2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013

1

Korkeakoululiikunnan barometri 2013

Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen ja opiskelijoiden

liikunta-aktiivisuus

Huhtikuu 2014 Tämä julkaisu on osa Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry:n 90-vuotisjuhlavuotta ja

Liiku terveemmäksi -teemavuotta

Copyright:

Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Juhani SaariJussi Ansala

Suvi PulkkinenJanne Mikkonen

Julkaisija:

Opiskelijoiden Liikuntaliitto ryLapinrinne 2

00180 HELSINKIwww.oll.fi

Taitto:

Tero Silvast

Paino:

Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2014

OLL Sarja A8/2014ISBN: 978-951-9319-18-6 (nid.)ISBN: 978-951-9319-19-3 (PDF)

ISSN: 0783-5787

22

Sisältö

Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista 1Sammandrag av utvärderingens resultat 3Summary of key results 5

1. Raportin taustaa 71.1. Korkeakoululiikunnalle annettiin valtakunnalliset suositukset vuonna 2011 71.2. Korkeakoululiikunnan suositusten toteutumisen arviointi 91.3. Opiskelijoiden liikunta lopullisena tavoitteena 10

2. Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen 112.1. Korkeakoululiikunnan perussuositusten toteutuminen 112.2. Korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten toteutuminen 192.3. Kokemuksia suositusten tunnettuudesta ja hyödyllisyydestä 212.4. Korkeakoululiikunnan suositukset ja opiskelijan tyytyväisyys liikuntapalveluiden tasoon 282.5. Korkeakoululiikunnan esteettömyys 33

3

3. Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhteesta 373.1. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat opiskelijat 373.2. Opiskelijoiden liikkujatyyppejä ja niiden yhteys muihin tekijöihin 403.3. Opiskelijoiden päivittäinen istuminen 49

4. Johtopäätöksiä ja tulevaisuuden näkymiä 55

Lähteet 57

Liitteet 59a) Kyselylomakkeet 59b) Opiskelijakyselyn toteuttaminen 79

1

1

Yhteenvetoa arvioinnin tuloksista

Korkeakoululiikunnan asema tuntuu hiljalleen vahvistuvan ja vakiintuvan niin korkea-kouluissa itsessään kuin myös valtionhallinnossa. Myös tämän korkeakoululiikunnan suo-situsten toteutumista ja korkeakouluopiskelijoiden liikuntaa arvioivan raportin havainnot ja tulokset tukevat osaltaan tätä näkemystä. Etenkin liikunta-asioiden ja niiden kehittämisen huomioiminen korkeakoulujen strategioissa ja toimenpideohjelmissa on lisääntynyt. Myös valtion liikuntahallinto on alkanut tukea korkeakoululiikunnan kehittymistä tärkeällä taval-la, kun opiskelija- ja korkeakoululiikunta on otettu mukaan terveyttä edistävän liikunnan hanketukiin.

Liikunnan sisältyminen korkeakoulujen strategioihin ei kuitenkaan vielä tarkoita itse liikun-tapalveluiden parantumista. Voidaan kuitenkin otaksua, että strategiapäätösten seurauksena myös liikuntapalvelut ja -tarjonta lisääntyvät ja monipuolistuvat. Tämä olisikin erittäin tär-keää, sillä raportin tulokset kertovat, että juuri konkreettinen liikuntatarjonta on kaikkein voimakkaimmin yhteydessä opiskelijoiden liikuntaan ja motivaatioon liikkua.1

Työtä korkeakouluopiskelijoidenkin liikunnassa vielä riittää, sillä vain noin kolmannes opis-kelijoista täyttää terveyden kannalta riittävän liikunnan suosituksen. Lisäksi raportti antaa selviä viitteitä siitä, että opiskelijan arkeen kuuluu huolestuttavan paljon istumista. Jatkossa tulisikin korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittämisen ohella miettiä myös ratkaisuja, joilla opiskelijoiden – ja miksei koko korkeakouluyhteisön – päivittäistä istumista saataisiin vähennettyä.

Oheiseen laatikkoon on poimittu tämän selvityksen eri osa-aluista keskeisimpiä havaintoja ja tuloksia. Keskeisiä tuloksia on esitetty yksityiskohtaisemmin raportin kunkin luvun alussa.

1. On myös kiinnostavaa ja huomionarvoista, että liikunnan tunnettujen terveys- ja hyvinvointivaikutusten lisäksi Eero Kurrin teoksessa Opintojen pit-kittymisen dilemma (2006) kuntoliikunnan harrastamisella todettiin olevan itsenäinen yhteys hyvään opintosuorituskertymään.

2

Keskeisiä tuloksia:

Korkeakoululiikunnan ja -liikuntapalvelujen asema korkeakoulujen strategiassa ja toimenpideohjelmissa on vahvistunut aikaisempaan vuoden 2009 tilanteeseen näh-den selvästi.

Liikunnan strategisen aseman vahvistuminen ei kuitenkaan vielä näy korkeakoulu-liikunnan resursoinnissa, sillä rahoituksen vähimmäissuositustasokin toteutuu vain harvassa korkeakoulussa. Korkeakoululiikuntaan panostetaan suhteellisesti (opiske-lijaa kohden) enemmän suuremmissa korkeakouluissa.

Osana elämänkulun eri vaiheiden liikunnallistamista opetus- ja kulttuuriminis-teriön liikuntayksikkö on alkanut tukea korkeakoululiikunnan suositusten to-teuttamista myöntämällä yksittäisiä hanketukia korkeakoululiikunnan palvelujen suunnittelutyöhön. Merkittävää on myös korkeakoululiikunnan huomioiminen am-mattikorkeakoulujen toimilupakriteereissä.

Korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuus on korkeakouluhallinnossa se-kä liikuntapalveluista vastaavalla henkilöstöllä kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla. Erityisesti ammattikorkeakoulujen johto on AMK-toimilupien hakuprosessin myö-tä niistä varsin hyvin tietoinen. Yliopistojen johdossa sekä opiskelijajärjestötoimijoi-den keskuudessa suositusten tunnettuus on hieman vähäisempää.

Opiskelijoiden liikuntapalveluiden käyttöä, tyytyväisyyttä korkeakoululiikunnan palveluihin ja liikunnan aloittamisen helppoutta selittävät vahvimmin konkreettiset asiat, kuten riittävä lajitarjonta, liikuntatilojen riittävyys sekä korkeakoululiikuntaan panostetut henkilötyövuodet.

Kyselyyn vastanneista korkeakouluista liikuntatilojen esteettömyys oli huomioitu vain noin puolessa tapauksista. Uusien tilojen rakentamisessa esteettömyysasiat ote-taan pääsääntöisesti hyvin huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Korkeakouluopiskelijoista terveytensä kannalta riittävästi liikkuu noin joka kolmas. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuudessa on korkeakoulusektorikohtai-nen ero siten, että yliopisto-opiskelijat liikkuvat jonkin verran enemmän kuin am-mattikorkeakouluopiskelijat. Liikuntasuosituksen toteutumisella havaittiin myös selvä yhteys korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöön.

Yksittäisistä liikuntalajeista tärkeimpänä pidetään kuntosalia, jota myös terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat pitävät keskimäärin tärkeimpänä.

Raportissa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksia päi-vittäisestä istumisesta. Opiskelijat kuuluvat päivittäisessä istumisessa ehdottomas-ti riskiryhmään, sillä opiskelijan arkeen kuuluu varsin paljon liikkumatonta aikaa luennoilla, töissä ja vapaa-ajalla. Kyselyn mediaaniopiskelija istuu päivässä noin 9-10 tuntia.

3

3

Sammandrag av utvärderingens resultat

Högskoleidrottens ställning blir sakta starkare och mer etablerad såväl vid högskolorna som inom statsförvaltningen. Resultaten och observationerna i den här rapporten stöder den up-pfattningen. Rapporten har utvärderat högskolestuderandes utövande av motion samt hu-ruvida rekommendationerna för högskoleidrott uppfylls. Speciellt högskolornas strategier och åtgärdsprogram har bättre beaktat idrotts- och motionsfrågor och utvecklingen av dem. Ett viktigt stöd från statsförvaltningen har varit att den börjat stödja utvecklingen av högs-koleidrott genom att student- och högskoleidrott inkluderats i projektbidrag till hälsofräm-jande motion och idrott.

Motions- och idrottstjänsterna blir i sig dock inte bättre av att motion och idrott inkluderats i högskolornas strategier. Det finns ändå skäl att anta att de strategiska besluten leder till att såväl utbud som tjänster ökar och blir mer mångsidiga. Det vore mycket viktigt, eftersom rap-porten även ger en fingervisning om att just det konkreta utbudet av motion och idrott har den allra starkaste korrelationen till studerandes motionsutövande och deras motivation att röra på sig.1

Mycket återstår att göra då det gäller motion och idrott bland högskolestuderande. Endast un-gefär var tredje studerande uppfyller riktlinjerna för tillräcklig fysisk aktivitet med tanke på hälsan. Rapporten ger även tydliga indikationer på att studerandes vardag inkluderar oroväc-kande mycket sittande. Därför bör man i framtiden vid sidan av utvecklingen av högskolornas tjänster för motion och idrott även fundera på lösningar med hjälp av vilka man kunde mins-ka studerandes – och varför inte hela högskolegemenskapens – sittande. Nedan har vi sammanställt rapportens viktigaste observationer och resultat. Viktiga resultat presenteras mer ingående (på finska) i början av varje kapitel.

1. Det är även intressant och värt att lägga märke till att utöver kända hälso- och välmåendefrämjande effekter av motion, så konstaterar Eero Kurri i sin bok Opintojen pitkittymisen dilemma (2006) att utövande av motion har en självständig positiv korrelation till fler studieprestationer.

4

Viktiga resultat:

Jämfört med situationen år 2009 har högskoleidrott och idrotts- och motionstjänster fått en betydligt starkare ställning i högskolornas strategier och åtgärdsprogram.

Den stratzegiskt starkare ställningen för motion och idrott avspeglar sig dock ännu inte i resurserna. Endast ett fåtal högskolor uppfyller ens rekommendationen för fi-nansieringens miniminivå. Större högskolor satsar relativt sett (per student) mest på högskoleidrott.

Som en del av att främja fysisk aktivitet i livets olika skeden har undervisnings- och kulturministeriets idrottsenhet börjat stödja implementeringen av rekommenda-tionerna för högskoleidrott genom att bevilja enskilda projektstöd till planering av tjänster för högskolemotion och -idrott. En viktig aspekt är även att högskoleidrott beaktats i kriterierna för yrkeshögskolornas koncessioner.

Överlag är rekommendationerna för högskoleidrott relativt välkända inom högs-koleförvaltningen och bland personal som ansvarar för motionstjänster. Speciellt yrkeshögskolornas ledning är i och med processen för sökande av koncession väl medveten om rekommendationerna. Högskoleledningen och studentaktiva på uni-versitetssidan känner inte lika väl till rekommendationerna.

Konkreta företeelser såsom ett tillräckligt grenutbud, tillräckliga idrottsanläggnin-gar samt antalet årsverken som vikts för högskoleidrotten är de viktigaste förkla-ringarna till hur mycket studentmotionstjänsterna nyttjas, hur nöjda användarna är med dem samt tröskeln att börja motionera.

Av de högskolor som besvarade enkäten hade endast cirka hälften beaktat idrottsan-läggningarnas tillgänglighet. Då nya utrymmen byggs uppmärksammas i allmänhet tillgänglighet rätt väl redan under planeringsskedet.

Ungefär en tredjedel av högskolestuderandena motionerar tillräckligt ur en hälsoas-pekt. Här finns en skillnad mellan högskolesektorerna i andelen studerande som rör sig tillräckligt med tanke på hälsan, då universitetsstudenter motionerar anin-gen mer än yrkeshögskolestuderande. Det fanns även en klar korrelation mellan om högskolan uppfyllde riktlinjerna för hälsofrämjande motion och nyttjandet av mo-tionstjänsterna vid högskolan.

Av de individuella grenarna ansågs konditionssalsträning vara den viktigaste. Även studerande som motionerade för lite med tanke på hälsan tyckte i genomsnitt att konditionssalsträning var viktigast.

Rapporten granskar enkäten riktad till högskolestuderande och resultaten angåen-de hur mycket studerandes dagliga sittande. Studerande utgör absolut en riskgrupp då det gäller sittande per dag, eftersom en studerandes vardag omfattar rätt mycket stillasittande på föreläsningar, på jobbet och på fritiden. Enkätens medianstuderan-de satt cirka 9–10 timmar per dag.

5

5

Summary of key results

The status of sport and physical activity in higher education seems to be strengthening and to be becoming more established both at higher education institutions and in state administra-tion. The results of this report, which evaluates the implementation of the recommendations for sport services provided by higher education institutions as well as physical activity of hig-her education students, support that claim. Strategies and operational programmes of higher education institutions increasingly pay attention to sport services and their development. The state sport administration has also taken an important step in supporting the development of sport services provided by higher education institutions through the inclusion of student and higher education sport and physical activity in funding for projects for health-enhancing physical activity.

The inclusion of sport services in the strategies of higher education institutions does not mean that sport services actually have improved. Nonetheless, it seems safe to assume that sport ser-vices and range of services will improve and diversify as a result of these strategic decisions. This is very important, as the results also imply that the supply of sport services, in particular, has the strongest correlation to students’ physical activity and their motivation for it.3

There is still much to be done about sport services offered at higher education institutions, since only one third of higher education students exercise enough compared to the guidelines for health-enhancing physical activity. The report also gives a clear indication that students live a troublingly sedentary life. In the future, in addition to developing sport services offered at higher education institutions, attention needs to be paid to solutions for how to decrease daily time spent sitting – not only for students, but possibly for the whole higher education community.

The main observations and key results from the different sections of the report are presented below. Key results are presented in more detail (in Finnish) at the beginning of each chapter.

1. It is also interesting and noteworthy that apart from the known effects on health and wellbeing of physical activity, Eero Kurri’s book on the dilemma of prolonged studies, Opintojen pitkittymisen dilemma (2006) , keeping fit has been found to independently correlate with a higher accumulation of study credits.

6

Key results:

The status of sport services and physical activity at higher education institutions has improved significantly in strategies and operational programmes of higher education institutions compared to 2009.

The improved strategic status of sport and physical activity is not yet mirrored in the resources allocated to sport services. Very few higher education institutions fulfil even the minimum level recommended. Relatively speaking, larger higher education institu-tions invest more, per student, in sport services.

As part of the work to increase physical activity in different stages of life, the Sports Division of the Ministry of Education and Culture has begun financially supporting hig-her education institutions in implementing the recommendations by granting individual projects support for the planning of sport services. One important aspect is also that the criteria for granting concessions to universities of applied sciences include the provision of sport services.

Overall, both higher education institution administration as well as staff in charge of sport services have good knowledge of the recommendations for sport services provided by higher education institutions. Especially the managerial staff at universities of app-lied sciences has a fairly good awareness of the recommendations, thanks to the process of applying for concession. University managerial staff and students involved in student associations are somewhat less aware of the recommendations.

Specific aspects have the strongest correlation to how easy students perceived it to begin exercising, how satisfied they were with the sport services and how much they used the services. Such aspects include a broad enough range of alternatives for physical activity, adequate sport facilities, and labour units allocated to sport services.

Only half of the higher education institutions that participated in the survey had consi-dered the accessibility of sport facilities. When new facilities are built, issues of accessi-bility are usually considered already in the planning stages.

A third of higher education students exercise enough compared to the guidelines for health-enhancing physical activity. There is a difference between the different higher education sectors in the proportion of students who exercise enough. University stu-dents exercise somewhat more than students at universities of applied sciences. The sur-vey also showed a clear correlation between implementing the guidelines and how much students used the sport services provided at the higher education institution.

Of individual sports, training gyms were considered the sole most important one. Also students who do not exercise enough from a health perspective found gyms to be the most important.

The report also discusses the results of time spent sitting from the survey directed to hig-her education students. Students definitely belong to a risk group when it comes to time spent sitting daily, as the everyday life of students involves a great deal of time sitting still at lectures, at work, and during leisure time. The median time for students in the survey spent sitting was 9–10 hours daily.

7

7

1.1 Korkeakoululiikunnalle annettiin valtakunnalliset suositukset vuonna 2011Suomen korkeakoulujen liikuntapalveluille an-nettiin valtakunnalliset suositukset vuonna 2011. Suositukset rakensi vuoden 2010 aikana toimi-nut Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmä,

1. Raportin taustaa

johon kuului edustajia niin opiskelijoista, korkea-koulujen liikuntatoimista, korkeakoulujen reh-torien neuvostoista kuin myös liikuntatieteiden tutkijoista, opiskeluterveydenhuollosta ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Korkeakoululiikunnan suositukset sisältävät alla olevat kahdeksan kohtaa. Nämä suositukset ja niiden sisältämät toimenpiteet on suunnattu korkeakouluille.

KORKEAKOULULIIKUNNAN SUOSITUKSET:

A. Korkeakoulun strategia tai sen toimenpidesuunnitelma sisältää korkea-koululiikun-nan tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi.

B. Korkeakoulu panostaa korkeakoululiikuntaan (poislukien opiskelijan mahdollinen omarahoitusosuus) vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi.

C. Korkeakoulussa on vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vas-taava päätoiminen työntekijä / 5000 opiskelijaa.

D. Korkeakoululiikunnalle on käytössä vähintään yksi liikuntatila (=laskennallisesti 60h liikuntatiloja/vko tarkoituksenmukaiseen aikaan) / 1000 opiskelijaa. Korkeakoululla on käytössään vähintään ns. perusliikuntatilat (esim. kunto-, jumppa- ja palloilusalit).

E. Korkeakoulut keräävät korkeakoululiikunnasta ja sen kehittämiskohteista säännölli-sesti palautetta sekä suoraan palvelujen käyttäjiltä että koko korkeakouluyhteisöltä. Palautetta hyödynnetään suunnitelmallisesti korkeakoululiikunnan järjestämisessä.

F. Korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti liikuntalajeja, jotta oman lajin tai liikun-tamuodon löytäminen olisi helpompaa. Liikuntatarjonta huomioi erilaisten liikkujien ja liikkujaryhmien tarpeet.

G. Korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala. Korkeakoululiikunta ja opiskeluterveydenhuolto rakentavat yhteisen liikunta- ja ter-veysneuvontapalveluketjun erityisesti vähän liikuntaa harrastavien tueksi.

H. Korkeakoululiikunnan käyttäjämääriä ja niiden kehittymistä seurataan säännöllisesti. Korkeakoululiikunnan palvelujen toimivuutta käyttäjämäärien suhteen luokitellaan portaittain: käyttäjiä suhteessa opiskelijamäärään < 15% = puutteellinen liikuntaohjel-ma, 15–30% = tyydyttävä liikuntaohjelma, 30–50% = hyvä liikuntaohjelma ja 50–70% = erinomainen liikuntaohjelma. Opiskelijoiden kokonaisliikunnan määrää seurataan Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen avulla.

8

Korkeakoululiikunnan suositukset rakentu-vat tuloskorttiajatteluun perustuvan Liikuntatalo-mallin pohjalta, jossa korkeakoululiikunnan perustan muodostavat strategioita (A) ja rahoi-tusta (B) koskevat kohdat. Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit (C) ja liikuntatilat (D) ku-vaavat korkeakoululiikunnan toimivia raken-teita. Palautejärjestelmä (E) puolestaan kertoo prosessien toimivuudesta. Liikuntatalo-mallissa korkeakoululiikunnan tavoitteena ovat toimivat liikuntapalvelut, jotka muodostuvat paitsi kor-keakoululiikunnan tarjonnasta (F) ja liikuntaan aktivoimiskeinoista (G), myös olennaisesti siitä, kuinka laajasti palveluita käytetään (H). Mallin ajatuksena on, että kun korkeakoululiikunnan perusta (strategia ja talous) on kunnossa, se mahdollistaa rakenteiden (henkilöstö ja tilat) ja prosessien (palautejärjestelmä) kuntoon lait-tamisen kautta toimivat korkeakoululiikunnan palvelut (liikuntatarjonta, liikuntaan aktivoimi-nen, liikuntapalveluiden käyttö).

Korkeakoululiikunnan niin sanottujen pe-russuositusten lisäksi asiantuntijatyöryhmä an-toi vielä kolme erillistä korkeakoululiikuntaa tukevaa suositusta. Nämä suositukset ja nii-den sisältämien toimenpiteiden toteuttaminen on suunnattu korkeakoulujen sijaan enemmän valtionhallinnolle.

A: Liikunta strategiaB: RahoitusC: HenkilöstöresurssitD: Tilat

E: PalautejärjestelmäF: LiikuntatarjontaG: AktivointiH: Liikuntapalvelujen käyttö

Toimivat rakenteet

Perusta

Tavoite

Toimivat prosessit

Toimivat liikuntapalvelut

Talous ja strategiatA

D CE

FHG

B

Kuvio 1.1 Liikuntatalo-malli

KORKEAKOULULIIKUNTAA TUKEVAT SUOSITUKSET:

Opetus- ja kulttuuriministeriö (korkeakouluja tiedeyksikkö ja liikuntayksikkö) tukee korkea-koululiikunnan asiantuntijata-hoja ”Liikkuva kor-keakoulu” -hankkeen rakentamisessa. Hankkeen tarkoituksena on Korkeakoululiikunnan suositus-ten saattaminen käytäntöön ja toteutuksen seuranta.

Nuorten aikuisten liikunta – sisältäen korkeakoululiikuntaa koskevat toimenpiteet – huomi-oidaan jatkossa kokonaisuutena valtion liikuntaneuvoston lii-kuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointityön kehit-tämisessä sekä muissa keskeisis-sä valtakunnallisissa liikuntaa käsittelevissä arvioinneissa ja seurannoissa.

Korkeakoululiikuntaa ja nuor-ten aikuisten liikuntaa koske-vat tietotarpeet huomioidaan opetus- ja kulttuuriministe-riön rahoittaman liikuntatie-teellisen tutkimuksen yhtenä painopisteenä.

9

9

Korkeakoululiikunnan suositusten taustal-la on suomalaisen korkeakoululiikunnan visio, jonka mukaan viimeistään vuonna 2020:

Korkeakoululiikunta on vakiintu-nut ja arvostettu osa opiskelu- ja työympäris-töä Suomen kaikissa korkeakouluissa.

Korkeakoulujen liikuntapalvelut tu-kevat erilaisten käyttäjäryhmien lii-kunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Korkeakoululiikunta on tärkeä osa nuorten aikuisten liikuntakulttuuria.

1.2 Korkeakoululiikunnan suositusten toteutumisen arviointiArvioinnin taustaa. Korkeakoululiikunnan asi-antuntijatyöryhmän loppuraportti Hyvä korkea-koululiikunta – Suositukset (2011) painotti, että korkeakoululiikunnan suositusten toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti:

Korkeakoululiikunnan asian-tuntijatyöryhmä esittää, että korkeakoulutasolla suomalaista kor-keakoululiikuntaa arvioidaan ja seu-rataan suositusten taustalla olevien kahdeksan (8) korkeakoululiikunnan keskeisen teeman ja niitä kuvaavien tekijöiden A-H avulla. Työryhmä kat-soo, että seuranta ja arviointi tulee to-teuttaa 2-3 vuoden välein.

Tämä raportti on korkeakoululiikunnan suo-situsten antamisen jälkeen ensimmäinen laa-ja katsaus suositusten toteutumisesta. Raportin pääasiallisena tavoitteena on antaa yleisku-va suositusten toteutumisesta. Toki yksittäiset korkeakoulut voivat – ja varmasti haluavatkin – hyödyntää raportin havaintoja omien liikunta-palveluidensa parantamisessa.

Arvioinnin sisällöt, teemat ja luonne. Tässä raportissa korkeakoululiikunnan suositusten seuranta ja arviointi on toteutettu jonkin verran

yllä esitettyä laajemmin. Raporttiin sisältyy paitsi korkeakoululiikunnan niin sanottujen perussuo-situsten toteutumisen tilanteen arviointi, myös korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten to-teutumisen arviointi. Lisäksi koska suositusten toteutumista tarkastellaan nyt ensimmäistä ker-taa niiden antamisen jälkeen, oli mielenkiintoista selvittää myös sitä, miten hyvin eri toimijat tun-tevat suositukset ja kuinka toimiviksi ja hyödylli-siksi suositukset koetaan.

Toisena erillisteemana raportissa on käsi-telty korkeakoululiikunnan esteettömyyttä lii-kuntapalveluiden järjestäjien näkökulmasta. Korkeakoululiikuntaa on perinteisesti edistet-ty ikään kuin yhtenä kokonaisuutena, joka sopii yhtäläisesti kaikille opiskelijoille. Yhtenä tämän toimintatavan seurauksena korkeakoululiikun-nan esteettömyysasioita ei ole huomioitu riittä-vällä tavalla. Tämä raportti osaltaan paikkaa tätä puutetta. Suositusten toteutumista koskevien ky-symysten ohella korkeakoulujen liikuntatoimia lähestyttiin myös muutamalla kysymyksellä kor-keakoululiikunnan esteettömyydestä.

Korkeakoululiikunnan varsinaisten suosi-tusten ulkopuolelta raportissa käsitellään myös itse korkeakouluopiskelijoiden liikunnan har-rastamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Seuraavassa luvussa avataan tätä teemaa hieman tarkemmin.

Arviointiraportin luonteesta on syytä maini-ta vielä sen verran, että käsittelytavassa on pyritty niin sanottuun eksploratiiviseen tutkimusottee-seen. Monia raportissa käsiteltäviä kysymyksiä lä-hestytään valtakunnallisesti ensimmäistä kertaa, joten raportti pitääkin ensisijaisesti ymmärtää kohtalaisen heikosti tunnetulle tutkimusalueel-le suunnatuksi kartoitustyöksi. Tällaisenaan ra-portti kuitenkin antanee hyviä eväitä myös korkeakoululiikunnan suositusten ja opiskelijoi-den liikunta-aktiivisuuden seurannan ja arvioin-nin kehitystyöhön.

Kyselyaineistoa on pyritty hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti, ilman että tu-losten esittämisessä hirttäydyttäisiin liialliseen menetelmälliseen varovaisuuteen. Tutkimuksen aineisto antaa mahdollisuuden hyvin moneen sellaiseen tarkasteluun, joita ei aikaisemmin ole ollut mahdollista toteuttaa, ja niitä on myös haluttu esittää lukijalle. Raportin lähtökohta-na on antaa jatkokehitystyölle mahdollisimman

10

2. Tällä hetkellä ehkä parhaiten korkeakouluopiskelijoiden liikunnan harrastamista on selvitetty YTHS:n Korkeakouluopiskelijoiden terveystutki-muksessa (2012), mutta siinäkään ei ole käytetty terveyden kannalta riittävän liikunnan eli yleisen liikuntasuosituksen toteutumista mittaavaa ky-symysmuotoilua. Toisaalta THL:n Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimukseen on vuodesta 2009 sisältynyt juuri uudistuneen liikuntasuosituksen toteutumista mittaava kysymys, mutta AVTK-tutkimuksessa korkeakouluopiskelijoita koskevia tietoja ei pystytä erittelemään.

monipuoliset eväät, mutta tulosten tulkinnassa viimekätinen vastuu on lukijalla.

Tarkasteluissa on pyritty siihen, että mene-telmällisesti hyvin erilaiset aineistot saataisiin keskustelemaan keskenään niin, että eksplora-tiivinen tarkastelu ei jäisi vain aineistojen sisäi-seksi vaan myös niiden väliseksi. Tutkimuksen tiedonkeruussa on tavoiteltu tilastollista edus-tavuutta, johon on kiinnitetty erityistä huomio-ta opiskelijakyselyn aineiston painotuksessa sekä vastauskadon analyysissä, jotta virhepäätelmien riski varsinaisen analyysin osalta olisi mahdolli-simman pieni.

Arvioinnin toteutuksesta. Selvitys toteu-tettiin Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen ja Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) yhteistyönä. Otuksessa hankkeesta vastasi pää-asiassa tutkija Juhani Saari. Lisäksi Otuksesta hankkeessa olivat eri vaiheissa mukana tutki-musavustaja Suvi Pulkkinen, toiminnanjohta-ja Jussi Junni ja apulaistutkija Janne Mikkonen. OLL:ssa hankkeesta vastasi korkeakoululiikun-nan asiantuntija Jussi Ansala. Lisäksi mukana oli OLL:n vuoden 2013 hallituksen varapuheenjoh-taja Vesa-Ville Väänänen. Raportin taitosta vas-tasi Tero Silvast ja käännöksistä Petra Nysten OSS-Järjestöpalvelut Oy:stä.

Korkeakoululiikunnan esteettömyyttä kos-kevien kysymysten hahmotteluissa ja muotoi-luissa auttoivat merkittävästi Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) koordinaattori Toni Piispanen se-kä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n apuvälineneuvoja Jukka Parviainen. Lisäksi yleisen liikuntasuosituksen toteutumista sekä istumista koskevissa kysymyksissä hyvää kon-sultointiapua antoivat UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sekä Terveyden ja hyvinvoin-nin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Satu Helakorpi ja tutkija Anna-Leena Holstila.

Hankkeen ulkopuolisesta rahoituksesta vas-tasi opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksik-kö. Liikuntayksikön ja valtion liikuntaneuvoston virkamiehet, erityisesti kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen ja pääsihteeri Minna Paajanen, ovat lisäksi olleet arvokkaana tukena selvitystyön alkuvaiheen suunnittelussa.

