vuosikertomus 2012

28
2012 VUOSIKERTOMUS VAASAN YLIOPISTO

Upload: university-of-vaasa

Post on 15-Mar-2016

220 views

Category:

Documents


1 download

DESCRIPTION

Vaasan yliopiston vuosikertomus 2012

TRANSCRIPT

2012V U O S I K E R T O M U S

VA A S A N Y L I O P I S T O

Sisältö

2

08Koulutus

10Tutkimus

07Organisaatio

Hallitus 2009 – 2013

14Kauppatieteellinen tiedekunta

16Teknillinen tiedekunta

12Filosofinen tiedekunta

19Tiedekirjasto Tritonia

20Resurssit

Henkilöstö

Tilat

Talous

18Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Levón-instituutti ja avoin yliopisto

06Hallituksen puheenjohtajan

katsaus

04Rehtorin katsaus

24In English

3

Rehtorin katsaus

Luottavaisena tulevaisuuteen

4

Vuosi 2012 oli tulosneuvottelukauden 2010 – 12 viimeinen vuosi. Kauden aika-

na tuloksemme kehittyivät tavoitteiden mukaisesti opetuksessa, tutkimuksessa,

tutkijakoulutuksessa ja tutkimusrahoituksessa.

Vuoden alussa hallitus vahvisti yliopiston strategian. Painotamme profiiliamme

liiketoimintaorientoituneena yliopistona ja kehitämme painoalojamme: energia,

johtaminen, monikielisyys ja rahoitus. Organisoimme koulutusohjelmamme ja

tutkimusryhmämme kiinteämmiksi tavoitteena laadukkaammat tulokset, vah-

vempi kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.

Laadunvarmistuksemme auditoitiin hyväksytysti. Sen jälkeen laatutyö on

edennyt niin, että olemme systematisoineet kumppanuussopimuksiamme ja

tarkistaneet laatupolitiikkamme.

Kansainvälisyyttä ja vahvaa tutkimusta

Vuonna 2012 valmistuneiden maisterien määrä kasvoi merkittävästi.

Erityisesti englanninkielisten maisteriohjelmien tulokset ovat vakiintuneet

suunnitellulle tasolle. Valmistuvista maistereista noin 15 % on kansainvälisiä,

mikä on selvästi yli kansallisen keskiarvon. Myös opiskelijavaihto on pysynyt

hyvänä.

Tohtorien määrä on vakiintumassa tavoitetasolle. Olemme lisänneet tutki-

jakoulutettavan paikkoja ja vahvistaneet tutkijakoulutusta.

Tutkimusryhmämme ovat lisänneet tutkimusrahoitusta ja julkaisemista

korkealaatuisilla julkaisufoorumeilla. Käyttöön otettu julkaisupalkkiojär-

jestelmä toimii kannustimena, ja erityisesti nuoremmat tutkijamme ovat

päässeet esiin korkeatasoisilla julkaisuilla.

Talousarviomme vuodelle 2012 tehtiin suunnitellusti alijäämäiseksi,

mutta taloutemme on tasapainossa. Edellisinä vuosina syntynyt ylijäämä

mahdollisti lisäpanostuksia tutkijakoulutukseen.

Yliopistomme on hyvin valmistautunut uuden kauden vaativiin tulostavoit-

teisiin.

Matti Jakobssonrehtori

5

Muutos on pysyvä ilmiöYliopiston hallituksen tehtävä voidaan määritellä muillakin tavoilla kuin lainsää-

däntö sen tekee. Muutosvauhdin ylläpitäminen on tärkeä tehtävä, ja ”rakentaval-

la tyytymättömyydellä” etsitään jatkuvasti uusia, parempia toimintatapoja. Hyvän

yhteistyöhengen vaaliminen on meidän kaikkien vastuulla, eikä sitä saada aikaan

repivällä tyytymättömyydellä.

Yliopisto täytti viime vuonna asetetut laatukriteerit hyvin ja muuttuu selvästi,

vaikkakin joskus hitaasti, hallituksen hyväksymän strategian mukaisesti. Kiitos

tästä kuuluu kaikille hyvää työtä tekeville yliopistolaisille.

”Ei koulua vaan elämää varten” on sekä opetuksen että tutkimuksen perimmäi-

nen tehtävä. Hienoimmatkin teoriat ovat vailla merkitystä, ellei niillä voida rikas-

tuttaa ihmisten elämää, eikä aineellinen hyvinvointi ole ainoa elämän rikkautta

kuvaava kriteeri. Yliopistossa, jossa tekniikka ja talous ovat tärkeitä aineita, on

joskus syytä muistuttaa muistakin elämän arvoista kuin kvartaalitalouden luomis-

ta nopeista voitoista. Onnellisuus ei ole myytävänä!

