Perjantai 11.6.2010 n Numero 5n

PiLViKirja PiriStYKSeKSi S. 15

HOitaMattOMaLLe MetSO-LÄÄKettÄ S. 8-9

LUOKKaretKi SYVentÄÄ S.21

Kesälehti maaseudulle

11.6.20102 MAASEUTU

Sallila Energia Oy Sallila Sähkönsiirto Oy Sallila Sähköasennus OyLoimijoentie 65, Alastaro, puh. (02) 76 431

Porin KOPIOKOLMIO OYKiertokatu 15, 28130 Pori, puh. 634 2120fax (02) 635 0340 • www.porinkopiokolmio.fi

➤ CAD-tulostukset➤ Piirustuskopiointi➤ Monistus➤ Värikopiot ja -tulosteet➤ Skannaus ja vektorointi➤ Laminointi

➤ Paita- ja mukipainatus➤ Itsepalvelukopiointi

opiskelijoille

➤ VÄRIJULISTE-TULOSTUS!

SEK

PR

O

puh.

Kesän kilpailupäivät:

SUOSITTU TERASSI lähellä rataa. Hyvät näkymät loppu-suoran taisteluihin. A-oikeudet.

-RAVITPe 11.6. klo 18.00

Pe 2.7. klo 18.30

Pe 9.7. klo 18.00

Pe 13.8. klo 18.00

Pe 27.8. klo 12.00 Lounasravit

-RAVIT

-RAVIT

-RAVIT

Porin Ravien KESÄ 2010

Laatumurskeet, hiekat ja täytesorat edullisesti.

Valmisbetonia ja betoninpumppausta.

TILAUKSET: 020 447 6420 TILAUKSET: Pori, 020 447 6430Harjavalta, 020 447 6460Rauma, 020 447 6480

www.rudus.fi

Rudus Oy Satakunta

Tässä numerossa

11.6.2010 3MAASEUTU

LUSTO/Kim Huovinlahti

Vaikka maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) ehdotus maa- ja met-sätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhdistämisestä osoittautui touko-kesäkuun vaihteessa uutisankaksi, niin entinen maata-lousministeri kertoo, että asiaa on hänen ai-kanaan selvitelty.

Laajempiakin mallejaVanhasen ensimmäisessä hallituksessa maa- ja metsätalousministerinä toiminut sata-kuntalainen kansanedustaja Juha Korkea-oja (kesk.) muistuttaa, että ympäri Euroop-paa on olemassa jo malleja, joissa maatalous-ministeriön hallinnonala on suomalaista mal-lia laajempi.

- Britanniassa ympäristöasiat, maatalous ja kalastus ovat samassa ministeriössä. Maata-lousministeri on kabinetit jäsen, muut samas-sa ministeriössä olevat ovat varaministereitä, kertoo Korkeaoja.

Hän toteaa, että myös Itävallassa on maa-, metsä- ja ympäristöasiat ovat samassa minis-teriössä.

– Sielläkin maatalousministeri johtaa mi-nisteriötä, sanoo ex-maatalousministeri.

Korkeaojan mukaan häntä viehätti Itävallan osalta laajan ministeriön nimi ”Lebens Minis-terium, Elämän ministeriö”.

Itävallan inspiroimana Korkeaoja laittoi omana ministeriaikanaan käyntiin ministeri-össään sisäisen selvittelyn, pitäisikö Suomes-sa harkita maatalousministeriön laajentamis-ta muille aloille.

– Olisi voinut olla perusteltua, että luon-nonvarojen hoitoa ja käyttöä olisi hallinnoi-tu samasta kokonaisuudesta.

Korkeaoja muistuttaa, että esimerkiksi met-sähallituksen puolella luontopalvelut ja puun talouskäyttö ovat samassa organisaatiossa.

– Ja se on hyväksi havaittu.

Liian suureksiKun Korkeaojan liikkeelle laittama ministeri-ön sisäinen valmistelu oli saatu loppuun, oli johtopäätösten aika.

– Kaikista hyvistä piirteistä huolimatta tulin siihen johtopäätökseen, että ministeriön ko-ko olisi paisunut liian suureksi, jos siihen ol-taisiin yhdistetty myös ympäristöministeriön toimialan asioita.

Korkeaojan mukaan myös se esiin heitetty ehdotus, että maatalousministeriö pilkottai-siin ja jaettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kesken, on kuolleena syntynyt. TEM:stä, joka jo nyt on suuri, tuli-si entistäkin suurempi, ehkä kolmen ministe-rin ministeriö.

– Saavutettaisiinko sillä siten enää niitä ta-

voitteita, joita yhdistämiselle haluttaisiin?Korkeaoja korostaa, että Suomessa metsä-

talouden ja elintarviketalouden sektorit ovat jo niin isot, että ne työllistävät täysin yhden ministerin.

– Se kokonaisuus on vielä yhden ministe-rin hallinnassa, muttei alaa voi suurentaa il-

man, että ministeriö olisi jaettava useammal-le ministerille.

– Selvitystyön ja oman pohdinnan myötä tulin siihen lopputulokseen, että kyllä tämä nykyinen ministeriöjako on sittenkin aika hy-vä, sanoo Korkeaoja.

Ministeriöiden yhdistämistä on jo selvitetty

Korkeaojan mukaan Suomessa metsätalouden ja elintarviketalouden sektorit ovat jo niin isot, että ne työllistävät täysin yhden ministerin.

Korkeaoja selvitti ministeriaikanaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhdistämistä.LUSTO/jUKKa SiLvaST SATAKUNTALAISET

KÄRKKÄRIT KESÄTESTISSÄ

S. 12-13■

KESÄPOMARKKU-LAISET NAUTTIVAT VALKJÄRVEN KIRKKAUDESTA

S. 17■

KOLUMNISTI LAAJA PANEUTUU LINNUNPOIKIEN KYLMÄÄN ARKEEN

S. 23■

hYTITöN hARVESTERI hARVENNUKSILLE

S. 27■

PUTKIPERhO POIKI LAAJENEVAN bISNEKSEN

S. 6-7■

MAARIT hOLLMèN KIRJOITTAA hEVOSESTA NYKY-YhTEISöSSÄ

S. 18-19■

Perjantaina 11.6.2010n

Pääkirjoitus

PANTSEN KUPPILASITAATTI

Suurten petoeläinten vuoksi paikalliset asukkaat saattavat olla huolissaan omasta ja lastensa turvallisuudesta sekä karjan, koti-eläinten ja riistan menetyksistä. Tämä on otettava huomioon pyrittä-essä saavuttamaan tasapaino suojelu-tavoitteen kanssa.

Oikeusministeri Tuija Brax 1.6.

Esitysten aikaLähimmän koLmen kuukauden aikana ko-timaan politiikan päättäjät ja valmistelijat pi-tävät lomansa, mutta maaseudun aktiivien ih-misten on syytä pitää juuri tuolloin silmän-sä auki ja heidän on syytä ottaa kantaa ja osal-listua tarjolla olevilla foorumeilla. Kesän avasi puoluekokousten kierros jo toukokuun puolen ennätyshelteillä, ikään kuin varkain.

maaseudun asioissa ehkä juuri nyt vä-hiten aktiivinen puolue, SDP, kokoontui Joen-suussa kylvöaikaan ja arkiviikonpäivinä. Siellä otettiin valtavirran puheenvuoroista poiketen esille uusien elinkeinoalojen, vaihtoehtoisten energiaratkaisujen ja Pohjois-Suomen kasva-van merkityksen tunnustavia puheenvuoroja. Pohjoisen väki varoitti puoluejohtoa jättämäs-tä aluetta yksin Keskustan omaksi.

Vihreätkin oVat kokoontuneet jo he-

ti energialinjaesitysten julkitulon jälkeen, ja edessä ovat kokoomuksen, keskustan ja ni-menmuutosta valmistelevan RKP:n kokoontu-miset.

muihin Verrattuna keskustan kokouk-seen kohdistuu musertavan suuri ennakko-mielenkiinto. Katsotaanpa kuitenkin muita-kin maaseudun asian kannalta. Kokoomuksen viimekertaisessa kokouksessa Tampereella ää-nestettiin varapuheenjohtajista ja Pirkanmaan puoleisen Kokemäenjokilaakson edustaja Arto Satonen päätyi kättelemään onnitellen nykyi-sen opetusministeri Henna Virkkusen.

moLemmat oVat toki maalta kotoisin ja Ar-to on kotiseutunsa myös pitänyt ja kantaa laa-jaa kontaktipintaa Pirkanmaan eri kolkille. Kun Heikki A. Ollila on jättäytymässä sivuun, maa-seudun asioiden näkyvistä puolestapuhujista

ei ole ainakaan ylitarjontaa. Kirjoittaja sympati-soi Heikkiä eritoten siksi, että alkoi lukea kaikis-ta sanomalehtikolumneista nuorena ensin juu-ri hänen juttujaan Aamulehdestä.

rkP keskusteLee puoluetta ja sen linjaa sy-vältä kyntävästä Kasnäs-manifestista, joka on saattanut kaiken läpikäyvällä uudistushengel-lään etelärannikon ja länsirannikon osaksi ris-tiriitaisiin tunnelmiin. Mats Nylundin johta-ma tuottajasiipi ja nuorisojärjestö tulevat otta-maan keskenään yhteen Tampereen kokouk-sessa nimenomaan valiokuntatyössä. Ulospäin näkyvin asia saattaa kuitenkin olla nimen ja ly-henteen muutos, jossa parisataavuotista ruot-salaisuuden leimaa lievennetään ja Suomen kansallisia arvoja, Pohjolaan kuulumista tai li-beralismia tuodaan enemmän esiin. Energia-politiikasta, tuulivoiman maankäyttökysymyk-sistä ja verotuksen uudistamisesta on odotet-

tavissa pitkät puheet, kuten maaseudun vesi-kysymyksistäkin.

PuoLuekokouskierrosten kesäkuun perään Pori kutsuu heinäkuun loppupuolel-la SuomiAreenaan kaikkia uudesta kiinnostu-neita ja keskusteluhaluisia. Eri puolueiden uut-ta johtoa odotetaan hartaasti esille juuri edus-kuntavaaleja 2011 edeltävään keskusteluviikkoon, jonka perään budjettiriihi kiristy-vää energiaverouudistusta raottaen “iskee kuin mil-joona volttia”, korkka-risuomea mukaillen.

KOLUMNI n Juha Suni

Kesä on maaseudun ja maaseutuelinkeino-jen parasta esille tuomisen aikaa. Monel-le suomalaiselle aidointa kesä-Suomea on juuri maaseutu.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) on käynnistänyt täksi kesäksi kampanjan kotimai-sen ruoan puolesta. Kampanjan tarkoituksena on tuoda esiin kotimaisen ruoan monia hyviä puo-lia kuten laatua, makua ja terveellisyyttä. Kotimai-nen ruoka myös säästää luontoa. Kuljetusmatkat ovat lyhyempiä kuin ulkoa tuoduilla ja Suomes-

sa lannoitteita sekä kasvinsuojeluaineita käyte-tään vähemmän kuin monessa muussa maassa. Kotimainen ruoka työllistää lisäksi satojatuhan-

sia suomalaisia ja ruokaketjun työpaikkoja löy-tyy koko maasta.

Kuluttajien arvostus kotimaista ruokaa kohtaan on nousussa. Tekemistä on erityisesti vielä julki-sella puolella. Julkisten toimijoiden hankintaosaa-mista pitää kehittää siihen suuntaan, että kotimai-nen ruoka ja lähiruoka voivat pärjätä tarjouski-soissa. Kyse on siitä, miten kilpailutus hoidetaan ja millaisia kriteerejä kilpailutuksessa käytetään. Tähän tarvitaan nyt tarkkuutta ja halua suosia kil-pailutuksen rajoissa suomalaista.

Aito Suomi esiinJulkisten toimijoiden hankintaosaamista pitää kehittää siihen suuntaan, että kotimainen ruoka ja lähiruoka voivat pärjätä tarjouskisoissa.

11.6.2010

INFO

5MAASEUTU

Yksityismetsissä kerättiin viime vuonna metsävara-tietoa lähes miljoonan heh-taarin alalta. Tietoa keräsi-vät pääasiassa metsäkeskuk-set, mutta myös metsänhoi-toyhdistykset ja muut toimi-jat. Yksityismetsänomistaji-en kiinnostus metsäsuun-nitteluun oli vahvaa, sillä tilakohtainen metsäsuun-nitelma tehtiin metsävara-tiedon keruun yhteydessä kahdelle hehtaarille kolmes-ta. Tiedot käyvät ilmi Tapi-on vuositilastoista.

Metsäkeskukset keräsi-vät valtaosan eli noin 900 000 hehtaaria viime vuo-den metsävaratiedosta, met-sänhoitoyhdistyksiltä ker-tyi noin 100 000 hehtaarin alalta. Tieto kerättiin edel-leen vanhalla kuvioittaisen inventoinnin menetelmällä, jossa metsäsuunnittelija ko-koaa tiedot maastossa.