1.3 Opiskelijoiden liikunta lopullisena tavoitteenaHyvilläkään korkeakoululiikunnan tai ylipää-tään liikunnan olosuhteilla ei sinänsä tee mitään, jos opiskelijat eivät liiku ja käytä palveluja. Tästä syystä tässä raportissa tarkastellaan aiempaa seikkaperäisemmin myös korkeakouluopiske-lijoiden liikuntaa, liikuntatottumuksia ja niihin yhteydessä olevia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

On hieman kummallista, että yleisen liikun-tasuosituksen toteutumista korkeakouluopis-kelijoiden osalta ei ole tutkittu.2 Osaltaan tähän saattaa olla syynä se, että kertyneiden tutkimus-tulosten perusteella liikuntasuositusta päivitet-tiin vuonna 2009 siten, että uudessa suosituksessa on kestävyysliikunnan lisäksi huomioitu omana osanaan myös lihaskuntoa ja liikehallintaa yllä-pitävä ja edistävä liikunta. Tämä raportti pyrkii osaltaan paikkaamaan tätä lähes 300 000 opiske-levaa nuorta aikuista koskevaa tiedon puutetta.

Toinen uutuus tässä raportissa on kor-keakouluopiskelijoiden päivittäisen istumisen määrän ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden alustava selvittäminen. Fyysinen inaktiivisuus, jossa päivittäin kertyvä istuminen on yksi tär-keä osatekijä, on viime aikaisissa tutkimuksissa todettu olevan itsenäinen terveyteen vaikuttava asia, jota ei pysty täysin kompensoimaan edes runsaalla liikunnalla. Tästä syystä, kun tarkastel-laan korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhdet-ta, on paitsi kiinnostavaa myös tärkeää täydentää tarkastelua myös päivittäisen istumisen osalta.

11

11

2. Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen

2.1 Korkeakoululiikunnan perussuositusten toteutuminenKorkeakoululiikunnan suositusten nykyti-laa, tunnettuutta ja hyödyllisyyden kokemus-ta selvitettiin tässä tutkimuksessa ensisijaisesti kyselyllä, joka kohdistettiin korkeakoulujen reh-toreille, liikuntapalveluista vastaaville sekä yli-oppilas- ja opiskelijakuntien liikuntavastaaville. Korkeakoulujen liikuntapalveluista vastaavil-le suunnattu kysely sisälsi suositusten tunnet-tuutta ja hyödyllisyyden kokemusta käsittelevän osion ohella laajan perussuositusten toteutumis-ta korkeakoululiikunnassa selvittävän kyselyn. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin kahta val-tion liikuntahallinnon virkamiestä. Haastattelut

käsittelivät samoja teemoja kuin korkeakouluil-le ja opiskelijajärjestöille kohdennetut kyselyt. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva kor-keakoululiikunnan suositusten tunnettuudesta korkeakoululiikunnan ja siihen liittyvän hallin-non eri tasoilla aina virkamiehistä opiskelijoihin.

Kysely korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuudesta ja nykytilasta toteutettiin vuon-na 2013 ajanjaksolla elokuusta marraskuun loppuun. Rehtorien, opiskelijakuntien ja yliop-pilaskuntien osalta kerättiin tietoa suositusten käyttökelpoisuudesta ja tunnettuudesta kaik-kiaan varsin suppealla kyselyllä. Korkeakoulujen liikuntapalveluista vastaaville kysely oli huomat-tavasti pidempi: kysely käsitteli suositusten tun-nettuuden lisäksi niiden toteutumista vastaajan edustamassa korkeakoulussa (tai liikuntapal-veluita tuottavassa yhteisorganisaatiossa) sekä

Keskeiset tulokset:

Hyvän korkeakoululiikunnan suositukset ovat vakiinnuttaneet asemansa osana liikuntapalveluiden kehitystyötä, mikä näkyy korkeakoulujen liikuntahenkilös-tön kokemuksissa sekä entistä vahvempana liikunnan asemana korkeakoulujen strategiassa ja toimenpideohjelmissa. Suositusten asema tunnustetaan hyvin myös virkamiestasolla.

Tarkasteltaessa opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia suhteessa hyvän korkea-koululiikunnan perussuosituksiin voidaan sanoa, että keskiverto suomalaisopiskeli-ja opiskelee korkeakoulussa, jossa kahdeksasta suosituksesta kolme täyttyy.

Yksittäisistä suosituksista parhaiten opiskelijamäärään suhteutettuna toteutuu uusien liikkujien aktivointi ja liikunnan palveluketju, joka toteutuu yhteensä 13 korkeakoulussa täysin ja 10 korkeakoulussa osittain. Suosituksen täyttävät korkea-koulut kattavat noin ⅔ kaikista opiskelijoista.

Vastaavasti heikoin tilanne on korkeakoululiikunnan riittävässä rahoituksessa, sillä vain kolme korkeakoulua ylittää siinä vähimmäissuositustason (30 euroa opiskeli-jaa kohden).

12

Taulukko 2.1.0 Liikuntabarometrin puitteissa toteutetut tiedonkeruut

Vastaajataho Kysely Tiedonintressi

Valtionhallinnon virkamiehet Haastattelu (2 kpl)

Hyvän korkeakoululiikunnan suositusten tunnet-tuuden ja hyödyllisyyden kartoitus ministeriös-sä sekä korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten toteutuminen

Korkeakoulujen rehtorit Lyhyt nettikyselySuositusten tunnettuus ja hyödyllisyys korkeakouluhallinnossa

Korkeakoulujen liikuntapalve-luista vastaavat

Laaja nettikyselySuositusten tunnettuus, hyödyllisyys sekä toteutu-minen korkeakoululiikunnassa

Yo- ja opiskelijakuntien liikuntavastaavat

Lyhyt nettikyselySuositusten tunnettuus ja hyödyllisyys opiskelijaedunvalvonnassa

Opiskelijat (N ~ 580 / 2300)Laaja nettikysely + aikaisemmat aineistot

Opiskelijoiden liikuntatottumukset ja liikuntapalve-luiden käyttö sekä tyytyväisyys niihin

muun muassa korkeakoululiikunnan esteettö-myyteen liittyviä kysymyksiä, joiden tuloksia käsitellään luvussa 2.5. Lisäksi liikuntahenkilös-tölle annettiin mahdollisuus jakaa kokemuksiaan avovastauksin liikuntasuositusten käyttökelpoi-suudesta sekä erilaisista kehittämishankkeis-ta liikuntapalveluiden arjessa. Näitä vastauksia on esitetty pitkin raporttia tuomaan lukijalle konkreettisia esimerkkejä suosituksiin liittyvistä kokemuksista.

Valitettavasti osalle vastaajista tämä kyse-ly osoittautui vastauskuormaltaan liian suurek-si. Tämän vuoksi tiedonkeruun loppuvaiheessa vielä vastaamattomille liikuntapalveluista vas-taaville lähetettiin sisällöltään karsittu kysely, jo-ka kasvatti hieman vastaajamäärää mutta josta puuttuvat liikuntapalvelujen tarjontaa syventä-västi kartoittavat osuudet.

Korkeakoulujen liikuntapalveluista vas-taaville henkilökunnan edustajille suunnatun kyselyn tulokset on esitetty suositusten toteutu-misen osalta taulukossa 2.1.2. Jos samasta kor-keakoulusta saatiin syystä tai toisesta useampi vastaus, yksittäisistä indikaattoreista on laskettu taulukkoon keskiarvo. Indikaattoreissa, jotka pe-rustuvat liikuntapalvelujen resursointiin opiske-lijaa (tai tuhatta opiskelijaa) kohden on käytetty tilastokeskuksen ilmoittamia saman tilastovuo-den korkeakoulukohtaisia läsnäolevien perus-tutkinto-opiskelijoiden määriä. Taulukossa on esitetty harmaina riveinä ne korkeakoulut, jois-ta ei tavoitettu vastaajia tai jotka kieltäytyivät osallistumasta kyselyyn. Yksittäisten suositusten

osalta on lisäksi huomioitava, että osa korkea-koulujen vastaajista koki suosituksiin liittyvien tunnuslukujen raportoinnin vaikeaksi, eivätkä kaikki vastanneet kyenneet toimittamaan kaik-kia tarvittavia tietoja. Erityisesti liikuntapalve-luiden käyttöastetta kuvaavan tunnusluvun (H) arviointi osoittautui hankalaksi useissa korkea-kouluissa. Tämä on ymmärrettävää varsinkin niissä korkeakouluissa, joissa liikuntapalvelujen varsinaisesta toteuttamisesta vastaa jokin ulko-puolinen toimija.

Suositusten osalta huomioitavaa on myös, et-tä osa korkeakouluista järjestää liikuntapalvelui-ta yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Näissä tapauksissa vastauksia käsitellään yhtei-sesti silloin, kun liikuntapalveluja järjestävältä organisaatiolta on saatu saatu yksi yhteinen vas-taus. Tällöin esimerkiksi liikuntapalveluiden käyttöaste on laskettu liikuntapalvelut yhteis-työssä järjestävien korkeakoulujen yhteenlaske-tun opiskelijamäärän perusteella.

Kyselyhetkellä oli vireillä myös mo-nia liikuntapalveluiden yhdistämishankkeita. Taideyliopistossa yhteisiä liikuntapalveluita ol-laan vasta muodostamassa, mutta opiskelijat voi-vat jo nyt käyttää UniSportin palveluja hieman korkeammalla käyttäjämaksulla. Vastaavasti Jyväskylässä yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistämässä liikuntapalvelunsa uudek-si “Jyväskylän korkeakoululiikunnaksi”, ja vas-taavia hankkeita tai olemassa olevan yhteistyön tiivistämistä ollaan toteuttamassa muun muassa Tampereella.

13

13

Tavoitteena on järjestää liikuntapalve-lut kaikille yhtäläisesti yhdessä mui-den paikkakunnan korkeakoulujen/opiskelijakuntien kanssa. Tällä hetkel-lä kaikilla paikkakunnilla ei ole vielä sopimuksia. Paikkakuntien kampuk-silla on [ammattikorkeakoulun] jär-jestämiä omia palveluita.

Ammattikorkeakoulun liikuntavastaava

Korkeakoulujen liikuntavastaaville suunna-tun kyselyn tulokset on esitetty suosituksia ku-vaavien indikaattorien osalta taulukossa 2.1.2. Taulukossa kukin sarake kuvaa yksittäisen suo-situksen A-H-indikaattoria, joka on esitetty vihreällä taustavärillä silloin, kun suosituksen vähimmäistaso täyttyy. Keltainen taustaväri kertoo siitä, että suositustaso toteutuu ainakin puoliksi. Taulukon arvoja tulkittaessa täytyy kui-tenkin pitää mielessä niihin liittyvä epävarmuus. Kaikki vastaajat eivät välttämättä ole tulkinneet

Suositus Indikaattorin tulkinta Suositustaso

A Suositukset korkeakoulun strategiassa

1 Ei mainittu tai huomioitu korkeakoulun strategiassa 2 Mainittu lyhyesti 3 Lueteltu lyhyesti tavoitteet ja keinot 4 Liikunta selkeästi yksi korkeakoulun kehittämistavoitteista

3 tai 4

B Korkeakoululiikunnan rahalli-nen panos per opiskelija

Korkeakoululiikunnan rahoitus / perustutkinto-opiske-lijoiden määrä

vähintään 30

C Korkeakoululiikunnan henki-lötyövuodet / 1000 opiskelijaa

Korkeakoululiikunnan suunnittelu- ja tukipalvelui-den henkilötyövuodet 5000 perustutkinto-opiskelijaa kohden

vähintään 1

D Liikuntatilat / 1000 opiskelijaaLiikuntatilojen määrä tuhatta perustutkinto-opiskeli-jaa kohden

vähintään 1

E Palautetta kerätään käyttäjiltä sekä koko korkeakouluyhteisöltä

2 Palautetta kerätään sekä käyttäjiltä että koko korkea-kouluyhteisöltä 1 Palautetta kerätään joko vain käyttäjiltä tai kaikilta (ei erikseen käyttäjiltä) 0 Palautejärjestelmää ei ole

2

F Liikuntatarjonta sisältää moni-puolisesti lajeja ja huomioi eri-laisten liikkujien tarpeet

3 Tarjolla opiskelijoiden mielestä viisi tärkeintä lajia se-kä vähintään viisi muuta lajia 2 Tarjolla viisi tärkeintä tai neljä tärkeintä mutta yh-teensä vähintään 10 lajia 1 Viidestä tärkeimmästä alle viisi ja yhteensä alle 10 lajia

3

G Uusien opiskelijoiden ak-tivointi sekä palveluketju opiskelijaterveydenhuollon ja lii-kuntapalveluiden välillä

2 Uusien aktivointi ja palveluketju 1 Jompikumpi, palveluketju tai uusien aktivointi 0 Ei kumpaakaan

2

H Korkekoululiikunnan käyttäjämäärä

Liikuntapalveluiden käyttäjiä perustutkinto-opiskeli-joista %

alle 15 % puut-teellinen, 15-30 tyydyttävä, 30-50 hyvä, yli 50 erinomainen

Taulukko 2.1.1 Taulukkoavain

14

kyselyn mittareita samalla tavalla siitäkään huo-limatta, että ne pyrittiin selitteillä tekemään tulkinnallisesti mahdollisimman yksiselittei-siksi. Puuttuvien arvojen määrä suosituksia ku-vaavissa sarakkeissa kuvaa hyvin arvioinnin suhteellista hankaluutta: vaikeimmaksi arvioi-tavaksi osoittautui liikuntapalveluiden suun-nittelutehtäviin käytettävien henkilötyövuosien arviointi, jossa moni vastaaja ilmoitti, ettei näitä ollut mahdollista erottaa laskennallisesti muis-ta liikuntapalveluiden henkilöstöresursseista. Nämä tiedonkeruun haasteet mielessä pitäen koontitaulukon ensisijainen tavoite onkin toi-mia eräänlaisena korkeakoululiikunnan tilan yleiskartoituksena.

Liikuntapalvelusta vastanneille suunnatun kyselyn vastauskatoa voi pitää palveluiden ti-lanteen kannalta jokseenkin oireellisena. Se, että osa kyselyn ulkopuolelle jättäytyneistä kor-keakouluista ei pystynyt nimeämään liikun-tapalveluista vastaavaa tahoa, kertoo osaltaan korkeakoululiikunnan asemasta henkilöstö- ja muita resursseja kohdennettaessa, vaikka osa vastauskadosta johtunee kyselyhetkellä meneil-lään olleesta ammattikorkeakoulujen toimi-lupaprosessista. Tämän ja muiden tekijöiden vuoksi vastaamattomuuden syihin liittyvän yli-tulkinnan vaara on niin ilmeinen, että niistä ei tässä raportissa edes yritetä tehdä johtopäätöksiä.

Oman lukunsa muodostavat ne korkea-koulut, joissa kyselyyn vastanneella henkilöllä ei ollut käytettävissään tietoja suositusten toteu-tumista kuvaavista indikaattoreista. Osa korkea-kouluista ei saanut nimettyä liikuntapalveluista vastaavaa henkilökunnan jäsentä, jolloin vas-tauksen korkeakoulun puolesta antoi tyypilli-sesti palvelu- tai hallintopäällikkö. Muutaman korkeakoulun osalta vastaaja edusti ensisijai-sesti korkeakoulunsa opiskelijakuntaa, ja on to-ki ymmärrettävää, ettei tällainen henkilö pääse helposti käsiksi esimerkiksi korkeakoulunsa HR-resursointia tai tilajärjestelyjä koskeviin tietoi-hin. Kaikki nämä seikat on syytä pitää mielessä tuloksia tulkittaessa.

Taulukossa on esitetty kunkin suosituksen toteutumista kuvaavan sarakkeen lopuksi suo-situksen täyttävien korkeakoulujen määrä (kpl vastauksen antaneista) sekä suosituksen täyttä-vissä korkeakouluissa opiskelevien osuus kai-kista opiskelijoista. Jälkimmäisessä tapauksessa

ajatuksena on tarkastella suosituksia siitä näkö-kulmasta, kuinka montaa opiskelijaa suosituk-sen toteutuminen/toteutumattomuus koskee. Pelkkään suositukset täyttävien korkeakoulujen määrään keskittyvä tarkastelu olisi nimittäin vi-noutunut siinä mielessä, että korkeakoulun koko on usein yhteydessä monien suositusten toteu-tumisesta tai toteutumattomuudesta kertovien tietojen saatavuuteen, sillä pääsääntöisesti suu-remmalla korkeakoululla liikuntapalveluihin satsataan ainakin absoluuttisesti enemmän.

Suositus A: Liikuntapalvelut korkeakoulun strategiassa

Suositusten toteutumista koskeva tarkastelu on hyvä aloittaa ylätason strategisista linjauksis-ta. Vastanneista korkeakouluista yhdeksän il-moitti, ettei korkeakoululiikuntaa ole huomioitu lainkaan korkeakoulun strategiassa. Näistä vii-si oli yliopistoja ja neljä ammattikorkeakouluja. Lisäksi seitsemän ammattikorkeakoulun osal-ta tieto puuttuu ja yksi vastaajista ilmoitti, ettei osaa ottaa kysymykseen kantaa. Korkeakoulun strategiassa mainittuna ilman konkreettisia toi-menpiteitä korkeakoululiikunta on seitsemässä korkeakoulussa (neljä yliopistoa ja kolme am-mattikorkeakoulua). Tämä ei vielä täytä suo-situsta, sillä se edellyttää myös konkreettisten toimenpiteiden tunnistamista joko strategiassa tai toimenpideohjelmissa. Kaikkiaan 15 korkea-koulua ilmoitti korkeakoululiikunnan näkyvän myös kirjattuina toimenpiteinä, mikä on vuo-den 2009 lähtötilanteeseen nähden merkittä-vä parannus. Tuolloin toteutetun kartoituksen perusteella vain neljä korkeakoulua täytti suo-situksen. Kyselyyn vastanneiden liikuntapalve-luiden edustajien näkemykset kuvaavat hyvin myös suositusten käytettävyyttä strategia- ja kehitystyössä:

Olemme arvioineet liikuntapalveluita annettujen suositusten pohjalta ja en-si lukuvuoden suunnittelu sekä kehit-tämistyö perustuu niihin.


Suositusten myötä olemme laittaneen kehittämistyön liikkeelle. Olemme alkumetreillä.


15

15

KorkeakouluA

StrategiaB

RahoitusC HTV /

opiskelijatD Tilat

käytössäE Palaute-järjestelmä

F Laji-tarjonta

GUusien aktivointi

H Käyttäjä-määrä

Arcada 2 X X X X X X XCentria AMK X X X X X X X XDiaK 2 X 0,33 1,67 0 1 0 XHaaga-Helia 2 X X X 1 1 X XHAMK 3 33,83 0,39 1,79 2 3 2 XHanken* 0 X X 0 1 0 11,94HUMAK 2 13,91 X 0,35 X 2 2 XItä-Suomen yliopisto 1 4,21 0,50 0,15 1 2 0 XJAMK 1 18,95 0,79 0,24 2 2 1 12,64Jyväskylän yliopisto 0 16,98 0,64 0,34 2 3 2 26,55Kajaanin AMK 0 24,9 X 0,57 0 1 1 XKarealia AMK 2 6,14 X 0,05 0 1 1 48,06Kemi-Tornion AMK 1 7,82 X 0,16 0 2 1 XKymenlaakson AMK X 17,85 1,00 0,36 1 1 0 XLahden AMK 0 15,25 1,02 1,22 X 1 1 X

Laurea AMK 2 X X X 0 1 0 0,34

MAMK 1 2,57 0,61 1,22 1 1 2 2,45Metropolia AMK 0 9,11 0,56 0,07 2 3 1 25OAMK 2 20,03 0,27 0,34 2 3 2 17,88Oulun yliopisto 1 27,72 0,38 0,34 2 3 1 26,05

Rovaniemen korkea-koululiikunta (Lapin yliopisto ja RAMK)

3 6,38 0,42 0,09 2 3 2 15,29

Saimaan korkeakoulu-liikunta (Saimia ja LUT)

0 4,02 0,67 0,33 1 2 2 20,1

SAMK X 17,47 X X 1 1 1 XSavonia AMK X X X X X X X XSeinäjoen AMK X X X X X X X XTaideyliopisto* X 5,57 X 1,13 1 1 0 XTAMK 3 21,6 0,54 0,43 1 2 0 7,56Tampereen yliopisto 1 21,28 0,32 0,35 2 3 1 30,45TTY 0 23,8 0,85 0,80 2 3 2 28,09Turun AMK 3 0,88 X 0,03 1 1 1 3,18Turun yliopisto 1 22,1 0,66 0,17 1 3 2 20,31UniSport (Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto)

3 61,52 2,51 0,76 1 3 2 30,5

Vaasan yliopisto 0 X X 0,03 0 1 0 0,42VAMK X X X X X X X XYrkeshögskolan Novia X X X X X X X XÅbo Akademi 3 21,61 0,87 0,73 1 2 0 20,91

YHTEENSÄSuositus toteu-tuu (vastanneista korkeakouluistaa)

15 3 4 5 10 12 13 3

48% 11% 18% 18% 32% 36% 41% 14%Tieto puuttuu kor-keakouluista (kpl) 8 11 17 11 8 6 7 17

Suositus toteutuu % opiskelijan kohdalla 51,6 % 18,0 % 18,8 % 8,2 % 36,3 % 55,1 % 67,3 % 21,4 %

Taulukko 2.1.2 Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen. (Värikoodi: vihreä = vähintään suo-situstasolla, punainen = selkeästi alle suositustason, keltainen = alle suositustason, harmaa = ei vastausta)

* Hankenin ja taideyliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää UniSportin palveluita Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijoita korkeampaan hintaan

16

Suosituksia on hyödynnetty kun olemme kirjoittaneet korkeakoulujen strategiaa ja toimenpidesuunnitelmia. Esimerkiksi korkeakoululiikunnan turvaaminen, rahoitus, liikuntatilat.


Opiskelijaliikunnan kehittäminen ja organisointi on yliopistossamme keskustelun alla. Liikuntatarjontaa pyritään koordinoimaan yliopiston taholta aikaisempaa monipuolisem-min. Organisointi on kesken ja asiaa on viety eteenpäin ylioppilaskunnan kanssa yhteistyössä. Suositukset toi-mivat hyvänä tavoitteellisena tukena.

Yliopiston liikuntavastaava

Sijoittumistamme muiden kor-keakoulujen liikuntatoimiin ver-rattuna on tuotu esiin liikunnan ohjausryhmässä ja esimiehillem-me. Lisätilojen hankkimisessa on käytetty apuna suosituksia (... kau-pungin palloiluhallihanke, lisätilaa korkeakoululiikunnalle).


[Korkeakoulun] sisäisessä toiminnas-sa voisin, tavatessani liikunta-asioi-hin vaikuttamaan pystyviä henkilöitä, painottaa suosituksia, kuten olen kyllä tehnytkin. Toisaalta liikunta-asioihin suhtaudutaan [korkeakoulun] johdon tasolla hyvin myönteisesti muutenkin.


Suositus B: Korkeakoululiikunnan rahoitus

Tiukassa taloustilanteessa kamppailevien am-mattikorkeakoulujen sekä tietyissä määrin yliopistojen korkeakoululiikunnan kokonais-rahoitukseen liittyvä suositus toteutuu kyselyn mukaan kaikista huonoiten. Vastanneista vain kolme korkeakoulua panostavat liikuntapalve-luihin vähintään suositellun 30 euroa vuodessa opiskelijaa kohden, ja nämä kattavat ainoastaan runsaan viidenneksen kaikista opiskelijoista. Tuloksen tulkintaan liittyvää epävarmuutta li-sää toki tieto, että juuri rahoitukseen liittyvä

kyselyosio koettiin useissa korkeakouluissa kaik-kein hankalimmaksi vastata, mikä näkyy edel-lisen tavoin puuttuvien vastausten määrässä. Korkeakoululiikunnan suosituksia käytetään myös liikuntapalvelujen rahoituksen puolesta argumentointiin:

Budjettineuvotteluissa niihin voidaan aina vedota, varsinkin jos oma kou-lumme on kaukana päämäärästä.


Suositus C: Korkeakoululiikunnan henkilöstöresurssit

Liikuntapalveluiden suunnitteluun ja kehitystyö-hön panostettavien henkilötyövuosien arviointi osoittautui monille korkeakouluille hankalaksi. Siksi tämän mittarin kattavuus on toistaiseksi täs-sä käsiteltävistä huonoin. Moni vastaaja ilmoit-ti kyselyssä korkeakoululiikuntaan käytettyjen henkilötyövuosien kokonaismäärän, sillä useat vastaajat kokivat mahdottomaksi niiden erotta-misen toisistaan, joten mittarin tulkintavirheen mahdollisuutta ei myöskään voida täysin sulkea pois. Vastanneista 17 korkeakoulusta (liikunta-palvelut yhteistoimintana järjestävät tahot on täs-sä eriytetty, esim. pääkaupunkiseudun UniSport vastaa kahta korkeakoulua) neljä ilmoitti suun-nittelun ja kehitystyön henkilötyövuosien ylittä-vän vähimmäissuositustason. Unisportin lisäksi suunnitteluun ja kehitystyöhön opiskelijamää-rään nähden riittävästi henkilötyövuosia panos-tivat Kymen ammattikorkeakoulu sekä Lahden ammattikorkeakoulu. Yhdessä nämä korkea-koulut kattavat noin hieman alle viidenneksen kaikista opiskelijoista.

Suositus D: Korkeakoululiikunnan tilat

Opiskelijoiden käytössä olevien liikuntatilo-jen arviointi oli kaksijakoista: Pienillä korkea-kouluilla, joilla käytössä olevia liikuntatiloja on vähän, arviointi oli luonnollisesti helpompaa kuin suurilla toimijoilla. Tulosten perusteel-la näyttää siltä, että suositus toteutuu parhaiten sellaisten pienten ja keskisuurten korkeakoulu-jen osalta, jotka tuottavat liikuntapalvelunsa itse. Liikuntatilojen määrää koskevassa suosituksessa huomionarvoista on, että suurin osa suosituksen täyttävistä korkeakouluista (neljä viidestä) on ni-menomaan ammattikorkeakouluja.

17

17

Suositus E: Korkeakoululiikunnan palautejärjestelmä

Palautejärjestelmän osalta seitsemän korkea-koulua ilmoitti, ettei liikuntapalveluihin liit-tyvää palautetta kerätä lainkaan. Joka kolmas korkeakoulu ilmoitti keräävänsä palautetta sekä liikuntapalveluiden käyttäjiltä että koko korkea-kouluyhteisöltä. Opiskelijamäärään suhteutet-tuna palautteen kerääminen liikuntapalveluista (käyttäjiltä erikseen ja lisäksi kaikilta korkea-koulun opiskelijoilta) toteutuu noin joka kolman-nella opiskelijalla. Toisaalta on tietenkin hyvä asia, että useampi kuin kaksi kolmesta korkea-koulusta kerää liikuntapalveluista edes jonkin-laista palautetta. Palautejärjestelmiä arvioitaessa on kuitenkin pidettävä mielessä, että käyttäjiltä kerätty palaute palvelee liikuntapalveluiden ke-hittämistyössä eri tavoitteita (esimerkiksi ko-kemus olemassa olevista palveluista, tiloista ja lajitarjonnasta) kuin koko korkeakouluyhtei-söltä kerätty (esimerkiksi liikuntapalveluiden käyttämättömyyden syyt). Monessa korkea-kouluissa palautejärjestelmiä ollaan kuitenkin kehittämässä:

Palautejärjestelmää ollaan kehittä-mässä kun liikuntapalvelujen toteutus on saatu organisoitua.


Olimme osana palveluiden auditoin-tia. Näkökulmana oli opiskelijoi-den tukipalvelut. Liikuntapalveluille kohdistettiin kaksi kysymystä: Minkälaiset palautejärjestelmät meillä on, ja miten opiskelijat pystyvät osal-listumaan päätöksentekoon.


Suositus F: Liikuntatarjonta

Opiskelijamäärään suhteutettuna toiseksi par-haiten toteutuu lajitarjonnan monipuolisuus. Yli puolella opiskelijoista on korkeakoulun lii-kuntapalveluiden kautta mahdollista pääs-tä kuntosalille, osallistua ryhmäliikuntaan sekä palloilu- ja mailapelivuoroille ja ottaa osaa la-jikokeiluihin. Lajitarjonnan puutteellisuus koskettaa toisaalta pienten korkeakoulujen opiskelijoita pääsääntöisesti enemmän kuin

isojen korkeakoulujen opiskelijoita. Myös usei-den ammattikorkeakoulujen hajanainen kam-pusrakenne vaikeuttaa liikuntapalveluiden saavutettavuutta, mutta joissain ammattikorkea-kouluissa tämä on osattu kääntää liikkumiseen kannustavaksi tekijäksi:

Opiskelijoiden hyvinvointiviikoilla tarjolla erilaista liikuntaa ja lajiko-keiluviikoilla mahdollisuus tutustua eri lajeihin, polkupyöriä käytettävis-sä opiskelijoille asiointiliikuntaan esi-merkiksi eri toimipisteiden välille.


Liikuntatilojen varustelut vaihtelevat huomattavasti [eri] kampusten välillä joilla ei järjestetä liikuntaa ja niiden joilla liikuntaa järjestetään saattaa ol-la huomattava välimatka.


Vain [pääasiallisella kampuspaikka-kunnalla] on järjestettyä liikuntatoi-mintaa. Etäyksiköt huolehtivat itse esim. henkilökunnan liikuntatoi-minnasta, yliopistoliikunta ei vastaa näistä.