Muutoksella ei ole itseisarvoa. Sekin tehdään parempi elämä mielessä. Muutok-

set onnistuvat aina paremmin, kun suhtaudumme niihin avoimesti ja ennakkoluu-

lottomasti. Yliopistoissa jaetaan tietoa, vanhaa ja uutta – toivottavasti hyödyl-

listä. Luovuuden ja kriittisen ajattelun kehittäminen nousee yhä tärkeämmäksi

yliopistojen tehtäväksi, kun tieto on kaikkien saatavilla. Siinä on yliopistojenkin

tärkeimpiä haasteita jatkuvien muutosten maailmassa.

Ole Norrbackministeri

yliopiston hallituksen puheenjohtaja

Hallituksen puheenjohtajan katsaus

6

Hallitus 2009 – 2013

Eturivissä vasemmalta: toimitusjohtaja Ulla Mäki-Lohiluoma,

ministeri Ole Norrback, rehtori Matti Jakobsson ja professori Ari

Salminen. Takarivissä: teknologiajohtaja Kimmo Forsman, opiske-

lija Turo Ranta, lehtori Aila Pesonen ja professori Timo Rothovius.

Kuvasta puuttuvat johtaja Pirkko Nuolijärvi ja toimitusjohtaja Arttu

Laine.

Yliopistokollegio

Hallitus

Rehtori

Levón-instituutti

Tritonia

Filosofinentiedekunta

Aluetiede

Julkisjohtaminen

Julkisoikeus

Sosiaali- ja terveys- hallintotiede

Englannin kieli

Nykysuomi ja kääntäminen

Pohjoismaiset kielet

Saksan kieli ja kirjallisuus

Viestintätieteet

Kielipalvelut

Johtaminen

Laskentatoimi ja rahoitus

Markkinointi

Taloustiede ja talousoikeus

Matemaattiset tieteet

Sähkö- ja energia- tekniikka

Tieto- ja tietoliikenne- tekniikka

Tuotantotalous

Henkilöstöpalvelut

Johdon tuki

Kansainväliset asiat

Opintoasiat

Talous ja suunnittelu

Tietohallinto

Tilapalvelut

Tutkimus- ja innovaatiopalvelut

Viestintä

Kauppatieteellinentiedekunta

Teknillinentiedekunta Yliopistopalvelut

ORGANISAATIO

7

Koulutus

Moderni tutkintokoulutusYliopisto on uudistanut vuoden 2012 aikana tutkinto-ohjelmiaan.

Kandidaattiohjelmia on kehitetty laajemmiksi kokonaisuuksiksi,

tieteenalalle yhteistä opetusta on lisätty, opiskelijavalinnan haku-

kohteita on yhdistetty ja opiskelijat valitsevat pääaineensa vasta

opiskelun edetessä. Uudistuksilla halutaan nopeuttaa opintojen

aloittamista, tehostaa opiskelua ja edistää valmistuneiden työllis-

tymistä. Maisterivaiheessa yhteys yliopiston tutkimusvahvuuksiin

ja oppiaineiden profiiliin on entistä vahvempi.

Kaikkiin tutkintoihin sisältyy liiketoimintaosaamisen opintoja ja

kansainvälistymisvalmiuksia sisältävä opintokokonaisuus. Eng-

lanninkielistä koulutustarjontaa on lisätty, ja yliopisto on solminut

kaksoistutkinnon mahdollistavan sopimuksen kolmen eurooppa-

laisen yliopiston kanssa.

Yliopisto on tehostanut opintojen etenemisen seurantaa, opin-

to-ohjausta ja opiskelijapalautteen huomioimista koulutuksen

kehittämisessä. Opiskelukykyä ja motivaatiota tuetaan opintopsy-

kologin ja uraohjaajan neuvontapalvelulla.

Vetovoimainen opiskelupaikka

Yliopisto on pysynyt vetovoimaisena opiskelupaikkana. Vuonna

2012 opintonsa aloitti 855 uutta opiskelijaa. Heistä 596 aloitti

kandidaattiohjelmissa, minkä lisäksi 259 opiskelijaa otettiin

suoraan maisterivaiheeseen aikaisempien opintojen perusteella.

Opintonsa aloittavista kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden

osuus oli noin 11 %. Tutkintomäärät kasvoivat edellisestä vuo-

desta, ja yliopisto saavutti 95 % maisteritavoitteestaan.

Työelämäyhteydet ja opiskelijahyvinvointi

Tutkintojen työelämäyhteyksiin on kiinnitetty erityishuomiota

tukemalla opiskelun aikaista työharjoittelua. Yliopisto koordinoi

vaasalaisten korkeakoulujen yhteistä Vaasa Internship -hanketta,

joka edistää kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sijoittumista

suomalaisille työmarkkinoille.

