferenssin anti oli erinomainen. Osallistujat saivat uusia kontakteja sekä

mahdollisuuden keskustella yhteisistä haasteista. Suomessa on moni asia hoidet-tu hyvin ja meillä on paljon annettavaa myös eurooppalaiseen matkailuun ja sen kehittämiseen.

Teksti: Nina Vesterinen

”Voi, poloisen, päiviäni, angervoisen, aikojani! jo nyt on poikani, poloisen, jopa, laitoin,

lapsueni saanut päiville pahoille! Tuho on poikoa pätöistä hukka

lieto Lemminkäistä: jo suka verin valuvi, harja hurmehin noruvi!”

(Kalevala)

Sirpa Nieminen Juminkeko-säätiö



24 Talvi 2010

Matkailun alueellisiin tietovarantoihin kerätään ajantasais-ta tietoa matkailutoimialan tilasta ja alueellisesta vaikut-

tavuudesta aluksi Itä-Suomessa ja myöhemmin koko maassa. Tietoa hyödyntävät yritysten lisäksi tutkimus- ja koulutusorga-nisaatiot, kehittäjät sekä matkailun alueorganisaatiot alueidensa markkinoinnissa.

Matkailun tilastotieto ja tietokannat eivät nykyisellään anna kattavaa kuvaa matkailun alueellisista ja paikallisista eroista ja potentiaaleista saati matkailun alueellisesta vaikuttavuudesta. Erityisen hankala tilanne on ollut majoitusyritysten osalta, sillä pienet alle 10 huoneen majoitusyritykset ovat jääneet tilastojen ulkopuolelle.

Ongelmallista on myös se, että matkailun tilastotieto on tähän saakka tarkimmillaankin yltänyt ainoastaan maakuntatasolle, jolloin esimerkiksi seutukuntakohtaisen tai maakuntarajat ylittävän toiminnallisen alueen, kuten Saimaan järvialueen tarkastelu, on ollut mahdotonta.

Tietovarannoista matkailun tietopankkejaItä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslai-toksen Matkailun alueelliset tietovarannot -hankekokonaisuus keskittyy näiden ongelmien poistamiseen tuottamalla alueiden ja valtakunnallisten matkailutoimijoiden käyttöön sähköisen tietoalustan, johon voidaan kerätä ajankohtaista ja ajantasaista tietoa matkailutoimialalta. Työ on merkittävää, sillä se tuottaa valtakunnallisen matkailun tiedonhallintamallin. Tietovaran-noilla voidaan selvittää muun muassa yritysten perustiedot, palvelutarjonta, kapasiteetit ja asiakasmäärät, liiketaloudelliset tunnusluvut sekä asiakasprofiilit. Tilastollisen matkailutiedon lisäksi Tieto varannoilla saadaan kätevästi koostettua yritysre-kisteri alueen matkailuyrityksistä.

Hankekokonaisuus käynnistettiin vuonna 2009, jolloin keskityt-tiin teknisen tietoalustan sekä toimialaa hyvin kuvaavien mitta-reiden kehittämiseen. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat ammattikorkeakoulut keräävät vuoden 2010 aikana Matkailun alueellisilla tietovarannoilla tilastotietoa itäisen Suomen maakunnissa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Etelä- ja

MATKAILUN TOIMIALAN YHTENÄINEN TIEDONKERUU KÄYNNISTYYItä-Suomen Tietovaranto-pilotoinnista valtakunnalliseksi tiedonkeruun järjestelmäksi

SYKSY 2010 25

Pohjois-Karjalassa sekä Kainuussa.– Tiedon keruu on luonteva osa ammattikorkeakoulujen opetusohjelmaa. Ammattikorkeakoulut ja opiskelijat saavat Tietovarannoilla tietoa oman vaikutusalueensa matkailutoimialasta ja sen tilasta. Opiskelijat saavat myös konkreettista kosketuspintaa toimialaan sekä kontakteja yrityksiin, toteaa matkailun yliopettaja Mika Tonder Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalta Saimaan ammattikorkeakoulusta.

Kerätty tieto on mahdollista siirtää myös alueellisen matkailuorganisaa-tion käyttöön. Näin vältytään päällekkäiseltä tiedonkeruulta ja alueen markkinoijat saavat käyttöönsä tarvitsemaansa tietoa muun muassa yritysten yhteystiedoista, palvelutarjonnasta sekä hintatiedoista. Alueel-lisen tiedon lisäksi Tietovarannoista on mahdollista koota valtakunnal-lista tai eri alueita vertailevaa tietoa.

Yrityksillä avainrooli – Tietovarantojen tiedon kattavuudessa on yrityksillä merkittävä rooli, joten niiden mukaan saaminen on erittäin tärkeää, toteaa projektipääl-likkö Katja Pasanen. Tietovarantojen tietojenkeruu tapahtuu helposti täytettävällä sähköisellä lomakkeella. Lomakkeen täyttämällä yritys saa tietonsa paitsi tilastollisiin tietokantoihin, myös alueellisten matkailuorganisaatioiden käyttöön. Vastaamisesta on näin suoraa markkinoinnillista hyötyä yritykselle. Sen lisäksi yritys saa vastattuaan jatkossa käyttöönsä koosteen vastauksis-taan sekä kuvauksen yrityksen kehittymisestä, esimerkiksi liikevaihdon kasvusta.

