Vuosikertomus 2012

Käytetyt lyhenteet ja etuliitteet

kV kilovoltti 1000 volttia (V)MWh megawattitunti 1000 kilowattituntia (kWh)GWh gigawattitunti 1000 megawattituntia (MWh) = 1.000.000 kilowattituntia (kWh)

TWh terawattitunti 1000 gigawattituntia (GWh) = 1.000.000 megawattituntia (MWh)

k kilo 1000M mega 1.000.000G giga 1.000.000.000T tera 1.000.000.000.000

Sisällysluettelo

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4

KONSERNIHALLINTO 8

KONSERNIRAKENNE 9

KEHITYSJOHTAJAN KATSAUS 10

KONSERNIPALVELUT 12JA HENKILÖSTÖ

ORGANISAATIOKAAVIO 15

ENERGIANMYYNTIPALVELUT 16

SÄHKÖVERKKOPALVELUT 20

TUOTANTOPALVELUT SEKÄ 22 KAUKOLÄMPÖ- JA MAAKAASU-VERKOSTOT

TIIVISTELMÄ TILINPÄÄTÖSAINEISTOSTA 27

Konsernin rahoituslaskelma 28

Konsernituloslaskelma 28

Konsernitase 29

Emoyhtiön rahoituslaskelma 30

Emoyhtiön tuloslaskelma 30

Emoyhtiön tase 31

Eriytetty tuloslaskelma 32

Eriytetty tase 33

TOIMIALUEKARTTA 35

VUOSI 2012 LYHYESTI 35

4

Kestävän kehityksen energiavuosiErityisesti energia- ja ympäristöpolitiikasta sekä voimakkaasti kasva vasta viranomaisohjauksesta on syntynyt suuri uhka Suomen teolli-suudelle ja tätä kautta kansakunnan hyvinvoinnille. Alati kasvava viran-omaisohjaus, ja poliittisen rintaman tahtotila suostua kompromisseihin sekä kansallisesti että EU:n päätöksenteossa, on muodostanut merkittä-vän riskin Suomen kilpailukyvylle ja tätä kautta myös energiatoimialalle.

Ympäristönsuojelu on tärkeää ja elinehto meille kaikille, mut-ta ympäristönsuojelun sekä viranomaisohjauksen kilpien taakse on piiloutumassa päätöksiä, joita on niiden läpiviemi-seksi jopa harhaanjohtavasti perusteltu. Samalla, kun edellä mainittuun on kytketty valtataistelu eri intressi- sekä poliittis-ten tahojen kanssa, on yhtälöstä muodostunut erittäin vaaral-linen talouskehitykselle.

Tämä heijastuu vahvasti myös energiateollisuuden toimin-taan heikentäen toimialan tulevaisuuden näkymiä, erilais-ten investointiriskien nostaessa energian hintaa. Tämä on huomattu investointien sekä toimijoiden osalta ulkomaisten tahojen vetäytymisestä mm. ylisääntelyn ja kasvaneiden kustannusten vuoksi. Kokonaisuudessaan ulkomaisia inves-tointeja Suomessa on vain 32 % bruttokansantuotteesta, kun EU:n keskitaso on 42 % investointivajeen ollessa jopa yli 30 miljardia euroa.

Lähivuosina liuskekaasu ja -öljy ovat todennäköisesti nouse-massa energianraaka-aineiden maailmanlaajuiseen kärkeen.

Mikäli näin käy, tulee se vaikuttamaan erittäin merkittävästi globaalilla tasolla energiapoliittisiin päätöksiin sekä valta-asemien muutoksiin. Pahimmillaan tämä voi kiihdyttää koko Euroopan ja samalla Suomen teollisuuden alasajoa vääristy-neen energiapolitiikan ja viranomaisohjauksen myötävaikut-tamina. Maat, joilla on liuskekaasua, tulevat saamaan suuren kilpailuedun. Hinnaltaan liuskekaasu on tällä hetkellä noin kolmanneksen Venäjän maakaasuun verrattuna. Miten liuske-kaasu tulee vaikuttamaan EU-tason energiapoliittisiin linjauk-siin, sen tulemme näkemään myöhemmin.

Suomen sähkön- ja kaukolämmönkulutus kasvoiSähkön kokonaiskulutus Suomessa oli kertomusvuonna 85,2 TWh, joka on 1,1 % enemmän kuin vuonna 2011. Teolli-suuden sähkönkulutus väheni noin 4 % ja muu kulutus kasvoi noin 6 %. Sähkönkulutus on pysynyt vuodesta 2005 samalla tasolla ja kulutuksen kasvuun liittyvät valtakunnalliset skenaa-riot eivät ole toteutuneet odotetusti. Vastaavasti kaukolämmön

5

kokonaiskulutus oli 33,6 TWh, joka on noin 8 % enemmän kuin edellisvuonna. Lämpötilakorjattuna kulutus kasvoi noin yhden prosentin edellisvuoteen verrattuna.

Sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästö oli 129 g tuotet-tua kilowattituntia kohden, joka on lähes 30 % pienempi kuin vuonna 2011. Vähennys johtui sähkön nettotuonnin huomat-tavasta kasvusta ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon pienenemisestä. Oma osansa päästöjen vähenemisessä oli myös kotimaan runsaalla vesivoimatuotannolla.

Kaukolämmön tuotannon ominaishiilidioksidipäästö oli 192 g tuotettua kilowattituntia kohden. Ominaispäästö pieneni hieman yli 2 % johtuen uusiutuvien polttoaineiden lisään-tyneestä käytöstä.

Keskeiset strategiset tavoitteet saavutettiin

Osakkuusyhtiömme Hämeenkyrön Voima Oy:n voimalaitos vihittiin käyttöön 9.10.2012. Laitoksen vihki Maa- ja metsäta-lousministeri Jari Koskinen. Pohjolan Voiman, Metsä Boardin ja Leppäkosken Sähkön yhteishankkeena rakennettu biovoi-malaitos kasvattaa kotimaisten polttoaineiden käyttöä alu-eella merkittävästi ja vähentää alueen hiilidioksidipäästöjä. Yhtiö tuottaa konsernille sekä sähköä että kaukolämpöä.

Ydinvoima 25,9 % Nettotuonti 20,5 % Vesivoima 19,5 % Yhteistuotanto, 15,8 %

kaukolämpö Yhteistuotanto, 11,0 %

teollisuus Erillistuotanto 6,7 % Tuulivoima 0,6 %

Sähkön nettohankinta 2012 (85,2 TWh)

Maakaasu 28,0 % Kivihiili 25,0 % Puu ja muu bio 23,0 % Turve 17,0 % Öljy 4,0 % Sekundäärilämpö 2,0 % Muut 1,0 %

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotantoon käytetyt polttoaineet 2012 – polttoaine-energia yht. 58,0 TWh

Kaavioiden lähde: Energiateollisuus ry

Toimitusjohtajan katsaus

Juha Koskinen

6

Leppäkosken Energia rakensi Ikaalisiin 3 MW:n pellettilämpö-keskuksen, joka tuottaa lähes puolet Ikaalisten alueen kauko-lämmöstä puhtaasti puupelletillä. Ikaalisten Kylpylän alueelle rakennettu lämpökeskus otettiin käyttöön marraskuussa. Investoinnilla parannetaan kaukolämmön kilpailukykyä vä-hentämällä ankarasti verotetun ja kallistuneen maakaasun käyttöä.

Tytäryhtiömme FC Power Oy aloitti syksyllä hiilidioksidiva-paan kaukolämmön toimittamisen Lappeenrannan Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Lämpö tuotetaan Kemira Chemi-cals Oy:n tehtaan prosesseissa syntyvällä ylijäämälämmöllä sekä polttamalla vetyä. Vastaavasti tytäryhtiömme FC Energia Oy on tutkinut erilaisia vedyn energian hyötykäyttömahdolli-suuksia Äetsän tuotantoyksikössään.

Kulunut vuosi oli sääolosuhteiden osalta sähköverkkoliiketoi-minnalle melko hyvä, ja merkittäviltä tuhoilta vältyttiin. Laa-jemmin asiakkaille haittaa aiheuttaneet keskeytykset syntyivät pääosin 110 kV:n alueverkosta, joka ei ole yhtiömme omistuk-sessa eikä vastuulla. Siirtomäärät kasvoivat yli 4 % energia-määrän ollessa 397 GWh. Sähkönjakelun varmistamiseksi teh-tiin useita investointeja, joista merkittävin oli Hämeenkyröön rakennettu uusi sähköasema.

Yhtiön omaa sähköntuotantorakennetta vahvistettiin osta-malla Vapo Oy:ltä Iin kunnan Kuivaniemellä sijaitseva, tehol-taan 7 MW:n tuulivoimapuisto. Liiketoimintakaupan myötä

Leppäkosken Energia Oy jatkaa strategiansa mukaista säh-köntuotannon omavaraisuusasteen nostamista hankkimalla asiakkaidensa käyttöön lisää päästötöntä tuotantoa. Edelli-sen lisäksi yhtiö on osakkaana Suomen Voima Oy:ssä, joka otti kertomusvuonna käyttöön tuulivoimapuiston Haminassa. Omavaraisuutta kasvatti myös Hämeenkyrön Voima Oy:n vas-tapainesähkön tuotanto.