Uudella, lentokoneesta tehtävällä laserkeilauksel-la kerättiin tietoa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun metsäkeskusten alueella reilun 31 000 heh-taarin alalta. Tänä vuonna keilausta tehdään kaikissa

metsäkeskuksissa. Uudel-la menetelmällä on tavoit-teena nostaa metsävaratie-don vuotuinen keruumää-rä muutamassa vuodessa 1,5 miljoonaan hehtaariin ja alentaa keruukustannuk-sia selvästi.

Valtaosa kartoitettuYksityismetsissä voimas-saolevaa, alle kymmenen vuotta vanhaa metsävara-tietoa on 10 miljoonan heh-taarin alalta, mikä on run-saat kaksi kolmasosaa yk-sityismetsien metsätalous-maan alasta. Voimassa ole-via tilakohtaisia suunnitel-mia on 46 prosentilla yksi-tyismetsistä.

Metsäsuunnittelu on kes-keinen neuvonnan apuväli-ne ja opastin hyvään met-sänhoitoon. Metsäkeskuk-set ja metsänhoitoyhdistyk-set antoivat viime vuonna henkilökohtaista neuvon-taa 177 000 metsänomista-jalle, heistä 11 000 neuvot-tiin metsäsuunnittelun yh-teydessä.

Aktiivisuus lisääntyi

Yksityismetsien hakkuis-sa jäätiin talouden taantu-man varjossa selkeästi edel-lisvuodesta. Sen sijaan met-sänhoitotöissä aktiivisuus lisääntyi selvästi. Etenkin energiapuun korjuussa yli-tettiin tavoitteet kaikki-en metsäkeskusten alueilla. Taimikonhoidossa ja nuo-ren metsän kunnostukses-sa työmäärät kasvoivat vii-dellä prosentilla edellisvuo-

desta, vaikkakin tavoitteista jäätiin. Työmäärät kasvoivat myös kunnostusojituksessa. Lannoituspinta-ala nousi 41 prosentilla.

– Metsänhoidon aktiivi-suuden lisääntyminen on erittäin positiivista. Ener-giapuun osalla saavutettiin ne haastavat strategiset ta-voitteet, joita viime vuosi-

kymmenen puolivälissä ase-tettiin, iloitsee Tapion johta-ja Ritva Toivonen.

–Tästä suunnasta kan-nattaa pitää kiinni, vaik-ka puunkorjuun työmää-rät ovat tänä vuonna kään-tyneet jälleen nousuun. Ko-neiden ja työvoiman käyt-tö energiapuun korjuussa ja metsänhoitotöissä joudu-taan kuitenkin nyt sovitta-maan viime vuotta tarkem-min. Investoinnit metsän-hoitoon takaavat osaltaan tulevaisuudessa terveet ja tuottavat metsät sekä myös puuntuotannon ja tarjon-nan hyvän potentiaalin.

Metsävaratietoa kerättiin ja käytettiin ahkerasti viime vuonna.

Miljoonan hehtaarin tiedot koossa

Metsäsuunnittelu 2009metsävaratiedon keruu 996 616 hehtaariatilakohtaisia suunnitelmia 662 355 hehtaaria, 11 248 kpl

Voimassa olevat metsäsuunnitelmatmetsävaratieto 9 965 905 hehtaaria,

67 % yksityismetsien alastatilakohtaisia suunnitelmia 119 233 kpl,

6 831 308 hehtaaria, 46 % yksityismetsien alasta

Tilastotietoja yksityismetsistä 2009yksityismetsien hakkuukertymä 38,2 milj. m3energiapuun korjuu 2,1 milj. k-m3taimikonhoito 113 207 hanuoren metsän kunnostus 82 994 hakunnostusojitus 54 009 halannoitus 25 360 ha

■■

■

■

■■■■■■

Tänä vuonna keilausta tehdään kaikissa metsä-keskuksissa.

tiina ahonen

maaseutu11.6.20106 MAASEUTU

Täydellä tohinalla koko kesäJa samaa rataa syksy, talvi ja kevät. Eumer Finlandin yrittäjäkaksikko ei haasteita pelkää.

– Mahdollisuuksia on, sanoo erityisasiantuntija Anne Heikintalo.

maaseutu 11.6.2010MAASEUTU 7

NOVALAB OYwww.novalab.fi

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

www.novalab.fi

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

LUSTO/Sanna Jääskeläinen

Laineet liplattavat laituril-la, aurinko paistaa ja mie-li lepää. Niin eräillä, mut-ta yrittäjän kesäpä näyt-tää usein toisenlaiselta. Niin kuin nyt Merikarvial-la: koskessa vesi kohisee ja Eumer Finland Oy:n yrit-täjäkaksikko Jaakko ja Ol-li Ojamo porhaltaa.

– Ei ehdi lomia pidel-lä, kun mielessä pyörii ko-ko ajan uusia ideoita, Ol-li hihkuu.

Yritys on kasvanut vauh-dilla. Ojamot rekisteröi-vät yrityksen toukokuussa 2007. Alun liikeidea perus-tui perhokalastustarvikkei-siin. Tuotteita oli alussa 20, nyt niitä on noin 4 000. Tar-vikkeiden lisäksi toimin-ta on laajentunut kurssi- ja matkailupalveluihin. Jo toissavuonna heidät palkit-tiin kalastusmatkailun in-novaatiokilpailussa – kun-niakirjassa lukee tunnus-tus: Putkiperhosta kalas-tusmatkailukeskukseksi.

– Perhokalastusharras-tuksesta tämä kaikki läh-ti. Kehitimme ensimmäi-set putkiperhomallit ja an-noimme ne paikallisille ka-lamiehille testattaviksi, Ol-

li kertoo.– Jaakko alkoi sitten val-

mistaa omatoimisesti per-hoja ja minä lähdin nii-tä maailmalle markkinoi-maan.

Nyt jälleenmyyntiä on 30 maahan, Suomessa jälleen-myyjiä on 65. Olli laskee käyvänsä 30 kansainvälisil-lä messuilla vuodessa.

Tavoitteena parasProAgria Satakunnan eri-tyisasiantuntija Anne Hei-kintalo on ollut tukemas-sa Ojamoiden yrittäjyyttä alusta asti.

– Ensimmäisessä liiketoi-mintasuunnitelmassa he jo asettivat tavoitteekseen ol-la maailman paras kalas-tusalan yritys, hän muiste-lee hymyillen.

Tavoite kiiltelee Ojamoi-den silmissä edelleen. Yri-tys on laajentanut koko ajan. Heikintalon viime vierailun jälkeen Merikar-vian Holmankosken kuo-hujen äärelle on valmistu-nut myymälän kupeeseen sauna- ja kokoustila sekä tuotannolle lisähalli. Van-ha saharakennus muutet-tiin jo aiemmin kalastus-keskuksen majataloksi.

Yrityksellä on nyt seit-semän työntekijää. Lisäk-si se tarjoaa töitä yhteensä 30 henkilölle Merikarvian

ja Honkajoen työkeskuk-sissa, joissa tuotteet pussi-tetaan ja pakataan. Ojamot vievät mielellään ulkomaa-laiset asiakkaansa työkes-kuksiin tutustumaan.

– Ulkomailla arvostetaan sitä, ettei työtä ole viety Kii-naan. Samalla työkeskuk-sen väki saa ansaitsemaan-sa arvostusta. Uuden tuo-tantohallin avajaisiinkin kutsuimme vieraiksi työ-keskuksen porukan.

Anne Heikintalo on aut-tanut Ojamon veljeksiä al-kuun ja muun muassa täyt-tämään yritystukihake-muksia.

– Heidän alkuperäiset laskelmansa ovat aina ol-leet varovaisia, mutta kas-vu hyvin nopeata.

Yrittäminen maistuuYrittäjyys tuli Ojamon po-jille äidinmaidossa ja isän-perintönä. Perheen kaikki seitsemän veljestä ovat jo-tenkin mukana yritysmaa-ilmassa isänsä jalanjälkiä seuraten.

– Alussa kyliltä kuului tietysti juttuja, että ei teistä ole mihinkään. Se löi vauh-tia persuksiin. Joka vuosi on tehty jotain uutta, Olli Ojamo nauraa.

Nyt on käsillä tuotannon laajentaminen perinteises-tä perhokalastuksesta vir-velillä heitettäviin perhoi-hin. Maanantaina Olli Oja-mo matkusti Espanjaan messuille lanseeraamaan uudet tuotteet.

– Messut ovat tärkeitä, sillä kalastusalalla henkilö-kohtainen kontakti on mer-kittävä asia.

Yrittäjyys on edelleen mieleistä. Alun suuret saap-paat täyttyvät kaiken aikaa ja uusia suunnitelmia vir-taa.

– Ei kukaan tänne aa-

Jaakko ja Olli Ojamon yritystoiminta on laajentunut ripeään tahtiin. ProAgrian erityisasiantuntija Anne Heikintalo on ol-lut heidän apunaan alusta alkaen.

Ensimmäisessä liiketoiminta-suunnitelmassa he jo asettivat tavoitteekseen olla maailman paras kalastusalan yritys.

Alussa kyliltä kuului tietysti juttuja, että ei teistä ole mihinkään.

www.lalli.fi

muisin pakota, mutta muu ei tulisi mieleenkään. Yritys on ollut meille elämän kou-lu ja yliopisto.

EL KNMAASEUTU

MAASEUTUEL K N

metsä11.6.20108 MAASEUTU

Veikko Iittalainen

Oletko jättänyt ikivanhan metsäsi uudistamatta, tuu-lenkaadot korjaamatta, ros-kapuut raivaamatta ja vielä laiminlyönyt metsien har-ventamisen, vajaatuottois-ten lepikoiden uudistami-sen ja kosteikkojen ojituk-set? Onneksi olkoon! Si-nulla on todennäköises-ti metsäalue, joka kelpaa METSO-ohjelmaan. Se tar-

koittaa sitä, että tekemättä mitään voit saada metsälle-si tuottoa tavalla, josta vielä kymmenen vuotta sitten ei osattu edes haaveilla.

METSO-ohjelma eli Ete-lä-Suomen metsien moni-muotoisuusohjelma on al-kanut toden teolla vuoden 2010 alussa. Ohjelma kes-tää näillä näkymin vuoteen 2016. Koko Suomessa met-sien luontoarvoja turvataan vuosittain yli 30 miljoonal-

la eurolla.

KannattavaaMETSOn avainsanoja ovat vapaaehtoisuus ja suojelus-ta maksettavat korvaukset. Metsänomistaja voi halu-tessaan osallistua metsien monimuotoisuuden edis-tämiseen. Jos metsänomis-taja ei ole tyytyväinen saa-maansa korvaukseen, hän voi jättää tarjouksen hy-

väksymättä ja jatkaa alu-een käyttöä parhaaksi kat-somallaan tavalla - tietysti metsälain puitteissa.

Jo vuodesta 2005 metsän-omistajalla on ollut mah-dollisuus suojella pysyväs-ti metsänsä ja saada siitä puuston arvon mukainen korvaus. Vapaaehtoiseen pysyvään suojeluun vara-tut rahat ovat loppuneet jo-ka vuosi, mikä kertoo met-sänomistajien avoimes-

ta asenteesta uudelle asial-le. METSO-ohjelmassa py-syvästi suojeltuja kohtei-ta Suomessa on jo yli 5000 ha. Metsälain suojaamille arvokkaille kohteille suun-nattua kymmenen vuoden määräaikaista ympäristötu-kea on ollut tarjolla jo vuo-desta 1997. Ympäristötuki on nykyään osa METSO-ohjelmaa.

Ekologista tuottoa

METSO-ohjelman keskei-sin tavoite on lajiston köyh-tymisen estäminen. On ar-vioitu, että maailmanlaajui-sesti sukupuuttoon kuolee tuhatkertainen määrä la-jeja verrattuna luontaiseen lajien häviämisnopeuteen. Suunta on huolestuttava eikä suomalaisten metsäta-louden ole hyvä olla edistä-mässä tätä kehitystä.

-ohjelma on tehty metsänomistajalle

Vanha luonnontilainen metsä on tyypillinen METSO-kohde. Jos metsässä on lahopuuta ja haapaa, se on luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin arvokas.

Lehdoissa elää yli puolet Suomen uhanalaisista lajeista. Kotkansiipeä kasvavat kosteat lehdot ovat lajirunsaudessaan parhaimpia kohteita METSO-ohjelmaan.

METSO

metsä 11.6.2010MAASEUTU 9

Miten toimia?Omistat metsälain

suojaaman arvokkaan elinympäristön. Haluat alueesta ympäristötukea. Ota yhteyttä omaan met-säkeskukseesi, jossa sel-vitetään kohteen kelpoi-suus ympäristötukialu-eeksi.