Suositus G: Uusien liikkujien aktivointikeinot

Uusien liikkujien aktivointia sekä korkeakoulu-liikunnan ja opiskelijaterveydenhuollon välistä palveluketjua koskeva suositus toteutuu vastaus-ten perusteella parhaiten. Korkeakouluista 13 ilmoitti, että korkeakoululiikunnan ja opiskeli-jaterveydenhuollon välille on rakennettu erityis-tarpeisiin vastaava ja liikkumisen aloittamista edistävä palveluketju ja että erityisesti uusia opis-kelijoita kannustetaan liikuntapalveluiden käyt-töön. Korkeakouluista kymmenen ilmoitti näistä tekijöistä edes toisen täyttyvän ja yhdeksän ei kummankaan. Suosituksen kummankin osan täyttävät korkeakoulut kattavat korkeakouluopis-kelijoista noin 67 prosenttia. Huomionarvoista on myös se, että jokainen liikuntapalvelut yh-teistyössä tuottava yhteisö (UniSport, SaLUT ja Rovaniemen korkeakoululiikunta) täyttää suo-situksen. Vastausten perusteella palveluketjuun ja uusien opiskelijoiden aktivointiin ilmoitettiin

18

useissa korkeakouluissa kiinnitettävän jatkossa enemmän huomiota ja että konkreettinen kehi-tystyö on päässyt monessa hyvään vauhtiin:

Alustavat tulokset palveluketjus-ta osoittavat, että se on kannustanut ja aktivoinut liikkumaan aiempaa enemmän. Taukojumppiin on saa-tu hyvin osallistujia, mikä on lisän-nyt [liikuntapalveluiden] näkyvyyttä. Tämän seurauksena osa heistä on var-masti tullut [korkeakoululiikuntaan] liikkumaan.


Suosituksia käytetty pohjana opiske-lijaliikuntapalveluiden suunnittelus-sa ja rakentamisessa. Suosituksia on myös hyödynnetty tutor-toiminnan kehittämisessä. [Korkeakouluun] on luotu liikuntatutorjärjestelmä.


[On perustettu] matalan kynnyk-sen [liikunta]ryhmiä, joissa tutustu-taan paikalliseen liikuntatarjontaan. Lisäksi on mahdollisuus saada hen-kilökohtaista ohjausta ja kuntosali-ohjelma…. [lisäksi] opetukseen on integroitu liikuntapalveluiden esittely.


Ylioppilaskunnan järjestämät viih-teelliset, mutta alkoholittomat lii-kuntatempaukset ovat olleet hyvin suosittuja. Näitä ovat olleen esimer-kiksi hankijalkapallo (jalkapalloa umpihangessa) talvella ja norsupal-lo (jalkapalloa isolla jumppapallolla) keväällä.


Kokemukset palveluketjun toimivuudesta eivät tosin aina ole rohkaisevia:

Järjestimme palveluketjuun kuuluvia viikottaisia ryhmätunteja, mitkä oli tarkoitettu palveluketjuun osallistujil-le, ja joissa oli tarkoitus tehdä mata-lan tason liikuntaa yhdessä (matalan

tason ryhmäliikuntaa yms). Näihin ei tullut osallistujia.


Opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvoin-tipäivät eivät ole tavoittaneet riittä-västi liikkumattomia opiskelijoita.


Suositus H: Liikuntapalveluiden käyttö

Liikuntapalveluiden käyttäjämäärää koskevaa suositusta voitaisiin ehkä pitää pikemminkin ta-voitteena, sillä palveluiden käyttöaste kuvaa en-sisijaisen tavoitteen, opiskelijoiden liikkumisen, toteutumista edellä käsiteltyjen suositusten ku-vaamassa toimintaympäristössä. Opiskelijoiden omaehtoista, opiskelijaliikunnan ulkopuolella tapahtuvaa liikkumista, ei pidä tietenkään mis-sään nimessä väheksyä, mutta käyttöaste liikun-tapalveluiden opiskelijamäärään suhteutettuna tunnuslukuna kattaa korkeakouluopiskelijoiden liikkumista koskevat institutionaaliset tavoitteet varsin hyvin. Palvelut on järjestetty onnistunees-ti silloin, kun niillä on käyttäjiä. On myös ajatel-tavissa, että ulkona aktiivisesti liikkuvat siirtyvät ainakin osin sisäliikunnan pariin silloin, kun omaa lajia ei ole mahdollista harrastaa ulkona vuodenajasta riippuen. Korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöaste oli korkein Karelia ammat-tikorkeakoulussa, UniSportissa sekä Tampereen yliopistossa, joissa käyttöaste oli jo hyvällä tasolla eli yli 30 prosenttia. Tyydyttävällä tasolla (15-30 prosenttia) käyttöaste oli Jyväskylän yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Rovaniemen korkeakoululiikunnas-sa, Saimiassa, Tampereen teknillisessä yliopis-tossa, Turun yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Tieto liikuntapalveluiden käyttöasteesta puut-tui kuitenkin hyvin monen korkeakoulun vastauksista:

Ilmaisiin palveluihin ei ole henki-löseurantaa, joten on mahdoton tietää kuinka moni käyttää palve-luita. Ilmaisia palveluita on esim. kuntosalit.


19

19

2.2 Korkeakoululiikuntaa tukevien suositusten toteutuminen Raportin tässä osassa selvitetään korkeakoululii-kuntaa tukevien suositusten toteutumista ja tun-nettuutta valtionhallinnon tasolla. Seuraavassa osassa tarkastelua laajennetaan suositusten tun-nettuuden ja hyödyllisyyden osalta myös korkea-kouluhallintoon ja opiskelijajärjestötoimijoihin. Tutkimuksessa tiedonkeruu toteutettiin kaksi-portaisesti siten, että suositusten asemaa valtion-hallinnossa selvitettiin haastattelemalla kahta korkeakoululiikunnan piirissä toimivaa virka-miestä, ja korkeakouluhallinnon, liikuntapal-veluiden sekä opiskelijajärjestöjen tasolla tieto kerättiin kyselylomakkeella. Tulosten syventämi-seksi eri osapuolten näkemyksiä pyritään myös tarkastelemaan rinnakkain.

Valtionhallinnosta tavoiteltiin kolmea vir-kamiestason haastattelua, joista lopulta kaksi saatiin toteutettua. Toinen haastatelluista toimi ylitarkastajana opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluja tiedepolitiikan osastolla ja toi-nen valtion liikuntaneuvoston pääsihteerinä. Keskeinen haastattelujen antama viesti oli, et-tä liikuntasuositukset ovat valtionhallinnon ta-solla kohtalaisen hyvin tiedossa ja haastateltavat

kokivat suosituksista olleen ainakin jonkin ver-ran hyötyä erilaisessa kehittämistoiminnassa. Haastateltavat katsovat, että kuluneella halli-tuskaudella nimenomaan suositusten toteutu-misen seuranta on kehittynyt laajemmaksi ja toimivammaksi.

Toinen haastateltavista kertoi konkreettise-na uudistuksena sen, että ammattikorkeakoulu-jen käynnissä olevalla toimilupakierroksella suositusten arviointi on ollut mukana toimi-lupahakemuksissa. Tiedot pyydetään kultakin ammattikorkeakoululta paikkakuntakohtaises-ti, jolloin tärkeää on se, että liikuntapalvelut ovat laajasti saatavilla sekä koulujen päätoimi-pisteissä että toisilla paikkakunnilla toimivissa sivutoimipisteissä. Toimiluvan saamisen edel-lytyksenä ei edelleenkään ole korkeakoulu-liikunnan suositusten toteutuminen, mutta suositukset ovat kuitenkin yksi osa toimilupaha-kemuksia. Näiden tekijöiden perusteella haas-tateltava arvioi olevansa täysin samaa mieltä väitteestä “Olemme käyttäneet suosituksia ke-hittämistyössämme tai vaikuttamistyössämme”.

Liikuntaneuvostoa edustava haastatelta-va toi esille liikuntaneuvoston lakisääteisen tehtävän arvioida koko valtionhallinnon toi-menpiteitä liikunnan edistämisessä. Arviointia tehdään aina hallituskausittain, ja kuluvalla hal-lituskaudella arviointimallia on muutettu niin,

Keskeiset tulokset:

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö on alkanut tukea korkeakoululii-kunnan suositusten toteuttamista myöntämällä yksittäisiä hanketukia korkeakoulu-liikunnan palvelujen suunnittelutyöhön.

Nuoret aikuiset (19-29 -vuotiaat) huomioidaan omana ryhmänään valtion liikunta-neuvoston uudistetussa arviointimallissa.

Liikunnan asema on viime vuosien aikana hieman vahvistunut erityisesti ammatti-korkeakoulusektorilla, kun liikuntapalvelut olivat osa ammattikorkeakoulujen toi-milupien myöntämisen kriteerejä.

Valtionhallinnossa esiintyy haastattelujen perusteella lievää epävarmuutta siitä, kuinka hyvin korkeakoululiikunnan suositukset ovat korkeakoulukentän tiedossa.

20

että nuoret aikuiset eli 19-29-vuotiaat on ero-tettu lapsista ja nuorista omaksi ryhmäkseen. Arvioinnin yhteydessä käydään esimerkiksi lä-pi sitä, mitä opetus- ja kulttuuriministeriön lii-kuntayksikkö tekee, mitä korkeakoulupolitiikka tekee ja miten opiskeluterveydenhuolto toimii liikunnan edistämisen näkökulmasta.

Suositusten selkeydestä ja toteuttamis-kelpoisuudesta haastateltavat esittivät hie-man toisistaan eriäviä arvioita. Tavoitteiden toteuttamiskelpoisuudesta toinen haastatelta-vista oli jokseenkin samaa mieltä ja toinen jok-seenkin eri mieltä. Molemmat haastateltavista pitivät tavoitteita valtionhallinnon näkökulmas-ta kohtalaisen selkeinä, mutta toinen ei osan-nut varmuudella sanoa, näyttävätkö suositukset selkeiltä myös korkeakoulujen näkökulmasta. Suositusten tunnettuudessa haastateltavat löy-sivät ainakin jonkin verran kehittämisen varaa, mutta heidän edustamissaan organisaatioissa korkeakoululiikunnan parissa työskentelevillä ne ovat heidän mukaansa sangen hyvin tiedos-sa. Suositusten tunnettuutta voisi haastateltavien mielestä parantaa tiedotuksella ja seurannalla. Henkilökohtaisena mielipiteenään toinen haas-tateltavista toi esille, että suositusten vaikutta-vuuden ja niiden toteutumisesta pidemmällä aikavälillä syntyvien säästöjen osoittaminen te-kisi helpommaksi suositusten tarpeellisuuden perustelemisen ja niihin kohdistuvien taloudel-listen leikkausten välttämisen.

Palveluja koskevista kartoituksista nouseva-na hyvänä kehityskulkuna pidettiin sitä, että yh-teistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on lisääntynyt liikuntapalvelujen tuotta-misessa. Yhteistoiminnan tausta-ajatuksena on se, että jos tietyllä paikkakunnalla jokin palve-lujen osa-alue hoidetaan hyvin, sitä on helppoa ja kustannustehokasta laajentaa myös toiselle korkeakoulusektorille. Muuten haastateltavien vastauksista välittyi sellainen kuva, että suositus-ten käytännön toteutuminen on vielä vaiheessa mutta niiden nousemista keskustelun ja seuran-nan kohteeksi pidettiin jo itsessään arvokkaana asiana.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayk-sikkö on haastattelujen mukaan myöntänyt

avustuksia liikunnan edistämiseen yksittäisille korkeakouluille, mikä on yleensä tarkoittanut lii-kuntapalvelujen suunnittelua. Tätä varten ei ole perustettu Liikkuva korkeakoulu -hankkeen kal-taista ohjausryhmärakennetta, vaan avustusten jakamisesta on vastannut yksittäinen virkamies. Avustusten kautta liikuntayksikkö voi osaltaan ohjata liikuntapalvelujen kehittämistä korkea-kouluissa, mutta lähtökohtana on kuitenkin, et-tä viime kädessä koulut toimivat itsenäisesti ja ovat itse vastuussa palvelujen tarjoamisesta. Yhtenä mahdollisuutena toinen haastateltavis-ta mainitsi sen, että korkeakoulujen kanssa voisi järjestää yhteisiä tilaisuuksia hyvien käytäntöjen levittämiseksi.

Avustuksia on haastateltavien mukaan myönnetty runsaasti myös liikuntatieteellisel-le tutkimukselle, mutta erityisiä esimerkkejä korkeakoululiikunnan puolelta ei tullut haas-tatteluissa esiin. Toinen haastatelluista mai-nitsi myönteisenä kehityssuuntana sen, että liikuntaa koskevia kysymyksiä on pyritty lisää-mään valtakunnallisiin jo olemassa oleviin kyselyihin. Esimerkkinä tällaisesta hän mai-nitsi Opiskelun ja koulutuksen tutkimussää-tiön Opiskelijabarometrin. Liikuntayksikön perustavoitteena on lisätä liikuntaa ja sen määrää koskevaa trenditietoa eri väestöryhmiltä korkea-kouluopiskelijat mukaan lukien.

Liikuntaneuvoston tulevassa tiedestrategias-sa ei niinkään määritellä yksittäisiä tutkimuksen painopisteitä, vaan rahoitus suunnataan siinä enemmän liikuntapolitiikan vaikuttavuustavoit-teiden mukaisesti. Tässä yhtenä periaatteena on, että liikunnan tulee olla yhdenvertaisesti kaik-kien saavutettavissa. Tiedestrategiassa tuettavia osa-alueita ei ole jaettu siten, että esimerkiksi korkeakoululiikunta olisi erillinen kokonaisuu-tensa, vaan tavoitteena on antaa tutkijoille va-paus toteuttaa monitieteisiä tutkimushankkeita vaikuttavuustavoitteiden raameissa. Kuluneena vuonna 2013 on myönnetty veikkausvoittova-roista 2,5 miljoonaa euroa liikuntaa käsittele-ville tutkimushankkeille. Painopisteenä on ollut liikuntapoliittista päätöksentekoa ja liikunnan edistämistä tukeva soveltava käyttäytymis-yh-teiskuntatieteellinen tutkimus.

21

21

2.3 Kokemuksia suositusten tunnettuudesta ja hyödyllisyydestä

Suositukset tulisi tuoda Opetus- ja kulttuuriministeriön taholta kor-keakoulujen rehtoraattien tietoisuu-teen ohjaavaksi linjapaperiksi, jotta korkeakoululiikunta huomioitai-siin ammattikorkeakoulujen johta-vissa/päättävissä elimissä muutenkin kuin pelkästään opiskelijajärjestö-jen tekemän vaikutustyön kautta. Suosituksien tunnettavuuden edistä-misessä tulisi ottaa huomioon myös koulujen henkilöstö omalta osaltaan, koska heistäkään valtaosa ei liiku suo-situsten mukaisesti. Korkeakoulut

ovat kuitenkin työ/opiskeluyhtei-sö missä kaikki liikkujat niin henki-löstö kuin opiskelijatkin tulisi ottaa huomioon. Myös liikunta- ja hyvin-vointitutkimuksista saatavaa tietoa voisi paremmin hyödyntää, jos mie-titään esimerkiksi vaikutuskeinoja tutkinnon läpäisyasteen parantami-seksi. Toimiva hyvinvointipalveluket-ju on olennainen tukiverkosto niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle-kin työssä sekä opiskeluissa onnis-tumisen ja suoriutumisen kannalta. Hyvinvointitietoisuuden lisääminen korkeakoulujen kaikilla opintolinjoil-la olisi hyvä ottaa huomioon, vaikka-pa erillisen, pakollisen, hyvinvointi opintokokonaisuuden muodossa.

Ammattikorkeakoulun opiskelijakuntatoimija

Keskeiset tulokset:

Hyvän korkeakoululiikunnan suositukset tunnetaan korkeakouluhallinnossa ja lii-kuntapalveluiden piirissä hyvin ja niitä pidetään suurelta osin käyttökelpoisina ja selkeinä. Ylioppilas- ja opiskelijakuntatoimijoiden keskuudessa tunnettuus oli tosin paikoin heikkoa.

Korkeakoulujen rehtoritasolla erityisesti ammattikorkeakoulujen rehtorit olivat suo-situksista hyvin perillä, mikä selittyy osin kyselyn toteuttamishetkellä meneillään olevalla ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusprosessilla.

Korkeakoulujen sisällä taas oli niin, että liikuntahenkilöstö oli rehtoritasoa tietoi-sempi suosituksista yliopistoissa. Vastaavaa epäsuhtaa ei ollut puolestaan havaitta-vissa ammattikorkeakoulupuolella.

Heikoin käsitys suositusten tunnettuudesta oli opiskelijajärjestötoimijoilla, jotka toi-saalta pitivät suosituksia kaikkein toteuttamiskelpoisimpina

Vastaavasti opiskelijatoimijoiden osalta erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskeli-jakuntien kokemus suositusten tunnettuudesta erosi merkittävästi korkeakoulun si-sällä henkiöstön kokemuksesta. Opiskelijatoimijat olivat suositusten tunnettuuden suhteen ammattikorkeakouluissa henkilöstöä epävarmempia.

Ylioppilaskuntatoimijoiden kokemukset erosivat henkilöstön kokemuksesta vähem-män, mutta erot paikantuivat kuitenkin pääsääntöisesti samoihin kokemuksiin kuin opiskelijakuntatoimijoilla

22

Koska suositusten tunnettuutta selvitetään nyt ensimmäistä kertaa, ei aikaisempaa kvanti-tatiivista vertailuaineistoa ole saatavilla. Tulevina vuosina korkeakoululiikunnan suositusten tun-nettuuden ja aseman vakiintumisen kehitystä on mahdollista seurata käyttäen tässä raportissa esi-teltäviä tuloksia vertailuaineistona.

Kattavan kokonaiskuvan tavoite jäi valitet-tavasti osin toteutumatta, sillä tiedonkeruulla ei tavoitettu kaikkien korkeakoulujen edusta-jia, mikä kävi ilmi jo aikaisemmassa luvussa. Vastaamattomuus kertoo tässäkin yhteydessä joissain määrin siitä, että monilla korkeakouluil-la oli vaikeuksia nimetä kyselylle vastaajaa, joka vastaisi korkeakoululiikunnan palvelukokonai-suudesta. Suositusten tunnettuutta koskevat tar-kastelut ovat siten jossain määrin vinoutuneita, sillä tällaisten korkeakoulujen osalta tulokset puuttuvat.

Kysely tavoitti muita kuin liikuntapalveluis-ta vastaavia tahoja vaihtelevasti. Opiskelija- ja ylioppilaskuntien liikuntavastaavia tavoitettiin yhteensä 32 ja rehtoreita puolestaan 26 niin, et-tä ammattikorkeakoulujen rehtoreita on vas-tanneista noin kaksi kolmannesta. Rehtorien osalta taas on selvää, että vastaamattomuus voi myös usein olla seurausta työkiireistä, sillä rehto-rin toimenkuvaan erilaisiin kyselytutkimuksiin

vastaaminen ei aina sovi. Osassa tapauksista reh-torin puolesta kyselyyn on todennäköisesti vas-tannut rehtorin sihteeri tai vararehtori, mutta vastaamisen luottamuksellisuuden vuoksi vas-tausten antajia ei voida tulosten raportoinnissa erotella.

Osassa korkeakouluista kysely tavoit-ti useamman kuin yhden vastaajan. Niissä tapauksissa, joissa saman organisaation (rehto-raatti, opiskelijakunta, ylioppilaskunta tai kor-keakoulun liikuntapalvelut) sisältä kyselyyn saatiin useampi vastaus, laskettiin aineistol-le kyseisen organisaation vastauksista keskiar-vo, jonka katsotaan edustavan organisaatiota kokonaisuudessaan.

Kysely korkeakouluille ja opiskelijajärjestöille

Kyselyn liikuntasuositusten tunnettuutta ja hyö-dyllisyyden kokemista mittaava moduuli koostui kuudesta väittämästä, joihon vastaajia pyydet-tiin ottamaan kantaa Likert-vastausasteikolla (1 täysin eri mieltä - 5 täysin samaa mieltä), jossa oli lisäksi mahdollista vastata “en osaa sanoa”. Tulokset esitetään kuviossa 2.3.1 vastaajaryhmit-täin väittämäkohtaisen keskiarvoprofiilin kautta. Kuvion luettavuuden parantamiseksi korkea-koulusektoreita ei ole vielä tässä vaiheessa ero-teltu toisistaan.

Vertailtaessa vastaajaryhmien kokemuksia keskenään havaitaan, että erityisesti korkeakoulu-jen rehtorit kokevat suositusten olevan laajas-ti eri toimijoiden tiedossa. Opiskelijatoimijoilla kokemus tunnettuudesta on selvästi heikoin, mikä on sikäli ymmärrettävää, että opiskelija-luottamustehtävissä toimivilla on henkilöstöön verrattuna suuri vaihtuvuus, jolloin suosituksis-ta ei ehdi kertymään pidemmän aikavälin tun-tumaa. Toinen selitys voi olla vastaajan kyvyssä ottaa kantaa siihen, kuinka hyvin suositukset ovat oman organisaation ulkopuolella tiedossa. Osa vastaajista on saattanut tulkita kysymyksen siten, että suositusten tunnettuutta pyydetään arvioimaan yleisesti muissa kuin omassa orga-nisaatiossa. Opiskelijatoimijoihin verrattuna lii-kuntapalveluista vastaavat toimijat ilmoittivat huomattavasti useammin kuulleensa suosituk-sista, käyttäneensä suosituksia korkeakoulun kehittämistyössä ja pitävänsä tavoitteita hyödyl-lisinä ja selkeinä.

VastaajaMontako

tavoitettiin

Rehtorit

Yliopistot 8

Ammattikorkeakoulut 18

Liikuntapalveluista vastaava henkilökunta

Ammattikorkeakoulut 19

Yliopistot 14

Opiskelijajärjestöt

Ylioppilaskunnat 13

Opiskelijakunnat 19

Taulukko 2.3.1 Korkeakoululiikunnan suo-situsten tunnettuutta kartoittaneen kyselyn vastaajat

23

23

Kokemukset yliopistoja ammattikorkeakoulusektorilla sekä korkeakoulun sisällä eri toimijoiden välillä

Raportin tässä osuudessa keskitytään kyselyn tulosten vertailuun korkeakoulusektoreittain. Aluksi rehtorien, liikuntahenkilöstön sekä opis-kelijajärjestötoimijoiden vastauksia kuuteen suo-situsten hyödyllisyyttä ja tunnettuutta koskevaan mittariin vertaillaan korkeakoulusektoreittain. Toisessa osassa paneudutaan mielipiteiden ja-kautumiseen korkeakoulujen sisällä eri hallin-non portaiden sekä opiskelijatoimijoiden välillä.

Ensimmäisenä vertailun kohteena on am-mattikorkeakoulujen sekä yliopistojen reh-torien (tai näiden edustajien) kokemus liikuntasuosituksista. Kuviossa 2.3.2 on esi-tetty korkeakoulujen rehtorien vastauksien kes-kiarvoprofiili korkeakoulusektoreittain. Kuviossa erityisen merkillepantavaa on yliopistoja am-mattikorkeakoulujen vastausten silmiinpistävä eroavuus toisistaan, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että liikuntasuositukset olivat mukana ky-selyn kanssa samaan aikaan käynnissä olleessa

ammattikorkeakoulujen toimilupahakemuspro-sessissa. Rehtorien kokemus on keskimäärin yh-teneväinen oikeastaan vain kokemuksessa siitä, että suositukset ovat laajasti korkeakoululiikun-nan piirissä työskentelevien tiedossa (kokemuk-sen ollessa keskimäärin varsin positiivinen), sekä kokemuksessa tavoitteiden toteuttamiskel-poisuudesta. Ammattikorkeakoulujen rehto-rit ilmoittivat kyselyssä kuulleensa suosituksista yliopistojen rehtoreita merkittävästi useammin ja pitivät tavoitteita keskimäärin selkeämpinä ja hyödyllisempinä. Erot viimeksi mainituissa ovat tosin verrattain pieniä – viisiportaisella asteikolla vain noin puoli yksikköä myönteisempiä.

Vastaavanlainen vertailu on tehty kuviossa 2.3.3 liikuntapalveluista vastaavan henkilökun-nan vastauksista, joissa erot korkeakoulusekto-reiden välillä ovat selvästi pienempiä rehtorien kohdalla. Toki on myös pidettävä mielessä se, että vastauksissa on jonkin verran eroa sen mukaan, mitkä korkeakoulut ovat edustettuina rehtorien ja/tai henkilöstön osalta, sillä osasta korkea-kouluja saatiin näistä vain toisen vastaukset. Ainakin yliopistojen kohdalla liikuntapalvelujen

Kuvio 2.3.1 Korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuus ja hyödyllisyyden kokeminen vastaa-jaryhmittäin: Korkeakoulujen rehtorit, liikuntahenkilöstö sekä ylioppilas- ja opiskelijakunnat

24

Kuvio 2.3.2 Rehtorien vastausten keskiarvoprofiili korkeakoulusektoreittain

Kuvio 2.3.3 Liikuntapalveluista vastaavan henkilöstön vastausten keskiarvoprofiili korkeakoulusektoreittain

25

25

edustaja tavoitettiin huomattavasti useammin verrattuna yliopistojen rehtoreihin. Tämäkin tu-los on odotusten mukainen, sillä suuren korkea-koulun rehtorilla on todennäköisesti vähemmän aikaa kyselyn täyttämiseen. Toisaalta suuresta korkeakoulusta löytyy todennäköisemmin työn-tekijä, jonka tehtävänkuvaan liikuntapalvelut sel-västi kuuluvat.

Vastausten perusteella liikuntahenkilöstö tuntee korkeakoululiikunnan suositukset var-sin hyvin. Sekä yliopistoista että ammattikor-keakouluista kaksi liikuntahenkilöstön edustajaa ilmoitti, ettei ollut juurikaan tai koskaan kuullut korkeakoululiikunnan suosituksista. Suositusten tavoitteita ja selkeyttä pidettiin korkeakouluissa keskimäärin erittäin hyvinä (keskiarvot suun-nilleen välillä 4,1–4,5) ja ne koettiin varsin hyö-dyllisiksi. Mielenkiintoista kyllä, yliopistoissa henkilöstön arvio suositusten tunnettuudesta oli selvästi heikompi kuin rehtoreilla (pitäen to-ki mielessä sen, että rehtoreista vastasi kyselyyn harvempi).

Tätä rehtorien ja henkilöstön kokemuk-sen epäsuhtaa ei voida vielä varsinaisesti tutkia vertailemalla kuvioiden 2.3.2 ja 2.3.3 jakaumia, koska niissä ei verrata keskenään rehtorin ja henkilöstön kokemusta korkeakoulun sisällä.

Tällaista tarkastelua varten täytyy aineistoa muo-kata sellaiseen muotoon, jossa henkilöstön ko-kemus voidaan yhdistää oman korkeakoulun rehtorin kokemukseen. Tämä tarkastelu on esi-tetty kuviossa 2.3.4 niin, että kunkin väittämän kohdalla on esitetty korkeakoulusektoreittain keskimääräinen väittämäkeskiarvojen erotus, kun rehtorien kokemusta verrataan henkilös-tön kokemukseen. Kuviossa nollaa lähellä olevat arvot kuvaavat väittämiä, joissa korkeakoulun henkilöstön kokemus on sama tai hyvin lähellä korkeakoulun rehtorin kokemusta. Nollaa mer-kittävästi suuremmat arvot kuvaavat puolestaan väittämiä, joiden kanssa henkilöstö on rehto-ria useammin samaa mieltä ja negatiiviset nol-laa pienemmät arvot puolestaan päinvastaista tilannetta.

Merkittävin eroavaisuus ilmenee verrattaes-sa yliopistojen liikuntahenkilöstön kokemus-ta rehtorien kokemukseen siitä, kuinka usein vastaaja on ilmoittanut kuulleensa suosituksis-ta. Ammattikorkeakoulujen osalta tätä eroa ei aineistossa esiinny, mutta yliopistojen henki-lökunta ilmoittaa kuulleensa suosituksista mer-kittävästi omia rehtoreitaan useammin. Tulos on samankaltainen tarkasteltaessa suositusten hyö-dyllisyyden kokemusta: Korkeakoululiikunnan

Kuvio 2.3.4 Korkeakoulun rehtorien ja henkilöstön näkemyksen keskimääräinen poikkeavuus korkeakoulusektoreittain

Suurempi kuin 0:Henkilöstö enemmän tätä mieltä kuin rehtori

Lähellä nollaa:Rehtorin kokemus yhtenevä henkilöstön kokemusten kanssa

Pienempi kuin 0:Rehtorit useimmin tätä mieltä kuin henkilöstö

Olen kuul-lut suosi-tuksista usein

Suositukset ovat laajalti tiedossa

Konkreettis-ta hyötyä

Suosituksia käytetty kehittämis/vaikuttamis-työssä

Tavoitteiden selkeys

Toteuttamis-kelpoisuus

26

henkilöstö pitää suosituksia hyödyllisempinä kuin vastaavien koulujen rehtorit, mutta tätä eroa ei ole havaittavissa ammattikorkeakoulupuolella.

Emme ole vielä hyödyntäneet, mutta aloitamme niiden hyödyntämisen yh-dessä yliopiston kanssa lähiaikoina.


Tarkasteltavien korkeakoulujen määrä on tässä hieman pienempi kuin aikaisemmissa ku-vioissa, sillä sekä rehtorin että henkilöstön vas-taukset antaneiden korkeakoulujen määrä on pienempi kuin vain henkilöstön vastaukset anta-neiden määrä.

Lisäksi on joissain määrin niin, että rehto-rit sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusek-torilla pitävät suosituksia omaa henkilöstöään useammin laajalti tiedossa olevina, vaikka tämä ero onkin keskimäärin sangen pieni. Toisaalta ammattikorkeakoulujen liikuntapalveluista vas-taava henkilöstö arvelee rehtoreja useammin, että suosituksia on käytetty; yliopistojen osalta ero on samansuuntainen vaikkakin pienempi.

Tavoitteiden toteuttamiskelpoisuuden ja selkey-den osalta erot rehtorien ja henkilöstön koke-muksissa jäävät varsin pieniksi.

