Perjantai 14.1.2011 n Numero 1n

SataMUna SaKSaan S. 3

MaaUSKO POHtii LUOnnOn VOiMaa S. 12

aVena LiStaSi ViLjaLLe Hinnan S. 9

Kysy myös edullisia MF- ja ISME -etukuormaajapaketteja!

MF6455 Dyna-6 (125 hv / 525 Nm)

Kampanjahinta 53 200€ ALV 0 % (+ toim.kulut)

MF5435 Dyna-4 (96 hv / 405 Nm)

Kampanjahinta 41 500€ ALV 0 % (+ toim.kulut)

MF5455 Dyna-4 (125 hv / 525 Nm)

Kampanjahinta 46 700€ ALV 0 % (+ toim.kulut)

AJATTELEMFAJATTELEVISIO

MF5400/6400

VISIO INNOVAATIO JOHTAJUUS LAATU LUOTETTAVUUS TUKI YLPEYS SITOUTUMINEN

14.1.2011MAASEUTU2

SeuraavaMaaseutu

11.2.

www.metsakeskus.fi

Tässä numerossa

OPPIA RUOTSISTA

14.1.2011MAASEUTU

SIVU 5 Satafood vei tuotta-jia tutustumaan naapurin viljely-tapoihin.

■

ajankohtaista 3

LUSTO/Jukka Silvast

Satakuntalainen Satamuna Oy on lähtenyt hakemaan jalansijaa va-paan kanan munilla Saksan ku-luttajamarkkinoilta. Vientiä teol-lisuuteen häkkikanaloiden mu-nilla on ollut aiemminkin, mut-ta suoraan kuluttajamyyntiin as-kel on ensimmäinen.

– Olemme puhuneet, että vien-ti olisi rekka-autollinen viikos-sa, tuotantojohtaja Toni Haavis-to kertoo.

Ensimmäinen 20 tonnin erä lähti viime viikolla yhtiön en-simmäisestä Saksan markkinaeh-dot täyttävästä munistuskanalas-ta Euran Kiukaisista. Kanala ra-kennettiin nimenomaan Saksaa ajatellen. Jotta Saksaan pääsee, ra-jaehtona on muun muassa 6 000 kanan maksimimäärä per osasto, rehussa on erikoisvaatimuksia, kanalan omavalvonta on suoma-laista tiukempi raportointeineen ja munat pitää leimata jo kanalas-sa eikä pakkaamossa.

Toni Haavisto sanoo, että 20 tonnin viikkovauhdilla katsel-laan markkinoiden kehitystä, sillä markkinat voivat muuttua, kun EU:ssa häkkikanalat kielle-

tään vuoden kuluttua. Saksassa muutoinkaan ei voi tuottaa enää kuin vapaan kanan ja luomuka-nanmunia.

Yhtiöllä on jo vientiä 16 maa-han, mutta usein satunnaisia eriä.

– Haemme vientiin säännön-mukaisuutta. Tarkkailemme myös hyvinvointimääräysten vai-kutuksia.

Haavisto katsoo, että Saksassa suomalainen muna pärjää korke-an laatunsa ansiosta.

Samaan ajankohtaan ajoittuu kuohunta, joka syntyi Saksassa dioksiini-myrkkyä sisältävistä ka-nanmunista. Sikäläiset terveysvi-ranomaiset ovat aloittaneet tutki-mukset kymmenillä kanatiloilla.

Saksalainen yritys teki häly-tyksen teollisuusrasvojen joutu-misesta rehuun kasvirasvojen si-jaan.

Hollantilaisten kenttääYhtiön toimitusjohtaja Marko Haavisto katsoo, että Saksa on etenkin hinnan vuoksi kiinnos-tava markkina. Ja parhaimmil-laankaan maa on ollut 70-pro-senttisesti omavarainen. Munaa

on tuotu pääosin Hollannista. – Saksassa hinta oli viime vuon-

na todella hyvä. Mutta se heitte-lee. Parhaimmillaan hintaero oli 50 prosenttia.

Suomessa varustelemattomat häkit kielletään kuluvan vuoden lopussa. Marko Haavisto näkee, ettei häkkikanalan munilla kan-

nata muutoinkaan lähteä maa-ilmalle. Siitä ei saa hintaa, sillä kaupat ja kuluttajat alkavat suo-sia vapaan kanan ja luomukanan-munia.

Yhtiö aikoo pitää Suomen edel-leen selkeänä päämarkkina-alu-eena, vaikka Saksan vienti näytte-lee suunnitellulla tahdilla noin 15 prosentin osuutta Satamuna Oy:n pakkaamon hankinnoista. Sak-sa-kelpoisia vapaan kanan munia tuotetaan vientiin myös kahdella yhtiön sopimustuottajan tilalla, joten he vievät Saksaan kolmen kanalan munintaa.

Kasvua taantumasta

Yhtiö on mukana näkyvästi myös Ruotsin markkinoilla, minne pää-syä on auttanut ruotsalaistuottajia edullisempi tukijärjestelmä. Li-säksi Ruotsi kielsi perinteiset hä-kit kanaloistaan jo paljon suoma-laisia aiemmin.

Kananmunien keskihinta tuot-tajilla oli viime vuonna noin 90 senttiä sisältäen perinteissä hä-keissä tuotetut aina luomumu-niin saakka. Marko Haavisto vai-kuttaa tyytyväiselle, kun kulutus per suomalainen on noussut jo lä-helle kymmentä kiloa.

– Uskon, että syy kulutuksen kasvuun löytyy talouden taantu-masta, sillä kananmuna on edul-lista ravintoa. Kotona leivotaan enemmän, ja omega3-munat ne-kin ovat tulleet markkinoille.

– Emme ole lähteneet hillittö-mään markkinaosuus taisteluun, vaan kasvamme luonnostaan ky-synnän mukaan.

Satamuna Oy pakkasi viime vuonna noin 4 miljoonaa mu-nakiloa, ja tämän vuoden tavoite asettuu 4,5–5 miljoonaan kiloon.

Satamuna avaa markkinoita SaksaanSatamunasta lähti ensimmäinen rekallinen vapaan kanan munia Saksaan.

Saksassa hinta oli viime vuonna todella hyvä.

Saksaan ei toimitusjohtaja Mar-ko Haaviston mukaan voi rynniä suomalaisella puhtaudella. Mut-ta tuskin saksalaisten omiin mu-niin liittyvä myrkkyskandaali te-kee ainakaan haittaa suomalais-myynnille.

HANKKEESTA AVUKSISIVUT 8-9 Matkailuideoiden

jalostaminen maaseudulla ottaa ainoastaan vauvan askelia. Timo Pukkila kertoo hankerahoi-tuksen mahdollisuuksista.

■

MAAKUNTATORI RAKENTEILLA

SIVU 13 FARMARI-näyttely toivoo näytteilleasettajia myös lä-heltä.

■

LUMEN ALTASIVU 10 Kolumnisti Reima

Laaja pohtii lumisen talven ulottu-vuuksia luonnossa ja elämään siellä.

■

MÖNKIJÄ TÖIHINSIVU 14 Kosken perhe muutti

lumitöiden tuskan huviksi.■

Haemme vientiin säännön-mukaisuutta.

Haja-asutusalueen kasvatti kuunte-lee huuli pyöreänä, kun ystävätär Helsingistä selostaa kulmille ilmestyneen uuden iiihanan ruokakaupan valikoimaa. Tai itse asiassa en-sin sitä, kuinka ihanasti kauppa on sisustettu. Puisia laatikoita, juuri oikeansävyisiä koreja, ja kaikki tuotteet ovat niiiin herkullisesti esillä. Ei vakuumipakattua tai kelmutettua, vaan irtota-varaa tiskistä, korista, säkistä. Palvelu on hen-kilökohtaista ja vanhanaikaisen hyvää. Sitä paitsi myyjilläkin on kivat vaatteet.

”ajattele, asiakas saa tietää, miltä tilalta perunat ovat, kuka on leiponut leivän, mistä hillon karpalot on poimittu! Ne on ihan oikei-ta maatiloja eikä niin kaukana Helsingistä! Ne ihmiset elättää itsensä viljelemällä! Joku taitaa tuoda itse pakettiautolla tuotteet sinne kaup-paan! Ja ajattele, niitä perunoita voi valikoi-da ihaniin ruskeisiin paperipusseihin!!! Emmä

tiedä, onko se kalliimpaa kuin muualla, en mä katsonut. Leipä taitaa maksaa vitosen, voi olla arvokasta, mutta ihanaa! Ja musta tuntuu, et-tä siinä kaupassa käyminen on hyvä teko; pe-lastan pienen palan maailmaa.”

Haja-asutusalueen kasvatti – Lantliv-lehden innokas tavaaja – on haltioissaan. Juu-ri tuollaisia kaikkia aisteja hyväileviä ruokako-meroita tarvitaan. Sellaisia, joissa kulutus tun-tuu ihan oikeasti juhlalta, ja asiakkaan puoles-ta tehdyt eettiset valinnat lisäävät ostotapah-tuman hyveellisyyttä. Sellaisia, joissa ruske-an paperipussin rapina yltyy innosta tärisevän asiakkaan käsissä.Ystävätär Helsingistä huokaa, että teille tääl-lä maalla lähiruoka on tietysti itsestäänsel-vyys. Haja-asutusalueen kasvatti meinaa vä-hätellä, mutta miettii sitten illallisen raaka-ai-neita. Jauhot Leineperin Myllystä, muikunmäti

Pyhäjärvestä, lammas määki vielä hetki sitten Eurassa, maito on tietty Satamaitoa, munat Satamunaa ja perunat Ulvilasta. Yrtit omasta lavasta. Sitä paitsi jauhot olivat kuin olivatkin ihanassa ruskeassa paperipussissa.

arjen ylellisyys syntyy perusraaka-ainei-den laadukkuudesta. Tieto siitä, millainen tuo-tantoketju ruoan taustalla on, tekee ainekses-ta arvokkaamman ja arvostetumman. Yhden arkisen aherruksen tulos on toisen luksusta. Viininmaistelijaa viehättää mielikuva etelärin-teen rypäleistä. Miksei pihvinpaistajaa kiin-nostaisi, onko lehmä käyskennellyt laitumella nurmesta nautiskellen. Ei sen tarvitse tarkoit-taa hienostelemista, vaan välittämistä.Mielikuvien merkitystä ei kannata väheksyä. Tarjoilutapa antaa tuotteelle merkittävän pal-jon lisäarvoa. Paperipussi voi tehdä asiakkaas-ta onnellisen. Ja uskollisen.

Haja-asutusalueen kasvatti miet-ti lähiruokajuhlien jälkeen sitä, kuinka etuoi-keutettu itse olikaan. Läheltä ja usein suoraan tuottajilta oli mahdollisuus hankkia vallan loistavia raaka-aineita. Kyliltä ei kauneusarvoi-hin nojaavaa skafferia löydy, mutta haja-asu-tusaluelainen ymmärtää olla onnellinen taval-lisestakin kyläkaupasta.Seuraavana yönä unissaan haja-asutusalu-een kasvatti myi karvalakissaan Senaatintoril-la halkosylillisiä ihanaan 25 euron hintaan. Os-tajan iloksi halot oli niputettu aivan ihanalla juuttinarulla.

Perjantaina 14.1.2011n

Pääkirjoitus

KOLUMNI n Marjut Haapanen

SITAATIT

Omavarainen kotieläintuotan-to on kuluttajalle merkittävä turva. Se on myös suomalai-sen elintarvikkeen kilpailuetu.

Ihanaa, maaseutu, ihanaa!

Kirjoittaja on tiedottajaSatakunnan maaseutu-ohjelmassa

“Ruokaturvallisuuden takaaminen kuluttajille on-nistuu vain pellolta pöytään asti jäljitettävällä ja läpinäkyvällä ketjulla, tehokkaasti lainsäädännöl-lä ohjatulla ja viranomaisten valvomalla toiminta-tavalla.”

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 9.1.

“Evirasta saatujen tietojen mukaan dioksiinia si-sältävää saastunutta rehua tai rehurasvaa ei ole tuotu Suomeen. Saksasta ei tuoda myöskään kuo-rimunia, joten kuluttaja voi huoletta jatkaa ka-nanmunien syömistä.”

MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala 5.1.

“Tiedonannon ympäripyöreyden perusteella vuo-den 2013 uudistus näyttää jäävän hienosäädök-si. Tämä miellyttäisi varmasti Suomessakin monia, mutta EU:n ja lopulta Suomenkaan etujen mukais-ta se ei olisi.”

PTT:n maatalousekonomisti Kyösti Arovuori blogissaan 10.1. EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta.

Ruokaturvallisuus puhuttaa maailman-laajuisesti ikävän säännöllisesti. Tuorein puheenaihe liittyy Saksaan, josta löytyi dioksiinia sisältänyttä saastunutta rehua, koska rehunvalmistukseen oli käytetty

kelvotonta rasvaa.

Epäkohdan myötä esimerkiksi kananmunis-sa dioksiinipitoisuus on ylittänyt Saksassa raja-arvon nelinkertaisesti ja markkinat reagoivat siel-lä myös sianlihana hintaan. Suomalaisetkin kulut-

tajat ovat olleet nyt varpaillaan, koska Suomessa syötävästä sianlihasta kymmenisen prosenttia on tuotu Saksasta.

Elintarvikekohujen aikana kotimaiset elintarvik-keet saavat erityistä arvostusta. Suomessa järjes-telmä on rakennettu luotettavaksi. Viranomais-valvonta ja jäljitettävyysjärjestelmä ovat tehokkai-ta. Lisäksi omavalvonta sekä kotieläintuotannossa että teollisuudessa ovat eettisesti korkealla tasolla ja kansainvälisesti hyvin kestävällä pohjalla. Eri-tyisesti omavarainen kotieläintuotanto on kulut-tajalle merkittävä turva. Se on myös suomalaisen elintarvikkeen kilpailuetu.

Ruokaturvallisuus puhuttaa säännöllisesti

Satafood tarjosi viime ke-sänä 29.6.-2.7. viljelijöil-le mahdollisuuden tutus-tua Borgeby Fältdagar pel-topäiville ja Svensk Rap-sin toimintaan ja koekent-tiin Ruotsissa Skånessa se-kä Ruotsin maatalousyli-opistoon Alnarpissa. Mat-kaan osallistui 15 viljelijää Varsinais-Suomen ja Sata-kunnan alueelta ja 4 Sata-foodin edustajaa.

Borgeby Fältdagar on pel-tokasvituotannon näyttely, ja päivien aiheena oli tällä kertaa vesi. Kentälle sikäläi-nen neuvontajärjestö, Hus-hållnings sällskapet Mal-möhus, ja siemenliikkeet ovat kylväneet koeruudut omista lajikkeistaan. Ken-tällä oli myös viljelytekni-siä kokeita esim. torjunta-ainekokeita sekä luomuko-keita.

Svenski Raps lyhyestiJörgen Esbjörnsson esitte-li meille Malmöhus Hus-hållnings sällskapetin pel-tokoeruutuja, joissa olivat kaikki peltokasvilajikkeet sekä viljelyteknisiä kokeita, torjunta-ainekokeita mm. syysrapsin rikkakasvintor-junta-ainekoe sekä kylvö-määrä- ja rivivälikokeita viljoista.

Svensk Rapsissa öljykas-vitutkimuksesta ja kehitys-työstä vastaava Albin Gun-narson esitteli meille ko-keita ja Svensk Rapsin toi-mintaa. Svensk Raps on tut-kinut 4-vuotisena projekti-

na etenkin kylvösiemen-määrän, viljely- ja maan-muokkausmenetelmien se-kä syys- ja kevätlannoituk-sen vaikutusta syysrapsin talvehtimiseen, kasvuston kehitykseen, sadonmuo-dostukseen ja juuriston ke-hitykseen. Tänä vuonna kokeissa on huomattu, et-tä syysrapsin sopiva kylvö-siemenmäärä on 50 itävää siementä/m 2 hybridilajik-keille ja 60 itävää siemen-tä/m 2 populaatiolajikkeil-le. He ovat huomanneet, että syysrapsin sato on pal-jon riippuvainen syys-N-lannoituksen määrästä. Sa-to nousee aina 72 kg/ha N-

lannoitusta saakka. Ruot-sissa on kuitenkin ympä-ristöehtojen mukaan lupa käyttää ainoastaan 60 kg/ha N syksyllä.

Rihkama pysyi poissaNäyttelyalueella oli lajik-keiden koeruudut monil-la kasvinjalostajilla ja sie-menliikkeillä esim. Sva-löv-Weibull AB:llä, Scan-dinavian Seed:llä. Näyttely-osasto oli myös hybridiru-kiiden vahvalla jalostajalla KWS Lochow:lla. Syngen-ta:lla ja Hilleshögillä oli yh-teinen osasto, jolla he esit-telivät etenkin sokerijuuri-

kaslajikkeita. Maribo Seed:lla oli myös esillä etenkin sokerijuurikaslajikkeiden mainoksia ja esittelyä.

Alueella oli lisäksi kone- ja työnäytöksiä ja erilaisten maataloustuotteiden esitte-lijöitä. Yara tarjoili osastol-laan koko ajan kahvia ja vii-nereitä. Myös muilla osas-toilla oli tarjolla maistiaisia, juomia, jäätelöä jne. Alu-eelta puuttuivat kokonaan rihkamakauppiaat, joita on runsaasti Suomen maatalo-usnäyttelyissä.

Toisena vierailupäivä-nä kävimme Svensk Rap-sin koekentillä Sveriges Latbruksuniversität:in pel-

loilla Alnarpissa. Alnarpis-sa heillä oli kaksi maatila-mittakaavan koetta, jossa he selvittivät muokkaus-menetelmien käyttöä syys-rapsin viljelyssä. Kokeessa heillä oli seuraavat muok-kausmenetelmät: normaali kyntö, matala kyntö, kulti-vointi karhelle + hajakylvö samaan aikaan, kultivoin-ti, lautasmuokkaus ja rivi-kylvö, syvämuokkaus + ri-vikylvö, syvämuokkaus ja jankkurointi. Jankkurointi ei ole hyvä, se alentaa satoa 7 %. Olki on ongelma suo-rakylvössä, jos olkikerros on paksu, se estää siemeniä nousemasta pintaan.

14.1.2011MAASEUTU

INFO

5

Matka RuotsiinAika: 29.6.-2.7.2010

Matkan rahoitus: ELY-keskusten Manner-Suomen maaseudun ke-hittämisrahastosta rahoi-tetun Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hankkeen puitteissa

Svensk Raps: 51-prosenttisesti vilje-

lijöiden omistama orga-nisaatio. Lisäksi sitä omis-tavat Svalöf-Weibull AB, Scandinavian Seed AB, Lantmännen ja Svenska Foder AB

saa toimintarahan-sa rapsin kylvösiemenes-tä kerättävästä pienestä maksusta

edistää rapsin vilje-lyä, tekee koetoimintaa ja markkinointia

■

■

■

Paljon kerralla RuotsistaSatafood Kehittåmisyhdistys järjesti viime kesänä viljelijämatkan Skåneen.

MAANRAKENNUS LAMMILA050 531 0412

Svensk Raps oli sitä miel-tä, että jokaisen viljelijän pi-täisi löytää omille mailleen sopiva muokkaus- ja vilje-lytapa. Uudet koneet eivät ratkaise asiaa, vaan hyvien viljelytapojen löytäminen.

Matka toteutettiin lentä-mällä Turusta Kööpenha-minaan ja sieltä tilausbus-silla Ruotsiin, paluumat-kan teimme junalla Tukhol-maan ja sieltä laiva-bussi-kyydillä takaisin Huittisiin. Pysyimme aikatauluissa ja varsin lyhyessä ajassa eh-dimme näkemään paljon.

Marketta SaastamoinenSatafood Kehittämisyhdistys ryHuittinen

metsä14.1.2011MAASEUTU6

Satamaito kehittää ja investoi270 satakuntalaisen maidontuottajan omistama Sata-maito on investoinut viime vuosien aikana voimakkaasti muun muassa laktoosittomien maitojuomien valmista-miseen, pakkauskoneiden uudistamiseen sekä erilaisiin tuotannon ja toiminnan laatua varmistaviin tekijöihin.

– Satamaito investoi viime vuonna yli kolme miljoonaa euroa tuotannon kehittämiseen Porissa. Viime vuosien investoinnit kohoavat yli 10 miljoonaan euroon, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Oksman.

Tuotevalikoiman laajenemisesta sekä muiden inves-tointien vaatimista tilatarpeista johtuen Satamaito on päättänyt luopua 1,5 litran maitopakkausten valmista-misesta viikosta 2 lukien.

– Satamaidon tuotantotilat ovat rajalliset, eikä laajen-tamismahdollisuutta nykyisellä tontilla juurikaan ole. Tulemme kuitenkin edelleen kehittämään tuotevalikoi-maamme muiden tuotteiden osalta ja investoimme jat-kossakin kannattaviin tuotteisiin ja hankkeisiin meije-rissämme. Tuotevalikoimamme käsittää edelleen kaikki muut nykyiset pakkauskoot, vahvistaa Oksman.

Unicef-keräys alkuun RaumaltaRaumalla Unicef-lippu nostettiin viime torstaina kau-pungintalon salkoon. Tilaisuus oli näkyvä aloitus koko vuoden kestäville tapahtumille ja rahankeräystempauk-sille.

UNICEF- kaupunkiyhteistyö on kalenterivuoden pi-tuinen sopimus yhden Suomen kaupungin ja/tai maa-kunnan ja Suomen UNICEFin välillä. Suomessa on ollut kaupunkikumppaneita vuodesta 1999. Kumppanuusso-pimuksen myötä tieto ja välittäminen lasten hyvinvoin-nista ja oikeuksista on kasvanut. Satakunta on Unicef-maakunta vuonna 2011.

Satakunnan avustuskohteeksi on valittu UNICEFin projekti Schools for Africa - Kaikki lapset kouluun. Kou-lutus todettiin Satakunnalle luontevaksi avustuskohteek-si ja lisäksi avun kohdistamisen yhden maan sijaan maa-osaan sopii maakuntakumppanuudelle hyvin.

Keräystavoitteeksi asetettiin 1,50 euroa / asukas. Nelson Mandelan vuonna 2004 käynnistämä kampan-

ja rakentuu UNICEFin lapsiystävälliset koulut -konsep-tille. Tavoitteena on rakentaa UNICEFin lapsiystävällisiä kouluja 11 Afrikan köyhimpään maahan ja saada 8 mil-joonaa lasta laadukkaaseen peruskoulutukseen. Kam-panjamaat ovat Angola, Malawi, Mosambik, Ruanda, Etelä-Afrikka, Zimbabwe, Etiopia, Madagaskar, Burki-na Faso, Mali ja Niger.

Mehiläiset lämmittele-vät talvella pallomaisessa muodostelmassa pesän uu-menissa ja mehiläishoita-jat rakentelevat sisätiloissa uutta pesäkalustoa tulevaa hoitokesää odotellen. Suo-men maatalousmuseo Sa-rassa, maatalouden valta-kunnallisessa erikoismuse-ossa, eletään kuitenkin me-hiläisten pörinän aikaa.

Perjantaina 14.1. ylei-sölle avautuvassa Mehiläi-set -näyttelyssä kerrotaan mehiläishoidon alkuvaiheis-ta Suomessa sekä hoitotekniikan kehityksestä. Esillä on erilaisia käytössä olleita pesämalleja olkipesistä latoma-pesiin.

Näyttelyssä perehdytään myös itse mehiläiseen, sen biologiaan ja elämään yhteiskunnan jäsenenä. Mehiläi-set tuottavat hunajan lisäksi myös muita tuotteita, mut-ta tärkein tehtävä mehiläisellä on pölyttäjänä. Se on kor-vaamaton rooli ekosysteemissä. Mehiläisten elämää uh-kaa kuitenkin moni vaara taudeista, hyönteisistä ja isom-mista eläimistä aina ihmisen toimintaan saakka.

Vuonna 2008 Sarka vastaanotti lahjoituksena aikoi-naan Hattulassa ja sen jälkeen Juvalla toimineen Mehi-läishoitomuseon esinekokoelman. Noin 500 esinettä si-sältävän kokoelman perustan muodostaa rovasti Alfred Mäkisen keräämä mehiläishoitokalusto.

