pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012

Vuosikertomus 2012

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012

Sisältö

Pelastusjohtajan katsaus ........................................................... 4

Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti ................................... 7

Organisaatio .............................................................................. 9

Organisaatiokaavio .................................................................... 10

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta ................................. 11

Avaintietoja vuodelta 2012

Talous ........................................................................ 12

Hallinto ....................................................................... 13

Riskienhallinta ........................................................................... 14

Turvallisuusviestintä .................................................................. 16

Operatiivinen toiminta

Pelastustoiminta ......................................................... 20

Ensihoito .................................................................... 24

Poimintoja vuodelta 2012

AHTI 2012 keräsi viranomaiset Gyltöseen ................... 26

Teollisuushallin raju palo Somerolla ............................ 28

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat ...................................... 30

Tekniset palvelut ....................................................................... 32

Tilastotietoa .............................................................................. 34

Yhteystiedot .............................................................................. 42

Julkaisija: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitosPainosmäärä: 500Painopaikka: Painatuspalvelukeskus, TurkuToimitus: Maria NykyriKannen kuva: Eeva SimolaTaitto: Mia Lehtonen

4 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012

Pelastusjohtajan katsaus

arsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen vuosi 2012 seurasi edellisten vuosien la-tua, ja toiminnalliset sekä taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Operatiivisten teh-

tävien määrä laski hieman edellisvuodesta sekä pe-lastustoimen, että ensihoidon puolella. Tämä selittyy suurimmaksi osaksi edellisvuonna riehuneella Tapani-myrskyllä. Riskienhallinnassa vuosi oli toiminnan ta-voitteiden osalta edellisten vuosien kaltainen. Tarkas-tustavoitteita ei täysin saavutettu, mihin osasyynä oli usean henkilön työpanoksen kohdentuminen valvonta-suunnitelman laadintaan. Palokuolemien osalta palat-tiin hyvän edellisvuoden jälkeen valitettavaan tilantee-seen: vuonna 2012 palokuolemia sattui alueellamme peräti seitsemän.

Suurimpia muutoksia toiminnassamme olivat muun muassa uusi organisaatiomalli, Liedon paloaseman avaaminen ja operatiivisen johtamisen muutos. Vuo-denvaihteessa muuttuneessa organisaatiossamme meillä on maantieteellisten tulosalueiden sijaan toi-minnalliset palveluyksiköt. Kokemukset vuoden aikana ovat olleet erittäin myönteisiä ja asetettuja tavoitteita - maakunnallisuus, tasapuolisuus, tehokkuus ja talou-dellisuus - on saavutettu jo hyvin lyhyessä ajassa.

Liedon paloaseman toteuttamisen hallinnollinen prosessi on ollut varsin pitkä. Hanke saatiin vuonna 2012 päätökseen, kun viralliset vihkijäiset pidettiin 31.8.2012. Uusi asema on ensimmäinen niin sanottu yksityisellä mallilla toteutettu. Paloaseman rakenta-minen sujui erittäin ripeästi, ja tulos on juuri sellainen kuin halusimme. Asemalle sijoittui vakinaisen väen lisäksi Liedon VPK. Operatiivisten palveluiden lisäksi asema tuottaa riskienhallinnan palveluita sekä vastaa osaltaan aluelaitoksen letkuhuollosta.

Operatiivista johtamista muutettiin vuoden 2012 aikana siten, että vapaamuotoisia päivystysrinkejä vähennettiin ja tilalle tuli kolme päätoimista palomestaria ympärivuo-rokautisella työajalla. Erikoisuutena on yhteistyö, jossa pohjoisen alueemme operatiivinen johtaminen toteute-taan yhdessä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa. Alueella päivystetään vuoroviikoin Loimaan ja Forssan tukikohdissa. Kokemukset koko järjestelmästä ovat ylei-sesti ottaen olleet erittäin positiivisia. Erityisen myönteistä palaute on ollut pohjoisen yhteispäivystyksen osalta.

Vuosi 2012 oli kuluvan palvelutasopäätöskauden viimeinen. Samalla vuosi oli myös valtuustokauden aluepelastuslautakunnan viimeinen toimintavuosi. Hal-linnollisesti merkittävin lautakunnan päätös olikin uusi

5Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012

palvelutasopäätös tulevalle valtuustokaudelle. Palvelu-tasopäätöksen rakenne muutettiin vastaamaan uuden strategiamme sisältöä, mutta muuten tavoitteet olivat edellisen päätöksen kaltaiset. Perusteellisen valmistelun

jälkeen palvelutasopäätösluonnos kävi kunnissa lau-suntokierroksella. Edellisiin lausuntokierroksiin poike-ten saimme kaikilta kunnilta lausunnon, jotka olivat myös perusteellisia ja mietittyjä. Voitaneen todeta, että kunnat ovat mieltäneet palvelutasopäätöksen strategi-sen vaikutuksen ja halusivat ottaa siihen kantaa pe-rusteellisesti. Tästä syystä oli helppo tarkentaa omaa esitystä ja tehdä lopullinen päätös palvelutasosta mar-raskuun kokouksessa.

Aikaisempiin palvelutasopäätöksiin verrattuna uutta päätöksessä on muun muassa toimintavalmiuden ta-voitteet, jotka on laadittu sisäasiainministeriön uuden ohjeen perusteella. Riskienhallinnan osalta on uutta, että tavoitteet ja keinot määräytyvät erillisen valvonta-suunnitelman tavoitteiden mukaan. Valvontasuunnitel-massa voidaan aikaisempien, pelkästään määrällisten, tavoitteiden sijaan asettaa laadullisia tavoitteita. Suun-nitelma mahdollistaa myös dynaamisen riskianalyysin huomioimisen sekä painopisteiden luomisen. Lopulli-nen valvontasuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa huhtikuussa.

Ensihoidon henkilöstö sai valitettavasti elää pienoi-sessa epävarmuudessa lähes koko vuoden. Vasta vuo-den loppupuoliskolla pystyimme vakinaistamaan mää-räaikaiset työsuhteet ja muutenkin suunnittelemaan tulevaa vuotta. Lopullinen ensihoidon sopimus saatiin tehtyä vasta joulukuussa. Sopimuksessa roolimme määriteltiin alustavasti nykytoiminnan laajuiseksi. Tu-levien vuosien osalta sitä voidaan joustavasti muuttaa, koska kyseessä on yhteistoimintasopimus, ei hankin-tasopimus. Suurimpana muutoksena oli kenttäjoh-don siirtyminen meiltä sairaanhoitopiirin tuottamaksi, mutta muilta osin toimintamme säilyy entisenlaisena. Ensivasteen osalta sopimuksia tullaan jatkossa myös tarkentamaan.

Vuoden aikana olemme pystyneet tuottamaan laa-dukkaita pelastustoimen ja ensihoidon palveluita kun-talaisille ja vieläpä erittäin taloudellisesti.

Teksti:Jari Sainio, pelastusjohtaja

Pelastusjohtajan katsaus


Vakka-Suomen seutukunta

Loimaan seutukunta

Salon seutukunta

Turun seutukunta

Turunmaan seutukuntaParainen

Salo

Kemiönsaari

Uusikaupunki

Loimaa

Pöytyä

Kustavi

Laitila

Somero

NaantaliTurku

Mynämäki

Sauvo

Lieto

Paimio

MaskuMarttila

Koski Tl

Vehmaa

Kaarina

Aura

Oripää

Pyhäranta

TaivassaloRusko

Nousiainen

Tarvasjoki

Raisio

Maanmittauslaitos lupa nro22/MML13

Varsinais-Suomi 2013Kunnat ja seutukunnat

0 4020 km

Varsinais-Suomi 2013

Kunnat ja seutukunnat

Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti

uodesta 2004 on pelastustoimi hoidettu maakunnallisena. Varsinais-Suomen pe-lastuslaitos on yksi Suomen 22 aluepe-lastuslaitoksesta. Alueellistamisen myötä

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on vastannut pe-lastustoiminnasta Saaristomeren rannikolla yhteensä 28 kunnan alueella. 24h-valmiudessa olevia paloasemia alu-eella on yksitoista ja 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme. Yhteensä paloasemia on alueella reilu 80. Sopi-muspalokuntia koko Varsinais-Suomen alueella on 67.

Pelastuslaitoksen toiminta-alue ulottuu Uudestakau-pungista Saloon ja Loimaalta Turun saaristoon. Pinta-alaa on yhteensä 20 539 neliökilometriä, josta maa-aluetta 10 661 km2. Muu osa 9 876 km2 on vesialuetta. Oman haasteensa pelastustoimelle tuovat myös alueen 22 000 saarta. Varsinais-Suomen asukasmäärä on 467 217, joista 418 375 suomenkielisiä ja 26 794 ruotsinkielisiä.