Kannattavaa kasvuaKonsernin liikevaihto kasvoi 9,5 % ollen 40,3 M€ (36,8  M€). Liikevoitto oli 2,8 M€ (2,7 M€), joka vastaa 3,7 % kasvua edel-lisvuoteen verrattuna. Tulos ennen satunnaiseriä oli 3,1  M€ (2,5 M€). Tilikauden tulokseksi muodostui 2,3 M€ (1,9 M€). Kannattavuuden parantamiseksi, sekä olemassa olevien verkkojen ylläpitämiseksi tehtiin investointeja yhteensä 11,6  M€:n (10,4 M€) edestä. Konsernitaseen loppusumma kasvoi 78,9  M€:oon (72,3 M€). Omavaraisuus pysyi vahvana ollen 63,6 %. Liikearvojen alaskirjauksia ja romutuksia konser-nissa tehtiin yhteensä 1,5 M€:n edestä. Kaukolämpöliiketoi-minta oli edelleen tappiollista, mutta käännettä positiiviseksi odotetaan jo vuodelle 2013. Muut liiketoiminnat pääsivät budjetoituun tai sitä suurempaan tulokseen.

Tulevaisuuden näkymät Kaukolämmön osalta haetaan kasvua omien verkkojen alueil-la. Hintakilpailukyky on parantunut ja asiakkaiden kiinnostus

7

kaukolämpöä kohtaan on lisääntynyt. Jatkamme selvitystä, jonka tavoitteena on etsiä kokonaistaloudellisin tuotantorat-kaisu koko Ikaalisten alueelle. Vaihtoehtoina ovat kotimaisten polttoaineiden lämpökeskuksen rakentaminen Ikaalisiin tai kaukolämpöputken rakentaminen Hämeenkyrön Voimalta.

Konsernin yhtiöt ovat viimeisen kahden vuoden aikana pa-nostaneet merkittävästi kotimaisten ja päästöttömien polt-toaineiden käytön lisäämiseen kaukolämmön tuotannossa. Tuontipolttoaineiden, kuten maakaasun ja öljyn osuus oli vuonna 2011 n. 64 %, ja vastaavasti vuonna 2013 niiden osuus tulee olemaan alle 10 %. Tavoitteena on edelleen vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista.

Sähkönmyynti jatkaa aktiivisesti liiketoimintansa kehittämistä uuden asiakastietojärjestelmän myötä. Samanaikaisesti kehi-tetään uusia energiaratkaisuja asiakastarpeiden mukaan.

Sähköverkkoliiketoiminta tulee varautumaan tulevaisuuden viranomaisvaateisiin toimitusvarmuuden parantamiseksi. Samalla etsitään uusia innovatiivisia ratkaisuja toiminnan te-hokkuuden lisäämiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena lähitule-vaisuudessa on löytää merkittäviä kustannussäästöjä sähkön laatutason siitä kärsimättä. Sähkönjakelun toimialalla uudet viranomaisvaatimukset tulevat olemaan haasteellisia ja saat-tavat johtaa yritys- ja liiketoimintakauppoihin.

Vuoden 2013 aikana käynnistämme koko henkilökuntaa sekä toimintaa koskevan toimintoprosessikuvausten uusimisen

tukemaan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Muita kes-keisiä kehityskohteita ovat mm. vuorovaikutuksen ja sisäisen viestinnän kehittäminen.

Yhtiömme palvelut ja ratkaisut syntyvät asiakastarpeista, joi-hin vastaamme mm. erilaisten kumppanuuksien ja yhteistyön kautta. Strategiamme mukaisesti täytämme roolimme ”kestä-viä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin” asiakaslähtöisesti tuotantolähtöisyyden sijasta. Ratkaisu- ja oppimiskeskeinen toimintamalli ei olisi mahdollinen ilman osaavaa henkilö-kuntaamme sekä kumppaniemme ja yhteistyöverkostomme voimaa. Kaikki ketjun osatekijät työskentelevät yhdessä kes-tävien energiaratkaisujen eteen. Tavoitteena on löytää jo-kaiselle asiakkaalle juuri se energiaratkaisu ja -kokemus, joka parhaiten palvelee asiakkaan omaa arvomaailmaa ja tarpeita. Asiakkaiden tarpeista lähtevä toiminnan pitkäjänteinen ke-hittäminen lunastaa roolimme sanan ”kestävä”, oli kyse sitten toiminnan ympäristövaikutuksista tai yhteistyön kestosta.

”Yhtiömme palvelut ja ratkaisut syntyvät asiakastarpeis-ta, joihin vastaamme mm. erilaisten kumppanuuksien ja yhteistyön kautta. Strategiamme mukaisesti täytämme roolimme ”kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpei-siin” asiakaslähtöisesti tuotantolähtöisyyden sijasta.”

8

Konsernihallinto

Hallitus Toimikausi (hallituksessa ko. vuoden alusta)Puheenjohtaja Juha Laitinen 2010–2012Varatuomari, Ylöjärvi (2004)

Varapuheenjohtaja Esa Koskela 2011–2013Projektipäällikkö, Parkano (2005)

JäsenetJuhani Jukola 2010–2012Maanviljelijä, Jämijärvi (1983)

Markku Koivuniemi 2012–2014Yrittäjä, Ikaalinen (2006)

Risto Linnainmaa 2010–2012Maanviljelijä, Hämeenkyrö (2010)

Timo Saraketo 2012–2014Toimitusjohtaja, Ikaalinen (2012)

Pentti Sivunen 2010–2012Kaupunginjohtaja, Ylöjärvi (2010)

Tapani Törmä 2012–2014Myyntineuvottelija, Kihniö (2003)

Hallituksen jäsenistä erovuoroon tulivat Risto Linnainmaa, Juha Laitinen ja Pentti Sivunen, jotka valittiin uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2013–2015.

Johtoryhmä

Juha Koskinen Toimitusjohtaja

Leo Iltanen Talousjohtaja Konsernipalvelut

Mika Laatu Asiakkuusjohtaja Energianmyynti

Mauno Oksanen Kehitysjohtaja Liiketoimintojen kehittäminen

Kari Kuivala Tuotantojohtaja Tuotantopalvelut

Matti Virtanen Verkostojohtaja Sähköverkkopalvelut

YhtiökokousVarsinainen yhtiökokous, jonka puheenjohtajana toimi Juha Lindholm, pidettiin Ikaalisissa 15. maaliskuuta 2012. Kokouk-sessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset, varsinaisel-le yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä hallituksen ehdotus omien osakkeiden osto- ja luovutusvaltuutuksesta. Yhtiöko-kous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7) jäsentä. Kokouksessa oli edustettuna 22 osakasta, joilla oli yhteensä 18 863 A-osaketta ja 19 119 K-osaketta. Yhteinen ää-nimäärä oli 14 514.

Toimitusjohtaja Juha Koskinen oli hallituksen kokouksissa esittelijänä. Sihteerinä toimi talousjohtaja Leo Iltanen. Hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana 11 kertaa.

Osakepääoman jakautuminen

TarkastustoimiVarsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toi-mi tilintarkastustoimisto Idman Vilén Grant Thornton Oy. Vas-tuullinen tilintarkastaja oli Antti Pitkäniemi (KHT).

NeuvottelukuntaNeuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Neu-vottelukunnan puheenjohtajana toimi Ossi Sippola ja vara-puheenjohtajana Jouko Riikonen.

Muut neuvottelukunnan jäsenet olivat:

Päivi Hiltunen HämeenkyröSatu Holma Ikaalinen Matti Inkinen ParkanoAki Jaskari Kihniö Timo Laurikka Ikaalinen Jarmo Mansikkamäki JämijärviMarko Mattila Ylöjärvi Kari Mäkelä Ikaalinen Matti Peurala JämijärviAntti Poussa Parkano Hanna Saraketo Ikaalinen Tarja Toivonen Ylöjärvi Kyösti Viljanmaa Parkano Pentti Vuorinen Hämeenkyrö

Jäsenyydet ja osakkuudetLeppäkosken Sähkö on jäsenenä tai osakkaana mm. seuraavissa yhteisöissä

Energiateollisuus ryHämeenkyrön Voima OyFincopower OyEnergiameklarit OyKyröskosken Voima Oy Etelä-Suomen Voima OySatapirkan Sähkö OySPS Energia OySPS Tuotanto OySuomen Kaasuyhdistys rySuomen Voima OyVoimatori Oy

Osakkaat 2 420 kpl Yksityiset 95,2 % Yritykset ja yhteisöt 4,6 % Kunnat 0,2 %

Osakkeet 104 342 kpl Yksityiset 33,9 % Yritykset ja yhteisöt 52,7 % Kunnat 13,4 %

9

JohtoryhmäTakarivi vasemmalta oikealle: Leo Iltanen, Matti VirtanenEturivi vasemmalta oikealle: Juha Koskinen, Mika Laatu, Mauno Oksanen, Kari Kuivala.

HallitusTakarivi vasemmalta oikealle: Risto Linnainmaa, Esa Koskela, Pentti Sivunen. Eturivi vasemmalta oikealle: Juha Laitinen, Markku Koivuniemi, Tapani Törmä, Timo Saraketo.

Leppäkosken Energia OyLeppäkosken Sähkö Oy | 100 %

FC Energia OyLeppäkosken Energia Oy | 66 %Kemira Chemicals Oy | 34 %

FC Power OyLeppäkosken Sähkö Oy | 66 %Kemira Chemicals Oy | 34 %

DL Power OyLeppäkosken Sähkö Oy | 100 %

Leppäkosken Sähkö Oy

Konsernirakenne

10

Hallittu muutos on mahdollisuusPäättyneen ja alkaneen vuoden tapahtumia ja näkymiä lei-maa edelleen maailmantalouden epävarmuus – emme vie-läkään varmasti tiedä elämmekö hallitun muutoksen vai hallitsemattoman kaaoksen kynnyksellä. Myös energia-alan toimintaympäristöä varjostaa jatkuva epävarmuus, kun alan regulaation aikahorisontti käsittää enää yhden hallituskau-den tai korkeintaan seuraavan päästökauppajakson.