Suomen maatalousmuseo Sarka 14.1. - 30.10.2011

Mehiläiset Sarkassa

Kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella yksityisille metsänomista-jille myönnettävä kemera-tuki loppui viime vuonna kesken Lounais-Suomen metsäkeskuksessa. Tukien maksatuksia siirtyy varojen loppumisen vuoksi yli vuo-denvaihteen noin 1,65 mil-joonaa euroa, mikä on run-saat 40 prosenttia Lounais-Suomeen vuodelle 2010 osoitetuista varoista.

Koko maassa vastaava siirtymä on liki 17 miljoo-naa euroa. Lounais-Suo-men tilanne on suhteelli-sesti huonoin kaikista met-säkeskusalueista.

Yksityisille metsänomistajilleKemera-tukea voidaan myöntää yksityisille met-sänomistajille mm. nuo-ren metsän hoitoon, ener-giapuun korjuuseen ja ha-ketukseen, metsänuudista-miseen sekä metsäteiden perusparannuksiin ja kun-nostusojituksiin. Tukea oli viime vuonna käytettävis-sä yhteensä 80,1 miljoonaa euroa, josta Lounais-Suo-men osuus oli hieman yli 4 miljoonaa euroa. Lounais-Suomessa kemera-varois-ta käytettiin nuoren met-sän hoidon ja energiapuun tukeen noin 55 prosent-

tia, metsänuudistamisen ja juurikäävän torjunnan tu-keen noin 15 prosenttia ja metsäteihin sekä kunnos-tusojituksiin noin 30 pro-senttia.

Pienpuuhun kasvuaKemera-tuen tarvetta on lisännyt voimakkaasti laa-jentunut pienpuun ener-giakäyttö. Energiapuun korjuun ja haketuksen tu-kihakemusten määrä on Lounais-Suomessa kasva-nut vuodesta 2008 vuo-teen 2010 noin kuusin-kertaiseksi. Vuonna 2010 energiapuun korjuun tu-kea haettiin noin 170 000 m3:n puumäärälle ja ener-giapuun haketustukea va-jaalle 160 000 hakekuutiol-le. Tilapäisesti tuen tarvet-ta ovat lisänneet myös tal-ven 2008–2009 poikkeuk-sellisen pahat taimikoiden myyrätuhot. Käytettävissä olevan kemera-tuen mää-rä ei ole samaan aikaan li-sääntynyt läheskään tarvet-ta vastaavasti.

On vain odotettavaVarojen puute on johtanut tukien maksatusten kes-keyttämisiin. Vuonna 2010 nuoren metsän hoidon ja energiapuun tukien mak-satukset jouduttiin Lou-

Kemera-tuet loppuivat kesken Lounais-Suomessa

Paha myyrävuosi 2008 kas-vatti kemera-tuen käyttöä taimikoiden korjausistutuk-siin.

Lounais-Suomen tilanne on suhteellisesti huonoin kaikista metsä-keskus-alueista.

jukka silvast

Osa metsäkeskuksista joutui jo kesällä ja alkusyksystä tuen suuren kysynnän vuoksi rajoittamaan tukimak-satuksia. Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa saatu 8 miljoonan euron lisämäärä-rahaa paransi tu-kea odottavien metsänomistajien ja toimijoiden tilan-netta.

Tuen kysyntää ovat lisänneet metsänhoitotöiden kas-vaneet työmäärät erityisesti nuoren metsän hoidossa ja energiapuun korjuussa. Myös Asta- ja Veera -myrsky-jen tuhojen ja vuoden 2008 ennätyksellisten myyrätu-hojen korjaustyöt ovat lisänneet tuen tarvetta.

Siirtyviä maksatushakemuksia on eniten Pohjois-Pohjanmaan (3,78 miljoonaa euroa), Pohjois-Savon (1,8 miljoonaa euroa), Lounais-Suomen (1,65 miljoo-naa euroa) ja Häme-Uusimaan (1,58 miljoonaa euroa) metsäkeskuksissa. Pienimmät määrät ovat Kaakkois-Suomen (250 000 euroa) ja Kainuun ( 289 000 euroa) metsäkeskuksissa.

Myyrät ja myrskyt

PLUS

nais-Suomen metsäkes-kuksessa keskeyttämään jo huhti-toukokuun vaihtees-sa. Näistä tuista osa pystyt-tiin maksamaan joulukuus-sa valtion lisätalous-arvios-sa myönnetyn rahoituksen turvin, mutta huomatta-va osa maksatuksista siirtyi vuodenvaihteen yli. Vas-taava tilanne syntyi myös syksyllä 2009, jolloin tuki-en maksatuksia jouduttiin edellisen kerran tilapäises-ti keskeyttämään.

Siirtyneisiin maksatuk-siin joudutaan käyttämään

alkaneelle vuodelle osoitet-tavia kemera-varoja. Lou-nais-Suomeen osoitetta-vien varojen määrä ei ole vielä tiedossa, mutta huo-noimmassa tapauksessa lä-hes puolet vuoden 2011 va-roista voidaan joutua käyt-tämään edelliseltä vuodelta siirtyviin maksatuksiin. Ti-lannetta voi helpottaa uusi pienpuun energiatuki, jota koskeva laki on hyväksytty eduskunnassa. Uuden tu-kijärjestelmän voimaantu-lo edellyttää kuitenkin EU:n komission hyväksyntää.

suomen mehiläishoitajien liitto

metsä 14.1.2011MAASEUTU 7

Aselaki jakaa Reserviläisliittoa

Eduskunnan syksyllä hy-väksymä uusi aselaki jakaa reserviläisiä. Reserviläislii-ton tuoreessa nettikyselys-sä 51 prosenttia vastanneis-ta hyväksyy 20 vuoden ikä-rajan käsiaseluvan myön-tämiselle. Lähes 600 vas-tanneesta 49 prosenttia on edelleen aiemman eli 18 vuoden ikärajan kannalla.

Valtioneuvosto päätti ki-ristää aselakia mm. Jokelan ja Kauhajoen kouluampu-misten johdosta. Keväällä voimaan astuvassa lakiuu-distuksessa käsiaseluvan ikäraja nousee 20 vuoteen. Lisäksi edellytetään kahden vuoden ennakkoharjoitte-lua ampumaseurassa.

Aselain muutos kosket-taa vahvasti Reserviläisliit-toa, sillä ammunta on liiton suurin toimintamuoto.

Lounais-Suomen metsä-keskuksen alueella jätettiin viime vuonna metsänkäyt-töilmoituksia edellisiä vuo-sia enemmän. Vuoden 2010 metsänkäyttöilmoitukset koskevat noin neljää pro-senttia metsäkeskusalueen metsämaan pinta-alasta.

Metsänhakkuuaikeita oli yli 40 000 hehtaarilla, jois-ta kasvatushakkuita kaa-vailtiin tehtäväksi noin 31 000 hehtaarille.

Myynti kasvoiLounaissuomalaiset met-sänomistajat innostuivat myymään puuta vuonna 2010 aiempia vuosia enem-män. Metsänkäyttöilmoi-tuksia tehtiin kaikkiaan 40 000 hehtaarille. Määrä on suurin vuoden 2008 alusta voimaan tulleen veromuu-toksen jälkeen. Hakkuuai-keiden lisääntyminen on valtakunnallista, sillä ko-ko maassa metsänkäyttöil-moituksia jätettiin vuonna 2010 jopa enemmän kuin huippuvuonna 2007.

Kasvatus mielessäKasvatushakkuiden määrä oli Lounais-Suomessa lä-hellä viime vuosien keski-arvoa. Kaikkiaan kasvatus-hakkuista tehtiin metsän-käyttöilmoituksia noin 28 000 hehtaarilta. Kasvatus-hakkuiden määrä on py-sytellyt, vuoden 2009 not-kahdusta lukuun ottamatta, kutakuinkin vakiona vero-

muutoksen jälkeen. Kuten aikaisempinakin vuosina kasvatushakkuita koskevi-en metsänkäyttöilmoitus-ten jättäminen painottui

syyspuolelle vuotta, huipun ajoittuessa marraskuulle.

Koko maassa kasvatus-

hakkuuaikeita oli edellisiä vuosia enemmän. Kaikki-aan kasvatushakkuista teh-tiin metsänkäyttöilmoituk-sia koko maassa 424 000 hehtaarille.

Myrsky lisäsi uudistuksiaValtakunnallisesti heinä-kuun myrskyt lisäsivät uu-distushakkuuaikeiden mää-rää selvästi; elokuun uudis-tushakkuuala oli viidennes koko vuoden uudistushak-kuiden määrästä ja koko-naisuudessaan metsää kaa-

tui 15 prosenttia koko vuo-den hakkuumäärästä.

Lounais-Suomessa myrs-kytuhot jäivät vähäisik-si. Uudistushakkuuaikeet-kin kuitenkin virisivät ke-sälomien jälkeen ja vilk-kaimmin uudistushakkui-ta suunniteltiin lokakuus-sa. Kaikkiaan vuonna 2010 uudistushakkuista tehtiin Lounais-Suomen metsä-keskuksen alueella metsän-käyttöilmoituksia reippaal-ta 7 400 hehtaarilta. Suun-niteltujen uudistushakkui-den määrä nousi kahteen

edelliseen vuoteen verrat-tuna.

Tiedot perustuvat Metsä-talouden kehittämiskeskus Tapiossa tehtyihin tilastoi-hin metsänkäyttöilmoitus-ten jättämisestä alueelli-siin metsäkeskuksiin. Met-sänomistajan lakisääteinen velvollisuus on tehdä met-sänkäyttöilmoitus metsä-keskukseen vähintään kak-si viikkoa ennen aiottua markkinahakkuuta. Met-sänkäyttöilmoitus on voi-massa kaksi vuotta.

Metsänhakkuuaikeet suurimmat sitten veromuutoksen

Lounais-Suomessa myrskytuhot jäivät vähäisiksi.

Valtakunnallisesti heinäkuun myrskyt lisäsivät uudistushakkuuaikeiden määrää selvästi.

Matti Kari

Varsinais-Suomen ELY-keskus järjestää tiistaina 8. helmikuuta seminaa-rin, jolla vauhditetaan sekä EU-rahoituksen että kan-sallisen rahoituksen käyt-töä vesiensuojelussa.

Vesiensuojelun, vesihuol-lon ja vesistörakentamisen hankkeita on viimeisen 10 vuoden aikana toteutettu alueella toista sataa. Semi-naarissa annetaan puheen-vuoro kokeneille hanketo-teuttajille. Lisäksi ELY-kes-kuksen edustajat analysoi-vat viime vuosien hankkei-den vaikuttavuutta.

Kuluvalla ohjelmakau-della 2007–2013 vielä jäl-

jellä oleva rahoitus on ELY-keskuksen mukaan suun-

nattava vaikuttaviin hank-keisiin. Lounais-Suomen

tarkistetussa ympäristöoh-jelmassa 2010–2013 ja toi-saalta vesienhoidon toteut-tamisohjelmissa on esitetty ja priorisoitu toimenpitei-tä, joilla vesien tilaa paran-netaan. Rahoitus on tarkoi-tuksenmukaista kohdentaa näihin valikoituihin toi-miin.

Varsinais-Suomen ELY-keskus odottaa seminaariin runsasta osanottoa. Kaikki vesistöhankkeista kiinnos-tuneet tahot Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa ovat tervetulleita tähän työsemi-naariin, jossa jaetaan koke-muksia ja suunnitellaan yh-dessä uutta.

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Varsinais-Suo-men ELY-keskuksen stra-tegia- ja EU-rahastoyksik-kö ja ympäristö- ja luon-nonvarat –vastuualue se-kä Varsinais-Suomen liitto. Seminaaria on valmisteltu yhteistyössä myös muiden alueen rahoittajien kanssa.

Seminaarin ennakkotie-to on nähtävissä ELY-kes-kuksen verkkosivuilla Ta-pahtumat ja koulutukset –osiossa. Yksityiskohtainen ohjelma ilmestyy viimeis-tään perjantaina 14. tam-mikuuta.