Toimintavalmiudessa vuorokauden ympäri

Aluepelastuslaitoksen perustehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen, tur-vallisuuskulttuurin edistäminen, poikkeusolojen väes-tönsuojelutehtävien hoitaminen ja niihin varautuminen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteissa. Pelas-tuslaitokselle kuuluu niin ihmisten, omaisuuden, eläin-ten kuin ympäristönkin pelastaminen ja suojaaminen.

Pelastuslaitos hoitaa myös sairaankuljetusta kuuden terveyskeskuskuntayhtymän alueella: Turussa, Kaari-nassa, Raisiossa, Paraisilla, Naantalissa sekä Uudes-sakaupungissa. Jatkuvassa hälytysvalmiudessa olevia sairaankuljetusyksiköitä on aluepelastuslaitoksella yh-teensä 13. Lisäksi vahvuuteen kuului vielä 2012 yksi lääkintäesimiehen yksikkö, joka toimii alueella ainoana hoitotason ja lääkinnällisen pelastustoiminnan johto-yksikkönä. Ensihoitotehtäviä toiminta-alueella tulee yhteensä reilu sata päivässä.

Pelastuslaitoksen toiminta-alue yli 20 000 neliökilometriä



Pelastuslaitoksen visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä, alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja

laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja.

Toiminta-ajatus: Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa

ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti, kaikkina vuorokauden aikoina.

Arvot: ammattitaitoisuus, nopeus ja tasapuolisuus.


Organisaatio

elastustoimen ylintä päätäntävaltaa Varsi-nais-Suomessa käyttää viisitoistajäseninen aluepelastuslautakunta. Vuonna 2011 lau-takunta teki päätöksen pelastuslaitoksen

uudesta toimintasäännöstä, joka pantiin täytäntöön tammikuun ensimmäisenä päivänä 2012. Toiminta-säännössä on luovuttu maantieteellisistä tulosalueista ja siirrytty toiminnallisiin palveluyksiköihin.

Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja tukenaan johtoryhmä, johon kuuluvat pelastusjohtajan lisäksi

Pelastuslaitoksen organisaatio uudistui tammikuussa

pelastuspäälliköt, talouspäällikkö, hallintopäällik-kö, henkilöstöpäällikkö, koulutuspäällikkö, tekninen päällikkö, kehittämispäällikkö, aluepalopäällikkö, en-sihoitopäällikkö, valmiuspäällikkö sekä riskienhallin-tapäällikkö.

Pelastusjohtajan välittöminä alaisina toimii kolme pelastuspäällikköä, joilla kullakin on erikseen määri-telty vastuu- eli palvelualue. Toimintasäännön mukaan palvelualueet ovat operatiivinen, riskienhallinnan ja tu-kipalveluiden palvelualue.

Operatiivinen palvelualue jakaantuu ensihoidon ja pelastustoiminnan pal-veluyksiköihin. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Juha Virto. Lisäksi palveluyksiköiden suunnittelutyön tueksi perustettiin operatiivinen esikunta.

Riskienhallinnan palvelualue muodostuu valvonnan- ja varautumisen palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen.

Tukipaveluiden palvelualue muodostuu hallinnon, koulutuksen ja vies-tinnän, henkilöstön, teknisen, kehittämisen ja talouden palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Kontio.


Organisaatiokaavio

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta

pelastusjohtaja Jari Sainio

Johtoryhmä

RISKIENHALLINTA

pelastuspäällikkö Mika Viljanen

OPERATIIVINEN

pelastuspäällikkö Juha Virto

TUKIPALVELUTpelastuspäällikköMika Kontio

Pelastustoiminta Ensihoito Valvonta Varautuminen

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen virasto-organisaatio

11Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012 11Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta

VarajäsenFM, lehtori Kajala Tarja, Turku VarajäsenkätilöHovirinta Mirja-Leena, Turku

Henkilökohtaiset varajäsenet

tradenomiKarnisto Saija, Salo

FMSjöblom Annalena, Kemiönsaari

agrologiAli-Sippola Vesa, Mynämäki

maalariEskonniemi Seppo, Turku

maaseutuyrittäjäKurvinen Jani, Salo

lähihoitajaLehto Outi, Oripää

työterveyshoitajaJansén Susanna, Rusko

linja-autonkuljettajaTolvanen Mika, Turku

elementtityöntekijäWalve Pasi, Turku

KTM/lehtoriPeippo Petri, Turku

työnjohtaja/maatalousyrittäjäJumppanen Kalle, Loimaa

ylikonstaapeliVirtanen Veli-Matti, Kalanti

postityöntekijäKallio Kirsti, Pyhäranta

Virtanen Reima, Kaarina

PuheenjohtajaFM Lindell Pia, Turku Kaupunginhallituksen edustajafysioterapeuttiRinne Pirjo, Turku

Jäsen

VarapuheenjohtajaAlanko Kaarlo, Salo

ekonomi Heinonen Barbara, Parainen

toimitusjohtajaKettinen Piki, Rusko

sisustusasentajaLehto Timo, Turku

ylikonstaapeliLehti Timo, Salo

yrittäjäMarkula Pasi, Loimaa

pankkitoimihenkilöMuukkonen Tuula, Raisio

LT, erikoislääkäriMäkinen Mia, Turku

lääkintävahtimestari/sairaankuljettajaNärvänen Vesa, Turku

yrittäjäOksa Raimo, Turku

yrittäjäRantala Ilkka, Pöytyä

erikoissuunnittelijaVuola Hanna, Laitila

markkinointipäällikköWala Heikki, Uusikaupunki

VTM, tutkijaYlikännö Minna, Lieto


arsinais-Suomen pelastuslaitoksen tili-kausi 2012 toteutui talouden osalta suun-nitelmien mukaan. Talouden osalta tarkka, säännöllinen seuranta ja oikein mitoitettu

talousarvio olivat edellisvuosien tapaan avaintekijät pi-tämään talouden toteutuminen tasapainossa.

Organisaation suurin ja tärkein voimavara, hen-kilöstö, tuotti palveluja koko maakunnan alueella. Henkilöstökulut muodostivatkin pelastustoimen koko-naismenoista lähes 70 %. Suhteellisesti henkilöstökus-tannuksissa säästettiin hyvän henkilöstövoimavarojen suunnittelun ansiosta. Sekä palvelujen ostojen, että kaluston hankintojen osuus kokonaismenoista kasvoi-vat. Käyttötalouden hankinnoissa siirryttiin keskitettyyn tilausjärjestelmään, joka loppuvuonna näkyi materiaa-likulujen hienoisena vähenemisenä.

Tilavuokrat nousivat vuosittaisen indeksikorotuksen ja uuden Liedon aseman valmistumisen myötä. Tähän oli varauduttu budjetissa. Talousarvion mukaiset inves-toinnit pystyttiin toteuttamaan suunnitellusti, vaikka budjetin arvioidut tulot eivät täysin toteutuneetkaan. Tulevina vuosina suurena haasteena tulevat olemaan investointien valtionosuuksien leikkaukset. Tuolloin kuntamaksuosuuksien kohdentamisessa tulee mie-

tittäväksi käyttötalouden ja investointien rahoituksen johdonmukainen suhde.

Ensihoitopalveluiden talous toteutui pelastustoimen tapaan talousarvion mukaan. Kuudelle kunnalle tuotet-tu nollakatteinen palvelu tuotti budjettiin nähden run-saan 100 000 euron ylijäämän. Ensihoitopalveluiden kokonaismenoista henkilöstökulut olivat lähes 90 %, joten henkilöstön sairauspoissaolot, äitiys- ja isyyslo-mat, sijaisten tarve ja saatavuus sekä muut vaikeasti ennakoitavat henkilöstömuutokset aiheuttivat henki-löstökustannusten lievän ylityksen. Tämä kompensoi-tui hankintakustannusten alittamisella ja kelatulojen ennakoitua suuremmalla määrällä.

Aluepelastuslaitoksen vuoden 2012 tilinpäätök-sen toimintamenot (pl. ensihoitopalvelut) olivat 31,5 miljoonaa euroa ja tilikauden nettoinvestoinnit 1,62 miljoonaa euroa. Pelastustoimen talouden toteutuma vuodelta 2012 oli noin 50 000 euroa ylijäämäinen. Ver-tailuna vuodelta 2011 kunnille palautettiin runsas 400 000 euroa ja vuonna 2010 palautusmäärä oli noin 100 000 euroa.

Teksti:Juho Kaituri, talouspäällikkö


Pelastustoimen talouden toteutuma vuodelta 2012 oli noin 50 000 euroa ylijäämäinen.