Huolimatta kulloinkin vallitsevasta regulaatiosta, tuo-tamme strategiamme mukaisia kestäviä energiaratkaisuja asiak kaiden muuttuviin tarpeisiin. Toiminnan jatkuvalla ke-hittämisellä varmistamme, että tuotteet ja palvelut koetaan hyviksi ja tarpeellisiksi. Kestävä energiaratkaisu on prosessi, jossa kartoitetaan asiakkaiden tarpeita ja vaihtoehtoja, teh-dään valintoja niiden kesken sekä toimitaan yhteistyössä ha-lutun tulevaisuuden saavuttamiseksi.

Paikallisena ja itsenäisenä energiayhtiönä olemme vahvasti mukana toimialueemme ihmisten ja yritysten arkipäivässä. Energiatehokkuus, paikallisten energiavarojen hyödyntämi-nen, energiantuotannon teknologiavalinnat sekä tarkoituk-senmukainen verkottuminen ovat osa niitä toimenpiteitä, joilla vastaamme yhteiskunnan ja asiakkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin. Yhä monimutkaistuvassa, jopa kaoottises-sa toimintaympäristössä, energiayhtiön on oltava valppaana uusien mahdollisuuksien hyödyn tämisessä.

Edellisen vuoden tapahtumiaPäättyneen vuoden aikana toteutimme strategiamme mu-kaisia investointeja. Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa kilpailu-kyvyttömäksi verotettua maakaasua korvattiin kotimaisilla biopolttoaineilla. Joutsenossa lisäsimme vedyn hyötykäyttöä kaukolämmön tuotannossa. Sähkön hankinnassa lisäsimme

Kehitysjohtaja

Mauno Oksanen

Hallittua muutosta ja kestäviä energiaratkaisujaKetteränä tulevaisuuden energiayhtiönä verkotumme ja kehitämme toi-mintaamme liiketoimintaympäristön ja asiakkaiden vaatimusten mukai-sesti.

Mauno Oksanen

11

” Energiatehokkuudella ja uusilla teknologioilla tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli tulevissa

energiaratkaisuissamme.”

oman tuulivoiman tuotannon osuutta. Sähkökaupassa otet-tiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä, jonka kehitystyö jatkuu edelleen. Sähkö- ja kaukolämpömittareiden vaihtotyö eteni suunnitellusti ja loput etäluettavat sähkömittarit asenne-taan kuluvan vuoden aikana.

Tulevaisuuden näkymiä

Verkkoliiketoimintaan kohdistuu tulevina vuosina kasvavia te-hostamis- ja toimitusvarmuuspaineita. Meneillään olevan val-vontajakson aikana operatiivisen toiminnan tehokkuutta on edelleen parannettava. Lainsäädännön muutokset nostavat mm. sähkökatkoksista kuluttajille maksettavia vakiokorvauksia ja valvontamalli rankaisee verkkoyhtiötä vielä erikseen jakelu-verkon keskeytysten aiheuttamista haitoista. Toimitusvarmuut-ta joudutaan parantamaan mm. kiihdyttämällä jakeluverkkojen maakaapelointia. Tehtävien investointien kustannusvaikutus tulee kohdentumaan erityisesti haja-asutus alueiden sähkön käyttäjille.

Sähkökaupassa sähköisten online-palveluiden merkitys tulee edelleen kasvamaan. Automatisoimalla työvaltaisia rutiineja, vapautuvia voimavaroja voidaan kohdistaa oman toiminnan ja myynnin lisäämiseen.

Joulukuussa voimaan tulleen energiatehokkuusdirektiivin vaiku-tukset näkyvät lähivuosina yhä useampien energia-alan toimijoi-den liiketoiminnoissa. Direktiivillä tulee olemaan laajakantoisia

vaikutuksia mm. energiansäästöön, energianeuvontaan, ener-gian mittaamiseen ja raportointiin sekä energiatehokkuuteen liittyviin tuotteisiin ja palveluihin.

Heinäkuussa tuli voimaan rakennusten energiatehokkuusdirek-tiivi, jolla pyritään edistämään energiatehokkuutta uudisraken-tamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Direktiivi vaikuttaa mm. eri lämmitysmuotojen väliseen kilpailuasetel-maan. Direktiivi tulee lisäämään kiinnostusta erilaisiin hybridi-lämmitys-, lämpöpumppu- ja pellettivaihtoehtoihin.

Vaiheittain tuoteryhmäkohtaisesti voimaan tulevan ErP-puite-direktiivin (Energy related Products) soveltaminen etenee ja sen vaikutukset heijastuvat yhä useampiin energiaa kuluttaviin laitteisiin ja järjestelmiin. Esimerkiksi hehku- ja elohopeahöy-rylamppujen korvaaminen energiatehokkaammilla vaihtoeh-doilla on eräs näkyvä esimerkki lainsäädännön vaikutuksesta kotien ja työpaikkojen energian käyttöön.

Sähköisen liikkumisen osalta teknologian kehitys on nopeutu-massa. Esimerkiksi sähköautojen lataus- ja oheispalvelut tulevat vähitellen yleistymään myös Suomessa, kun palveluiden kysyntä kasvaa autokannan uusiutuessa. Energiatehokkuudella ja uu-silla teknologioilla tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli tulevissa energiaratkaisuissamme.

12

Konsernipalvelut ja henkilöstöKonsernipalvelut on koko konsernin tukitoiminto, jonka tehtäviin kuu-luvat asiakaspalvelu, laskenta- ja osakaspalvelut, ict-tuki, rahoitus sekä osakkuuksien ja konsernin hallinnointi.

Asiakastietojärjestelmä otettiin käyttöön

Vuonna 2009 aloitettu asiakkuudenhallinta- ja laskutusjär-jestelmien uusimishanke työllisti konsernipalveluiden hen-kilöstöä myös kertomusvuonna. Käyttöönottovalmiuksien varmistamiseksi järjestettiin koulutuksia ja testattiin uuden järjestelmän toiminnallisuutta. Järjestelmä otettiin viralli-sesti käyttöön marraskuussa, jolloin lähetettiin ensimmäi-set laskut uudesta järjestelmästä.

Uudistuksia palkkahallinnossa Palkanlaskenta ulkoistettiin maaliskuusta lähtien Staria Oyj:lle. Samassa yhteydessä palkkahallintoon liittyvää prosessia uudis tettiin ottamalla käyttöön tähän liittyviä tietojärjestel-miä, joilla parannetaan palkanmaksuprosessia.

Leo Iltanen

Asiakkaat tyytyväisiä palvelutasoon

Seuraamme ja kehitämme palvelumme laatua kuukausit-taisilla palvelukokemuskyselyillä. Palvelukokemuskyselyt kohdistetaan asiakkaille, jotka ovat äskettäin olleet yhtey-dessä asiakaspalveluun. Kertomusvuoden palvelukokemus-kyselyiden tulokset paranivat edellisvuodesta, kokonais-arvosanan ollessa 4,2 asteikolla 0–5. Edellisen lisäksi 84  % kyselyyn vastanneista arvioi sekä palvelun että henki-löstön osaamisen hyväksi tai erinomaiseksi.

Vastuullista toimintaaLeppäkosken Sähkö -konserni on sitoutunut valtakunnalli-seen energiatehokkuussopimukseen. Arjen toimintaa ohjaa toimintajärjestelmä, jossa konsernilla on laatu-, ympäristö-,

Talousjohtaja

13

työterveys- ja turvallisuus- sekä energiatehokkuussertifi kaatit. Toimintaa seurataan ja edelleen kehitetään auditoinneilla ja kaksi kertaa vuodessa pidettävillä johdon katselmuksilla. Auditoinneissa löytyneitä kehittämiskohteita korjaamalla on parannettu turvallisuutta ja toiminnan laatua sekä tehostettu toimintaa.

HenkilöstöLeppäkosken Sähkö -konsernissa työskenteli vuoden 2012 lopussa yhteensä 88 henkilöä, joista vakinaisia 79 ja määrä-aikaisia 9. Keskimääräinen työsuhteen kesto oli 15 vuotta.

Kertomusvuonna konsernin palveluksessa olevista henkilöis-tä naisia oli 27 % ja miehiä 73 %. Naisista kaikki työskentelivät toimihenkilötehtävissä. Miehistä 37 % oli toimihenkilöitä ja loput 53 % työntekijöitä.

” Arjen toimintaa ohjaa toimintajärjestelmä, jossa konsernilla on laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuus- sekä energiatehokkuussertifi kaatit.”

Henkilöstö

Sukupuolijakauma

Miehet 64 hlöNaiset 24 hlö

Työnkuvajakauma

Toimihenkilöt 54 hlöTyöntekijät 34 hlö

Henkilöstön keski-ikä

Alle 30 v. 15 hlö30–39 v. 13 hlö 40–49 v. 21 hlöyli 50 v. 39 hlö

Alueellinen henkilöstöjakauma 31.12.2012Ikaalinen 60 hlöParkano 12 hlöYlöjärvi 15 hlö Oulu 1 hlö

Verkosto- ja kaukolämpöasentajien määrä 31.12.2012 oli 26. Valtaosa investoinneista sekä huolto- ja käyttötoiminnasta suoritettiin konsernin omalla henkilökunnalla.

14

Ilmapiiritutkimus

Konsernin henkilöstölle tehtiin henkilöstötutkimus kerto-mus vuoden syksyllä. Vastausprosentti oli 87,2. Yhteenveto osoittaa vastaajien tyytyväisyystason laskeneen jonkin ver-ran edelliseen, vuonna 2009 tehtyyn vastaavaan kyselyyn verrattuna. Tulokset ylittävät kuitenkin kaikilla osa-alueilla muiden energiayhtiöiden keskimääräisen tason, erityisesti johtamis- ja yrityskuvatekijöiden osalta. Omaan työhön liit-tyvissä tekijöissä muutokset olivat verrattain pieniä. Yhtenä tyytyväisyystason mittarina on käytetty oman työtehtävän suositteluhalukkuutta, joka on 70 %. Taso on selkeästi kor-keampi kuin energiayhtiöissä keskimäärin.