Hankerahoitus tehokäyttöön vesiensuojelun edistämiseksi

Valumavedet vesistöihin kulkeutuvat lopulta mereen, ja katseet kansainvälisestikin ovat kääntyneet Itämeren ti-laan.

juKKa silvast

Matkaa suunnittelemaan

Suomalaiset matkailun hel-met nekin ja tekijät pääse-vät paraatipaikalle, kun Matka 2011 pidetään 20.–23.tammikuuta.

Matkamessuilla on mu-kana ennätysmäärä uusia maita ja kokonaisuudessaan näytteilleasettajia messuilla nähdään jälleen yli 1 200 yli 70 maasta. Matkamessujen partnerimaana esittäytyy Viro ja Kotimaan Helmenä loistaa Euroopan Kulttuu-ripääkaupunki 2011 Tur-ku. Matkamessujen teema on tänä vuonna Kuvittele tulevaisuus - Future it.

Mukana ovat ensimmäis-tä kertaa Makedonia, Kari-bian alue, Gabon, Azer-baidzan ja Singapore. To-tuttuun tapaan Matkames-sut on torstaina 20. tammi-kuuta auki vain ammatti-laiskävijöille. Ammattilais-aika jatkuu perjantaihin klo 12 saakka, minkä jälkeen ovet aukeavat myös suurel-le yleisölle.

Lämmin kesä hukutti

Kesä 2010 oli lämmin mutta synkkä hukkumistilastojen valossa synkkä. Erityisen synkkä oli heinäkuu; huk-kuneita 53 henkilöä. Vas-taavasti 2009 heinäkuussa hukkui vain 22 henkilöä. Keskimäärin tällä vuositu-hannella on hukkunut 170 suomalaista vuosittain.

Viime vuonna hukkui 167suomalaista, mikä on 20 enemmän kuin 2009.

maaseutu14.1.2011MAASEUTU8

Marjut Haapanen

Satakunnan maaseu-dun kehittämisohjelmas-sa on koko ohjelmakaudel-le 2007–2013 rahaa 35 mil-joonaa euroa. Ohjelmakau-si on edennyt mainiosti: ke-hys on ollut vuosille 2007–2010 noin 20,8 miljoonaa euroa, josta on sidottu 18,7 miljoonaa.

Summa on jakautunut melko tasan yritystukiin ja hanketukiin.

– Isoja yritystukipäätök-siä tehtiin vielä ihan vuo-den viimeisinä päivinä, kertoo maaseudun kehit-tämisen asiantuntija Timo Pukkila Satakunnan ELY-keskuksesta.

Hänen mukaansa täkä-läinen vauhti kuvaa hyvin

Satakunnan erikoisuutta ja erinomaisuutta.

– Täällä on aika paljon elintarvikkeiden pieni-muotoista jalostusta. Iso-ja laitoksia kuten Saariois-ta ja HK:ta ei voitaisikaan tukea.

Viime ohjelmakauteen verrattuna kehittämisoh-jelman merkittävyys on kasvanut huimasti. Tämä johtuu lähinnä siitä, ettei hankkeilta ole tällä kaudel-la vaadittu maatilatalous-/metsätalouskytköksiä.

Näyttöä yhteistyöstäManner-Suomen maaseu-dun kehittämisohjelma (MAKE) on tilastollisesti vahvaa Satakunnan näyt-töä varojen sitomiskyvystä.

Syyskuun lopun tilanteen mukaan Satakunnan ELY-keskus on maan 15. ELY-keskuksesta ykkönen varo-jen sitomisessa 96 prosen-tin lukemallaan. Ykkössi-jaa selittävät Timo Pukki-lan mukaan muun muas-sa hyvät kehittäjäorgani-saatiot.

– ELY itsessäänhän ei kehitä, vaan tarvitsee hy-viä paikallisia toimijoita, kuten Satafood, Pyhäjär-vi-Instituutti ja ProAgria. Näin meillä on hyvin vah-voja, aktiivisia ja hyviä han-ketoteuttajia.

Varojen alueellinen ja-kautuminen suosii perin-teisesti Itä- ja Pohjois-Suo-mea.

– Se on poliittisesti oi-kein, koska niillä alueil-

la on enemmän vaikeuksia kuin meillä. Mutta toisaal-ta siellä on EU:n rakenne-rahastoissa rutkasti enem-män rahaa. EU-rahoitus vaatii myös alueelta itsel-tään varoja, ja toimijatkin alkavat loppua, Timo Puk-kila pohtii.

Satakunnan ELY-keskus tekee paljon yhteistyötä Varsinais-Suomen, Pirkan-maan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskus-ten kanssa. Alueiden väli-sistä hankkeista Timo Puk-kila mainitsee esimerkkinä kalkkunaketjun, joka toi-mii neljän maakunnan si-sällä.

– Jotkut EU-ohjelmat ovat kovin kankeita mene-mään rajan yli, mutta MA-KE toimii hyvin laajassa

yhteistyössä. Joissakin tut-kimus- ja kehittämishank-keissa Satakunta on alueee-na yksin liian pieni. Tiedon tarkoituksena on hyödyn-tää alkutuottajaa, ja maa-kuntarajalla ei ole teollisuu-delle merkitystä.

Rohkaisee kokeilemaanMaaseudun kehittäminen ei ole pelkästää maatalou-den kehittämistä. Esimer-kiksi Leaderista on saatu hyviä oppeja siitä, miten kylää kehittämällä paranee samalla monta asiaa.

Maaseudun kehittämi-sen asiantuntijan mielestä Satakunnassa otetaan vie-lä vauvan askelia maaseu-tumatkailussa.

– On mahtavaa, että alan

yrityksiä on toiminnassa. Ne ovat varmasti voimis-saan ja tekevät kovasti töi-tä, mutta maakunnassa oli-si mahdollisuuksia paljon enempäänkin. Vuosi sitten olleeseen hakuilmoituk-seen ei matkailualan ideoi-ta tullut. Hienoa, että Rau-man seudulla on käynnis-tynyt hanke matkailupal-veluiden tuotteistamisesta ja markkinoinnista. Tarvit-semme nimenomaan seu-dullisia toimijoita yhteen-kokoavana tahona.

Rankkaa seutukuntaja-koa ei maaseutumatkailun kehittäminen kaipaa. Naa-purit ovat äkkiä kyläilleet toisissaan; tarvitaan enem-män turistipotentiaalia. Tuore hankepäätös mat-kailureitistä Varsinais-Suo-

IDEATimo Pukkilan korostaa alu-eiden omaa aktiivisuutta.

ja sen jalostaminen

sanna jääskeläinen

maaseutu 14.1.2011MAASEUTU 9

PLUS

Marjut Haapanen

Entäpä jos maaseudun kehittämisen EU-tuki päättyisi tähän kauteen? Tukiaiset-han ovat ainaisella mustamaalauslistalla. Timo Pukkila suostuu pohdiskelemaan.

– On tietysti perusteltua miettiä, onko tarpeen antaa tukea maaseudulle. Mutta mihin yritykset hakeutuisivat, jos tukijär-jestelmää ei olisi? Tuen avulla yrittäjyy-den merkitys säilyy maakunnassa. Yrittä-jät uskaltavat investoida yritysten sijaitse-miseen tietyssä pisteessä. Monella yrityk-sellä toimialue on koko Suomi ja osa kuu-luu maailmanlaajuiseen ketjuun. Näille yrityksille on sama, mihin muuttaa, jos maaseudulle sijoittumisen tuki poistuu. Tuen avulla maaseudulla on töitä, ihmi-siä, veronmaksajia, autot kulkevat teillä... Varsinkin harvaan asutuilla alueilla tuen merkitys on iso.

Pukkila miettii, että tuetaanhan esi-merkiksi Viking Linea miljoonilla. Tämä koetaan oikeutetuksi, koska niin telakka pyörii ja alihankintaketjulla riittää töitä. Tukiviidakko on sankka.

Työvoiman saamisessa maaseudulle on oma koveneva haasteensa.

– Yrittäjillä on hyviä ideoita, tulee ko-neinvestointeja ja täytyy saada uusia osaa-jia. Elävä maaseutu tukee yrittämistä ja

asumista. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Molemminpuolista hyvääTimo Pukkila pohtii maaseudun kehittä-miseen suuntautuneen Leaderin tuoneen konkreettista hyvää EU:sta.

– Ennen kaikkea kehittämistuki on ol-lut hyvä asia maaseudulle, mutta myös EU:lle. Onhan maaseudun kehittäminen vähentänyt perusnegatiivisuutta, jolla EU alkuun vastaanotettiin.

Miettiä voi myös sitä, tehdäänkö enää mitään ilman tukea.

– Tämä systeemi on aikoinaan luotu tällaiseksi, mutta sitä voidaan muuttaa ja tulevaisuudessa se varmaan muuttuukin. Tukijärjestelmää tarvitaan, jotta yrityk-set säilyvät ia investoivat Suomeen. Ilman tukea näin ei ehkä tapahtuisi, vaan teolli-nen tuotanto katoaisi halvempiin maihin. Pelkillä toisilleen tarjotuilla palveluilla ei eletä, vaan pitää tuottaa myös sellaista, josta saadaan muiden rahaa Suomeen.

Timo Pukkila vakuuttaa, että Satakun-taan yritetään haalia kaikki mahdollinen tuki ja se käytetään yhteiseen hyvään. Toi-saalta tärkeää on myös koko EU:n kilpai-lukyky, kun ei omavaraistaloudessa ele-tä.

Jos maaseutua ei tuettaisi?

MAKE-rahoituksella voi yrittää sellaista, mihin kukaan ei ryhtyisi pelkällä omalla rahalla.

mesta Lappiin hyödyntää vanhoja reittejä ja luo mat-kan varrelle silmukoita, jot-ka liittävät mukaan monia kyliä. Hanketta hallinnoi Turun yliopiston Porin yk-sikkö.

– En halua kyynistyä, vaan katsella ja rohkais-ta kokeilemaan - tämä ra-ha on sitäkin varten. Epä-onnistumisista ei tuomi-ta; MAKE-rahoituksella voi yrittää sellaista, mihin kukaan ei ryhtyisi pelkällä omalla rahalla.

Aitoa yhteistyötä MAKE-rahoitusta on vie-lä Satakunnassa ohjelma-kauden kolmelle viimeisel-le vuodelle noin 15 miljoo-naa euroa. Timo Pukkila uskoo, että hakemuksia tu-lee sisään entiseen tahtiin.

– Talouselämän notkah-dus ei Satakunnassa niin-kään vaikuttanut; yritystu-kipuolella oli vähän hiljai-sempaa, mutta ei siinä mää-rin kuin alueilla, joilla ha-

ku loppui tyystin. Tässä on turha pohtia, että mitä jos Portugali kaatuu.

Tämän vuoden paino-pisteitä ovat yritysryhmä-hankkeet, koulutus ja osaa-minen, maaseutumatkai-lu sekä nuoret aikuiset ja maaseudun elämänlaatu, joka on MAKEn tämän-vuotinen teema. Huomio on edelleen myös maaseu-tualueiden laajakaistahank-keessa.

– Yrityspuolelle haluttai-siin erilaisia yhteistyöhank-keita. Käyttämätön, mutta erinomainen hankemuoto

on yritysten ryhmähanke. Esimerkiksi viisi yritystä voisi yhdessä luoda hank-keen uuden tuotteen, laatu-järjestelmän tai koulutuk-sen ympärille. Tässä katse kääntyy kehittämisorgani-saatioihin: aitoa yhteistyö-tä yritysten välille.

Elintarvikepuolella ke-hittämishankkeita on jo ai-ka paljon, mutta hyvät ide-at pääsevät edelleen läpi. Sen sijaan puunjalostuk-seen uusia innovaatioita ei ole suuremmin toistaiseksi ilmaantunut.

Hanke- ja yritystukia jae-taan vielä ohjelmakauden viimeisenäkin vuonna eli 2013, mutta kehys pienenee jo ensi vuonna. Pitkäkestoi-sista hankkeista ei luonnol-lisestikaan enää 2013 tehdä päätöksiä.