Omistat kohteen, jon-ka luontoarvot ovat mie-lestäsi merkittävät. Halu-at suojella alueen pysy-västi. Ota yhteyttä omaan ympäristökeskukseesi. Jos kohde täyttää luon-nontieteelliset valintape-rusteet, se hyväksytään METSO-ohjelmaan.

■

■

Vapaa-ehtoiseen pysyvään suojeluun varatut rahat ovat loppuneet joka vuosi.

Suomessa uhanalaista metsälajistoa esiintyy eni-ten lehdoissa ja runsaslaho-puustoisissa kangasmetsis-sä. Uhanalaisia lajeja näis-sä luontotyypeissä on yh-teensä noin 500, joka vas-taa 80 prosenttia uhanalai-sista metsälajeista. Suurin osa Suomen lehdoista on raivattu aikanaan pelloiksi, joten jäljelle jääneet alueet ovat luonnon monimuo-toisuuden kannalta erityi-

sen tärkeitä. Talousmetsissä lahopuu-

ta on vain murto-osa luon-nonmetsiin verrattuna. La-hopuun merkitys metsä-luonnon monimuotoisuu-delle on äärimmäisen tär-keä. Puun kuoltua sen la-hoaminen kestää Etelä-Suomessa keskimäärin yh-den ihmisiän eli 70 vuotta ja Lapissa noin 200 vuotta. Lahopuun varassa elää ar-violta 4000–5000 eliölajia

maamme noin 20 000 met-sälajista.

Tuloksellisinta metsi-en suojelu on siellä, mis-sä esiintyy jo entuudes-taan uhanalaisia lajeja. Jos omistat hyvin hoidettua metsää, jossa on viimeiset vuosikymmenet panostet-tu puuntuotantoon, met-säsi ei todennäköisesti täy-tä METSO-ohjelman luon-nontieteellisiä valintape-rusteita. Kohteille asetettu-

jen valintaperusteiden tar-koituksena on saada han-kittua luontoarvoiltaan merkittävimmät kohteet suojelun piiriin. Talous-metsien ostaminen suoje-luun ei tuota ekologisesti parasta tulosta.

Vanha luonnontilainen metsä on tyypillinen METSO-kohde. Jos metsässä on lahopuuta ja haapaa, se on luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin arvokas.

www.lalli.fi

INFO

metsä11.6.201010 MAASEUTU

Lennokkaampaakäyttöävakuutuslaskuillesi.

Piipahda konttoriimme ja tuo mukanasi vanha vakuutuslaskusi, niin katsotaan yhdessä mitä sille voidaan tehdä.Etua elämään. OP-Pohjolasta.

Metsänhoito- ja metsän-parannustöihin käytettiin 305 miljoonaa euroa vuon-na 2009. Yksityismetsissä metsänhoito- ja metsänpa-rannustöihin kului 224 mil-joonaa euroa, metsäteolli-suuden metsissä 31 ja val-tion metsissä 50 miljoonaa euroa. Kokonaissummasta neljännes käytettiin met-sänviljelyyn ja viidennes taimikonhoitoon. Valtio tu-ki yksityismetsien energia-puun korjuuta ja haketusta 13 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2009 metsän-hoito- ja metsänparannus-töihin käytetty 305 miljoo-naa euroa oli miljoona eu-roa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun yksityismet-sänomistajat käyttivät näi-hin töihin 11 miljoonaa eu-roa edellisvuotta enemmän (+5%), pieneni käyttö met-säteollisuuden ja valtion

metsissä 10 miljoonalla eurolla (–11%). Vaikka ni-melliskustannuksissa ei ta-pahtunut muutosta edellis-vuodesta, kasvoivat tukku-hintaindeksillä defl atoidut reaalikustannukset 15 mil-joonaa euroa (+5%).

Lapin metsäkeskuksen alueella käytettiin metsä-keskuksista eniten varoja metsänhoito- ja metsänpa-rannustöihin summan yltä-essä 32 miljoonaan euroon. Miltei yhtä paljon (30 milj. €) kului sekä Pohjois-Savon että Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusten alueilla. Metsäteiden kunnossapi-toon käytetty 14 miljoo-naa euroa ei ole metsäkes-kustason tarkastelussa mu-kana, koska teollisuuden ja valtion metsissä kulunut-ta 7 miljoonaa euroa ei ole voitu jakaa alueittain.

Yksityismetsissä eniten

kustannuksia aiheuttivat istutus ja kylvö (50 milj. €). Lisäksi maanmuokkauk-seen käytettiin 20 miljoo-naa euroa. Taimikoita hoi-dettiin 41 miljoonalla eu-rolla ja nuoria metsiä kun-nostettiin 30 miljoonalla eurolla. Metsäteollisuus ja valtio käyttivät taimikoi-densa hoitoon 20 ja met-sänviljelyyn 15 miljoonaa euroa. Investoinnit metsä-teihin olivat valtion met-sissä parin edellisvuoden

tavoin suuria: 11 miljoonaa euroa vuonna 2009. Lisäksi teitä pidettiin kunnossa yli 5 miljoonalla eurolla.

Koko tukisummasta 64 miljoonaa euroa käytettiin työ- ja materiaalikustan-nuksiin ja 16 miljoonaa eu-roa töiden suunnitteluun ja toteutusselvitysten tekoon.

Lähde: Metsäntutkimuslaitoksen tiedote

Metsään 300 miljoonaa euroa

Siikaislainen yrittäjä Kari Herttua on pitkään ja sit-keästi uskonut havu-uute-juomansa tehoon. Metsää tuotteessaan hyödyntävän Herttuan Ravintorengas Oy:n uusin aluevaltaus on huippupainonnostaja An-na Everin sponsorointi.

Virallisesti Karin havu-

puu-uutejuomaksi rekis-teröity tuote palkittiin tä-nä vuonna Vuoden luon-taiselintarvikkeena, jo toi-sen kerran seitsemän vuo-den sisällä.

Kari Herttua kertoo in-nokkaasti urheilua seuraa-vana miehenä jo vuosikau-det mananneensa, kun on

nähnyt suomalaisten huip-pu-urheilijoiden elimistön puolustusmekanismin pet-tävän arvokisoissa, joka nä-kyy sairasteluna.

– Yksinkertaisesti sanot-tuna urheilijan elimistön vastustuskyky pettää eikä niin tarvitsisi olla, Herttua sanoo.

– Pienessä yrityksessä ei yleensä voi ajatella sponso-rointia markkinointikeino-na, mutta olen todella tyy-tyväinen saatuamme An-na Everin kaltaisen, edus-tavan ja erittäin miellyttä-vän huippu-urheilijan yh-teistyökumppaniksemme, toimitusjohtaja Kari Hert-tua sanoo.

Everille havupuu-uutejuomasta sopimus

Anna Everi

11.6.2010

KOLUMNI n Juha Suni

MAASEUTU 11

Viime Viikkojen tapahtumat Pohjois-Satakunnassa vievät laa-jakaistapalvelujen kehitystä eri paikoissa aivan eri suuntiin. Sain osallistua apumiehenä jo kymme-nen kuukautta vanhojen ukkos-vaurioiden loppuun korjaukseen Soneran lankaverkossa Honkajo-ella.

Kotokulmamme netti on to-teutettu jo pian vuoden ajan kah-della eri tavalla. Kunnan pohjois-osassa on saatavilla sekä lankapu-helinjärjestelmän kuparilanko-jen hyödyntämiseen perustuva, yleensä hyvin toimiva ADSL-tek-niikka Soneralla, että uusi Suu-pohjan Seutuverkko Oy:n valo-kuituverkko.

TieToVerkon Vikojen kor-jaaminen tapahtuu käytännös-sä nykyisin seuraavasti: verkon omistaja teettää vikailmoitusten, vikahistorian ja harkinnan perus-teella työt keikka kerrallaan so-pimusurakointiyrityksellä. Vika pyritään korjaamaan ensin mah-dollisimman nopeilla, keveillä ja lievillä toimenpiteillä. Tänä ke-väänä on ollut valtakunnallisessa mediassa nähtävissä sanomaleh-tiuutiskuva, jossa nettiyhteys toi-mivalle maatilalle on toteutettu improvisoiden karjan laitumella käytettävien, reilun metrin kor-kuisten aitapaalujen avulla, kun puhelinjohto on vioittunut liian vaikeaksi korjata tai maakaape-loida talven ja kelirikon aikaan.

kahdessa kohTaamassa-ni vikatapauksessa toisessa osak-si kotona etätyötä tekevä erikois-ammattilainen turhautui kolmen päivän odotukseen ja luopui So-neran asiakkuudesta, maksoi lau-lujen lunnaat ja siirtyi valokuitu-verkon asiakkaaksi. Toisessa ta-pauksessa sinnikäs lankapuhe-linverkon nettiasiakas ei vähästä

hermostunut, vaan asioitsi sin-nikkäästi vanhan vuoden 2009 puolella toisen korjauspalvelus-opimuksen, Eltelin aikana ja vie-lä uuden vuoden 2010 aikana toi-sen sopimuskorjaajan, Empowe-rin aikana riittävästi.

mysTisiä ukkosen ja sala-maniskun jälkeisiä vikoja kor-jattiin vähintään puolen tusinaa kertaa. Vikaa on havaittu puhe-linjohdon kaapelissa, liittimis-sä, pylvään ylijännitesuojan kos-teussuojakotelossa ja lopulta pu-helinkeskuksessakin. Korjaustoi-menpiteiden käynnistäminen pe-rustuu siihen, että verkon omista-ja uskoo töpselien olevan oikein seinässä ja asiakkaan tosi hädäs-

sä ja tilaa palvelun paikalle huol-lolta. Tätä ennen asiakas pomp-pii puheentunnitusrobotilta toi-selle, toistelee henkilötunnus-taan ja jankuttaa olevansa tosis-saan ja järjissään. Häntä pelotel-laan aluksi aivan aiheellisesti vää-rän hälytyksen aiheuttamien kus-tannusten maksuvelvoitteella.

VaikuTTaa silTä, että ukkos-vikainen puhelinverkon netti on nyt saatu kymmenessä kuukau-dessa kuntoon. Remontti lähti hitaasti liikkeelle, koska alunpe-rin asiakkaan omat ATK-laitteet uusittiin ensin, kunhan maatilan muut välttämättömät sähkölait-teet saatiin toimimaan. Tämä ti-la ei ollut arkitoimissaan päivit-täin netin tarpeessa karjan hallin-noinnin ja tiedonsiirron vuoksi.

asiaan TarTTui lopuksi ko-kenut, viitseliäs, samalla seudul-la asuva asentaja. Hän pyysi asia-kastalosta ja yhtiöstään riittävästi resursseja ja asiaan uhrattiin päi-vittäin joka taholta moneen ker-taan se summa rahaa ja vaivaa,

mitä yhtiö on valmis vuodessa korvaamaan kuukausittaisia ne-tin puuttumisesta johtuvia hyvi-tyksiä. Asiakkaan täytyi tieten-kin menestyäkseen hankkia suo-ra keskusteluyhteys huollon ihmi-siin sen lisäksi, että hän piti pal-velusopimuksensa mukaisesti yh-teyttä kaukaiseen virtuaaliorgani-saatioon. Huoltomiesten vaihtu-essa vikahistoria ja korjaushisto-ria tuntui lopulta pysyvän tallessa vain asiakkaalla itsellään.

naapurikunnisTamme karViassa on viime päivi-nä saavutettu optiseen valokui-tuverkkoon liittymishalukkuu-den ennätys. Paikkakunta pää-si vaikeiden TV-signaaliolojen ja maantieteellisten ja väestöllis-ten tunnuslukujen vuoksi valtion maksaman erityisen tietoverkko-tuen piiriin ja kunta päätti käyttää lisäksi paljon omia varoja. Suu-ritehoisen nettiliittymän hinta on saatu maaseudun oloissa en-nätyksellisen alas ja verkon suo-rituskyky kohoaa paljon ohi kau-punkialueiden normaalin palve-lutason.

merikarViallakin on va-kava harkinnan paikka. Palvelun tarjoaja Sonera on ilmoittanut ai-keestaan luopua lankaverkon yl-läpidosta ja korvata se langatto-malla verkolla. Langaton verkko riittää toisille elinkeinoille, toisil-le ei. Heidän pohjoinen naapuri-kaupunkinsa Kristiinankaupun-ki on luonut oman kuituverkkon-sa, suomenkieliset naapurikun-nat omansa. On eri vaihtoehto-ja, mistä verrata toimintatapoja. Tämä harkinta on kunnanjohtaja Pentti Ala-Luovan mukaan juuri nyt meneillään.