Vuonna 2012 opiskelijahyvinvoinnin työryhmä ja ylioppilaskunta

järjestivät opiskelijoiden hyvinvointikyselyn. Hyvinvointiviikolla

painotus oli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoissa. Suomen

ensimmäisessä yliopistoraadissa opiskelijat ja henkilöstö etsivät

keinoja opintojen sujuvoittamiseksi.

Yliopisto seuraa vuosittain opiskelijoiden sijoittumista työelämään

ja urakehitystä. Kyselyyn vastanneista noin 60 % oli nopeasti

sijoittunut koulutusta vastaaviin tehtäviin.

8

Perustutkinto- opiskelijat 4480 4696 4761

Jatkotutkinto- opiskelijat 275 282 310

2 0 1 0 2 0 1 1 2 0 1 2

2306Joista suoraan maisteri / DI- tutkintoon

2616 2393

1573Joista kansainvälisiin ohjelmiin 1908 1658

Perustutkinto- opiskelijat 221 255 279

Jatkotutkinto- opiskelijat 36 46 67

Lähteneet vaihto-opiskelijat 213 217 204

Saapuneet vaihto- opiskelijat 202 184 175

Avoimen yliopiston opiskelijat 1777 1901 2006

Täydennyskoulutus- opiskelijat 1059 867 1446

HA

KE

MU

KS

ET

OP

I SK

EL

I J AT

VAI H

TO

- OP

I SK

EL

U

AI K

UI S

KO

UL

UT

US

KA

NSA

I NVÄ

LI S E

T

TU

TK

I NT

O- O

P I S KE

LI JAT

880Aloittaneet 881 855

342Maisterit / Diplomi- insinöörit

362 415

Lisensiaatit 3 2 7

TU

TK

I NN

OT

374 384 377Kandidaatit

Tohtorit 13 23 19

732 771 818YHTEENSÄ

415 401 379YHTEENSÄ

257 301 346YHTEENSÄ

4755 4978 5071YHTEENSÄ

7127 7458 7168YHTEENSÄ

TohtoritLisensiaatitMaisteritKandidaatit

TUTKINTO- OPISKELIJAT

2012

KOULUTUSALOITTAIN

695

2851

451

5071

346

1074

52

205

14

377

-

106

57

259

28

415

48

71

6

1

0

7

-

0

4

11

2

19

5

2Humanistinen

Yhteiskuntatieteellinen

Kauppatieteellinen

Teknillistieteellinen

YHTEENSÄ

Joista kansainvälisiä

VALMISTUNEET 2012

9

Tutkimus

Vaasan yliopiston tutkimustoiminta on tuloksellista. Tohtoreita val-

mistui hyvin, ja opettajien ja tutkijoiden kansainvälinen liikkuvuus

on aktiivista.

Tieteellisessä julkaisutoiminnassa korostuu laadun merkitys, ja

julkaisufoorumi-luokituksen saaneiden, laadukkaiden tieteellisten

julkaisujen määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna.

Täydentävän rahoituksen osuus on kehittynyt kohti tavoitetasoa.

Varsinkin Suomen Akatemian ja Tekesin kilpailtu rahoitus on

lisääntynyt. Erityisesti teknillisessä ja kauppatieteellisessä tiede-

kunnassa on alkanut useita laajoja tutkimushankkeita. Hankkeet

tuovat lisäresursseja yliopiston tutkimukseen, ja odotettavissa

onkin tutkimuksen tuloksellisuuden hyvä kehitys tulevina vuosina.

Kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä

Tutkimustoiminnan kehittämisessä avainasemassa on tutkimus-

ryhmien tehokas kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen.

Ryhmien tavoitteena on syventää yhteistyötä keskeisten yhteis-

työkumppaneidensa kanssa yhteisjulkaisujen, yhteishankkeiden

ja tutkijaliikkuvuuden avulla. Vuonna 2012 merkittävää on ollut

kolmen uuden FiDiPro (Finland Distinguished Professor) -profes-

sorin rekrytointi. He ovat alansa kansainvälisiä huippututkijoita,

jotka työskentelevät useamman vuoden ajan tiiviissä yhteistyössä

Vaasan yliopiston tutkimusryhmien kanssa.

Vuonna 2012 on jatkettu edellisvuonna perustetun tutkijakoulun

toiminnan kehittämistä. Tutkijakoulun tavoitteena on taata kaikille

tohtoriopiskelijoille tasapuoliset mahdollisuudet korkeatasoi-

seen tutkijakoulutukseen. Tutkijakoulu edistää tohtoriopintojen ja

tutkimustyön suunnitelmallisuutta ja edistymistä tavoiteajoissa. Se

koostuu hallintotieteiden, kielten ja viestinnän, liiketoimintaosaa-

misen ja teknillisten tieteiden tohtoriohjelmista.