– Vielä ei tiedetä tark-kaan, koska hankkeiden to-teutus päättyy, mutta pidän suhteellisen varmana, että vielä vuosi 2014 on toteu-tusaikaa, arvioi Timo Puk-kila

Avena on avannut viljojen hinnat ensi syksyn sadol-le aina tammikuulle 2012 saakka. Vehnän ja rukiin hinta on 175 euroa/ton-ni, kauran satamissa 160 euroa/tonni ja sisämaassa 150 euroa/tonni, mallasoh-ran 170 euroa/tonni ja oh-ran 150 euroa/tonni.

Termiinikaupassa viljan hinnan voi kiinnittää he-ti tai viljelijän haluamana ajankohtana ennen toimi-tusta..

Avena on jo aiemmin avannut öljykasvien hinnat ensi satokaudelle. Hinnat ovat nähtävissä Avenan in-ternetpalvelussa www.ave-nakauppa.fi.

Omilta sivuiltaAvenakauppa uudistettiin lokakuun alusta. Se sai uu-den ilmeen ja vanhojen pal-velujen lisäksi Avenakaup-paan lisättiin sääpalvelu, tilahintalaskuri, hintavah-tipalvelu ja varastokirjan-pito. Viljelijän omien sopi-musten seurantamahdolli-suutta selkeytettiin.

Avenan ostohinnat ja tie-dotteet ovat nähtävissä il-man kirjautumista järjes-telmään, mutta muiden ja erityisesti tilakohtaisten palvelujen käyttö edellyt-

tää rekisteröitymistä ja kir-jautumista järjestelmään.

Järjestelmän tietosuoja-ukseen on kiinnitetty eri-tyinen huomio, eivätkä ti-lakohtaiset luottamukselli-set tiedot voi joutua ulko-puolisten tietoon.

Uutta muutakinYhtiön uusiin palveluihin sisältyvät nyt myös sää, ja palvelu sisältää lyhyen sää-ennusteen, 7 vrk:n ennus-teen, tutkaennusteen, 2–5 päivän sade-ennusteen ja Eurooppa-kartan.

Tilahiintalaskuri taas ha-

kee Avenan ostotarjouksis-ta viljelijän antamaan osoit-teeseen korkeimman hin-nan. Tilahintakaupassa vil-jelijän ei tarvitse huolehtia kuljetuksesta, vaan Avena järjestää sen ja vastaa kul-jetuskustannuksista tilalta alkaen.

Hintavahtipalvelu ilmoit-taa tekstiviestillä viljelijän asettaman rajahinnan ylit-tymisestä tai alittumisesta valinnan mukaan.

Varastokirjapito on pal-velu, jolla viljelijä voi hel-posti pitää omaa varasto-kirjapitoaan.

Avenalta uudelle sadolle hinnat

Metsänomistajien Liitto Länsi-Suomen toimialu-eelle on myönnetty metsi-en hoidon ja käytön serti-fikaatti, joka on voimas-sa marraskuun loppuun vuonna 2013. Sertifikaatti koskee Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen ja Pirkan-maan metsäkeskusalueita.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ja erikseen metsä-sertifiointiin ilmoittautu-neet ovat edelleen mukana metsäsertifioinnissa, vaik-ka heille toimitetuissa to-distuksissa sertifikaatti on merkitty päättyväksi mar-

raskuussa 2010. Metsän-omistajille on tulossa uu-det todistukset.

Metsäsertifiointiin liit-tyvissä tarkastuksissa kir-jattiin tänä vuonna Ete-lä-Pohjanmaalla, Lounais-Suomessa ja Pirkanmaal-la yhteensä 10 lievää poik-keamaa. Parannettavaa on metsänuudistamistöis-sä, työnantajavelvoitteiden noudattamisessa, kunnos-tusojituksen vesiensuoje-lussa, työterveyshuollon järjestämisessä, työmaa-ohjeissa, vesiensuojelun suojakaistoissa ja ensiapu-

koulutuksessa. Poikkeama saattaa muodostua esim. yhdestä maastotarkastuk-sessa havaitusta merkittä-västä virheestä. Useat vaati-mukset ovat kuitenkin met-säkeskusalueen keskiarvoi-sen toteutumisen mukaan arvioitavissa. Poikkeamien johdosta on tehty korjaus-ehdotukset.

Metsäsertifioinnissa on kyse ns. ryhmäsertifioin-nista. Metsänomistajien liitto hakee sertifikaattia kaikkien toimijoitten puo-lesta.

Sertifikaatille jatkoaikaa

tiina ahonen

Ei tullut vuodenvaihteessa riistakeskusta. Riistanhoi-topiiri olikin sitkeä, eikä heittänyt vielä henkeänsä, vaan nosti päätänsä. Eduskunta ei ehtinyt käsitellä Riistahal-lintolakia ennen lomaansa ja suunniteltua lakimuutosta ei saatu aikaan vielä vuodenvaihteessa. Seuraava tavoite on saada laki voimaan maaliskuun alusta. Riistanhoitopiirien talous- ja toimintavuotta jat-ketaan parilla kuukaudella. Maaliskuussa alettaneen sit-ten puhtaalta pöydältä. Vanha riistanhoidonneuvojakin on uransa huipulla. Eipä sitä ennen ole saanut 14 pal-kanmaksua yhden tilikauden aikana. Ties mitä uusi iha-na riistakeskus tuokaan tullessaan.

VuodEnVaihtEEn lomat menivät lumitöitä tehdes-sä. Riistalle on edessä viime vuoden tapaan pitkä ja ko-va talvi. Ruokintapaikoilla riittää kävijöitä ja rehun ku-lutus on ollut huipussaan. Lumi on tätä kirjoitettaes-sa pohjaan asti pehmeää pakkaslunta. Lunta on eläin-ten vielä helppo kaivaa ja samalla lumikieppiin pääsee myös suojaan. Liikkuminen on jo hankalaa, eivätkä eläi-met kuljeskele ylimääräistä kovinkaan paljoa. Energiaa täytyy säästää.

muutama päiVä sitten sananmukaisesti lähes törmä-sin valkohäntäpeuran vasaan. Onneksi en ollut liikkeellä autolla vaan jalan. Peura makasi lumikiepissään niin tiu-kasti, että päästi minut vain kolmen metrin päähän en-nen säntäämistään pakoon. Se varmaan toivoi viimei-seen asti satunnaisen kulkijan menevän sopivasti ohi. Täytyy kyllä sanoa, että sydän vähän hypähti, kun ruskea möykky lähti melkeinpä jalan alta liikkeelle. Sääennusteissa tosin luvataan vesisadetta ja lauhaa. Sen päälle tulevat pakkaset kovettavat hangen ja silloin ol-laan taas ihan uudessa tilanteessa. Ravinnon kaivami-nen käy hankalaksi, eikä suojaankaan pääse. Nääntyvien eläinten äkillinen ruokinnan aloittaminen voi olla kohta-lokasta. Kauriit ja peurat voivat kuolla ruokintapaikoille, saatuaan liian nopeasti liian voimakasta ruokaa. Tällai-sessa tilanteessa ruokinnassa voi tarjota heinää ja lehti-kerppuja. Viljan tarjoaminen huonokuntoisille eläimille voi olla kohtalokasta. Syksystä asti ruokinnan piirissä ol-leilla eläimillä ei tule tällaisia ongelmia.

mEtsästyssEurat kErääVät jäseniltään näinä päi-vinä edellisen vuoden toiminta- ja saalistietoja. Kuulun jäsenenä pariin eri metsästysseuraan ja uudenvuoden-päivän toipumisen yhteydessä selasin läpi edellisvuo-den merkintöjäni ja täytin toimintakortteja. Sähköisen tiedonkulun aikana merkintöjen pitäisi tietys-ti olla Facebookissa, Twitterissä tai Notebookissa, mut-ta vanhalla neuvojalla ne ovat lyijykynällä allakkaan raa-pusteltuja. Ja tietysti kunnon härän tapaan allakat ovat visusti tallessa viimeiseltä 20 vuodelta. Niitä on ihan hauska aina joskus selata. Vanhoja tapahtumia ja jahteja palautuu mieleen. Yllättäen vaan huomaa, että juttu mi-kä on tapahtunut muutama vuosi sitten, onkin jo todel-lisuudessa 15 vuoden takaista asiaa. Miesmuis- ti-han on tunnetusti noin neljä vuotta. Yllättä-västi nuo toiminta- ja saalismäärät vaan las-kevat vuosien karttuessa. Yhä enemmän ai-kaa tuntuu menevän suunnitte-luun ja aikomiseen. Muistikin pätkii jo välillä ja polvia särkee.

mutta jospa tänä vuon-na ottaisi itseään niskasta kiin-ni. Tekee vaikka niitä hyviä uuden-vuoden lupauksia. Tai sitten menee ihan vanhaan malliin. Kuka vuoden lopun näkee se tietää.

maaseutu14.1.2011MAASEUTU10

Auringonvalon lisääntyes-sä helmi-maaliskuussa on viherkasvien mullanvaih-don aika.

– Tärkeintä mullanvaih-dossa on oikea aika, eli multaa ei kannata ryhtyä vaihtamaan kasvin lepo-kautena, vaan mullanvaih-to kannattaa ajoittaa kas-vukaudelle helmi-maalis-kuusta elokuuhun, neuvoo hortonomi Anne Huovila Plantagenista.

Oikeaan kokoonEnnen mullanvaihtoa kan-nattaa juuripaakku kastella jo edellisenä päivänä. Näin se irtoaa helposti kasvatus-ruukusta. Vanhaa multaa ravistellaan kevyesti pois juurista ja samalla poiste-taan juurien kuolleet osat. Juuria voi myös lyhentää, jos ne eivät mahdu kun-nolla ruukkuun tai kiertä-

vät ruukun pohjaa. Savi-ruukkuja voi liottaa vedes-sä ennen ruukutusta. Jos ruukku on kuiva, se imee itseensä paljon kosteutta. Ruukku kannattaa salaojit-taa kevytsoralla, sepelillä, ruukunpaloilla tai kivillä.

Uuden mullan voi esi-kostuttaa ennen ruukutus-ta, jotta se ei kovetu ruu-

kussa tiiviiksi paakuksi. Istutussyvyyden tulee olla joitakin senttejä syvempä-nä kuin aikaisemmin. Jos kasvi ei ole vielä kunnol-la juurtunut riittää se, että poistaa ruukusta pari sent-tiä multaa ja korvaa sen uu-della. Uuden ruukun tulee olla muutamia senttejä suu-rempi kuin vanha ruukku.

Jos uusi ruukku on liian suuri, keskittyy kasvi juur-ten kasvatukseen latvuston kasvatuksen sijaan.

Etene tarkastiMullanvaihdon jälkeen kasvi kastellaan ja suihku-tetaan. Kasvin päälle voi kosteuden haihtumisen es-tämiseksi laittaa vaikkapa muovipussin. Kasvia kas-tellaan varovasti, multa tii-vystyy ensimmäisten kas-teluiden jälkeen ja kun-non kastelu aloitetaan vas-ta, kun kasvi on päässyt al-kuun kasvamisessaan, mi-kä on noin 2–3 viikon ku-luttua. Koska kukkamullat ovat valmiiksi lannoitettu-ja, lannoitus aloitetaan vas-ta noin kuukauden kulut-tua istutuksesta. Lannoi-tukseen voi käyttää Planta-genin ravinnepuikkoja tai Kasviravinnetta.

Helmi-maaliskuussa on aika vaihtaa viherkasvien mullat

Juha Suni

Vajaa kuukausi sitten UPM ilmoitti yllättäen puun kor-juun ja ostonkin äkkipysäy-tyksestä. Syytä moiseen on ihmetelty monella taholla ja varsinkin kone- ja autoyrit-täjät ovat olleet käärmeis-sään. He olisivat tarvinneet vähintään kaksi viikkoa ai-emmin tiedon tarpeesta pysäyttää hakkuutyömaat, jotta ei olisi syntynyt ura-kointisopimussuhteen ja palkattujen työntekijöiden työsuhteiden välistä ristirii-taa. Syntyneessä tilantees-sa yrittäjien on maksetta-va palkat seisokin kahden ensimmäisen viikon ajalta, kun eivät kerran ole tien-neet antaa lomautusvaroi-tusta väelleen ajoissa.