Juha Suni

Tietoyhteyksien kimpussa

Asiakkaan täytyi tietenkin menestyäkseen hankkia suora keskusteluyhteys huollon ihmisiin.

ksetta maanantai – perjantai klo 8-16

a

PUUTAVARA:, runko- ja lahopuut,

nat, sahausjätteet,en purkupuu jne.

aidat eikäpuu)

tuksettamin.

e otautaaraa.

veloituksetta maanantai – perjantai klo 8-16

Alueella kameravalvonta

KAIKKI PUUTAVARA:oksat, risut, runko- ja lahopuut,sahauspinnat, sahausjätteet,hyvälaatuinen purkupuu jne.

(EI pensasaidat eikäkyllästetty puu)

Nouto veloituksettatäysin kuorminlähialueella.

Huom! Emme otavastaan muutakuin puutavaraa.

Kartanonvoima 6, 32800 Kokemäki www.kokemaenlampo.fi

KAUKOLÄMPÖ tuotanto ja jakeluPOLTTOAINE valmistus ja terminaalipalvelut

Anna Everi

Hallsia Sarkassa

Porilainen taiteilija Anna Halls on tunnettu hevosai-heita kuvaavista teoksis-taan. Tänä kesänä Hallsin hevoset laukkaavat Suo-men maatalousmuseo Sa-ran seinillä.

Näyttelyssä on esillä hii-li- ja pastellipiirroksia sekä maalauksia, joiden yhteise-nä teemana on hevonen.

– Hevonen tuntuu ole-van minun aiheeni, Halls sanioo.

– Olen viime aikoina teh-nyt tutkielmia myös lin-nuista ja koirista, jotka mo-lemmat viihtyvät hyvin he-vosen seurassa, taiteilija sa-noo.

Hevosia! -näyttely 10.6.-31.8.2010, Suomen maata-lousmuseo Sarka

kesällä11.6.201012 MAASEUTU

Milla Majander

Alkukesäisen makkarates-tin olosuhteet olivat otol-liset, sillä kunkin testi-ryhmäläisen grillikausi oli vastikään korkattu, eivät-kä navat olleet täyttyneet makkaroista vielä montaa-kaan kertaa. Testiin päätyi-vät Satakunnassa valmiste-tut grillimakkarat

Makutuomareiden mak-karansyönnin taustat vaih-telivat. Kokeneimmak-si tunnustautui Veli-Matti Salo, jonka elämään mak-kara on kuulunut arviolta 28 vuoden ajan. Johannes Wesslinille kaksi jauho-makkaraa kesässä on riittä-nyt muutaman vuoden ajan mainiosti.

– Olen myöhäisherän-näinen atrillimies. Kaka-rana en syönyt makkaraa lainkaan. Ja vieläkin atrilli on parempaa kylmänä kuin grillattuna, mies vannoo.

Testiryhmän ainoa naisedustaja Kaija Tikka on ehkä kerran elämässään ostanut makkarapaketin omasta tahdostaan.

– Tyydyn sijaiskärsijäk-si ja syön sitä merkkiä, mi-tä käsketään ostaa, jauho-makkaran kannattajak-

si tunnustautuva Tikka myöntää.

Neljä rinnakkainGrillillä tirisi sulassa sovus-sa neljän eri satakuntalais-valmistajan grillimakkaraa; Vataja, Kivikylä, Liha-Pek-ka ja Kivikylän kanssa yh-teistyössä valmistettu Yy-teri. Pieteetillä numeroidut kesäherkut pilkottiin sopi-vasti kärventyneinä suupa-loiksi ja maistelu sai alkaa. Ensimmäisenä huuliin hei-tetty Yyterin makkara avasi pelin tasapaksusti.

– Makkaralta maistuu, ei mitään spesiaalia, huikkaa Tikka.

– Tällaista voisi syödä Äs-

sien pelissä, aika tavalliselta maistuu, Salo arvioi.

Helpoksi ja vivahteeltaan lauantaimakkaraksi Yyterin makkaraa kuvaileva Wess-lin yhtyy lopulta kuoren

Satakuntalaiskärkkärit koetuksella

Satakuntalaismakkaroiden makutesti oli Veli-Matti Salolle, Johannes Wesslinille ja Kaija Tikalle silminnähden vakava asia.

Ei ole aivan sama, mitä makkaraa kärvennät hiilillä.

Maistui vanhalta kunnon lenkki-makkaralta.

kritisointiin.– Kuori oli niin paksu,

että loppujenlopuksi se oli ainut, mikä makkarassa maistui.

Seuraava uhri Huilun-

tuhti kirvoittaa Wesslinin ja Tikan makunystyrät eri taajuuksille.

– Tasapainoinen ja hyvä maku. Voisin syödä uudes-taankin. Ja jos oikein rie-

kesällä 11.6.2010MAASEUTU 13

Maalaistuote Vataja OyA-luokan täyslihagrillimakkaraLihapitoisuus n. 78 %Nitriititön, jauhoton, maidoton, mausteeton, soijaton”Peruskyrsä.”

Yyterin makkara, yhteistyössä Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n kanssaA-luokan makkaraLihapitoisuus 75 %”Ässien pelimäinen, lempeä ja samettinen.”

Kivikylän HuiluntuhtiA-luokan grillimakkaraGluteeniton ja laktoositonLihapitoisuus 87 %”Maistuisi, jos olisi henkselit – ukkomakkara. Lihaisa.”

Liha-Pekan grillimakkara, WinNova Länsirannikon koulutus OyLihapitoisuus 59 %”Rasvatappi. Ei toimi sinapitta. Mössömäinen.”

■

■

■

■

Satakuntalaiskärkkärit koetuksella

Satakuntalaismakkaroiden makutesti oli Veli-Matti Salolle, Johannes Wesslinille ja Kaija Tikalle silminnähden vakava asia.

haannun, voisin jopa ostaa kaupasta, Tikka toteaa.

Wesslinin makuelämys-tä laimentaa luunpalat sat-tumina.

– Aika suolaisaa oli ja pu-

raistessa kuului rasvainen napsahdus. Jos mulla oli-si henkselit, niin varmaan maistuisi, ukkomakkarak-si Huiluntuhtia tituleeraa-va Wesslin sanoo.

Salolle Huiluntuhti tuo mieleen suosikkinsa Kaba-nossin. Lautasilla odotta-va WinNovassa valmistet-tu Liha-Pekan herättää tes-tiryhmässä ennalta eniten

kiinnostusta.– Maistui vanhalta kun-

non lenkkimakkaralta, jo-ta muksuna grillattiin sau-nassa puukiukaalla. Mais-tui maukkaalta. Pakkauk-sen mukaan vähiten rasvaa, mutta tähän mennessä ras-vaisimman makuinen, Salo kuvailee.

– Itsetehdyn makkaran tunnelmaa, eikä maistunut lainkaan teolliselta, Tikka sanoo.

Viimeisenä maisteluun pääsi Vataja, joka ei toisaal-ta herättänyt suuria tun-teita, mutta maistui perus-makkaralta.

– Toimiva ja monivivah-teinen oluen ystävä hyväl-lä jälkimaulla, Wesslin ku-vailee.

Pitääkö makkaralta enempää vaatiakaan? Yh-teenvetona testiryhmä lis-taa jokaisen lihaisaksi pe-rusmakkaraksi. Parhaaksi ylsi lopulta Kivikylän Hui-luntuhti.

– Liha-Pekan makka-ra oli selvästi erimakuinen

kuin muut. Kaikki kaipaisi-vat jotain maustetta sekaan, testiryhmä summaa.

Kolmikon makkarake-sä on nyt virallisen juhlal-lisesti korkattu oman maa-kunnan kyrsillä.

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

VAMMALAN

HYÖTYKERÄYS OYKIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

kesällä11.6.201014 MAASEUTU

Kaksi lounaisen Suomen riistanhoitopiiriä vastus-tavat ympäristöministeri-ön tekemiä linjauksia Sel-kämeren kansallispuiston metsästysasioissa.

Satakunnan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirit ovat huolissaan metsästyk-sen ja eläinkantojen tehok-kaan sääntelyn jatkumises-ta Selkämeren kansallis-puistossa.

– Mikäli puisto peruste-taan ympäristöministeriön laatiman lakiesityksen mu-kaisesti, metsästyksen jat-kuminen alueella on hy-vin kyseenalaista, vaikka yleisesti näin on esitetty, piirit huomauttavat.

Piirien mukaan harmaa-

hylkeen kohdalla lakiehdo-tuksessa esitetty menettely lisäisi huomattavasti lupa-hallintoon liittyvää byro-kratiaa, koska metsästys-lupien myöntäminen pe-rustuisi entistä enemmän osoitettujen vahinkojen torjuntaan. Lisäksi viime käden päätäntävalta hyl-jeasiassa on lakiesityksessä annettu Metsähallitukselle, jonka päätöksentekokritee-reistä ei ole ennakkoon an-nettu tietoa.

Riistanhoitopiirit vas-tustavat myös lakiesityk-sen kohtaa, jossa metsäs-tyslain 7 § mukainen Suo-men kansalaisen metsäs-tysoikeus valtion yleisil-lä vesialueilla rajattaisiin

puistossa koskemaan vain muutamia nimettyjä luo-toalueita. Riistanhoitopii-rien mielestä tällä heiken-nettäisiin merkittävällä ta-valla suomalaisten lakisää-teisiä oikeuksia huomatta-van suurella alueella.

Riistanhoitopiirit pahek-suvat myös sitä, että ympä-ristöministeriö ei ole kuul-lut piirejä puiston valmis-telun yhteydessä metsäs-tykseen ja eläinkantojen sääntelyyn liittyvissä kysy-myksissä.

Satakunnan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirit jättivät Selkämeren kansal-lispuistoa koskevasta laki-esityksestä lausuntonsa ku-luvalla viikolla.

Riistaväki kritisoi suojelusuunnitelmaa

Läskiä paloi PorissaLäskillä lukutaitoa -kam-panja tuotti Porissa 14 310 euroa. Alkupunnituksissa helmikuussa kävi 457 ja loppupunnituksiin pinnis-ti 259 henkilöä. Tähän lop-puponnistukseen halusi 60 prosenttia startanneista.

Kampanjan valtakunnal-liset tulokset valmistuvat kesäkuun puolivälissä ja niistä tiedottaa THL.

Läskillä lukutaitoa -kam-panjan loppupunnituksis-sa on Porissa käynyt 259

henkilöä, jotka pudottivat painoaan yhteensä 954 kg. Laihdutustalkoisiin osallis-tui 215 naista ja 44 meistä. Naisten paino putosi keski-määrin 3,3 kg ja miesten 5,6 kg. Kampanjan alkupunni-tuksissa helmikuussa Poris-sa kävi 457 henkilöä.

Tuntemattomana pysyt-televä lahjoittaja on luvan-nut jokaisesta pudotetus-ta kilosta 15 euroa Nepa-liin lukutaitotyön hyväk-si. Porista rahaa kertyy 14

310 euroa.Lahjoittaja oli toivonut

seurakuntien apua punni-tustalkoisiin. Valtakunnal-lista kampanjaa hoitaa Ter-veyden ja hyvinvoinnin lai-tos THL. Ulkoasiainminis-teriö seuraa varojen käyttöä Nepalissa. Myös Kirkon Ul-komaanapu tukee kampan-jaa.

Jo 10 000 eurolla voidaan Nepaliin rakentaa viiden luokkahuoneen koulu. Yh-den kilon lahjoituksella eli 15 eurolla saadaan esimer-kiksi koulukirjat yhdelle lapselle koko vuodeksi.

Valtakunnallinen tulos selviää kesäkuun puolivä-lissä.

Miten kansa ottaa pai-nonkevennyksen tavak-seen, on varmaan kysymys erikseen.

kesällä 11.6.2010MAASEUTU 15

Hopsis kopsis polleamus – kirjoituskilpailu hevosesta

Latinan tunnilla opettaja kysyi, mitä hevonen on la-tinaksi. Neuvokas opiske-lija ei jäänyt pulaan vaan kehitti vastauksen: Hopsis kopsis polleamus.

Hevosaiheinen kirjoitus-kilpailu Hopsis kopsis pol-leamus kutsuu hevosten ys-täviä kilpasille. Kilpailussa kootaan hevosiin liittyviä muistoja, ajatuksia ja ko-kemuksia tositarinoiden ja kaunokirjallisten teks-tien muodossa. Aikaa kir-joitusten lähettämiseen on 31.1.2011 saakka. Kilpailun järjestäjinä ovat Maaseu-dun Sivistysliitto, Suomen Maatalousmuseo Sarka ja Maaseudun Tulevaisuus.