Osaamisen kehittäminen – oleellinen osa arkipäivääKertomusvuonna jatkettiin ja käynnistettiin useita mittavia projekteja, jotka osaltaan edellyttivät henkilöstön lisäkou-luttamista. Koulutusta järjestettiin eri osa-alueilla strategis-ten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on lisätä yli-voimaista kilpailuetua tuovaa osaamista samalla vahvistaen perus osaamisen korkeaa tasoa.

Koulutuspäiviä kertyi yhteensä 400 kpl. Keskimäärin kou-lutuspäiviä/henkilö oli kertomusvuonna 4,6. Asiakastieto-järjestelmän uudistamisen yhteydessä järjestettiin koulutuk-sia, joihin osallistui koko järjestelmää käyttävä henkilöstö. Myös palkkahallinnon uusien sovellusten koulutusta järjes-tettiin koko henkilöstölle alkuvuodesta.

Työturvallisuus

Turvallinen työympäristö on tärkeä osa työhyvinvointia. Siksi panostamme henkilöstön viihtyvyyteen ja terveyteen. Terve ja hyvinvoiva henkilöstö on tärkein voimavara.

Kertomusvuoden aikana sattui 13 työtapaturmaa, joista 4 työ-matkalla. Työtapaturmapoissaoloja oli yhteensä 475 tuntia. Läheltäpiti -tilanteita kirjattiin 4 kappaletta.

Vuonna 2011 tehdyn työturvallisuuskulttuuritutkimuksen tulosten perusteella valikoitui kolme kehittämiskohdetta, joita ovat työturvallisuuskulttuuriin liittyvä ilmapiiri, tuen an-taminen ja kannustaminen, työympäristön turvallisuus sekä työturvallisuuskoulutus.

Kehittämiskohteiden jatkotyöstöön valittiin työryhmä, jossa on edustajia kaikista henkilöstöryhmistä. Syksyn aikana työ-turvallisuusasioita käytiin läpi kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. Kehittämiskohteiden korjaavien toimenpiteiden to-teuttaminen jatkuu vuoden 2013 aikana.

Työterveys ja varhaisen tuen malli

Työterveyshuollon palveluntuottajana toimii Lääkäriasema Pihlajalinna, jolla on toimipisteitä Ikaalisissa, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Parkanossa työterveydenhuollon yhteistyö-kumppanina on Parkanon terveyskeskus.

Konsernissa on käytössä ns. varhaisen tuen malli. Mallin ta-voitteena on auttaa työntekijöitä ja esimiehiä tunnistamaan riittävän varhain työkyvyn heikkeneminen, ottamaan asia rohkeasti puheeksi ja toimimaan suunnitelmallisesti tilanteen parantamiseksi.

Vuosille 2012–2013 tehdyssä työterveyshuollon toiminta-suunnitelmassa on määritelty seuraavat kolme keskeisintä tavoitetta:

Työssä jaksamisen tukeminen muutosprosesseissa, painottuen henkisen kuormittumisen ennaltaehkäisyyn

Varhaisen tuen mallin hyödyntäminen, sairauspoissa- olojen vähentäminen

Tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisy

Sairauspoissaoloja oli yhteensä 5 194 tuntia, mikä oli 105 tun-tia enemmän kuin edellisvuonna.

Työhyvinvoinnin ylläpito

Alkuvuodesta järjestettiin henkilöstön perinteinen talvilii-kuntapäivä Jämillä. Keväällä käytiin risteilyllä Tallinnassa. Kuntoiluharrastuksen ja oman hyvinvoinnin tukemiseksi oli tarjolla mm. ohjattua kahvakuulaharjoittelua. Kertomusvuon-na henkilöstölle jaettiin lippuja alueen erilaisiin tapahtumiin ja tyky-tukena jaettavia Smartum-kulttuuriseteleitä hyödyn-nettiin.

Aloitteellisuuteen kannustetaanHenkilöstön aloitteellisuuden aktivoimiseksi ja aloitteiden järjestelmällistä käsittelyä varten perustettu aloitetoimikunta täytti kertomusvuonna 20 vuotta. Juhlavuoden aloitekam-panjan teemoja olivat laatu-, ympäristö-, turvallisuus- ja ener-giatehokkuusasiat toiminnan kehittämisessä. Vuoden 2012 aikana tehtiin yhteensä 39 aloitetta.

Leppäkosken Sähkö -konsernin toimikunnat:TyösuojelutoimikuntaYT-toimikuntaAloitetiimiHenkilöstölehti Töpseli -toimikuntaTyky-toimikunta

Asiakaspalvelu

Laskentapalvelut

Osakaspalvelut

Toimintajärjestelmät

ATK-tuki

Rahoitus, osakkuudet

Konsernin hallinnointi

Sähkön siirto- ja liittymäpalvelut

Verkoston rakentaminen ja ylläpito

Kiinteistöt

Energian hankinta

Energianmyynti

Asiakkuudenhallinta

Tuotantolaitosten, lämpö- ja kaasuverkostojen käyttö, kunnossapito ja rakentaminen

Konsernin tuotantolaitosten projektointi

Energian tuotanto

Konsernipalvelut Sähköverkkopalvelut Energianmyynti Tuotantopalvelut

Asiakas- ja sidosryhmät

Hallitus

Organisaatiokaavio

Puheenjohtaja

Juha Laitinen

Toimitusjohtaja

Juha Koskinen

JohtotiimiTalousjohtaja

Leo Iltanen

Verkostojohtaja

Matti Virtanen

Asiakkuusjohtaja

Mika Laatu

Tuotantojohtaja

Kari Kuivala

Kehitysjohtaja

Mauno Oksanen

Johdon assistentti viestintäkoordinaattori

Anna-Mari Nyyssönen

16

EnergianmyyntipalvelutEnergianmyyntiliiketoiminta vastaa konsernin sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasutuotteiden myynnistä ja asiakaspalvelun kehittämisestä.

Hyvä vesitilanne piti tukkumarkkina-hinnan alhaisena

Sähkön tukkumarkkinahinnat laskivat vuoden aikana eten-kin johdannaismarkkinoilla. Suomen hinta-alueen spot-hin-nan vuosikeskiarvo oli 36,6 €/MWh (alv. 0 %) eli 26 % edellis-vuotta alhaisempi. Suomen spot-hinta oli 2012 vuositasolla tarkastellen noin 17 % yhteispohjoismaista spot-hintaa eli ns. systeemihintaa korkeampi. Erityisen matalalla tasolla spot-hinta oli heinäkuussa, jolloin kuukausikeskihinta oli alle 14  €/MWh. Toisaalta esimerkiksi helmikuun keskihinta oli 52,8 €/MWh. Hyvä vesivarantotilanne sekä epävarma talous-tilanne vaikuttivat osaltaan tukkumarkkinahintojen alhai-suuteen. Myös päästöoikeuksien hinnat pysyivät alhaisina.

Kertomusvuonna 89 % myymästämme sähköstä ostettiin sähköpörssistä ja sähkön hintasuojausten tekeminen oli eri-tyisen tärkeää. Oman tuotannon ja voimaosuuksien kautta hankittu sähkön osuus oli 22 % myymästämme sähköstä, josta puolet siirtyi suoraan sähkötaseeseen ja puolet myytiin pohjoismaiseen pörssiin.

Myyntikatsaukset

Sähkö

Sähkönmyynnin tulos oli positiivinen. Sopimuskanta kasvoi yritysmyynnin osalta merkittävästi, tosin suurimpien sopi-musten osalta vaikutus näkyy vasta vuonna 2013. Sähkön myynti kasvoi kertomusvuonna noin 10 % ollen 255 GWh.

Sähkön toistaiseksi voimassaolevien myyntituotteiden hintoja alennettiin huhtikuun alusta. Energiamaksut alenivat 3–7  % myynti tuotteesta riippuen. Myyntihintojen alentamisen perus-teena oli markkinahintojen lasku. Samalla hinnoittelua yhte-näistettiin.

Kahden vuoden määräaikaisten sopimusten hinta aleni alku-vuoden aikana ja säilyi alhaisella tasolla koko loppuvuoden. Asiakkaat kilpailuttivat sähköään edellisvuosien tapaan aktiivisesti. Erityisesti kahden vuoden kiinteähintainen säh-kösopimus pysyi suosittuna, sillä asiakkaat arvostavat sähkön hintojen vakautta.

Asiakkuusjohtaja

Mika Laatu

17

” Yhtiön sähköisiä palvelukanavia kehitettiin paremmin asiakastarpeita palveleviksi. ”

Kaukolämpö

Kaukolämmityksen kysyntä kasvoi vuoden 2012 aikana. Kau-kolämmön kilpailukykyisten hintojen ja hintavakauden ansi-osta sen suosio alueellamme lämmitysmuotona on kasvanut entisestään. Myös kaukolämmityksen kotimaisuus, huoletto-muus ja toimitusvarmuus lisäävät sen suosiota.

Kaukolämpöä myytiin Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Parka-nossa, Sastamalan Äetsässä ja Ylöjärven Ylisen alueella sekä Joutsenossa yhteensä 119,5 GWh, joka on 12 % edellisvuotta enemmän.

Kaukolämmön energiamaksu nousi Parkanossa 3,6 % kerto-musvuoden alussa johtuen mm. kotimaisten polttoainei-den hinnan noususta. Hämeenkyrössä sekä kaukolämmön perusmaksua että energiamaksua alennettiin huhtikuussa keskimäärin 3 %. Alennus voitiin toteuttaa uuden biovoima-laitoksen valmistumisen ansiosta. Ikaalisten keskustan verkon alueella kaukolämmön hinta pysyi samana kuin edellisvuon-na. Äetsän alueen energiamaksu säilyi ennallaan. Ylöjärven Ylisen alueella hinta vaihteli voimassa olevan sopimuksen hintasidonnaisuuden mukaisesti.