Euroopan kylmä jarruttaaVientimarkkinoiden ky-syntä alkoi sahatavaran markkina-ammattilaisten viime kuun lausumien mu-kaan hiipua jo ennen Irlan-nin rahoituskriisin luomaa epävarmuutta. Nyt yllättä-vän lumisena sydäntalvena lumeen ja kuljetusseisok-keihin tottumattomat Län-si-Euroopan tukkurit ja ra-kentajat varastoivat ja ku-luttavat varmasti vähem-män sahatavaraa kuin ta-

vallisesti. Vientimarkki-natilanteen muutos ei ole kuitenkaan niin dramaatti-nen kuin ensin UPM:n, sit-ten muiden suurostajien ja noin viikkoa myöhemmin sattunut itsenäisten saho-jenkin oston hiipuminen ja hinnan lasku antaisi ym-märtää.

Venäjän puutullien ko-rotuspaineen poistuminen ja paluu tullittomaan ti-lanteeseen, vuoden 2007–2008 myllerrysten lähtö-

pisteeseen, ei ole vielä val-mis asia, mutta koivusel-lun valmistajille elintärkeä päätös ei mene enää poikit-tain päätösputkessa. Venä-jän liittovaltion johto ja osatasavallat ovat löytäneet riittävän yksimielisyyden, joka palkitaan maailman-kaupan vapauteen tähtää-vissä WTO-neuvotteluis-sa. Siellä EU tukee voimak-kaasti Suomen ja Ruotsin

kantaa. Kirjoittajan oman näkemyksen mukaan asi-at eivät olisi näin pitkällä, jos Suomenlahden–Itäme-ren kaasuputkilinja ja Sai-maan kanavan vuokrasopi-muksen jatkosopimus oli-sivat nekin omissa päätös-putkissaan edelleen poikit-tain, kuten tilanne oli viime vuodenvaihteessa.

Hiljaista sydäntalvellaMetsätalousinsinööri Jussi Viinamäki Kihniön-Par-kanon metsänhoitoyhdis-tyksestä arvioi sydäntal-ven työtilanteen kovin hil-jaiseksi, tosin energiapuun ja ensiharvennusten paris-sa MHY-korjuuketju toimii keskeytyksettä. Ensin os-ton pysähtyminen ja pian sen jälkeen toteutunut lä-hes kymmenen euron tuk-kipuun kantohintojen las-ku liittynevät lähinnä vero-edun hyödyntäjien aikaan-saaman hyvän puuntar-jonnan tulvan hallintaan. Vaikka puuta saisi hyvin-kin, se alkoi olla liian kau-an varastoitavaa tai pystyssä seisotettavaa ja korkokulu-jen kera se alkoi näyttää tu-levaan sahaushetkeen men-nessä liian kalliilta. Tämä markkinanäkemys tuli en-sin valtaan suuryhtiöissä ja kun melkein koko puun-

tarjonta kanavoitui muille toimijoille, nekin hukkui-vat puutulvaan.

Kyröskoskella hyvääSaman yhdistyksen toimin-nanjohtaja Aki Haapanie-mi kertoo energiapuun toi-mitusten näkymistä.

–Etenemme nyt pienin askelin. Yhdistyksemme alueella kahden taajaman aluelämmitysten meneil-lään olevat laajennusinves-toinnit Kihniössä ja juu-ri toteutunut uusintainves-tointi Parkanossa mahdol-listavat molemmissa kun-nissa 2000–3000 m3 vuo-tuiset energiapuukaupat hyvin lyhyiltä etäisyyksil-tä. Tampere on noin 100 km päässä ja Pori, Seinäjo-ki ja Jyväskylä ovat selvästi kauempana. Olemme maa-kunnan tärkeimmällä tur-peen toimitusalueella, em-mekä yllä pitkillä matkoilla suurvoimaloiden puupan-nuihin päin vielä ensi vuo-den veroilla kilpailukykyi-siksi.

Haapanieni lisää, että lä-hivuosina rakennettava uu-si Kyröskosken biovoimala sen sijaan tulee olemaan käyttömäärältään ja etäi-syydeltään alueen kuntien metsänomistajille tosi hy-vä juttu.

Veromuutos puree Venäjää enemmän

Korkokulujen kera se alkoi näyttää tulevaan sahaushetkeen mennessä liian kalliilta.

Kohti uutta vuotta

Reima LaajariistanhoidonneuvojaSatakunnan riistanhoitopiiri

KOLUMNI n Reima Laaja

tiina ahonen

maaseutu 14.1.2011MAASEUTU 11

Optiomalli:

8.990:-+toimituskulu 250 :-

Kokonaishinta 9.240:-

Rekisteröitävissä

tieliikenteeseen.

KORVAUSPALVELUA, JOKA SUJUU MAATALOUDESSAKIN

NIIN KUIN PITÄÄ.Käsittelemme Pohjoismaissa enem-män vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa) ja monet niistä koskevat maatalousyrittäjiä. Tunnem-me sekä paikalliset olosuhteet että

maaseutuelinkeinojen riskit, ja räätä-löimme vakuutukset niiden mukaisesti. Ota yhteyttä paikalliseen yhteyshenki-löösi, niin laitetaan sinunkin vakuutuk-sesi kuntoon.

if.fi010 19 15 00

Autoliitto järjesti viime vuonna ensim-mäistä kertaa EcoTour -taloudellisuusajo-tapahtuman. Toinen ajataan 13.–14. tou-kokuuta.

Autoliiton EcoTour on kaksipäiväinen tapahtuma, jonka päämääränä on paran-taa ihmisten tietoisuutta ajotavan merki-tyksestä polttoaineenkulutukseen. Tapah-tumaan osallistuu kymmeniä kartanluki-jan ja kuljettajan muodostamia joukkuei-ta, joiden tavoitteena on ajaa noin 600 ki-lometrin mittainen reitti mahdollisimman pienellä polttoaineenkulutuksella.

Reitti koostuu etapeista, joista pitää suo-riutua tietyssä ajassa. Myöhästymisistä tu-lee heti virhepisteitä. Reitin varrella on myös erikoistehtäviä, jotka pistävät tiimien

yhteistyökyvyn ja liikennetietämyksen se-kä kuljettajan ajotaidon puntariin. Vaikka tulokset kirjataan ylös, ajetaan EcoTouril-la hymy huulilla hauskaa pitäen.

– Jos saamme kuljettajat hetkeksi miet-timään omaa ajotapaansa, olemme jo saa-vuttaneet yhden tärkeän tavoitteen. Mu-kaan mahtuu vain rajallinen määrä osal-listujia, mutta pyrimme heidän kokemus-tensa avullaan esittelemään, kuinka kuka tahansa voi ajaa taloudellisemmin, Auto-liiton järjestöpäällikkö Taina Kytäjä-Roi-mu toteaa.

Tänä vuonna EcoTourin reitti lähtee Helsingistä perjantaina 13.5. ja yötaukoa vietetään Turussa.

Lisätietoja: www.ecotour.fi

Taloudellista ajotapaa etsimässä

Suomen luonnonsuojelu-liitto ei suosittele luonnon-varaisen taimenen kalas-tamista, koska laji on nyt uhanalaisempi kuin kos-kaan. Maassamme on enää kymmenkunta jokea, jos-sa tavataan luontaisia me-ritaimenkantoja ja niiden-kin tila on monin paikoin vain heikentynyt.

Juuri valmistuneessa kansallisessa uhanalaisar-vioinnissa järvilohi ja me-ritaimen luokiteltiin äärim-mäisen uhanalaisiksi. Na-

papiirin eteläpuolella sisä-vesien taimenkannat ovat erittäin uhanalaiset ja poh-joispuolellakin silmälläpi-dettäviä. Vaikka lajit saat-tavat paikallisesti olla ylei-siä, niiden tila on heikenty-nyt Suomessa voimakkaas-ti. Uhanalaiset taimenet ei-vät kuulu kalatiskille.

Luonnonsuojeluliitto nosti asian esiin jo jouluna, jolloin taimenen joulukala-asemaan horjutettiin.

– Taimenten elinym-päristöjen muutos on ol-

lut rajua. Suurimpia uhki-na onkin lisääntymisaluei-den heikentyminen ja vael-lusesteet. Lisäksi taimenen pyynti niin merellä kuin si-sävesillä on liiallista, ker-too luonnonsuojelupääl-likkö Ilpo Kuronen.

Luonnonsuojeluliiton mielestä taimenen ja mui-den uhanalaisten kalalaji-en tulevaisuus on turvatta-va seuraavassa hallitusoh-jelmassa.

Taimen pois pöydästä

Parin vuoden takaiset joulut olivat näillä main mus-tia. Kaksi viimeistä joulua valkoisia. Lunta on täällä ete-läisessä Suomessa riittänyt kotitarpeiksi, joulupukin kaupallisessa maassa Rovaniemellä sen sijaan on reki tökkinyt. Klapit loppuvat ja niitä joka kelin (lumi-) suk-siakin menisi kaupaksi enemmän kuin Lieksassa ja Har-tolassa ehditään valmistaa.

Hienostunut kaikenlainen tekniikka ei näytä lu-mesta ja pakkasesta tykkäävän, saati kuumemmista hiu-taleista Jäämaan suunnalta. Lentäminen ja junailemi-nen ovat virkistävää arpapeliä. Arkipäivän yksitoikkoi-suuteen voikin hakea vaihtelua lento- ja rautatieasemi-en viihdyttävistä ympäristöistä. Niissä - jos sattuvat au-ki olemaan -voi sitten kuunnella erilaisia tiedotuksia pe-ruutuksista tai muuttuneista ajoista tai olla niitä kuule-matta, koska niitä ei ole.Ikääntyneet ihmiset voivat tietysti muistella lapsuutensa jouluja ja talvia. Höyryjunat kulkivat ajallaan sopivan hi-taasti matkustajan sielunkin mukana pitäen ja hevosella pääsi loppumatkan asemalta määränpäähän. Ei lakkoil-lut hevonen, korkeintaan höyrysi ja päästeli tuhnuisia purkaumia ihan pienen tulivuoren tapaan.

Myrskyt ja tulvat riepottelevat maailmaa. Tekniik-kaansa ihastunut ihminen on kuin lastu laineilla. Luon-to vie yleensä voiton oli vastassa sitten Amerikan presi-dentti tai kuka tahansa maallisen vallan ylihaltija. Luon-to hallitsee, puhuu ja tekee.Eräs valistusfilosofi kaipaili aikoinaan takaisin luontoon. Tuo kaipaus on monen nykyihmisenkin takaraivossa ja jopa aivojen etulohkossa. Eli aluksi ei muuta kuin sukset ulos survaiskaa.

maaseutu14.1.2011MAASEUTU

MAAUSKO

12

Maaseutuhallintoa kunnissa ollaan uudistamassa. Nykyi-sistä noin 250 kunnasta tai hallinnoivasta yksiköstä pyri-tään vuoteen 2013 mennessä muodostamaan enintään 80 yhteistoiminta-aluetta. Ensimmäinen uudistuksen määräaika umpeutui marras-kuun lopussa. Ennakkotietohakemuksen jättivät ne alu-eet, jotka haluavat toteuttaa yhteistoiminta-alueen pie-nemmällä kuin 800 tilan määrällä. Näitä hakemuksia tu-li 30 kappaletta.

Seuraava määräaika on 1.5.2011, johon mennessä kun-tien tulee tehdä päätös liittymisestä yhteistoiminta-aluee-seen. Kuntien tulee tehdä yhteistoiminnasta sopimus, jos-ta ilmoitetaan Maaseutuvirastolle 1.1.2012 mennessä. Alu-een on aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.2013.

Uudistuksen taustalla ovat EU-lainsäädännön vaati-mukset maataloustukien ja maaseudun kehittämistukien hallintotehtävien eriyttämisestä.

Lisää tietoa uudistuksesta viraston verkkosivustolla.

Maaseutuhallinto uuteen asentoon

Suomessa on toteutettu Leader-metodiin perus-tuvaa maaseudun kehittä-mistä menestyksekkäästi jo 15 vuoden ajan. Vuodes-ta 2007 lähtien tämä pai-kallislähtöinen kehittämis-tapa on ollut koko maassa käytössä samoilla pelisään-nöillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen 55 paikallista toimintaryh-mää ovat laatineet kehittä-misohjelman alueensa tar-peista ja lähtökohdista, ja ne ovat saaneet ohjelman-sa toteuttamiseen tietyn ra-hamäärän käyttöönsä vuo-sille 2007–2013. Ohjelmia toteutetaan kiinteässä yh-teistyössä maakunnallisten ELY-keskusten kanssa, osa-na maakunnallista maaseu-dun kehittämistä.

