vanhempien barometri 2018 - vanhempainliitto · kodin ja koulun välinen sähköinen viestintä –...

Suomen Vanhempainliitto, Förbundet Hem och Skola i Finland

Vanhempien Barometri 2018

Ritva Mertaniemi

Koululaisten vanhempien näkemyksiä lapsen koulunkäynnistä sekä kodin ja koulun yhteistyöstä

Sisältö

Vanhempien Barometrin toteuttaminen ............................................................................................... 2

Vastaajien taustatiedot .......................................................................................................................... 3

Lapsen koulukieli ................................................................................................................................. 3

Vastaajan sukupuoli ............................................................................................................................ 3

Vastaajan äidinkieli ............................................................................................................................. 3

Vanhempien koulutustausta ............................................................................................................... 4

Vanhempien lukumäärä perheessä ..................................................................................................... 4

Lapsen sukupuoli ................................................................................................................................. 4

Lapsen koululuokka ............................................................................................................................. 5

Vastausten maantieteellinen jakauma ............................................................................................... 6

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ........................................................................................................ 8

Koulutuksen järjestäjä sekä koulun ja luokan koko ............................................................................. 9

Koulun arki .............................................................................................................................................. 9

Kouluviihtyvyys .................................................................................................................................... 9

Opetussuunnitelma ........................................................................................................................... 10

Miten hyvin tunnet koulun uuden opetussuunnitelman? .................................................................. 10

Miten opetussuunnitelma toteutuu koulun arjessa? ........................................................................ 12

Mitä uuden opetussuunnitelman tuomia toimintatapoja lapsen koulussa käytetään? ................... 15

Arviointikeskustelut ........................................................................................................................... 16

Tietoteknisten laitteiden käyttö koulussa ......................................................................................... 19

Vanhempien osallisuus lapsen koulunkäynnissä ............................................................................... 21

Oppilashuolto ja oppimisen tuki ........................................................................................................ 22

Sisäilmaongelmat koulussa ............................................................................................................... 24

Kodin ja koulun yhteistyö ..................................................................................................................... 27

Kuka perheessänne pitää ensisijaisesti yhteyttä lapsen kouluun? .................................................... 27

Kodin ja koulun yhteistyö .................................................................................................................. 29

Viestintä kodin ja koulun välillä ......................................................................................................... 31

Kodin ja koulun välinen sähköinen viestintä – Wilma/Helmi tai vastaava ....................................... 33

Vanhempainillat ................................................................................................................................ 34

Vanhempien osallisuus ...................................................................................................................... 36

Millä tavalla vanhemmat haluavat olla mukana lastensa koulussa? ............................................... 38

VANHEMPIEN BAROMETRI 2018 1

Vanhempien toiminta luokassa ......................................................................................................... 39

Luokan vanhempaintoiminta, koulun johtokunta ja vanhempainyhdistystoiminta ......................... 40

Vanhempainyhdistyksen tärkein tehtävä .......................................................................................... 41

Arki ja kasvatus kotona ........................................................................................................................ 42

Mitkä asiat lapsesi elämässä ilahduttavat tällä hetkellä? ................................................................ 43

Mitkä lapseen liittyvät asiat huolestuttavat tällä hetkellä? ............................................................. 43

Suomen- ja ruotsinkielisen aineiston vertailu ..................................................................................... 45

Koulun arki ......................................................................................................................................... 45

Kodin ja koulun yhteistyö .................................................................................................................. 46

Lopuksi .................................................................................................................................................. 48

Barometri aktivoi ennätysmäärän vanhempia .................................................................................. 48

Kouluviihtyvyys .................................................................................................................................. 48

Vanhemmat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulun toimintaan ............................................................ 49

Vanhempien osallisuudessa vielä kehitettävää................................................................................. 49

Paljon mahdollisuuksia ...................................................................................................................... 50


Vanhempien Barometrin toteuttaminen

Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola i Finland ovat toteuttaneet Vanhempien

Barometri -kyselyitä säännöllisesti. Suomen Vanhempainliitolle tämä on jo kuudes ja Hem och Skolalle

kolmas kerta. Uutta vuoden 2018 Vanhempien Barometrille on, että järjestöt toteuttivat kyselyn nyt

yhdessä. Sähköinen kysely toteutettiin Webropol -kyselytyökalulla ja kysely oli avoinna 17.4 –

21.5.2018. Barometrikyselystä tiedotettiin Suomen Vanhempainliiton ja Hem och Skolan

jäsenjärjestöjen, paikallisten vanhempainyhdistysten kautta. Lisäksi Opetushallitus lähetti tiedon

Vanhempien barometri -kyselystä kaikille Suomen peruskoulujen rehtoreille, joita pyydettiin

välittämään kysely koulun vanhemmille. Barometrikyselystä viestittiin myös sosiaalisen median avulla.

Suomen Vanhempainliiton vuonna 2015 toteuttamaan kyselyyn vastasi 1795 vanhempaa ja Hem och

Skolan vastaavaan 2146 vanhempaa. Tänä vuonna vastaajia oli 9842. Erityisesti suomenkieliseen

kyselyyn vastanneiden määrä nousi noin nelinkertaisesti (n= 7825) kun taas ruotsinkielisten vastaajien

määrä laski jonkin verran (n=1775). Tätä selittänee se, että Vanhempainliitto ei ole viestinyt kyselystä

aikaisemmin rehtoreiden kautta, kun taas Hem och Skola on hyödyntänyt jo aikaisemmissa

kyselyissään omaa peruskoulun rehtoreiden postituslistaansa. Opetushallituksen osallistuminen

barometrin markkinointiin osoittautui hyödylliseksi ja kertonee siitä, että rehtoreiden osallistaminen

tiedotukseen on tehokas tapa tavoittaa vanhempia.

Vanhempien Barometri 2018 sisälsi yhteensä 51 kysymystä. Kysely sisälsi lapsen hyvinvointiin,

koulunkäyntiin, uuteen opetussuunnitelmaan ja kodin ja koulun yhteistyöhön liittyviä teemoja.

Taustatietojen lisäksi vanhempia pyydettiin ottamaan kantaa koulun sisäilmaongelmiin,

kouluruokailuun, kodin ja koulun yhteistyöhön ja vanhempien osallisuuteen koulun arjessa sekä lapsen

arkeen kotona sekä siihen, miten uusi opetussuunnitelma näkyy koulun arjessa.

Tämä on barometriaineiston deskriptiivinen raportti, jossa kuvataan vastausten jakautumista eri

vastausvaihtoehtojen kesken. Painopiste on ala- ja yläkoulun oppilaiden vanhempien vastausten

vertailussa: miten lapsen kouluaste vaikuttaa vanhempien näkemyksiin lapsensa koulunkäynnistä ja

kodin ja koulun yhteistyöstä? Siltä osin kuin tyttöjen ja poikien vanhempien vastauksissa on eroja,

niistä mainitaan erikseen. Raportin lopussa vertaillaan suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa käyvien

lasten vanhempien vastauksia keskenään. Raportissa ei analysoida avokysymyksiä syvällisesti, vaan

ainoastaan yleiset trendit vastauksissa. Laaja kysely ja suuri vastaajamäärä tarjoaa kuitenkin erittäin

hyvät mahdollisuudet syventäville analyyseille niin tilastollisesti kuin sisällöllisesti.


Vastaajien taustatiedot

Vanhempien Barometriin vastasi yhteensä 9 842 vanhempaa. Seuraavassa kuvataan vastaajien

taustatietoja.

Lapsen koulukieli

Vastaajista 80,9 prosenttia ilmoitti lapsen koulukielen olevan suomi, 17,9 prosenttia ruotsi ja 1,2

prosenttia vastaajien lapsista kävi kielikoulussa, kielikylvyssä tai muussa kuin suomen- tai

ruotsinkielisessä koulussa. Opetushallituksen tilastovuoden 20.9.2017 mukaan peruskoulujen

oppilaista 93,1 prosenttia kävi suomenkielistä koulua, 6,2 prosenttia ruotsinkielistä ja 0,7 prosenttia

kävi joko kielikylpyluokalla tai muun kielistä koulua. Ruotsinkielistä koulua käyvien lasten vanhempia

vastasi Vanhempien Barometri –kyselyyn lähes kolme kertaa enemmän kuin mikä heidän osuutensa

on peruskoulun oppilaista. Myös muun kielisissä kouluissa käyvien lasten vanhempia on kyselyyn

vastanneissa jonkin verran enemmän kuin mikä heidän osuutensa on kaikista peruskoulussa käyvistä

lapsista.

Vastaajan sukupuoli

Vanhempien Barometri -kyselyyn vastanneista 87,3 prosenttia oli naisia ja 12,5 prosenttia oli miehiä.

Vastaajista 0,2 prosenttia ilmoitti sukupuolekseen jonkun muun kuin nainen tai mies. Naisten osuus

on pysynyt jokseenkin samana kuin aiempina vuosina tehdyissä Vanhempien barometri -kyselyissä.

Vastaajan äidinkieli

Suomea äidinkielenään puhui 83 prosenttia vastaajista (n=8000), 15,6 prosenttia oli ruotsinkielisiä

(n=1506) ja 1,4 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen jonkun muun kielen (n=133). Saamen kielen

äidinkielekseen ilmoitti 7 henkilöä. Suurimmat muun kieliset ryhmät olivat venäjän- ja vironkieliset

vanhemmat. Yksittäisiä vastauksia tuli henkilöiltä, jotka ilmoittivat äidinkielekseen arabian tai

englannin. Ryhmässä ”muu kieli” vastauksia oli 68 henkilöä. Ruotsinkielistä koulua käyvien lasten

vanhemmista n. 15 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen suomen. Suomenkielisessä koulussa käyvien

lasten vanhemmista ainoastaan 0,5 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen ruotsin.

Uutta tässä barometritutkimuksessa oli, että kysely käännettiin Svenska Kulturfondenin myöntämällä

apurahalla 12 Suomen peruskouluissa yleisimmin puhutuille vieraille kielille. Kielet olivat englanti,

venäjä, viro, bosnia, bulgaria, vietnam, arabia, farsi, kurdi, arabia, suahili ja somali. Vieraiskieliset

kyselyt olivat identtisiä suomen- ja ruotsinkielisten kyselyjen kanssa. Vieraskielisten kyselyjen

vastausaika jatkuu lokakuun 2018 loppuun. Tulokset raportoidaan kevätlukukaudella 2019.


Vanhempien koulutustausta

Barometrissa kysyttiin kyselyyn vastanneen vanhemman koulutustaustaa. Vajaalla viidellä prosentilla

(4,7 %) vastaajista oli peruskoulu tai vastaava tutkinto ja sama määrä (4,7 %) oli suorittanut

ylioppilastutkinnon. Koko aineistossa vajaa kolmannes (29,3 %) ilmoitti koulutuksekseen ammatillisen

koulutuksen, runsas neljännes (26,7 %) ammattikorkeakoulututkinnon ja kolmannes (32,6 %) yliopisto-

tai korkeakoulututkinnon. Koulutustaustan osalta suomen- ja ruotsinkielisten vastaajien välillä oli

suhteellisen iso ero. Noin kolmanneksella (31,5 %) suomenkielistä koulua käyvin lasten vanhemmista

oli ammatillinen koulutus, vajaalla kolmanneksella (28 %) ammattikorkeakoulututkinto ja vajaalla

kolmanneksella (28,9 %) yliopisto- tai korkeakoulututkinto. Ruotsinkielisten vastaajien osalta

viidenneksellä (20 %) oli ammatillinen koulutus, viidenneksellä (20,9 %) ammattikorkeakoulututkinto

ja lähes puolella (47,6 %) vastaajista oli yliopisto- tai korkeakoulututkinto. Väestön

koulutusrakennetilaston mukaan sekä suomen- että ruotsinkielisessä väestössä vain runsas 10

prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon, joten korkeasti

koulutetut vanhemmat ovat yliedustettuina barometrin aineistossa. Erityisesti ruotsinkielisten

kohdalla ero on suuri. Vastaavasti koulutustilasto osoittaa, että ammatillisen koulutuksen suorittaneita

väestöstä on noin 40 prosenttia, mikä tarkoittaa, että he ovat aliedustettuina tässä tutkimuksessa.

Vanhempien lukumäärä perheessä

Suurin osa barometriin vastanneista asui kahden vanhemman perheessä (83,5 %). Yhden vanhemman

perheessä asui vastaajista 14,1 prosenttia. Yhden vanhemman perheet olivat jonkin verran

aliedustettuja kyselyn aineistossa, sillä Tilastokeskuksen Väestötilastojen mukaan vuonna 2017 lähes

22 prosenttia 7-17 -vuotiaiden lasten perheistä oli yhden aikuisen perheitä. Vanhemmista noin 2,4

prosenttia vastasi asuvansa useamman aikuisen perheessä.

Lapsen sukupuoli

Vanhempien Barometri –kyselyyn vastanneista alakoululaisten vanhemmista 47,8 prosenttia oli

tyttöjen ja 52 prosenttia poikien vanhempia. Kyselyyn vastanneista yläkoululaisten vanhemmista 46,9

prosenttia oli tyttöjen ja 52,9 prosenttia oli poikien vanhempia. 0,2 prosenttia vastanneista ilmoitti

lapsensa sukupuoleksi ”Muu”. (Kuvio 1)


Kuvio 1. Lapsen sukupuoli (%)

Lapsen koululuokka

Vastaajien lapsista 71,2 prosenttia kävi alakoulua ja 28,8 % yläkoulua. Vanhempien vastaukset

jakautuivat suhteellisen tasaisesti alakoulun luokka-asteiden kesken niin, että jokaisella luokka-asteella

oli n. 11,8 - 12,2 prosenttia vastaajien lapsista. Vastaajien lapsista 11, 5 prosenttia oli yläkoulun 7.

luokalla, yläkoulun ylemmillä luokilla vastaajien lapsia oli alle 10 prosenttia. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Vastausten jakautuminen lapsen koululuokan mukaan (%)

47,852,0

0,2

46,9

52,9

0,20,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

Tyttö Poika Muu

Alakoulu Yläkoulu

12,2 12,1 11,8 11,8 12,211,1 11,5

9,28

0

2

4

6

8

10

12

14

1. luokalla 2. luokalla 3. luokalla 4. luokalla 5. luokalla 6. luokalla 7. luokalla 8. luokalla 9. luokalla


Vastausten maantieteellinen jakauma

Noin kolmannes kyselyyn vastanneista asui Uudellamaalla, mikä myös vastaa oppilaiden todellista

määrää Uudellamaalla vuonna 2017. Varsinais-Suomessa peruskoulun oppilaita oli Opetushallituksen

tilastojen (Vipunen) tilastovuoden 2017 mukaan 8,1 prosenttia peruskoulun oppilaista, mutta kyselyyn

vastanneista 11,4 prosenttia asui Varsinais-Suomessa. Tämä tarkoittaa, että vanhempien

vastausaktiivisuus oli korkea Varsinais-Suomessa. Myös Pohjanmaalla vanhemmat vastasivat

aktiivisesti kyselyyn. Kaikista Suomen peruskoulun oppilaista 3,5 prosenttia käy koulua Pohjanmaalla.

Kyselyyn vastanneista vanhemmista 8,4 prosenttia tuli Pohjanmaalta. Alhaisin vastausprosentti

suhteessa todelliseen oppilasmäärään oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Muissa maakunnissa

kyselyyn vastanneiden vanhempien määrä vastasi suurin piirtein kyseisen maakunnan osuutta kaikista

peruskoulun oppilaista. Uudellamaalla ruotsinkielisissä kouluissa käyvien oppilaiden vanhemmat

vastasivat jonkin verran aktiivisemmin kuin suomenkielisissä kouluissa käyvien lasten vanhemmat.

Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla suomenkielisten vanhempien vastausaktiivisuus ylitti todellisen

oppilasmäärän, kun taas ruotsinkielisten vanhempien vastauksia oli vähemmän kuin maakunnan osuus

peruskoulun oppilaista. Vain 0,5 prosenttia kaikista Suomen oppilaista käy peruskoulua

Ahvenanmaalla, mutta ahvenanmaalaisten vanhempien osuus kyselyyn vastanneista oli 1,2 prosenttia,

joten heitä oli jonkin verran enemmän kuin mitä heidän todellinen osuutensa on. (Kuvio 3)


Kuvio 3. Vastausten maantieteellinen jakauma suhteessa maakunnassa oleviin peruskoulun

oppilaisiin Opetushallituksen tilastovuosi 2017 mukaan (%)

0,5

3,1

1,2

9,4

1,5

3,5

3,7

5,1

2,6

4,2

2,3

2,1

2,9

3,5

9,2

3,2

3,8

8,1

30,0

1,2

1,9

1,8

6,0

1,4

8,4

4,4

3,9

2,0

4,6

2,5

1,4

2,4

3,2

7,4

2,3

3,8

11,4

30,0

0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0

Ahvenanmaa

Lappi

Kainuu

Pohjois-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Etelä-Savo

Etelä-Karjala

Kymenlaakso

Päijät-Häme

Pirkanmaa

Kanta-Häme

Satakunta

Varsinais-Suomi

Uusimaa

Vanhempien Barometri 2018 Oppilaat 20.9.2017, OPH-VIPUNEN


Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Koulujen tulee tarjota yleistä, tehostettua tai erityistä tukea sitä tarvitsevalle lapselle. Erityistä tukea

voidaan järjestää lapselle joko tavallisessa luokassa tai erityisluokassa. Yli 80 prosenttia vastasi, että

heidän lapsensa ei saanut tehostettua tai erityistä tukea oppimiseen tai koulunkäyntiin. Alakoulussa

tehostettua tukea sai 7,3 prosenttia oppilaista ja yläkoulussa 6,1 prosenttia. Erityistä tukea alakoulun

oppilaista sai 5,7 prosenttia tavallisessa luokassa ja 3 prosenttia erityisluokassa. Yläkoulun oppilaista

6,7 prosenttia sai erityistä tukea tavallisessa luokassa ja 2,9 prosenttia erityisluokassa. (Kuvio 4)

Noin 4 prosenttia alakoulun tytöistä sai tehostettua tukea, runsas 4 prosenttia erityistä tukea

tavallisessa luokassa ja vajaa 2 prosenttia sai erityistä tukea erityisluokassa. Alakoulun pojista runsas

10 prosenttia sai tehostettua tukea, lähes 7 prosenttia sai erityistä tukea tavallisessa luokassa ja noin

4 prosenttia erityistä tukea erityisluokassa. Yläkoulussa noin 4 prosenttia tytöistä ja 7,6 prosenttia

pojista sai tehostettua tukea. Erityistä tukea tavallisessa luokassa sai 5,4 prosenttia yläkoulun tytöistä

ja lähes 8 prosenttia pojista ja erityistä tukea erityisluokassa sai 1,8 prosenttia yläkoulun tytöistä ja

vajaa 4 prosenttia pojista.

Kuvio 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki, Lapseni saa oppimiseen ja koulunkäyntiin (%)

Niiltä vanhemmilta, joiden lapset saivat joko tehostettua tai erityistä tukea kysyttiin avokysymyksellä,

miten he kokevat tuen toimineen. Kokemukset olivat sekä myönteisiä että kielteisiä. Moni vastaaja oli

erittäin tyytyväinen lapsensa saamaan tukeen ja siihen, miten koulu oli lapsen vaikeuksiin tarttunut.

Joukossa oli myös niitä vanhempia, jotka kokivat, että heidän oli pitänyt taistella saadakseen lapselleen

tämän tarvitsemaa tehostettua tai erityistä tukea. Joissain tapauksissa tämä tuki oli lopetettu

taloudellisista syistä. Usein myönteiset ja kielteiset vastaukset liittyivät opettajiin tai kouluihin.

Opettajan tai koulun vaihtumisen myötä lapsen saama tehostettu tai erityinen tuki oli joko parantunut

tai vastaavasti huonontunut. Jotkut vanhemmista vastasivat, etteivät tienneet, miten lapsen saama

tuki toimii tai on järjestetty ja monet vanhemmat peräänkuuluttivat vuoropuhelua ja aktiivisempaa

tiedottamista koulun taholta lapsen opetusjärjestelyjä koskevissa asioissa.

7,3

5,7

3,0

6,16,7

2,9

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

10,0

Tehostettua tukea Erityistä tukea, mutta hänopiskelee tavallisessa

luokassa

Erityistä tukea, mutta hänkäy erityisluokassa

Alakoulu Yläkoulu


Koulutuksen järjestäjä sekä koulun ja luokan koko

Vanhemmista 90,4 prosenttia vastasi, että lapsen koulutuksen järjestää kunta tai kuntayhtymä. Valtion

ylläpitämissä kouluissa kävi 3,7 prosenttia vastaajien lapsista. Runsas neljännes (25,8 %) vastaajien

lapsista kävi 301-500 oppilaan koulussa, runsas neljännes (28,3 %) 151-300 oppilaan koulussa. Yli 500

oppilaan koulussa kävi 17,7 prosenttia vastaajien lapsista ja vajaa 3 prosenttia alle 50 oppilaan

koulussa. Vajaa 10 prosenttia kävi 51-100 oppilaan ja vastaava määrä 101-150 oppilaan koulussa.

Vastaajien lapsista 41 prosenttia opiskeli 21-25 oppilaan luokassa, 31,3 prosenttia 16–20 lapsen

luokassa. Noin 10 prosenttia lapsista opiskeli 11-15 oppilaan luokassa ja vajaa 5 prosenttia alle 10

oppilaan luokassa. Yli 25 oppilaan luokassa opiskeli vajaa 10 prosenttia vastaajien lapsista ja yli 30

oppilaan luokassa 2,6 prosenttia.

Koulun arki

Koulun arkea koskevat kysymykset käsittelivät lapsen viihtymistä koulussa, uutta opetussuunnitelmaa

ja sen näkymistä koulun arjessa, arviointikeskusteluja, tietoteknisten laitteiden käyttöä koulussa ja

vanhempien osallisuutta lapsen koulunkäynnissä.

Kouluviihtyvyys

Vanhempia pyydettiin arvioimaan, kuinka mielellään heidän lapsensa käyvät koulua. Alakoulun

oppilaiden vanhemmista 35,8 prosenttia ja yläkoulun oppilaiden vanhemmista 27,4 prosenttia vastasi,

että heidän lapsensa käy aina mielellään koulua. Alakoululaisten vanhemmista 58,5 prosenttia ja

yläkoululaisten vanhemmista 62 prosentti sanoi, että heidän lapsensa kävi usein mielellään koulua.

Alakoululaisten vanhemmista noin 5 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista vajaa 10 prosenttia

vastasi, että heidän lapsensa käy harvoin mielellään koulua. Molemmilla asteilla alle yksi prosentti

vastaajien lapsista ei koskaan käynyt mielellään koulua. Koulunkäynnin mielekkyys näytti laskevan

jonkin verran yläkoulussa sekä tytöillä että pojilla. Poikien vanhemmat vastasivat tyttöjen vanhempia

useammin sekä ala- (7,8 %) että yläkoulussa (12 %), että heidän lapsensa käy vain harvoin tai ei koskaan

mielellään koulua.

Sekä ala- että yläkoulua käyvien lasten vanhemmista 95 prosenttia vastasi, että lapsella on koulussa

ainakin yksi hyvä kaveri. Alakoululaisten vanhemmista 2,5 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista

3,1 prosenttia sanoi, että lapsella ei ole koulussa kaveria lainkaan. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut

merkittäviä eroja. (Kuvio 5).

Tehostettua tai erityistä tukea saavissa lapsissa oli enemmän niitä, jotka eivät viihtyneet koulussa.

Tehostettua tai erityistä tukea saavien alakoululaisten vanhemmista 10,3 prosenttia ja tehostettua tai

erityistä tukea saavien yläkoululaisten vanhemmista 16,9 prosenttia vastasi, että lapsi käy harvoin tai

ei koskaan mielellään koulua. Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten vanhempien mukaan

lapsilla oli myös muita harvemmin koulussa hyvä kaveri. Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten

vanhemmista runsas 88 prosenttia sanoi, että lapsella on ainakin yksi hyvä kaveri koulussa.


Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten vanhemmat kokivat myös harvemmin saavansa

opettajalta myönteistä palautetta lapsesta tai luottavansa lapsensa opettajaan.

Kuvio 5. Kouluviihtyvyys (%)

Opetussuunnitelma

Koulut saivat uudet opetussuunnitelmat syksyllä 2016. Uusi opetussuunnitelma on tuonut muutoksia

mm. opetuksen tavoitteisiin, työtapoihin, oppiaineiden sisältöihin ja oppilaan arviointiin. Uuden

opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa vanhempien osallisuutta ja mahdollisuuksia olla

mukana koulun toiminnassa. Vanhempien Barometri -kyselyssä kartoitettiin, miten vanhemmat

kokevat uuden opetussuunnitelman näkyvän koulun arjessa; työtavoissa, opetuksessa ja

arvioinnissa.

Miten hyvin tunnet koulun uuden opetussuunnitelman?

Runsas puolet vanhemmista sekä ala- että yläkoulussa vastasi tuntevansa koulun uuden

opetussuunnitelman joko erittäin tai melko hyvin. Melko tai erittäin huonosti opetussuunnitelman

tunsi noin 40 prosenttia vanhemmista, mikä on suhteellisen iso määrä vanhemmista.

Opetussuunnitelmauudistus näyttäisi kuitenkin olevan tuttu vastanneiden vanhempien keskuudessa,

sillä ainoastaan alle 2 prosenttia vanhemmista vastasi, etteivät tienneet, että koulussa on uusi

opetussuunnitelma. Ala- ja yläkoululaisten vanhempien välillä ei ollut suuria eroja siinä, miten hyvin

he kokivat tuntevansa uuden opetussuunnitelman. (Kuvio 6)

Vanhempia pyydettiin arvioimaan, miten paljon koulu on esitellyt uutta opetussuunnitelmaa

vanhemmille. Alakoululaisten vanhemmista 41,6 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista 35,6

prosenttia vastasi, että koulu on esitellyt opetussuunnitelmaa joko erittäin paljon tai melko paljon.

Noin puolet vanhemmista sekä ala- että yläkoulussa koki, että opetussuunnitelmaa on esitelty

vanhemmille joko melko vähän tai erittäin vähän. Alakoululaisten vanhemmista 2,4 prosenttia ja

yläkoululaisten vanhemmista 3,1 prosenttia ilmoitti, että opetussuunnitelmaa ei ole esitelty lainkaan

35,8

58,5

5,10,4 0,2

95,6

2,5 1,9

27,4

62

9,40,8 0,4

95

3,1 2

0,010,020,030,040,050,060,070,080,090,0

100,0

Aina Usein Harvoin Ei koskaan En osaasanoa

Kyllä EI En osaasanoa

Lapseni käy mielellään koulua Lapsellani on koulussa ainakin yksi hyväkaveri

Alakoulu Yläkoulu


ja 7,2 prosenttia alakoululaisten ja 10,1 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista eivät osanneet sanoa,

onko koulu esitellyt opetussuunnitelmaa vanhemmille. (Kuvio 7)

Vajaa puolet (46,3 %) alakoululaisten ja runsas puolet (51,4 %) yläkoululaisten vanhemmista vastasi,

että uusi opetussuunnitelma löytyy joko koulun verkkosivuilta tai esimerkiksi Wilmasta. Vain alle 4

prosenttia kummastakin ryhmästä vastasi, että opetussuunnitelma ei ole löydettävissä näistä

paikoista. Jopa puolet alakoululaisten (49,8 %) ja yläkoululaisten (45,1 %) vanhemmista ei osannut

sanoa, löytyykö opetussuunnitelma verkkosivuilta tai Wilmasta. (Kuvio 8)

Vanhemmat näyttäisivät tuntevan opetussuunnitelman vähintään melko hyvin siitäkin huolimatta,

että noin puolet vastaajista koki, että koulu ei ole esitellyt opetussuunnitelmaa vanhemmille hyvin

eivätkä he olleet tietoisia, mistä opetussuunnitelma oli löydettävissä. Tämä saattaa kertoa siitä, että

vanhemmat ovat olleet osallisena opetussuunnitelman uudistustyössä (esimerkiksi vastanneet siihen

liittyvään kyselyyn tai osallistuneet koulun järjestämään keskustelutilaisuuteen) ja näin ollen ovat

tietoisia uudistuksesta, mutta kokevat, että koulu ei uudistuksen jälkeen ole erityisesti esitellyt

opetussuunnitelmaa. Toinen mahdollisuus on, että vanhemmat tuntevat opetussuunnitelman

uudistuksen muuta kautta, esimerkiksi uudistuksen saaman medianäkyvyyden kautta.

Kuvio 6. Miten hyvin tunnet koulun uuden opetussuunnitelman? (%)

7,3

53,2

33,6

4,31,6

6,9

48,9

36,3

6,11,8

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti En tiennyt, ettäkoulussa on uusi

opetussuunnitelma

Alakoulu Yläkoulu


Kuvio 7. Kuinka paljon koulu on esitellyt uutta opetussuunnitelmaa vanhemmille? (%)

Kuvio 8. Löytyykö opetussuunnitelma koulun verkkosivuilta (tai esim. Wilmasta)? (%)

Kuvio 8. Löytyykö opetussuunnitelma koulun verkkosivuilta (tai esim. Wilmasta)?

Miten opetussuunnitelma toteutuu koulun arjessa?

Vanhemmat saivat ottaa kantaa väitteisiin, jotka koskivat uutta opetussuunnitelmaa ja sen näkyvyyttä

koulun arjessa. Yleisesti voidaan todeta, että suurin osa vastaajista oli joko täysin tai jokseenkin samaa

mieltä siitä, että uusi opetussuunnitelma näkyy koulun arjessa monella eri tavalla. Noin 75 prosenttia

alakoululaisten ja noin 60 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista sanoi, että koulussa on toteutettu

monialaisia oppimiskokonaisuuksia, kuten esimerkiksi ilmiöviikkoja. Noin 77 prosenttia alakoululaisten

vanhemmista ja 64 prosenttia yläkoululaisen vanhemmista olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä

siitä, että opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja. Alakoululaisten vanhemmista noin 55

prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista noin 40 prosenttia olivat joko täysin tai jokseenkin sitä

mieltä, että uuden opetussuunnitelman myötä opetuksessa huomioidaan lasten erilaiset tavat oppia.

3,1

38,540,7

8,1

2,47,2

2,6

33

41,6

9,5

3,1

10,1

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän Ei lainkaan En osaa sanoa

Alakoulu Yläkoulu

46,3

3,9

49,851,4

3,5

45,1

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

Kyllä EI En osaa sanoa

Alakoulu Yläkoulu


Noin 20 prosenttia alakoululaisten ja 25 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista eivät kuitenkaan

osanneet sanoa, huomioidaanko koulussa lasten erilaiset tavat oppia. (Kuvio 9)

Alakoululaisten vanhemmista lähes puolet ja yläkoululaisten vanhemmista vähän yli puolet olivat sitä

mieltä, että lapsi saa koulussa enemmän kannustavaa palautetta kuin aikaisemmin. Runsas 30

prosenttia kaikista vanhemmista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteestä, että lapsi saa koulussa

aikaisempaa enemmän kannustavaa palautetta. Lähes neljännes alakoululaisten vanhemmista ei

osannut ottaa asiaan kantaan. Noin 65 prosenttia alakoululaisten ja 55 prosenttia yläkoululaisten

vanhemmista oli sitä mieltä, että uuden opetussuunnitelman myötä arviointi on monipuolistunut.