[Paikkakunnan] korkeakoululiikun-nan nykytila arvioitu suhteessa lii-kuntasuosituksiin. Kehittämistarpeet tunnistettu arvioinnin perusteella.

Ammattikorkeakoulun rehtori

Kuviossa 2.3.5 on esitetty ammattikor-keakoulujen opiskelijakuntien sekä yliop-pilaskuntien liikuntavastaavien vastausten keskiarvoprofiilit. Kuten aiemmin todettiin, ero opiskelijatoimijoiden ja henkilöstön välillä on nähtävästi suurin suositusten tunnetuiksi ko-kemisessa. Vastausten keskiarvo on molempien korkeakoulusektorien opiskelijajärjestöillä alle 3, eli vastaus on keskimäärin alle asteikon puo-livälin. Ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien keskinäisessä vertailussa paljastuu, että opis-kelijakunnat raportoivat suosituksia käytetyn hieman useammin vaikuttamistyössä kuin yliop-pilaskunnat, kun taas suositusten konkreettisessa

Kuvio 2.3.5 Ylioppilas- ja opiskelijakuntien keskimääräiset näkemykset liikuntasuositusten tunnettuudesta ja käyttökelpoisuudesta

27

27

hyödyllisyydessä ylioppilaskuntien vastaajien ar-vioit ovat keskimäärin hieman positiivisempia. Kokemukset tavoitteiden toteuttamiskelpoisuu-desta ja selkeydestä eivät juuri eroa eri korkea-koulusektoreiden välillä.

Korkeakoulusektorien välisien erojen ohella on mielenkiintoista myös tässä tarkastella suosi-tuksiin liittyvien kokemusten eroja korkeakoulu-jen sisällä. Kuviossa 2.3.6 on esitelty kokemusten keskimääräistä eroavuutta korkeakouluittain niin, että opiskelija- ja ylioppilaskuntien vastauk-sista on laskettu erotus suhteessa saman korkea-koulun liikuntapalveluista vastaavan henkilöstön kokemukseen. Verrattuna aikaisempaan rehto-reita ja henkilöstöä käsittelevään tarkasteluun on tässä tarkastelussa havaittavissa enemmän ja suurempia eroja korkeakoulujen sisällä, ja ne näyttävät suurelta osin paikantuvan ammattikor-keakouluihin. Korkeakouluittain tehty tarkastelu on lisäks luotettavampi kuini rehtorien ja hen-kilöstön osalta, koska näitä toimijoita tavoitet-tiin kyselyllä parhaiten ja toisiinsa yhdistettäviä

opiskelija/ylioppilaskuntien ja korkeakoululii-kunnan henkilöstön vastauksia on siten molem-milta korkeakoulusektoreilta enemmän.

Suosituksia on hyödynnetty erilaisis-sa yhteyksissä, kun olemme mietti-neet eri organisaatioiden panostuksia liikuntaan.

Ylioppilaskuntatoimija

Olemme suosituksiin vedoten yrit-täneet saada ammattikorkeakoulul-ta lisärahoitusta liikuntapalveluiden järjestämiseen ja liikuntatiloihin investoimiseen.

Opiskelijakuntatoimija

SAMOK ja opiskelijakuntamme ovat pitäneet suosituksia kyllä sen ver-ran hyvin näkyvillä ja keskusteluis-sa, että mielestäni ne ovat meillä aika tunnettuja.


Kuvio 2.3.6 Ylioppilas- ja opiskelijakuntien näkemykset korkeakoululiikunnan suositusten tunnettuudesta ja hyödyllisyydestä verrattuna oman korkeakoulun liikuntahenkilöstöön

Suurempi kuin 0:Opiskelijajärjestöt useammin tätä mieltä kuin henkilöstö

Lähellä nollaa:Opiskelijajärjestöjen ko-kemus yhtenevä henki-löstön kanssa

Pienempi kuin 0:Henkilöstö useam-min tätä mieltä kuin opiskelijajärjestöOlen kuul-

lut suosi-tuksista usein

Suositukset ovat laajalti tiedossa

Konkreettis-ta hyötyä

Suosituksia käytetty kehittämis/vaikuttamis-työssä

Tavoitteiden selkeys

Toteuttamis-kelpoisuus

28

Kuviosta 2.3.6 nähdään, että erityises-ti ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat kokevat suositusten omakohtaisen ja yleisen tun-nettuuden sekä suositusten käytettävyyden sel-västi heikommiksi kuin vastaavan korkeakoulun liikuntahenkilöstö. Opiskelijakunnilla kokemus suositusten käytöstä jää henkilöstöä heikommal-le tasolle, mikä pitää jossain määrin paikkansa myös ylioppilaskuntien osalta. Myös tavoitteiden selkeyteen sekä ylioppilas- että opiskelijakunnat ovat korkeakoulunsa henkilöstöön verrattuna tyytymättömämpiä, mitä oheinen opiskelijatoi-mijan näkemys hyvin kuvastaa:

Opiskelijajärjestöjen tulisi paremmin olla perillä suositusten olemassaolos-ta, ja siitä mitä tarkoittaa jos suosi-tuksia ei noudateta (ymmärtää että kaikki rahanjako on yliopiston/amk:n omaa politiikkaa)


Ylioppilaskuntien osalta tulokset ovat jois-sain määrin yhteneviä suositusten omakoh-taista tunnettuutta sekä suositusten käyttöä ja selkeyttä koskevien väittämien osalta, mutta näissä erot henkilöstön kokemukseen ovat sel-västi pienemmät kuin opiskelijakuntatoimi-joilla. Ylioppilaskunnat kokevat suositukset

keskimäärin hieman hyödyllisemmiksi kuin oman korkeakoulun henkilökunta. Suositusten toteuttamiskelpoisuuden suhteen kokemukset eivät merkittävästi eronneet henkilöstön koke-muksista kummallakaan korkeakoulusektorilla.

2.4 Korkeakoululiikunnan suositukset ja opiskelijan tyytyväisyys liikuntapal-veluiden tasoonEdellä hyvän korkeakoululiikunnan suosituk-sia on tarkasteltu niiden toteutumisen, tun-nettuuden sekä käytettävyyden näkökulmista korkeakoulutasolla sekä opiskelijajärjestöjen ko-kemuksissa. Nämä ovat suosituksia koskevan kokonaiskuvan hahmottamisen kannalta tär-keitä osa-alueita, mutta samalla niiden tehtävä on viime kädessä edistää korkeakouluopiskeli-joiden liikuntamahdollisuuksia, jolloin suosi-tuksia olisi myös syytä tarkastella lisäksi juuri opiskelijatasolla. Suositusten merkityksen kan-nalta on keskeistä pystyä osoittamaan, että hal-linnon tasolta kerätty tieto tosiasiallisesti mittaa jotain sellaista, joka on suoraan tai välillisesti yh-teydessä opiskelijoiden liikuntapalveluihin tyy-tyväisyyttä tai niiden käytettävyyttä koskevaan

Keskeiset tulokset:

Yksittäisistä suosituksista opiskelijan tyytyväisyyttä liikuntapalveluihin selittä-vät vahvimmin riittävä lajitarjonta, liikuntatilojen riittävyys sekä liikuntaan pa-nostetut henkilötyövuodet (kun mukaan lasketaan kaikki liikuntapalveluiden henkilötyövuodet)

Tarkasteltaessa korkeakoululiikunnan suositusten toteutumisen yhteyttä palvelui-den käyttöasteeseen havaitaan, että opiskelijakyselyn vastaajista yli puolet on lii-kuntapalveluiden käyttäjiä silloin, kun suosituksista toteutuu 5-7. Kolmesta neljään suositusta toteuttavissa korkeakouluissa vastaajista noin kolmannes käytti liikunta-palveluita vastaushetkellä ja muissa (0-2 suositusta toteutuu) noin joka viides.

Liikuntapalveluiden lajitarjonnan riittävyyttä mittaava suositusindikaattori oli myös vahvasti yhteydessä vastaajien kokemukseen liikunnan aloittamisen helppoudesta.

29

29

kokemukseen. Voidaan sanoa, että mikäli suosi-tusten toteutuminen ei olisi lainkaan yhteydessä opiskelijan kokemukseen, olisi suositusten käyt-tökelpoisuus syytä kyseenalaistaa.

Suositusten toteutumisen/toteutumatto-muuden merkitystä opiskelijan näkökulmasta tutkitaan seuraavaksi yhdistämällä korkea-koulujen liikuntapalveluista kerätty aineisto opiskelijakyselyn aineistoon korkeakouluittain. Opiskelijakyselyn taustatietona on käytetty opis-kelijarekistereistä poimittua tietoa kunkin vas-taajan ensisijaisesta tutkinto-oikeudesta, jonka perusteella vastaajan korkeakoulu on aineistossa.

Tutkittaessa yksittäisten suositusten mer-kitystä opiskelijatyytyväisyydelle tehdään yh-den suosituksen osalta pieni uudelleentulkinta. Korkeakoululiikuntaan panostettuja henkilötyö-vuosia ei tarkastella tässä ainoastaan suunnit-telu- ja kehittämistyön osalta, vaan näkökulma laajennetaan henkilötyövuosien kokonaismää-rään. Syitä ratkaisuun on kaksi. Ensinnäkin on mielekästä ajatella, että korkeakoululiikunnan henkilötyövuosiin liittyvä panostus näyttäy-tyy opiskelijalle nimenomaan konkreettisella tasolla ohjaus- ja asiakastapalveluna sekä neu-vontana, kun suunnittelu ja kehitystyö ovat opiskelijan perspektiivistä vähemmän näkyviä panostuksia. Toinen syy liittyy käytettävissä ole-vaan aineistoon: Moni korkeakouluvastaaja ei kyennyt vastauksessaan erottamaan toisistaan suunnittelu- ja kehitystyön henkilötyövuosia muista. Näiden korkeakoulujen osalta käytet-tävissä oleva tieto rajoittuu henkilötyövuosien kokonaispanostukseen, ja laajentamalla näkö-kulma kattamaan muut henkilöstöresurssien osa-alueet, saadaan vertailtavien korkeakoulujen määrää tarkastelussa kasvatettua merkittävästi.

Ensimmäisessä tarkastelussa tutkitaan ky-selyyn vastanneiden opiskelijoiden korkea-koululiikunnan palveluiden käyttöä yksittäisten suositusten tasolla. Kunkin suosituksen koh-dalla opiskelijat on jaettu korkeakoulunsa pe-rusteella niihin, joissa suositus toteutuu sekä niihin joissa se ei hallintokyselyn tulosten pe-rusteella toteudu. Liikuntapalveluiden käyttöä mittaavan kysymyksen tilastollista yhteyttä tut-kitaan taulukossa kunkin suosituksen kohdalla Chi²-testisuureella, jonka merkitsevyys ilmoi-tetaan kunkin suosituksen yhteydessä *-mer-killä. Tilastollisesti merkitsevän tuloksen osalta

voidaan sanoa, että suosituksen toteutuminen/toteutumattomuus on yhteydessä kyseisen suo-situksen toteutumiseen korkeakouluryppäässä.

Opiskelijoiden liikuntapalveluiden käyttöä kartoitettiin opiskelijakyselyssä kysymyksellä “Käytätkö oman korkeakoulusi liikuntapalvelui-ta?”, jonka vastausluokat on kuviossa 2.4.1 sel-keyden vuoksi luokiteltu uudelleen niin, että niissä erotellaan korkeakoululiikunnan palve-luita vastaushetkellä, joskus aikaisemmin sekä ei-lainkaan käyttävät.

Toisessa tarkastelussa (kuvio 2.4.2) on puo-lestaan esitetty vastaajien tyytyväisyyttä oman korkeakoulunsa liikuntapalveluihin kuvaa-van mittarin keskiarvot kunkin suosituksen suhteen. Näissä molemmissa yksittäisen suo-situksen tarkastelussa on jätetty pois ne kor-keakoulut, joista kyseistä suositusta koskevaan kysymykseen ei saatu vastausta. Opiskelijan ko-konaistyytyväisyyttä liikuntapalveluiden tasoon mitattiin kysymyksellä, johon oli mahdollista vastata 10-portaisella asteikolla, jossa 1 merkitsi “en lainkaan tyytyväistä” ja 10 “erittäin tyytyväis-tä”. Vastausasteikon ulkopuolella oli myös mah-dollisuus valita “en osaa sanoa”, mikä katsottiin tärkeäksi erityisesti niille vastaajille, joilla ei ollut kokemusta liikuntapalveluidensa käytöstä tai jot-ka opiskelivat paikkakunnilla, joissa niiden käyt-tö ei ollut mahdollista.

Tarkasteltaessa opiskelija-aineiston tuloksia liikuntapalveluiden käyttöä vastaajien keskuu-dessa mittaavien kysymysten vastausjakaumien (kuviot 2.4.1a ja b sekä 2.4.2) osalta näyttää sil-tä, että opiskelijoille merkityksellisimpiä ovat liikuntapalveluissa hyvin konkreettiset asiat. Yksittäisistä suosituksista sekä käyttöastetta et-tä tyytyväisyyttä selitti parhaiten lajitarjonnan suositus F, jonka toteuttavissa korkeakouluissa liikuntapalveluita edes joskus on käyttänyt noin 55 prosenttia vastaajista, kun taas suositustason alle jäävissä korkeakouluissa vain 40 prosenttia ilmoitti käyttävänsä palveluita edes joskus. Ero liikuntapalveluihin tyytyväisyydessä oli suosi-tuksen F suhteen keskimäärin 2,04 10-portaisella asteikolla ja selitti siten yksittäisistä suosituksis-ta parhaiten tyytyväisyyden kokonaisvarianssia.

Tulokset ovat samansuuntaisia ja samaa suuruusluokkaa rahoituksen (B), liikuntapal-veluiden henkilötyövuosien (C), liikuntatilo-jen riittävyyden (D) sekä uusien aktivoinnin ja

30

liikunnan palveluketjun (G) suosituksen toteu-tumisen suhteen. Kunkin suosituksen osalta keskimääräinen tyytyväisyys on suosituksen to-teutuessa noin 1,5-yksikköä korkeampi ja liikun-tapalveluiden käyttö noin 10 prosenttiyksikköä yleisempää. Liikuntapalveluiden käyttäjämää-rän suosituksen H suhteen tarkastelu on hieman tautologinen, sillä kuviossa 2.4.1 verrataan käy-tännössä liikuntapalveluiden käsitystä käyttäjä-määrästä opiskelija-aineiston tuloksiin.

Tarvitaan lisää volyymia: käytössäm-me on liian vähän liikuntapaikkoja ja -vuoroja. Kysyntä ylittää tarjon-nan. Opiskelijaliikuntaan tarvitaan lisää resursseja = rahaa amkilta…. Resursseihin nähden meillä on hyvät liikuntapalvelut ja laaja lajitarjon-ta. Mies, 25, Lappeenrannan teknillinen

yliopisto

Olisi kiva jos uima-altaan käyttö-mahdollisuudet olisivat paremmat. Ilmeisesti uima-allasta ei voi käyttää muutoin kuin liikuntakurssin yhtey-dessä.

Nainen, 21, Oulun yliopisto

Opiskelijakyselyn vastausten perusteel-la suositusten huomioiminen korkeakoulun strategiassa ei näy suoraan suurempana lii-kuntapalveluiden käyttönä tai korkeampana tyytyväisyytenä. Myöskään liikuntapalveluiden palautejärjestelmän suhteen opiskelijoiden vas-taukset eivät eronneet merkittävästi. Pienet erot vastaajien liikuntapalveluiden käyttöas-teessa sekä keskimäärisessä tyytyväisyydessä mahtuvat tilastollisen epävarmuuden piik-kiin. Suositusten osalta on toki huomioitava, että strategian ja palautejärjestelmän merkitys korkeakoululiikunnalle ei palaudu välittömäs-ti opiskelijan kokemukseen vaan kertoo hallin-non tasolla korkeakoululiikunnan kehitystyön

Kuvio 2.4.1a Opiskelijoiden korkeakoululiikunnan palveluiden käyttö niissä korkeakouluissa, joissa suositukset A-H3 toteutuvat/eivät toteudu (vain vastauksen antaneet korkeakoulut)

* Ero tilastollisesti merkitsevä 0,05- ja ** 0,01-tasolla

3. Liikunnan henkilötyövuosien osalta tulkinta laajennettu koskemaan kaikkia henkilöstöresursseja yhteensä.

31

31

arvostuksesta sekä kehitystyön käyttäjälähtöi-syydestä. Korkeakoululiikunnan niin sanotussa Talomallissa niiden rooli onkin hyvän korkea-koululiikunnan prosesseissa sekä hallinnollises-sa perustassa.

Rundvandring till de olika faciliteter-na kunde vara ett bra sätt att rekrytera nya användare. Mer marknadsföring/presentationer av vad som finns att er-bjuda.

Nainen, 19, Åbo Akademi

Tuloksia tulkittaessa on syytä huomioida, et-tä tulokset on esitetty kunkin suosituksen osalta hieman harhaanjohtavasti toisistaan riippumat-tomina ikään kuin suosituksilla ei olisi keskinäis-tä kovarianssia. Esimerkiksi liikuntasuosituksiin taloudellisesti riittävästi panostaneet korkea-koulut täyttävät muita useammin myös hen-kilötyövuosien suositustason ja vastaavasti monipuolinen liikuntatarjonta toteutuu usein niissä korkeakouluissa, joilla on tarjota opiskeli-joille runsaasti liikuntatiloja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuloksista ei voi vetää yksittäi-siin suosituksiin palautuvia johtopäätöksiä vaan

Kuvio 2.4.2 Tyytyväisyys (keskiarvo) liikuntapalveluiden tasoon opiskelija-aineistossa suosi-tusten toteutumisen mukaan: Suositukset A-H korkeakouluittain sekä toteutuneiden suositusten määrä. ** Ryhmäkeskiarvojen ero tilastollisesti merkitsevä F-testin perusteella 0,01-tasolla.

Kuvio 2.4.1b Liikuntapalveluita käyttävien vastaajien osuus korkeakouluissa toteutuneiden suositusten määrän suhteen (yksittäisten suositusten osalta vastaamattomat laskettu mukaan “ei-toteuttaviin”). Erot tilastollisesti merkitseviä Chi²-testin arvolla 38,9; p<0,01

Keskimääräinen tyytyväisyys liikuntapalveluiden tasoon asteikolla 1-10

32

että tulokset kuvaavat ennemmin suositusten toteutumisen ja opiskelijatyytyväisyyden suh-detta kokonaisvaltaisesti. Toteutuneiden suosi-tusten määrään perustuva tarkastelu puolestaan osoittaa, että useamman suosituksen toteutumi-sella on yhteys sekä käyttäjäkokemukseen että käyttäjämääriin.

Toinen ilmeinen tulosten tulkinnassa huo-mioitava seikka on, että liikuntapalveluiden järjestämistä ja resursointia kuvaavat suosituk-set mittaavat parhaimmillaankin liikunnan ul-koisia puitteita. Opiskelijan kokemusmaailman toinen puoli liittyy opiskelijan omiin liikunta-tottumuksiin, elämäntilanteeseen ja asenteisiin, joihin liikuntapalveluiden tarjontaa mittaavat te-kijät vaikuttavat vain osittain. Jos opiskelija ei ole koskaan opintouransa aikana käyttänyt korkea-koulunsa liikuntapalveluita, ei hänellä voi olettaa myöskään olevan kovin tarkkaa käsitystä palve-luiden tasosta (ellei jälkimmäinen kokemus seli-tä ensimmäistä).

Liikuntapalveluihin tyytyväisyydelle vaih-toehtoinen mittari opiskelija-aineistossa on tarkastella opiskelijoiden kokemusta liikun-nan aloittamisen helppoudesta, kun toisiin-sa verrataan korkeakoululiikunnan suositukset täyttävien ja täyttämättömien korkeakoulujen opiskelijoita. Kuviossa 2.4.3 on eroteltu toisistaan vastaajat, jotka pitivät liikkumisen aloittamista helppona, ei niin helppona sekä niihin, jotka ei-vät ole opiskeluaikanaan käyttäneet liikuntapal-veluita lainkaan. Suositusten mukaan opiskelijat on jaettu tarkastelussa luokkiin kunkin suosituk-sen kohdalla vain niiden korkeakoulujen osalta, joista kyselyyn saatiin vastaus.

Liikunnan aloittamisen koetun helppouden osalta suosituksista korostuu liikuntapalveluiden henkilötyövuosien määrä. Niissä korkeakouluis-sa, joissa korkeakoululiikunnan henkilötyövuo-det ylittävät suositustason, hieman vajaa puolet vastaajista piti liikkumisen aloittamista helppo-na. Suositustason alle jäävien vastaajista vain

Kuvio 2.4.3 Osuus vastaajista, joiden mielestä liikkumisen aloittaminen oli helppoa suositusten A-H toteutumisen mukaan.

* Ero tilastollisesti merkitsevä 0,05- ja ** 0,01-tasolla

33

33

joka neljäs piti aloittamista helppona aloitta-misen hankalana pitävien osuuden ollessa sa-ma. Lisäksi näistä lähes puolet ei ollut käyttänyt palveluita lainkaan. Liikunnan aloittamisen hankalaksi kokeneita oli vähiten niissä korkea-kouluissa, joissa liikuntapalveluiden rahoitus oli vuositasolla yli 30 euroa/opiskelija, minkä lisäk-si tuloksissa korostuvat lajitarjonnan sekä lii-kunnan palveluketjun ja uusien opiskelijoiden aktivointi.

It is quite affordable for students. Near the university so that easier to go. Good facilities including the dressing room [although] more flexi-ble time should be allowed, currently, exercise after 5 pm is not very easy in sports hall.

Mies, 28, Tampereen yliopisto

2.5 Korkeakoululiikunnan esteettömyysEsteettömyydestä ja saavutettavuudesta puhut-taessa korkeakouluympäristö voidaan jakaa kol-meen osa-alueeseen: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen. Fyysinen ympäristö viittaa raken-nuksiin, oppimateriaaleihin, opetusmenetelmiin ja -välineisiin ja sosiaalinen ympäristö yhtei-sön jäsenten tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Psyykkinen ympäristö puolestaan liittyy mo-nenlaisuuden arvostamiseen voimavarana koko

oppilaitoksen tasolla.4 Korkeakoululiikunnassa huomio kiinnittyy tietenkin ensimmäisenä ti-lojen fyysiseen esteettömyyteen, mutta myös sosiaalisen ja psyykkisen ulottuvuuden huomi-oiminen lienee mahdollista varsinkin liikunta-palvelujen tarjonnassa.

Liikuntapalvelujen tarjoajille suunnatun es-teettömyyskyselyn vastaukset on raportoitu tau-lukossa 2.5.1. Vastaukset saatiin yhteensä 27:ltä (Turun yliopistosta saatiin kaksi vastausta) kor-keakoululiikunnan palvelujen tarjoajalta, joista osa tuottaa palveluja useiden eri korkeakoulu-jen opiskelijoille (esim. UniSport). Vain noin puolella (13/27) kyselyyn vastanneista liikun-tapalvelujen tarjoajista oli kyselyhetkellä toteu-tettuna liikuntatilojen esteettömyyskartoitus. Näiden lisäksi neljä liikuntapalvelujen tarjoajaa oli suunnitellut esteettömyyskartoituksen to-teuttamista. Liikuntatilojen esteettömyyttä on tavallisimmin arvioitu osana laajempaa koko korkeakoulun tiloja koskevaa esteettömyyskar-toitusta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ei ole toteutetun kyselyn perusteella ha-vaittavissa merkittäviä eroja tilojen esteettömyy-den kartoittamisessa.

Myös liikuntapalvelujen osalta vastauksissa korostuu liikuntatilojen fyysisen esteettömyy-den kehittäminen. Kuitenkin selvästi harvempi (9/28) kyselyyn vastannut korkeakoulu ilmoitti kartoittaneensa liikuntapalvelujen esteettömyyt-tä, joskin yhtä moni korkeakoulu on suunni-tellut tällaisen selvityksen toteuttamista. Koska

Keskeiset tulokset:

Kyselyyn vastanneista korkeakouluista liikuntatilojen esteettömyyteen on kiinnitet-ty huomiota vain noin puolessa korkeakouluista.

Liikuntapalveluissa esteettömyyden huomioiminen on joissain määrin harvinai-sempaa, mutta useimmat liikuntapalveluista vastaavat tahot ilmoittavat kuitenkin suunnittelevansa tai kehittävänsä esteettömyyttä remonttien ja uusien tilojen raken-tamisen yhteydessä.

Esteettömyyteen liittyvä näkökulma keskittyy valtaosassa korkeakouluja vain fyysi-seen ympäristöön. Tulosten perusteella ei voida sanoa liikuntapalveluiden psyykki-seen tai sosiaaliseen esteettömyyteen kiinnitettävän huomiota.

4. Niemelä, A. 2007. ”Joutuu vähän taisteleen”. Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista. Otus rs. Tutkimuksia 29.

34

liikuntapalvelujen esteettömyys ajatellaan niin voimakkaasti tilojen esteettömyyden kautta, lii-kuntatilojen esteettömyyttä kartoittaneet kor-keakoulut ovat muita useammin selvittäneet tai vähintään suunnitelleet selvittävänsä myös lii-kuntapalvelujen esteettömyyttä. Esimerkkejä maininneet korkeakoulut nostivat liikuntapalve-lujenkin osalta esille ainoastaan liikuntatiloihin liittyviä huomioita, joten korkeakoululiikunnan esteettömyys näyttää lähinnä koskevan fyysisen ympäristön esteettömyyttä.

Liikuntapalvelujen esteettömyydestä tie-dottamisessa on suuria ongelmia. Yksikään vastanneista liikuntapalvelujen tarjoajista ei il-moittanut kyselyhetkellä tiedottavansa tilojen esteettömyydestä verkkosivuillaan ja ainoastaan hieman alle puolet (12/28) on suunnitellut täl-laisen tiedon lisäämistä. Avoimissa vastauksissa palvelujen tarjoajat eivät yleensä tuoneet tar-kemmin esille, millaisessa muodossa tieto aio-taan esittää, mutta Hämeen ammattkorkeakoulu ja UniSport ovat suunnitelleet tiedottavansa es-teettömyyteen liittyvistä erityisjärjestelyistä tila-kohtaisesti. Esteettömyydestä tiedottaminen ei sisälly suoraan esteettömyyden perinteiseen kol-mijakoon, mutta muun muassa Penttilä5 liittää sen fyysisen ympäristön esteettömyyteen.

Monilla liikuntapalvelujen tarjoajilla esteet-tömyysasiat näyttävät vastausten perusteella olevan jonkinlaisessa välivaiheessa, ja esteettö-myyttä aiotaan selvittää tarkemmin vasta tulossa olevien uusien tilojen rakentamisen ja vanho-jen remontoinnin yhteydessä. Lisäksi osalla kor-keakouluista on meneillään tai vasta hiljattain tapahtunut erilaisia liikuntapalvelujen ja eräis-sä tapauksissa kokonaisten korkeakoulujen yhdistymisiä. Tampereella on esimerkiksi syk-syllä 2013 aloittanut Tampereen ammattikor-keakoulun, Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston liikuntapalvelut yhdistä-vä Unipoli Sport, jossa aiotaan kehittää esteet-tömyydestä tiedottamista ja esteettömyyden kartoittamista. Osalla korkeakouluista taas ei ole lainkaan omia liikuntatiloja vaan ne vuokrataan muilta toimijoilta (esim. Karelia AMK, Hanken), jolloin mahdollisuudet vaikuttaa tilojen esteettö-myyteen ovat hieman vähäisemmät.

5. Penttilä, J. 2012. Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. Opetus- ja kulttuu-riministeriön julkaisuja 2012:10.

35

35

Vastaaja

Onko lii-kuntatilat arvioitu esteettö-myyskar-toituksessa?

Millä tavalla?

Onko liikun-tapalveluissa huomioitu es-teettömyysasiat?

Millä tavalla?

Diakonia- ammattikorkeakoulu

Kyllä osana esteettömyyskartoitusta Suunnitelmissa uuden kampuksen rakentamisen yhteydessä

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

KylläOtettu huomioon eteetöntä opiskelua koske-vissa periaatteissa ja ohjeissa

Kyllä Tilojen esteettömyyden turvaaminen

Hämeen ammattikorkeakoulu

KylläRiskienarvioinnin yhteydessä on arvioitu es-teettömyys

KylläOmissa kiinteistöissä oleviin liikuntatiloihin on esteetön kulku

Hanken Ei Ei

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kylläotettu huomioon erityisesti oppimisympäris-töissä, mutta myös liikuntatiloissa.

Kyllä kulku liikuntatiloihin on esteetöntä.

Jyväskylän yliopisto Kyllä KylläHissejä rakennetaan koko ajan lisää. Säh-köiset ovet

Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kyllä Kokonaiskartoituksen yhteydessä Ei

Karelia- ammattikorkeakoulu

Ei Suunnitelmissa

tulevalle kaudelle varattavia liikuntatiloja arvioidaan esteettömyyden näkökulmas-ta, pyritään löytämään myös esteettömiä vaihtoehtoja

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Ei Ei

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Ei Ei

Lahden ammattikorkeakoulu

Kyllä osittain kartoitettu KylläKuuluu kiinteistöpalveluiden asiantunte-mukseen ja myös osana sosiaali- ja terveys-alojen oppimistehtäviä

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Kyllä Osana esteettömyys-selvitystä Suunnitelmissa

Esteettömyyteen vaikuttaminen hankalaa. sillä suurelta osin riippuu rakenteista. Kun-tosalille ei pääse liikuntarajoitteiset/pyö-rätuolilla.

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Suunnitel-missa

Kampus muutoksen yhteyteen on suunnitteil-la kartoituksen tekeminen.