Talous


allinnon palveluyksikkö tuottaa aluepelas-tuslaitokselle henkilöstöhallinnon palvelut, kuten palkka- ja palvelussuhdeasiat sekä toimistotehtävät. Hallinnon tulosalueella

oli töissä vuoden lopussa yhteensä 32 henkilöä. Hen-kilöstö on sijoittunut ympäri Varsinais-Suomea. Vuosi 2012 oli hallinnon osalta henkilömuutosten aikaa. Hen-kilöstöpäällikkö Jorma Elovaara jäi eläkkeelle 1.10. al-kaen. Samaan vuoteen sijoittui myös hallintopäällikön Olavi Leppärannan seuraajan valitseminen ja pereh-dyttäminen tehtäviin. Leppäranta jäi eläkkeelle vuoden vaihtuessa.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella työsken-telee yhteensä 559 työntekijää, joista pelastustehtävis-

sä 295 ja ensihoidon tehtävissä 159 henkilöä. Vuoden 2012 aikana pelastuslaitokselta jäi eläkkeelle yhdek-sän henkilöä.

Henkilöstön keski-ikä laski hieman edellisvuodesta. Vuonna 2012 keski-ikä oli 39,8 vuotta, kun vuonna 2011 koko henkilöstön keski-ikä oli 40,5 vuotta. En-sihoidon palveluyksikön henkilöstön keski-ikä oli 32,4 vuotta, pelastustoiminnan palveluyksikön keski-iän ol-lessa 43,7 vuotta.

Teksti: Heikki Vähäkuopus, hallintopäällikkö Anita Reiman, hallintosihteeri

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksellatyöskentelee 559 henkilöä, joista pelastustehtävissä 295 ja ensihoidon tehtävissä 159 henkilöä.


Hallinto


Riskienhallinta

uonna 2012 Varsinais-Suomen pelas-tuslaitoksen riskienhallinnan palvelu-alueella tapahtui merkittäviä toiminnal-lisia muutoksia. Uuden toimintasäännön

mukaisesti perustettiin riskienhallinnan palvelualue, joka jakautuu valvonnan ja varautumisen palveluyk-siköihin. Toiminnalliset muutokset edellyttivät myös henkilöstöresurssien uudelleenarviointia ja niiden kohdentamista palveluyksiköiden vastuualueiden mukaisesti. Varsinkin varautumisen palveluyksikön henkilöresursseihin panostettiin voimakkaasti. Li-säksi vuoden alkupuolella, vuodesta 2004 lähtien riskienhallintaa luotsannut, evp. pelastuspäällikkö Raimo Aarnio jäi pitkän virkauran jälkeen ansaitusti eläkkeelle.

Toiminnalliset muutokset käynnistettiin heti al-kuvuodesta ja saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. Erityisesti varautumisen palveluyksikös-sä vuoden pääpaino oli kuntien varautumisen ja sen suunnittelun tukemisessa. Valvonnan palveluyksikön pääpaino keväällä oli valvontasuunnitelman päätök-sen tekoon liittyvät valmistelutehtävät.

Kuntien tukemiseen panostettiin

Vuonna 2011 pelastuslaitos toteutti kyselytutkimuk-sen, jossa kunnilta kysyttiin varautumiseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen perusteella kunnat olivat lähes yksimielisiä siitä, että pelastuslaitoksen tulisi ottaa suurempi rooli kuntien varautumisen ohjaami-sessa ja tukemisessa. Kyselytutkimuksen perusteella pelastuslaitos kohdensi henkilöstöresursseja varau-tumisen palveluyksikköön, jotta kuntaomistajien toi-veeseen ja tahtoon pystytään vastaamaan. Keväällä 2012 perustettiin kaksi suunnittelijan virkaa, joiden tehtävänä on toimia tukena kuntien valmiussuunnit-telussa. Syksyn aikana toteutettiin suunnittelijoiden toimesta kuntakierros, jossa kunnanjohtajien kanssa

käytiin keskusteluja kyseisen kunnan varautumiseen liittyvistä asioista. Lisäksi syksyn aikana tarkastet-tiin kuntien johtokeskustilat. Tarkastusten perusteella annettiin ohjeita ja neuvoja tilojen kunnossapitoon liittyen.

Kunnat otetaan entistä paremmin huomioon

Muutosten vuosi


Riskienhallinta

Palontutkinnalla 80 tutkintatehtävää

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palontutkinta-ryhmään kuuluu kaikkiaan 10 koulutettua henkilöä. Palontutkintaryhmä suoritti vuonna 2012 kaikkiaan 80

tutkintatehtävää. Tutkitut tulipalot kuuluivat pääsään-töisesti rakennuspaloihin, mutta myös ajoneuvojen tulipaloihin. Palontutkintaryhmä on aktiivisesti osal-listunut tutkintatoiminnan kehittämiseen yhdessä po-liisin, vakuutusyhtiöiden ja muiden pelastuslaitoksien kanssa. Lisäksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palontutkintaryhmä on mukana pelastuslaitoksien val-takunnallisessa palontutkinnan kehittämistyöryhmän toiminnassa. Lisäksi tutkintaryhmän jäsenet ovat teh-neet koulutusyhteistyötä kansainvälisellä tasolla, muun muassa ruotsalaisten palontutkijoiden kanssa.

Pientalojen omavalvonta tehostamaan valvontatyötä

Aluepelastuslautakunta päätti pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman vuosille 2013–2016. Valvonta-suunnitelma mahdollistaa laajemmin henkilöstöresurs-sien kohdentamisen onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Valvontasuunnitelman mukana tulevat toimenpiteet määräytyvät jatkossa enemmän riskiperusteisesti. Valvontasuunnitelman toiminnallisista muutoksista johtuvat henkilöstökoulutukset käynnistettiin keväällä ja niitä jatkettiin loppuvuoteen asti. Tällä pyrittiin var-mistamaan, että valvontatyöhön osallistuva henkilöstö on sisäistänyt muutokset ja toiminta voidaan aloittaa laadukkaasti.

Valvontasuunnitelman mukana saatiin käyttöön myös uusia työkaluja sekä työmenetelmiä. Esimerkiksi valvontatyötä tehostetaan pientalojen omavalvonnalla, jossa kiinteistönomistaja saa kotiinsa turvallisuusop-paan sekä kyselylomakkeen. Oppaan ja lomakkeen perusteella asukas käy läpi kiinteistönsä turvallisuu-teen liittyviä asioita, jonka jälkeen lomake palautetaan pelastuslaitokselle. Varsinais-Suomen pelastuslaitos toteutti syksyllä pienimuotoisen kokeilun omavalvon-taan liittyen. Pienistä teknisistä ongelmista huolimatta asiakkailta saatu palaute oli hyvin positiivista. Tämän perusteella toimintaa tullaan laajentamaan tulevina vuosina siten, että asukkaiden suorittama omavalvonta pientalojen osalta on käytössä koko aluepelastuslai-toksen alueella.

Teksti: Mika Viljanen, pelastuspäällikkö


Turvallisuusviestintä

oimintavuonna 2012 turvallisuusviestinnäs-sä otettiin hyppäys kohti sosiaalista mediaa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos liittyi Face-bookiin tavoitteenaan avata uusi vuorovaikut-

teinen kommunikointikanava. Pelastuslaitos oli myös mukana Turun opetus- ja kasvatustoimen VIRTA-etä-opetushankkeessa, jossa tarjottiin ylä- ja alakoululai-sille mahdollisuus kysellä virtuaalisesti pelastusalasta alan asiantuntijoilta. Sosiaalinen media on tätä päivää. Se on osallistuvaa, mielipiteitä esiin tuovaa, sosiaalista sekä tunteita ja kokemuksia korostavaa kommunikoin-tia.

Messuilla, kampanjoissa ja yleisötapahtumissa pyrit-tiin olemaan lähellä kansalaista erilaisten osallistuvien toimintojen avulla. Lasten messuilla järjestettiin muun muassa poistumisharjoitusta leikin avulla ja yleisöta-pahtumissa pyöritettiin turvallisuusrulettia.

Vuonna 2012 vietettiin ensimmäistä Pohjoismaiden yhteistä palovaroitinpäivää 1.12. Sen yhteydessä Suo-messa vietettiin ensimmäistä paloturvallisuusviikkoa, joka lähti liikkeelle valtakunnallisesta Päivä Paloase-malla -tapahtumasta. Viikolle keskitettiin muun muas-sa pelastustoimen yhteistä paloturvallisuusviestintää. Paloturvallisuusviikko näkyi myös sosiaalisessa medi-assa muun muassa Facebookissa julkaistuna jokapäi-väisenä kärkitiedotteena sekä blogikirjoituksena.

Globaalia, sosiaalista ja tunteita korostavaa viestintää

Liittymällä Facebookiin Varsinais-Suomen pelastus-laitos halusi lisätä vuorovaikutusta yleisön ja pelas-tusviranomaisten välillä sekä lisätä kansalaisten tietä-mystä pelastustoimen asioista. Sivusto tarjoaa paikan keskustella pelastuslaitoksen toiminnasta ja jakaa muun muassa turvallisuusviestintämateriaalia ja ajan-kohtaisia tiedotteita.