Vanhempien mukaan uusi opetussuunnitelman on lisännyt digilaitteiden käyttöä opetuksessa. Noin 75

prosenttia vanhemmista sekä ala- että yläkoulussa oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että

digitaalisten laitteiden käyttö opetuksessa on lisääntynyt. (Kuvio 9a)

Yläkoululaisten vanhemmista noin 60 prosenttia vastasi, että valinnaisten aineiden määrä on

lisääntynyt, kun vastaava luku alakoululaisten vanhempien vastauksissa oli noin 35 prosenttia. Noin

kolmannes alakoululaisten vanhemmista ei osannut sanoa, oliko valinnaisten aineiden määrä

lisääntynyt, mikä selittynee sillä, että valinnaisia aineita on enemmän yläkoulussa. Noin kolmannes

vanhemmista koki, että kotitehtävät olivat vaihtelevampia. Vähiten uusi opetussuunnitelma näkyi

vanhempien osallisuudessa. Alakoululaisten vanhemmista 50 prosenttia ja yläkoululaisten

vanhemmista noin 60 prosenttia oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että vanhempien osallisuus

koulussa olisi lisääntynyt uuden opetussuunnitelman myötä. (Kuvio 9b)

Ala- ja yläkoululaisten vanhempien vastauksia vertailemalla vaikuttaa siltä, että uusi

opetussuunnitelma näkyy jossain määrin enemmän alakoulun arjessa. Tämä voinee selittyä sillä, että

opetussuunnitelmat on otettu porrastetusti käyttöön syksystä 2016 lähtien niin, että ne eivät vielä ole

täysimääräisesti käytössä vuosiluokilla 8 ja 9. Toisaalta niiden vanhempien osuus, jotka eivät osanneet

ottaa kantaa opetussuunnitelman toteutumiseen koulussa, oli suhteellisen korkea. Tyttöjen ja poikien

vanhempien vastauksissa ei ollut mainittavia eroja.


Kuvio 9. Miten seuraavat uuteen opetussuunnitelmaan liittyvät asiat näkyvät lapsesi koulun

arjessa? (%)

Kuvio 9a. Miten seuraavat uuteen opetussuunnitelmaan liittyvät asiat näkyvät lapsesi koulun

arjessa? (%)

3,86,9

2,5 4,57,2

10,88,5

13,110,1

16,0 17,6

24,2

37,7 36,5

46,3 47,7

38,4

31,2

38,3

23,8

31,3

16,7 17,0

8,911,7

19,7

9,815,2

19,824,9

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu

Koulussa on toteutettu monialaisiaoppimiskokonaisuuksia (esimerkiksi

ilmiöviikkoja)

Opetuksessa käytetään monipuolisiatyötapoja

Opetuksessa huomioidaan lastenerilaiset tavat oppia

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa


Kuvio 9b. Miten seuraavat uuteen opetussuunnitelmaan liittyvät asiat näkyvät lapsesi koulun

arjessa? (%)

Mitä uuden opetussuunnitelman tuomia toimintatapoja lapsen koulussa käytetään?

Alakoululaisten vanhemmista 35 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista 18 prosenttia vastasi, että

oppilaat istuvat aiempaa vähemmän pulpetin tai työpöydän ääressä. Jonkin verran useampi vastasi,

että opetusta järjestetään myös koulutilojen ulkopuolella. Alakoululaisten vanhemmista 37,6

prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista 24,9 prosenttia koki, että liikkuminen koulupäivän aikana

on lisääntynyt. Kaikista vanhemmista noin 70 prosenttia vastasi, että digitaalisia oppimateriaaleja

käytetään oppikirjojen rinnalla. Lähes puolet (47 %) alakoululaisten vanhemmista ja noin kolmannes

(30 %) yläkoululaisten vanhemmista kertoi, että koulussa vahvistetaan oppilaiden tunne- ja

vuorovaikutustaitoja.

Uuden opetussuunnitelman toimintatavat ovat vanhempien vastausten pohjalta huomattavasti

enemmän käytössä alakoulussa kuin yläkoulussa. Digilaitteiden käyttö näytti vanhempien mukaan

olevan yhtä paljon käytetty toimintatapa sekä ala- että yläkoulussa. (Kuvio 10).

13,49,8

15,811,4

17,5

23,118,0

21,2

35,831,4 32,5

37,7

26,7

39,7

27,3 29,125,7

19,6

11,0

19,7

5,6 5,8 7,23,2

31,1

9,5

15,5

22,4

17,0 16,4

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0


Valinnaisten aineiden tarjonta onmonipuolista

Kotitehtävät ovat vaihtelevampia Vanhempien osallisuus koulussa onlisääntynyt



Kuvio 10. Mitä seuraavista toimintatavoista käytetään lapsesi koulussa? (%)

Avovastausmahdollisuudessa vanhemmat mainitsivat projekti- ja ryhmätöiden lisääntyneen

opetuksessa. Moni vanhempi mainitsi myös liikunnan lisääntyneen oppituntien lomassa. Yhteistyön

sekä koulun sisällä, että sen ulkopuolella kerrottiin myös lisääntyneen. Pääsääntöisesti avovastaukseen

vastanneet vanhemmat olivat tyytyväisiä koulussa käytettyihin uusiin toimintatapoihin.

Arviointikeskustelut

Koulussa käydään arviointi- ja kehityskeskusteluita, joihin osallistuvat oppilas, hänen vanhempansa ja

opettaja. Uuden opetussuunnitelman mukaan arvioinnin menetelmiä on kehitetty ja monipuolistettu

niin, että ne entistä enemmän ohjaisivat ja edistäisivät oppimista. Koulun on annettava riittävän usein

tietoa oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaalle itselleen että hänen huoltajalleen. Kunnat

voivat päättää, saavatko 1-7 luokan oppilaat sanallisen arvion vai numeroarvosanat.

Vanhemmilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat uuden opetussuunnitelman mukaisesta arvioinnista.

Avoimeen kysymykseen vastanneissa oli sekä uusien arviointimenetelmien puolestapuhujia että sitä

arvostelevia. Perinteistä numeroarviointia pidettiin oppilaan kannalta kannustavampana ja

selkeämpänä ja paremman numeron saaminen kannusti vastaajien mielestä lasta opiskelemaan

ahkerammin. Toisaalta moni vanhempi piti numeroarviointia vanhanaikaisena ja liian rajallisena

tapana arvioida lapsen oppimista ja kehitystä. Vanhemmat mainitsivat myös Wilman mukanaan

tuomat mahdollisuudet säännöllisen palautteen antamiseen lapsen edistymisestä koulussa. Moni

vanhempi koki, että kehitys- ja arviointikeskustelut ovat erittäin hyvä tapa saada tietoa lapsen

edistymisestä ja mahdollisista haasteista. Uudet arviointitavat koettiin usein myös lasta enemmän

osallistavaksi, joskin jotkut vanhemmat pitivät niitä liian vaikeina varsinkin alemmilla luokilla oleville

lapsille.

35,6

18,3

39,4

26

70,3 67,6

37,6

24,9

47,1

30,427,5

40,641,0 54,6

12,1 14

30,8

46,8

16,4

25,4

36,941,1

19,6 19,4 17,6 18,4

31,6

28,3

36,644,2

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu

Oppilaat istuvatvähemmän

pulpetin/työpöydänääressä

Opetusta järjestetäänaikaisempaa enemmän

myös koulutilojenulkopuolella (esim.

luonnossa, museoissa)

Digitaalisiaoppimateriaaleja

käytetään oppikirjojenrinnalla

Liikkuminenkoulupäivän aikana on

lisääntynyt

Koulussa vahvistetaanoppilaiden tunne- javuorovaikutustaitoja

Kyllä Ei En osaa sanoa


Vanhempia pyydettiin myös ottamaan kantaa arviointi- ja kehityskeskusteluita koskeviin väitteisiin.

Lähes 90 prosenttia sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista piti arviointikeskusteluja tärkeänä

osana oppimisen arviointia. Noin 90 prosenttia alakoululaisten ja 80 prosenttia yläkoululaisten

vanhemmista oli sitä mieltä, että opettaja johtaa arviointikeskustelua ja vain vajaa 10 prosenttia sekä

ala- että yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että oppilas johtaa keskustelua. Yläkoululaisten

vanhemmista 15 prosenttia ei osannut sanoa, johtaako oppilas arviointikeskustelua. (Kuvio 11).

Noin 60 prosenttia sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä

siitä, että arviointikeskustelujen painopiste on oppilaan suorituksissa ja lähes 80 prosenttia

alakoululaisten ja 65 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista, että painopiste on lapsen oppimisen

kehittymisessä. Lähes 80 prosenttia alakoululaisten ja noin 65 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista

piti arviointikeskusteluja kannustavina ja lapsen vahvuuksiin painottuvina. Noin 15 prosenttia kaikista

vanhemmista koki, että arviointikeskustelut painottuivat liikaa lapsen ongelmien ympärille. (Kuvio 11a)

Vajaa puolet vanhemmista vastasi, että heillä on mahdollisuus osallistua koulun arviointikeskusteluun

työaikana (päivällä) ja noin puolet sanoi koulun tarjoavan keskustelumahdollisuuksia myös työajan,

kello 16, jälkeen. Noin viidennes (21,9 %) alakoululaisten ja runsas neljännes (26,4 %) yläkoululaisten

vanhemmista ei osannut sanoa, tarjoaako koulu keskusteluaikoja kello 16 jälkeen. Runsas puolet

alakoululaisten ja noin 35 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista sanoi voineensa valmistautua

arviointikeskusteluihin etukäteen esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin. Yli 80 prosenttia

alakoululaisten ja noin 75 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista koki, että opettaja kuuntelee myös

heidän mielipiteitään arviointikeskusteluissa. (Kuviot 11b ja 11 c)

Tyttöjen ja poikien vanhemmat vastasivat väitteisiin hyvin samankaltaisesti. Ainoastaan väite

arviointikeskustelujen keskittymisestä liikaa ongelmien ympärille jakoi jonkin verran vanhempien

mielipiteitä. Viidennes alakoulun ja runsas neljännes yläkoulun poikien vanhemmista oli joko

jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että arviointikeskustelut keskittyvät liikaa lapsen ongelmien ympärille.

Alakoulun tyttöjen vanhemmista vähän yli 10 prosenttia ja yläkoulun tyttöjen vanhemmista vajaa

viidennes oli sitä mieltä, että keskustelut keskittyvät lapsen ongelmiin.


Kuvio 11. Ota kantaa seuraaviin arviointi- ja kehityskeskusteluita koskeviin väitteisiin. (%)

Kuvio 11a. Ota kantaa seuraaviin arviointi- ja kehityskeskusteluita koskeviin väitteisiin. (%)

4,8 4,5 3 4,9 4,6 5,5

28,1

21,5

11,515,1

12,5 12,8

44,4 43,9

50,7

44,3 42,5 42,2

16,5 14,8

29,5

20,5

35,5

24,6

5,6

14,4

4,8

14,4

4,3

14,1

0

10

20

30

40

50

60


Arviointikeskustelujen painopiste onoppilaan suorituksissa

Arviointikeskustelujen painopiste onlapsen oppimisen kehittymisessä

Arviointikeskustelut ovat kannustaviaja ne painottuvat lapsen vahvuuksiin

Taysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa

3 3,91,9 2,4

54,2

45,8

8,410,5

5,2 5,1

30,8 30,434,4

37,332,9

36,1

7,3 7

51,1

40,1

55,7

43,5

1,3 12,1

7,33,7

12,1

5,7

15

0

10

20

30

40

50

60


Arviointikeskustelut ovat tärkeä osaoppimisen arviointia

Opettaja johtaa keskusteluaarviointikeskustelussa

Oppilas johtaa keskusteluaarviointikeskustelussa



Kuvio 11b. Ota kantaa seuraaviin arviointi- ja kehityskeskusteluita koskeviin väitteisiin. (%)

Kuvio 11c. Ota kantaa seuraaviin arviointi- ja kehityskeskusteluita koskeviin väitteisiin. (%)

Tietoteknisten laitteiden käyttö koulussa

Tietoteknisten laitteiden käyttö kouluissa on lisääntynyt. Opetussuunnitelman perusteissa sekä

Opetushallituksen ohjeistuksissa oppilaan omien laitteiden käytöstä oppitunnilla on sovittava

vanhempien kanssa. Noin 40 prosenttia alakoulun oppilaiden ja lähes 70 prosenttia yläkoulun

oppilaiden vanhemmista vastasi, että oppilaat saavat käyttää omia tietoteknisiä laitteitaan (esim.

kännyköitä, tablettia tai kannettavaa tietokonetta) oppitunneilla. Runsas kolmannes (35,2 %)

alakoululaisten ja vain 10 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi, etteivät oppilaat saaneet

käyttää omia laitteitaan tunneilla. Silti vain 35 prosenttia alakoululaisten ja 29 prosenttia

yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että oppilaiden omien laitteiden käytöstä on sovittu vanhempien

40,8

28,3 29,6 30,8

18,912

33,2 32,5

16,9 15,711,7 9,611,2 12,9

23,820,5 17,8 20,5

4,8 4,9

24,924,6

29,1 30,7

9,2

20

4,17,3

21,926,4

0

10

20

30

40

50

60


Arviointikeskustelut keskittyvät liikaalapsen ongelmien ympärille

Minulla on mahdollisuus käydä koulunjärjestämissä keskusteluissa työaikana

(päivällä)

Koulu tarjoaa keskusteluaikoja myösklo 16 jälkeen


22,1

29,8

3,7 4,2

14,7 17,4

7,6 5,8

24,1 18,2

31,1 32,931,4

17,6

53,6

43,6

7

15,9

3,5

12,6

0

10

20

30

40

50

60

Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu

Olen voinut valmistautua keskusteluunetukäteen esimerkiksi vastaamalla

kysymyksiin

Minä koen, että opettaja kuuntelee myösminun mielipiteitäni keskusteluissa

Taysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä En osaa sanoa


kanssa ja noin 60 prosenttia kaikista vanhemmista sanoi, että koulussa on laadittu yhteiset pelisäännöt

tietoteknisten laitteiden käytöstä. Noin 25 prosenttia alakoululaisten ja 20 prosenttia yläkoululaisten

vanhemmista eivät osanneet sanoa, saavatko oppilaat käyttää omia laitteitaan oppitunneilla ja noin

15 prosenttia kaikista vanhemmista eivät olleet tietoisia siitä, onko oppilaiden omien laitteiden

käytöstä sovittu vanhempien kanssa. Alakoulun oppilaiden vanhemmista 25 prosenttia ja yläkoulun

oppilaiden vanhemmista 30 prosenttia ei osannut sanoa, onko oppilaiden omien laitteiden käytöstä

laadittu yhteisiä pelisääntöjä. (Kuvio 12)

Yläkoululaisten vanhemmista yli 75 prosenttia ja alakoululaisten vanhemmista vain vajaa 7 prosenttia

vastasi, että oppilaat saavat käyttää kännyköitä täysin vapaasti välitunneilla ja noin 10 prosenttia

kaikista vanhemmista sanoi, että niitä saa käyttää rajoitetusti. Yli puolet alakoululaisten vanhemmista

vastasi, että kännyköitä ei saa käyttää lainkaan välitunneilla. Yläkoululaisten vanhemmista vain 1

prosenttia vastasi, että oppilaat eivät saa käyttää kännyköitä lainkaan välitunnilla. (Kuvio 13)

Kuvio 12. Oppilaiden omien tietoteknisten laitteiden käyttö koulussa (%)

Kuvio 13. Oppilaat saavat käyttää kännyköitä välitunnilla (%)

40,7

69,3

35,2 29,9

65,859,4

35,2

10

48,955,1

9,0 10,124,1 20,7 15,9 15

25,2 30,5

0,010,020,030,040,050,060,070,080,0


Oppilaat saavatoppitunneilla käyttää omia

laitteitaan (esim. kännykkää,tablettia tai kannettavaa

tietokonetta)

Oppilaiden omien laitteidenkäytöstä oppitunneilla on

sovittu vanhempien kanssa

Koulussa on laadittu yhteisetpelisäännöt oppilaiden

omien laitteiden käytöstäkoulupäivän aikana

Oppilaiden omien tietoteknisten laitteiden käyttö koulussa


6,813,9

51,5

27,7

75,6

9,11

14,3

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

Täysin vapaasti Rajoitetusti Ei lainkaan En osaa sanoa

Alakoulu Yläkoulu


Avokysymyksen mukaan tietoteknisten laitteiden käyttö koulussa jakoi vanhempien mielipiteitä

vahvasti. Monet vanhemmat pitivät tietoteknisten laitteiden käyttöä ajanmukaisena, erittäin hyvänä

ja välttämättömänä lapsen tulevaisuuden kannalta. Moni vanhempi koki, että tietotekniikan avulla on

mahdollista monipuolistaa koulun opetusmenetelmiä ja myös vahvistaa lapsen omaehtoista

oppimista. Toisaalta moni vanhempi suhtautui myös kriittisesti tietoteknisten laitteiden

hyödyntämiseen koulussa ja oli valmis kieltämään niiden käyttämisen koulussa kokonaan, sillä he

kokivat, että lasten vapaa-aika kuluu pitkälti tietoteknisten laitteiden parissa. Melko moni vanhempi

piti tietoteknisten laitteiden hyödyntämistä opetuksessa hyvänä asiana, mutta oli valmis kieltämään

niiden käytön välitunnilla kokonaan.