KylläOsassa kampuksia on huomioitu jo opetuk-sen vuoksi.

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Ei Ei

Oulun yliopisto Suunnitelmissa ajatuksissa toistaiseksi

Rovaniemen ammatti-korkeakoulu

Suunnitel-missa

teemme kartoitusta parhaillaan tilanteesta, kuinka paljon käyttäjiä on jotka tarvitsevat erityisliikkumiseen olevia apuvälineitä ja palveluita

Suunnitelmissa

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Ei KylläEsteettömyys on yksi korkeakoulumme vah-vuuksista - tätä osaamista on hyödynnet-ty tässäkin.

Taideyliopisto Ei Ei

Tampereen ammattikorkeakoulu

Suunnitel-missa

Otetaan mukaan voimassa olevan esteettö-myyskartoituksen päivityksen yhteydessä

Suunnitelmissa vrt. ed. kysymys

Tampereen yliopisto Kyllä Kartoistus tehty Kyllä remonti tehty äskettäinTampereen teknillinen yliopisto

KylläLiikuntatilat sisältyvät kartoituksiin muiden tilojen ohessa.

KylläLiikuntahallin eri tiloissa pystyy liikkumaan pyörätuolilla

Turun ammattikorkeakoulu

Ei Ei

Turun yliopisto Kyllä Fyysinen esteettömyys arvioitu Ei

Turun yliopisto SuunnitelmissaUusien tilojen suunnittelussa ja käyttöön-otossa otetaan huomioon mahdollisuuk-sien mukaan.

Itä-Suomen yliopisto Kyllä käyty läpi kartoituksessa. Suunnitelmissa tilakartoitus menossa

Unisport KylläErillinen maininta esteettömyyden huomio-misesta ja toimenpiteisiin ryhtymisestä tar-vittaessa.

Kyllä

Uusia tiloja rakennettaessa ja nykyisiä peruskorjattaessa otetaan huomioon es-teettömyystyöryhmän raportin mukaiset linjaukset

Vaasan yliopisto Ei Ei

Åbo AkademiSuunnitel-missa

Työsuojelukomitea on käsitellyt asiaa. Suunnitelmissa Työsuojelukomitea on käsitellyt asiaa.

Taulukko 2.5.1 Esteettömyyden huomioiminen korkeakoululiikunnassa.

36

Vastaaja

Onko liikunta-palveluiden es-teettömyydestä tai sen puutteesta ilmoitettu liikun-tapalveluiden verkkosivuilla?

Avoimet vastaukset Miten esteettömyyttä aiotaan parantaa tulevaisuudessa?

Diakonia- ammattikorkeakoulu

Ei Uuden kampuksen yhteydessä huomioon.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Ei

Hämeen ammattikor-keakoulu

Suunnitelmissaverkkosivuilla oleviin tilaku-vauksiin lisätään maininta estettömyydestä

Uusia tiloja rakennettaessa ja vanhoja korjattaessa esteettömyys voidaan huo-mioida entistä paremin ja se on luonnollinen osa suunnitteluprosessia.

Hanken Ei Högskolan har inga egna utrymmen, utan hyr från Unisport

Jyväskylän ammattikor-keakoulu

SuunnitelmissaKorkeakoululiikunnan si-vuille tulee tieto esteettö-myydestä.

Jos puutteita havaitaan, ne korjataan.

Jyväskylän yliopisto Suunnitelmissa Kerromme www-sivuilla Remonttien yhteydessä esteettömyys paranee.

Kajaanin ammattikor-keakoulu

Ei Ei tiedossa.

Karelia-ammattikor-keakoulu

EiKoko Amk:ssa menossa tilojen uudistaminen, joissa esteettömyys on huomi-oitu, omia liikuntatiloja ei ole, joten vukrattujen tilojen kohdalla joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti mitkä ovat esteettömiä.

Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulu

Ei ?

Kymenlaakson ammatti-korkeakoulu

Ei

Lahden ammattikor-keakoulu

Suunnitelmissayhdessä yhteistyökumppa-neiden kanssa

Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa

Mikkelin ammattikor-keakoulu

Ei

Metropolia Ammattikor-keakoulu

SuunnitelmissaKampus muutoksen yhtey-teen on suunnitteilla tiedot-taminen.

Oulun seudun ammatti-korkeakoulu

Suunnitelmissa lisätään nettisivuille

Oulun yliopisto Suunnitelmissa Lisätään nettiin

Rovaniemen ammatti-korkeakoulu

SuunnitelmissaPalveluihin tullaan tekemään kartoitus, jonka pohjalta tiloihin ja resurssoin-tiin lisätään myös esteettömyys eli palveluita tarjotaan eri ryhmille.

Satakunnan ammattikor-keakoulu

SuunnitelmissaKunhan saadaan uusi toi-minta käyntiin.

Taideyliopisto Ei

Rakenteilla uusi kuntosali. Mahdollisesti tulossa kiipeilyseinä. Esteettömyys huomioidaan ylipistossamme yleisellä tasolla ja kulku varmistetaan auto-maattisesti eri tiloihin myös liikuntatiloihin. Liikuntatilat eivät ole poikkeus vaan niihin tiloihin suhtaudutaan kuten muihinkin esim. opetus- ja esitys-tiloihin.

Tampereen ammattikor-keakoulu

Ei

- syksyllä 2013 aloitetaan Unipoli Sport -toiminta, jonka yhteydessä TAM-Kin, TaY:n ja TTY:n yhteinen liikuntatarjonta ja -palvelut siirtyvät yhteiselle nettisivustolle. Tässä yhteydessä on tarkoitus kehittää myös esteettömyystie-dotusta ja kartoittaa mahdo

Tampereen yliopistoTampereen teknillinen yliopisto

Suunnitelmissa Asia lisätään nettisivuille

Turun ammattikorkea-koulu

Suunnitelmissa ilmoittaa verkkosivuilla

Turun yliopisto Ei

Turun yliopisto Ei Esteettömyys aiotaan ottaa huomioon uusia tiloja suunniteltaessa.

Itä-Suomen yliopisto Ei Mahdollisten korjausten yhteydessä.

Unisport SuunnitelmissaTilakohtaiset erityisjärjes-telyt tullaan mainisemaan www-sivuilla

Nykyisten tilojen esteetön saavutettavuus ja tiloissa esteetön liikkuminen tul-laan tarkastamaan ja tarvittaessa tehdään parannustoimenpiteet, mikäli se on mahdollista ilman isoja rakennusteknisiä muutoksia.

Vaasan yliopisto EiMikäli puutteita havaitaan, käydään asioita läpi tilojen omistajan (kaupun-ki) kanssa.

Åbo Akademi Ei En osaa sanoa. Toivottavasti jotain aiotaan tehdä.

37

37

3.1. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat opiskelijat

Aikuisten fyysisen aktiivisuuden viikoittai-nen minimisuositus sisältää kestävyysliikuntaa 2 tuntia 30 minuuttia reippaasti (esim. reipas kä-vely) tai vaihtoehtoisesti 1 tuntia 15 minuuttia rasittavasti (esim. juoksu) sekä lisäksi 2 kertaa viikossa lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävän harjoituksen.6 Suositusten mukaan liikkumista kartoitettiin korkeakouluopiskelijoille suunna-tulla kyselyllä, joka lähetettiin huhtikuun lopussa 2000 yliopistoja amk-opiskelijalle. Kaikki ky-selyyn kutsutut olivat vastanneet vuoden vaih-teessa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Opiskelijabarometri 2012 -kyselyyn (ks. Saari & Kettunen 2012), jonka yhteydessä kerätyt tausta-tiedot oli mahdollista yhdistää opiskelijakyselyn

3. Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhteesta

vastauksiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 718 opis-kelijaa (35,9 %), joista 144 jätti lomakkeen täyttämisen kesken jossain vaiheessa kyselyä. Kyselyn vastauskatoa on oikaistu aineistossa pai-notuksella käyttämällä hyväksi aikaisemman ky-selyn taustatietoja niin, että erityishuomiota on kiinnitetty liikunnan harrastamista koskeviin taustatietoihin.

Kyselyn vastaajajoukko oli hieman valikoitu-nut painottuen enemmän liikuntaa harrastaviin opiskelijoihin, mikä on varsin yleinen sur-vey-tutkimuksen ongelma (kyselyihin vastaa-vat useammin niiden aiheista kiinnostuneet7). Aineistossa vastauskato oikaistaan painotuk-sella, jossa kyselyyn laiskemmin osallistuneet vastaajaryhmät saavat analyyseissä osuuttaan perusjoukossa vastaavan painoarvon.

Opiskelijoille suunnatussa kyselyssä testattiin Suomen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja

Keskeiset tulokset:

Korkeakouluopiskelijoista vajaa kolmannes liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaisesti (31 %) niin, että yliopistosektorilla opiskelijat (34 %) liikkuvat jonkin verran ammattikorkeakouluopiskelijoita paremmin (28 % täyttää kummankin suosituk-sen). Lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijoissa on selkeästi enemmän niitä, joilla kumpikaan osa-alue liikuntasuositukses-ta ei toteudu.

Kyselyyn vastanneista valtaosa (75 %) ilmoitti kuitenkin harrastavansa viikottain kestävyysliikuntaa suositusten mukaan. Vain 5 prosentilla vastaajista täyttyi lihaskunnon suositus ilman kestävyysliikuntasuositusta.

Liikuntasuositusten toteutumisella havaittiin selvä yhteys korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöön.Yli puolet opiskelijoiden liikkumisesta tapahtuu muualla kuin oman korkeakoulun liikuntapalveluissa.

Keskeiset tulokset:

Korkeakouluopiskelijoista vajaa kolmannes liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaisesti (31 %) niin, että yliopistosektorilla opiskelijat (34 %) liikkuvat jonkin verran ammattikorkeakouluopiskelijoita paremmin (28 % täyttää kummankin suo-situksen). Lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijoissa on selkeästi enemmän niitä, joilla kumpikaan osa-alue liikuntasuosituksesta ei toteudu.

Kyselyyn vastanneista valtaosa (75 %) ilmoitti kuitenkin harrastavansa viikottain kestävyysliikuntaa suositusten mukaan. Vain 5 prosentilla vastaajista täyttyi lihas-kunnon suositus ilman kestävyysliikuntasuositusta.

Liikuntasuositusten toteutumisella havaittiin selvä yhteys korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöön.

Yli puolet opiskelijoiden liikkumisesta tapahtuu muualla kuin oman korkeakoulun liikuntapalveluissa.

6. Ks. esim.: liikunnan Käypä hoito -suositus: www.kaypahoito.fi tai UKK-Instituutin Liikuntapiirakka: www.ukkinstituutti.fi 7. Groves, Robert; Presser, Stanley & Dipko, Sarah (2004): The Role of Topic Intrest in Survey Participation Decisions. Public Opinion Quarterly 68:

2-31.

38

terveys -kyselyn liikkumista kartoittavaa mit-taria, jolla on mahdollista erottaa toisistaan vii-kottain harrastetun liikunnan intensiteetti, kokonaismäärä sekä se, monelleko päivälle liik-kuminen jakautuu (mittariin viitataan jatkossa ”AVTK-mittarina”).

Yleinen terveysliikunnan suositus sisältää siis erilliset osa-alueet kestävyys- ja lihaskunto-liikunnan harjoittamiselle. Suosituksen mukaan kestävyyskuntoa tulisi harjoittaa liikkumalla reip-paasti yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa tai liikkumalla rasittavasti yhteensä tunti ja 15 minuuttia viikossa. Lihaskuntosuosituksen mukaan tulisi edellisen lisäksi harjoittaa lihas-kuntoa ja/tai liikehallintaa kehittävää lajia aina-kin kaksi kertaa viikossa. AVTK-tutkimuksen vuoden 2009 aineistossa miehistä 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia liikkui suositusten mu-kaan. Nuorista alle 25-vuotiaista (joihin korkea-kouluopiskelijoita on luontevaa verrata) miehistä 32 ja naisista 18 prosenttia liikkui tulosten mu-kaan terveytensä kannalta riittävästi.

Suomalaisten fyysistä aktiivisuutta kartoit-taneessa tutkimuksessa koulutuspolun mer-kitys liikkuvan elämäntavan omaksumisen selittäjänä myöhemmällä aikuisiällä on todet-tu vahvaksi, vaikka sosioekonomisen aseman vaikutus liikuntakäyttäytymiseen onkin moni-mutkainen kokonaisuus. Korkeasti koulutettu-jen on havaittu eroavan muusta väestöstä muun muassa siinä, että kilpailuhenkisen urheiluhar-rastuneisuuden merkitys myöhemmän aikuisiän liikuntakäyttäytymiseen on heillä pienempi kuin vähemmän koulutetuilla. Korkeasti koulutetuilla myöhemmällä nuoruusiällä opitut liikuntatavat säilyivät puolestaan vahvemmin myöhemmäl-le aikuisiälle.8,9,10 Hyvän korkeakoululiikunnan kansanterveydellinen rooli on siten myös tästä näkökulmasta perusteltu.

Liikuntasuositusten toteutumista korkea-kouluopiskelijoilla tarkastellaan kuviossa 3.1.1, joka kuvaa liikuntasuositusten toteutumis-ta erilaisten taustatekijöiden mukaan. Kaikista opiskelijoista suositukset toteutuvat sekä kes-tävyysliikunnan että lihaskuntoa kohottavan liikunnan osalta vain vajaalla kolmasosalla. Toisaalta myös niitä, joilla kumpikaan suosituk-sista ei toteudu, on ainoastaan noin yksi viidestä opiskelijasta. Yleisimmin opiskelijat harrastavat riittävästi kestävyysliikuntaa mutta kaipaisivat

lisää lihaskuntoa kohottavaa liikuntaa (44 pro-senttia). Hyvin harva vastaaja sen sijaan ilmoitti harrastavansa riittävästi lihaskuntoa kohottavaa liikuntaa ja liian vähän kestävyysliikuntaa (5 prosenttia).

Yliopistossa ja ammattikorkeakoulus-sa opiskelu erottelee opiskelijoita sangen voi-makkaasti liikuntasuositusten toteutumisessa. Yliopisto-opiskelijat toteuttavat selvästi useam-min molemmat suositukset, kun taas ammatti-korkeakouluopiskelijoiden joukossa on peräti 13 prosenttiyksikköä enemmän niitä, jotka ei-vät toteuta kumpaakaan suosituksista. Naisten ja miesten väliset erot jäävät käytännössä hyvin vähäisiksi, ja sukupuolten välinen pieni ero pai-kantuu käytännössä siihen, että miehet toteut-tavat hieman useammin kestävyysliikunnan lisäksi myös lihaskuntoon liittyvät suositukset.

Iän mukaan tarkasteltuna molempien suo-situsten toteutuminen näyttäisi olevan sitä har-vinaisempaa, mitä vanhemmasta vastaajasta on kyse. Yhteys ei ole kuitenkaan aivan lineaarinen, sillä 18-21-vuotiaat toteuttavat molemmat suosi-tukset hieman harvemmin kuin 22-25-vuotiaat. Tutkimuksen nuorin ja vanhin ikäryhmä ovat liikuntatottumuksiltaan sikäli verrannollisia, et-tä heistä melko tarkalleen puolet toteuttaa ai-noastaan kestävyysliikuntaan liittyvät tavoitteet. Toisaalta nuorimmassa ikäryhmässä on kaikkiin muihin ryhmiin verrattuna selvästi harvinaisem-paa se, ettei kumpikaan suosituksista toteudu.

Opiskelijan elämäntilanteen merkityksestä kertoo se, että liikuntasuositukset toteutuvat sel-västi harvemmin lapsiperheellisillä opiskelijoilla. Suurimmat erot ryhmien välillä paikantuvat mo-lemmat suositukset toteuttavien ja toisaalta kum-paakaan suositusta täyttämättömien osuuksiin, joista ensimmäinen on lapsiperheellisillä selväs-ti pienempi ja jälkimmäinen selvästi suurem-pi. Lapsiperheellisyyden ja työssäkäynnin osalta tulosten tulkintaa hankaloittaa se, että monet muut työssäkäyntiin ja perheellisyyteen yhtey-dessä olevat taustatekijät saattavat selittää myös liikunnan määrää. Toisin sanottuna ne, jotka käyvät päätoimisesti töissä ovat todennäköises-ti muutenkin hyvin erilaisessa elämäntilantees-sa kuin ne, jotka eivät työskentele lainkaan. Työssäkäynti piirtää vastaajien välille varsin sel-viä rajaviivoja liikuntasuositusten toteutumises-sa. Sivutoimisesti työskentelevistä molemmat

8. Helakorpi, S; Laitalainen, E & Uutela, A (2009): Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyt-täytyminen ja terveys, kevät 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 7/2010. Helsinki 2010.

9. Mäkinen, T; Borodulin, Ka, Tammelin, T; Rahkonen, O, Laatikainen, T & Prättälä, R (2010):The effects of adolescence sports and exercise on adult-hood leisure-time physical activity in educational groups. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2010: 7:27.

10. Mäkinen, T (2010): Trends and Explanations for Socioeconomic Differences in Physical Activity. National Institute for Health and Welfare = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 41/2010

39

39

liikuntasuositukset täyttää jopa runsaat kaksi viidestä, kun päätoimisesti työskentelevillä suo-situkset toteutuvat vain yhdellä neljästä opis-kelijasta. Erot molempien liikuntasuositusten toteutumattomuudessa ovat jälleen pienempiä kuin ainoastaan jommankumman suosituksen täyttävien osuudessa. Mielenkiintoista on, että ei-työssäkäyvät muistuttavat liikuntaprofiililtaan hyvin paljon päätoimisesti työskenteleviä.

Korkeakoulun liikuntapalvelujen aktiivi-nen käyttäminen on odotetusti yhteydessä lii-kuntasuositusten toteutumiseen. Vastauksissa palveluja lähes koko ajan ja epäsäännöllises-ti käyttäneet eivät juuri erotu toisistaan – heistä suositukset täyttää noin kaksi viidestä – mut-ta selvästi heikompi tilanne on niillä, jotka eivät käytä palveluja nyt mutta ovat joskus käyttäneet,

ja niillä, jotka eivät ole käyttäneet palveluja kos-kaan. Huomattavaa on esimerkiksi, että palvelu-ja edes epäsäännöllisesti käyttäneistä kumpikin suositus jää uupumaan vain kuudelta prosen-tilta mutta palveluja koskaan käyttämättömien joukossa vastaavan ryhmän osuus on jopa 28 prosenttia.

Yhteys liikuntapalveluiden käyttämisen sekä liikuntasuositusten toteutumisen välillä on varsin intuitiivinen, vaikka se ei suoranaisesti jaa vastaa-jia yksiselitteisesti liikkuviin ja liikkumattomiin, sillä opiskelijoista suuri osa liikkuu muuten aktii-visesti. Kuviossa 3.1.2 on esitetty kyselyn tulok-set liikunnan pääasiallisen järjestäjätahon osalta. Valtaosa (80 prosenttia) vastaajista ilmoitti liik-kuvansa ensisijaisesti omatoimisesti ja noin kol-mas omatoimisesti ryhmässä. Vastausjakauma

Kuvio 3.1.1. Liikuntasuositusten toteutuminen korkeakouluopiskelijoilla taustatekijöiden mu-kaan, % (n = 465–490). Tähdellä merkityt ovat tilastollisesti merkitseviä: *p<0,001 **p<0,01 (chi2).

40

ei suoranaisesti ota kantaa korkeakoululiikun-nan palveluiden käyttöön muuten kuin siinä, että ensisijaisena liikkumisen järjestäjänä kor-keakoululiikunnan mainitse noin joka neljäs opiskelijavastaaja. Osa vastaajista on tosin saat-tanut ymmärtää omatoimisen liikkumisen si-sältävän korkeakoulun kuntosalilla itsenäisesti treenaamisen ja pitänyt liikuntapalveluja erityi-sesti ohjattuina liikuntavuoroina, joten tuloksiin sisältyy tältä osin epävarmuutta.

3.2. Opiskelijoiden liikkujatyyppejä ja niiden yhteys muihin tekijöihinKarkeasti ottaen riittävä liikkumisen aktiivisuus on mahdollista palauttaa kahteen tekijään: 1) motivaatioon ja 2) mahdollisuuksiin. Opiskelija, jolla ei ole riittävästi aikaa liikkua (perheeltä, työssäkäynniltä tai opiskelulta), taloudellisia re-sursseja (liikuntamaksut, kalliit välineet) tai jolla on riittämätön terveys, tuskin liikkuu terveyten-sä kannalta riittävästi, vaikka motivaatio olisikin kunnossa. Vastaavasti mitkään liikunnan ulkoiset edellytykset (ajankäyttöön, liikuntatiloihin, työs-säkäyntiin liittyvät) tuskin edistävät opiskelijan

liikkumista, jos tämä ei itse pidä sitä tärkeänä. Tässä osiossa käsitellään liikuntasuositusten to-teutumista siitä näkökulmasta, että opiskelijoi-den liikuntaharrastuksille antamat merkitykset vaihtelevat.

Hyvä lähtökohta tarkastelulle on opis-kelijakyselyn vastaajien kokemus liikunnan harrastamisen mahdollisuuksista. Kyselyssä opiskelijoilta kysyttiin, kokevatko he pystyvänsä harrastamaan liikuntaa niin paljon kuin haluai-sivat. Huomionarvoista on, että väittämä ei erot-tele vastaajia vielä sen mukaan, pitävätkö nämä liikunnan harrastamista tärkeänä. Kuviossa 3.2.1 on tarkasteltu liikuntasuositusten toteutumis-ta opiskelijan kokemuksen mukaan. Vastaajista, jotka kokivat pystyvänsä harrastamaan liikun-taa mielestään niin paljon kuin haluavat, noin 41 prosenttia liikkuu suositusten mukaan ja noin 80 prosenttia harrastaa riittävästi kestävyyslii-kuntaa. Suositusten mukaan liikkuvien osuus on noin 1,6-kertainen verrattuna niihin opiske-lijoihin, jotka syystä tai toisesta kokevat, etteivät pysty harrastamaan liikuntaa niin paljon kuin haluaisivat.

Suoraviivainen tulkinta tulokselle olisi, et-tä liikunnan edellytysten parantaminen tasol-le, jossa opiskelijoilla olisi mahdollisuus liikkua

Kuvio 3.1.2 Minkä yhteisön järjestämään liikuntaan vastaajat osallistuvat?

41

41

haluamassaan määrin, nostaisi suositusten mu-kaan liikkuvien osuutta noin kymmenellä pro-senttiyksiköllä. Osa taustatekijöistä on tietenkin luonteeltaan sellaisia, joihin ei hallinnollisilla toi-menpiteillä voida vaikuttaa. Opiskelija ei esimer-kiksi koe pystyvänsä liikkumaan tarpeeksi, jos hänellä on aikaa vievä työ ja intensiivinen opin-tojakso tai vaikkapa perhe, jolloin käytännön toi-menpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin rajalliset.

Kuviossa 3.2.2 on eroteltu vastaajien ko-kemuksia syistä, miksi he eivät koe pysty-vänsä harrastamaan niin paljon liikuntaa kuin haluaisivat. Ylivoimaisesti yleisimmäksi

syyksi aineistosta nousi opiskelulta liikenevän ajan riittämättömyys, jonka syynä mainitsi noin 43 prosenttia vastaajista (kysymystä ei rajattu vain edellisen kohdan “ei koe pystyvänsä” -vas-taajiin vaan jakauma kuvaa kaikkia kyselyyn vastanneita). Toiseksi yleisimpänä syynä aineis-tossa esiintyvät tasavahvasti perheeseen tai työs-säkäyntiin liittyvä ajanpuute sekä toimeentuloon palautuvat syyt, joita mainitsi noin joka viides vastaaja. Huomattavaa on myös, että vastaajista varsin harva (noin joka kymmenes) piti tärkeänä syynä liikkumattomuuteen liikuntatilojen heik-koa saavutettavuutta (tai piti harrastusmahdolli-suuksia muuten huonoina).

Keskeiset tulokset:

Opiskelijat, jotka kokevat pystyvänsä liikkumaan niin paljon kuin haluaisivat, liik-kuvat merkittävästi aktiivisemmin kuin ne, jotka kokevat mahdollisuutensa liikkua rajoitetuiksi

Aineistossa merkittävin vähäistä liikuntaa ennustava tekijä paikantuu kuitenkin opiskelijan motivaatioon, aikaisempiin huonoihin kokemuksiin liikunnasta tai heik-koon peruskuntoon, jotka esiintyivät usein samoilla vastaajilla.

Yksittäisistä liikuntalajeista tärkeimpänä pidetään kuntosalia, jota myös terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat pitävät keskimäärin tärkeimpänä.

Yleisimpinä syinä oman korkeakoulun liikuntapalveluiden käyttämättömyyteen pi-detään aikataulullisia syitä, heikkoa motivaatiota sekä kolmantena liikuntatilojen hankalaa sijaintia.

Kuvio 3.2.1 Liikuntasuositusten toteutuminen opiskelijakyselyssä sen mukaan, kokeeko opis-kelija pystyvänsä harrastamaan niin paljon liikuntaa kuin haluaisi. (vastaajista 7,5 % ei osannut ottaa väitteeseen kantaa). Eta²~0,20

25,1 46,2 3,6 25,1

40,65,939,1 14,4

42

Kuviossa on myös eritelty liikuntasuositus-ten mukaan riittävästi liikkuvien osuus kunkin vastausvaihtoehdon valinneiden joukossa (vas-taaja sai valita tarvittaessa useamman vaihtoeh-don). Vaikka tämä estimaatti on varsin epätarkka pienimmissä vastausluokissa, on sillä mahdol-lista tunnistaa liikkumattomuuden syistä kaik-kein vaikuttavimmat tekijät. Huomionarvoista on esimerkiksi se, että työnteon vuoksi ajan-puutetta kokevista liikuntasuositusten mukaan liikkuu kuitenkin noin joka kolmas. Vastaavasti suositusten kannalta suurin merkitys näyttää olevan huonolla motivaatiolla, aikaisemmilla huonoilla kokemuksilla (tämän osalta tulos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä pienen vas-taajamäärän vuoksi) sekä heikolla peruskunnol-la. Näitä syitä maininneista suositusten mukaan liikkuu vain joka kymmenes vastaaja.

Liikuntamahdollisuuksiinsa tyytyväisistä opiskelijoista noin 40 prosenttia liikkuu suosi-tusten mukaan. Tarkasteltaessa vastaajien mai-nitsemien syiden ja riittämättömän liikunnan välistä yhteyttä monimuuttujamenetelmien11

avulla, voidaan sanoa, että kaikkein vahvim-min suositusten mukaisen liikkumisen toteu-tumattomuutta selittävät 1) vastaajan kokemus huonosta peruskunnosta, 2) heikko motivaatio ja 3) perheeltä tai opiskelulta liikenemätön ai-ka. Aikaisempien huonojen kokemusten keski-määräinen vaikutus on samaa suuruusluokkaa heikon motivaation kokemisen kanssa, mutta vaihtoehdon valinneiden pieni vastaajamäärä ei mahdollista luotettavaa tilastollista päättelyä.

Mielenkiintoisia tuloksista tekee se, ettei-vät opiskelijan kokemukset harrastamiseen riit-tämättömästä toimeentulosta tai työssäkäynnin vuoksi riittämättömästä ajasta merkittäväs-ti selittäneet liikuntasuositusten toteutumista. Kuitenkin on myös selvää, että eri selitystekijöi-den vaikuttaessa samanaikaisesti myös sillä on väliä, mitkä tekijät esiintyvät opiskelijoilla usein yhdessä. Sosiaalitutkimuksessa esiintyy usein ti-lanteita, joissa kahden muuttujan A ja B välinen kausaalisuussuhde on epäsuora ja ilmenee jon-kin kolmannen tekijän C kautta niin, että se selit-tää sekä A:ta ja B:tä.

Kuvio 3.2.2 Vastaajien yleisimmät syyt sille, miksi he eivät koe voivansa harrastaa liikuntaa niin paljon kuin haluaisivat

11. Aineistolle ajettiin logistinen regressiomalli, jossa dikotomisena selitettävänä muuttujana oli suositusten mukainen liikkuminen. Mallin selittäviksi muuttujiksi valittiin kuviossa 3.2.2 esitettyjen liikkumattomuuden syiden patteri, jolloin oli mahdollista tutkia eri tekijöiden samanaikaista vaikutusta. Mallissa vaille tilastollista merkitsevyyttä jäivät “kokemus työstä riittämättömästä ajasta”, “aikaisemmat huonot kokemukset”, “toimeentuloon liittyvät syyt” sekä “heikot liikuntamahdollisuudet”. Mallin selitysastetta kuvaava Nagelkerken Pseudo-R²-luku sai arvon 0,138.

43

43

Taulukossa 3.2.1 on esitetty opiskelijan riit-tämätöntä liikuntaa selittävien tekijöiden kes-kinäisiä suhteita korrelaatiotarkastelulla, jossa ylimpänä on esitetty niiden selitystekijöiden yhdistelmiä, jotka esiintyvät aineistossa useim-min yhdessä (tai joista kumpaakaan ei valita). Erityisesti ajanpuutteesta kärsiminen tuntuu olevan liikkumattomuutta itsenäisesti selittävä ilmiö, sillä opiskelijat, jotka kokevat ajan löytä-misen opiskelulta vaikeaksi ovat usein myös nii-tä, jotka eivät koe löytävänsä aikaa liikunnalle työssäkäynniltä. Tämä on tietenkin siinä mie-lessä hyvin johdonmukaista, että ajanpuutteen vuoksi riittämättömästi liikkuvat ovat toden-näköisimmin niitä, joilla aikataululliset paineet ovat kovimpia myös muilla elämänalueilla.