Toimintavuonna 2012 Varsinais-Suomen pelastus-laitos oli näkyvästi esillä myös Music Television:illa. Pelastuslaitos hyppäsi mukaan MTV:n ja Varsinais-Suomen? toteuttamaan Bucket list –ohjelmaan, jossa Axl Smith yrittää suorittaa 30 erilaista tehtävää ympäri Varsinais-Suomea. Bucket list tarkoittaa listaa asioista, jotka tulisi kokea ennen kuolemaa. Pelastuslaitos to-

teutti yhdessä MTV:n kanssa yhden esitysjakson, jossa testattiin pärjääkö Axl Smith palomiehen hommissa. Tehtävä sisälsi savusukellusta, sammutusta, tulta, sa-vua ja tiukkoja tilanteita.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos oli mukana Turun kasvatus- ja opetustoimen vetämässä VIRTA-etäope-tushankkeessa. Kyse oli internetissä reaaliaikaisesti tapahtuvasta etäkyselytunnista, jossa koulujen oppi-laat saivat esittää kysymyksiä chat-viesteillä omasta luokastaan käsin. Kysymyksiin vastaaminen tapahtui sekä äänen, että kuvan välityksellä. Kysymyksiä pelas-tuslaitokselle satelikin runsaasti muun muassa tulipa-lojen sammuttamisesta, ihmisen pelastamisesta sekä palomieskoulutukseen hakeutumisesta. Kysymysten väliin ja vastauksiin pyrittiin tuomaan mukaan aina jo-kin turvallisuusviesti nuorille. Heille kerrottiin esimer-kiksi, miten he omalla toiminnallaan osaisivat ehkäistä onnettomuuksien syntymistä sekä toimia oikein onnet-tomuustilanteen sattuessa.

Arjen turvallisuustietoa tekemisen kautta

Pelastuslaitos oli mukana järjestämässä hätäkes-kuksen koordinoimaa valtakunnallista hätänumero-päivää. Varsinais-Suomen päätapahtumat järjestettiin Turussa ja Uudessakaupungissa. Uudenkaupungin tapahtuma pidettiin vuosittain järjestettävän Talvikki-talvipäivätapahtuman yhteydessä. 112-päivän tapah-tumassa oli mahdollisuus tutustua pelastuslaitoksen lisäksi Varsinais-Suomen hätäkeskuksen, Rajavartio-laitoksen, SPR:n, Vapepa:n (vapaaehtoinen pelastus-

Vuorovaikutteista ja osallistuvaa turvallisuusviestintää


Turvallisuusviestintä

palvelu) pelastuskoirien, Länsi-Suomen Pelastusalan liiton ja vapaaehtoisten palokuntien toimintaan ja ka-lustoon. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus pyöräyt-tää turvallisuusrulettia ja kokeilla alkusammutusta.

NouHätä! -kampanja keräsi jälleen kerran mukaan paljon innokkaita yläkouluja. Kampanja on yläluokkien turvallisuustaitokampanja, joka on suunnattu erityisesti kahdeksasluokkalaisille. NouHätä! -kilpailuun osallistui Varsinais-Suomen alueelta parisenkymmentä koulua. Aluekilpailut järjestettiin Uudenkaupungin paloasemal-la. Voittajajoukkueeksi selviytyi paikallinen Uudenkau-pungin Yhtenäiskoulu, joka edusti Varsinais-Suomea Kuopiossa järjestetyssä loppukilpailussa.

Yleisötapahtumien kautta lähemmäksi kansalaisia

Varsinais-Suomen pelastuslaitos näkyi syksyllä Ba-byBoom & Kidz -messuilla, jossa lapset ja aikuisetkin pääsivät kurkkaamaan ihka oikeaan paloautoon ja saivat kokeilla miltä tuntuu istahtaa paloauton rattiin. Lapsille järjestettiin Pikku Palomiehen -toimintarata, jossa pääsi testaamaan palomiestaitoja ryömimällä tunnelia pitkin sammuttamaan kuvitteellista tulipa-loa. Palomiehet esittelivät näytöksessä, mitä kaikkea savusukeltajan varusteisiin kuuluu, kertoivat, miksei palomiestä tarvitse pelätä sekä miksi tulipalossa ei saa mennä piiloon. Tapahtumassa muistutettiin hätä-numeroon soittamisesta ja oikeanlaisesta toiminnasta tulipalotilanteessa.

Pelastuslaitos oli heinäkuussa mukana Okra-maata-lousmessuilla, jotka järjestettiin jo 17. kerran. Mes-suilla opastettiin maatilojen paloturvallisuusasioissa sekä esiteltiin pelastuslaitoksen toimintaa ja kalustoa.

Liedon uudella paloasemalla vietettiin avajaisia kauniissa auringonpaisteessa kesäkuun puolivälissä. Päivän aikana sai tutustua paloaseman tiloihin ja palo-autoihin sekä seurata alkusammutus- ja laskeutumis-näytöksiä. Piha-alueelle oli järjestetty toiminnaksi tur-vallisuusruletin pyöritystä ja lapsille asfalttipiirustusta sekä Liedon VPK:n järjestämä sankoruiskurata.

Historian havinaa ja nykypäivää

Jokasyksyisenä Turun päivänä tarjottiin opastet-tuja kierroksia keskuspaloaseman palomuseossa.

Aikamatkan palolaitoksen historian kirjoon veivät evp. palopäällikkö ja evp. palomestari mielenkiintoisilla ta-rinoillaan. Vierailuryhmiä pelastuslaitoksella kävi koko vuoden tasaiseen tahtiin. Ennen kaikkea paloautot ja palomiehet kiinnostivat päiväkoti- ja alakouluikäisiä lapsia, jotka saivat varmasti ikimuistoisen kokemuksen nähdessään palomiehen varusteissaan ja päästessään istumaan paloauton ratin taakse.

Varsinais-Suomen alakoulujen tokaluokkalaisille tarjottiin edellisvuotiseen tapaan turvallisuusoppitun-ti. Oppitunnin aiheena oli hätäilmoituksen tekeminen, toiminta tulipalotilanteessa ja pelastustoimen yleisesit-tely. Tästä saatiin erinomaista palautetta kouluilta ja jatkoa toivottiin edelleen.

Tukholman vaihdokit mukana AHTI 2012 -vesisukelllusharjoituksessa

Työntekijävaihto Tukholman pelastuslaitoksen kans-sa keräsi toimintavuonna 2012 myös runsaasti innok-kaita hakijoita. Syksyllä työntekijävaihdossa Turussa oli neljä vesisukeltajaa Tukholman pelastuslaitokselta, jotka osallistuivat alueelliseen AHTI 2012 -vesisukel-lusharjoitukseen Korppoossa.

−On erittäin tärkeää harjoitella naapureiden kanssa ja oppia heiltä. Tukholman pelastuslaitoksen sukeltajat ovat erittäin ammattitaitoisia, ja opimme heiltä paljon uutta työturvallisuudesta ja eri toimintatavoista, kiitte-lee harjoituksen johtaja Marko Rostedt.

Työntekijävaihto toteutetaan aina keväisin ja syk-syisin molempiin suuntiin. Vaihdon tarkoituksena on saada ja vastaavasti myös antaa kaikenlaisia kehitys-ideoita pelastustoimintaan ja muun muassa kalustoon liittyen.

−Sukeltajien yhteistoimintaa jatketaan syksyllä 2013 Varsinais-Suomen ja Tukholman pelastuslaitoksien työntekijävaihdon yhteydessä. Pelastuslaitokseltamme lähetetään 3−4 sukeltajaa Tukholman sukeltajien vii-kon kestävälle sukellusleirille. Kun on alansa ammat-tilainen, ei ole väliä mistä maasta tulee tai mitä kieltä hän puhuu. Ammattilaisilla on aina oma yhteinen kie-lensä, kiteyttää Rostedt.

Teksti: Tanja Uusitalo, koulutussuunnittelija


Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta yhteensä 28 kunnan alueella.Vuonna 2012 keikalle lähdettiin 8203 kertaa. Heinäkuussa tehtäviä oli eniten, jopa 805 kappaletta.


Operatiivinen toimintaPELASTUSTOIMINTA

Vuonna 2012 pelastuslaitos suoritti 8203 tehtävää. Määrä on edellisvuotta alhaisempi johtuen pääosin vuoden 2011 lopussa riehuneista myrskyistä ja niiden aiheuttamista pelastustehtävistä. Pelastustoiminnan palveluyksikön vuosi 2012 alkoikin Tapani-myrskyn jälkimainingeissa. Loppuvuodesta 2011 riehunut myrsky aiheutti alkuvuoteen kovan rutistuksen raport-tien ja selosteiden tekemisellä. Vajaan viikon aikana pelastustehtäviä oli noin 2500, joiden raportit saatiin myös kirjoitettua ajallaan.