Vanhempien osallisuus lapsen koulunkäynnissä

Vanhempien kiinnostus lapsen koulunkäyntiä kohtaan on ensisijaisen tärkeää sekä lapsen oppimisen

että kouluviihtyvyyden kannalta. Lähes jokainen kyselyyn vastannut vanhempi vastasi kyselevänsä

lapselta koulupäivän kuulumisia joko päivittäin tai melko usein. Alakoululaisten vanhemmista puolet

ja yläkoululaisten vanhemmista vajaa 20 prosenttia tuki lastansa läksyjen teossa päivittäin ja noin

kolmannes kaikista vanhemmista tuki läksyjen teossa melko usein. Runsas kolmannes alakoululaisten

ja noin viidennes yläkoululaisten vanhemmista tuki lastansa kaverisuhteissa päivittäin. Noin 40

prosenttia alakoululaisten vanhemmista ja runsas 10 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista huolehti

päivittäin siitä, että lapsella on tarvittavat välineet mukana koulussa ja runsas 10 prosenttia

alakoululaisten ja noin 6 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista kuljetti lastansa päivittäin kouluun.

Kaksi kolmasosaa (noin 60 %) vanhemmista mietti lapsen kanssa koulunkäyntiin liittyviä kysymyksiä

päivittäin tai melko usein. (Kuviot 14 ja 14a)

Kuvio 14. Miten vanhempana olet mukana lapsesi koulunkäynnissä? (%)

88,8

78,8

50,7

19,6

33,8

19

9,8

17,5

32,1 32,4

43,338,1

1,3 3,5

16,8

43,9

22,2

37,4

0,1 0,2 0,54

0,85,4

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0


Kyselen lapselta koulupäivänkuulumisia

Tuen lastani läksyjen tekemisessä Tuen lastani kaverisuhteissa

Päivittäin Melko usein Silloin tällöin En koskaan


Kuvio 14a. Miten vanhempana olet mukana lapsesi koulunkäynnissä? (%)

Vanhemmilla oli mahdollisuus kertoa myös, millä muulla tavalla he ovat mukana lapsen

koulunkäynnissä. Moni vanhempi vastasi, että he auttavat lastaan kaikessa, missä tämä tarvitsee apua,

niin koulunkäyntiin kuin vapaa-aikaan liittyen. Moni mainitsi olevansa aktiivisessa vuorovaikutuksessa

koulun kanssa lapseen liittyvissä asioissa ja jotkut mainitsivat myös osallistumisen

vanhempainyhdistystoimintaan keinona olla mukana lapsen koulunkäynnissä. Monet vanhemmat

kertoivat auttavansa lastaan valmistautumaan kokeisiin. Moni vanhempi mainitsi kannustuksen,

kuuntelun, kyselyn ja keskustelun tavaksi olla mukana lapsen koulunkäynnissä.

Oppilashuolto ja oppimisen tuki

Oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Tukea tulee antaa heti tuen

tarpeen ilmetessä ja niin kauan kuin sitä tarvitaan. Oppilashuollolla tarkoitetaan sitä toimintaa, jolla

koulussa tuetaan oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia. Oppilashuolto on kaikkien koulun aikuisten

vastuulla ja sitä tehdään yhdessä oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Oppilashuolto on

ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka tarkoitus on vahvistaa ja edistää koko kouluyhteisön

hyvinvointia. Sen lisäksi oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.

Vanhempien Barometrissä vanhemmilta kysyttiin, miten hyvin he tuntevat lapsen koulussa käytettyjä

tuen muotoja. Kouluterveydenhoitaja näytti olevan varsin tuttu suurimmalle osalle sekä ala- että

yläkoululaisten vanhemmista, sillä lähes 85 prosenttia vastaajista kertoi tuntevansa

kouluterveydenhoitajan tarjoaman tuen joko melko tai erittäin hyvin. Myös koululääkäri, tukiopetus ja

erityisopetus ovat tuttuja vanhemmille, sillä runsas puolet vastaajista tunsivat toiminnan joko melko

tai erittäin hyvin. Vähiten tunnettuja tukitoimintoja olivat yhteisöllinen oppilashuolto sekä

kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Tämä voi johtua siitä, että ne ovat uuden

oppilashuoltolain ja opetussuunnitelman mukana tulleita uusia käsitteitä, joita vanhemmat eivät

tunnista omilta kouluajoiltaan. Tulos voi myös kertoa siitä, että koulu ei ole informoinut vanhempia

39,2

11,1 12,55,8

19,311,5

33,8

22,9

12,3 10,8

45,8 44,7

22,7

43,2 43,3 43,2

33,541,6

4,3

22,8

32,040,3

1,3 2,1

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0


Huolehdin, että lapsella ontarvittavat välineet mukana

koulussa

Kuljetan lasta kouluun Mietin lapsen kanssa koulunkäyntiinliittyviä kysymyksiä (esim. työrauha,välitunnit, valinnaiset kouluaineet)

Päivittäin Melko usein Silloin tällöin En koskaan


oppilashuollosta eikä varsinkaan yhteisöllisen oppilashuollon tai kolmiportaisen ja koulunkäynnin tuen

sisällöstä ja tarkoituksesta. (Kuviot 15, 15a ja 15b)

Ala- ja yläkoululaisten vanhempien välillä ei ollut merkittäviä eroja siinä, miten hyvin he tunsivat

koulun tarjoamia tuen muotoja. Ainoastaan oppilaanohjaus oli huomattavasti tutumpi yläkoululaisten

kuin alakoululaisten vanhemmille. Noin kaksi kolmasosaa (59,5 %) yläkoululaisten vanhemmista tunsi

oppilaanohjauksen erittäin tai melko hyvin, kun vain noin kolmannes (28,2 %) alakoululaisten

vanhemmista sanoi tuntevansa toiminnan. Tähän vaikuttanee se, että yläkoulussa oppilaanohjaus on

oma oppiaine, jossa oppilaat saavat ammatinvalinnanohjausta ja tukea toisen asteen koulutuspaikan

hakemiseen.

Kuvio 15. Miten hyvin tunnet seuraavia koulun oppilaille tarjoamia tuen muotoja? (%)

Kuvio 15a. Miten hyvin tunnet seuraavia koulun oppilaille tarjoamia tuen muotoja? (%)

32,3 32,3

17,1 16,713,4

17,8

11,313,5

51,3 51,8

40,6 39,9

32,1

37,9

28,232,8

12,4 11,4

27,0 27,6

31,6

27,432,4 31,6

2,9 3,3

9,4 9,212,2

9,814,3

11,8

1,1 1,35,9 6,6

10,77,1

13,810,2

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu

Kouluterveydenhoitaja Koululääkäri Koulukuraattori Koulupsykologi

Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti En lainkaan

11,1 10,46,5 7,1

15,8 14,2

40,5 40,4

22,1 23,9

41,4 41,4

32,3 33,1

37,9 38,7

26,828,9

10,7 10,3

17,1 16,3

8,6 9,15,3 5,8

16,514,1

7,3 6,4

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0


Koulun kiusaamisen vastainen työ Yhteisöllinen oppilashuolto Tukiopetus



Kuvio 15b. Miten hyvin tunnet seuraavia koulun oppilaille tarjoamia tuen muotoja? (%)

Vanhemmilta kysyttiin, miten he haluaisivat vanhempana olla mukana tukemassa lasten hyvinvointia

koulussa. Lähes 6000 vanhempaa vastasi tähän avoimeen kysymykseen. Tärkeimmiksi hyvinvoinnin

tuen muodoiksi nousivat avoin vuorovaikutus lapsen koulun ja opettajan kanssa, läsnäolo lapsen

arjessa, lapsen kannustaminen ja kuunteleminen sekä kiinnostuksen osoittaminen lapsen

koulunkäyntiä kohtaan. Vanhempainyhdistystoiminta, vanhempainillat ja koulun tai

vanhempainyhdistysten järjestämät tapahtumat ja tilaisuudet mainittiin myös keinoksi tukea lasten

hyvinvointia koulussa.

Sisäilmaongelmat koulussa

Sisäilmaongelmat julkisissa rakennuksissa, myös kouluissa, ovat lisääntyneet kuluneiden

vuosikymmenten aikana aiheuttaen pahimmassa tapauksessa merkittäviä terveyshaittoja tiloissa

oleskeleville. Huono sisäilma voi vaikuttaa lapsen koulutyöskentelyyn ja viime kädessä myös

oppimistuloksiin.

Neljännes barometriin vastanneista vanhemmista ilmoitti, että lapsen koulussa on ollut

sisäilmaongelmia. Heistä noin kolmannes sanoi lapsensa oireilleen koulun sisäilmaongelmien vuoksi

(alakoulussa 802 lasta, yläkoulussa 428 lasta). Lähes puolet niistä, jotka vastasivat koulussa olleen

sisäilmaongelmia, vastasi, että lapsen koulussa on jouduttu tekemään erityisjärjestelyjä

sisäilmaongelmien vuoksi, vaikkei oma lapsi olisi oireillut sisäilman takia. Avoimista vastauksista kävi

ilmi, että yleisemmät toimenpiteet olivat joko väistötiloihin siirtyminen tai koulun tai yksittäisten

luokkahuoneiden saneeraus. (Kuviot 16, 17 ja 18)

18,615,6 15,1 15,4

6,1

13,5

40,2

32,427,8

25,622,1

46

25,6

32,1

26,8 27,7

38,4

28

8,810,8

13,9 14 15,0

7,76,99,1

16,4 17,3 18,4

4,7

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0


Erityisopetus Kolmiportainen oppimisen jakoulunkäynnin tuki

Oppilaanohjaus



Kuvio 16. Ovatko sisäilmaongelmat aiheuttaneet lapsesi koulussa ongelmia viimeisen vuoden

aikana? (%)

Kuvio 17. Onko lapsesi oireillut koulussa sisäilmaongelmien vuoksi?

(Heistä, jotka ilmoittivat että koulussa on sisäilmaongelmia) (%)

Kuvio 18. Onko lapsesi koulussa jouduttu tekemään erityisjärjestelyjä sisäilmaongelmien

vuoksi? (%)

24,5

60,3

15,2

26,5

58,3

15,2

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0


Alakoulu Yläkoulu

30,037,6

70,062,4

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

Alakoulu Yläkoulu

Kyllä Ei

48,0

18,3

33,7

43,9

22,5

33,6

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0


Alakoulu Yläkoulu


Kouluruokailu

Kouluruokailu on keskeinen osa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä. Parhaimmillaan

kouluruokailu tuo koulupäivään iloa ja lisää viihtyvyyttä, koulumyönteisyyttä ja parantaa

oppimistuloksia. Opetushallituksen, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin

laitoksen laatima uusi kouluruokailusuositus antaa suuntaviivat kouluruokailun toteuttamiselle.

Suosituksen mukaan koululounaan tulisi kattaa noin kolmannes lapsen päivittäisestä

energiansaannista. Lopusta vastaa koti. Suosituksissa korostetaan koulun ja kodin yhteistyön

merkitystä kouluruokailun järjestämisessä. Vanhempia kehotetaan puhumaan kotona kouluruuasta

myönteisesti lapselleen.

Vanhempia pyydettiin ottamaan kantaa kouluruokailua koskeviin väitteisiin. Väitteet käsittelivät

kouluruoan maittavuutta ja riittävyyttä, lounastauon kestoa ja ajoitusta, oman lapsen ruokailua sekä

vanhempien mahdollisuuksia vaikuttaa kouluruokailuun.

Noin 70 prosenttia alakoululaisten ja yli 50 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että lapsi

pitää kouluruokaa maukkaana. Kouluruoan riittävyyteen ja lounastauon järjestelyihin oltiin

pääsääntöisesti tyytyväisiä. Lähes 90 prosenttia alakoululaisten ja 80 prosenttia yläkoululaisten

vanhemmista vastasi, että kouluruokaa on heidän lapsensa mielestä tarjolla riittävästi ja lounastauko

on pääsääntöisesti ajoitettu oikein ja se on riittävän pitkä. (Kuvio 19). Sen sijaan vain noin 15 prosenttia

vanhemmista koki, että kouluruokailun tavoitteista ja järjestelystä on keskusteltu vanhempien kanssa

ja noin 35 prosenttia sanoi tietävänsä, miten he voivat antaa palautetta kouluruokailusta. Kaikista

vanhemmista noin 10 prosenttia ei osannut sanoa, onko kouluruokailusta keskusteltu vanhempien

kanssa tai miten he voisivat antaa palautetta kouluruokailusta. Lähes kaikki vanhemmat ilmoittivat

puhuvansa myönteisesti kouluruuasta lastensa kanssa ja noin 90 prosenttia vastasi kannustavansa

lastansa syömään koulussa. Noin 30 prosenttia alakoululaisten ja 40 prosenttia yläkoululaisten

vanhempia huolestutti se, syövätkö heidän lapsensa koulussa päivittäin. (Kuvio 19a)

Kuvio 19. Ota kantaa seuraaviin kouluruokailua koskeviin väittämiin lapsesi koulussa. (%)

8,8

16,2

3,2 5,4 2,8 2,65,3 5,2

20,1

28,4

10,314,9

10,9 10,6 11,9 11,6

50,344,1

36,3

43,7 44,6

55,1

37,9

44,5

20,0

10,5

47,8

32,938,0

27,1

37,6

31,9

0,9 0,8 2,4 3,1 3,8 4,67,3 6,8

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0


Kouluruoka on lapsenimielestä maukasta

Kouluruokaa on lapsenimielestä tarpeeksi tarjolla

Lounastauko onpääsääntöisesti oikeaan

aikaan

Lounastauko on riittävänpitkä

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä



Kuvio 19a. Ota kantaa seuraaviin kouluruokailua koskeviin väittämiin lapsesi koulussa. (%)

Kodin ja koulun yhteistyö

Vanhempien osallisuus koulussa ja sen kehittämisessä on opetussuunnitelman perusteiden mukaan

keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään sekä yksilön että

yhteisön tasoilla. Koulujen tulee olla aloitteellisia yhteistyössä. Kodin ja koulun yhteistyön

lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus.

Kuka perheessänne pitää ensisijaisesti yhteyttä lapsen kouluun?

Vanhempien Barometriin vastanneissa perheissä äiti oli yleensä se vanhemmista, joka ensisijaisesti

hoiti yhteyttä lapsen kouluun (noin 75 prosenttia). Isän kouluyhteyksien ensisijaiseksi hoitajaksi ilmoitti

vain 3,4 prosenttia alakoululaisten ja 4,8 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista. Alakoululaisten

vanhemmista lähes 23 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista vajaa 18 prosenttia vastasi, että

yhteyksiä hoitavat molemmat vanhemmat yhtä paljon. Noin puoli prosenttia vanhemmista vastasi,

että yhteyksistä vastaa ensisijaisesti joku muu, esimerkiksi isovanhempi, vanhempi sisarus tai

vanhemman uusi kumppani. (Kuvio 20).

Kun katsoo yhteydenpitoa lapsen kouluun vastaajan sukupuolen mukaan, runsas 80 prosenttia naisista

oli sitä mieltä, että he äitinä ovat perheessä niitä, jotka ensisijaisesti hoitavat yhteyttä lapsen kouluun.