Suomi toimintaryhmätyön eliittiä Suomi on toimintaryhmä-työn toteutuksen ja tulos-ten osalta Euroopan ehdo-tonta kärkeä. Meillä pai-kalliset toimintaryhmät to-teuttavat aidosti paikallis-lähtöistä ja alhaalta ylös -periaatetta toteuttavaa ke-hittämistyötä.

Toimintaryhmät rahoit-tavat maaseudun yritystoi-minnan monipuolistamis-ta, erilaisten yhteisöjen toi-mintaa ja maaseudun kan-sainvälistymistä vuosittain satojen yksittäisten hank-keiden kautta.

Lisäksi toimintaryhmät muodostavat verkoston, jo-

ka tiedottaa, neuvoo ja aut-taa hankkeiden toteutta-miseen liittyvissä asioissa. Toimintaryhmien henki-löstökulut eivät siis koostu pelkästään hallinnoinnis-ta, vaan merkittävältä osin aluekehittämisestä.

Kuntien sitoutuminen toimintaryhmätyöhön on yksi Suomen mallin parhai-ta piirteitä. Kunnat maksa-vat 20 prosenttia toiminta-ryhmien jakamasta julki-sesta tuesta. Kuntaosuudet perustuvat asukaslukuun. Rahoja ei ole korvamerkit-ty tiettyyn kuntaan, vaan ne maksetaan yhteiseen pot-tiin, jolla kehitetään koko aluetta.

Miten erottua?Huono puoli Suomen mal-lissa on äärimmilleen viri-tetty moniportainen byro-kratia, joka ei ole järkeväs-sä suhteessa toiminnan laa-juuteen varsinkaan pienis-sä hankkeissa. Onneksi tä-mä on huomattu jo kaikil-la tasoilla ja korjaaviin toi-menpiteisiin on ryhdytty.

Toinen merkittävä ongel-ma on se, että toimintaryh-mätyö on upotettu osak-si suurta valtakunnallista maaseudun kehittämisoh-jelmaa, jossa ylivoimaises-ti suurempi painoarvo on muilla asioilla. Tästä seu-raa, että poliittisessa pää-töksenteossa toimintaryh-mätyön rahoituksesta pää-tettäessä sitä pidetään hel-posti jäännöseränä. Niin-pä toimintaryhmien rahoi-

tusosuus määräytyy sen jäl-keen, kun muut tarpeet on täytetty. Tällä ohjelmakau-della toimintaryhmätyön osuus Suomen 6,6 miljar-din euron maaseutuohjel-masta on 242 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia.

Tämän vuoden aikana tehdään ensimmäisiä lin-janvetoja siitä, miten maa-seudun kehittäminen or-ganisoidaan vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella. Euroopan tasolla on jo ole-massa alustavia linjauksia, jotka tarkentuvat ensi ke-vään aikana. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ns. kah-den pilarin politiikka jat-kuu. Näin toimintaryhmä-työ sisältyisi edelleen kak-kospilariin, joka sisältää maaseudun kehittämiseen tähtääviä toimia. Tosin ko-ko toimintaryhmätyötä ei noissa papereissa mainita erikseen, eli sen jatkumista ei voida pitää itsestään sel-vänä.

Maaseutupolitiikasta turvaaSuomessa olisi nyt ymmär-rettävä laaja-alaisen maa-seutupolitiikan merkitys maaseudun elinvoimai-suuden turvaajana. Toi-mintaryhmätyön rahoitus-ta ei saa asettaa vastakkain maatalouden rahoituksen kanssa, koska ne täyden-tävät toisiaan ja molempia tarvitaan.

Toimintaryhmätyöl-lä Suomessa saavutetut tu-lokset puhuvat sen puoles-

ta, että tätä toimintatapaa tulee jatkossa vahvistaa ja resurssit on turvattava seu-raavalla ohjelmakaudella. Näin voidaan taata maa-seutualueiden tasapainoi-nen ja monipuolinen ke-hittäminen yhdessä Euroo-pan maaseutumaisimmista maista.

Lisäksi olisi oltava pel-kästään kansallisin varoin rahoitettuja maaseudun kehittämisen ohjelmia, joi-ta voitaisiin toteuttaa aina-kin osittain toimintaryh-mien kautta. Näin ei oltaisi sidottuja pelkästään EU:n linjauksiin, jotka eivät vält-tämättä vastaa Suomen tar-peisiin, vaan Suomella olisi myös omaa maaseutupoli-tiikkaa ja hyväksi osoittau-tunutta toimintaryhmätyö-tä voitaisiin laajentaa.

Toimintatavassakin on toki vielä kehitettävää. Yk-si varteenotettava vaihto-ehto on ns. Irlannin malli, jossa toimintaryhmille an-netaan nykyistä enemmän valtaa ja vastuuta. Tämä pa-rantaisi etenkin asiakkai-den eli varsinaisten maa-seudun kehittäjien ase-maa, kun toiminta yhden-mukaistuisi maan eri osissa ja päätöksenteko nopeutui-si moniportaisuuden pois-tuessa. Julkisten varojen käyttöä on toki valvottava jatkossakin, mutta siihen on olemassa paljon nykyis-tä kevyempiä ja kustannus-tehokkaampia keinoja.

Juha VanhapaastotoiminnanjohtajaAktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Paikallisuus esiinLuonto puhuu

Maatalouslaskenta kiinnostiMaatalouslaskennan sähköinen tiedonkeruu on sulkeu-tunut. Vastauksensa jätti verkkopalvelussa määräaikaan mennessä 34 808 tilallista. Tämä on lähes 53 prosenttia kaikista kyselyn piiriin kuuluvista. Viljelijöiden aktiivi-suus internetissä ylitti Tiken odotukset.

Ahkerimmat verkkovastaajat löytyivät Pirkanmaalta (61 %) ja Pohjois-Savosta (61 %).

Maatalouslaskennassa tarvittavat tiedot kerätään puhe-linhaastatteluilla niiltä tiloilta, jotka eivät vastanneet kyse-lyyn verkossa helmikuun loppuun mennessä.

Maatalouslaskennan tulokset antavat kattavaa tietoa maatalouden tilasta muun muassa tutkijoille ja päätök-sentekijöille.

Taimikonhoito voitaisiin TTS:n (Työtehoseura) ja Tapion selvityksen mu-kaan koneellistaa yhdek-sällä kohteella kymmenes-tä. Koneellisen työn osuus jää tällä hetkellä noin pro-senttiin hoitoalasta, sillä taimikonhoito on erityisen vaikea koneellistaa työlle asetettavien laatu- ja kus-tannusvaatimusten vuoksi. Koneellistaminen olisi kui-tenkin mahdollista jo ny-kyisellä tekniikalla

Paljon tekemistäTaimikon varhaishoito on yksi tehokkaimmista kei-noista puuntuotannon kannattavuuden paranta-miseen. Hoitotyö jää tästä huolimatta tekemättä vuo-

sittain tuhansilla hehtaa-reilla, joten koneellistami-selle on kysyntää. Tekniset valmiudet laajamittaiseen koneelliseen taimikonhoi-toon ovat olemassa jo ny-kyisin käytössä olevalla tek-niikalla. Koneita ja laitteita kehitettäessä on olennaista parantaa kustannustehok-kuutta. Koneellisen taimi-konhoitotyön kilpailuky-

ky raivaussahatyöhön ver-rattuna on nykymenetel-millä sitä parempi mitä jä-reämpää ja tiheämpää tai-mikko on.

Uusia innovaatioita kehitteilläKoneellisen taimikonhoi-don osuuden kasvattami-nen sekä työnjäljen pitämi-nen hyväksyttävällä tasol-la vaativat kuljettajatyön hallinnan lisäksi uusia in-novaatioita. Kapeat koneet mahdollistavat työtavan, jossa kone liikkuessaan niittää vesoja kulkureitil-tään. Myös koneen run-koon kiinnitetyn raivaus-laitteen ja nosturiin kytke-tyn raivauspään yhdistelmä voisi tuoda uusia mahdolli-

suuksia. Kone- ja miestyön yhdistäminen olisi kokei-lunarvoinen menetelmä li-sätä kustannustehokkuutta niin järeitä kuin kevyitäkin peruskoneita käytettäessä.

Taimikonhoitokoneiden ja raivauslaitteiden val-mistajat pitivät taimikon-hoidon hitaan koneellis-tamiskehityksen osasyinä ennen kaikkea koneellisen työn heikkoa markkinoin-tia, huonoa julkisuuskuvaa sekä yrittäjien ja osaavien kuljettajien pientä määrää. Nykytekniikan potentiaa-lia, kustannustehokkuutta ja työnjälkeä konevalmis-tajat pitivät jo hyvinä, kun-han kuljettaja on ammatti-taitoinen ja kohdevalinnat on tehty oikein.

Kone mahtuu taimikkoonTaimikon varhaishoito on yksi tehokkaimmista keinoista puuntuotannon kannattavuuden parantamiseen.

maaseutu 14.1.2011MAASEUTU 13

Henkilöautoja neljännes yli odotuksen

Viime vuoden aikana maas-samme rekisteröitiin 111 968 uutta henkilöautoa, kun virallinen autoalan en-nusteryhmän ennuste oli 110 000. Kasvua edelli-seen vuoteen verrattuna on 23,6 prosenttia. Joulukuus-sa henkilöautoja rekisteröi-tiin 6 184 kappaletta, jossa muutosta edelliseen vuo-teen on 49,9 prosenttia.

Myös uusien pakettiau-tojen kauppa sujui hyvin. Pakettiautoja rekisteröitiin koko vuotena 27,3 prosent-tia enemmän kuin vuonna 2009 eli 11 045 kappaletta. Joulukuussa rekisteröity-jen pakettiautojen kappale-määrä oli 1 123.

Kuorma-autojen rekis-teröinti laski vuoteen 2009 verrattuna 9,6 prosenttia.

Autoalan ennusteryhmä on nostanut henkilö- ja pa-kettiautojen ensi vuoden myyntiarviota. Henkilöau-tojen uusi ennuste on 122 000 ja pakettiautojen 14 000 kappaletta.

Lusto/Sanna Jääskeläinen

Valtakunnallinen Farmari – Suomen maatalousnäyt-tely järjestetään ensi kesänä Porissa. Juhannuksen jäl-keisenä viikkona Kirjurin-luodon Arena täyttyy maa-talouteen liittyvistä asiois-ta. Nähtävää on sekä maa-talousalan ammattilaisille että muille asiasta kiinnos-tuneille.

Kirjurinluoto ei ole en-simmäistä kertaa maata-lousnäyttelyn pitopaikka-na. Tasan sata vuotta sitten siellä järjestettiin näyttely. Paikka on näyttelypäällik-kö Pasi Nummelan mieles-tä edelleen otollinen maa-talousnäyttelylle.

– Kirjurinluoto on val-miiksi tunnettu paikka. Sinne on helppo tulla kävel-len kaupungista tai autolla, parkkipaikkoja on paljon ja tekniikka on valmiina.

Farmari – Suomen maa-talousnäyttely järjestetään Kirjurinluoto Arenalla 1.–3.7.2011. Näyttely on sa-malla ProAgria Satakun-nan 150-vuotisjuhlanäytte-ly. Juhlavuosi näkyy jo ai-

emmin keväällä, sillä Sata-kunnan Museossa avautuu juhlanäyttely ja historiikki viimeisten 50 vuoden ajalta ilmestyy. Farmarissa juhla-vuosi näkyy erityisesti sun-nuntain pääjuhlassa.

ProAgria Satakunnan ta-voite on saada Farmariin 500 näytteilleasettajaa ja 70 000 kävijää. Näyttelyalue tulee olemaan 14 hehtaaria. Pasi Nummela ja Farmarin viestintäpäällikkö Irmeli Pihala esittelevät alustavaa karttaa, jossa on omat osas-tonsa ainakin kotieläimille, koneille, metsälle, energi-alle, maakunnan toimijoil-le, kala ja erä -asioille, puu-tarhalle sekä vanhoille ko-neille.