Kertomusten sarja kut-suu kirjoittamaan hevo-siin liittyvistä tapahtumis-ta, muistoista ja kokemuk-sista. Tekstit voivat käsitel-lä hevosia työssä tai sodas-sa, ratsuna tai ravien san-karina. Voi myös kertoa hevosten kasvattamises-ta, hoitamisesta, jalosta-misesta ja valmentamises-ta. Hevosten luonne, oikut, uskollisuus ja persoonalli-suus antavat aiheita tekstei-

hin. Kertoa voi myös omis-ta tunteista ja kokemuksis-ta – siitä, mitä on hevosten kanssa havainnut ja oppi-nut. Näkökulma on vapaas-ti valittavissa, kunhan he-vonen on pääosassa. Arvi-oinnissa kiinnitetään huo-miota muistikuvien rikkau-teen ja omakohtaisuuteen sekä kerrontatavan omape-räisyyteen.

Kaunokirjalliseen sar-jaan voi osallistua novel-lein, kertomuksin tai ru-noin, joiden aihepiiri liit-tyy hevoseen. Tekstit arvi-oidaan kaunokirjallisin kri-teerein.

Tarkemmat ohjeet kilpai-luun osallistumisesta löyty-vät nettisivuilta www.msl.fi/kulttuuritoiminta tai www.sarka.fi. Kilpailun esitettä voi tilata postitse Maaseu-dun Sivistysliitosta ja Sar-ka-museosta.

Palkintoja 10 000 euroaParhaille teksteille jaetaan palkintoina 10 000 euroa, josta kummankin sarjan voittaja saa 2 000 euroa. Lo-put palkintosummasta tuo-maristo jakaa harkintansa mukaan. Kilpailun tulok-set julkistetaan toukokuus-

sa 2011. Parhaista teksteis-tä on tavoitteena julkais-ta kirja. Kaikki kilpailutyöt tallennetaan Sarka-museon arkistoon.

Kilpailun tuomaristoon kuuluvat puheenjohtajana metsänhoitaja Pekka Ai-raksinen ja jäseninä kirjai-lija Kirsti Manninen, juon-taja Riitta Väisänen, hevos-talousasiamies Maarit Holl-mén, päätoimittaja Lauri Kontro, näyttelypäällikkö Mia Juva, kulttuuritoimen-johtaja Liisa Heikkilä-Palo ja kustannustoimittaja Rai-ja Kallioinen.

Kilpailussa on kaksi sarjaa – tosipohjaiset kertomukset ja kaunokirjallinen sarja.

LUSTO/Jukka Silvast

Silloin kun kesäpäivä hehkuu, on aikaa vaikka löhöillä ahon laidassa heinä suussa, katsella taivaalle, tämä kirja saattaisi olla oiva apu jotain lisää janoavalle. Siis tapauk-sessa, että joku haluaisi oikein käyttää tuon tyhjän het-ken hyödyksi. Pilvibongarin taskuopas kun saattaisi ker-toa, mitä siellä taivaalla sillä hetkellä näkyy.

Kirja on taskukoon julkaisu, joka kulkee mukana. Ihmi-sillä aina on ollut taipumus hankkia erilaisia tietojulkaisu-ja, on lintukirjaa, matelijat, nisäkkään ja nilviäiset, ja kaik-ki kesälomalle ihmeteltäväksi.

Tuo opas sinällään merkintäpaikkoineen on jotain bon-gaukseen liittyvää, pistekeräystä ja vastaavaa, mutta voi-han kirjasta poimia käsitteitä pilvistä, joita voi tunnistaa nimillä. Kirja kertoo 46 erilaista tapausta. Kymmenen pää-lajia on jaettu alalajeihin ja lisäpilviin. Pilvien ”kummise-tä” kuulemma on ukkospilvi.

Maanviljelijöille pilvien tunnistaminen saattaa olla jo-pa avuksi, ellei Ilmatieteenlaitos ole täyttänyt ennustelaa-ria. Mutta tämä pilvien tähyily voisi olla sellaista kesäki-vaa kenelle tahansa.

Ollaan sitten vaikka laiturilla, veneessä, maalla tai il-massa, onhan niitä pilviä aina tuijotettu. Tuolta nousee sade...

Pilviasiantuntijaksi kirjan avulla

Pilvibongarin taskuopasGavin Pretor-PinneyAtenas. 112Suom. Ulla Lempinen(Pilvenpalvonta-seuran virallinen julkaisu)

SeuraavaMaaseutu

13.8.

tiina ahonen

maaseutu11.6.201016 MAASEUTU

Saparofestarit Huittisssa on ruokaketjun eri toimijoi-den yhteinen voimannäy-te perjantaina ja lauantai-na 9.-10.heinäkuuta. Suo-men Sikayrittäjät, Satafood, lihatalot Korpela ja Kiviky-lä, Saarioinen, Hartwall se-kä Okra-maatalousnäytte-ly 2010 Oripäässä odotta-vat yli 70 000 kävijää saman viikonlopun aikana. Sapa-rofestarit kruunaa kauniin päivän maalla. Huittisissa tapahtuu!

Kauan odotettua festa-risäpinää saadaan vihdoin Huittisiin. Huittisten Seu-rahuoneen alueella vietet-tävässä tapahtumassa nau-titaan monipuolisesta mu-siikista ja maittavasta gril-liruoasta. Festariväkeä odo-

tetaan saapuvaksi kauem-paakin ja eri ikäluokista. Tämä johtuneekin siitä, et-tä musiikkia on tarjolla lai-dasta laitaan. Tapahtuma-promoottori Riki Huhta-lan sanoin, ”Suomipoppia ja -rokkia, iskelmää, kun-non heviä, saksalaistyyp-pistä torvisoittoa.”

Nimi HuhtalaltaSaparofestari sai nimensä promoottori Riki Huhta-lalta. Hän on ollut mukana järjestämässä isoja festa-ritapahtumia ympäri Suo-mea. Nimeä lähdettiin työs-tämään siitä, että Huittinen tunnetaan hyvänä kauppa-kaupunkina, jossa possu ja saparo kasvaa. Saparo on

sopivan veikeä kuvaamaan samalla myös huittislaista hulluutta.

Tapahtumalle hyvää tun-nelmaa luodessa juontajak-si valittu Veepee Lehto on loistava valinta, sillä hänes-sä on tilannesilmää ja imp-rovisaatiota samassa pake-tissa. Veepeen lisäksi pos-suisäntänä ja grillimesta-rina toimii Vampulan oma Martin Ylikännö. Perjan-taina aloitetaan näyttäväs-ti, sillä illan aikaan esiin-tyvät lukuisat artistit. Ul-koteltoissa soittavat Femu Brass Band, Aino ja Reino Klubi featuring Pauli Han-hiniemi. Myöhemmin Seu-rahuoneen sisätiloissa tun-nelman räjäyttää kattoon Peer Günt.

Lauantai on toivoa täyn-nä, sillä Huittisissa on ko-ko päivän festaria kerrak-seen. Lauantain maksutto-massa lastentapahtumassa esiintyy Satu Sopanen Tut-tiorkestereineen ja vallat-toman vauhdikas Pellekai-ja Pum -trio. Onneksi hy-vä sää on laitettu tilauk-seen, sillä Huittisissa viih-tyy koko perhe. Illan rien-toihin lauantaina johdat-tavat Femu Brass Band ja Suurlähettiläät. Kun tans-sijalka vipattaa lauantaieh-toona, siihen on lääke: Pa-si Vainionperä. Tunnelmaa ei tule puuttumaan tästä ta-pahtumasta.

Eila Törmäelinkeinojohtaja, Huittinen

Saparofestivaali tekijöiden voimannäyttöMetsäntutkimuslaitoksel-ta muistutetaan, että rus-komäntypistiäisen toukat ovat kuoriutuneet ja otol-linen torjunta-aika loppuu pian. Alueilla, jossa pisti-äistuhoja on odotettavissa, tulisi mäntypinot kuljettaa metsävarastoista heti pois.

Helleaalto nopeutti rus-komäntypistiäisen kuoriu-tumista ja toukkien kasva-essa otollisin torjunta-ai-ka kuluu nopeasti ohi. Tu-hoja ei vielä juurikaan näy, koska pienet toukat syövät vain vähän. Kesäkuun puo-leen väliin mennessä toukat kasvavat niin isoiksi, että neulasten syönti alkaa nä-kyä selvästi. Silloin on kui-tenkin torjunnan kannalta optimaalinen aika ohi.

Nopeasti edennyt kevät

kiihdyttää myös kaadetussa puutavarassa elävien kaar-nakuoriaisten kehitystä. Männyn kaarnan alla elä-vät pystynävertäjät lentä-vät kuoriuduttuaan elävien puiden latvoihin ja kaivau-tuvat ravinnon ottoon ver-sojen sisään. Versot kuih-tuvat ja puiden kasvu heik-kenee.

Ötökkälaki edellyttää mäntypinojen poistamista metsästä ennen heinäkuu-ta. Mäntypistiäisten vaivaa-milla alueilla on kuitenkin erityisen tärkeää saada pi-not pois metsistä jo ennen kesäkuun puoliväliä, kos-ka niissä kehittyvät pysty-nävertäjät aikuistuvat läm-pimän kevään takia etu-ajassa.

Ruskomäntypistiäisten torjunta ajankohtaista

maaseutu 11.6.2010MAASEUTU 17

LUSTO/ Vesa-Pekka Järvelä

Tuhansien järvien maan vesistöt ovat puhtausluokitukseltaan hy-vin eritasoisia. Karvianjoen vesis-töalueen alaosaan kuuluva Valk-järvi on vilkkaasta vapaa-ajana-sustuksesta huolimatta edelleen vedenlaadultaan valtakunnan parhaimmistoa.

Ensimmäiset kesämökit osit-tain Siikaisten puolelle ulottuvan Valkjärven rannalle rakennettiin jo 1940-luvulla. Tuolloin keskisy-vyydeltään vain noin kolmimetri-nen järvi oli erinomaisessa kun-nossa ja sen vettä käytettiin pit-kään talousvetenäkin.

Lähdepitoinen pohjaNykyisin loma-asuntoja puolen tunnin ajomatkan päässä Poris-ta sijaitsevan järven rannoilla on noin 200. Valkjärven puhtaus on perustunut pitkälti järven lukui-siin lähteisiin. Asutuksen myötä vedenlaatukin on asteittain hie-

man heikentynyt. Silti Valkjär-vi on tänäänkin puhtaampi kuin useimmat muut.

– Tuntuu hienolta viettää aikaa näin upean vesistön äärellä. Kirk-kaan veden liplatellessa ja laulu-joutsenten kaartaessa yli järven tuntee itsensä jotenkin etuoikeu-tetuksi, Eija Pöysti ja Eero Ing-ström kertovat.

Tiiviisti mökkielämää Valkjär-ven maisemissa viettävästä pa-riskunnasta tuli kesä-pomarkku-laisia vuonna 1983. Pöystin van-hemmat hankkivat huvilan lähin-nä hyvien kulkuyhteyksien ja ly-hyen etäisyyden vuoksi.

– Vanhempani kyllästyivät Kus-

tavin saaressa sijainneen kesän-viettopaikan vaikeakulkuisuu-teen. Varmasti Valkjärven hyväl-lä maineella ja kirkasvetisyydellä-kin oli kuitenkin jokin osuus pai-kan valintaan.

Asenteet paranevatVuosien varrella varsinkin li-sääntyneen vapaa-ajanasutuksen aiheuttama kuormitus kohdistui suoraan vesistöön. Näin ravinteet pääsivät rehevöittämään kallisar-voisia rantavesiä. Vähitellen mök-

kiläiset havahtuivat tilanteeseen. 80-luvun puolivälissä vahvistettu moottoriveneiden käyttörajoitus

oli kohennustoimenpiteiden al-kusoittoa. Jo vuosia sitten järven rannoilta katosivat mattolaiturit-kin. 2000-luvulla tullessa Valkjär-veen on kohdistettu muun muas-sa vedenlaadun tarkkailua, hoito-kalastuksen tehostamista ja saos-tusaltaiden rakentamista.

– Testitulostenkin mukaan mökkiläisten asenteet ovat on-neksi jo takavuosia paremmal-la tolalla. Vaikka valkjärveläisillä riittää vastuuta omasta ainutker-taisesta ympäristöstään, muuta-maa toimenpidettä ei voi ymmär-tää. Erityisesti täydellisesti vedet sekoittavaa ruoppausta ja ranta-alueiden kaivamista on vaikea hy-väksyä, Pöysti ja Ingström painot-tavat.

Runsaasta asustuksesta huoli-matta Valkjärven yleisilme on tä-näänkin rauhallinen. Kalastuk-sen ja ravustuksen kannalta jär-ven pH-arvo on erinomainen.

– Järven rapukannan ovat kui-tenkin tuhonneet rutot. Valitetta-

vasti ihmisellä on todennäköises-ti siinäkin sormensa pelissä.

Kirkasvetisen lumoissaMeren tuoksuun tottuneet Eija Pöysti ja Eero Ingström ovat ymmärtäneet puhdasvetisen järven arvon. Valkjärven laatua ihastelevat myös kaukaa menneet vieraatkin.

Pomarkun Valkjärvi on yhä yksi Länsi-Suomen puhtaimmista järvistä.