Vain noin 1 prosentti naisista sanoi, että isä hoitaa perheessä ensisijaisesti yhteyttä kouluun. Noin 18

prosenttia naisista, joilla oli lapsi alakoulussa ja vajaa 14 prosenttia naisista, joilla oli lapsi yläkoulussa,

vastasi, että molemmat vanhemmat hoitavat yhteyksiä kouluun yhtä paljon. (Kuvio 20a)

Noin 26 prosenttia miehistä, joilla oli lapsi alakoulussa ja runsas 20 prosenttia miehistä, joilla oli lapsi

yläkoulussa, sanoi, että äiti on perheen ensisijainen yhteydenpitäjä lapsen kouluun. Runsas 20

48,7 52,1

33,132,0

1,0 1,8 0,3 0,4

46,239,1

27,2 24,4 20,7 20,4

3,7 7,20,5 0,5

23,1

21,011,1 10,7

21,5 22,333,2

40,3

11,7 15,1 19,3

23,5

3,4 3,2

14,3 14,1

61,0

49,1

87,1 83,5

10,715,59,6 9,6

10,5 11,21,2 1,6 0,4 0,5 0,8 0,9

0,010,020,030,040,050,060,070,080,090,0

100,0


Kouluruokailuntavoitteista ja

järjestämisestäkeskustellaan

vanhempien kanssa

Tiedän, miten voinvanhempana antaa

palautettakouluruoasta

Puhumme kotonakouluruokailusta

myönteisesti

Kannustan lastanisyömään koulussa

Minua huolestuttaa,syökö lapseni päivittäin

koulussa



prosenttia miehistä, joilla oli lapsi alakoulussa ja yli 30 prosenttia miehistä, joilla oli lapsi yläkoulussa,

sanoi heidän isänä olevan ensisijaisesti yhteydessä kouluun. Yli puolet miehistä, joilla oli lapsi

alakoulussa ja lähes puolet miehistä, joilla oli lapsi yläkoulussa, vastasi, että vanhemmat hoitavat

yhteyksiä kouluun tasapuolisesti. (Kuvio 20a)

Todennäköisesti kyselyyn vastanneet miehet olivat juuri niistä perheistä, joissa isän rooli koulun

suuntaan oli aktiivisempi tai joissa molemmat vanhemmat hoitivat yhteyksiä yhtä paljon.

Kuvio 20. Kuka perheessänne ensisijaisesti hoitaa yhteyttä lapsen kouluun? (%)

Kuvio 20a. Kuka perheessänne ensisijaisesti hoitaa yhteyttä lapsen kouluun? (%)

73,3

3,4

22,8

0,5

76,8

4,8

17,9

0,50,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

Äiti Isä Molemmatvanhemmat yhtä

paljon

Joku muu

Alakoulu Yläkoulu

80,4

26,2

84,4

20,6

0,7

21,4

1,1

32,0

18,4

52,1

13,9

47,1

0,5 0,2 0,6 0,3 0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

Nainen Mies Nainen Mies

Alakoulu Yläkoulu

Kuka perheessänne ensisijaisesti hoitaa yhteyttä lapsen kouluun, vastaajan sukupuolen mukaan. %

Äiti Isä Molemmat vanhemmat yhtä paljon Joku muu



Suuri osa Vanhempien Barometriin vastanneista vanhemmista näytti olevan tyytyväisiä kodin ja koulun

yhteistyöhön. Lähes 90 prosenttia vastaajista koki, että koulu pitää kodin ja koulun välistä yhteistyötä

tärkeänä ja noin 70 prosenttia vastasi, että rehtori osoittaa toiminnallaan vanhempien olevan tärkeä

yhteistyökumppani koululle. Sen sijaan vain noin 30 prosenttia vanhemmista vastasi, että

vanhempainilloissa käytetään aikaa siihen, että vanhemmat tutustuisivat toisiinsa. (Kuvio 21)

Lähes 80 prosenttia vanhemmista vastasi, että koulu kannustaa vanhempia pitämään yhteyttä

kouluun, mutta vain noin 30 prosenttia alakoulun ja runsas 20 prosenttia yläkoulun vastaajista koki

koulun kannustavan vanhempia vierailemaan koulussa koulupäivän aikana. Runsaat 10 prosenttia

vastaajista ei osannut ottaa kantaa väitteeseen, kannustaako koulu vanhempia vierailemaan koulussa

koulupäivän aikana. Alakoululaisten vanhemmista vähän yli 50 prosenttia ja yläkoululaisten

vanhemmista vähän alle 50 prosenttia koki, että koulu kuuntelee vanhempien mielipiteitä ja suhtautuu

avoimesti vanhempien kehittämisehdotuksiin. Sen sijaan viidennes (19,9 %) alakoululaisten ja

neljännes (24,3 %) yläkoululaisten vanhemmista ei osannut ottaa kantaa tähän väitteeseen. (Kuvio

21a)

Suuri osa vanhemmista oli tyytyväisiä koulusta saamaansa tietoon ja palautteeseen. Noin 70 prosenttia

vastaajista koki saavansa riittävästi tietoa lapsensa koulunkäynnistä ja lähes yli 80 prosenttia

vanhemmista kertoi saavansa opettajalta positiivista palautetta lapsestaan. Kodin ja koulun välisen

yhteistyön peruspilari on molemminpuolinen luottamus; yli 80 prosenttia vanhemmista sanoi

luottavansa lapsensa kouluun ja opettajiin. Lähes yhtä suuri osa koki olevansa osallisena lapsensa

koulunkäynnissä. Vajaa 50 prosenttia alakoululaisten ja noin 35 prosenttia yläkoululaisten

vanhemmista koki saavansa koulusta konkreettisia vinkkejä siitä, miten he voisivat vanhempana tukea

lapsensa koulunkäyntiä. (Kuvio 21b ja 21c)

Tyttöjen ja poikien vanhempien vastaukset erosivat kahden väitteen osalta. Tyttöjen vanhemmat sekä

alakoulussa että yläkoulussa olivat poikien vanhempia useammin täysin samaa mieltä siitä, että he

saavat opettajalta positiivista palautetta lapsestaan. Alakoulun tyttöjen vanhemmista 42,7 prosenttia

ja yläkoulun tyttöjen vanhemmista 42,4 prosenttia sanoi saavansa opettajalta positiivista palautetta

lapsestaan. Alakoulun poikien vanhemmista runsas kolmannes ja yläkoulun poikien vanhemmista noin

kolmannes oli täysin samaa mieltä positiivista palautetta koskevasta väitteestä.


Kuvio 21. Ota kantaa seuraaviin kodin ja koulun yhteistyötä koskeviin väittämiin ajatellen

lapsesi koulua (%)

Kuvio 21a. Ota kantaa seuraaviin kodin ja koulun yhteistyötä koskeviin väittämiin ajatellen

lapsesi koulua (%)

Kuvio 21b. Ota kantaa seuraaviin kodin ja koulun yhteistyötä koskeviin väittämiin ajatellen

lapsesi koulua (%)

3,3 4,1

26,4 25,7

8,6 8,28,2 10,5

35,3 36,4

15,4 16,8

37,742,8

23,6 24,4

39 41,848,5

40

7,6 6,6

31,127,1

2 2,36,8 6,3 5,6 5,5

0

10

20

30

40

50

60


Koulu kertoo vanhemmille, että koulupitää kodin ja koulun yhteistyötä

tärkeänä

Vanhempain illoissa käytetään aikaasiihen, että vanhemmat tutustuvat

toisiinsa

Rehtori osoittaa toiminnallaan, ettävanhemmat ovat koululle tärkeä

yhteistyökumppani


4,9 6,1

29,135,6

7,7 9,413,8 16,3

28,529,8

18,4 18,9

39,5 40,9

21,416,2

36,8 34,938,6

33,2

10,45,6

16,712

2,8 2,9

10,1 12,519,9

24,3

0

10

20

30

40

50

60


Koulu kannustaa vanhempia pitämäänyhteyttä kouluun

Koulu kannustaa vanhempiavierailemaan koulussa koulupäivän

aikana

Koulu kuuntelee vanhempienmielipiteitä ja suhtautuu avoimestivanhempien kehittämisehdotuksiin


8,1 9,9 6,9 6 3,4 2,9

20,5 22,815,8 15,3

9,5 10,2

38,9 40,936,7

40,536,2

44

31,625

39,1 36,3

49,9

40,9

0

10

20

30

40

50

60


Saan opettajalta riittävästi tietoalapseni koulunkäynnistä

Saan opettajalta positiivista palautettalapsestani

Luotan lapseni kouluun ja opettajiin



Kuvio 21c. Ota kantaa seuraaviin kodin ja koulun yhteistyötä koskeviin väittämiin ajatellen

lapsesi koulua (%)

Kodin ja koulun yhteistyötä koskevassa avoimessa kysymyksessä vanhemmat peräänkuuluttivat lisää

yhteistyötä kodin ja koulun välillä, kun taas toiset kokivat, että sitä on riittävästi tai jopa liian paljon.

Joidenkin vanhempien mielestä kodin ja koulun hyvää yhteistyötä kiitetään ja siihen kannustetaan,

mutta käytännössä yhteistyö jää usein siihen, että vanhemmat hoitavat lapsen kouluun ja pitävät

huolen, että lapsella on tarvittavat välineet ja materiaalit mukana. Moni vanhempi myös kaipasi lisää

palautetta ja tietoa koulun arjesta ja toiminnasta. Toiset vanhemmat taas olivat hyvin tyytyväisiä

saamansa palautteen ja tiedon määrään.

Viestintä kodin ja koulun välillä

Viestintä on tärkeä osa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Vanhempien Barometri -kyselyssä

vanhemmilta kysyttiin, mitä kanavia koulu käyttää viestiessään koulun toiminnasta koteihin.

Ylivoimaisesti tärkein viestintäkanava oli sähköinen viestintäväline Wilma, Helmi tai vastaava. Lähes

kaikki vastaajat kertoivat koulun käyttävän sitä viestinnässään. Toiseksi eniten viestinnässä käytettiin

rehtorin kirjettä tai lukuvuositiedotetta (noin 60 % molempia). Viikkokirje oli myös alakoulussa tärkeä

viestintäkanava, sillä noin 40 prosenttia alakoululaisten vanhemmista vastasi saavansa tietoa koulun

toiminnasta viikkokirjeen kautta. Vastaava luku yläkoulussa oli noin 15 prosenttia. Lähes puolet

vanhemmista kertoi koulun käyttävän koulun verkkosivuja viestinnässään. Sosiaalisen median

kanavista Facebook oli yleisin viestintäkanava, joskin vain vajaa 15 prosenttia vanhemmista sanoi

koulun käyttävän Facebookia säännöllisesti tai silloin tällöin viestinnässään koulun toiminnasta. Vajaa

10 prosenttia vanhemmista vastasi, että koulu käyttää blogia vanhemmille suunnatussa viestinnässä.

Muiden sosiaalisten medioiden osuus koulun viestinnässä oli suhteellisen vähäistä; Whatsappia tai

Instagramia käytti vajaa 10 prosenttia kouluista. Myös aiemmin ahkerasti käytössä ollut oppilaan

reissuvihko näyttäisi menettäneen suosiotaan kodin ja koulun välisessä viestinnässä. Vastaajista 10,8

prosenttia ilmoitti koulun hyödyntävän reissuvihkoa säännöllisesti tai silloin tällöin viestiessään kotiin.

(Kuviot 22 ja 22a)

3,2 4,5

15,3

22,3

12,218

28,633

45,1 46,5

32,927,4

37,5

28,2

16,6

7,31,5 2

6,29,5

0

10

20

30

40

50

Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu

Koen olevani osallisena lapseni koulunkäynnissä Saan koulusta konkreettisia vinkkejä siitä, mitenvoin vanhempana tukea lapseni koulunkäyntiä

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä



Kuvio 22. Mitä kanavia koulu käyttää viestiessään toiminnastaan koteihin? (%)

Kuvio 22a. Mitä kanavia koulu käyttää viestiessään toiminnastaan koteihin? (%)

Vanhemmilla oli mahdollisuus kertoa, mitä muita kanavia koulu käyttää viestinnässään. Vastauksissaan

vanhemmat viittasivat usein jo yllämainittuihin tiedotuskanaviin. Moni mainitsi myös lapsen

tiedonvälittäjänä kodin ja koulun välillä. Viikko- ja kuukausitiedotteet ja infolehtiset mainittiin usein

keinona, jota koulu käyttää viestiessään vanhemmille. Wilma tai Helmi olivat myös vanhempien

mukaan keskeisiä kanavia ja moni sanoi, että kaikki koulun viestit tulevat sitä kautta. Jonkin verran

koulu välitti tietoa myös sähköpostilistojen ja puhelujen tai tekstiviestien avulla.

16,412,4

2,8 1,5

23,2

4,4 5,60,7

83,4 84,7

49,6 51,1

6,8 6,6

18,310,3 8,8

1,1

15,7 14,6

27,2 30

64,958,7

51,2

74,779,6

91,5

0,6 0,46,8 6,5

25,633,2

7,2 10,66,0 6,7

0,3 0,30,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0


Rehtorin kirje Koulun blogi Viikkokirje Oppilaanreisskuvihko

Wilma, Helmi taivastaava

Säännöllisesti Silloin tällöin Ei koskaan En osaa sanoa

2,5 2,6 1,0 1,4 1,6 0,9

12,618,1

1,8 1,4

34,139

12,4 10,93,0 4,2 6,6 4,3

34,2 35,6

5,0 5,2

21,7 21,4

64,7

55,8

70,5

57,5

74,769,8

25,118,4

68,661,6

23,3 19,120,5

30,725,4

36,9

17,125 28,1 27,8 24,6

31,8

20,920,4

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu Alakoulu Yläkoulu

Facebook Instagram Whatsapp Koulunverkkosivut

Koulun lehti Lukuvuositiedote

Mitä kanavia koulu käyttää viestiessään toiminnastaan koteihin

Säännöllisesti Silloin tällöin Ei koskaan En osaa sanoa


Kodin ja koulun välinen sähköinen viestintä – Wilma/Helmi tai vastaava

Sähköinen viestintäväline Wilma (tai Helmi tai vastaava) oli yleisin viestintäkanava kodin ja koulun

välillä. Yli 75 prosenttia vanhemmista koki, että koulu hyödyntää tätä kanavaa sopivasti. Noin 15

prosenttia vanhemmista koki, että sitä käytettävän liian vähän ja noin 6 prosenttia vastasi, että

sähköistä viestintävälinettä käytetään liikaa. Alle prosentti vanhemmista vastasi, että sähköistä

viestintävälinettä ei käytetä lainkaan.

Yli 60 prosenttia alakoululaisten ja 50 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista sanoi käyvänsä

lukemassa Wilmaan/Helmiin tulleet viestit heti viestin saatuaan. Yli 20 prosenttia alakoululaisten

vanhemmista ja lähes 25 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että he lukevat viestit kerran

päivässä, noin 15 prosentti alakoululaisten ja runsas 20 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista

ilmoitti lukevansa viestit muutamia kertoja viikossa ja vain muutama prosentti vastaajista sanoi

lukevansa viestejä muutamia kertoja kuukaudessa. Ainoastaan 0,4 prosenttia alakoululaisten ja ei

kukaan yläkoululaisten vanhemmista vastasi, etteivät he lue koskaan Wilmaan saapuneita viestejä ja

vain muutama ei ollut aktivoinut Wilma/Helmi-tunnuksiaan. Ainoastaan yksi vanhempi vastasi, että

hän ei voinut lukea viestejä, koska hänellä ei ollut tietokonetta tai verkkoyhteyttä. (Kuviot 23 ja 24)

Kuvio 23. Kodin ja koulun välisessä viestinnässä käytetään sähköisiä viestintävälineitä (esim.