Tulipaloissa menehtyi vuoden 2012 aikana seitse-män henkilöä. Määrä on vaihdellut vuosittain valitetta-vasti paljonkin - vuonna 2011 menehtyi yksi henkilö ja vuonna 2010 yhdeksän henkilöä. Palokuolemaksi luo-kitellaan kuolema, jossa henkilö on kuollut tulipalosta saatuihin vammoihin kolmenkymmenen päivän sisällä onnettomuudesta.

Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä käyttöön

Pelastuslaitos otti 2.5.2012 käyttöön pelastustoimin-nan johtamisjärjestelmän, jonka selkeänä tavoitteena on parantaa onnettomuustilanteiden aikaista johtamis-toimintaa. Johtamistoiminta on toteutettu siten, että päivystysvuorossa ylintä päätösvaltaa käyttää päivystä-vä päällikkö tukenaan viisi palomestaria. Järjestelmän erikoisuutena on yhteistyö Kanta-Hämeen pelastus-laitoksen kanssa. Yhteistyöhön kuuluu, että Loimaa−

Forssa-alueella operoiva päivystävä palomestari vastaa kyseisen alueen pelastustehtävien johtamisesta.

Varsinainen pelastustoiminnan päivystysjärjestel-män valmistelu tehtiin perusteellisesti ja asiaa käsi-teltiin useissa eri foorumeissa. Lisäksi kaikkien aikai-semmassa mallissa toimineiden kanssa käytiin asiaan liittyvä keskustelu. Aluepelastuslautakunta perusti ke-väällä johtamisjärjestelmään liittyen tarvittavat vuoro-palomestarin virat.

Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän kehittämi-seen liittyi myös paloesimiesten ja yksikönjohtajien operatiivinen koulutus. Pelastusopiston kanssa yhteis-työssä tehty joukkueenjohtamiskoulutus toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä. Koulutusta on tarkoitus jatkaa sekä vakinaisen henkilöstön, että sopimuspa-lokuntien kanssa. Osana johtamisjärjestelmää toimii viesti- ja johtokeskus. Keskuksen tehtävänä on muun muassa tukea pelastustoimintaan osallistuvia muodos-telmia. Viesti- ja johtokeskus on osaamisellaan sekä teknisillä valmiuksillaan pystynyt jopa ”paikkaamaan” hätäkeskuksen hälytystoimintaa tilanteissa, jolloin hä-täkeskuksen hälytystekniikka on ollut epäkunnossa.

Uuden johtamisjärjestelmän toimintaa on seurattu tiiviisti. Lisäksi on seurattu, miten vapaaehtoispalo-kunnat ottavat vastaan uuden toimintamallin. Loppu-vuodesta 2012 pidettiin toiminnan ”välikatsaus”, jonka loppupäätelmänä todettiin, että valittu toimintamalli on hyvä ja sitä kannattaa kehittää.

Pelastustehtävät vähenivät edellisvuodesta

Vuosi alkoi Tapani-myrskyn jälkimainingeissa


Operatiivinen toimintaPELASTUSTOIMINTA



Etenkin nuorten vapaaehtoistoimintaa halutaan kehittää entisestään

Operatiivisella palvelualueella toimii 67 aktiivista sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokuntien kanssa on vuosien saatossa muotoutunut hyvä yhteistoiminta-malli, jota jatkettiin vuonna 2012. Sopimuspalokuntien yhteistyöelin on suuressa roolissa vietäessä uusia aja-tuksia eteenpäin molemmin puolin. Pelastuslaitoksen strategian ja voimassa olevan palvelutasopäätöksen mukaan sopimuspalokunnat muodostavat merkittä-vän perustan muun muassa maakunnan alueen pe-lastustoiminnassa sekä turvallisuusviestinnässä. Va-paaehtoispalokuntien toimintakykyisyys ja varsinkin

siinä olevien nuorten toiminta halutaan turvata myös tulevaisuudessa, minkä perusteella perustettiin val-misteluryhmä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, mi-ten nuoriso-osastoja voidaan tukea jatkossa paremmin yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Tämä työ on vasta käynnistymässä, mutta jo nyt on havaittavissa, että mukana olevat tahot haluavat aidosti jatkuvuutta vapaaehtoispalokuntien toiminnalle.

Varsinais-Suomi mukana valtakunnallisissa hankkeissa ja harjoituksissa

Pelastuslaitoksen henkilöstö osallistui vuoden aikana lukuisiin valtakunnallisiin hankkeisiin ja työryhmien työs-



kentelyyn. Esimerkkeinä mainittakoon pelastustoimen kumppanuusverkoston työkokoukset sekä MIRG-toimin-nan (Maritime Incident Response Group) valmisteluryhmi-en kokoukset. Heinäkuussa toteutettiin laaja viranomais-radioverkon edellyttämä päätelaitteiden autentikointi.

Pelastustoiminnassa mukana olevia henkilöitä koulutet-tiin vuoden aikana useissa eri tilaisuuksissa. Henkilöstön työkykyisyyttä ylläpitävän ja tukevan järjestelmän tulosten todisteita ovat esimerkiksi pelastushenkilöstön hyvä kun-totaso sekä vastaavasti matalat varhaiseläkemaksut.


uoden 2012 aikana pelastuslaitos suoritti 39 938 ensihoitotehtävää. Näistä 25 581 tehtävää oli kiireellisiksi luokiteltuja tehtä-viä (A, B ja C luokan tehtävät). Loput teh-

tävistä kuuluivat D luokkaan, sisältäen pääosin kiireet-tömiä hoitolaitosten välisiä siirto- ja jatkokuljetuksia. Varsinais-Suomen pelastuslaitos tuottaa ensihoidon palveluita Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Parais-ten ja Uudenkaupungin alueilla.

Ensihoidon sopimus pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin välille

Kuluneen syksyn aikana saatiin myös neuvotel-tua ensihoidon yhteistyösopimus pelastuslaitoksen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin välille. Sopimus allekirjoitettiin 19.12.2012 ja se on voimassa toistai-seksi. Uuden sopimuksen myötä mahdollistui myös ensihoitotyöntekijöidemme määräaikaisten virkojen vakinaistaminen. Syyskuussa käynnistyi ensihoidon kenttäjohtamisjärjestelmän (Kodea) pilotointi yhteis-työssä sairaanhoitopiirin kanssa. Pilotointi kestää kuusi kuukautta, jonka jälkeen saamme tulokset arvioitavaksi.

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Liedon uuden pa-loaseman valmistuessa Jaanin paloasemalta poistuivat pelastustoimen yksiköt. Paloasemalle sijoitettiin Kaari-nan paloasemalta toinen ensihoitoyksikkö sairaanhoi-topiirin palvelutasopäätöksen mukaisesti.

Vuoden aikana hankittiin suunnitelman mukaisesti kolme uutta ambulanssia, joilla korvattiin vanhentunut-ta ajoneuvokalustoa. Ambulanssien toimintoja suunni-teltaessa henkilökunta on ollut tiiviisti mukana. Näillä toimenpiteillä on kyetty kehittämään tehokkaita ja tur-vallisia ensihoitoyksiköitä nimenomaan potilaidemme ja ensihoitajien näkökulmasta tarkasteltuna.

Amiraalistokadun ”lentopommi” aiheutti suuronnettomuuteen varautumisen

Kuluneen vuoden aikana viimeisteltiin suuronnet-tomuusvalmius-suunnitelman mukaiset varustehan-


kinnat sekä koko henkilöstön koulutus. Suuronnet-tomuuksilta onneksi vältyttiin mutta tammikuussa Amiraalistonkadun kaivauksissa havaittu ja sodan ai-kaiseksi lentopommiksi epäilty esine aiheutti suuron-nettomuuteen varautumisen myös ensihoidon osalta. Poliisin, puolustusvoimien ja pelastuslaitoksen yhteis-työssä suorittaman operaation lopputuloksena esiin kaivettu esine osoittautui kuitenkin suureksi kiveksi.

Vuoden aikana oli myös muutamia rajuja huoneis-topaloja, joissa ensihoidon osuus oli merkittävä. En-sihoitajat osallistuivat tulipaloissa potilaiden hoitotyön lisäksi asukkaiden evakuointiin sekä suorittivat poti-laslajittelun hoidon kiireellisyyden mukaisesti. Myös tilanteiden jälkipurku oli ensihoidon vastuulla.

Lopuksi

Operatiiviselle tulosalueelle asetetut tavoitteet saavu-tettiin hyvin, huolimatta siitä, että vuoteen mahtui paljon hallinnollisia ja toiminnallisia muutoksia. Kiitos tästä työstä kuuluu sekä päätoimiselle että vapaaehtoishenkilöstölle.