Poikeljärven keikasta on tullut jokakesäinen perinne. INFO

Valkjärvi Pohjois-Satakunnassa Po-

markun ja Siikaisten rajamailla. Järvi kuuluu Karvianjoen ve-

sistöalueen alaosaan Valkkiojan valuma-alueeseen.

Valkjärven pinta-ala on 335 hehtaaria, keskisyvyys 2,9 met-riä

Mannerrantaviivaa 17,5 ki-lometriä ja kokonaisrantaviivaa 26 kilometriä, vesipinnan kor-keuden vaihteluväli +51,30– +51,90.

Järven pintaa on laskettu tiettävästi kahdesti; 1860-luvul-la ja 1900-luvun alussa.

Valuma-alueeltaan pieni ja veden virtaama-aika pitkä, noin 2,5–3,5 vuotta

■

■

■

■

■

■

Tuntuu hienolta viettää aikaa näin upean vesistön äärellä.

maaseutu11.6.201018 MAASEUTU

Hevosen rooli on muuttu-nut 1950-luvulta näihin päi-viin tultaessa maa- ja met-sätalouden työjuhdasta ur-heilu- ja harrastuskumppa-niksi sekä osaksi monipuo-lista yritystoimintaa. Myös määrä on kolminkertaistu-nut kolmen vuosikymmen aikana. Kasvavalla hevos-taloudella siihen liittyvine toimialoineen on tällä het-kellä tärkeä merkitys maa-seudun yritys- ja elinkeino-toiminnan monipuolista-misessa. Hevosten määrän, joka on nyt noin 75 000, ar-vioidaan edelleen kasvavan

1 000–2 000 yksilöllä vuo-dessa.

Uusia ihmisiä mukaanAlan kasvu tarkoittaa muun muassa sitä, että harrasta-ja- ja yrittäjäjoukkoon tu-lee jatkuvasti uusia ihmisiä, joiden kokemukset ja tieto hevosista ja alan toiminnas-ta yleensä voivat olla melko vähäisiä. Tämä sekä kasvu sinällään tuo monenlaisia haasteita, joista ensisijainen on hevosten hyvinvoinnin varmistaminen. Lisäksi maankäyttö- ja ympäristö-

kysymykset nousevat mer-kittäviksi varsinkin silloin, kun toimitaan kaupunkien ja taajamien läheisyydes-sä. Talleja saatetaan perus-taa liian pieneen tilaan tal-litoiminnan luonteeseen ja vaatimuksiin sekä hevosen liikkumisen ja harjoittami-sen vaatimaan tilatarpee-seen nähden. Pellottomien tallien ongelmana on her-kästi lannan jatkokäsittely ja loppusijoitus.

Ympäristö tarkasteluunKuluvan vuoden loppuun saakka Lounais-Suomessa toteutettavan Tehoa maa-talouden vesiensuojeluun -hankkeen yhteydessä on tehty myös hevostoimin-nan ympäristökysymyksiin liittyvä selvitys.

Mahdolliset valumat lan-tavarastoista ja jaloittelu-tarhoista ovat keskeisim-piä hevostoiminnasta ve-sistöihin kohdistuvia ym-päristövaikutuksia. Valu-mia voi syntyä myös he-vosten harjoittamiseen ja kilpailuttamiseen käytettä-viltä alueilta. Lantahuollon ja jaloittelutarhojen puut-teellinen hoito näkyy kui-tenkin ensimmäisenä epä-siistinä ympäristönä ja on näin epäedullinen käynti-kortti yritykselle ja koko toimialalle.

Hevosenlanta, kuten muukin lanta, tulee ensi-sijaisesti pyrkiä hyödyntä-mään lannoitteena ja or-gaanisena materiaalina pel-to- ja puutarhaviljelyssä ja tähän tarkoitukseen se suu-rimmaksi osaksi päätyykin. On kuitenkin paljon talleja, joilla ei ole peltoa lainkaan ja jos onkin, ne ovat useim-miten tarhoina ja nurmivil-jelyssä, jolloin levitysala ei itsellä riitä.

Lannalle osoiteLannan vastaanottoon ha-lukkaita viljelijöitä saattaa olla vaikea löytää johtuen monestakin syystä esimer-kiksi käytetystä kuivikkees-ta, sen laadusta ja määräs-tä. Turvelanta kompostoi-tuu nopeasti ja soveltuu myös suoraan peltoon le-vitettäväksi, eikä kuivik-keen suuri määrä ole hai-taksi. Sille löytyy yleen-sä vastaanottajia, mikä on-kin ohjannut turpeen sel-vään yleistymiseen hevos-tallien kuivikkeena. Viljeli-jät eivät mielellään ota pel-loilleen lantaa, jossa kuivi-ke on puuperäistä. Puru- ja kutterilanta kompostoitu-vat hitaasti ja kuluttavat ha-jotessaan maan typpivaro-ja. Lannassa ilman riittävää kompostointia itävänä säi-lyvät hukkakauran ja mui-

den rikkakasvien siemenet ovat myös esteenä lannoi-tekäytölle. Kasvava hevos-määrä tuottaa lantaa, jon-ka lannoitehyöty olisi saa-tava käyttöön sekä talou-dellisuuden että ympäris-tön kannalta. Parhaita esi-merkkejä tallien ja maati-lojen välisestä yhteistyöstä ovat sopimukset, joissa vil-jelijä toimittaa tallille rehut ja vie tallin lannat pelloil-leen tai varastoon.

Lannan varastointia ja peltolevitystä säädellään mm. nitraattiasetuksella. Säädökset koskevat myös hevostallin pitäjää.

Hevosenlantaa kompos-toivia ja lopputuotetta vi-herrakentamiseen ja maan-parannukseen markki-noivia yrittäjiä löytyy jon-kin verran.

Lantaa voidaan hyödyn-tää energiaksi. Biokaasu-

laitoksien mädätysproses-seihin sopii myös hevosen kuivikelanta, joskaan se ei tuota kaasua siinä mää-rin kuin esimerkiksi lie-telanta. Lannan polttami-sesta energiaksi on maas-samme keskusteltu ja väi-telty jo useampia vuosia. Suomessa hevosen kuivi-kelanta tulkitaan tässä nä-kökulmassa eläinperäisek-si jätteeksi, jonka polttami-nen jätteenpolttoasetuksen mukaan on sallittua vain polttolaitoksissa, joissa on jatkuvatoiminen savukaa-sujen puhdistus ja päästö-mittaus. Toistaiseksi lan-nanpoltto on talli- ja tila-tasolla taloudellisesti mah-dotonta.

Siivous eduksiJaloittelutarhoja suunni-teltaessa ja rakennettaessa

Hevonen ja ympäristö sopusointuun

maaseutu 11.6.2010MAASEUTU 19

Tapahtuma on osa Pro Ag-ria Satakunnassa käynnissä olevaa maakunnallista he-vostalouden hanketta Sa-takunta Hummaa, joka to-teutetaan Satakunnan kas-vavan ja kehittyvän hevos-talouden tueksi.

Hummaillaan tapah-tumapaikkana lauantai-na 21.8. on Porin ravira-ta, jonka alueella esitellään hevosharrastusta laidasta laitaan. Esillä on hevosia, hevostalousyrittäjiä, ja- harrastajia Satakunnasta ja maakunnan ulkopuolel-ta. Tapahtuman kohderyh-mänä ovat lähialueiden ny-kyiset ja tulevat hevoshar-rastajat, sekä hevosista ja hevosiin liittyvistä toimi-aloista kiinnostuneet.

Toiminnallista ohjelmaa on raviradalla, sekä katso-mo- ja tallialueella. Radalla nähdään mm. vauhdikkai-ta ravilähtöjä, kouluratsas-tusta ja hevosten korkeus-hyppykilpailu. Tallialueella pääsee mm. tutustumaan talleihin, kengitykseen ja valjastukseen, sekä itsekin harjailemaan ja rapsutte-lemaan hevosia. Katsomo-alueella on mahdollisuus nousta hevosen selkään tai rattaille, sekä tutustua mo-ninaiseen joukkoon hevos-talouden parissa toimivia yrittäjiä ja sidosryhmiä.

Elokuussa Hummaillaan”Hummaillaan” –tapahtuma kokoaa elokuussa hevosalan harrastajia ja harras-tuksesta kiinnostu-neita Poriin.

riittävän koon lisäksi olisi suotavaa, että huomioitai-siin paremmin maapohjan rakenneratkaisut, salaojitus ja mahdollisesti jopa valu-mavesien käsittely. Suunni-telmallinen tarhan rakenta-minen on todennäköisesti pitkällä tähtäimellä edulli-sempaa kuin pintojen uu-siminen, johon liittyy sekä poistettavan maa-aineksen hävittäminen että uuden materiaalin hankkiminen. Jaloittelutarhojen ravinne-valumia pystytään vähen-tämään paljon yksinkertai-sesti siivoamalla tarhoista lannat riittävän usein. Sii-voamistarve tiedostetaan talleilla jo hyvin.

Imagoon kirkkauttaSatakunnassa ja Varsi-nais-Suomessa näkee erit-

täin vähän lehmiä ja lam-paita laitumilla. Hevosil-la onkin nykyään kasvava rooli myös maiseman- ja luonnonhoitajina. Ne luo-vat myönteistä mielikuvaa maaseudusta sekä hyvinä laiduntajina hoitavat luon-nonlaitumia ja perinnebio-tooppeja.

Ympäristöasioihin pa-nostamisen pelätään aihe-uttavan paljon rahaa vaa-tivia investointeja, mikä ei välttämättä pidä paikkaan-sa. Myönteisiä ratkaisuja edesauttaisi, että tietoa esi-merkiksi erilaisista raken-tamisratkaisuista olisi hel-posti saatavilla. Myös yh-teistyökumppaneiden etsi-minen koetaan vaikeaksi. Erilaisten innovaatioiden, yhteistyömallien ja verkos-toitumisen edistämiseksi tarvitaan edelleen hevos-

alan, maatalouden ja maa-seudun kehittämiseen liit-tyvien toimijoiden yhteis-työtä.

Hevosten hyvinvointi on alan toiminnan lähtökoh-ta ja menestymisen edelly-tys. Talli- ja koko hevostoi-minnan ympäristöasioista ja muista toiminnan puit-teista huolehtiminen on osa hevosten, mutta myös hevosten kanssa toimivien ihmisten hyvinvointia sekä merkittävä osa yritysten ja koko alan imagoa.

Maarit HollménjärjestöagrologiMTK-Satakunta

Tiina aHonen

maaseutu11.6.201020 MAASEUTU

UUTUUS: Suomi 440 RDL

TARJOUS alk. 4350 ,-

UUTUUS:Suomi 520

TARJOUS 1680 ,-

maaseutu 11.6.2010MAASEUTU 21

Leena Roskala

Kevään luokkaretket tarjoavat muistoja, kokemuksia ja oppia. Porin Koivulan koulun elämyk-sellinen kevätretki suuntautui Merikarvialle Koivuniemen Her-ran MuuMaahan. MuuMaa-koti-

eläintarhassa erityiskoulun oppi-laat pääsivät kukin omien kyky-jensä mukaan hoitamaan vanho-ja alkuperäisiä suomalaisia koti-eläinrotuja: nupoa kyyttöä, pien-hevosta, lammasta, vuohta ja maatiaiskanoja.

Lähelle eläimiä

Koivulan koulun oppilaat ovat eriasteisesti kehitysvammaisia eskari-ikäisistä 9-luokkalaisiin. Osalla on laaja-alaisia neurologi-sia kehityshäiriöitä.

– Koululaiset ovat päässeet täällä lähelle eläimiä. Päivään on

mahtunut erilaisia ääniä, tuoksu-ja ja näköhavaintoja, kertoo opet-taja Ulla Rintala, jolla on ohjat-tavanaan vaikeimmin vammaiset oppilaat.

Teinikanoiksi kasvaneet pää-siäistiput, samoin puput ja tiput kiinnostivat pehmeydellään. Nii-tä saivat ja uskalsivat myös pie-nimmät silittää. Pienet porsaat juotettiin itse lypsetyllä lehmän maidolla. MuuMaan eläimet ovat ammattilaisia ja osaavat olla rau-hallisia ja joustavia lasten kanssa. Jokainen joka uskalsi, sai kokeil-la lypsämistä ja valmistaa kaaka-on tuoreeseen maitoon.

– Erityiskoululaisten kanssa aistit ovat tärkeitä. Täällä on usei-ta eri kohteita, joissa on monen-laisia mahdollisuuksia oppia. Op-pilaat saavat paljon, sen mukaan mitä pystyvät vastaanottamaan. Lisäksi maisema on upea ja maa-tilan emäntä on aivan mahtava, Ulla Rintala kehuu.