Maakaasu

Maakaasua myytiin kuluneen vuoden aikana ennätysmäärä 38,6 GWh, joka on noin 12 % edellisvuotta enemmän.

Lähellä asiakasta – kestävätenergiaratkaisut esillä

Vuoden 2012 asiakastapahtumien pääteema oli kestävät ener-giaratkaisut ja energiatehokkuus. Tapasimme asiakkaitam-me alueellisissa tapahtumissa mm. energiansäästöviikolla. Keväällä kuntien ja isännöitsijöiden edustajille järjestettiin info- ja koulutustilaisuus uusista rakennusmääräyksistä, eri kohderyhmille toteutettiin kampanjoita ja otettiin käyttöön sähköinen uutiskirje. Asiakaslehteä julkaistiin laskun liitteenä sekä sähköisenä versiona nettisivuilla.

Yhtiön nettisivuja kehitettiin paremmin asiakastarpeita pal-veleviksi. Asiakkaat ovat ottaneet sähköisen asioinnin hyvin vastaan. Esimerkiksi muuttoilmoituksista jo yli 10 % tehtiin kertomusvuonna sähköisesti. Sähköisen e-laskun käyttöön-ottoa vauhditettiin asiakasviestinnällä ja loppuvuodesta käynnis tetyllä kampanjalla.

18

” Tarjoamme asiakkaille puhdasta ja edullista energiaa lisäämällä omavaraisuuttamme päästöttömässä energian-tuotannossa. Tuotamme nykyisin noin 5 % myymästämme

sähköstä tuulivoimalla. Lisäksi tuotamme paikallisesti merkittävän määrän bio- ja vesivoimaa.”

Tulevaisuuden näkymät – uusia tuotteita ja entistä parempaa palvelua Vuoden lopulla otettiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä, jonka avulla tarjotaan entistä laadukkaampaa ja nykyaikai-sempaa asiakaspalvelua parantaen samalla kustannustehok-kuutta ja kilpailukykyä. Uuden järjestelmän ominaisuuksia otetaan käyttöön vaiheittain, jolloin voidaan varmistaa palve-luprosessien luotettava toiminta.

Tavoitteena on ottaa täsmälaskutus käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Kehitämme parhaillaan myös ratkaisu-tuotteita, joilla huomioidaan asiakkaiden muuttuvat ener-giatarpeet entistä paremmin. Energiamarkkinoiden, lainsää-dännön ja verotuksen nopeat muutokset luovat sekä meille että asiakkaillemme uusia haasteita. Asiakkaat voivat myös jatkossa valita itselleen sopivimman asiointitavan. Henkilö-kohtaisen palvelun lisäksi asioida voi myös entistä monipuoli-sempien sähköisten palvelukanavien kautta.

19

Ylöjärvi 39,3 % Ikaalinen 22,1 % Parkano 17,8 % Hämeenkyrö 10,0 % Kihniö 5,4 % Jämijärvi 5,4 % Muut* 0,1 %

Ylöjärvi 37,1 % Ikaalinen 21,6 % Parkano 19,6 % Hämeenkyrö 10,7 % Kihniö 5,6 % Jämijärvi 5,2 % Muut* 0,2 %

Hämeenkyrö 43 % Ikaalinen 25 % Parkano 25 % Äetsä 5 % Ylöjärvi 1 %

Ikaalinen 29 % Hämeenkyrö 28 % Parkano 21 % Äetsä 11 % Ylöjärvi 8 % Joutseno 4 %

Asuinkiinteistöt 70 % Liikekiinteistöt 15 % Julkiset kiinteistöt 11 % Teollisuus 4 %

Kotitaloudet 51,2 % Maatalous 17,2 % Palvelu 15,2 % Julkiset laitokset 8,4 % Jalostus 7,9 %

Kotitaloudet 86,7 % Maatalous 4,9 % Palvelu 4,9 % Julkiset laitokset 1,8 % Jalostus 1,7 %

Sähkön käytön jakauma375 GWh

Sähkön käytön jakauma375 GWh

Sähköasiakkaat28 470 kpl

Sähköasiakkaat28 470 kpl

Kaukolämmön myynnin jakauma120 GWh

Kaukolämpö-asiakkaat534 kpl

*Kankaanpää, Karvia ja Virrat

Kunnittain

Kunnittain

Asiakasryhmittäin

Asiakasryhmittäin

Sähkö

Kaukolämpö

20

Verkostojohtaja

Matti Virtanen

SähköverkkopalvelutVerkkoliiketoiminta vastaa sähköverkon rakentamisesta ja ylläpidosta, sähkön siirto- ja liittymäpalveluista, sähköenergian mittauksesta sekä konsernin kiinteistöistä.

Leppäkosken Sähkön sähköverkoissa siirrettiin sähköä yh-teensä 396,8 GWh, mikä oli 4,3 % edellisvuotta enemmän.

Sähkön siirto

Sähkön siirto 396,8 GWh

Oman tuotannon osuus 5,8 GWh

Alueverkon kautta siirrettyä sähköä 391 GWh

Siirtoasiakkaiden määrä 28 470 kpl

Liikevaihto 13,2 M€

Uusia sähköliittymiä 147 kpl

Hämeenkyröön lisäkapasiteettia

Hämeenkyrön uusi sähköasema vihittiin käyttöön helmikuus-sa 2012. Uuden aseman tuomaa 20 MVA:n lisäkapasiteettia tarvitaan kattamaan alueen vuosittain kasvavaa sähkön siir-tomäärää. Investointi maksoi n. 1,5 miljoonaa euroa.

Aseman kytkemiseksi omaan paikalliseen keskijänniteverk-koon tehtiin maakaapelointitöitä 5,2 kilometriä. Tämän lisäksi alueelle rakennettiin 4 uutta puistomuuntamoa.

Tykkylumi haittasi alkuvuodesta

Alkutalvi 2012 oli haastava verkkoliiketoiminnalle. Lumikuor-mien painosta johdoille taipuneet puut aiheuttivat laajoja sähkökatkoksia erityisesti jakelualueen pohjoisosissa. Ilman ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten linjojen raivausta sekä korkeaa verkostoautomaatioastetta, olisivat ongelmat olleet kertaluokkaa suuremmat.

Sähkön siirtoo

Sähkön siirto 396,8 GWh

Oman tuotannnonn osuuss 5,8 GWh

Alueverkon kaauttta siirreettyä sähköä 391 GWh

Siirtoasiakkaiden mmääärä 28 470 kpl

Liikevaihto 13,2 M€

Uusia sähköliittymmiä 147 kpl

21

” Verkkoliiketoiminnan lähivuosien strategiset toimen piteet painottuvat sähkönjakelun toimitus-

varmuuteen ja toiminnan tehokkuuden parantamiseen.”

Tulevaisuuden näkymät

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto on saanut val-miiksi ehdotuksensa toimenpiteistä, joilla tulevina vuosina parannetaan sähkönjakelun varmuutta ja lievennetään sähkö-katkojen vaikutuksia.

Lainsäädäntöehdotukset velvoittavat jakeluverkonhaltijoita nostamaan sähkön toimitusvarmuuden tasoa selvästi nykyisestä. Tavoitteet sinänsä ovat hyviä, mutta ilmajohtojen nopeutettu maakaapelointi johtaa ennenaikaisiin investointei-hin ja siirtohintojen korotuksiin.

Sähköverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttä-vän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä merkittävänä tekijänä on Suomen valtion kymmenen vuoden obligaatio-korko. Obligaatiokoron voimakkaan laskun myötä verkkoliike-toiminnan sallittu tuotto alenee vuodelle 2013 yli 20 %.

Jakelualueen väestönkasvu erityisesti Ylöjärvellä tulee lisää-mään sähkönkäyttöä. Suunnitelmissa onkin uuden sähköase-man rakentaminen Ylöjärvelle vuoteen 2015 mennessä.

Verkkoliiketoiminnan lähivuosien strategiset toimenpiteet painottuvat sähkönjakelun toimitusvarmuuteen ja toiminnan tehokkuuden parantamiseen. Toimitusvarmuutta parannetaan investoimalla keskijänniteverkon maakaapelointiin, kaukokäyt-töön sekä muuhun verkostoautomaatioon.

Vuoden 2013 suunnitelmissa on mm. Hämeenkyrön Puronsuun ja Tippavaaran teollisuusalueiden varasyöttöyhteydet sekä Ylö-järven Siivikkalaan rakennettavat kauko-ohjatut erotinasemat ja vanhojen ilmajohtojen saneeraus. Lisäksi Parkanossa Länsi-Aureen ja Karttiperän lumikuormien ja myrskyjen takia vika-alttiita alueita maakaapeloidaan.

Edellisten lisäksi katkot saatiin nopeasti hallintaan ripeän ja ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta. Kaikista kerto-musvuoden aikana tapahtuneista häiriöistä vakiokorvauksia maksettiin noin 300 asiakkaalle yhteensä 23 000 euroa.

Viranomaisvalvonta kiristyi

Energiamarkkinavirasto vahvistaa vuosittain kohtuullisen sallitun tuoton sähkön siirtoliiketoiminnalle. Leppäkosken Sähkön alituotto toisella valvontajaksolla 2008–2011 on 1 853 920 euroa.

Kertomusvuoden aikana sähkön siirtohintoja ei korotettu.