Pelastuslaitoksen strategian mukaiset arvot: ammat-

timaisuus, tasapuolisuus ja nopeus, ovat näkemyk-semme mukaan toteutuneet erinomaisesti ja olemme kyenneet tuottamaan asiakkaalle laadukasta ensihoi-to- ja pelastustoimintapalvelua.

Teksti:Juha Virto, pelastuspäällikkö

Markku Rajamäki, ensihoitopäällikköKari Alanko, aluepalopäällikkö

Ensihoidolla yhteensä 39 938 tehtävää

ENSIHOITO

Yli 70 kiireellistä tehtävää vuorokaudessa


Operatiivinen toimintaENSIHOITO



arsinais-Suomen pelastuslaitos järjesti alueellisen AHTI 2012 -vesisukellusharjoi-tuksen Gyltön linnakesaaressa Korppoossa 10–11.10.2012 välisenä yönä. Harjoituk-

sen tarkoituksena oli tehdä tunnetuksi eri viranomais-tahojen kalustoa ja toimintatapoja sekä harjoitella yh-dessä suurten onnettomuustilanteiden hallintaa.

Totuudenmukainen skenaario

Kyseisenlainen onnettomuus on sattunut Gyltön lin-nakesaaren läheisyydessä vuonna 2004, joten ske-naario oli hyvin totuudenmukainen. Tämän kuvauksen

ympärille oli suunniteltu kolme erilaista tehtävää, jotka järjestivät Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Merivar-tiosto sekä Merivoimat.

Ennen varsinaisia rasteja ryhmät harjoittelivat työs-kentelyä helikopterissa. Sukeltajat kuljetettiin puo-lustusvoimien NH90-helikopterilla pelastuslaitoksen aluksille, joihin heidät vinssattiin oikeaa onnettomuus-tilannetta simuloiden.

Hydraulisista pelastusvälineistä haastetta

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen rastilla harjoi-teltiin uhrien pelastamisesta ajoneuvoista hydraulis-ten pelastusvälineiden avustuksella, sekä auton ylös nostamista nostopusseja käyttäen. Osalle ryhmistä välineistön käyttö pinnan alla oli uutta, jolloin harjoi-tuksessa keskityttiin perusteiden hallintaan ja uuden oppimiseen eikä niinkään lopputulokseen ja kiireessä tekemiseen.

Malttia dokumentointitehtävään

Merivartioston rastilla mereen oli upotettu koko-nainen 50-paikkainen bussi. Bussin sisälle sijoitettiin erilaisia tavaroita ja nukkeja kuvaamaan bussin mat-kustajia ja heidän mukanaan ollutta välineistöä, joihin lukeutui myös räjähteitä ja aseita. Rastin tarkoituksena oli harjoitella pelastustoimelle oudompaa ja hitaam-

Yhteistyössä on voimaa

”Gyltön linnakesaaren laiturin välittömäs-sä läheisyydessä on tapahtunut lossin ja pienehkön rahtialuksen yhteentörmäys. Lossi on saanut pahan kallistuman, jonka seurauksena kyydissä olleita ajoneuvoja on matkustajineen pudonnut mereen. Tiedossa on, että ainakin 50 -paikkainen linja-auto ja yli kymmenen henkilöautoa on upoksissa. Myös rahtialuksen lastina ollutta materiaalia on kadoksissa.”

AHTI 2012 keräsi viranomaiset Gyltöseen



pitempoista tehtävää, dokumentointia. Yleensä pe-lastuslaitoksen pelastussukeltajat suorittavat nopeita pelastustehtäviä, ja dokumentointitehtävät ovat olleet puolustusvoimien ja joskus merivartioston vastuulla.

Koska harjoitus pidettiin saaristossa, tuli myös ym-päristöstä huolehtia. Sekä henkilöautot, että bussi oli tyhjennetty ennen upottamisesta polttoaineista, öljyistä sekä muista luontoa pilaavista aineista.

Uusi tekniikka syynissä

Merivoimien rastilla tutustuttiin apuvälineisiin, joita voidaan käyttää merenpohjan kartoittamiseen ja koh-teiden paikantamiseen. Erityishuomion alla oli Meri-voimien uusin hankinta, REMUS-viistokaikuluotain.

Merivoimat olivat upottaneet merenpohjaan kaksi erillistä kohdetta, jotka ryhmien tuli tunnistaa Remuk-sen erilliseltä näyttöpäätteeltä. Kun ryhmät olivat an-taneet arvionsa kohteesta, sukeltamalla tarkistettiin, mikä kohde oikeastaan oli.

”Harjoitus meni nappiin”

Harjoituksen loppuun saattaminen onnistuneesti oli loistava osoitus viranomaisyhteistyöstä. Kaiken kaik-kiaan harjoitukseen osallistui lähemmäs 70 henkilöä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen lisäksi Gyltössä oli edustettuna Maarianhaminan, Satakunnan, Pirkan-maan, Länsi-Uudenmaan sekä Tukholman pelastuslai-tokset, Merivartiosto, Maavoimat sekä Merivoimat.

Yhteenvetona harjoituksesta voidaan sanoa, että Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on vahva osaa-minen vesisukelluksen saralla. Olen erittäin tyytyväi-nen kaikkien ryhmien toimintaan sekä asenteeseen harjoituksen aikana. Ryhmien osaaminen yllättikin positiivisesti, vaikka sukeltajien hyvä taso oli tiedossa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella sukellus-toimintaa vaativassa suuronnettomuudessa paikalle tulee osaavia ja motivoituneita sukeltajia monelta eri vi-ranomaistaholta ja heidän yhteistyökykynsä on loistava.

Teksti: Marko Rostedt, harjoituksen johtaja



arraskuun 27. päivän iltana kello 22.03 pelastuslaitos vastaanotti Varsinais-Suomen hätäkeskuksen välittämän il-moituksen, jonka mukaan Somerolla si-

jaitsevan Merivirta Oy:n tuotantotiloissa näkyy liekkejä ja rakennuksesta nousee savua. Ensimmäisinä kohtee-seen saapuneet Someron pelastusyksiköt havaitsivat, että hälytetyt voimavarat eivät tule riittämään. Kohtee-seen matkalla olleen päivystävän palomestarin saatua kohteesta tilannetiedot, päätti hän nostaa tehtävän hälytysvastetta. Tehtävä saa statuksen rakennuspalo, suuri. Päätöksen perusteella hätäkeskus suoritti lisä-hälytyksen, jolla kohteeseen menevien pelastushenki-löstön ja kaluston määrä kaksinkertaistettiin.

Voimakas palo eteni nopeasti

Merivirta Oy:n toimitilat käsittivät useamman tu-hannen neliön suuruisen tuotantotilakokonaisuuden. Yrityksen pääasiallinen tuotanto liittyy maatilatalou-dessa käytettävien metallituotteiden valmistukseen. Rakennus oli pääosin yksikerroksista tuotanto- ja va-rastotilaa, jossa metallituotteiden valmistus tapahtui. Rakennuksen yhteydessä oli myös kaksikerroksinen toimisto- ja tuotenäyttelytila.

Räjähtelevät kaasupullot vaikeuttivat sammutusta

Palon alkuvaiheen voimakkuus ja kohtalaisen voi-makas tuuli edesauttoivat palon nopeaa leviämistä rakennuksen pohjoispäädyssä sijainneisiin tuotanto-tiloihin. Lisäksi rakennuksen eri vuosikymmeninä ra-kennetut rakennusosat toivat oman haasteensa sam-mutustoimien etenemiselle. Hyvin nopeasti todettiin, ettei rakennuksen pohjoista tuotanto-osaa pystytä palon voimakkuuden vuoksi pelastamaan. Tästä syystä painopiste sammutustöissä keskitettiin rakennuksen keskiosan sammuttamiseen ja eteläisen rakennusosan suojaamiseen.

Ensimmäiset kaasupullot räjähtävät

Sammutustöiden aikana selvisi, että kohteessa on runsaasti erilaisia kaasupulloja, joita käytetään yrityk-sen metallituotteiden valmistuksessa. Tieto kaasupul-loista välitettiin sammutustyöhön osallistuneille, jotta jokainen paikallaolija tiedostaisi kaasupullojen tuoman lisäriskin sammutustöissä. Sammutustöiden aikana rakennuksesta kuului satunnaisesti heikkoja kaasu-pullojen räjähtämisestä aiheutuvia paukahduksia. Kaa-supullojen räjähtelyt lisäsivät osaltaan palon voimak-kuutta ja siten hidastivat palonsammuttamista.