EtukäteiskuvitteluaKolme luokallista Koivulan kou-lun oppilaita kulkivat päivän mit-taan rastilta toisille. Osa ryhmäs-

tä oli autistityyppisiä koululai-sia, jolloin matka vaatii runsaas-ti myös esityötä. Päivän kulku on kuvitettu etukäteen paperille. Opettaja Outi Kraapo kiittelee luokkaretken antia ja ilmapiiriä.

– Tapasimme erilaisia eläviä olentoja ja aistimme uusia eri-

laisia asioita. Harva kaupungissa näkee näitä maatilan eläimiä lain-kaan. Katsoimme eläimiä ihan kä-destä pitäen. Etsimme matoja ka-noille, juotimme possuille mai-toa. Syötimme lampaille leipää. Moni kokeili lypsämistäkin, Outi Kraapo kuvailee luokkaretkeä ko-konaisvaltaiseksi kokemukseksi.

Kevätjuhlassa Koivulan koulun oppilaat saavat portfolion kou-luvuodestaan. Sen avulla oppi-laat voivat käydä läpi kouluvuot-ta vanhempien kanssa, myös il-man puhekykyä.

Kaikkiaan eläinlajeja kotieläin-tarhassa on noin 25.

Lämmin maito tirskahtaa kädelle. Iloa kokemisesta ja oppimisesta.

on kokonainen kokemusKoivulan koulun oppilaat saivat kotieläintarhalla virikkeitä.

Erityiskoulu-laisten kanssa aistit ovat tärkeitä.Luokkaretki

Kevätretki jää kävijöiden mieleen. Kosketus lisää aina elämyksen ulottuvuutta.

maaseutu11.6.201022 MAASEUTU

LUSTO/Jukka Silvast

Sampo-puimureiden os-tajat on koulutettu käyt-tämään laitteitaan ainakin 1960-luvulta lähtien Poris-sa. Kun viime viikolla uusi Koulutus- ja Juhlatalo Me-kani vihittiin Porissa Sam-po-Rosenlewilla käyttöön uusien 600 neliön teolli-suustilojen kanssa, tehdas siirtyi samalla uuteen ai-kaan.

Suomalaisten, ruotsa-

laisten ja norjalaisten osta-jien kouluttaminen on ar-kea, mutta teollisuusneu-vos Timo Prihti sanoo muun muassa algerialais-ten ja venäläisten tulleen isolla rintamalla mukaan.

– Koulutettavia tulee siel-tä missä operoidaan. Viem-me paljon konteissa osina puimureita eri maihin.

Sampo-Rosenlewin käyt-täjäkoulutus annetaan kah-tena päivänä teoriatasolla ja viereisissä teollisuusti-loissa käytännössä.

– Vanhat tilat olivat epä-käytännöllisiä.

Tosin Timo Prihti sanoo nykyajan tekniikan olevan jo niin pitkällä, ettei ko-vin moni viljelijä pysty it-se korjaamaan.

– Vian hakeminen vaatii jo tietokonetta.

Koulutustila Mekanissa tietoa toki hakevat myös puimuritehtaan valtuute-tut korjaamot, joita Prih-ti laskee olevan jo noin 40-50. Korjaaminen alkaa ol-la vaativaa pelkästään käy-tössö olevien erilaisten oh-jelmien kalleuden vuoksi.

MekaniRakennus on Björneborgs Mekaniska Werkstadin

vuonna 1871 valmistunut kulttuurihistoriallisesti arvokas tehdasrakennus

Taloon mahtuu yhteensä 388 henkeä.Alakerran juhlatilaan 200 henkeäParven kokoustiloihin 108 henkeäErikoisuus: Länsi-Porin kirkon entiset urut

uusiokäytössä

■

■■■■

Viljelijäkoulutukseen uudet tilat puimuritehtaalle

Sampo-Rosenlew -puimuriteollisuuden pelastanut Timo Prihti vaikuttaa yhtiössä edelleen hallituksen puheenjohta-jana.

SeuraavaMaaseutu

13.8.

INFO

Hän sanoo puimurin moot-toria ohjattavan tänään jo tietokoneella.. Prihti sanoo, ettei puimuria ole viety ai-van niin pitkälle kuin met-

sänhakkuukoneita, joissa hydrauliikka tarjoaa vie-lä lisähaasteensa ja -maus-teensa.

KesäKuun alKupuolen sääolosuhteet määräävät hyvin pitkälti sen, millainen lintu-syksy on odotettavissa. Kanalintujen poikaset kuoriutuvat juhannuksen alusviikolla. Kylmät ja sateiset kelit ovat pienille untuvikoille koh-talokkaat. Monen poikasen elämäntaival on tosin kat-kennut jo ennen kuoriutumista. Suomalai-sen riistantutkimuksen arvion mukaan kana-lintujen pesistä tuhoutuu pienpetojen toimes-ta kolmannes. Norjalaisten tutkimusten mu-kaan hävikki on jopa 60– 80 prosenttia ja nors-kien pienpeto lajistosta puuttuu sentään supi-koira. Selvinneiden pesien poikasillakin on ot-tajansa. Munituista munista vain joka kymme-nes tuottaa poikasen joka elää seuraavan vuo-den kevääseen.

untuviKolla on kiire kasvaa. Metsonpoi-kanen painaa kuoriuduttuaan 40 grammaa. Syksyyn mennessä kukkopojan paino on nel-jä kiloa. Painonlisäys on 100-kertainen ja kaikki metsästä kerätyn luomuravinnon ansiosta. Ka-

nalinnunpoikaset syövät elämänsä ensimmäi-set viikot hyönteisravintoa. Kylmänä ja koleana alkukesänä hyönteisiä ei ole saatavilla ja poika-sen aika kuluu emon siiven alla lämmittelyyn. Vaihtoehdot ovat vähissä. Poikasen lämmitel-lessä emon siiven alla se kuolee nälkään, mär-kään varvikkoon syömään lähdettyään se kuo-lee viluun.

sateisella Kesällä on myös muita vaiku-tuksia. Olen tutustunut korkeasti koulutetun tutkijan tekemään tutkimukseen, jossa selvi-ää varsin yllättävä johtopäätös. Tutkimuksen mukaan sateisina kesinä metsäojiin hukkuu enemmän kanalinnunpoikasia kuin kuivina ke-sinä. Aika yllättävää. Liekö syynä se, että sateel-la ojissa on enemmän vettä kuin poudalla. Ai-nakin asia on nyt tieteellisesti todistettu ja si-ten perusteltu akateemisen kelvollisesti.

vesilinnunpojat Kuoriutuvat jonkin verran aikaisemmin kuin metsäkanalintupoi-kueet. Samat vaarat ilmasta ja maalta odotta-

vat myös niitä. Merenrannan asukkaille on har-maa- ja merilokkien saattelema pesuettaan luodolta toiselle siirtävä haahkanaaras valitet-tavan tuttu näky. Kujanjuoksusta ei selviä vält-tämättä yksikään poikanen, vaan ne pääty-vät lokkien kuvuntäytteeksi. Keväällä poikke-sin tarkistuskäynnillä Luvian ulkosaariston pe-simäluodolla. Näky oli lohduton. Haahkanpe-sistä ei ollut jäljellä kuin munankuoria. Tarkem-malla etsimisellä olisi varmasti löytynyt myös tapettuja aikuisia lintuja. Luodolla oli minkki ja näätäeläinten tapaan se tilaisuuden tultua täy-dentää varastojaan. Tälläkin kertaa varastoitu-na oli koko luodon lintutuotto.

Kuolleisuus on suurta, mutta silti aina jos-kus joku selviääkin. Hyvänä vuotena kantaan jää pääomaa, joka voidaan ottaa talteen met-sästämällä. Huonona vuotena jahtiin ei ole ai-hetta. Metsäkanalinnuilla on takana pari huo-noa vuotta ja kannat ovat niukat. Toivottavas-ti lisääntyminen onnistuu tänä vuonna ja lin-tumäärät lähtevät nousuun. Satakunnan riis-

tanhoitopiiri rajoittaa tulevan syksyn kanalin-tumetsästystä. Valtaosalla piirin aluetta metso ja teeri rauhoitetaan kokonaan. Lisääntymisen onnistuessa lintukanta voi lähteä nopeaankin nousuun ja nyt aallonpohjassa tar-vitaan malttia, josta toivottavas-ti hyödytään tulevien vuosien ai-kana.

luonto 11.6.2010MAASEUTU

LASTU

KOLUMNI n Reima Laaja

Reima LaajariistanhoidonneuvojaSatakunnanriistanhoitopiiri

23

Elämä ja kuolema

BirdLife Suomi on valinnut Vuo-den linnuksi 2010 kuikan. Lajin pesimäkanta selvitetään tänä ke-sänä. Tiedon keruussa kaivataan myös suuren yleisön apua.

Tämän vuoden aikana selvite-tään, missä kuikat pesivät, kuin-ka paljon niitä on ja miten pesin-tä onnistuu eri puolilla maata ja erilaisilla järvillä.

Mahdollisimman kattavien kuikkatietojen saamiseksi suu-ren yleisön toivotaan osallistu-van pesimähavaintojen keräämi-seen. Tietoja voi ilmoittaa lomak-keella osoitteessa www.birdlife.fi/vuodenlintu.

Koko maan lintuKuikkia tavataan koko maassa. Se on mökkiläisille tuttu virtaviivai-nen ja komeaääninen erityises-ti kirkasvetisillä järvillä viihty-vä vesilintu. Suuri koko, harmaa pää, musta kurkkulappu ja mus-tavalkoruutuinen selkä ovat ää-nen lisäksi hyviä kuikan tunto-merkkejä.

BirdLife Suomi korostaa, et-tä Suomella on erityinen vastuu kuikan hyvinvoinnista, sillä perä-ti 60 prosenttia EU:ssa pesivistä kuikista pesii Suomessa. Kuikka tekee pesänsä rannalle aivan ve-den varaan. Suurten järvien pe-sinnöistä suuri osa tuhoutuu ve-sistöjen säännöstelyn aiheutta-

man vedenkorkeuden nousun vuoksi.

Pesimäaikaan kuikka on myös herkkä häiriöille ja pesinnät tu-houtuvat helposti häirittäessä, minkä vuoksi pesien lähistöllä liikkumista tulee välttää. Mök-kiläiset ja kalastajat suhtautuvat kuikkaan usein jopa ylpeydellä, ja pesintöjen häirintä on usein tahatonta ajattelemattomuudes-

ta johtuvaa.Kuikkaselvityksen yhteydessä

ollaan kiinnostuneita myös sen pienikokoisemman sukulaisen, soilla ja pienillä lammilla pesivän, kaakkurin esiintymisestä.

Kuikkahavaintoja kerätään myös tänä vuonna ensi kertaa jär-jestettävässä mökkibongaus-ta-pahtumassa, joka järjestetään ju-hannusviikolla ja sitä seuraaval-

la viikolla 26.6.-4.7. http://www.mokkibongaus.fi/

BirdLife Suomi valitsee vuosit-tain lintulajin, johon vuoden ai-kana kiinnitetään erityistä huo-miota. Vuoden lintuja ovat olleet mm. törmäpääsky (2009), nau-rulokki (2008), kuukkeli (2007), kottarainen (2006), kaulushaika-ra (2005) ja laulujoutsen (2004).

Kuikka Vuoden linnuksi

Kuikkaa tavataan yleisesti, ja mökkiläisetkin pääsevät nauttimaan sen kuuluvasta äänestä.

Akatemiaprofessori Ilkka Hans-ki on saanut tämänvuotisen Suo-men luonnonsuojeluliiton Ympä-ristöpalkinon. Ensimmäistä ker-taa jaetun Ympäristöavaus-pal-kinnon sai puolestaan ministeri Jan Vapaavuori.

Ilkka Hanski sai vuodesta 1980 alkaen jaetun palkinnon uuden

ekologisen ymmärryksen kehittä-misestä ja esiintuomisesta. Hans-kin palkitseminen ajoittui luon-non monimuotoisuutta esille tuo-vaan LUMO2010 -vuoteen, jon-ka suojelijana on tasavallan pre-sidentti Tarja Halonen.

Ilkka Hanski on kansainväli-sestikin arvostetuimpia suoma-

laisia tieteilijöitä. Hänet valittiin huhtikuussa myös Yhdysvaltojen tiedeakatemiaan. Hanskin tutki-musryhmä tutkii pirstoutuneis-sa elinympäristöissä elävien laji-en biologiaa ja pyrkii näin edistä-mään luonnonsuojeluun soveltu-van metapopulaatiobiologian tut-kimusta.

Ensimmäistä kertaa jaettu Ym-päristöavaus-palkinto on tarkoi-tettu yksittäisten, mutta merkit-tävien ympäristötekojen huomi-oimiseen.