Sähkömittarien vaihtoprojekti loppusuoralla

Leppäkosken Sähkö Oy uusii asiakkaidensa kaikki yli 28 000 sähkömittaria. Vuoden 2012 loppuun mennessä uudet mit-tarit oli asennettu 21 000 asiakkaalle Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Jämi järvellä ja Ylöjärvellä. Kihniön ja Parkanon alueen mittarin vaihdot toteutetaan vuoden 2013 loppuun mennessä.

Varastotoiminnot Elektroskandialle

Lokakuussa allekirjoitettiin kumppanuussopimus Elektro-skandia Suomi Oy:n kanssa sähköverkon rakennusmateriaali-en hankinnasta. Leppäkosken varastotiloissa oleva materiaali siirtyy vuoden 2013 aikana Elektroskandian omistukseen ja toiminta jatkuu ns. kaupintavarastona. Järjestelyn avulla ta-voitellaan lisää tehokkuutta sekä joustavuutta rakentamis- ja kunnossapitoprosesseihin.

22

Tuotantojohtaja

Kari Kuivala

Tuotantopalvelut sekä kaukolämpö- ja maakaasuverkostotTuotantoliiketoiminta vastaa konsernin energiantuotannosta, tuotanto-laitosten, kaukolämpö- ja maakaasuverkostojen rakentamisesta ja kun-nossapidosta sekä niiden teknisestä palvelusta.

Energiantuotantoa kotimaisilla polttoaineilla

Konsernin strategian mukaisesti kertomusvuonna panostet-tiin voimakkaasti kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämi-seen energiantuotannossa.

Loppuvuodesta otettiin Ikaalisissa käyttöön uusi pelletti-lämpökeskus. Laitos rakennettiin Kylpylän alueelle olemas-sa olevan öljylämpökeskuksen yhteyteen. Lämpöteholtaan 3 MW:n lämpökeskus tuottaa lähes puolet Ikaalisten alueen kaukolämmöstä. Pellettilämpökeskus lisää kotimaisten polt-toaineiden osuutta Ikaalisten alueen lämmöntuotannossa ja vähentää merkittävästi kaukolämmön tuotannon fossiilisten polttoaineiden CO2-päästöjä Ikaalisissa.

Hämeenkyrössä vuonna 2011 aloitettu Pohjolan Voima Oy:n, Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin ja Leppäkosken Sähkön yhteishankkeena rakennettu biovoimalaitos otet-tiin käyttöön lokakuussa 2012. Hankkeessa rakennettiin uusi leiju kerrostekniikkaan perustuva kattilalaitos ja siihen kuu-luvat polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät sekä laitos automaatio. Laitos tuottaa sähköä 12 megawatin ja lämpöä 55 megawatin teholla. Polttoaineena laitoksella käy-tetään metsähaketta ja muita puuperäisiä polttoaineita sekä täydentävänä polttoaineena turvetta. Hiilidioksidipäästöt vä-henevät kotimaisten polttoaineiden käytön myötä n. 100 000 tonnilla vuodessa.

23

Parkanoon muutama vuosi sitten valmistuneella biolämpölai-toksella tuotetaan suurin osa Parkanon alueen kaukolämmös-tä kotimaisilla polttoaineilla – hakkeella ja turpeella. Äetsässä ja Joutsenossa lämpö tuotetaan pääosin vedyllä.

Omaa tuulivoimatuotantoa kasvatettiin merkittävästi

Leppäkoski osti syyskuussa Vapo Oy:ltä Iin kunnan Kuiva-niemellä sijaitsevan tuulivoimapuiston. Liiketoimintakaupan myötä Leppäkosken Energian omistukseen siirtyi kahdeksan tuulivoimalaa, joiden sähköntuotantokapasiteetti on 7 MW ja vuosituotanto n. 10–15 GWh.

Tehdyn investoinnin lisäksi Leppäkoski on jo entuudestaan osakkaana Kemin Ajoksen ja Haminan Mäkelänkankaan tuuli-puistoissa sekä ostanut yksityistä pientuulivoimatuotantoa.

Kaukolämpöliittymien kysyntä ja maakaasun siirto ennätystasollaMaakaasun siirto oli historian suurin 38,6 GWh. Merkittävä osa kasvusta syntyi teollisuuden käytöstä.

Kaukolämmön kysyntä oli vilkasta ja Leppäkosken Energia rakensi kertomusvuonna ennätysmäärän, 8 kaukolämpöliit-tymää. Uutta verkostoa rakennettiin n. 500 metriä ja uusittiin n. 360 metriä.

Tehokkaalla huollolla ja kunnossapidolla toimitusvarmuutta

Tuotantolaitoksilla ja verkostoissa tehtiin kesän aikana nor-maalit vuosihuollot.

Kaukolämpömittareita uusittiin asiakkaille kuluneen vuoden aikana n. 250 kpl. Uudet mittarit ovat etäluennan mahdollista-via ja tavoitteena on kuluvan vuoden aikana aloittaa etäluen-nan pilotointi pienellä asiakasmäärällä.

Elokuun alussa maakaasuvoimalaitoksella Ikaalisissa syttyi tulipalo, joka kuitenkin saatiin nopeasti sammutettua ja jälki-raivaukset aloitettua. Lämmön- ja maakaasun toimitukset jat-kuivat lyhyitä katkoja lukuun ottamatta normaalisti.

Kyröskosken Voima Oy:n kunnossapito- ja huoltotyöt ovat osa tuotantopalveluiden toimintaa. Kuluneena vuonna Kyröskos-ken vesivoimalaitokseen asennettiin ohijuoksutusta varten uusi vesiturbiini, joka tuottaa sähköä arviolta n. 3,4 GWh vuo-dessa. Generaattori kytkettiin sähköverkkoon vuoden 2013 tammikuussa.

Yhteisyritykset FC Energia ja FC PowerFC Energia Oy:n Sastamalan Äetsän höyrykattilalaitoksella tuotettiin höyryä, kaukolämpöä, paineilmaa ja prosessivettä. Äetsän alueen kaukolämpö tuotetaan FC Energian laitoksella Kemira Chemicalsin tehtaalta saatavalla vedyllä. Vetyratkaisun

” Lähivuosien strategisena tavoitteenamme on kannattava liiketoiminta kilpailukykyisin hinnoin

kotimaisuus ja ympäristö huomioiden.”

24

ainoana lopputuotteena on puhdas vesihöyry, joten tuotanto on täysin CO2-vapaata.

Höyrykattilalaitoksella suoritettiin kesällä kattilan normaali vuosihuolto sekä uusittiin valvomon operointi- ja raportointi-ohjelmisto. Varakattilalaitokseen ostettiin uusi kattila apulaitteineen, jonka asentaminen ja käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvaksi kuluvan vuoden aikana.

Kertomusvuoden aikana selvitettiin FC Energialle suunnitellun uuden voimalaitoksen rakentamisen vaihtoehtoja. Hanke ei kuitenkaan ollut riittävän kannattava, joten sitä ei toteuteta.

FC Power Oy:n Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevalla vetyvoimalaitoksella tuotettiin sähköä, höyryä, prosessivesiä ja paineilmaa.

Vetyvoimalaitokselle rakennettiin kuluneen vuoden aikana kaukolämmön tuotantolaitteet ja kaukolämpöputki Joutse-non taajamaan. Kaukolämpöputken pituus on 3,7 kilometriä, ja se on kooltaan DN150. Kaukolämmön tuotanto Lappeen-rannan Energia Oy:n Joutsenon kaukolämpöverkkoon alkoi lokakuussa 2012. Lämmön tuotanto perustuu Kemira Chemicalsin tehdasprosessista vapautuvan jäähdytysläm-mön talteenottoon ja prosessissa sivutuotteena syntyvän vedyn polttoon.

FC Energia Oy ja FC Power Oy käyttivät voimalaitoksillaan energiantuotantoon vetyä yhteensä lähes 200 GWh.

Oma sähköntuotanto

Konsernin asiakkailleen myymä sähkö muodostuu omasta tuotannosta ja tuotanto-osuuksista sekä pohjoismaisesta sähköpörssistä hankitusta sähköstä. Vesivoimalla tuotettua sähköä saadaan yhtiön omista Leppäskosken ja Kukkurakos-ken vesivoimalaitoksista. Sähköä tuotetaan myös FC Powerin Joutsenon vetyvoimalaitoksella ja Ikaalisten maakaasuvoima-laitoksella sekä Iin kunnan Kuivaniemen tuulipuistossa ja Hämeenkyrön Voiman biovoimalaitoksella.

Tuotanto-osuuksiin kuuluvat osuudet Kyröskosken Voiman vesivoimalaitoksesta, Kanteleen Voiman turvevoimalaitok-sesta, Ajoksen tuulivoimalaitoksesta, Jyväskylän Keljonlahden lauhdevoimalaitoksesta sekä osuuksia Pohjolan Voiman tuo-tanto-osuuksista. Tuotanto-osuuksissa Leppäkoski oli mukana Etelä-Suomen Voiman, Suomen Voiman sekä SPS Tuotannon kautta. Oman sähköntuotannon osuus kokonaishankinnasta oli tuotanto-osuudet mukaan lukien 22 %.

Tulevaisuuden näkymät

Yhtiö on aloittanut Leppäkosken Energian jakaantumis-proses sin, jossa kaukolämpö- ja maakaasuliiketoiminta yhtiöi-tetään omaksi yhtiöksi vuoden 2013 aikana. Kertomusvuonna tehtyjen toimien ansiosta kaukolämpöliiketoiminta tavoitte-lee selkeästi positiivista tulosta vuonna 2013. Tulevaisuudessa tulemme panostamaan tuontipolttoaineiden edelleen vähentä miseen ja kaukolämmön kilpailukyvyn lisäämiseen. Lähivuosien strategisena tavoitteenamme on kannattava liiketoiminta kilpailukykyisin hinnoin kotimaisuus ja ympäristö huomioiden.