Vajaa kaksi tuntia hälytyksestä, hieman ennen puolta yötä, tapahtui rakennuksen keskiosassa erittäin voi-makas kaasupullojen aiheuttama räjähdys. Räjähdys aiheutti välittömästi voimakkaan paineaallon sekä kaa-sun palamisesta muodostuneen tulipalon, jonka vaiku-tukset ulottuivat hyvin kauas varsinaisesta räjähdys-paikasta. Jälkeenpäin tehtyjen tutkimusten perusteella kaasupullojen metalliosia löytyi lähes 140 metrin etäi-syydeltä varsinaisesta räjähdyspaikasta. Räjähdyksen seurauksena varmistettiin, ettei pelastushenkilöstöön ollut kohdistunut henkilövahinkoja.

Sammutustaktiikka uusiksi

Kaasupullojen räjähdettyä päätettiin, ettei raken-nuksen sisälle ja välittömään läheisyyteen voitu enää turvallisesti mennä. Taktiikan muutoksen perusteella

Teollisuushallin raju palo Somerolla



siirryttiin rakennuksen ulkopuolelta tapahtuvaan sam-mutustyöhön raskaita vesitykkejä käyttäen.

Koska kohteessa oli tietojen mukaan edelleen räjäh-tämättömiä kaasupulloja, päädyttiin varotoimenpiteenä laajentamaan kohteen ympärille muodostettua vaara-aluetta. Tämän seurauksena lähimmistä pientaloista evakuoitiin sairaankuljetushenkilöstön ja poliisin avus-tuksella asukkaita Someron terveyskeskukseen. Asuk-kaat pääsivät palaamaan hyvissä voimissa takaisin koteihinsa aamuyön aikana.

Syttymissyyntutkinta alkaa

Pelastuslaitos käynnisti jo palon aikana syttymis-syyntutkinnan yhteistyössä Varsinais-Suomen polii-

silaitoksen kanssa. Tutkinnan tavoitteena on selvittää mahdollisimman tarkasti syttymissyy ja tulipaloon joh-taneet seikat. Tuotantotilat kärsivät tulipalon aiheutta-mana mittavat aineelliset vahingot. Henkilövahingoilta onneksi kuitenkin vältyttiin, vaikka riskit niihin olivat erittäin korkeat kaasupullojen räjähtämisen myötä.

Palontutkinnasta saatavaa tietoa pyritään hyödyn-tämään yhteistyössä pelastustoimen ja muiden vi-ranomaisten sekä vakuutusyhtiöiden riskienhallinnan kehittämisessä.

Teksti: Mika Viljanen, tehtävää johtanut päivystävä päällikkö

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat

elastuslain mukaan pelastustoimen jär-jestämisvastuu kuuluu kunnille. Vakinais-ten palokuntien sekä puolivakinaisten, eli toimenpidepalkkaisten palokuntien lisäksi

pelastustoimen järjestelmään kuuluvat sopimuspa-lokunnat. Varsinais-Suomen alueella on 70 vapaaeh-toista palokuntaa, joista 67 toimii sopimuspalokuntana. Sopimuspalokunnat osallistuvat pelastustoimen tehtä-vien hoitamiseen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Sopimuspalokunnat muodostavat tärkeän toimija-

ryhmän pelastustoimessa. Useissa kunnissa VPK toimii niin sanottuna ensilähdön palokuntana. Tällainen toi-mintamalli ei olisi mahdollinen ilman koulutusta, opitun tiedon ja taidon ylläpitoa sekä yhteistyötä pelastuslai-toksen ja palokuntien välillä. Palokunnille järjestetään-kin säännöllistä koulutusta alueellisen pelastusliiton kautta. Saatua koulutusta sopimuspalokunnat tukevat jatkuvalla harjoittelulla. Yhteistyötä pelastuslaitoksen sekä toisten sopimuspalokuntien kanssa ylläpidetään ja kehitetään säännöllisin kokoontumisin.

VPK verissä

Palo- ja pelastustoiminnan ohella useilla palokun-nilla on myös muuta aktiivista toimintaa. Tällaisia ovat kilpailutoiminta, soittokunnat, valistus-, nuoriso-, nais- sekä veteraaniosastot. Osa näistä tukee palokuntien palo- ja pelastustoimintaa joko suoraan tai välillisesti. Osa taas on toimintaa, joka tekee palokuntalaisuudesta koko perheen harrastuksen.

Sopimuspalokuntalaisuus eli vapaaehtoinen palo-kuntalaisuus (VPK) on monelle mukana olevalle elä-mäntapa. Siinä yhdistyvät päivittäiset rutiinit, henkilö-turvallisuuden perustaitoja kouluttava harrastus sekä mahdollisuus toteuttaa lähimmäisiin kohdistuvaa aut-tamishalua.

Teksti: Eeva Simola, tiedottaja

Sopimuspalokunnat tärkeä osa Varsinais-Suomen pelastusjärjestelmää


Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat

Auran VPKKarinaisten VPKKosken VPKMarttilan VPKMetsämaan VPKOripään VPKPöytyän VPKTarvasjoen VPKYläneen VPKYläneen kirkonkylän VPK

Askaisten VPK Nousiaisten VPKJäkärlän VPK Paattisten VPKKaarinan VPK Paimion VPKKakskerran VPK Piikkiön VPKKuusiston VPK Raision VPKLemun VPK Rantakulman VPKLiedon VPK Ruskon VPKMaarian VPK Rymättylän VPKMaskun VPK Sauvon VPKMerimaskun VPK Turun VPKNaantalin VPK Vahdon VPK

Auran VPK

Loimaan seudun sopimuspalokunnat

Askaisten VPK Nousiaisten VPK

Turun seudun sopimuspalokunnat

Salon seudun sopimuspalokunnat

Salon VPK Perttelin VPKFörbyn VPK Somerniemen VPKHalikon VPK Suomusjärven VPKHirvelän seudun VPK Teijon VPKKiikalan VPKKiskon VPKKuusjoen VPKMuurlan VPKPerniön VPK

Turunmaan sopimuspalokunnat

Hitis Kyrkoby FBKHoutskärs FBKIniö FBKKimito FBKKorpo och Norrskata FBKNagu FBKPargas och Lielax FBKRosala FBKVästanfjärds FBK

•Huom. Perniön VPK, Teijon VPK ja Förbyn VPK yhdistyivät vuonna 2011

Kalannin VPKKarjalan VPKKustavin VPKLaitilan VPKLokalahden VPKMietoisten VPKMynämäen VPKPyhämaan VPKPyhärannan VPKRautilan VPKTaivassalon VPKUudenkaupungin VPKVehmaan VPK

Kalannin VPK

Vakka-Suomen sopimuspalokunnat

Toimenpidepalkkaiset palokunnat

Alastaron palokuntaDragsfjärdin palokuntaLaitilan palokuntaLoimaan palokuntaSomeron palokunta



Tekniset palvelut

iedon uusi paloasema valmistui kuluneen vuoden aikana ja juhlallinen vihkiminen suoritettiin 31. elokuuta. Paloasema tuottaa pelastuspalveluita ja tiloissa toimii lisäk-

si Liedon VPK. Vuoden aikana otettiin käyttöön myös SAP-toiminnanohjausjärjestelmä, jonka käyttöä lisä-tään vuoden 2013 aikana.

Liedon paloasema otettiin käyttöön

Liedon paloaseman rakentamisen eri vaiheet ja käytännön palaverit ovat työllistäneet pelastuslaitosta vuoden 2012 aikana. Paloasema valmistui 1.6.2012, jolloin paloaseman pelastustoiminta käynnistyi. Vi-rallinen vihkiminen suoritettiin elokuun lopulla. Näin vanha Jaanin paloasema jäi sairaankuljetuksen käyt-töön ja Liedon vanha paloasema luovutettiin takaisin Liedon kunnalle. Toiminnan käynnistyttyä paloasemal-le sijoitetut työvuorot suunnittelivat aseman käytännön toimia yhteistyössä vapaaehtoispalokunnan kanssa. Myös Naantalin ja Raision yhteisen uuden paloaseman suunnittelu- ja valmistelutoimet ovat olleet merkittävä hanke toimitilapalveluissa.

Pelastuslaitos pyrki tehostamaan toimitilojen kar-toitusta. Paloasemien kuntokartoitus projektin (EAKR-hanke) tulokset on koottu Map Info -esitykseen, jossa kuvataan eri väreillä paloasemien korjausten kiireel-lisyyttä. Yhteistyötä kuntaomistajien kanssa pyrittiin tehostamaan ja jatkoprojekteja selvitetään, joissa kä-siteltäisiin muun muassa energiatehokkuutta, työviih-tyvyyttä ja työhyvinvointia, vanhojen paloasemien kun-nostusta ja vuokrasopimusten tarkistuksia.