Isolle ulko-osastoalueel-le tulee erilaisia toimijoita, muun muassa maatalous-tuotteiden jalostajia. Maa- ja kotitalousnaisten osas-toille tulee muun muassa käsitöitä. Kotieläinpihalla nähdään perinteiseen ta-paan monenlaisia tuotan-toeläimiä. Eläimille tulee kaksi näyttelykehää.

Porin Farmarissa käy-dään valtakunnallisen Vuo-

den maatalouslomittaja -kilpailun finaali. Kilpailun järjestää Mela.

Porissa on viimeksi pi-detty valtakunnallinen maatalousnäyttely 17 vuot-ta sitten. Niistä ajoista mo-ni asia on muuttunut.

– Tietotekniikka ja tie-donvälitys ovat kehitty-neet huimasti. Yhteyden saa nykyään helposti, mut-ta toisaalta näytteilleasetta-jien resurssit ovat kireällä, Nummela sanoo.

Kaiken tyyppisille näyt-teilleasettajille on vielä ti-laa, vaikka mukaan on jo il-moittautunut mukava mää-rä näytteilleasettajia. Num-mela toivoo, että erityises-ti paikalliset innostuisi-vat joukolla mukaan, sil-lä Farmari on satakunta-laisille mahdollisuus esit-täytyä valtakunnallisesti.

Näyttelyyn onkin tulossa erillinen maakuntatori, jo-ka rakennetaan Senaatinto-

rin maakuntatapahtumasta tuttuihin kojuihin.

Järjestelyt jo hyvässä vauhdissa

Näyttelypäällikkö Pasi Nummela toivoo mahdollisimman monen satakuntalaisen toimijan innostuvan näytteilleaset-tajaksi Farmariin.

koneet ja laitteet14.1.2011MAASEUTU14

LUSTO/Jukka

Ihminen taistelee aina hel-pottaakseen työntekoa. Po-rilainen Rami Koski sel-västi ilmaisee tyytyväisyy-tensä, kun kumipyöräiset mönkijät kehiteltiin ihmi-sen avuksi.

– Viime talvena päätin, etten enää kolaa lunta – sel-käkin oli kipeä, Koski jutte-lee tänään.

Hänen perheeseensä hankittiin kiinalainen Lin-hai pari kuukautta sitten. Nyt ainoa mietintä koh-distuu siihen, miksi tätä ei tehty aiemmin. Tosin Po-rin talvessa aina lumi ei jää maahan, vaan sulaa itsek-seen samantien.

Tänään Kosken talou-dessa lumenluonti käy kuin heinänteko, näin ainakin perheenpää viestittää. Hän

näkee, että 1-sylinterisen 4-tahtikoneen 13 kW:n teho riittää nelivedolla välitetty-nä tiehen aivan hyvin.

– Tosi hyvä. Isäni hanki toisen samaan aikaan, hie-man tehokkaamman.

Kiinalaiseen hän päätyi paitsi hinnan, myös tutun suosittelijan myötä.

–Hinta-laatu -suhde on kohdallaan. Ja 15–20 sentin lumipeitteen siirtämiseen sen tehot riittävät ihan hy-vin. Hyytymisen merkke-jä ei ole. Uskalsin hankkia kiinalaisen, sillä merkki on tehnyt mönkijöitä kauan.

Mönkijämarkkinoille on

tullut paljon uusia merkke-jä vanhojen tuttujen kave-riksi. Käyttötarkoitus usein ohjaa valintaa – niin tehoja ja järeyttä.

Omatehoiset varusteetMetallimiehenä Koski rat-kaisi työkalupuolen siten, että hän teki itse lumiau-ran muutaman kymmenen euron kustannuksilla. Ne-tistä löytyi riittävät kuvat kätevälle rakentajalle. Nor-maalisti puskulevy vipu-varsineen maksaa 600–700 euroa. Kosken levyn nos-toa hoitaa eteen kiinnitet-ty vinssi.

– Minulla on myös itse tehty peräkärry, ja tarvik-keet on jo ostettu metsä-kärryä varten, kunhan vain ehtisin tehdä sen.

Lumilevy tarvitse ala-ai-sat, itse levyn ja vinssin.

– Jouset levystä vielä

puuttuvat. Ne antavat pe-riksi, jos levy törmää, Kos-ki juttelee.

Hän kiittelee myös kol-mitoimista (hidas, nopea, peruutus) variaattorivoi-mansiirtoa.

Perhe innostuiKosken mönkijähankintaa puoltaa iso hehtaarin tont-ti. Hän kyllästyi etenkin au-toväylän avaamiseen tontin toisella laidalla olevalla va-rastokentällä.

Lumitalvena näyttää myös siltä, ettei itse isännän tarvitse nousta pukille lain-kaan, sillä nuorimies Jo-ni Koski hoitaa auraukset. Sisko-tyttö Anni istuu tii-viisti takapenkillä, ja nuo-rin perheestä ilmaisee hän-kin tahtonsa mukaan.

– Vaimosta tiedän, ettei hän halua ajamaan, Rami sanoo.

Kun työnteko huviksi muuttuiLinhai Muddy taipuu jo nöyrästi Joni Kosken käskyttämänä lumiurakoissa, joihin kuuluu välillä naapurin pihakin. Anni Koski nauttii kyytiläisenä.

Tarvikkeet on jo ostettu metsäkärryä varten.

koneet ja laitteet 14.1.2011MAASEUTU 15

LUSTO/Jukka Silvast

Jos joku on käsitteenä is-kostunut kuluttajan sie-luun, niin se on ”webasto”. Varmaankin pitäisi puhua ajoneuvoihin asennettavis-ta polttonestekäyttöisistä li-sälämmittimistä, sillä tämä merkki ei ole yksin markki-noilla, joskin harvalukuis-ten joukossa.

– Taitaa olla vielä niin, et-tä Eberspächerillä on isom-pi markkinaosuus, myyjä Esa Malmberg Motormar-ketista Porista kuvaa tilan-netta.

Hän tietää tiskillä, miten käsitevyyhteä puretaan asi-akkaan kanssa.

–Kun asiakas puhuu ”we-bastostaan”, ja kun lopulta mennään esimerkiksi kat-somaan ajoneuvoon ky-seistä laitetta, se onkin jo-tain muuta.

Malmberg kertoo, et-tä asiakkaan kanssa lisä-

lämmitinhankinnoissa pu-hutaan aiheesta tarkkaan. Hän muistuttaa, että it-se laitteen asentaminen on erikoisosaamista vaativaa työtä. Kuluttajalla ei ole edes asennusoikeutta ta-kuita ajatellen.

– Ne ovat vaikeasti asen-nettavia.

Siksi hänen edustamansa yritys myy lisälämmittimen aina pakettina asennuksi-neen. Asentava yritys on järjestetty asiakkaalle val-miiksi. Malmberg haaru-

koi autoihin tulevat lämmi-tinpaketin karkeasti 1 600–2 000 euron hintahaaruk-kaan. Joten usein jälkiasen-nukset menevät uudehkoi-hin autoihin. Usein uusis-sa sellainen lisävaruste on jo tänään valmiina paikal-laan.

Iso työ asentaaItse laite asennetaan aina ulkotilaan autoon, mikä se-kään ei tänään ole helppoa.

Moottoritila uudehkossa autossa on tupattu täyteen tavaraa. Asennuspaikkoja haetaan jo sisälokasuojien-kin alta.

– Merkkiliikkeistä joku tarvitsee työhön päivän, joku puolitoista. Asennus vaatii usein paljon purka-mista, esimerkiksi etupus-kurista lähtien, joskus lo-kasuojatkin.

Laite kuluttaa auton polt-toainetta, joten se synnyt-tää pakokaasuja. Teknii-

kan Maailman taannoin testasi molempien merk-kien saman tehoisia die-selkäyttöisiä laitteita, jotka molemmat kuluttivat läm-mityskertaa kohti runsaat 2,5 desilitraa dieseliä hyvin pienillä eroilla.

Lisälämmittimien kirjo on suuri. Osa käyttää vie-lä dieseliä, osa bensaa ajo-neuvon mukaan. Laite ku-luttaa ajokin polttoainetta, joten se synnyttää pakokaa-suja. Tekniikan Maailman

taannoin testasi molempi-en merkkien dieselkäyttöi-siä laitteita, jotka molem-mat kuluttivat lämmitys-kertaa kohti runsaat 2,5 de-silitraa dieseliä.

Malmberg muistuttaa vielä erilaisista ajastinjär-jestelmistä, joilla on mer-kityksensä hintaan. Esi-merkiksi kaukaakin työ-maalleen saapuvat metsä-koneenkuljettajat voivat tekstiviestin avulla laittaa lämmittimen käyntiin, jot-

ta kone on lämmin hänen saapuessaan.

Malmberg tietää, et-tä polttonestelämmittimiä asennetaan tänään hyvin-kin moniin ajoneuvoihin. Osassa riittää ilman läm-mittäminen, kuten paketti-autojen tavaratilassa, osaan se laitetaan lämmittämään moottorin jäähdytinnes-teet.

– Henkilöautoissa nor-maalisti laite lämmittää nesteen 50-asteiseksi, jota auton oma järjestelmä ryh-tyy kierrättämään, myyjä kertoo.

Tästä hän muistuttaa, et-tä laite ei ole parhaimmil-laan autoissa, joilla ajetaan pientä kaupunkiajoa. Puo-len tunnin lämmitys kulut-taa auton akkua, ja nyrkki-sääntönä on, että autolla pi-täisi silloin ajaa myös puoli tuntia akun lataamiseksi.

Ajokista toiseenNämä eivät ole kertakäyt-töisiä laitteista, sillä esi-merkiksi Esa Malmberg sanoo siirtäneensä jo viisi kertaa saman laitteen au-toa vaihtaessaan tuoreem-paan ajokkiin.

– Järjestelmä on täysin purettavissa.

Ja lisälämmittimistä tänä talvena on puhuttu. Motor-marketissakin tiedostetaan varastojen rajallisuus kulu-van vuoden paisuneen ky-synnän vuoksi. Mutta Kes-ki-Euroopan kylmät ovat tuoneet oman mausteensa markkinoille, jotka aiem-min ovat keskittyneet Poh-joismaihin.

Kylmällä kysytty

Asennus vaatii usein paljon purkamista.

Vannetukku aloitti Malatesta off road -renkaiden maahantuonninVannetukku on aloittanut Malatesta off road -renkaiden maahantuonnin. Italialai-set Malatesta-renkaat on suunniteltu eri-tyisesti äärimmäisiin maasto-olosuhteisiin ja vaativaan off road -ajoon.

Malatesta Pneumatici on italialainen rengasvalmistaja, joka on tehnyt renkaita jo vuodesta 1946 lähtien. Malatesta on tun-nettu erityisesti karkeista 4x4 -renkaistaan. Kaikki Malatestan renkaat ovat pinnoitet-tuja. Tämän takia muuten kalliita maas-torenkaita voidaan tarjota edulliseen hin-taan. Malatesta käyttää valmistuksessa vain parhaita runkoja, ja kaikki renkaat tuote-taan yrityksen omalla Italian tehtaalla.

Malatesta nelivetorenkaissa on saata-vissa kolme erilaista kuviota, joista kaksi on suunniteltu 100-prosenttisesti maasto-ajoon.

Malatesta-renkaiden maahantuonnin myötä Vannetukussa on nyt täydellinen 4x4 -renkaiden valikoima kaikkiin maas-tureihin. Valikoiman päätuotteet ovat Ge-neralin ja Malatestan nelivetorenkaat. Ge-neral-renkaat sopivat hyvin sekä maas-toon että maantieajoon ja Malatesta-ren-kaat erityisesti vaativaan maastoajoon. Va-likoimaa täydentävät Goodriden, Conti-nentalin ja Nokian maastorenkaat.

Myyjä Esa Malmberg kokee, että polttonestekäyttöisiä lämmittimiä on ajoneuvoihin myyty enemmän kuin koskaan – kii-tos marraskuussa alkaneiden pakkasten.

14.1.2011MAASEUTU16