Tarkastelusta huomataan, että myös heikko motivaatio, huono peruskunto sekä aikaisem-mat huonot kokemukset esiintyvät usein yhdes-sä. Nämä ovat kaikki omalla tavallaan tekijöitä, jotka nostavat liikkumisen aloittamisen kynnystä ja liittyvät siten vahvasti toisiinsa.

Myönteistä motivaatiota liikuntaan voi-daan käsitellä suositusten toteutumista selit-tävällä tarkastelulla. Kuviossa 3.2.3 on esitetty yksittäisten väittämien jakaumien lisäksi käy-rä, joka kuvaa liikuntasuositukset toteuttavien osuutta vastausvaihtoehdon valinneiden jou-kossa. Yksittäiset väittämät on esitetty kuviossa

suositukset toteuttavien osuuden mukaan laske-vassa järjestyksessä. Lisäksi on tärkeää tiedostaa, että kaikki erot suositusten mukaan liikkumises-sa eivät ole tilastollisesti merkitseviä.12 Kuviossa tilastollisesti merkitsevät positiiviset yhteydet (voidaan siis tilastollisella varmuudella sanoa, et-tä tämä ryhmä liikkuu keskimääräistä useammin suositusten mukaan) on merkitty vihreällä ja ne-gatiiviset (tilastollisesti merkitsevä keskimääräis-tä heikompi suositusten mukainen liikkuminen) puolestaan punaisella. Sinisellä merkittyjä lii-kunnan motivaatioväittämiä valinneiden liikku-minen on vastaavasti joko keskitasoista tai niihin liittyvä vastaajamäärä on liian pieni tilastollisten päätelmien tekemiseksi. Motivaatioväittämien laskeva järjestys suositusten mukaisen liikku-misen suhteen antaa toki suuntaa-antavasti viit-teitä mahdollisista yhteyksistä yhdessä kuvaajan kanssa, mutta tulkinnat jäävät näiltä osin lukijan vastuulle.

Erot korkeakoululiikunnan palveluiden käytössä ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoilla

Korkeakoululiikunnan palveluiden käyttö on yliopisto-opiskelijoilla huomattavasti yleisem-pää kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Tätä selittänee ainakin osin se, että yliopisto-jen opiskelijamäärä on pääasissa suurempi kuin

Yhdessä esiintyvä vastausvaihtoehtopari Korrelaatio (Pearsonin)

Vaikeaa löytää aikaa opiskelulta & Vaikeaa löytää aikaa työssäkäynniltä 0,373

Huono peruskunto & Aikaisemmat huonot kokemukset 0,263

Huono peruskunto & Heikko motivaatio 0,202

Heikko motivaatio & Aikaisemmat huonot kokemukset 0,174

Liikuntamahdollisuudet heikot & Aikaisemmat huonot kokemukset 0,167

Liikuntamahdollisuudet heikot & Toimeentuloon liittyvät syyt 0,120

Vaikeaa löytää aikaa perheeltä & Vaikeaa löytää aikaa opiskelulta 0,119

Taulukko 3.2.1 Liikkumattomuuden syiden välisiä yhteyksiä. Mitkä syyt esiintyvät useimmin yhdessä, laskeva järjestys muuttujaparin Pearson -korrelaation mukaan

*Kaikki raportoidut korrelaatiot tilastollisesti merkitseviä

12. Tilastollinen merkitsevyys palautuu osittain vastaajamäärään, mutta voimakkaat tilastolliset yhteydet voidaan osoittaa merkitseviksi myös pienemmissä vastaajaluokissa (esimerkiksi luokassa “Pidän harjoittelusta”).

44

Pidän harjoittelusta*

Liikunta vahvistaa lihaksiani*

Liikunta tekee minusta parem

man

näköisen

Pidän liikkumisesta*

Haluan pysyä hyvässä kunnossa*

Pidän joukkueessa olemisesta

Minulle tulee liikunnasta

virkeämpi olo

Nautin kilpailem

isesta

Liikunta saa minut rentoutum

aan

Liikunta on terveellistä

Liikunta antaa mahdollisuuden

itseni ilmaisuun

Liikunnassa tapaan kavereitani

Haluan liikunnasta itselleni

kilpailu-uran

Liikunnan kautta tutustuu uusiin ihm

isiin

Liikkuessa pääsen nauttimaan

luonnosta*

Liikunta laihduttaa*

Pidän yksin liikkumisesta

Lähipiirini haluaa minun liikkuvan

Haluan olla suosittu

ammattikorkeakouluissa ja tällöin niiden on hel-pompi tarjota korkeatasoisia ja monipuolisia lii-kuntapalveluja. Ammattikorkeakoulujen osalta liikuntapalveluiden järjestämistä hankaloittaa usein myös hajanainen kampusrakenne, joka ja-kautuu pieniin toimipisteisiin eri paikkakunnil-la. Myös monilla yliopistoilla on erityisyksiköitä toisilla paikkakunnilla, mutta niiden opiskelijat edustavat yleensä vain pientä osaa koko yliopis-ton opiskelijoista.

Ammattikorkeakouluvastaajista noin kak-si kolmesta ilmoittaa, ettei ole kertaakaan opiskelujensa aikana käyttänyt korkeakoululii-kunnan palveluita, kun taas yliopistovastaajista noin 60 prosenttia ilmoittaa käyttäneensä nii-tä ainakin joskus. Kyselyyn vastanneet palve-luita käyttävät yliopisto-opiskelijat ilmoittavat myös käyttävänsä niitä merkittävästi useam-min kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. Noin joka kolmas yliopistovastaaja kertoo käyttä-vänsä palveluita viikoittain. Tuloksiin liittyy to-ki erityisesti ammattikorkeakoulujen osalta

epävarmuutta, sillä opiskelijakyselyn ulkopuolel-le jäi neljä ammattikorkeakoulua, joista tutkijoil-le ei toimitettu tutkimusotosta.

Studentialle on tosi helppo tulla liik-kumaan koulupäivän lomassa tai sen jälkeen. Paljon eri vaihtoehtoja ja monipuolista!

Nainen, 19, Itä-Suomen yliopisto

Pidän enemmän itsenäisestä ulkoliikunnasta.

Nainen, 20, Savonia-ammattikorkeakoulu

Syyt olla käyttämättä korkeakoululiikunnan palveluita

Kyselyssä tiedusteltiin liikkumisen ja liikkumat-tomuuden syiden ohella erikseen syitä oman korkeakoulun tarjoamien liikuntapalveluiden käyttämättömyydelle. Liikuntapalveluiden käyt-tämättömyyden syitä tarkasteltiin kysymyksellä, jossa vastaaja sai ilmoittaa käyttämättömyydelle

Kuvio 3.2.3 Liikunnan motivaatiot: Liikunnan motivaatiota kuvaavien väittämien jakaumat (vasen akseli) sekä osuus väittämän valinneista, jotka liikkuvat suositusten mukaan (oikea akseli, kovarianssikorjattu estimaatti). Värikoodi: Vihreä merkitsee positiivista ja punainen negatiivista tilastollisesti merkitsevää yhteyttä suositusten mukaan liikkumiselle.

45

45

ensisijaisen sekä tarvittaessa toissijaisen syyn. Kysymyksen vastausjakauma on esitetty kuviossa 3.2.6a sekä tiivistettynä kuviossa 3.2.6b (kuvion a jakauma tiivistettynä opiskelijaan ja liikuntapal-veluihin paikantuviin syihin).

Vastaajien yleisimmin mainitsema syy ol-la käyttämättä oman korkeakoululiikunnan pal-veluita oli liikkumiseen liikenevän ajan puute opinnoista tai työssäkäynnistä. Aikataululliset syyt palveluiden käyttämättömyydelle ensisijai-seksi syyksi mainitsi noin joka kuudes vastaaja. Toinen aineistossa varsin yleinen selitys oli lii-kuntatilojen hankala sijainti, joka koski erityises-ti niitä vastaajia, joiden vakituinen asuinpaikka oli muualla kuin kampuspaikkakunnalla.

Yliopistoliikunnan ”kesäkausi” on vä-hän harmillinen, kun se kestää vain puolitoista kuukautta toukokuun

alusta kesäkuun puoliväliin. 15 eu-ron hinta tuntuu siihen nähden vähän suurelta, kun kuitenkin lähes koko kesäloman ajan pitää keksiä muita liikuntatapoja.

Mies, 19, Aalto-yliopisto

En tiedä, mitä opiskelijaliikunta mah-dollisuuksia kampuksellani on tai miten niitä voi hyödyntää, missä si-jaitsevat tai onko niitä edes olemas-sa.


Kuviossa 3.2.6b edellä esitetyt syyt on pyrit-ty luokittelemaan niin, että ne on mahdollista palauttaa joko opiskelijaan itseensä (aikataulut, motivaatio, liikkuu muualla) tai liikuntapalvelui-hin (hinta, tilojen kunto tai sijainti, ruuhkaisuus).

Kuvio 3.2.4 Korkeakoululiikunnan palveluiden käyttötiheys ammattikorkeakouluja yliopis-to-opiskelijoilla. Korkeakoulusektorien välinen ero tilastollisesti merkitsevä Chi²-testin arvolla 40,6; p < 0,001.

Kuvio 3.2.5 Kuinka paljon vastaaja on hyödyntänyt korkeakoululiikunnan palveluita opiskeluai-kanaan. Korkeakoulujen välinen ero tilastollisesti merkitsevä Chi²-testin arvolla 43,2; p < 0,001.

46

Kuvio 3.2.6a Vastaajan ensisijainen/toissijainen syy olla käyttämättä korkeakoululiikunnan palveluita

Kuvio 3.2.6b Syyt olla käyttämättä korkeakoululiikunnan palveluita paikannettuna opiskelijas-ta itsestään sekä liikuntapalveluiden järjestämisestä johtuviin tekijöihin

47

47

Luokittelu on väistämättä karkea ja tiivistää olen-naista informaatiota kenties liikaakin, mutta yleisesti sen perusteella voidaan todeta, että yli puolet vastaajista koki palveluiden käyttämättö-myyden ensisijaisen syyn paikantuvan tavalla tai toisella vastaajaan itseensä, kun taas liikuntapal-veluiden toteutukseen palautuvia syitä korosti ensisijaisesti noin joka kolmas vastaaja.

[Minulla on] paremmat treenaus-mahdollisuudet aikojen puolesta kuntosalilla kuin vain jos käyttäisin korkeakouluvuoroja. Lisäksi muita la-jeja ei ole vaihtoehdoissa, joten niitä harrastan muuta kautta. Nainen, Oulun yliopisto, 29

Suosituimmat ryhmäliikuntatun-nit aina täynnä, mikä hankaloit-taa liikkumisen aikatauluttamista. Sulkapallovuoroja vois olla enemmän, ja 8 euroa/vuoro on liikaa.

Nainen, 21, JAMK

Mitä lajeja paljon tai vähän liikkuvat pitävät tärkeinä?

Liikkumisen motivaatiota koskevissa tarkaste-luissa voi olla hyödyllistä tarkastella eri lajien tärkeänä pitämistä sen mukaan, kuinka suuri osa lajien harrastajista toteuttaa liikuntasuositukset. Tällä tavoin on mahdollista tunnistaa sellaisia lii-kuntalajeja, jotka ovat tärkeitä terveytensä kan-nalta riittävästi ja toisaalta liian vähän liikkuville. Opiskelijakyselyssä kartoitettiin yhteensä 16 lii-kuntalajin tai liikuntapalvelun tärkeänä pitämis-tä kysymyspatterilla, jossa opiskelija sai kunkin lajin kohdalla ottaa kantaa siihen, kuinka tär-keäksi hän kokee kyseisen lajin tarjoamisen osa-na korkeakoululiikunnan palveluita. Vastaajan käytössä oli viisiportainen asteikko, jonka ääri-päät oli ankkuroitu niin, että 1 merkitsi “ei lain-kaan tärkeää” ja 5 “hyvin tärkeää”.

Lajien tärkeäksi kokemista käsittelevän kysy-mysmoduulin tulokset on esitetty keskiarvopro-fiilina terveysliikunnan suosituksen toteutumisen mukaisissa ryhmissä niin, että lajien ja palvelui-den järjestys on vastaajien kokonaiskeskiarvon mukaan laskeva (kuvio 3.2.7). Kyselyyn vas-tanneet pitivät kuntosalin tarjoamista kaikkein

tärkeimpänä ja vastaavasti sarjatoimintaa ja yleisurheilua vähiten tärkeinä liikuntapalveluina. Kuviossa 3.2.7 on lisäksi raportoitu kunkin la-jin kohdalla ryhmäkeskiarvon eron tilastollinen merkitsevyys13, joka kertoo, eroaako yksikään neljästä terveysliikuntasuositusten toteutumisen mukaan määritellystä ryhmästä merkitsevästi jostain toisesta ryhmästä.

Keskiarvotarkastelusta nousee esiin muuta-mia kiinnostavia havaintoja: Ensinnäkin näyt-tää siltä, että terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat pitävät kuntosalin tarjoamista vähem-män tärkeänä kuin riittävästi liikkuvat, mikä pi-tää paikkansa myös lajikokeilujen sekä avoimien palloiluvuorojen osalta. Venyttelyä pitivät puo-lestaan tärkeimpänä ne vastaajat, joilla täyttyy vain kestävyyskunnon suositus, ja vähiten tär-keänä puolestaan ne, joilla täyttyy ainoastaan lihaskuntosuositus.

Seuraavassa on esitetty joitakin opiskelija-kyselyyn vastanneiden näkemyksiä siitä, miten korkeakoululiikunta voisi parantaa lajitarjon-taansa. Opiskelijakyselyn perusteella voidaan sanoa, että opiskelijat menevät yhden tai useam-man suosikkilajinsa perässä mieluummin liik-kumaan yksityiselle puolelle kuin harrastavat joitain muita lajeja, joita korkeakoululiikun-ta sattuu tarjoamaan. Uuden lajin aloittamisen kynnys on erityisen korkea silloin, kun lajin pii-rissä harrastavat muut opiskelijat ovat pitkälle edistyneitä eikä aloittelijoille ole tarjota omia lii-kuntakertoja. Joukkuepeleissä on toki myös sel-vää, että kiinnostusta lajiin on löydyttävä myös riittävästi muilta opiskelijoilta, jotta erillisen pal-loiluvuoron järjestäminen olisi mielekästä.

Kaipaisin suurempia ryhmäkoko-ja yoga-tunneille. Kävisin mielelläni ryhmäliikuntatunneilla enemmänkin, mutta aikataulut sopivat usein huo-nosti yhteen luentojen kanssa.

Nainen, 20, Åbo Akademi

Pallopeleissä voisi olla naisten vuo-rot erikseen. Kynnys lähteä kokeile-maan vaikka koripalloa tai sählyä on aika korkea, jos koko porukka on vain täynnä miehiä, jotka ovat harrasta-neet lajia koko pienen ikänsä.


13. Yksisuuntainen ANOVA

48

Joskus ryhmäliikuntatuntien taso ei ole aivan toivottu. Olisi myös mah-tavaa saada kunnon levypainot tai painavampia puntteja riittävästi ryh-mäliikunnan käyttöön. Myös enem-män tilaa ja tuntivaihtoehtoja voisi olla. Punttisali on myös välillä ihan liian täynnä.

Mies, 20, Turun yliopisto

Kaipaisin tanssitunteja lisää meille, jotka eivät niin salilla käynnistä välitä. Yksityisiltä yrityksiltä saa laajemmat vaihtoehdot eri tanssilajeille ja enem-män eri tasoja. Varsinkin määrässä olisi parantamista - käyn 6:na päivänä viikossa tanssimassa.

Nainen, 22, Haaga-Helia

Kuvio 3.2.7 Mitä lajeja riittävästi/riittämättömästi (terveysliikuntasuosituksen täyttymisen mukaan) liikkuvat pitävät tärkeinä. Keskiarvokuvaaja laskevassa järjestyksessä (kaikki vastaajat). *Tilastollisesti merkitsevä ero 0,1-tasolla

Kuvio 3.2.8 Korkeakoululiikunnan palveluiden käyttö opintojen eri vaiheissa (yo ja amk vastaa-jat yhdessä)

44,2

43,6

35,3 31,4 33,3

38,617,9

6,3 49,5

49

49

UEFin Kuopion kampuksen kuntosa-lin laitekokoelma kaipaisi hieman täy-dennystä ja/tai laajentamista.


Kuviossa 3.2.8 on lisäksi tarkasteltu liikunta-palveluiden käyttöä opintojen eri vaiheissa. Tarkastelussa opintojen alkuvaiheeksi katsotaan kuviossa ammattikorkeakouluopiskelijoiden en-simmäinen ja yliopisto-opiskelijoilla kaksi en-simmäistä vuotta opintojen aloittamisvuodesta. Loppuvaiheen opiskelijoita ovat puolestaan opis-kelijat, jotka ilmoitavat kyselyssä valmistuvansa seuraavan 1½ vuoden sisällä. Muut opiskelijat on luokiteltu opintojen keskivaiheeseen. Kuviosta havaitaan, että valmistumisvaiheen opiskeli-joista vain joka kolmannella ei ole lainkaan ko-kemusta korkeakoululiikunnan palveluiden käytöstä. Kyselyhetkellä aktiivisimpia liikkujia ovat opintojensa alku- tai keskivaiheessa olevat. Alkuvaiheen vastaajista noin puolet ilmoittaa, et-tei ole koskaan käyttänyt liikuntapalveluita.

3.3. Opiskelijoiden päivittäinen istuminen14

Istumisen terveysriskeihin on viime aikoina he-rätty Suomessa ja maailmalla.15 Tutkijat ovat havahtuneet siihen, että liikkumisen lisäksi on kansanterveydellisen tutkimustiedon kannalta tärkeää mitata liikkumattomuutta. Päivittäisellä istumisen kokonaismäärällä on havaittu ole-van yhteys kuolleisuuteen, joka on riippumaton liikunnan harrastamisesta ja fyysisestä aktii-visuudesta.16 Kansainvälisissä aikuisväestön ter-veyskäyttäytymistä kartoittavissa tutkimuksissa aikuisväestön päivittäisen istumisen keskiarvo on liikkunut 9-10 tunnin välillä.17,18

Suomessa aikuisväestölle suunnatuissa ter-veyskyselyissä on havaittu nuorten aikuisten (24-34-vuotiaat) osalta, että naiset istuvat päi-vässä noin 7,3 tuntia ja miehet noin 8,3 tuntia. Toisissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, joiden mukaan suomalaisista naisista 46 prosenttia ja

Keskeiset tulokset:

Kyselyn perusteella korkeakouluopiskelijoiden päivittäinen istuminen ylittää aikuis-väestön päivittäisen keskiarvon noin tunnilla, vaikka itseraportointiin perustuvan mittarin luotettavuuteen on suhtauduttava varauksella.

Kyselyn mediaaniopiskelija istuu päivässä noin 9-10 tuntia.

Keskeinen syy suureen päivittäiseen istumisen tuntimäärään on se, että opiskelu on suurelta osin istumista luennoilla, tietokoneen tai tenttikirjan ääressä. Opiskelun ohella huomattava osa opiskelijoista istuu päivittäin töissä.

Riskiryhmään kuuluvat erityisesti sellaiset opiskelijat, jotka käyvät opintojensa ohes-sa töissä ja jotka joutuvat päivittäin liikkumaan asuinpaikasta kampukselle tai töihin ainakin puoli tuntia suuntaansa.

Liikuntaharrastuksen ja istumisen välinen yhteys paikantuu pitkälti opiskelijan va-paa-aikaan. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat käyttävät vapaa-ajalla vähem-män aikaa tietokoneen ääressä.

Työssäkäyvät opiskelijat kompensoivat istuttuja tunteja muita useammin harjoitta-malla lihaskuntoaan.

14. Lisättäköön, että luvun hengen mukaan tähän lukuun tehdyt tarkastelut tutkija on toteuttanut työpisteen äärellä seisten.15. Ks. esim. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön

julkaisuja 2013:10.16. Katzmarzyk, P. T., Church, T. S., Craig, C. L., & Bouchard, C. (2009). Sitting time and mortality from all causes, cardiovascular disease, and cancer. Med

Sci Sports Exerc, 41(5), 998-1005.17. Miller, R., & Brown, W. (2004). Steps and sitting in a working population. International journal of behavioral medicine, 11(4), 219-224.18. Owen, N., Bauman, A., & Brown, W. (2009). Too much sitting: a novel and important predictor of chronic disease risk?. British journal of sports me-

dicine, 43(2), 81-83.

50

miehistä 51 prosenttia istuu päivittäin vähintään 6 tuntia.19

Eri tutkimuksissa saadut luvut eivät kui-tenkaan aina ole täysin vertailukelpoisia, sillä istumista mitataan usein itseraportointiin perus-tuvilla mittareilla, jolloin mittausvirheen osuus tuloksissa vaihtelee (itseraportoituun istumi-sen arviointiin on suhtauduttu usein varauksel-la; ks. esim. Kärki 201220). Mittaustulokset ovat luotettavampia sellaisissa tutkimusasetelmissa, joissa tutkittavia pyydetään seuraamaan omaa toimintaansa vaikkapa seurantapäiväkirjan tai vastaavan avulla, sillä viikottaista keskimääräis-tä toimintaa on suoralta kädeltä vaikea arvioida luotettavasti.

Korkeakouluopiskelijoiden voidaan katsoa nuoresta iästään huolimatta kuuluvan istumisen osalta erityiseen riskiryhmään, sillä opiskelijoi-den päivittäisestä toiminnasta huomattava osa kuluu erilaisissa opetustilanteissa, joihin osal-listuminen tarkoittaa käytännössä istumista. Tämän lisäksi opiskelijoista suuri osa (noin puo-let) käy opintojen ohessa töissä,21 joten vuoro-kaudessa opiskelijoille kertyy helposti istumista useista eri lähteistä.

Tuloksia tarkasteltaessa käy kuitenkin sel-väksi, että vastaajat ovat kyselyä täyttäessään arvioineet viikottaisen istumisensa kokonais-määrän joissain määrin yläkanttiin, sillä keski-määrin vuorokaudessa istuttuja tunteja kertyy tulosten mukaan noin 10½ tuntia. Itsearvioinnin tekee vastaajille todennäköisesti vaikeaksi se, et-tä opiskelijan päiväohjelma vaihtelee viikon aika-na enemmän kuin muulla väestöllä: opiskelu ja työssäkäynti saattavat vuorotella hyvinkin epä-säännöllisesti. Tuloksia ei siten kannata suoraan verrata muulle aikuisväestölle suunnattujen ky-selyjen tuloksiin ilman esitettyjä varauksia.

Liikuntabarometrin opiskelijoille suun-natussa kyselyssä päivittäisen istumisen mää-rää mitattiin itseraportointiin perustuvalla mittarilla, jossa päivittäinen kokonaisistumi-nen on jaettavissa töissä, opiskelussa, vapaa-ajal-la ja kulkuvälineissä tapahtuvaan istumiseen. Kysymysmuotoilu on poimittu lähes sellaisenaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteutta-masta FINRISKI-tutkimuksesta (2012), jota on muokattu lisäämällä kysymyspatteriin luennoil-la opiskellessa tapahtuva päivittäinen istuminen.

Kuviossa 3.3.1 Istumisen kokonaismäärän jakautuminen opiskelija-aineistossa eri istumismuo-doissa (luennoilla, töissä, vapaa-ajalla, kulkuvälineissä)

19. Vaarantaako istuminen terveytesi?” Suomen Lääkärilehti 2010;65(39):3108–310920. Kärki, Anja (2012): DAILY SEDENTARY TIME AND RISK OF CARDIOVASCULAR DISEASE: THE NATIONAL FINRISK 2002 STUDY. Tampereen

yliopisto, Lääketieteen yksikkö21. Saari, J. Mikkonen. J. & Vieno, A. (2013): Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle. Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikainen työssäkäynti ja tulevai-

suusodotukset. TYÖPOLIITTINEN AIKAKAUSKIRJA, 44.

51

51

Kuviossa 3.3.1 on esitetty päivittäisen istumi-sen kokonaismäärän jakautuminen eri lähteisiin. Kuvion käyrä kuvaa opiskelijoiden suhteellis-ta osuutta kussakin istumisen kokonaismäärän luokassa, jotka on jaettu tasatuntien mukaisiin luokkiin. Istumisen kokonaismäärän mediaani aineistossa on 9-10 tuntia istumista päivässä ja keskiarvo 9,39. Noin 40 prosenttia opiskelijoista istuu päivässä 8-11 tuntia (mediaaniluokka +/- 1 tunti).

Kuviossa 3.3.2 on eritelty istumisen lähtei-den osuuksia erilaisissa istumisen kokonaismää-rän mukaisissa luokissa. Pystypalkeissa kuvataan eri lähteiden suhteellista osuutta ja käyril-lä puolestaan absoluuttisten tuntien keskimää-räistä kertymistä istumisen muodon mukaan. Tarkastelutavan etu on siinä, että erityisesti pal-jon vuorokaudessa istuvien riskitekijöitä on näin helpompi tunnistaa.

Tarkasteltaessa luennoilla istumisen kes-kimääräistä jakaumaa havaitaan, että jokaises-ta kokonaisistumisen päivittäisestä lisätunnista luentojen osuus on noin kolmannes. Suhteellisesti tarkasteltuna luennoilla istumisen osuus koko-naismäärästä vastaavasti vähenee paljon istuvien opiskelijoiden joukossa. Erityisen paljon (yli 12 tuntia päivässä) istuvaa kuvaa se, että luennoilla

ja opiskelussa kertyvän istumisen lisäksi istu-taan keskimäärin useampi tunti vapaa-ajalla sekä töissä. Myös kulkuvälineissä istutaan päivittäin keskimäärin yli tunti silloin, kun istumisen ko-konaismäärä on suurta.

Vapaa-ajalla tapahtuvan istumisen suhteel-linen osuus on suurimmillaan vähän istuvilla. Tämä on luontevaa, koska kaikkein vähiten is-tuvat ovat todennäköisimmin niitä, joilla myös istumisen lähteitä on vähemmän. Keskimäärin paljon istuvilla istumiseen käytettyjä tunteja taas kertyy tasaisesti useista lähteistä.

Aikaisemmissa brittiläisissä tutkimuksissa on arvioitu aikuisväestön istuvan keskimäärin 9,322 tuntia päivässä, FINRISK-tutkimuksessa riskiryhmäksi tunnistettiin nuoret miehet, joilla istumista kertyi keskimäärin 8½ tuntia päiväs-sä, mutta ero brittitutkimukseen selittyy toden-näköisesti mittaustavalla.23 Opiskelijakyselyn perusteella opiskelijat siis istuvat keskimäärin tunnin FINRISK-tutkimuksen identifioimaa riskiryhmää enemmän vuorokaudessa. Tulos vaikuttaa siinä mielessä uskottavalta, että korkea-kouluopiskelijoiden tyypillinen vuorokausi pitää sisällään varmasti keskivertoväestöä enemmän istumisen lähteitä (erityisesti opiskeluun liittyen), mutta toisaalta itsearvioituihin tuntimääriin

Kuvio 3.3.2 Istumisen lähteiden osuus päivittäisestä istumisesta istumisen kokonaismäärän mukaan suhteellisina osuuksina (palkit) ja tunteina (käyrät)

22. Owen, Neville, Adrian Bauman, and Wendy Brown. ”Too much sitting: a novel and important predictor of chronic disease risk?.” British journal of sports medicine 43.2 (2009): 81-83.

23. Husu, Pauliina; Paronen, Olavi; Suni, Jaana & Vasankari, Tommi. ‘Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset.’ Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15.

24. Ruiz, Jonatan R., et al. ”Objectively Measured Physical Activity and Sedentary Time in European Adolescents The HELENA Study.” American journal of epidemiology 174.2 (2011): 173-184.

52

pitää suhtautua varauksella. Objektiivisissa elekt-roniseen seurantaan perustuvissa tutkimuksissa nuorten päivittäistä liikkumattomuutta on saatu subjektiivista seurantatietoa luotettavampaa tie-toa eurooppalaisten nuorten keskuudessa. Näissä tutkimuksissa on havaittu, että liikkumatonta ai-kaa päivän aktiivisesta ajasta on jopa yli 70 % tai keskimäärin yli 9 tuntia.24 Opiskelijoiden itsear-vioitu istumisen määrä on siten ainakin tässä ky-selyssä lähempänä eurooppalaista objektiivisiin mittaustuloksiin perustuvaa keskiarvoa, ja onkin siten mahdollista, että korkeakoulutuksen piiris-sä olevat nuoret olisivatkin muuta väestöä pa-rempia oman ajankäyttönsä arvioinnissa. Vaikka kyselyyn vastanneet opiskelijat olisivatkin arvioi-neet istumistaan systemaattisesti yläkanttiin, voi silti olla aivan mielekästä vertailla istumisen ko-konaistuntimääriä vastaajien välillä (mittari on validi, jos kaikki opiskelijat ovat vastanneet sa-malla tavalla yläkanttiin ja suhteelliset erot vas-taajien välillä tulevat esille).