Hiilidioksidivapaat polttoaineet: vety ja hake

Maakaasu ja fossiiliset: öljy ja turve

2008 2009 2010 2011 2012

Energian tuotantoon käytetyt polttoaineet(GWh)

0

50

100

150

200

250

300

Muu fossiilinen Turve Maakaasu Bio Vety Tuulivoima Vesivoima

Oman sähkön tuotannon jakauma(GWh) Sisältää tuotanto-osuudet

2008 2009 2010 2011 2012 0

20

40

60

80

100

”Tulevaisuudessa tulemme panostamaan tuontipoltto-aineiden edelleen vähentämiseen ja kaukolämmön kilpailu-

kyvyn lisäämiseen.”

26

27

Yhtiön tuloskehitys

Konsernin talous säilyi vakaana. Konsernin tulos parani noin 0,4 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta huolimatta verkosta irrotettujen mittarien kertapoistosta sekä Leppäkosken Ener-gia Oy:n tekemästä alaskirjauksesta Ikaalisten kaukolämmön-tuotannon liiketoimintakauppaan liittyen. Tuloksen kasvuun vaikutti osaltaan verkkoliiketoiminnan hyvä tulos sekä onnis-tuminen sähkönmyyntiliiketoiminnassa. Tuotantorakenteen muutoksen myötä kaukolämpöliiketoiminnan tuloskehitys kääntyi nousuun, mutta tulos jäi kertomusvuonna vielä ne-gatiiviseksi. FC Power Oy ylitti ja FC Energia Oy saavutti lähes budjetin mukaisen tuloksen. Vuosia jatkunut panostuksemme laajennusinvestointeihin on kuitenkin osoittautunut oikeaksi ja kannattavaksi. Emo-yhtiön liikevaihto oli 14,3 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen noin 1,8 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä oli noin 0,3 miljoonaa euroa korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli noin 40,3 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen noin 3,5 miljoonaa euroa. Konsernin liike voitto oli noin 2,8 miljoonaa euroa ja tulos 2,3 miljoonaaeuroa. Konsernin tilikauden poistot olivat noin 5,7 miljoonaa euroa. Konsernin poistoihin sisältyy myös noin 0,7 miljoonan lisäpoisto Leppäkosken Energia Oy:n tekemästä alaskirjauk-sesta Ikaalisten kaukolämmöntuotannon liiketoimintakaup-paan liittyen sekä noin 0,8 miljoonan kertapoisto verkosta irrotettuihin mittareihin kohdistuen. Konsernitaseen loppu-summa kasvoi edellisestä vuodesta noin 6,6 miljoonaa euroa ja oli tilikauden päättyessä noin 78,9 miljoonaa euroa.

Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut

2012 2011 2010Liikevaihto M€ 40,3 36,8 35, 3 Liikevaihdon muutos-% 9,5 4,2 5 , 7 Liikevoitto M€ 2,8 2,7 2 , 2 Liikevoitto % 6,9 7,3 6 , 2 Tulos ennen satunnaiseriä % 7,8 6,7 5 , 7 Omavaraisuusaste % 63,6 65,1 68 , 5 Maksuvalmius (QR) 0,9 1,0 1,1 Poistot M€ 5,7 4,3 3,7Investoinnit M€ 11,6 10,4 4 , 6 Pitkäaik. vieras pääoma M€ 11,7 8,5 6 ,1 Taseen loppusumma M€ 78,9 72,3 6 4, 5

Omavaraisuusastetta laskettaessa liittymismaksut on rinnas-tettu omaan pääomaan.

Konsernisuhteet

Leppäkosken Sähkö Oy:n konserniin kuuluvat sataprosentti-sesti omistetut Leppäkosken Energia Oy ja DL Power Oy sekä FC Energia Oy ja FC Power Oy, joista omistusosuus on 66 %.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaan. Konsernin tulos osoittaa voittoa 2.275.552,58 euroa. Konsernin oma pääoma on noin 25,4 miljoonaa euroa.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 4.316.456,52 euroa, josta tilikauden voitto on 1.153.431,74 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitosta jaetaan osinkoa A-sarjan osakkeille 1,05 euroa per osake ja K-sarjan osakkeille 1,00 euroa per osake eli yhteensä 104.430,45 euroa sekä loppu tilikauden voitosta 1.049.001,29 euroa siirretään edellisten tilikausien voittovaratilille.

Tiivistelmä tilinpäätösaineistostaLeppäkosken Sähkö -konsernin tiivistelmä tilinpäätös aineistosta sisältää konsernin ja emoyhtiön rahoituslaskelmat, tuloslaskelmat ja taseet sekä eriytetyn liiketoiminnan tulos laskelman ja taseen.

28

Konsernin rahoituslaskelma 2012 2011

Liiketoiminnan rahavirta 1000 eur 1000 eur

Liikevoitto 2 794 2 686Poistot 5 730 4 308Saadut korot ja osingot 616 78Maksetut korot -287 -292Maksetut verot -445 -340Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 8 408 6 440Käyttöpääoman muutos -292 2 064

Liiketoiminnan nettorahavirta 8 116 8 504

Investointien rahavirta: Bruttoinvestoinnit -11 575 -10 468Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä -1 737 149Käyttöomaisuuden myynnit/vähennys 19 0Investointien rahavirta -13 293 -10 319

Rahavirta ennen rahoitusta -5 177 -1 815

Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten saamisten muutos -35 0Pitkäaikaisten lainojen muutos 3 280 2 393Liittymismaksujen muutos 730 1 022Oman pääoman muutos -34 -20Maksetut osingot -129 -114Rahoituksen rahavirta 3 812 3 281

Rahavarojen muutos -1 365 1 466

Rahavarat kauden alussa 3 955 2 489Rahavarat kauden lopussa 2 590 3 955Taseen mukainen rahavarojen muutos -1 365 1 466

Konsernituloslaskelma 1.1.–31.12. 2012 1.1.–31.12.2011

Liikevaihto 40 253 147,94 36 753 538,72

Valmistus omaan käyttöön 4 698 671,11 5 136 410,42Liiketoiminnan muut tuotot 1 116 041,39 491 889,21Materiaalit ja palvelut -28 058 022,91 -26 362 838,28Henkilöstökulut -5 103 682,00 -5 015 602,52Poistot ja arvonalentumiset -5 730 354,12 -4 307 832,98Liiketoiminnan muut kulut -4 381 751,10 -4 009 722,17

Liikevoitto 2 794 050,31 2 685 842,40

Rahoitustuotot ja -kulut 329 414,07 -214 177,43

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 3 123 464,38 2 471 664,97

Laskennallinen verovelan muutos -278 105,22 -102 574,31Välittömät verot -445 883,63 -339 695,66Vähemmistöosuus -123 922,95 -126 069,57

Tilikauden tulos 2 275 552,58 1 903 325,43

29

Konsernitase Vastaavaa 31.12. 2012 31.12.2011

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 93 821,93 78 936,25Liikearvo 586 054,67 1 542 656,81Muut pitkävaikutteiset menot 855 445,77 152 033,39 1 535 322,37 1 773 626,45

Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 533 354,13 533 354,13Rakennukset ja rakennelmat 4 003 419,39 3 690 539,18Jakeluverkosto 36 913 291,62 35 092 862,51Koneet ja kalusto 12 020 841,41 10 464 516,94Muut aineelliset hyödykkeet 93 447,51 103 463,55Keskeneräiset hankinnat 2 007 562,50 270 346,47 55 571 916,56 50 155 082,78

Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 10 808 250,65 8 423 547,93Lainasaamiset 74 883,63 40 000,00 10 883 134,28 8 463 547,93 Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 920 312,71 1 075 395,66Pitkäaikaiset saamiset 65 000,00 0,00Lyhytaikaiset saamiset 7 351 548,81 6 921 869,46Rahoitusarvopaperit 50 000,00 1 620 533,05Rahat ja pankkisaamiset 2 540 170,81 2 334 406,04 10 927 032,33 11 952 204,21

Vastaavaa yhteensä 78 917 405,54 72 344 461,37

Vastattavaa 31.12.2012 31.12.2011

Oma pääoma

Osakepääoma 177 381,40 177 381,40Ylikurssirahasto 897,81 897,81Arvonkorotusrahasto 267 418,80 267 418,80Vararahasto 16 314,23 16 314,23Käyttörahasto 401 272,96 401 272,96Edellisten tilikausien voitto 21 271 593,31 19 506 916,70Tilikauden voitto 2 275 552,58 1 903 325,43 24 410 431,08 22 273 527,33Vähemmistöosuus 1 010 634,22 910 511,28

Vieras pääoma

Laskennallinen verovelka 6 242 123,25 5 964 018,03

Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 11 749 735,92 8 469 647,92Liittymismaksut 24 636 730,96 23 906 369,41 36 386 466,88 32 376 017,33 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 3 244 910,83 2 356 411,91Ostovelat 2 943 690,18 3 225 825,46Siirtovelat 2 082 436,64 3 801 263,72Muut lyhytaikaiset velat 2 596 712,45 1 436 886,31 10 867 750,10 10 820 387,40 Vastattavaa yhteensä 78 917 405,54 72 344 461,37

30

Emoyhtiön rahoituslaskelma 2012 2011

Liiketoiminnan rahavirta 1000 eur 1000 eur

Liikevoitto 2 092 2 155Poistot 3 491 2 669Saadut korot ja osingot 626 298Maksetut korot -211 -204Maksetut verot -290 -165Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 5 708 4 753Käyttöpääoman muutos -1 999 1 299

Liiketoiminnan nettorahavirta 3 710 6 052 Investointien rahavirta:

Bruttoinvestoinnit -6 364 -7 731Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä 0 96Käyttöomaisuuden myynnit 1 253 0Investointien rahavirta -5 111 -7 635

Rahavirta ennen rahoitusta -1 402 -1 583

Rahoituksen rahavirta:

Pitkäaikaisten saamisten muutos -2 538 -848Pitkäaikaisten lainojen muutos 3 213 3 025Liittymismaksujen muutos 646 1 010Maksetut osingot -105 -90Oman pääoman muutos -34 -20Konserniavustus 0 -300Rahoituksen rahavirta 1 181 2 777

Rahavarojen muutos -220 1 194

Rahavarat kauden alussa 1 526 332Rahavarat kauden lopussa 1 306 1 526Taseen mukainen rahavarojen muutos -220 1 194

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.–31.12. 2012 1.1.–31.12.2011

Liikevaihto 14 294 781,87 12 570 712,85

Valmistus omaan käyttöön 4 589 470,02 5 004 226,43Liiketoiminnan muut tuotot 1 993 818,34 1 576 904,03Materiaalit ja palvelut -7 925 550,76 -7 328 802,92Henkilöstökulut -3 740 436,96 -3 570 646,65Poistot ja arvonalentumiset -3 491 414,76 -2 669 234,51Liiketoiminnan muut kulut -3 628 471,28 -3 427 820,99

Liikevoitto 2 092 196,47 2 155 338,24

Rahoitustuotot ja -kulut 415 113,27 93 476,23Satunnaiset kulut 0,00 -300 000,00

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 2 507 309,74 1 948 814,47

Tilinpäätössiirrot -1 063 880,60 -1 508 749,34Välittömät verot -289 997,40 -164 766,46

Tilikauden voitto 1 153 431,74 275 298,67

31

Emoyhtiön tase Vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 8 173,93 8 173,93Liikearvo 204 717,67 249 609,85Muut pitkävaikutteiset menot 211 284,54 131 759,51 424 176,14 389 543,29

Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 427 590,52 427 590,52Rakennukset ja rakennelmat 1 098 271,62 1 161 517,44Jakeluverkosto 34 574 269,58 32 925 647,57Koneet ja kalusto 763 106,91 857 121,28Muut aineelliset hyödykkeet 57 383,03 62 112,59 36 920 621,66 35 433 989,40

Osuudet saman konsernin yrityksissä 5 010 460,76 5 010 460,76Muut osakkeet ja osuudet 8 403 937,64 8 305 554,92Pitkäaikaiset lainasaamiset 74 883,63 40 000,00Pitkäaikaiset lainasaam. saman kons. yr. 5 780 670,32 3 277 670,32 19 269 952,35 16 633 686,00

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 660 197,68 881 965,83Lyhytaikaiset saamiset 8 109 301,04 6 360 609,41Rahoitusarvopaperit 50 000,00 50 000,00Rahat ja pankkisaamiset 1 256 375,06 1 476 028,42 10 075 873,78 8 768 603,66

Vastaavaa yhteensä 66 690 623,93 61 225 822,35

Vastattavaa 31.12.2012 31.12.2011

Oma pääoma

Osakepääoma 177 381,40 177 381,40Ylikurssirahasto 897,81 897,81Arvonkorotusrahasto 267 418,80 267 418,80Vararahasto 16 314,23 16 314,23Käyttörahasto 401 272,96 401 272,96Edellisten tilikausien voitto 2 849 108,53 2 712 458,69Tilikauden voitto 1 153 431,74 275 298,67 4 865 825,47 3 851 042,56

Tilinpäätössiirtojen kertymä 21 643 656,41 20 579 775,81 21 643 656,41 20 579 775,81

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 9 068 750,00 5 856 250,00Liittymismaksut 22 644 135,72 21 998 403,17 31 712 885,72 27 854 653,17

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitokselta 2 412 500,00 1 724 000,00Ostovelat 1 190 396,31 687 231,70Velat saman konsernin yrityksille 1 355 782,04 3 454 497,99Siirtovelat 1 166 651,54 1 793 530,25Muut lyhytaikaiset velat 2 342 926,44 1 281 090,87 8 468 256,33 8 940 350,81

Vastattavaa yhteensä 66 690 623,93 61 225 822,35

32

Eriytetty tuloslaskelma Verkkotoiminta Verkkotoiminta 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

Liikevaihto 13 222 681,20 12 119 878,46

Valmistus omaan käyttöön 4 589 470,02 5 004 226,43Liiketoiminnan muut tuotot 106 604,34 123 369,97 Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 637 542,66 -4 083 684,88 Ostot tilikauden aikana -34 582,40 -62 620,00 Häviösähkö -1 116 785,00 -1 073 470,00 Muut ostot tilikauden aikana -2 285 427,98 -2 991 718,69 Varastojen muutos -200 747,28 44 123,81

Ulkopuoliset palvelut -3 530 566,65 -3 202 703,04

Alueverkko-, kantaverkkopalvelumaksut -2 472 026,40 -2 165 981,06 Muut ulkopuoliset palvelut -1 058 540,25 -1 036 721,98

Henkilöstökulut -3 030 512,55 -2 964 855,92

Palkat ja palkkiot -2 406 640,14 -2 375 723,49 Eläkekulut -512 575,69 -485 962,96 Muut henkilösivukulut -111 296,72 -103 169,47

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -3 360 738,60 -2 342 986,88 * sähköverkon hyödykkeistä -3 021 731,27 -2 016 716,11 * muista pysyvien vastaav. hyödykkeistä -339 007,33 -326 270,77

Liiketoiminnan muut kulut -2 457 648,71 -2 443 087,21

Vuokrakulut -138 937,46 -131 984,15 Muut liiketoiminnan kulut -2 318 711,25 -2 311 103,06

Liikevoitto 1 901 746,39 2 210 156,93

Rahoitustuotot ja -kulut 52 308,19 44 985,10 Muille 52 308,19 44 985,10 Satunnaiset kulut 0,00 -300 000,00

Voitto ennen 1 954 054,58 1 955 142,03tilinpäätössiirtoja ja veroja

Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -1 070 575,77 -1 512 347,63 Tuloverot -177 498,53 -164 750,44

Tilikauden voitto 705 980,28 278 043,96

33

Eriytetty tase Vastaavaa Verkkotoiminta 2012 Verkkotoiminta 2011

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 96 697,48 106 393,36Muut aineettomat hyödykkeet 122 760,99 33 540,08 219 458,47 139 933,44

Aineelliset hyödykkeet

Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 33 775 740,85 32 041 334,86Muut aineelliset hyödykkeet 2 309 344,51 2 471 334,26 36 085 085,36 34 512 669,12

Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 4 156 493,91 4 156 423,91Muut pitkäaikaiset saamiset 40 000,00 40 000,00 4 196 493,91 4 196 423,91

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 660 197,68 881 965,83

Lyhtyaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 3 499 867,33 3 836 584,33Saamiset saman konsernin yrityksiltä 49 042,00 63 256,65Siirtosaamiset 68 692,54 171 328,34Sisäinen saaminen 6 900 620,61 8 272 335,93Muut lyhytaikaiset saamiset 13 831,05 21 651,41Rahoitusarvopaperit 50 000,00 50 000,00Rahat ja pankkisaamiset 1 028 116,70 1 277 344,64 12 270 367,91 14 574 467,13

Vastaavaa yhteensä 52 771 405,65 53 423 493,60

Vastattavaa Verkkotoiminta 2012 Verkkotoiminta 2011

Oma pääoma

Osakepääoma 177 381,40 177 381,40 Ylikurssirahasto 897,81 897,81 Arvonkorotusrahasto 267 418,80 267 418,80 Vararahasto 16 314,23 16 314,23 Käyttörahasto 401 272,96 401 272,96 Edellisten tilikausien voitto 2 225 225,54 2 085 830,41 Tilikauden voitto 705 980,28 278 043,96 3 794 491,02 3 227 159,57

Tilinpäätössiirtojen kertymä 21 380 966,56 20 311 268,20 21 380 966,56 20 311 268,20

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 524 218,75 732 031,25 Liittymismaksut 22 644 135,72 21 998 403,17 23 168 354,47 22 730 434,42

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitokselta 207 812,50 269 312,50 Ostovelat 974 124,98 594 725,49 Ostovelat saman konsernin yrityksiltä 263 024,05 194 531,59 Siirtovelat 1 035 312,23 1 664 960,85 Muut lyhytaikaiset velat 1 240 908,68 1 201 392,87 Muut lyhytaik.velat saman kons. yrityksiltä 706 411,16 3 229 708,11 4 427 593,60 7 154 631,41

Vastattavaa yhteensä 52 771 405,65 53 423 493,60

34

35

Vuosi 2012 lyhyesti Emoyhtiö Tytäryhtiöt

Henkilöstö 69 19 henk.

Sähkön siirto asiakkaille 396,8 - GWh

Sähkön siirron huipputeho 87,8 - MW

Sähkön siirtoasiakkaita 28470 - kpl

Sähkön siirtojohtoja 0,4 kV 2809 - km

20 kV 1447 - km

Sähkön hankinta - 255 GWh

Kaukolämmön myynti - 119,5 GWh

Kaukolämpöasiakkaita - 534 kpl

Kaukolämpöverkostoa - 66 km

Maakaasun myynti - 38,6 GWh

Maakaasuasiakkaita - 15 kpl

Maakaasuverkostoa - 9,9 km

Höyryn myynti - 126,6 GWh

Höyrykattilat - 78 MW

Lämpökattilat - 44 MW

Toimialue

Kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin

Eino Salmelaisen katu 23 39500 IkaalinenPuh. 03 45 031

Taitto: Markkinointitoimisto Deeper Oy

Paino: Paino-Arra Oy

www.leppakoski.fi

441-892Painotuote

Paino-Arra Oy