Wilma tai Helmi) mielestäni (%)

75,7

6,5

15,5

0,7

79,3

5,913,2

0,30,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

Sopivasti Liikaa Liian vähän Ei lainkaan

Alakoulu Yläkoulu


Kuvio 24. Käyn lukemassa Wilmaan/Helmiin tulleita viestejä (%)

Vanhempainillat

Vanhemmille järjestettävät tapaamiset, vanhempainillat, ovat tunnetuin tapa koulun ja kodin välisille

kohtaamisille. Vanhempainillat näyttäisivät olevan myös vanhempien mielestä tärkeä kanava kodin ja

koulun välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Yli 80 prosenttia vanhemmista vastasi käyvänsä

mielellään vanhempainilloissa ja kokevansa, että vanhempainilloissa on mukava tunnelma. Noin 80

prosenttia vanhemmista vastasi, että vanhempainillat ovat hyvin suunniteltuja ja järjestettyjä ja että

niissä käsitellään tärkeitä asioita. Noin 50 prosenttia vanhemmista kertoi tutustuneensa muihin

vanhempiin vanhempainilloissa. (Kuvio 25)

Lähes 60 prosenttia vastaajista piti vanhempainiltoja vuorovaikutteisina ja keskustelevina. Noin 60

prosenttia vanhemmista koki, että vanhempainillat ovat vahvistaneet heidän luottamustaan kouluun,

mutta noin 15 % vanhemmista ei osannut ottaa kantaa väitteeseen. Alakoululaisten vanhemmista noin

60 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista noin 55 prosenttia koki, että heidän mielipiteensä

huomioidaan vanhempainilloissa, mutta joka viides (noin 20 %) ei osannut sanoa, oliko heidän

mielipiteitään huomioitu vanhempainilloissa. Sen sijaan vain runsas 20 prosenttia vanhemmista

vastasi, että vanhemmilta on pyydetty palautetta vanhempainilloista ja noin 20 prosenttia

vanhemmista ei osannut ottaa väitteeseen kantaa. (Kuvio 25a)

61,0

20,815,1

2,2 0,4 0,3

50,5

24,4 21

3,90 0,1

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

Alakoulu Yläkoulu


Kuvio 25. Ota kantaa seuraaviin vanhempainiltoja koskeviin väitteisiin ajatellen lapsesi koulua. (%)

Kuvio 25a. Ota kantaa seuraaviin vanhempainiltoja koskeviin väitteisiin ajatellen lapsesi koulua. (%)

Avoimessa kysymyksessä vanhemmat antoivat ehdotuksia siitä, miten vanhempainiltoja voisi kehittää.

Moni vanhempi toivoi, että vanhemmat saisivat vanhempainillan agendan ja käsiteltävät aiheet

tietoonsa etukäteen. Moni peräänkuulutti myös enemmän vuorovaikutusta vanhempainiltoihin sen

sijaan, että rehtori ja/tai opettaja puhuvat suurimman osan ajasta. Moni vanhempi kaipasi

vanhempainilloissa myös enemmän aikaa tutustua toisiin vanhempiin. Jotkut vanhemmat ehdottivat,

että tiedotusasiat hoidettaisiin esimerkiksi Wilman kautta niin, että tapaamisissa jäisi enemmän aikaa

keskustelulle. Vanhempainiltoihin toivottiin myös enemmän yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta siten,

että kaikki vanhemmat voisivat osallistua. Jotkut vanhemmat antoivat palautetta toisille vanhemmille,

joiden he kokivat vievän suuren osan ajasta yksittäisen lapsen asioilla. Hyvin moni vanhempi kuitenkin

myös vastasi, että vanhempainillat ovat jo hyviä eivätkä kaivanneet niiden kehittämistä.

4,3 6,22,6 3,2 3,6 3,0 1,8 2,1

14,117,8

11,1 12,1 12,2 13,2 15,6 15,911,6 10,5

29,4 30,735,4 37,5

46,2 48,0 47,551,2

47,050,8

35,8 33,9

47,943,2

32,028,2 26,2

22,9

34,431,5

16,113,1

1,3 1,07,0 7,4 7,1 7,0 5,1 5,0 4,6 4,4

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0


Käyn mielellänivanhempainilloissa

Vanhempainilloissa onmukava tunnelma

Vanhempainillat ovathyvin suunniteltuja ja

järjestettyjä

Vanhempainilloissakäsitellään tärkeitä

asioita

Olen tutustunutvanhempainilloissamuihin vanhempiin


7,0 8,1

33,5 34,0

7,6 7,7 5,6 7,6

26,330,0

24,4 24,7

17,6 18,814,6

14,9

42,7 41,6

15,4 15,3

42,0 43,839,1 39,9

16,913,4

7,9 7,0

18,6 15,2

20,9

15,6

7,1 6,9

18,8 19,114,2 14,4

19,8 22,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0


Vanhempainillat ovatvuorovaikutteisia ja

keskustelevia

Vanhemmilta on pyydettypalautetta

vanhempainilloista

Vanhempainillat ovatvahvistaneet luottamustani

kouluun

Koen, että mielipiteenihuomioidaan

vanhempainilloissa



Vanhempien osallisuus

Uuden opetussuunnitelman tavoitteena on vahvistaa vanhempien osallisuutta koulun toiminnassa ja

arjessa. Vanhempia pyydettiin vastaamaan, mihin toimintoihin koulu on tarjonnut vanhemmille

mahdollisuuden osallistua.

Vanhempien mukaan koulu on tarjonnut vanhemmille ylivoimaisesti eniten mahdollisuuksia osallistua

varainhankintaan. Yli 70 prosenttia alakoululaisten ja vajaa 60 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista

vastasi koulun tarjonneen vanhemmille mahdollisuuden osallistua varainhankintaan. Alakoululaisten

vanhemmista yli 50 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista noin 40 prosenttia vastasi, että koulu

on tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua retkien tai leirikoulujen järjestämiseen. Noin 40

prosenttia alakoululaisten ja runsas 20 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että koulu on

tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua koulun arkeen esimerkiksi toimimalla apuna

oppitunneilla, välitunneilla tai retkillä, sekä teemapäivien tai koulun juhlien järjestämisessä. Vain 20

prosenttia alakoululaisten ja noin 10 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että koulu on

tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua kerhotoiminnan järjestämiseen. Noin 25 prosenttia

sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että koulu on tarjonnut vanhemmille

mahdollisuuden vierailla koulussa kertomassa omasta ammatistaan.

Noin 20 prosenttia sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista vastasi koulun tarjonneen vanhemmille

mahdollisuuden osallistua koulun arvoja koskevaan keskusteluun, koulun kasvatustavoitteiden

määrittelyyn, koulun toiminnan, kuten opetussuunnitelman suunnitteluun tai koulun toiminnan

arviointiin. Ainoastaan noin 10 prosenttia vanhemmista vastasi, että vanhemmille on tarjottu

mahdollisuuksia osallistua koulun yhteisöllisen oppilaishuollon suunnitteluun ja kehittämiseen,

järjestyssääntöjen laatimiseen tai kouluruokailun kehittämiseen. Alakoululaisten vanhemmista 17,3

prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmista 8,3 prosenttia koki, että vanhemmille on tarjottu

mahdollisuuksia osallistua kouluympäristön, esimerkiksi koulupihan suunnitteluun.

Vastaukset antavat viitteitä siitä, että koulun tarjoamat mahdollisuudet vanhempien osallistumiselle

painottuvat enemmän käytännön toimintaan ja huomattavasti vähemmän koulun toiminnan

kehittämiseen tai suunnitteluun.

Lähes kaikkien toimintojen kohdalla noin 25-30 prosenttia sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista

ei osannut sanoa, onko koulu tarjonnut vanhemmille mahdollisuutta osallistua kyseiseen toimintaan.

(Kuviot 26, 26a ja 26b)


Kuvio 26. Mihin seuraavista lapsesi koulu on tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua? (%)

Kuvio 26a. Mihin seuraavista lapsesi koulu on tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua? (%)

Kuvio 26b. Mihin seuraavista lapsesi koulu on tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua? (%)

22,7 20,1 17,7 15,521,1

17,423,4 20,8

10,3 10,4

44,2 47,1 49,2 52 51,054,6

45,9 48,553,2 56,9

33,1 32,9 33,1 32,528,0 28 30,7 30,7

36,532,7

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0


Koulun arvojakoskevaan

keskusteluun

Koulunkasvatustavoitteiden

määrittelyyn

Koulun toiminnansuunnitteluun (esim.opetussuunnitelma,

järjestyssäännöt)

Koulun toiminnanarviointiin

Yhteisöllisenoppilashuollon

suunnitteluun jakehittämiseen


11,5 9 11,5 11,117,3

8,3

40,2

21,1 24,9 26

58,7 62,5 63,9 64,159,5

66,5

41,256,3

51,3 49,4

29,7 28,5 24,6 24,8 23,2 25,318,7 22,5 23,9 24,7

0,010,020,030,040,050,060,070,0


Järjestyssääntöjenlaadintaan

Kouluruokailunkehittämiseen

Kouluympäristön(esim. koulun piha)

suunnitteluun

Koulun arkeen (esim.apuna oppitunneilla,välitunneilla, retkillä)

Ammattienesittelemiseen

oppilaille


36,0

22,1

52,142,8

36,6

18,3 20,210,2

70,7

57,7

43,252,8

31,938,9 43,6

56,6 52,058,7

16,925,420,8 25,1

15,9 18,3 19,825,1 27,8 31

12,4 16,8

0,010,020,030,040,050,060,070,080,0


Teemapäivienjärjestämiseen

Retkien jaleirikoulujen

järjestämiseen

Koulun juhlienjärjestämiseen

Kerhotoiminnanjärjestämiseen

Varainhankintaan(rahan keräämiseen)



Millä tavalla vanhemmat haluavat olla mukana lastensa koulussa?

Vanhemmilta kysyttiin, millä tavalla he haluavat olla mukana lapsensa koulun toiminnassa.

Vanhempien halu osallistumiseen näyttäisi myös painottuvan enemmän käytännön toimintoihin. Noin

puolet vanhemmista vastasi, että he haluavat käydä koulun avointen ovien päivässä ja yhtä moni kertoi

haluavansa saada tietoa koulun arjesta eri tietokanavia pitkin. Kolmanneksi mieluisin tapa olla mukana

lastensa koulun toiminnassa oli osallistuminen varainhankintaan esimerkiksi leirikoulua tai

luokkaretkeä varten.

Noin 30 prosenttia kaikista vanhemmista vastasi haluavansa osallistua koulun toiminnan

kehittämiseen, kuten esimerkiksi järjestyssääntöjen laadintaan tai keskusteluihin mobiililaitteiden

käytöstä koulussa, ja noin 25 prosenttia vanhemmista kertoi haluavansa olla mukana koulun arvoja

koskevassa keskustelussa. Runsas 30 prosenttia alakoululaisten ja vajaa 20 prosenttia yläkoululaisten

vanhemmista vastasi haluavansa olla apuna koulun arjessa esimerkiksi retkillä, oppitunneilla tai

välitunneilla ja noin 25 prosenttia alakoululaisten ja vähän yli 20 prosenttia yläkoululaisten

vanhemmista tarjosi osaamistaan koululle esimerkiksi vierailemalla oppitunnilla tai järjestämällä

oppilaiden vierailuja työpaikalleen. Noin 30 prosenttia alakoululaisten ja 20 prosenttia yläkoululaisten

vanhemmista halusi osallistua luokan vanhempaintoimintaan, mutta vain noin 20 prosenttia

alakoululaisten ja 10 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista ilmoitti olevansa halukas osallistumaan

vanhempainyhdistystoimintaan. Alakoulun oppilaiden vanhemmat ilmaisivat jonkin verran yläkoulun

oppilaiden vanhempia enemmän halukkuutta osallistua lastensa koulun toimintaan. (Kuvio 27)

Kuvio 27. Millä tavalla haluat olla mukana lapsesi koulussa? (%)

28,5

36,5

55,7

31,4

27,5

42,0

55,8

29,5

18,8

25,3

29,9

49,8

17,3

21,3

32,5

51,6

20,5

11,3

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0

Osallistua koulun arvoja koskevaan keskusteluun

Olla mukana kehittämässä koulun toimintaa (esim.koulun järjestyssääntöjen laadinta, keskustelu…

Käydä avointen ovien päivässä

Olla apuna koulun arjessa (esim. retkillä,oppitunneilla tai välitunneilla)

Osaamistani voi hyödyntää koulussa (esim. vierailutoppitunneilla, oppilaiden vierailut työpaikallani…

Osallistua rahan keräämiseen esim. leirikoulua taikoulun muuta toimintaa varten

Saada tietoa koulun arjesta eri tietokanavia pitkin

Osallistua luokan vanhempaintoimintaan

Osallistua vanhempainyhdistystoimintaan

Alakoulu Yläkoulu


Vanhemmilla oli mahdollisuus kertoa, millä muulla tavalla he haluaisivat olla mukana lapsen koulussa

ja monet mainitsevat juuri ylläolevat osallistumisen tavat. Moni vanhempi viittasi kiireiseen arkeen

eikä siksi halua olla mukana koulun toiminnassa. Jotkut vanhemmista sanoivat priorisoivansa perheen

yhteistä aikaa koulutapahtumien edelle. Moni vanhempi kuitenkin myös sanoi haluavansa olla mukana

kehittämässä koulun toimintaa esimerkiksi osallistumalla järjestysääntöjen tai

yhdenvertaisuusohjelman laadintaan. Monet myös tarjosivat apuaan koulun eri tilaisuuksiin, kuten

juhliin, teemapäiviin tai retkiin. Jotkut vastasivat, että he eivät koe tarvetta olla mukana koulun

toiminnassa, sillä luottavat koulun henkilöstön ammattitaitoon ja kykyyn kehittää koulun toimintaa.

Vanhempien toiminta luokassa

Vanhemmilta kysyttiin, miten vanhemmat heidän lapsensa luokassa toimivat. Runsas 10 prosenttia

vanhemmista vastasi, että lapsen luokassa on luokkavanhempi, joka hoitaa yhteydenpidon opettajan

ja vanhempien välillä. 10 prosenttia alakoululaisten ja 6 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista

vastasi, että lapsen luokassa on luokkatoimikunta tai vanhempien tiimi. Noin 15 prosenttia

alakoululaisten ja 5 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että lapsen luokassa on

vanhempien oma Facebook-ryhmä ja vajaa 10 prosenttia, että vanhemmat ovat aktiivisia muulla

tavalla. Runsas 30 prosenttia alakoululaisten ja yli 50 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi,

että lapsen luokassa ei ole vanhempaintoimintaa. Lähes 20 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa,

miten vanhemmat toimivat lapsen luokassa. (Kuvio 28).

Kuvio 28. Miten vanhemmat toimivat lapsesi luokassa? (%)

Avovastausmahdollisuudessa monet vanhemmat totesivat, että koulussa tai luokassa ei ole

vanhempaintoimintaa tai toiminta on hyvin satunnaista. Monet myös tunnistivat eron ala- ja yläkoulun

välillä niin, että luokan vanhempien yhteinen toiminta on huomattavasti aktiivisempaa alakoulussa

kuin yläkoulussa. Moni piti luokan vanhempaintoimintaa tärkeänä lasten hyvinvoinnin ja

12,3

10,0

14,9

9,5

36,4

16,8

10,3

6

5,1

5,3

52

21,4

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0

Lapseni luokassa on luokkavanhempi, joka hoitaayhteydenpidon opettajan ja vanhempien välillä

Lapseni luokassa toimii luokkatoimikunta/vanhempientiimi

Lapseni luokassa vanhemmilla on oma Facebook-ryhmä

Lapseni luokassa vanhemmat ovat aktiivisia muullatavalla

Lapseni luokassa ei ole vanhempaintoimikuntaa

En osaa sanoa

Alakoulu Yläkoulu


yhteisöllisyyden kannalta ja koki, että on tärkeää, että vanhemmat tuntisivat toisensa. Jotkut

vanhemmat olivat oma-aloitteisesti järjestäneet toimintaa luokan vanhemmille myös koulun

ulkopuolella.

Luokan vanhempaintoiminta, koulun johtokunta ja vanhempainyhdistystoiminta

Noin 30 prosenttia vanhemmista vastasi, että lapsen koulussa toimii johtokunta, jossa on vanhempien

edustus. Yli 50 prosenttia ei kuitenkaan osannut sanoa, oliko koulussa johtokuntaa eikä myöskään

ottaa kantaa sen tärkeyteen koulun toiminnan kehittämisessä. Vanhempainyhdistystoiminta näyttäisi

olevan kouluissa yleisempää, sillä 85 prosenttia alakoululaisten ja 70 prosenttia yläkoululaisen

vanhemmasta vastasi, että lapsen koulussa toimii vanhempainyhdistys tai vastaava. Noin 25 prosenttia

yläkoulun vanhemmista ei kuitenkaan osannut sanoa oliko lapsen koulussa vanhempainyhdistystä.