Istumisen yhteydet liikunnan harrastamiseen aineistossa

Seuraavaksi tarkastellaan istumisen koko-naismäärän sekä istumisen lähteiden yhte-yksiä opiskelijoiden liikuntakäyttäytymiseen. Tarkoituksena on tutkia, missä määrin kansal-listen liikuntasuositusten noudattaminen on yhteydessä päivittäiseen istumiseen. Erityisenä

mielenkiinnon kohteena on selvittää, missä mää-rin opiskelijat kompensoivat istumiseen käyt-tämäänsä aikaa liikunnalla. Eurooppalaisessa objektiiviseen seurantaan perustuvassa tutki-muksessa on havaittu, että fyysisesti paremmas-sa kunnossa olevat nuoret käyttävät vähemmän tunteja päivästä istumiseen.25 On myös saatu tu-loksia, joiden mukaan nuorten päivittäinen istut-tu aika on suoraan yhteydessä kestävyyskuntoon niin, että tulos oli riippumaton ylipainosta tai ruokavaliosta.26

Tarkastelu etenee siten, että aluksi tehdään tilastollinen tarkastelu liikuntasuositusten to-teutumisen sekä istumisen kokonaismäärän välisestä yhteydestä, minkä jälkeen siirrytään tarkastelemaan liikkumisen yhteyttä istumisen lähteisiin. Kuviossa 3.3.3 on esitetty istumisen keskimääräinen kokonaistuntimäärä kansallis-ten liikuntasuositusten toteutumisen mukaan. Palkkien sisältä näkyvät yksittäisten istumisen lähteiden tuntimäärät, jotka muodostuvat ai-neistosta lasketuista keskiarvoista. On tietenkin selvää, että eri istumisen luokkiin liittyvät mää-rät voivat vaihdella suuresti opiskelijan elämänti-lanteen (opintojen vaihe, työssäkäynti) mukaan. Esimerkiksi työpaikalla istumisen osalta pelkkä aineiston keskiarvo kuvaa todellisuutta varsin huonosti siinä mielessä, että työssäkäymättö-millä opiskelijoilla ei työssäkäynnistä kerry lain-kaan istumista (ja toisaalta työssäkäyvät myös

Kuvio 3.3.3 Päivittäinen istuminen (itseraportoitu) liikuntasuositusten toteutumisen mukaan ja istumisen eri lähteet.

25. Ruiz, Jonatan R., et al. ”Objectively Measured Physical Activity and Sedentary Time in European Adolescents The HELENA Study.” American jour-nal of epidemiology 174.2 (2011): 173-184.

26. Mitchell, J. A., & Byun, W. (2013). Sedentary Behavior and Health Outcomes in Children and Adolescents. American Journal of Lifestyle Medicine.

53

53

käyttävät vähemmän tunteja opiskeluun).Varianssianalyysin tuloksen27 perusteella

ei voida sanoa, että istumisen kokonaismääräl-lä (kaikista lähteistä yhteensä) olisi tilastollises-ti merkitsevä yhteys liikuntasuosituksiin. Vaikka ero suositusten mukaan liikkuvien (9,7 tuntia istumista) ja ei lainkaan suositusten mukaan liikkuvien (11,3 tuntia) välillä on suuri, on istu-misen kokonaismäärän vaihtelu yksinkertaisesti liian suurta (istumisen kokonaismäärään vaikut-taa erittäin paljon moni liikunnan harrastami-seen suoraan paikantumaton tekijä).

Sen sijaan liikuntasuosituksilla havai-taan olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys monen yksittäisen istumisen kategorian vä-lillä: 1) Lihaskuntosuosituksen täyttävät opiske-lijat istuvat keskimäärin puoli tuntia vähemmän luennoilla vuorokaudessa (tulos saatiin kova-rianssianalyysillä, jossa liikuntasuositus pilkot-tiin kestävyysliikunnan ja lihaskunnon osiin F-testin arvolla 3,92; p<0,05). Toisaalta kova-rianssianalyysi paljastaa myös, että lihaskun-tosuosituksen mukaan liikkuvilla opiskelijoilla kertyy keskimäärin vastaava määrä (puoli tuntia) enemmän istumista työpaikoilla. Tämä tarkoit-taa käytännössä sitä, että lihaskuntosuosituksen ja istumisen välinen yhteys on astetta monisyi-sempi ja paikantuu todennäköisesti siihen, että työssäkäyvät opiskelijat harrastavat muita enem-män lihaskuntoa, mikä on välillisesti yhteydessä luennoilla istumiseen, koska työssäkäyvät opis-kelijat käyttävät opintoihinsa viikon aikana vä-hemmän tunteja kuin muut opiskelijat (Saari & Kettunen 2012). Tätä kausaalisuuden suhdetta ei aineistolla valitettavasti pystytä osoittamaan.

Kun huomioon otetaan opiskelijan keski-määräinen viikoittainen työaika, lihaskuntosuo-situksen toteutumisen ja työpaikalla istuttujen tuntien välinen yhteys häviää. Työssäkäynnin ja lihaskunnon harjoittamisen välillä on siis kovarianssia.

Vastaavasti kovarianssianalyysi paljastaa yh-teyden kestävyysliikunnan harrastamisen ja tele-vision katselemisesta kertyvän istumisen välillä. Kestävyysliikuntaa riittävästi harrastavat istu-vat mallin perusteella keskimäärin noin 20 mi-nuuttia vähemmän vuorokaudessa televisiota katsellen. Mielenkiintoista kyllä tilastollinen yh-teys on voimakkaampi tietokoneen ääressä istu-miseen käytettyjen tuntien osalta, niin että sekä

kestävyyskunnon suosituksen että lihaskunto-suosituksen täyttyessä tietokoneen äärellä istu-taan vuorokaudessa keskimäärin 45 minuuttia vähemmän. Tästä noin 25 minuuttia paikantuu lihaskuntosuosituksen ja 20 minuuttia kestä-vyyskuntosuosituksen toteutumiseen.

Kyselyn vastaajat käyttävät kulkuneuvoissa istumiseen keskimäärin 45 minuuttia vuorokau-dessa. Kulkuvälineissä istumisella on tilastol-lisesti merkitsevä yhteys sekä lihaskunto- että kestävyyskuntosuosituksen toteutumiseen: ter-veytensä kannalta riittävästi kestävyyskuntoa harrastavien vuorokaudesta kulkuvälineissä istu-miseen kuluu keskimäärin 14 ja lihaskuntosuosi-tuksen täyttävillä noin 12 minuuttia vähemmän. Yhteydelle on kuviteltavissa ainakin kaksi järke-vää selitystä. Ensinnäkin kulkuvälineissä vähem-män aikaa istuvilla osalla matka kampukselle tai työpaikalle taittuu luultavasti pyörällä tai ja-lan. Toinen hankalammin todennettavissa ole-va selitys liittyy aikaan, joka opiskelijalta säästyy välimatkojen ollessa lyhyitä. Kun matkoihin työ-paikalle tai opiskeluun kuluu vähemmän aikaa, voi säästyvän ajan kuluttaa vaikkapa salilla.

Keskeistä näiden tulosten tulkinnassa on ymmärtää, että tilastollisesti merkitsevä yh-teys ei ole suoraan osoitus kausaalisuudesta. Liikuntasuositusten toteutumisen ja istumisen väliset yhteydet voivat hyvinkin olla seurausta jostakin kolmannesta tekijästä, joka selittää mo-lempia (esimerkiksi vapaa-ajan määrä). Vaikka kausaalisuuden osoittamiseen tulokset eivät rii-täkään, ne ovat silti hyödyllisiä istumisen ris-kiryhmien tunnistamisessa. Kaikkein vahvin yksiselitteinen näyttö liiallisen istumisen ja lii-kuntasuositusten välillä paikantuu opiskelijan vapaa-aikaan, sillä keskimäärin töissä, luennoilla ja kulkuneuvoissa kertyy istumista yhteensä vain noin kuusi tuntia vuorokaudessa. Tätä tukevat myös aikaisemmat kansainväliset tutkimukset.28 Näin ollen opiskelijoiden päivittäisen istumisen vähentämistyössä kannattaa korkeakouluym-päristön muokkaamisen lisäksi kiinnittää eri-tyistä huomiota myös vapaa-ajan valintoihin vaikuttamiseen.

27. Tilastollisesti merkitsevät erot liikuntasuositusten toteutumisen ryhmissä: luennoilla istuminen (F = 2,74; p<0,05), kulkuneuvoissa istuminen (F = 4,55; p < 0,01), kotona tietokoneen ääressä istuminen (F = 3,03; p < 0,05) ja likimain lisäksi kotona televisiota katsellessa istuminen (F = 2,30; p~0,08).

28. Ruiz, Jonatan R., et al. (2011)

55

55

Onko suomalainen korkeakoululiikunta kehit-tymässä kohti sille asetettua visiota? Että vii-meistään vuonna 2020 korkeakoululiikunta on vakiintunut ja arvostettu osa opiskelu- ja työ-ympäristöä Suomen kaikissa korkeakouluissa? Korkeakoulujen liikuntapalvelut tukevat erilais-ten käyttäjäryhmien liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä? Ja että korkeakoulu-liikunta on tärkeä osa nuorten aikuisten liikuntakulttuuria?

Tämän raportin havaintojen ja tulosten pe-rusteella voitaneen varmasti todeta, että hiljal-leen on. Korkeakoululiikunnan kehittyminen näyttäisi tapahtuvan liikunnan strategisen ase-man vahvistumisen kautta. Liikuntaa koskevat kirjaukset korkeakoulujen strategia-asiakirjois-sa saavat kuitenkin olennaisen merkityksen vasta konkreettisina panostuksina ja toimenpiteinä lii-kuntapalveluiden parantamiseksi.

Myös valtionhallinnon toimilla on merkittä-vä vaikutus korkeakoululiikunnan kehittymisen edellytyksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön parina viime vuonna myön-tämät ensimmäiset hanketuet korkeakoulujen liikuntapalvelujen rakennustyöhön ovat jo nyt olennaisesti auttaneet usean korkeakoulun lii-kuntapalvelujen kehittämistä. Lisäksi käynnissä oleva ammattikorkeakoulu-uudistus ja erityisesti liikunta-asioiden huomioiminen uusien toimilu-pien myöntämiskriteereissä varmasti vauhditta-vat ammattikorkeakoulujen liikuntapalvelujen kehittymistä.

Toisaalta varmin tae minkä tahansa asian eteenpäin menolle on yleensä se, että toimijat it-se näkevät asian tärkeäksi. Työyhteisöliikunnan kehittymisessä on todettu työpaikkojen johdolla olevan usein ratkaiseva merkitys liikuntaolosuh-teiden kehittymiselle. Luultavasti aivan samoin myös korkeakoululiikunnan kehittymisen koh-dalla yhden ratkaisevan viiteryhmän muodos-taa korkeakoulun johto. Mikäli korkeakoulun johtohenkilöt kokevat korkeakoulunsa liikun-tapalveluiden kehittämisen tärkeäksi asiaksi,

4. Johtopäätöksiä ja tulevaisuuden näkymiä

palveluiden kehittäminen on todennäköisempää. Seuraava korkeakoululiikunnan suositusten

toteutumista arvioiva laajempi selvitystyö toteu-tetaan vuonna 2016. Alle on vielä koostettu nyt toteutetusta selvityksestä joitakin sekä teknisiä että sisällöllisiä havaintoja ja kysymyksiä, jotka kannattaa huomioida sekä korkeakoululiikun-nan yleisessä kehitystyössä että tulevissa arvioin-neissa ja niiden suunnittelutyössä.

Tiedonkeruun ongelmat. Tiedonkeruun to-teuttamisen kannalta suurin ongelma suosi-tuksia koskevan seurantatiedon osalta koskee korkeakoulujen liikuntapalveluista vastaavien tavoittamista. Vaikka suositusten asema näyttää vastanneiden korkeakoulujen johdon ja henki-löstön tasolla vakiintuneen, voidaan suositusten toteutumattomuutta koskevaa tietoa joissain määrin huolestuttavampana pitää sitä, että tietoa ei ole saatavilla. Hallinnollis-poliittisessa päätök-senteossa on usein niin, että organisaation ky-kenemättömyys nimetä asiasta vastaavaa tahoa, jolta muut toimijat voivat kerätä organisaation toimintaa koskevaa tietoa, ei hyvään hallintoon kuuluva vastuullisuuden (accountability) periaate voi toteutua.29 Vaikka kehityssuuntaa suositusten aseman vakiintumisessa voidaan pitää hyvänä, jatkon kannalta on keskeistä, että korkeakoulu pystyy nimeämään liikuntapalveluista vastaavan tahon. Yleisellä tasolla onkin varmasti niin, et-tä kun korkeakoululiikunnan palvelut paranevat ja toiminta vakiintuu, sivutuotteena myös nii-tä koskeva tiedonkeruu helpottuu huomattavas-ti. Lisäksi jatkoarvioinneissa on edelleen syytä tarkentaa joitakin korkeakoululiikunnan suo-situksiin liittyviä käsitteitä ja määrittelyjä, jotka osaltaan helpottavat korkeakoululiikuntaa kos-kevaa tiedonkeruuta.

Korkeakoulujen liikuntaolosuhteiden erot syynä opiskelijoiden liikunnan eroille?Raportin opiskelijoiden liikuntatottumuk-sia sekä tyytyväisyyttä korkeakoululiikunnan

29. Bovens, Mark. ”Analysing and Assessing Accountability: A Conceptual Framework1.” European Law Journal 13.4 (2007): 447-468.

56

palveluiden käyttöön kuvaavassa osiossa hyö-dynnettiin tilastollisesti edustavaa noin 600 korkeakouluopiskelijan vastaukset käsittävää aineistoa, jossa opiskelijan vastaukset yhdistet-tiin opiskelijarekistereistä poimittujen tausta-tietojen avulla hallintohenkilöstöltä kerättyyn suositusten toteutumista kuvaavaan aineis-toon. Lisäksi opiskelija-aineistolla testattiin ensimmäistä kertaa AVTK:n kohtuullisen uut-ta, terveyden kannalta riittävästi liikkumisen mittaria, joka osoittautui monelle vastaajal-le haastavaksi. Tulosten perusteella terveyten-sä kannalta riittävästi liikkuvien opiskelijoiden osuus oli merkittävästi pienempi ammattikor-keakouluvastaajien keskuudessa verrattuna yli-opistovastaajiin. Vaikka tyhjentävää vastausta syy-seuraus -suhteesta ei tämän tutkimuksen puitteissa pystytä antamaan (liikunnan har-rastamiseen/harrastamattomuuteen vaikuttaa hyvin moni tekijä samanaikaisesti), nousee tu-loksista väistämättä mieleen kysymys: Missä määrin ammattikorkeakouluopiskelijoiden hei-kompi liikunta-aktiivisuus palautuu liikunnan harrastamisen puitteisiin oman korkeakoululii-kunnan liikuntapalveluissa? Samantyyppisesti todetaan myös Korkeakouluopiskelijoiden terve-ystutkimuksissa (2008 ja 2012): “Suurin ero eri koulutussektorien opiskelijoiden käyttämissä lii-kuntapalveluissa oli oppilaitoksen tarjoamassa liikunnassa, johon ammattikorkeakouluissa on puutteelliset mahdollisuudet.”

Korkeakoululiikunnan suositusten vali-diteetista. Opiskelijakyselyn ja hallinnol-ta kerätyn tiedon tarkastelu yhdessä teki tässä raportissa ensimmäistä kertaa mahdolliseksi tutkia korkeakoululiikunnan suositusten vali-diteettia suhteessa opiskelijoiden kokemuksiin korkeakoululiikunnan tasosta. Valtakunnallisesti määritellyt suositustasot erityisesti konkreet-tisissa korkeakoululiikunnan palveluihin pa-nostamisessa näkyvät selvästi opiskelijoiden kokonaistyytyväisyyden mittarissa. Niissä kor-keakouluissa, joissa liikuntaan panostetaan suo-situsten mukaan henkilöstömäärän, rahoituksen sekä lajitarjonnan ja liikuntatilojen osalta, opis-kelijat ovat muita tyytyväisempiä. Tuloksen pe-rusteella korkeakoululiikunnan suositukset eivät jää opiskelijan kokemusmaailmasta irralliseksi

hallinnollisen seurantatiedon kuriositeetiksi, vaan tekee niitä koskevan tiedonkeruun mielek-kääksi myös tutkittaessa korkeakouluopiskelijoi-den terveyskäyttäytymistä.

Korkeakoululiikunnoille yhteinen käyttäjä- palautejärjestelmä? Eräänä tulevaisuuden ke-hityspolkuna voisi esittää, että liikuntapalveluita koskevien suositusten toteutumisen arvioinnin yhteydessä tai ohella voisi olla mahdollista ke-rätä palautetta opiskelijoilta valtakunnallisella korkeakoululiikunnan kyselyllä, joka tekisi kor-keakoulukohtaisen tiedon vertailtavuuden en-tistäkin tarkemmaksi. Samalla saataisiin erittäin tärkeää tietoa ja kehitysideoita myös niiltä opiske-lijoilta, jotka eivät vielä tai enää syystä tai toises-ta käytä korkeakoululiikunnan palveluita. Lisäksi kyselyyn olisi mahdollista liittää sekä laajemmin liikunnan harrastamiseen liittyviä kysymyksiä että korkeakoulujen omia kysymyksiä esimerkik-si meneillään olevista kehityshankkeista.

57

57

Lähteet

Bethlehem, J., Cobben, F. & Schouten, B. (2008): Indicators for the Representativeness of Survey Response. Proceedings of the Statistics Canada Symposium 2008, Gatineau, Canada.

Bovens, Mark.(2007): Analysing and Assessing Accountability: A Conceptual Framework. European Law Journal 13.4 (2007): 447-468.

Carlson, B. L. & Williams, S. (2001): A Comparison of Two Methods to Adjust Weights for Non-Response: Propensity Modeling and Weighting Class Adjustments. Proceedings of the Annual Meeting of the American Statistical Association, August 5-9 2001.

Groves, R.; Presser, S. & Dipko, S. (2004): The Role of Topic Intrest in Survey Participation Decisions. Public Opinion Quarterly 68: 2-31.

Helakorpi, S.; Laitalainen, E. & Uutela, A. (2009): Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäyty-minen ja terveys, kevät 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti

Husu, P.; Paronen, O.; Suni, J. & Vasankari, T. (2011): Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuri-ministeriön julkaisuja 2011:15.

Katzmarzyk, P. T., Church, T. S., Craig, C. L., & Bouchard, C. (2009): Sitting time and mor-tality from all causes, cardiovascular disea-se, and cancer. Med Sci Sports Exerc, 41(5), 998-1005.

Kunttu K., Huttunen T. (2009): Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45

Kunttu K., Pesonen T. (2013): Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012 / Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47.

Kärki, A. (2012): Daily Sedentary Time and Risk of Cardiovascular Disease: The National FINRISK 2002 Study. Tampereen yliopisto, Lääketieteen yksikkö

Laaksonen, S. (2006): Does the choice of link function matter in response propensi-ty modelling? Model Assisted Statistics and Applications, An International Journal, 1 (2) 2005/2006. s. 95 – 100. IOS Press.

Miller, R., & Brown, W. (2004): Steps and sitting in a working population. International jour-nal of behavioral medicine, 11(4), 219-224.

Mitchell, J. A., & Byun, W. (2013). Sedentary Behavior and Health Outcomes in Children and Adolescents. American Journal of Lifestyle Medicine.

Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset lin-jaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministe-riön julkaisuja 2013:10.

Mäkinen, T. (2010): Trends and Explanations for Socioeconomic Differences in Physical Activity. National Institute for Health and Welfare [Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)] 41/2010

Mäkinen, T.; Borodulin, K., Tammelin, T.; Rahkonen, O., Laatikainen, T. & Prättälä, R. (2010): The effects of adolescence sports and exercise on adulthood leisure-time physical activity in educational groups. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2010: 7:27.

Niemelä, A. (2007): ”Joutuu vähän taisteleen”. Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista. Otus rs. Tutkimuksia 29.

Opiskelijoiden Liikuntaliitto & Ansala, J. (2011): Hyvä korkeakoululiikunta. Suositukset. Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryh-män loppuraportti 25.2.2011.

Owen, N., Bauman, A., & Brown, W. (2009): Too much sitting: a novel and important predic-tor of chronic disease risk?. British journal of sports medicine, 43(2), 81-83.

Penttilä, J. (2012): Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistois-sa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:10.

58

Peress, M. (2010): Correcting for Survey Nonresponse Using Variable Response Propensity. Journal of the American Statistical Association. 105 (492) 2010.

Ruiz, J. R., et al. (2011): ”Objectively Measured Physical Activity and Sedentary Time in European Adolescents The HELENA Study.” American journal of epidemiology 174.2 (2011): 173-184.

Saari, J. & Kettunen, H. (toim.) (2013): Opiskelijabarometri 2012. Katsaus korkea-kouluopiskelijoiden opintoihin, arkeen ja hy-vinvointiin. Otus 39/2013.

Saari, J. Mikkonen. J. & Vieno, A. (2013): Löytöretkiä tuntemattomalle mantereel-le. Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikai-nen työssäkäynti ja tulevaisuusodotukset. TYÖPOLIITTINEN AIKAKAUSKIRJA, 44.

Uusimäki, H. (2007) Liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa. Selvitys korkeakouluopis-kelijoiden liikuntamahdollisuuksista opiske-luympäristössä. Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry.

Vuori, I. & Laukkanen, R. (2010): ”Vaarantaako istuminen terveytesi?”, Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk 65.

59

59

a) Kyselylomakkeet

Liitteet

Kysely korkeakoululiikunnasta

Tämä kysely on tarkoitettu korkeakoulun hallinnossa liikuntapalveluista vastaaville henkilöille. Kysely koskee hyvän korkeakoululiikunnan suosituksia. Pyydämme Teitä vastaamaan kaikkiin teille osoitettuihin kysymyksiin. Kyselyyn on mahdollista vastata 31.5. asti. Kysely on mahdollista täyttää osissa niin, että tallennatte kyselyn vastauskertojenne välissä. Korkeakoululiikunnan suositukset sisältyvät kahdeksasta osa-alueesta, jotka määrittävät, millaiset ovat toimivat korkeakoululiikunnan palvelut ja miten ne toteutetaan.

TAUSTATIEDOT

1. Vastaajan tiedot

Etunimi

________________________________

Sukunimi

________________________________

Paikkakunta

________________________________

Korkeakoulu / Organisaatio

________________________________

Osasto / Yksikkö

________________________________

[Keskeytä]


60

SUOSITUSTEN TUNNETTUUS JA HYÖDYLLISYYS

2. Arvioi korkeakoululiikuntaa koskevien suositusten tunnettuutta ja hyödyllisyyttä:

Täysin eri mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

En osaa sanoa

Olen kuullut suosituksista usein

Suositukset ovat laajasti kaikkien organisaatiossamme korkeakoululiikunnan kanssa työskentelevien tiedossa

Suositustuksista on ollut meille konkreettista hyötyä

Olemme käyttäneet hyvän korkeakoululiikunnan suosituksia kehittämistyössämme/vaikuttamistyössämme

Suositusten tavoitteet ovat selkeitä

Suositusten tavoitteet ovat toteuttamiskelpoisia

3. Tähän voitte kertoa, miten suosituksia on hyödynnetty toiminnassanne ________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

4. Miten suositusten tunnettuutta ja hyödynnettävyyttä voisi mielestänne parantaa? ________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

[Keskeytä]

61

61


5. Mikä näistä kuvaa parhaiten tehtävänkuvaanne? * Seuraavat kysymykset koskevat ainoastaan korkeakoululiikunnasta vastaavia päälliköitä tai suunnittelijoita. Muiden osalta kysely päättyy tähän.

Ylioppilaskunnan tai opiskelijakunnan työntekijä tai hallituksen jäsen

Korkeakoulun rehtori

Korkeakoulun liikuntapalveluista vastaava päällikkö tai suunnittelija

[Keskeytä]

33% valmiina (Sivu 3 / 9)


KORKEAKOULULIIKUNNAN JÄRJESTÄMINEN

6. Millä paikkakunnilla korkeakouluillanne on yksiköitä, joissa järjestetään opetusta? Entä miten liikuntapalvelut järjestetään kyseisellä paikkakunnalla? HUOM! Kirjaa ensin järjestämistapa ja sen jälkeen paikkakunnan nimi. Valitkaa kaikki ne vaihtoehdot, jotka koskevat kyseistä paikkakuntaa.

Korkeakoulu järjestää itsenäisesti

Yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa

Yhteistyössä kunnan kanssa

Opiskelijat saavat käyttää toisen korkeakoulun palveluita

Ei ole tarjolla liikuntapalveluita

Paikkakunta 1 ________________________________

Paikkakunta 2 ________________________________

62

Paikkakunta 3 ________________________________

Paikkakunta 4 ________________________________

Paikkakunta 5 ________________________________

Paikkakunta 6 ________________________________

Paikkakunta 7 ________________________________

Paikkakunta 8 ________________________________

Paikkakunta 9 ________________________________

Paikkakunta 10 ________________________________

7. Onko opiskelijoilla käytössä yhtäläiset liikuntapalvelut kaikissa korkeakoulun toimipisteissä?

Kyllä.

Ei. Miten liikuntapalvelut eroavat toisistaan?

________________________________

8. Miten liikuntapalvelut on huomioitu korkeakoulunne keskeisimmissä ohjaavissa asiakirjoissa? Esimerkiksi korkeakoulun strategiassa, toteuttamissuunnitelmassa tai hyvinvointistategiassa.

Liikuntapalveluja ei ole mainittu tai huomioitu korkeakoulun strategioissa tai niiden toteuttamissuunnitelmissa.

Liikuntapalvelut on mainittu yhtenä korkeakoulun toimintona, ei määritelty tarkemmin.

Liikuntapalvelujen osalta on lueteltu lyhyesti tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.

Liikuntapalvelut ovat selkeästi yksi korkeakoulun kehittämiskohteista ja niiden tavoitteet ja keinot on määritelty yksityiskohtaisesti.

En osaa sanoa

[Keskeytä]

63

63


RESURSSIT

9. Paljonko korkeakoulussanne kokonaisuudessaan käytettiin rahaa opiskelijoiden liikuntapalveluihin vuonna 2012? Ilmoittakaa rahamäärä rahoittajakohtaisesti tuhansina euroina. Sisällyttäkää korkeakoulunne rahoitusosuuteen seuraavat asiat siltä osin kuin korkeakoulu kattaa kuluja:

• Liikuntahenkilöstökulut • Liikuntatilojen kulut (tilavuokrat, tilojenylläpitokustannukset jne.) • Liikuntalaite /-tarvikekulut • Ostopalvelut • Muut mahdolliset liikuntaan liittyvät kulut

Korkeakoulu ________________________________ Opiskelijoiden käyttäjämaksut ________________________________ Muu (ilmoita myös rahoittajataho) ________________________________ Muu (ilmoita myös rahoittajataho) ________________________________ Muut käyttäjämaksut ________________________________

10. Kysymys panostuksesta / opiskelija --> poisto? ________________________________ euroa

11. Onko korkeakoulullanne budjetoitu erikseen rahaa henkilökunnan liikuntaan? Tässä tarkoitetaan kaikkia henkilökunnan jäseniä, ei ainoastaan niitä, jotka käyttävät liikuntapalveluita.

Kyllä. Kuinka paljon per henkilökunnan jäsen vuodessa?

________________________________

Ei. Paljonko korkeakoululiikunnan kokonaisbudjetista on henkilökunnan osuus?

________________________________

64

12. Mitkä olivat korkeakoulunne kokonaismenot vuonna 2012? ________________________________ tuhatta euroa

13. Voitte halutessanne kertoa lukujen lähteen ja arvioida luotettavuutta. ________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

14. Mitä ovat liikuntapalveluihin käytetyt korkeakoulun henkilötyövuosien määrät ja nimekkeet? Ilmoittakaa eri tittelit ja niihin liittyvät henkilötyövuosimäärät (desimaaleina, esim. suunnittelijat 2,5 henkilötyövuotta). Huomioikaa myös muiden palkkalistoilla olevat henkilöt siltä osin, kuin korkeakoulu rahoittaa työntekijöiden palkkaamista (esim. opiskelijakunta/yo-kunta). Merkitkää myös esimerkiksi palkkioilla työtä tekevät tuntiohjaajat.

Suunnittelu- ja kehityshenkilökunta (esim. liikuntasuunnittelija) ________________________________ Tukipalveluhenkilökunta (esim. liikuntatilojen valvoja, vastaanottosihteeri) ________________________________

Ohjaustehtävien henkilökunta (esim. ryhmänvetäjät) ________________________________ Muu ________________________________

15. Voitte halutessassanne kertoa lukujen lähteen ja arvioida luotettavuutta. ________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

[Keskeytä]


LIIKUNTATILAT JA -LAJIT

65

65

16. Montako liikuntatilaa on opiskelijoidenne käytössä? Laskekaa noin 60 tuntia viikossa käytössä olevat tilat kokonaisiksi (1), ja sitä vähemmän käytössä olevat tilat desimaalein (esim. 6 tuntia/vk = 0,1). Jos tilat ovat yhteiskäytössä esimerkiksi toisen korkeakoulun opiskelijoiden kanssa, laskekaa oman korkeakoulunne osuus tilojen käytöstä (esim. 0,4). Voitte laskea mukaan myös ne tilat, jotka eivät ole korkeakoulunne omia, mutta joita korkeakoulunne opiskelijat voivat käyttää kauttanne.

Liikuntatilaa ________________________________

17. Mitkä seuraavista liikuntatiloista on opiskelijoidenne käytössä? HUOM! Merkitkää ensin liikuntatila ja kirjatkaa vasta sen jälkeen paikkakunnan nimi.

Kuntosali Palloilusali Ryhmäliikuntatila Paikkakunta 1 ________________________________

Paikkakunta 2 ________________________________

Paikkakunta 3 ________________________________

Paikkakunta 4 ________________________________

Paikkakunta 5 ________________________________

Paikkakunta 6 ________________________________

Paikkakunta 7 ________________________________

Paikkakunta 8 ________________________________

Paikkakunta 9 ________________________________

Paikkakunta 10 ________________________________

18. Voitte halutessanne kertoa lukujen lähteen ja arvioida luotettavuutta. ________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

19. Mitä eri liikuntalajeja korkeakoulunne tarjoaa normaaliviikolla?

Kuntosali

Lajikokeilut

Uinti ja vesiliikunta

66

Avoimet palloiluvuorot

Mailapelivuorot

Venyttely

Ryhmäliikunta

Tanssi

Kamppailulajit

Hieronta

Ohjattu ulkoliikunta

Liikuntavälineiden välittäminen (esim. sukset)

Yhdistyksille varattavat palloiluvuorot

Kiipeily

Yksilöllinen ohjaus

Jäälajit

Yleisurheilu

Sarjatoiminta

Muu, mikä?