– Asuntoministeri Jan Vapaa-vuori on osoittanut selkärankaa puolustaessaan maankäyttö- ja rakennuslakia. Varsinainen pal-

kitsemisen syy oli kuitenkin Hel-singin Sanomien Sunnuntaideba-tissa 14.2.2010 julkaistu kirjoitus, jossa hän esitti ilmasto- ja ener-giaministeriön perustamista, pe-rusteluissa sanotaan.

Ympäristöpalkinnot Hanskille ja Vapaavuorelle

pEkka lEhtonEn ankeriaita vesiinKalatalouden Keskusliitto toi Suomen vesiin istutettavaksi 153 000 ankeriaanpoikasta. Ankeri-as (Anguilla anguilla) on vael-luskala, jota esiintyy merialueel-lamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlan-tilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomi on muiden EU-maiden joukossa laatinut oman kansallisen anke-riaanhoitosuunnitelman vuon-na 2008.

Istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa. Anke-riaita ei kannan romahduksen myötä enää saavu entisajan ta-paan Suomen rannikolle. Anke-riaat eivät myöskään pääse nou-semaan syönnösalueilleen järviin jokien patoamisen vuoksi. Tilan-ne on samankaltainen kuin lohel-la ja taimenella. Suomen ankeri-askanta onkin lähes kokonaan is-tutusten varassa.

Ankeriaat saapuivat lentorahti-na Helsinki-Vantaalle tänään kes-kiviikkona 2.6. ja ne lähtivät vä-littömästi automatkalle eri puolil-la eteläistä Suomea sijaitseviin is-tutusvesiin.

Esimerkiksi Pro Agria Hämeen kalatalouskeskus sai 12 000 kap-paletta, Päijät-Hämeen Kalatalo-uskeskus 11 000 ja Pro Agria Pir-kanmaan kalatalouskeskus 2 000 kappaletta.

kesäteatterit11.6.201024 MAASEUTU

kesäteatterit 11.6.2010MAASEUTU 25

Käsikirjoitus: Arto Paasilinna Ohjaus: Tomi Aalto

PYHÄJÄRVI-TEATTERI, EURA

ULVOVA MYLLÄRIKyläläiset karttelevat ulvovaa myl-läriänsä, mutta sitten myllyyn eksyy kerhoneuvoja - nainen... KATETTU KATSOMO

30 vuotta

NÄYTÖKSET: su 25.7. klo 19 ensi-ilta, ti 27.7. klo 19, ke 28.7. klo 19, to 29.7. klo 19, pe 30.7. klo 21 yönäytös, su 1.8. klo 17, ti 3.8. klo 19, ke 4.8. klo 19, to 5.8. klo 19, pe 6.8. klo 21 yönäytös, su 8.8. klo 17

LIPPUVARAUKSET 050 372 4098,info@pyhajarviteatteri.fi, www.pyhajarviteatteri.fi LIPUT: 15 e/12e/6 e

Esitysajat 1.-15.7.2010to 1.7. klo 19.00 ensi-iltape 2.7. klo 19.00su 4.7. klo 15.00ti 6.7. klo 19.00ke 7.7. klo 19.00to 8.7. klo 19.00pe 9.7. klo 19.00su 11.7. klo 15.00ti 13.7. klo 19.00ke 14.7. klo 19.00to 15.7. klo 19.00 viimeinen esitysHinnat: Aikuiset 12 €, lapset alle 16 v. 8 €Ryhmät yli 20 henkeä: - Aik. 10 €, lapset alle 16 v. 5 €Tiedustelut ja ennakkomyynti: puh. 046 575 2630veneskoskenkesateatteri@gmail.comwww.kankaanpaa.�/veneskoskiTuotanto Veneskosken Kyläyhdistys

*S-Etukortilla

VAUHDIKAS SEIKKAILU Ulvilan Massilla!Ohjaus ja käsikirjoitus Ari Wahlsten.

Katettu katsomo.

koneet ja laitteet11.6.201026 MAASEUTU

��������������������������������� ������������������������������������������������������������ �����������

www.lalli.fi

koneet ja laitteet 11.6.2010MAASEUTU

LASTU

27

Penttilän Rautavarasto ky• AMPRO työkalut • Hydrauliikkaletkut, sylinterit, venttiilit ym. • Kiilahihnat maatalouteen ja koneisiin • Sähkömoottorit • Kaikki teräkset, vanerit • X-1R voiteluaineet • Q8 öljyt ja Fleetguard suodattimet

Suomen ehkä suurimman "Romukaupan" n. 8 ha:n varasto-alueelta löydät varmasti tarvitsemasi. Toimintaperiaatteem-me on hankkia tuotteet kilpailukykyisimpään markkinahin-taan.Valikoimamme kasvaa päivittäin ja pyrimme saamaan edes osan tuotteistamme nähtäväksesi, kotisivuillemme. Parhaan henkilökohtaisen palvelun saat paikanpäällä.

www.romukauppa.fi • www.loitra.fi

Tervetuloa tutustumaan osoitteeseen Huhtamontie 199, 31970 Kanteenmaa

MAAHANTUOMME JINMATRAKTORIT JA LISÄLAITTEET.

Maitolaiturimuseo avautuuVelaatan maitolaiturimu-seon avajaisseremoni-

aa vietettään Lahdenmä-en pihapiirissä lauantaina 12.6. klo 14. Ohjelmassa on muun muassa Velaatan ha-nuripartio laulusolistinaan Marjatta Jokinen. Avaus-puheen pitää Reino-kirjai-lija Mikko Närhi. Suurel-le yleisölle portit aukeavat sunnuntaina 13.6. klo 12.

Maitolaiturimuseon pää-määrä on tämänkin näytte-lyn avulla lehmän yhteis-kunnallisen aseman vah-vistaminen ja nostaminen. Ensimmäinen tavoite on lehmän yksilöllisyyden pa-lauttaminen.

Museolle on päätetty pe-rustaa Lehmäpatsaspuisto, jossa ensimmäisenä on ol-lut nähtävänä Jukka Tuo-misen Sininen lehmä.

Museossa esillä nyt myös taiteilija Jyrki Nisosen suu-ri veistos Maitomaaottelu - Mjölkkampen.

Os. Velaatantie 550, Tampere

LUSTO/Kim Huovinlahti

Metsien ensiharvennuk-seen kehitetystä kauko-oh-jattavasta pienharvesterista on tuotu markkinoille uu-si versio. Suomalaisen Oy RCM Harvester Ltd:n ke-hittämän pienharvesterin uusin versio on nimeltään RCM Harveri. Se on kau-ko-ohjattava, runko-ohjat-tu nelivetoinen pienharves-teri, jonka maastokelpoi-suutta on paranneltu älyk-käämmällä alustanvakau-tusjärjestelmällä.

Harvesterin myynnistä vastaava Juhani Tuominen sanookin, ettei kone vaadi liikkumiseen erillisiä ajou-ria, ja että sillä pääsee työs-kentelemään sellaisillakin harvennuspalstoilla, joihin isoilla harvestereilla ei ole mitään asiaa.

– Tämä on nimenomaan metsää säästävä metsän-hoitokone, muistuttaa Tuo-minen.

Viiden työtRCM Harverin mootto-ri on Deutzin 4-sylinte-rinen öljyilmajäähdytetty diesel-moottori, jonka ti-lavuus on 3,6 litraa. Harve-rin kuormatilaan saadaan sopimaan kerralla 40–60 metrin ajouran välistä har-vennetut puut. Rungot voi-

daan siirtää harvennuksen edetessä ajouran viereen kasoihin, josta ne voidaan keskitetysti hakea pois met-sätraktorilla.

– Koneen työteho vastaa tehokkuudeltaan ja tark-kuudeltaan neljän, viiden työnsä osaavan metsurin työpanosta, sanoo Tuomi-nen.

Hän muistuttaa, että kun koneen käyttäjä ei istu ko-neen kyydissä ohjaamossa, vaan seisoo turvaetäisyy-den päässä metsässä, hän pystyy hyvin myös tarkkai-lemaan työnsä laatua. Tuo-misen mukaan koneen en-siharvennuksen tuotto on keskimäärin kolmesta seit-semään kuutiota tunnissa.

– Koneella pystyy työstä-mään päivässä hehtaarista puoleentoista hehtaariin, maastosta tietenkin riip-puen.

Harveriin on saatavissa lisälaitteena myös kanto-käsittelylaite.

Harvereja on mennyt kaupaksi pääasiassa kah-denlaisille ostajille. Niille yksityisille, jotka omistavat suuria metsäpinta-aloja se-kä yrittäjille, joita metsän-hoitoyhdistykset käyttävät.

Koulutus maksimoiKauko-ohjattavasta pien-harvesterista tuli markki-noille ensimmäinen mal-li kymmenisen vuotta sit-ten. Konetta on kehittänyt Tuomisen mukaan entinen metsuri, joka huomasi, ettei

sahan kanssa enää pärjän-nyt isoille työkoneille. Hän lähti kehittämään kevyttä ja kauko-ohjattavaa konetta.

– Metsuri huomasi myös, että isot koneet eivät toimi kaikissa metsätöissä, ja ettei markkinoilla ollut tällaisia pieniä koneita.

Uusin harvesterimal-li eli RCM Harveri maksaa 169 000 euroa. Hintaan pi-tää lisätä vielä arvonlisäve-ro. Kauppaan kuuluu aina myös koulutus.

– Kahden päivän koulu-tuksella pyrimme takaa-maan sen, että omistaja saa koneesta irti parhaan mah-dollisen tuloksen.

Tuomisen mukaan kau-ko-ohjaamiseen oppimi-nen on aina yksilöllistä.

– Toisilta oppiminen vie kahdesta kolmeen päivää ja noin kuukaudessa ko-netta oppii käyttämään jo hyvin.

Eikä koneen kanssa si-nuksi tuleminen ole kaup-piaan kanssa ikäkysymys.

– Vanhin koneen osta-ja on tähän mennessä ol-lut 66-vuotias, sanoo Tuo-minen.

RCM Harveri on esillä Jämi-järvellä, Tykköössä ti 15.6. klo 9–16.

INFO

Tekniset tiedotPeruskokoonpano

Leveys 2,20 mPituus 4,20 mPaino alkaen 4500 kgMaavara 28-73 cmKulutus 4-5 l/hRenkaat 550/45-22,5Hakkuupää

Max. 300 kgPuomi Ulottuvuus 4 m

■■■■■■■

■

Metsää säästävä metsänhoitokone

Koneen kuormatila on käännettävissä koneen ajosuunnassa sivullepäin, jolloin harveste-rin kourassa oleva puunrunko karsitaan ja katkotaan suoraan koneen kuormatilaan.

Kauko-ohjattava pienharvesteri on peto ensiharvennuksessa.

Sateinen toukokuu hidas-ti kevätkylvöjen tekoa Sa-takunnassa. Osa kylvöis-tä siirtyi poikkeuksellises-ti kesäkuun puolelle. Vielä kuluvalla viikollakin teh-dään viimeisiä kylvötöitä Satakunnassa.

Kylvöjen viivästymisen seurauksena pitemmän kasvuajan kasveja on jou-duttu vaihtamaan aikai-sempiin kasveihin, joiden sadontuottokyky on yleen-sä heikompi. Myös kesan-noitava ala kasvaa viivästy-misen seurauksena. Myö-häisten kylvöjen takia kor-juuaika siirtyy myöhäisem-pään ajankohtaan syksyllä, mikä saattaa lisätä ongel-mia sadonkorjuussa.

Sateet jakautuivat epä-tasaisesti Satakunnassa ja aiheuttivat erilaisia seura-uksia riippuen siitä, missä vaiheessa kylvötyöt olivat. Heti kylvöjen jälkeen tul-leet sateet hukuttivat sie-meniä, jolloin peltoihin jäi tyhjiä alueita. Jos pellot oli-vat jo oraalla, niin sateiden seurauksena ne ovat pai-koin kellastuneet, mikä vai-kuttaa haitallisesti kasvuun jatkossa kesällä. Jo kylvet-tyjä aloja on jouduttu osit-tain kylvämään joko koko-naan tai osittain uudelleen. Osassa maakuntaa sade-määrät ovat olleet kohtuul-lisia ja kasvustot ovat hyvä-kuntoisia.

Pro Agria Satakunnan kasvinviljelytilanne-raportti viikolla 23

11.6.201028 MAASEUTU

UUTUUS!

299 €

339 €

539 €

539 €

Kevyt ja helppokäyttöinen bioleikkaava ruohonleik-kuri. ABS-runko.

HUSQVARNA M46

Kompakti ja vankka kotipi-han leikkuri. BioClip ja sivullepuhallus.

HUSQVARNA LB 48*

Tehokas leikkuri, jossa portaa-ton vetonopeus ja kätevä säh-kökäynnistys. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

HUSQVARNA LC 48 VE*

Edistyksellistä ergonomiaa ja ainutlaatuiset säätömahdolli-suudet. Keruu, BioClip ja taaksepuhallus.

HUSQVARNA LC 48 e*