Noin 25 prosenttia alakoululaisten ja noin 20 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista ilmoitti joko

olevansa tai olleensa aiemmin mukana koulun vanhempainyhdistystoiminnassa. Noin 65 prosenttia

alakoululaisten ja runsas 40 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista vastasi osallistuneensa

vanhempainyhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. (Kuvio 29)

Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että luokkatason vanhempaintoiminnassa olisi kehitettävää.

Vähän yli 50 prosenttia alakoululaisten ja noin 70 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista oli joko

täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteestä, että lapsen luokan vanhemmat tuntevat toisensa hyvin. Vain

noin 25 prosenttia alakoululaisten ja vähän yli 10 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista kertoi, että

vanhemmat järjestävät luokassa yhteistä toimintaa lasten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä

vahvistaakseen. Noin 30 prosenttia alakoululaisten ja 20 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista

vastasi, että opettaja tukee aktiivisesti vanhempien yhteistyötä ja runsas 20 prosenttia ei osannut ottaa

kantaa väitteeseen. Kuitenkin noin 80 prosenttia alakoululaisten ja 70 prosenttia yläkoululaisten

vanhemmista kertoi osallistuvansa mielellään oppilaille ja vanhemmille suunnattuihin tapahtumiin.

(Kuvio 30)


Kuvio 29. Vastaa seuraaviin koulun johtokuntaa ja vanhempainyhdistystoimintaa koskeviin

kysymyksiin. (%)

Kuvio 30. Ota kantaa seuraaviin vanhempaintoimintaa koskeviin väittämiin (%)

Vanhempainyhdistyksen tärkein tehtävä

Vanhempia pyydettiin valitsemaan eri vaihtoehdoista heidän mielestään vanhempainyhdistyksen

tärkein tehtävä kouluyhteisössä. Vaihtoehdoista sai valita vain yhden. Vajaa kolmannes oli sitä mieltä,

että vanhempainyhdistyksen tärkein tehtävä kouluyhteisössä on tukea oppilaiden hyvinvointia ja

turvallisuutta. Lähes yhtä tärkeänä pidettiin vanhempainyhdistyksen roolia vahvistaa lasten,

vanhempien ja henkilökunnan välistä yhteisöllisyyttä. Runsas viidennes vastaajista koki

33,2 31,4

40,0 40,1

85,3

69,6

27,5

18,7

64,3

43,1

16,5 14,48,9 9,8

3,66,5

68,875,2

30,5

48,850,454,3

51,1 50,1

11,1

23,9

3,6 6,1 5,28

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0


Lapseni koulussa toimiijohtokunta, jossa onvanhempien edustus

Pidän johtokuntaatärkeänä koulun

toiminnan kehittäjänä

Lapseni koulussa toimiivanhempainyhdistys taivastaava (Koti ja koulu-

yhdistys)

Olen mukana/olen ollutmukana koulun

vanhempainyhdistyksentoiminnassa

OIen osallistunutvanhempainyhdistyksenjärjestämiin tilaisuuksiin

ja tapahtumiin


17,6

34,1 44,5

60,8

25,7

36,4

4,7 6,6

36,736,0

23,717,9

22,8

19,711,8 15,2

33,9

18,8 15,78,0

19,615,2

41,9 43,8

6,2 2,9 6,22,6

10,66,1

36,4

26,0

5,78,2 9,8 10,7

21,3 22,7

5,2 8,5

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0


Lapseni luokan vanhemmattuntevat toisensa hyvin

Vanhemmat järjestävätluokassa yhteistä toimintaa

vahvistaakseen lastenhyvinvointia jayhteisöllisyyttä

Opettaja tukee aktiivisestivanhempien yhteistyötä

Osallistun mielellänioppilaille ja vanhemmille

suunnattuihin tapahtumiin



vanhempainyhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi toimia yhteyskanavana koulun ja vanhempien välillä.

Noin 15 prosenttia vastaajista koki vanhempainyhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi toimia

vanhempien vaikutuskanavana koulun suuntaan. Alle 10 prosenttia vastaajista piti

vanhempainyhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä tukea taloudellisesti koulun toimintaa. (Kuvio 31)

Kuvio 31. Mikä on vanhempainyhdistyksen tärkein tehtävä kouluyhteisössä? Valitse yksi vaihtoehto. (%)

Arki ja kasvatus kotona

Toimiva ja turvallinen kotiarki tukee lapsen koulunkäyntiä merkittävästi. Vanhempia pyydettiin

ottamaan kantaa, miten hyvin arki lapsen kanssa sujuu. Yli 90 prosenttia vanhemmista vastasi, että

lapsen ja vanhemman välinen suhde toimii erittäin ja melko hyvin - noin 60 prosentin mukaan erittäin

hyvin. Yli 80 prosenttia vanhemmista oli sitä mieltä, että lasten suhteet kavereihin sujuivat hyvin. Noin

80 prosenttia vanhemmista koki myös, että lapsen kiinnostus koulunkäyntiä kohtaan on hyvä ja saman

verran alakoululaisten vanhemmista vastasi, että lapsen harrastaminen sujuu hyvin. Yläkoululaisten

vanhemmista noin 70 prosenttia oli sitä mieltä, että lapsen harrastaminen sujui hyvin. Vähiten

tyytyväisiä vanhemmat olivat lapsen kotitöihin osallistumiseen, sillä vain juuri yli puolet vanhemmista

oli tyytyväisiä siihen.

Tyttöjen ja poikien vanhempien vastaukset erosivat toisistaan. Vajaa 40 prosenttia alakoulua käyvien

tyttöjen vanhemmista ja noin 25 prosenttia alakoulua käyvien poikien vanhemmista vastasi, että

lapsen kiinnostus koulunkäyntiä kohtaan on erittäin hyvää. Yläkoulun puolella vastaavat luvut olivat

tyttöjen osalta 31 prosenttia ja poikien osalta 18,4 prosenttia. Jonkin verran eroja oli yläkoulua käyvien

tyttöjen ja poikien välillä myös koskien harrastuksia ja kotitöitä. Jonkin verran useampi tyttöjen kuin

poikien vanhempi vastasi harrastusten ja kotitöiden sujuvan hyvin. (Kuvio 32)

29,2

20,3

8,3

27,0

13,8

1,4

27,4

24,4

6,7

24,7

15,2

1,5

0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0

Tukea oppilaiden hyvinvointia jaturvallisuutta

Toimia yhteyskanavana koulun javanhempien välillä

Tukea talodellisesti koulun toimintaa

Vahvistaa yhteisöllisyyttä lasten,vanhempien ja kouluhenkilökunnan välillä

Olla vanhempien vaikutuskanava koulunsuuntaan

En osaa sanoa

Alakoulu Yläkoulu


Kuvio 32. Ota kantaa, miten seuraavat asiat toimivat lapsesi kohdalla (%)

Mitkä asiat lapsesi elämässä ilahduttavat tällä hetkellä?

Vanhempia pyydettiin kertomaan, mitkä asiat lapsen elämässä ilahduttavat heitä tällä hetkellä. Hyvin

monia vanhempia ilahdutti toimiva arki lapsen kanssa ja se, että lapsen koulunkäynti sujuu hyvin. Moni

vanhempi mainitsi lapsen aktiivisuuden, omatoimisuuden, iloisuuden, reippauden ja lapsen

myönteisen asenteen ilon aiheeksi. Monet vanhemmat iloitsivat siitä, että lapsella on ystäviä ja

toimivat kaverisuhteet. Monia vanhempia ilahdutti myös lapsen kanssa vietetty aika ja keskustelut

arjen asioista. Monet vanhemmat mainitsivat myös yksityiskohtaisempia esimerkkejä lapsensa

elämästä, kuten esimerkiksi, että lapsi on parantunut jostakin sairaudesta, häntä ei enää kiusata

koulussa tai että koulupoissaolot ovat vähentyneet. Monet vanhemmat sanoivat itseään ilahduttavan,

että lapsi on juuri se, joka hän on.

Mitkä lapseen liittyvät asiat huolestuttavat tällä hetkellä?

Ylivoimaisesti eniten vanhemmissa herätti huolta lapsen digilaitteiden parissa viettämä aika. Lähes 50

prosenttia alakoululaisten ja yli 50 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista piti tätä suurimpana

huolenaiheena. Lapsen netissä ja peleissä näkemät asiat tuottivat huolta 25 prosentille alakoululaisten

vanhemmista. Kolmanneksi eniten alakoululaisten vanhemmille huolta aiheutti lapsen vähäinen

liikkuminen (noin 17 %). Myös yläkoululaisten vanhempia huolestutti lapsen vähäinen liikkuminen ja

liian vähäinen uni.

Noin 15 prosenttia vanhemmista oli huolissaan lapsen itselleen asettamista korkeista tavoitteista.

Lapsen yksinäisyys, harrastusten puute tai lapsen joutuminen kiusatuksi huolestutti noin 10 prosenttia

vanhemmista sekä ala- että yläkoulussa. Lapsen fyysinen ja psyykkinen terveys huolestutti alle 10

prosenttia vanhemmista. Lapsen koulu-uupumus aiheutti huolta 5 prosentille alakoululaisten

vanhemmista ja 10 prosentille yläkoululaisten vanhemmista. Ilahduttavasti ainoastaan 0,4 prosenttia

1,5

1,9

1,62 1,8 3,1 2,1 3,6 2,3 2,9

1,72,8

4,0 4,8 4,79,1

4,68,4

14,3 16,1

1,8 3,77,9 9,1 10,5

16,113,0

17,5

31,1 29,234,0

38,5

53,350,5 51,3

47,244,3

37,4

42,8 41

61,0

53,1

33,2 33,7 31,7

24,5

35,933,1

9,6 10,7

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0


Lapsen ja vanhemmanvälinen suhde

Lapsen suhteetkavereihin

Lapsen kiinnostuskoulunkäyntiä kohtaan

Lapsen harrastaminen Lapsen osallistuminenkotitöihin

Toimii erittäin huonosti Toimii melko huonosti Ei hyvin eikä huonosti Toimii hyvin Toimii erittäin hyvin


vastaajista oli huolestunut lapsen päihteiden käytöstä. Noin 15 prosenttia vanhemmista vastasi, että

heitä ei huolestuta mikään lapseensa liittyen. (Kuvio 33)

Tyttöjen ja poikien vanhempien vastaukset erosivat toisistaan. Suurin huolenaihe sekä tyttöjen että

poikien vanhemmilla niin ala- kuin yläkoulussa oli lapsen digilaitteiden parissa viettämä aika. Yli 50

prosenttia ala- ja yläkoulua käyvien poikien vanhemmista sekä yläkoulua käyvien tyttöjen

vanhemmista ja noin 40 prosenttia alakoulua käyvien tyttöjen vanhemmista vastasi olevansa

huolissaan lastensa digilaitteiden parissa viettämästä ajasta.

Vajaa 20 prosenttia alakoulun käyvien ja noin 25 prosenttia yläkoulua käyvien tyttöjen vanhemmista

oli huolissaan lapsensa itselleen asettamista korkeista tavoitteista. Alakoulua käyvien poikien

vanhemmista 11 prosenttia ja yläkoulua käyvien poikien vanhemmista 7 prosenttia kertoi olevansa

huolissaan lapsensa asettamista korkeista tavoitteista. Muiden huolenaiheiden osalta alakoulua

käyvien poikien vanhemmat olivat useammin huolissaan lapsestaan kuin alakoulua käyvien tyttöjen

vanhemmat. Vastaavasti yläkoulua käyvien tyttöjen vanhemmat ilmaisivat huolensa useammin kuin

yläkoulua käyvien poikien vanhemmat.

Kuvio 33. Mitkä lapseesi liittyvät asiat huolestuttavat sinua tällä hetkellä? (%)

10,1

16,7

5

7,3

46,7

24,4

10,4

0,1

5,3

14,3

12,5

7,3

18

10,3

22,4

7,2

8,7

52,7

14,7

15

1,2

10,6

15,4

7,7

21,9

14,7

0 10 20 30 40 50 60

Lapseni on yksinäinen

Lapseni liikkuu liian vähän

Lapseni fyysinen terveys

Lapseni psyykkinen terveys

Lapseni digilaitteiden parissa viettämä aika

Lapsen netissä ja peleissä näkemät asiat

Harrastusten puute

Lapsen päihteiden käyttö

Lapseni koulu-uupumus

Lapseni itselleen asettamat korkeat tavoitteet

Lapseni joutuminen kiusatuksi

Liian vähäinen uni

Ei mikään

Alakoulu Yläkoulu


Vanhemmilla oli mahdollisuus tuoda esiin myös muita huolenaiheita lastensa elämästä. Monet

vanhemmat tarkensivat avovastausmahdollisuudessa yllä mainittuja huolenaiheita. Jotkut vanhemmat

olivat huolestuneita lapsen aggressiivisesta tai huonosta käyttäytymistä. Monia vanhempia huolestutti

lapsen koulunkäynti ja yleinen motivaation puute. Kaverisuhteet huolestuttivat myös osaa

vanhemmista: joko lapsella ei ollut kavereita tai vanhempi koki, että lapsen ystäväpiiri ei ole hyväksi

lapselle. Monelle vanhemmalle huolta aiheutti myös kosteus- ja homevauriot lapsen

koulurakennuksessa. Jotkut vanhemmat ilmaisivat huolensa lapsen tulevaisuudesta, erityisesti liittyen

lapsen mahdollisuuksiin päästä toisen asteen koulutukseen. Monia vanhempia huolestutti myös se,

että koulu ei riittävästi huomioi lapsen tarvetta tukeen joko koulutehtävissä tai muuten.

Suomen- ja ruotsinkielisen aineiston vertailu

Vuoden 2018 Vanhempien Barometri -kysely oli ensimmäinen Suomen Vanhempainliiton ja Förbundet

Hem och Skolan yhdessä tekemä kysely. Tämän raportin pääasiallinen tavoite on ollut raportoida ala-

ja yläkoululaisten vanhempien näkemyksiä lapsen koulunkäynnistä ja kodin ja koulun yhteistyöstä. On

kuitenkin mielenkiintoista katsoa, eroavatko vanhempien mielipiteet ja näkemykset lapsen

koulukielen mukaan. Tässä vaiheessa raportointi tehdään kaikkien suomenkielisessä ja ruotsinkielisissä

koulussa käyvien lasten vanhempien vertailu, eikä vastauksia ole eritelty lapsen kouluasteen mukaan.

Yleisesti voidaan todeta, että vaikka joitakin eroavaisuuksia vanhempien näkemysten välillä onkin,

useimmissa teemoissa ja kysymyksissä vanhempien näkemykset ovat lapsen koulukielestä riippumatta

hyvin samankaltaisia.

Koulun arki

Suomenkielisissä kouluissa 7,4 prosenttia lapsista sai tehostettua tukea, 5,6 prosenttia sai erityistä

tukea tavallisessa luokassa ja 3,3 prosenttia sai erityistä tukea erityisluokassa. Ruotsinkielisissä

kouluissa tehostettua tukea (5,2 %) tai erityistä tukea erityisluokassa (1,5 %) sai jonkin verran

vähemmän lapsista. Sen sijaan ruotsinkielisissä kouluissa lapset saivat jonkin verran useammin erityistä

tukea tavallisessa luokassa (7,8 %).

Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodoista ruotsinkielisten lasten vanhemmat tunsivat sekä

koulukuraattorin (62,7 %) ja yhteisöllisen oppilashuollon (40,7 %) joko melko hyvin tai erittäin hyvin.

Suomenkielisistä vanhemmista 43,3 prosenttia tunsi koulukuraattorin tuen ja 26,9 prosenttia

yhteisöllisen oppilashuollon.

Arviointikeskusteluihin liittyen näyttäisi siltä, että ruotsinkieliset koulut tarjoavat huomattavasti

useammin keskusteluaikoja myös iltaisin. Ruotsinkielistä koulua käyvien lasten vanhemmista noin 55

prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että koulu tarjoaa keskusteluaikoja myös iltaisin.

Suomenkielistä koulua käyvien lasten vanhemmista noin 45 prosenttia oli väitteestä jokseenkin tai

täysin samaa mieltä. Joka neljäs vastaaja molemmissa kieliryhmissä ei osannut sanoa, onko koulu


tarjonnut keskusteluaikoja iltaisin. Sen sijaan suomenkielisissä kouluissa näyttäisi olevan useammin

laadittu yhteiset pelisäännöt oppilaiden omien digitaalisten laitteiden käytöstä koulupäivän aikana.