________________________________

[Keskeytä]


VÄHÄN LIIKKUVIEN AKTIVOINTI

20. Arvioikaa prosentteina miten ohjattu liikuntatarjonta jakautuu eri tasoisille liikkujille eri lajeissa yhteensä. Anna vastauksesi prosentteina niin, että yhteenlaskettu tarjonta on 100 %.

67

67

matalan kuntotason liikkujat ________________________________ kuntoilijat ________________________________ aktiiviliikkujat ________________________________ ei määriteltävissä ________________________________

21. Onko korkeakoululiikunnan ja opiskeluterveydenhuollon välillä rakennettu palveluketju vähän liikkuvien tueksi?

Kyllä. Kenen toimesta?

________________________________

Kehitteillä. Kenen toimesta?

________________________________

Ei

22. Onko korkeakoulussanne käytössä liikuntatuutorointi?

Kyllä. Kenen toimesta?

________________________________

Kehitteillä. Kenen toimesta?

________________________________

Ei

23. Onko korkeakoulussanne käytössä muita aktivointikeinoja liikuntaan? Millaisia? ________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

24. Voitte halutessanne kommentoida, miten kurssit on järjestetty tai markkinoitu ja onko kurssit suunnattu uusille liikkujille. ________________________________________________________________

68

________________________________________________________________

________________________________________________________________

25. Mitkä ovat osoittautuneet toimiviksi tavoiksi uusien liikkujien aktivointiin? Kuvailkaa näitä tapoja. Tapoja pyritään jakamaan hyvinä käytäntöinä.

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

26. Mitkä kokeilemanne käytännöt ovat osoittautuneet toimimattomiksi? ________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

27. Kuvailkaa palautejärjestelmiä, joilla opiskelijat voivat antaa palautetta koskien liikuntapalveluita. Valitkaa kaikki ne kohdat, jotka koskevat korkeakouluanne. Valitkaa kaikki ne kohdat, jotka koskevat korkeakouluanne.

Ei erillistä palautteenantojärjestelmää.

Palautetta kerätään liikuntapalveluiden käyttäjiltä.

Palautetta kerätään kaikilta opiskelijoilta (esim. osana korkeakoulun johdon muita opiskelijoille suunnattuja kyselyitä).

Palaute käsitellään liikuntapalveluissa.

Palaute käsitellään korkeakoulussa (muualla kuin liikuntapalveluissa).

Opiskelijat ovat mukana palautteen käsittelyssä, esim. hallinnon yhteistyöryhmissä tai erilaisina luottamushenkilöinä.

Palautetta käytetään toiminnan kehittämiseen.

Palautteesta tiedotetaan julkisesti.

[Keskeytä]

69

69


KÄYTTÄJÄMÄÄRT JA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

28. Onko korkeakoulunne liikuntapalvelut auditoitu osana korkeakoulunne yleistä auditointia (esim. Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamana)?

Kyllä. Milloin?

________________________________

Ei

En osaa sanoa

29. Voitte halutessanne kommentoida tähän vastauksianne ja palautejärjestelmää. ________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

30. Kuinka moni opiskelija korkeakoulustanne maksoi liikuntamaksun vuonna 2012 (lukuvuosi- tai lukukausimaksu tai kausikortti)? Ilmoittakaa lukumäärä mahdollisimman tarkasti.

30. Kuinka moni opiskelija korkeakoulustanne maksoi liikuntamaksun vuonna 2012 (lukuvuosi- tai lukukausimaksu tai kausikortti)? Ilmoittakaa lukumäärä mahdollisimman tarkasti.

Perusopiskelijoita ________________________________

Jatko-opiskelijoita ________________________________ Henkilökunnan jäseniä ________________________________ Muita ________________________________

Korkeakoulussamme ei peritä kausittaisia maksuja.

31. Arvioikaa, kuinka monta käyttökertaa kuukaudessa kausikortin maksaneilla opiskelijoilla on keskimäärin lukukausien aikana?

70

________________________________ käyttökertaa / kk

32. Jos korkeakoulussanne voi osallistua liikuntatarjontaan maksutta, kuinka moni käyttää tarjontaanne näin?

Perusopiskelijoita ________________________________ Jatko-opiskelijoita ________________________________ Henkilökunnan jäseniä ________________________________ Muita, ketä? ________________________________

33. Voitte kommentoida tähän vastauksianne tai maksujärjestelmää. ________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

34. Arvioikaa liikuntapalveluiden käyttöastetta lukuvuoden aikana keskimäärin prosentteina (vuorokauden keskiarvo) ________________________________ %

35. Nimetkää kolme keskeisintä parannuskohdetta korkeakoulunne liikuntapalveluissa.

A

________________________________ B

________________________________ C

________________________________

[Keskeytä]

71

71


ESTEETTÖMYYS

36. Onko korkeakoulunne liikuntatilat (tai liikuntapalvelut kokonaisuudessaan) arvioitu korkeakoulunne yleisessä esteettömyyskartoituksessa?

Kyllä on, millä tavalla?

________________________________

On suunnitelmissa, millä tavalla?

________________________________

Ei ole huomioitu eikä ole suunnitelmissa.

37. Onko korkeakoulunne liikuntapalveluissa huomioitu liikuntatilojen esteettömyysasiat?

On huomioitu, millä tavalla?

________________________________


________________________________

Ei ole huomioitu eikä ole suunnitelmissa huomioida

38. Onko korkeakoulunne liikuntatilojen mahdollisesta esteettömyydestä / sen puutteesta ilmoitettu liikuntapalvelujen verkkosivuilla?

Kyllä on, millä tavalla?

________________________________


________________________________

Ei ole ilmoitettu eikä ole suunnitelmissa.

72

39. Miten korkeakoulunne liikuntatilojen / liikuntapalvelujen esteettömyyttä aiotaan parantaa lähitulevaisuudessa? ________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

40. Miten korkeakoulunne liikuntapalvelut järjestetään eri paikkakunnilla? Kirjoittakaa niiden paikkakuntien nimet tekstikenttiin, joilla korkeakoulullanne on yksiköitä, joissa järjestetään opetusta. Voitte kirjoittaa useamman paikkakunnan samaan tekstikenttään tai saman paikkakunnan useamman vaihtoehdon alle.

kello

________________________________ omena

________________________________ sauva

________________________________ Korkeakoulu järjestää itsenäisesti

________________________________ Yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa

________________________________ Yhteistyössä kunnan kanssa

________________________________ Opiskelijat saavat käyttää toisen korkeakoulun palveluita

________________________________ Ei ole tarjolla liikuntapalveluita

________________________________

[Keskeytä]

Kun painat "Lähetä" tiedot tallentuvat automaattisesti, etkä pääse enää muokkaamaan vastauksiasi. Kiitos paljon vastauksistanne!

73

73

Opiskelijoiden liikuntaliiton sekä Opiskelunja koulutuksen tutkimussäätiönliikuntabarometri1. Käytätkö oman korkeakoulusi liikuntapalveluita?

Kyllä, olen käyttänyt koko tai lähes koko opiskeluaikananiKyllä, olen käyttänyt mutta on ollut ajanjaksoja (lukuvuoden mittaisia),

jolloin en ole käyttänytEn käytä nyt, mutta olen käyttänyt aikaisemminEn käytä enkä ole käyttänytEn osaa sanoa

2. Minkä tahon järjestämään liikuntaan osallistut yleensä?

Omatoimisesti ryhmässäYksin omatoimisestiOman korkeakoulun liikuntapalvelutTyöpaikan järjestämänäYksityiset yrityksetOpiskelijoiden liikuntaseurat tai järjestötMuiden opiskelijajärjestöjen (esim. ainejärjestö)Muu liikuntajärjestö tai seuraMuuten kunnan järjestämänäErityisryhmien järjestötKansanterveysjärjestötMuut järjestötKansalais- ja työväenopistojenLiikuntatuutorin ohjauksessa

3. Missä liikkuminen pääasiallisesti tapahtuu? Voit valitauseamman vaihtoehdon.

Ulkona luonnossa tai puistossaMatkalla töihin, kampukselle tai ostoksille (pidemmät yli 15 min /

suunta kestävä pyöräily tai kävely)Oman oppilaitoksen liikuntatiloissaKaupungin tai kunnan liikuntatiloissaMuu yksityinen liikuntatilaTöissäEi missäänMuualla, missä?

74

4. Kuinka tärkeänä pidät seuraavien liikuntalajien- tai palveluiden merkitystä korkeakoulusi liikuntatarjonnassa:

Ei lainkaan tärkeänä Erittäin tärkeänä

1 2 3 4 5 En osaa sanoa

Kuntosali

Lajikokeilut

Uinti

Avoimet palloiluvuorot

Mailapelivuorot

Venyttely

Ryhmäliikunta

Tanssi

Kamppailulajit

Hieronta

Yhdistyksille varattavat palloiluvuorot

Kiipeily

Yksilöllinen ohjaus

Jäälajit

Yleisurheilu

Sarjatoiminta

Liikunnan harrastaminenSeuraava kysymys koskee kaikkea säännöllistä liikuntaa työssä, matkoilla kampukselle tai työpaikalle sekä vapaa-ajalla.

5 a) Kuinka paljon kaikkiaan liikut viikoittain (talvi/kesäkaudella)? Ajattele viimeksi kulunutta vuotta (12 kk). Ota huomioon kaikki sellainensäännöllisesti viikoittain toistuva fyysinen rasitus, joka kestää vähintään 10 minuuttia kerrallaan. Vastaa kaikkiin tilannettasi vastaaviin kenttiinkohdista 2-5, ja merkitse taulukkoon, kuinka paljon kyseistä liikuntaa harrastat (päiviä viikossa, yhteensä tuntia ja minuuttia viikossa).

Merkitse talvikaudella tapahtuva keskimääräinen liikkuminen vasempaan ja kesäkaudella oikeaan lohkoon. Jos ette juuri ollenkaan liikusäännöllisesti viikoittain, valitse vaihtoehto 1 ja jätä muut vaihtoehdot merkitsemättä.

Talvikaudella/Monenako päivänä

viikossa

Yhteensä tuntiaviikossa

keskimäärin

(jaminuuttia)

Kesäkaudella/Monenako päivänä

viikossa


keskimäärin(minuuttia)

1 Ei juuri mitään säännöllistäliikuntaa joka viikko

2 Verkkaista ja rauhallistakestävyysliikuntaa (= ei hikoiluatai hengityksen kiihtymistä, esim.rauhallinen kävely)

3 Ripeää ja reipastakestävyysliikuntaa (= jonkinverran hikoilua ja/tai hengityksenkiihtymistä, esim. reipas kävely)

4 Voimaperäistä ja rasittavaakestävyysliikuntaa (=voimakasta hikoilua ja/taihengityksen kiihtymistä, esim.hölkkä tai juoksu)

5 Lihaskuntoharjoittelua (=esim. kuntopiiri taikuntosaliharjoittelu, jossa erilihasryhmiin vaikuttavia liikkeitätehdään vähintään 8-12 kertaa)

5 b) Arviolta kuinka suuri osa liikkumisestasi tapahtuukorkeakoulusi opiskelijaliikunnan palveluiden kautta?

En käytä palveluita lainkaanAlle 10 %11-20 %21-30 %31-40 %41-50 %51-60 %61-70 %71-80 %81-90 %91-100 %

6. Mitä lajia/lajeja pääasiallisesti harrastat?

75

75

7. Kuinka monta tuntia käytät keskimäärin arkipäivänä istumiseen? Merkitse 0, jos et käytä yhtään aikaa istumiseen tässäkategoriassa

Tuntia päivässä ja minuuttia

Luennoilla tai oppitunneilla

Työpäivän aikana

Kotona televisiota tai videoita katsellen

Kotona tietokoneen ääressä

Kulkuneuvoissa

Muualla

Liikunnan harrastaminenSeuraava kysymys koskee kaikkea säännöllistä liikuntaa työssä, matkoilla kampukselle tai työpaikalle sekä vapaa-ajalla.

5 a) Kuinka paljon kaikkiaan liikut viikoittain (talvi/kesäkaudella)? Ajattele viimeksi kulunutta vuotta (12 kk). Ota huomioon kaikki sellainensäännöllisesti viikoittain toistuva fyysinen rasitus, joka kestää vähintään 10 minuuttia kerrallaan. Vastaa kaikkiin tilannettasi vastaaviin kenttiinkohdista 2-5, ja merkitse taulukkoon, kuinka paljon kyseistä liikuntaa harrastat (päiviä viikossa, yhteensä tuntia ja minuuttia viikossa).

Merkitse talvikaudella tapahtuva keskimääräinen liikkuminen vasempaan ja kesäkaudella oikeaan lohkoon. Jos ette juuri ollenkaan liikusäännöllisesti viikoittain, valitse vaihtoehto 1 ja jätä muut vaihtoehdot merkitsemättä.

Talvikaudella/Monenako päivänä

viikossa


keskimäärin

(jaminuuttia)

Kesäkaudella/Monenako päivänä

viikossa


keskimäärin(minuuttia)

1 Ei juuri mitään säännöllistäliikuntaa joka viikko

2 Verkkaista ja rauhallistakestävyysliikuntaa (= ei hikoiluatai hengityksen kiihtymistä, esim.rauhallinen kävely)

3 Ripeää ja reipastakestävyysliikuntaa (= jonkinverran hikoilua ja/tai hengityksenkiihtymistä, esim. reipas kävely)

4 Voimaperäistä ja rasittavaakestävyysliikuntaa (=voimakasta hikoilua ja/taihengityksen kiihtymistä, esim.hölkkä tai juoksu)

5 Lihaskuntoharjoittelua (=esim. kuntopiiri taikuntosaliharjoittelu, jossa erilihasryhmiin vaikuttavia liikkeitätehdään vähintään 8-12 kertaa)

5 b) Arviolta kuinka suuri osa liikkumisestasi tapahtuukorkeakoulusi opiskelijaliikunnan palveluiden kautta?

En käytä palveluita lainkaanAlle 10 %11-20 %21-30 %31-40 %41-50 %51-60 %61-70 %71-80 %81-90 %91-100 %

6. Mitä lajia/lajeja pääasiallisesti harrastat?

76

Oman korkeakoulusi liikuntapalvelut8 a) Onko sinulla voimassa oleva jäsenyyskorkeakoululiikunnan palveluihin?

KylläOn ollut joskusEi ole

8 b) Käytätkö korkeakoulusi opiskelijaliikunnan palveluita?

Kyllä, kolmena tai useampana päivänä viikossaKyllä, noin kahtena päivänä viikossaKyllä, noin kerran viikossaNoin 1-3 kertaa kuukaudessaHarvemminEn lainkaan

8 c) Vaihteleeko korkeakoulusi liikuntapalveluiden käyttösivuodenajoittain?

Käytän tasaisesti ympäri vuodenKäytän palveluita enemmän talvikaudellaKäytän palveluita enemmän kevätkaudella tai alkusyksystä En käytä lainkaan

9. Yleisesti ottaen, koetko/koitko liikunnan aloittamisen oppilaitoksesi liikuntapalveluiden kautta hankalaksi vai helpoksi?

Erittäin hankalaa Erittäin helppoa

1 2 3 4 5 6 7 En ole koskaan käyttänyt

Kuinka helppoa liikkumisen aloittaminen oli?

10. Ajattele ensimmäistä lukuvuottasi nykyisessä oppilaitoksessasi. Tarjottiinko uusille opiskelijoille ohjattua tutustumiskäyntiäoppilaitoksesi liikuntatiloihin, tutustumistarjouksia tai muuta lajitarjonnan esittelyä?

Kyllä, osallistuin itseKyllä, en osallistunut itseEhkäEn muistaEi

11 a) Jos et käytä oppilaitoksesi opiskelijaliikunnan palveluita,niin mikä on pääasiallinen syy tähän?

Ei mikään (käytän palveluita ahkerasti)Liikuntatilojen hankala sijaintiHintaLiikuntatilojen esteellisyysLiikuntatilojen heikko tasoAikataululliset syyt (esim. työssäkäynti tai perhe)Terveydelliset esteetEn vain saa aikaiseksiYstäväpiirissäni liikutaan muuallaYksilöllisen ohjauksen tarveHuono ilmapiiri liikuntatiloissaLiikuntatilojen ruuhkaisuus (esim. en saa haluamaani

harjoitteluvuoroa)Kenttien, pelivuorojen tai tilojen varausmaksutJokin muu, mikä

b) Entä toissijainen syy?

Ei mikään (käytän palveluita ahkerasti)Liikuntatilojen hankala sijaintiHintaLiikuntatilojen esteellisyysLiikuntatilojen heikko tasoAikataululliset syyt (esim. työssäkäynti tai perhe)Terveydelliset esteetEn vain saa aikaiseksiYstäväpiirissäni liikutaan muuallaYksilöllisen ohjauksen tarveHuono ilmapiiri liikuntatiloissaLiikuntatilojen ruuhkaisuus (esim. en saa haluamaani

harjoitteluvuoroa)Kenttien, pelivuorojen tai tilojen varausmaksutJokin muu, mikä

77

77

Liikunnan motivaatio

Pidän liikkumisesta Liikunnan kautta tutustuu uusiin ihmisiin Haluan pysyä hyvässä kunnossaLiikunta saa minut rentoutumaan Pidän harjoittelusta Pidän joukkueessa olemisestaLiikunta tekee minusta paremman näköisen Liikunta vahvistaa lihaksiani Liikunnassa tapaan kavereitaniLiikunta antaa mahdollisuuden itseni ilmaisuun Haluan liikunnasta itselleni kilpailu-uran Minulle tulee liikunnasta virkeämpi oloLiikkuessa pääsen nauttimaan luonnosta Pidän yksin liikkumisesta Liikunta laihduttaaNautin kilpailemisesta Liikunta on terveellistä Haluan olla suosittuLähipiirini haluaa minun liikkuvan

13. Alla on erilaisia syitä, miksi nuoret ja aikuiset usein harrastavat liikuntaa. Valitse seuraavista 1-4 tärkeintä syytä liikkumisellesi

14. Kaiken kaikkiaan, kuinka tärkeiksi koet liikunnassa seuraavat aspektit:

Ei lainkaan tärkeää Erittäin tärkeää

1 2 3 4 5 6 7

Liikunnan myönteinen vaikutus fyysiseen terveyteen

Liikunnan sosiaalinen vaikutus (kavereiden näkeminen, yhdessä harrastaminen)

Liikunta vastapainona opiskelulle tai stressinhallinnan välineenä

15. Pystytkö harrastamaan liikuntaa niin paljon kuin haluat?

KylläEnEn osaa sanoa

16. Jos koet ettet liiku tarpeeksi, mitkä ovat pääasialliset syyttähän? Voit valita useampia vaihtoehtoja

Huono peruskuntoHeikko motivaatio - En pidä liikkumista tärkeänäVaikea löytää aikaa opiskelultaVaikea löytää aikaa työssäkäynniltäVaikea löytää aikaa, perhe / muut syytToimeentuloon liittyvät syyt, harrastaminen liian kallistaLiikuntamahdollisuudet heikot (tilat eivät saavutettavia, lähistöllä ei

hyviä lenkkipolkuja)Aikaisemmat huonot kokemukset

12. Kuinka paljon olisit enimmillään valmis maksamaan puolen vuoden liikuntakortista, johon sisältyisi kaikkien liikuntapalveluidenkäyttö? (euroa)

78

Lopuksi17. Kuinka tyytyväinen olet kaiken kaikkiaan korkeakoulusi liikuntapalveluiden tasoon? Vastaa asteikolla 1-10, jossa 1 tarkoittaa "En lainkaan"ja 10 "Täysin tyytyväinen". Jos et tunne tai ole koskaan käyttänyt korkeakoululiikunnan palveluita, voit valita "en osaa sanoa".

En lainkaan tyytyväinen Erittäin tyytyväinen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 En osaasanoa

Kokonaisuudessaan olenliikuntapalveluiden tasoon

18 a) Voit vielä kertoa, missä korkeakoulusi opiskelijaliikunnalla olisi parantamisen varaa:

18 b) Entä missä ollaan mielestäsi onnistuttu hyvin:

Kiitokset vastaamisesta! Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 100 kpl 10 €:n lahjakortteja S-ryhmän liikkeisiin. Osallistuaksesi arvontaan,pyydämme sinua vielä jättämään yhteystietosi:

Yhteystietoni arvontaa varten

Voit vielä antaa halutessasi palautetta liikuntabarometrista

79

79

b) Opiskelijakyselyn toteuttaminenKysely toteutettiin sähköpostikyselynä tilastolli-sesti edustavalle otokselle (2000) korkeakoulu-jen läsnäolevista perustutkinto-opiskelijoista. Tiedonkeruun toteutuksessa hyödynnettiin vuo-den 2012 Opiskelijabarometri -tutkimuksen vas-taajajoukkoa, joilta oltiin erikseen pyydetty lupa teemallisin jatkokyselyihin.30 Tiedonkeruuratkaisu mahdollisti aikaisempaan kyselyyn vastanneiden taustatietojen yhdistämisen Liikuntabarometrin aineistoon, mikä tarkoitti vastaajalle huomatta-vasti kevyempää lomaketta (kun samoja tausta-tietoja ei tarvinnut kerätä useaan otteeseen), jossa voitiin sisällön puolesta keskittyä täysin liikun-nallisiin teemoihin. Tämän lisäksi kyselyssä käy-tettyjen liikunnan harrastamisen intensiteettiä mittaavien kysymysten reliabiliteettia oli mahdol-lista tarkastella aikaisemman kyselyn vastausten avulla (Opiskelijabarometrissa liikunnan har-rastamista oli kysytty kestävyysliikunnan osalta samantyyppisellä muotoilulla kuin YTHS:n kor-keakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (ks. Kunttu & Huttunen 2013.) Lihaskunnon ja liike-hallinnan kohdalla käytettiin erillistä kysymystä.)

Opiskelijabarometrin taustatietoja käytettiin lisäksi kyselyn vastauskadon oikaisemiseen pai-nokertoimilla. Survey-aineistojen painotus on rutiininomainen toimenpide, jolla korjataan vas-taajien toisistaan eroavien otokseen sisältymisto-dennäköisyyksien sekä vastauskadon aiheuttamaa estimaattien harhaisuutta. Painotuksella tavoitel-laan sitä, että lopullinen tutkimusotos edustaisi ta-voiteperusjoukkoaan mahdollisimman hyvin.

Opiskelijakyselyn aineisto painotettiin kak-sivaiheisesti niin, että aikaisemman kyselyn otanta-asetelman sekä vastauskadon korjaa-va painokerroin yhdistettiin liikuntabarometrin vastaajajoukon valikoitumisen oikaisevaan pai-nokertoimeen. Aikaisemman kyselyn tausta-muuttujia vasten tarkasteltuna näytti selvästi siltä, että liikunta-aiheiseen kyselyyn vastasivat hieman useammin sellaiset opiskelijat, jotka harrastavat keskimääräistä enemmän liikuntaa.

Painokertoimien laskemisessa hyödynnet-tiin logistiseen regressioanalyysiin perustuvaa ns. vastauspropensiteettimallia (menetelmästä enem-män ks. esim. Laaksonen 2006; Peress 2010 tai

Carlson & Williams 2011). Siihen perustuvan pai-notuksen ideana on, että ne opiskelijat, joille en-nustettiin mallissa pieni vastauspropensiteetti, edustavat aineistossa useampaa opiskelijaa kuin ne, joiden estimoitu propensiteetti oli suurem-pi. Mallin selittäviksi muuttujiksi valittiin opis-kelijan sukupuoli, ikä, korkeakoulusektori (amk tai yo) sekä opiskelijabarometrin liikunnan har-rastamista kuvaavat muuttujat, jotka mittasivat kestävyysliikunnan, arkiliikunnan sekä lihaskun-toharjoituksen viikottaista määrää. Vastauskadon oikaisulla varmistetaan, että vähän liikuntaa har-rastavat opiskelijat ovat tutkimuksen tilastollisissa tarkasteluissa edustettuna omalla painoarvollaan.

Kyselylinkki lähetettiin huhtikuun 2013 puo-livälissä 2000:lle korkeakouluopiskelijalle, joilta oli saatu lupa teemallisten jatkokyselyiden toteut-tamiselle. Opiskelijoita lähestyttiin sähköposti-saatteella, jossa vastaajia tiedotettiin tutkimuksen tavoitteista, toteuttajista sekä siitä, millä perus-teella heidät oli poimittu otokseen. Tutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin lisäksi 100 kpl viiden euron arvoisia lahjakortteja, joilla tavoitel-tiin ensisijaisesti korkeampaa vastausaktiivisuut-ta kyselyyn. Kysely oli vastattavissa kuukauden ajan 17.4.-17.5. niin, että viikko ensimmäisen sähköpostin jälkeen tutkimukseen vielä vastaa-mattomia muistutettiin kyselyyn osallistumista. Kuviossa 1 on esitetty tiedonkeruun vastausak-tiivisuuden kehitys kyselyn toteutusajankohtana. Huomionarvoista on havaita, että tutkimuksen lo-pullisesta noin vajaasta 600 vastaajasta (johon on laskettu mukaan vain lomakkeen kokonaan täyt-täneet) yli puolet täytti kyselyn samana päivänä kuin kysely lähetettiin.

Vaikka kyselyn vastausprosentti jäi alle toivo-tun (28,8), onnistuttiin tiedonkeruussa aineiston tilastollisen edustavuuden kannalta melko hy-vin. Tilastollisen edustavuuden kannalta kohta-lainen vastausprosentti ei ole ongelma silloin, jos vastauskato on luonteeltaan satunnaista, ja suurin ongelma silloin, kun vastaajajoukko on merkittä-västi valikoitunut taustamuuttujien (esimerkik-si sukupuoli) suhteen. Tämä voidaan aineistossa osoittaa tarkastelemalla kyselyyn vastanneiden joukkoa suhteessa vastaamattomiin erityisellä ai-neiston edustavuustunnusluvulla, jota kutsutaan survey-tutkimuksen piirissä R-indikaattoriksi,31 joka saa liikuntabarometrin tapauksessa arvon 0,901 otoksen osalta (alkuperäinen kysely).

30. Tiedonkeruun teknisestä toteutuksesta sekä tilastollisista edustavuustarkasteluista ks. Saari & Kettunen 201331. R-indikaattori perustuu mallinnetun vastauspropensiteetin keskihajontaan ja saa arvon yksi (1) silloin, kun vastauskato on täysin satunnaista (eli

propensiteetin keskihajonta on nolla) ja vastaavasti arvon nolla täysin vinoutuneella aineistolla. Nyrkkisäännöksi Betlehem ehdottaa, että hyväksyttä-vänä arvona voidaan pitää yli 0,8:aa suurempia arvoja ja yli 0,9:n arvoja erinomaisina. Bethlehem, J., Cobben, F. & Schouten, B. 2008. Indicators for the Representativeness of Survey Response. Proceedings of the Statistics Canada Symposium 2008, Gatineau, Canada.

80

Kyselyn vastausajan mediaani oli 12 minuut-tia, mitä voidaan vastaustaakan näkökulmasta pi-tää varsin kohtuullisena. Kuitenkin lomakkeen täytön aloittaneista suhteellisen suuri osa (noin joka seitsemäs) jätti lomakkeen täytön kesken. Tarkastelemalla nettilomakkeen kysymyskohtais-ta vastausaktiivisuutta (kuvio 2) huomataan, että käytännössä kaikki lomakkeen kesken jättäneet ovat sulkeneet lomakkeen liikunnan kokonais-määrää mittaavan AVTK-kysymyksen kohdalla, jonka osa vastaajista on ilmiselvästi kokenut liian raskaaksi vastata (kysymyksessä pyydetään arvoi-maan liikkumisen viikottaista kokonaismäärää ja liikuntakertoja viidessä liikunnan luokassa).

Kysymyslomakkeen täyttämisen aloittaneiden

osalta on siis todettava, että vastaajajoukko on joissain määrin vinoutunut AVTK-mittarin käyt-täjäkokemuksen suhteen niin, että aineistossa on todennäköisesti hieman aliedustettuna se vastaa-jajoukko, jonka viikoittainen liikkuminen on epä-säännöllistä ja siten vaikeasti arvioitavaa. Toisaalta kysymys on voinut myös olla muuten joillekin vastaajille teknisesti liian haastava, jolloin tur-hautumisen kokemus on kärjistynyt vastauksen keskeytykseen. Jatkoa ajatellen olisi siten suositel-tavaa käyttää liikunnan harrastamisen aktiivisuu-den mittarina ensisijaisesti kevyempää muotoilua ja jättää vastaajia osin karkottava raskas mittari lo-makkeen loppupäähän.

Kuvio 2. Lomakkeen täyttämisen aloittaneiden kysymyskohtainen vastaajamäärä

Kuvio 1. Kyselyyn päivittäinen vastaaminen kyselyn aukioloaikana ja vastausprosentin kehitys

81

81

Carlson, B. L. & Williams, S. (2001): A Comparison of Two Methods to Adjust Weights for Non-Response: Propensity Modeling and Weighting Class Adjustments. Proceedings of the Annual Meeting of the American Statistical Association, August 5-9 2001.

Laaksonen, S. (2006): Does the choice of link function matter in response propensity modelling? Model Assisted Statistics and Applications, An International Journal, 1 (2) 2005/2006. s. 95 – 100. IOS Press.

Peress, M. (2010): Correcting for Survey Nonresponse Using Variable Response Propensity. Journal of the American Statistical Association. 105 (492) 2010.

Menetelmäosion kirjallisuus