Tietovarantojen tavoitteena on lähestyä yrityksiä vuosittain. Järjes- telmä on käyttäjäystävällinen, sillä kerran kunnolla vastattuaan yrityksen tarvitsee seuraavina vuosina ainoastaan tarkastaa olemassa olevat tiedot ja muuttaa niitä tarvittaessa.

Tietovarannot valtakunnalliseksiVuoden 2010 jälkeen Tietovarannot laajenee valtakunnalliseksi järjestel-mäksi. Tähän Tietovarannot etsii kiinnostuneita yhteistyökumppaneita.

Itä-Suomessa toimivassa mallissa on Tietovarantojen ja aineiston keruu integroitu alueellisten ammattikorkeakoulujen opetusohjelmaan, mutta myös muut ratkaisut ovat mahdollisia. Esimerkiksi alueelliset matkailu- tai kehittäjäorganisaatiot ovat potentiaalisia yhteistyökumppa-neita. Tavoitteena on, että jokaisesta maakunnasta löytyisi kumppani, ja näin tarkempaa tilastotietoa saataisiin koko Suomesta.

Teksti: Katja Pasanen, projektipäällikköMatkailun alueelliset tietovarannot-hanke, Itä-Suomen yliopisto,

matkailualan opetus- ja [email protected], puh. 050 554 0649


26 Talvi 2010

Järjestyksessään jo 37. maaseudun matkailuyrittäjien ja kehittäjien

valtakunnallinen seminaari järjes-tetään ensi keväänä härmäläiseen mal-liin Etelä-Pohjanmaalla 22.–23.3.2011. Kauhavalla pidettävän seminaarin teemana on ”Yrittäjyys – luovuutta ja luovimista”.

Pohjalaisen luonteenlaadun yhtenä tyypillisenä piirteenä mainitaan usein juuri yrittäjyys. Kun siihen vielä yhdis-tetään hullut ideat ja pohjalaisille omi-

nainen näyttämisen halu, voi syntyä mitä eriskummallisimpia liikeideoita. Luovaan hulluuteen ja sen hyödyntämiseen yri-tystoiminnassa päästään kurkistamaan seminaarin ensimmäisenä päivänä niin puheenvuorojen kuin retkienkin kautta.

Seminaarin toisena päivänä pohditaan mm. auttaako luova hulluus maaseudun matkailuyrittäjää arjenkin töissä ja mistä apua, kun yrittäjän aika ei riitä kaikkiin töihin. Aiheista seminaarissa ovat puhu-massa sekä maaseutumatkailuyrittäjät

Maaseutumatkailu & luova hulluus kohtaavat kevään seminaarissa Etelä-Pohjanmaalla

että luovan yrittäjyyden ja jaksamisen asiantuntijat. Seminaariohjelma ja ilmoit-tautumisohjeet julkaistaan lokakuussa, mutta päivämäärät on jo nyt hyvä varata kalenteriin.

Paikalle kannattaa saapua jo maanantaina kokemaan legendaarinen ”pohjalainen mantamyrsky” eli naistentanssit. Tulossa on maaseutumatkailun huippusemi-naari, sillä pohojalaaset uhoavat tuttuun tyyliinsä, jotta ”hyvää koitetahan teherä, mutta priimaa pakkaa tulemahan!”

Aika 22. – 23.3.2011Paikka Härmän Kuntokeskus, Kauhavan YlihärmäTeema ”Yrittäjyys – luovuutta ja luovimista”Lisätiedot www.epmatkailu.fi/semma37

T A P A H T U M A T

SYKSY 2010 27

T A P A H T U M A T

SeminaarejaMarkkinointiyhteistyöllä tulosta –seminaari 26. – 27.10.2010 Savion Hovissa, Juoksulahdella

Mukana ovat mm. Pirjo Suhonen IVANAHelsingistä, Ilkka Kauppinen Sähköinen Liiketoiminta Suomesta, Berit Virtanen-Thewlis MORE Business Services -yhtiöstä, Jari Auranen GoFinlandista, asiantuntijoita ulkomailta sekä useat yrittäjät kertomassa omista parhaista käytännöistään. Tule sinäkin kuulemaan lisää markkinoinnin saloista!

Tarkempi ohjelma: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/seminaarit ja www.lomalaidun.fi

Valtakunnallinen Ruoka & Matkailu -seminaari 8.-9.12.2010 Turussa

Osallistu ruoan ja matkailuasiantuntijoiden ohella tulevaisuuden suuntaviivojen luomiseen.

Tarkempi ohjelma: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/seminaarit ja www.ruokasuomi.fi

VisitEngland on yhdessä alueellisten matkailutoimijoiden kanssa julkaissut oppaan

“Keep it Real”.

Opas on tarkoitettu pienille matkailuyrityksille, jotta ne osaisivat paremmin markkinoida ja viestittää omista vahvuuksistaan kestävään matkailuun liittyen. Opas löytyy osoitteesta http://www.visitengland.com/keepitreal

Maaseutu&Matkailu-lehti ilmestyy sähköisenä ja on luettavissa www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu/lehti.

Sivustolta löytyvät myös vanhat lehdet.

Lehdestä otetaan pieni painos, jota voi tilata esimerkiksi jaettavaksi erilaisissa tilaisuuksissa. Tilaa tieto sähköisen lehden ilmestymisestä ja

painettu lehti päätoimittajalta [email protected]

maaseutu & matkailu 2010

Documents