Suomenkielisistä vanhemmista 66 prosenttia ja ruotsinkielisistä 54,6 prosenttia vastasi, että koulussa

on laadittu pelisäännöt.

Suomenkielisissä kouluissa 12,7 prosenttia ja ruotsinkielisissä kouluissa 5,8 prosenttia vanhemmista

vastasi koulun tarjonneen heille mahdollisuuden osallistua kouluruokailun kehittämiseen ja

suomenkielisistä 33,8 prosenttia ja ruotsinkielisistä 23,4 prosenttia vastasi osallistuneen teemapäivien

järjestämiseen. Ruotsinkielisten lasten vanhemmista 42,7 prosenttia ja suomenkielisten lasten

vanhemmista 28,6 prosenttia vastasi osallistuneensa koulun juhlien järjestämiseen.

Noin 30 prosenttia ruotsinkielistä ja 20 prosenttia suomenkielisistä vanhemmista vastasi kyyditsevänsä

lapsensa kouluun joko päivittäin tai usein.


Ruotsinkielistä koulua käyvien lasten isät näyttivät toimivan jonkin verran aktiivisemmin yhteyksissä

kouluun kuin suomenkielistä koulua käyvien lasten isät. Yli 75 prosenttia suomenkielisistä ja lähes 70

prosenttia ruotsinkielisistä äideistä vastasi hoitavan ensisijaisesti yhteydenpidon kouluun. Yhteyksistä

kouluun ensisijaisesti hoitavia isiä oli 3,6 prosenttia suomenkielisten ja 4,8 prosenttia ruotsinkielisten

isien joukossa. Noin 20 prosenttia suomenkielisistä ja 25 prosenttia ruotsinkielisistä vanhemmista

vastasi, että yhteyksistä hoitavat molemmat vanhemmat yhtä paljon.

Vajaa 30 prosenttia suomenkielisistä ja noin 60 prosenttia ruotsinkielisistä vanhemmista vastasi, että

koulu viestii säännöllisesti tai silloin tällöin viikkokirjeen avulla. Ruotsinkielisissä kouluissa Facebook on

ahkerammassa käytössä kuin suomenkielisissä kouluissa, sillä noin 25 prosenttia ruotsinkielisistä ja

noin 10 prosenttia suomenkielisistä vanhemmista kertoi koulun hyödyntävän Facebookia

viestinnässään. WhatsApp-sovellus oli sen sijaan jonkin verran yleisempi suomenkielisissä kouluissa.

7,9 prosenttia suomenkielisistä ja 4,9 prosenttia ruotsinkielisistä vanhemmista vastasi, että koulu

käyttää WhatsAppia viestinnässään.

Vastausten perusteella näytti siltä, että suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä oli eroja

vanhempien osallisuudessa koulussa ja vanhempainilloissa. Lähes 60 prosenttia ruotsinkielisistä ja

vajaa 25 prosenttia suomenkielisistä vanhemmista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että

vanhempainilloissa käytetään aikaa vanhempien keskinäiseen tutustumiseen. Noin 40 prosenttia

ruotsinkielisistä ja runsas 25 prosenttia suomenkielisistä vanhemmista koki, että koulu kannustaa

vanhempia vierailemaan koulussa koulupäivän aikana.

Ruotsinkielisissä kouluissa luokkavanhempitoiminta oli huomattavasti tavallisempaa kuin

suomenkielisissä kouluissa. Lähes 50 prosenttia ruotsinkielistä koulua käyvien lasten vanhemmista ja

3,4 prosenttia suomenkielistä koulua käyvien lasten vanhemmista vastasi, että lapsen luokassa on

luokkavanhempi, joka hoitaa opettajan ja luokan vanhempien välistä yhteydenpitoa. Sen sijaan

suomenkielisissä kouluissa (9,6 %) luokkatoimikunta tai vanhempaintiimi oli yleisempää kuin

ruotsinkielisissä kouluissa (5 %). Lähes 50 prosenttia suomenkielisistä ja noin 15 prosenttia

ruotsinkielisistä vanhemmista sanoi, että lapsen luokassa ei ole vanhempaintoimintaa.


Ruotsinkielisistä vanhemmista lähes 20 prosenttia ja suomenkielisistä noin 10 prosenttia vastasi, että

luokan vanhemmilla on oma Facebook-ryhmä. Suomenkielisistä vanhemmista noin 20 prosenttia ja

ruotsinkielisistä vanhemmista noin 6,7 prosenttia ei osannut sanoa, miten vanhemmat toimivat lapsen

luokassa.

Noin 30 prosenttia suomenkielisistä ja 60 prosenttia ruotsinkielisistä vanhemmista vastasi, että lapsen

luokan vanhemmat tuntevat toisensa hyvin. Suomenkielisistä vanhemmista noin 15 prosenttia ja

ruotsinkielisistä lähes 50 prosenttia vastasi, että vanhemmat järjestävät luokassa yhteistä toimintaa

vahvistaakseen lasten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Runsas 20 prosenttia suomenkielisten ja noin 45

prosenttia ruotsinkielisten koulujen vanhemmista koki, että opettaja tukee aktiivisesti vanhempien

yhteistyötä.

Lähes puolet ruotsinkielisistä ja kolmannes suomenkielisistä vanhemmista vastasi, että lapsen koulussa

toimii johtokunta, jossa on vanhempien edustus. Vanhempien Barometriin vastanneista

ruotsinkielisistä vastaajista kolmannes ja suomenkielisistä vajaa neljännes vastasi olevansa tai olleensa

aikaisemmin mukana koulun vanhempainyhdistyksen toiminnassa.


Lopuksi

Barometri aktivoi ennätysmäärän vanhempia

Vanhempien Barometri 2018 -kyselyn monikanavainen viestintä paikallisten vanhempainyhdistysten

ja sosiaalisen median kautta sekä etenkin Opetushallituksen peruskoulujen rehtoreille lähettämä viesti

kyselystä johtivat siihen, että kyselyyn vastasi ennätysmäärä vanhempia, yhteensä 9842 peruskoulussa

olevan lapsen vanhempaa.

Vanhempien Barometri 2018 -kyselyn keskeisenä teemana oli syksyllä 2016 voimaan astunut

opetussuunnitelma ja sen vaikutus koulun arkeen ja toimintakulttuuriin. Kysymykset koskivat mm.

opetusta ja opetusmenetelmiä, kouluruokailua, oppimisen arviointia, vanhempien osallisuutta koulun

arjessa, kodin ja koulun yhteistyötä sekä kodin arkea.

On ilahduttavaa todeta, että vanhempien keskuudesta kantautuva viesti on suurimmilta osin

myönteinen ja valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista näyttäisi olevan jokseenkin tai täysin

tyytyväisiä niin koulun toimintaan kuin kodin ja koulun yhteistyöhönkin. Uuden opetussuunnitelman

tavoitteet ja toimintatavat näyttäisivät vanhempien mielestä toteutuvan pääsääntöisesti hyvin ja

näkyvän hyvin koulun toimintakulttuurissa.

Eri teemojen yhteydessä olevien avoimien kysymysten kautta kantautui myös myönteistä palautetta

koulun toiminnasta ja kodin ja koulun yhteistyöstä. Samalla avokysymysten kautta välittyi myös

kritiikkiä ja tyytymättömyyttä koulua kohtaan. Näitä ääniä kannattaa tutkia tarkemmin, sillä ne antavat

monipuolisemman kuvan siitä, miltä koulun toimintakulttuuri ja kodin ja koulun yhteistyö näyttäytyvät

vanhemmille. Avoimista vastauksista on myös poimittavissa hyviä kehittämisideoita koulun toimintaan

ja kodin ja koulun yhteistyöhön.

Kouluviihtyvyys

Enemmistö lapsista viihtyi vanhempien mukaan koulussa. Kolmannes alakoulun oppilaiden ja

neljännes yläkoulun oppilaiden vanhemmista sanoi, että heidän lapsensa käyvät aina mielellään koulua

ja noin 60 prosenttia sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että lapsi käy usein mielellään

koulua. Alakoulun oppilaiden vanhemmista kuitenkin yli 5 prosenttia ja yläkoulun oppilaiden

vanhemmista yli 10 prosenttia vastasi, että heidän lapsensa käyvät harvoin tai eivät käy koskaan

mielellään koulua. Lähes kolmannes näiden lasten vanhemmista vastasi, että lapsi sai koulunkäyntiinsä

joko tehostettua tai erityistä tukea (koko aineistossa vain n. 15 %). Tehostettua tai erityistä tukea

saavien lasten vanhemmat ilmoittivat myös useammin, että lapsella ei ollut yhtään hyvää ystävää

koulussa (13,3 %). Nämä vanhemmat kokivat myös harvemmin, että he saivat opettajalta myönteistä

palautetta lapsestaan tai että he luottivat lapsensa opettajaan. Koko aineistossa opettajalta

myönteistä palautetta lapsestaan saavien ja opettajiin luottavien osuus oli yli 80 prosenttia.


Vanhemmat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulun toimintaan

Runsas puolet vanhemmista tunsi uuden opetussuunnitelman joko erittäin tai melko hyvin.

Vanhemmat suhtautuivat pääsääntöisesti myönteisesti siihen, miten uuden opetussuunnitelman

tavoitteet ja toimintatavat näkyivät ja olivat käytössä koulun arjessa. Noin 80 % vanhemmista vastasi

luottavansa lapsen kouluun ja opettajiin ja yhtä moni koki, että opettaja kuuntelee vanhempien

mielipiteitä arviointikeskusteluissa. Pääsääntöisesti vanhemmat ilmaisivat tyytyväisyytensä

kouluruokailuun. Yli 80 prosenttia vanhemmista koki, että koulu pitää kodin ja koulun yhteistyötä

tärkeänä ja vajaa 70 prosenttia vanhemmista koki saavansa opettajalta riittävästi tietoa lapsen

koulunkäynnistä. Noin 80 prosenttia sekä ala- että yläkoululaisten vanhemmista koki olevansa

osallisena lapsensa koulunkäynnissä. Alakoululaisten vanhemmista 90 prosenttia ja yläkoululaisten

vanhemmista 80 prosenttia sanoi käyvänsä mielellään vanhempainilloissa. Enemmistö vanhemmista

koki, että vanhempainilloissa on mukava tunnelma, ne ovat hyvin suunniteltuja ja järjestettyjä ja niissä

käsitellään tärkeitä asioita. Noin 60 % alakoululaisten ja 55 % yläkoululaisten vanhemmista koki, että

heidän mielipiteensä huomioidaan vanhempainilloissa.

Vanhempien osallisuudessa vielä kehitettävää

Barometrin tulokset kertovat myös, että vanhempien osallisuutta koulun arjessa ja toiminnassa tulee

edelleen kehittää.

Vähiten uuden opetussuunnitelman tavoitteet näkyivät vastaajien mukaan vanhempien osallisuuden

vahvistumisessa. Vain noin kolmannes alakoululaisten ja noin neljännes yläkoululaisten vanhemmista

koki, että vanhempien osallisuus on lisääntynyt koulussa uuden opetussuunnitelman myötä.

Arviointikeskusteluja pidettiin tärkeänä osana oppimisen arviointia, mutta vain runsas puolet

alakoulun ja vajaa 40 prosenttia yläkoulun oppilaiden vanhemmista oli voinut valmistautua

keskusteluun etukäteen.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja Opetushallituksen ohjeet edellyttävät, että

oppilaiden omien laitteiden käytöstä oppitunneilla sovitaan vanhempien kanssa. Vanhempien kanssa

tehtävää yhteistyötä ja osallisuutta painotetaan myös kouluruokailussa ja oppilashuollossa. Noin

puolet vanhemmista vastasi, että oppilaiden omien tietoteknisten laitteiden käytöstä koulussa ei ole

sovittu vanhempien kanssa. Oppilashuollosta ja oppimisen tuesta vanhemmat tunsivat vähiten

yhteisöllistä oppilashuoltoa sekä kolmiportaista oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Noin 10 prosenttia

vanhemmista vastasi, että koulu on tarjonnut mahdollisuuden osallistua näiden tukimuotojen

kehittämiseen tai suunnitteluun. Vain vajaa 15 prosenttia vastaajista kertoi, että kouluruokailun

tavoitteista ja järjestämisestä on keskusteltu vanhempien kanssa.

Noin kolmannes alakoululaisten ja viidennes yläkoululaisten vanhemmista koki, että koulu kannustaa

vanhempia vierailemaan koulussa koulupäivän aikana. Alakoululaisten vanhemmista noin puolet ja

yläkoululaisten vanhemmista vain noin kolmannes koki, että he saavat koulusta konkreettisia vinkkejä

siitä, miten he vanhempana voivat tukea lapsensa koulunkäyntiä. Palautetta vanhempainilloista oli

pyydetty noin viidennekseltä vanhemmista.


Vanhempien kokemukset koulun tarjoamista osallistumismahdollisuuksista painottuivat käytännön

toimintoihin, kuten juhlien, retkien tai leirikoulujen järjestämiseen. Sen sijaan koulu oli tarjonnut

vanhemmille huomattavasti harvemmin mahdollisuuksia osallistua koulun toiminnan kehittämiseen,

kuten koulun arvoja, järjestyssääntöjä tai opetussuunnitelmaa koskeviin keskusteluihin. Runsas

neljännes vanhemmista ei osannut ottaa kantaa koulun vanhemmille tarjoamiin

osallistumismahdollisuuksiin.

Uuden opetussuunnitelman mukaan kodin ja koulun yhteistyössä tulee edistää myös vanhempien

keskinäistä vuorovaikutusta. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat

yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajalle ja koulun työlle. Vanhempien Barometri -kyselyyn

vastanneista vanhemmista vain noin kolmannes oli sitä mieltä, että vanhempainilloissa on käytetty

aikaa siihen, että vanhemmat tutustuvat toisiinsa. Lähes puolet vanhemmista vastasi, ettei ole

tutustunut vanhempainilloissa muihin vanhempiin. Noin 30 prosenttia alakoululaisten ja runsas 20

prosenttia yläkoululaisten vanhemmista koki, että opettaja tukee aktiivisesti vanhempien toimintaa

luokassa. Yläkoululaisten vanhemmista runsas kolmannes oli täysin eri mieltä väittämästä.

Paljon mahdollisuuksia

Suomen Vanhempainliiton ja Förbundet Hem och Skolan toteuttama Vanhempien Barometri – kysely

muodostaa tärkeän aineiston ja tietolähteen peruskoulujen oppilaiden vanhemmista ja ennen kaikkea

heidän kokemuksistaan lasten koulunkäynnistä ja kodin ja koulun yhteistyöstä.

Laaja aineisto toimii arvokkaana lähteenä sekä koulun että vanhempainyhdistysten näyttöön

perustuvalle kehittämiselle. Aineisto tarjoa runsaasti mahdollisuuksia niin tilastolliselle kuin

sisällölliselle analyysille.

On toivottavaa, että esimerkiksi opettajaksi opiskelevat kiinnostuvat aineistosta opinnäytetyön aiheita

valitessaan. Aineisto tarjoaa monia näkökulmia kodin ja koulun yhteistyön tutkimiseen ja sen

kehittämiseen. Miten lapsen sukupuoli vaikuttaa vanhempien vastauksiin? Miten vanhemman

sukupuoli vaikuttaa hänen kokemuksiinsa lapsen koulunkäynnistä? Eroavatko vanhempien

näkemykset vanhemman koulutustaustan mukaan? Mitkä ovat systemaattisen sisällönanalyysin

tuottamat terveiset koululle siitä, miten vanhempainiltoja tai kodin ja koulun yhteistyötä voisi

kehittää? Aineistossa on vanhempia, jotka kertovat, että heidän lapsensa ei käy koskaan tai käy harvoin

mielellään koulua. Miten tämä näkyy vanhempien vastauksissa muihin kysymyksiin? Miten he

haluaisivat kehittää kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä?

Helsingissä 5.11.2018

Ritva Mertaniemi

Suomen Vanhempainliitto ry

Förbundet Hem och Skola i Finland r.f.

vanhempien barometri 2018 - vanhempainliitto · kodin ja koulun välinen sähköinen viestintä –...

Documents