SAP keskittää pelastuslaitoksen hankinnat

Turun kaupunki, ja sen myötä Varsinais-Suomen pe-lastuslaitos, on ottanut käyttöön SAP-toiminnanohjaus-järjestelmän vuoden 2012 aikana. Siihen liittyen on ke-hitetty SAP SRM -hankintajärjestelmä, jonka tarkoitus on helpottaa ja keskittää jokapäiväisiä ostoja. Vuoden aikana järjestettiin pelastuslaitoksen hankintoihin osal-listuville henkilöille useita koulutustilaisuuksia.

Pelastuslaitokselle uusi asema ja sähköinen tilausjärjestelmä

SAP tilausjärjestelmän käyttöönotto sujui mallikkaas-ti vaikka pieniä puutteita järjestelmän toimivuudessa havaittiinkin. Sähköisen tilausjärjestelmän osuutta hankinnoissa lisätään vuonna 2013.

Ammattipalomiesten palovarusteiden tarkastuk-sia ja mahdollisesti tarvittavia korjauksia tehtiin koko laitoksen alueella. Vuoden 2012 suurimpia hankkeita varushuollossa olivat ammattipalomiesten palopuku-jen kilpailutus sekä VPK varustehankinnat. Kalusto- ja varustehallinnassa jatkettiin Promeron-kalustonhallin-taohjelman kehittämistä. Siihen liittyen tehtiin muun muassa ajoneuvojen kalustoinventaariot koko maa-kunnan alueelta.

Kunnossapitohenkilökunta vähen

Pelastuslaitoksen korjaamo Turussa huolehtii alueen kaikesta pelastuskaluston kunnossapidosta.

Sopimuspalokuntien käytössä olevan kaluston kun-nossapito on järjestetty koko laitoksen alueella katta-vasti ja niin ikään kalustonhoitajien tehtävinä.

Kaluston kunnossapitoa on kehitetty aktiivisesti jo neljä vuotta ja korjaamo on kokenut suuria muutoksia. Henkilöstö on vähentynyt, mutta toimintaa kehittämäl-lä siitä on tullut koko pelastuslaitoksen kalustoa kun-nossapitävä osasto. Loppuvuonna toteutettiin kaluston kunnossapitoprojektin edellyttämiä muutoksia ja ka-lustonhoitajien tehtäviä muutettiin sekä heille annettiin erikoistumistehtäviä.

Nyt korjaamon henkilöstöön kuuluvat esimies ja kolme asentajaa. Alueilla on lisäksi kahdeksan ka-lustonhoitajaa, varastomies-autonkuljettaja, sammu-tinhuoltaja ja autokuski. Yksi kalustonhoitaja siirtyi sammutinhuoltajaksi ja määräaikainen varastonhoitaja siirtyi muihin tehtäviin.

Kunnossa pidettävänä on 83 paloasemaa, joilla on 147 säiliö- ja sammutusautoa kalusteineen, 5 puomi-tikas- ja nostolava-autoa, 61 ambulanssia ja miehis-töautoa, 71 henkilöautoa ja 56 alusta ja venettä. Kun-


Tekniset palvelut

nossapidon alaisuudessa ovat myös perävaunut sekä paloasemilla oleva muu kalusto.

Raskaan autokaluston huolloista on tehty sopimuk-set Oy Scan-Auto Ab:n ja Veho Group Oy:n kanssa. Sopimushuollot tehdään ohjelman mukaisesti niin että jokainen auto huolletaan vuosittain. Sopimukset sisäl-tävät myös katsastuskunnostukset ja katsastukset. Suunnittelu muun autokaluston määräaikaishuoltojen teettämiseksi merkkiliikkeissä on aloitettu.

Pelastuslaitokselle neljä sammutusautoa ja kaksi säiliöautoa

Vuonna 2012 pelastuslaitos hankki neljä uutta sam-mutusautoa ja kaksi säiliöautoa. Niiden vastaanotto-testaukset tehtiin ja autot sijoitettiin asemille. Suun-

nitellun autokierron mukaisesti siirrettiin 20 paloautoa uusille asemille. Siirtojen yhteydessä tehtiin autojen kuntokartoitukset, tarvittavat muutostyöt, viestijärjes-telmien asennukset sekä tunnusten teippaukset. Myös uuteen johtokeskusautoon tehtiin omalla korjaamolla varustelutöitä. Lisäksi sairasautoja tilattiin kolme kap-paletta ja ne valmistuvat helmikuussa 2013.

Vuoden lopulla myytiin kolme vanhaa sammutusau-toa, kolme säiliöautoa, yksi nostolava-auto sekä yksi huoltoauto. Lisäksi myytiin kolme venettä, moottori-ruiskuja, perävaunuja ja muuta poistettua kalustoa.

Operatiivisen raskaan ajoneuvokaluston poistoikä on 20 vuotta.

Teksti: Pertti Soininvaara, tekninen päällikkö

Tilastotietoa

1. Pelastustoimen kustannusrakenne 20122. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 20123. Tunnuslukuja 2008 - 20124. Suoritetut palotarkastukset 2008 - 20125. Ensihoidon tehtävät vuosina 2008 - 20126. Palokuolemat vuosina 2009 - 20127. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2008 - 20128. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisila pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 20129. Operatiiviset pelastustehtävät vuosina 2009 - 201210. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2012



Tilastotietoa

1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2012

2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2012

90 %

2 % 5 % 3 %Palkat

Palveluostot

Vuokrat

Muut kulut

3. Tunnuslukuja 2008 - 2012

Tunnuslukuja 2008 2009 2010 2011 2012

Varsinais-Suomen asukasluku 459 270 461 177 462 914 465 183 467 217

Nettokäyttömenoteuroa/asukas 57,93 59,06 60,9 62,8 64,88

Nettoinvestoinniteuroa/asukas 2,84 2,76 3,6 3,3 3,48

Maksuosuuspalautus (tuhatta euroa) 107 494 103 408 51

Tilastotietoa

4. Suoritetut palotarkastukset 2008 - 2012

Tarkastukset 2008 2009 2010 2011 20121 krt / vuodessa 3 231 3 517 3 677 3 535 3 1791 krt / 10 vuodessa 7 923 6 979 6 717 7 564 6 206Muut 2 853 2 188 1 682 2 085 1 513Tehtävät yhteensä 14 007 12 684 12 076 13 184 10 898

Tehtävät kiireellisyysluokittain 2008 2009 2010 2011 2012

A-tehtävät 1 850 1 896 1 852 1 768 1 685

B-tehtävät 8 615 8 797 9 100 9 835 9 492

C-tehtävät 13 578 13 668 13 741 14 633 14 355

D-tehtävät 13 190 11 957 13 399 14 509 14 218

Tehtävät yhteensä 37 233 36 318 38 092 40 745 39 938

Palokuolemat 2009 2010 2011 2012

Varsinais-Suomessa 12 10 1 7

Koko maassa yhteensä 107 81 67 80

5. Ensihoidon tehtävät vuosina 2008 - 2012

6. Palokuolemat vuosina 2009 - 2012


Tilastotietoa

8619 8383 8870 11261 8203

20082009201020112012

20082009201020112012

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

2008 2009 2010 2011 2012

8619 83838870

11261

8203

1700 981 758 578 545 467

*) Turun keskusasema**) RaisioKaarinaKärsämäkiSaloNaantaliJaaniLietoUusikaupunkiLoimaaParainenLaitilaSomeroPaimio

* sis. T11 ja T15** sis. R11 ja R18

*) Turun keskusasema

0200400600800

10001200140016001800 1700

981

758578 545 467 432 418

334 299 281 255 235128

7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2008 - 2012

8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2012


38 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 201238 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012

Tilastotietoa

9. Operatiiviset pelastustehtävät vuosina 2009 - 2012Tehtävät 2009 2010 2011 2012

Automaattisen paloilmoittimenvälittämä hälytys 1679 1838 1812 1835

Tarkastustehtävä/varmistus 867 909 1044 804

Rakennuspalo 185 234 198 179

Rakennuspalovaara 192 185 199 233

Maastopalo 242 338 198 130

Liikennevälinepalo 212 197 195 169

Liikenneonnettomuudet 1377 1314 1192 1120

Luonnononnettomuus 56 42 - -

Ihmisen pelastaminen 185 166 142 158

Eläimen pelastaminen 205 141 158 141

Öljyvahinko 163 149 156 181

Ensivastetehtävä 1643 1767 1901 1796

Vahingontorjunta 363 474 3027 537

Virka-apu 88 177 184 166

Muut tehtävät 926 939 855 754

Tehtävät yhteensä 8383 8870 11261 8203

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2010

2011

2012

39Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012 39Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012

Tilastotietoa

10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2012

TilastotietoaTilastotietoa


Tilastotietoa



Yhteystiedot

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos

[email protected]

Eerikinkatu 3520100 TURKU

Vaihde p. 02 263 3111

23353-Autotarra_14,5_suomi.indd 1 25.1.2013 9.12

Ammattitaitoisesti

Nopeasti

Tasapuolisesti

pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012

Documents