Laadukasta tutkimusta

10

Joista referee- julkaisuja

103

Ulkomaiset julkaisut

279

Kotimaiset julkaisut

285

Joista referee- julkaisuja

120

Ulkomaiset julkaisut

256

Kotimaiset julkaisut

226

487

482

Julkaisut

2012

2010

Joista referee- julkaisuja

93

Ulkomaiset julkaisut

284 Kotimaiset julkaisut

203564

2011

11

Dekaanin katsaus Filosofinen tiedekunta

Suomen kilpailukyky ja menestys edellyttävät asiantuntijoita, jotka oivaltavat

yritysten ja hallinnon päätöksenteossa yhteiskunnallisen humanismin tähdelli-

syyden. Se tarkoittaa oikeudenmukaisuutta, laaja-alaisuutta, suvaitsevaisuutta ja

kestävän kehityksen perustavanlaatuisuuden oivaltamista. Tästä lähtökohdasta

filosofinen tiedekunta haluaa edistää modernin sivistysyliopiston ideaa.

Tiedekunnan ydin ovat ammattikielet, kielikylpy, julkinen johtaminen ja viestintä.

Vuonna 2012 siirryttiin laaja-alaisiin koulutusohjelmiin. Oppiaineiden yhteistyö

lisääntyy. Tätä pyrkimystä kutsumme yhdistelyn pedagogiikaksi.

Vuonna 2012 tiedekunnan tutkijat muodostivat kolme tutkimusryhmää. Niissä

hallintotieteilijät ja humanistit tekevät yhteistyötä. Tavoitteena ovat uudet

tieteidenväliset tutkimusavaukset. Tutkimusryhmät muodostavat yhteistyöase-

telmia myös yliopiston muiden tiedekuntien sekä kansainvälisten ja kansallisten

kumppaneiden kanssa.

Tieteidenvälisyyden lisäämisellä tavoitellaan uusia tutkimussisältöjä, omaperäisiä

näkökulmia sekä tiedekuntamme tieteellisen kilpailukyvyn parantumista. Tietei-

denvälisyys ei ole itsetarkoitus, vaan väline osaamisemme kerryttämisessä.

Tiedekuntamme on henkilökunnan ja opiskelijoiden muodostama yhteisö, jonka

tunnuslauseena on: ”Menestymme yhdessä tai emme menesty ollenkaan.”

Tiedekunnan johtaminen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden vuorovaikutus perus-

tuvat kannustamiseen, kiittämiseen ja yhdenvertaisuuteen.

Hannu KatajamäkiDekaani

Yhteiskunnallisen humanismin edistäjä

12

Kandidaattiopiskelijat

Maisteriopiskelijat

Jatkotutkinto-opiskelijat

Tutkinto-opiskelijat yhteensä

joista kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita

Kandidaatit

Maisterit

Lisensiaatit

Tohtorit

Julkaisut

KV-refereejulkaisut

Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut)

Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 2 vko) * = väh. 1 vko

Kansainvälinen tutkimusrahoitus (pl. yritys- ja rakennerahastot) 1000 e

Täydentävä tutkimusrahoitus 1000 e

Kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus (SA,Tekes) 1000 e

Opiskelijat

Tutkimus

Tutkinnot

Tutkimus-rahoitus

7

84

78

358

12*

257

23

854

14*

127

94

708

134 126 111

2 0 1 0 2 0 1 1

1262

364

92

58

1718

160

98

3

4

166

115

2

7

1260

439

96

67

1795

147

13

204

22

2 0 1 2

158

128

6

6

1206

459

104

65

1769

164

8

F I L O S O F I N E NT I E D E K U N T A

13

Dekaanin katsaus Kauppatieteellinen tiedekunta

Tiedekunnan kehittämistyössä painottuivat kasvun suunnittelu, tutkimustoi-

minnan ja tutkijakoulutuksen kehittäminen, kansainväliset akkreditoinnit sekä

kansainvälistyminen.

Ministeriön vahvistamiin tavoitteisiin pohjautuen tiedekunta valmisteli kasvu-

suunnitelman, jolla vahvistetaan erityisesti johtamisen ja rahoituksen painoaloja.

Lisäksi laajensimme toimintaa alueen yliopistokeskuksissa mm. aloittamalla

uuden Strategisen talousoikeuden ohjelman Seinäjoella. Kasvun myötä Vaasan

yliopisto nousee merkittävimmäksi kauppatieteellisen alan kouluttajaksi Aalto-

yliopiston jälkeen.

Tutkimustoiminnassa päähuomio on tutkimuksen laadun kehittämisessä, jotta

julkaisuista yhä suurempi osuus julkaistaan kärkitason kansainvälisissä lehdissä

ja siten tutkimuksen vaikuttavuus kasvaa. Hyvää pohjaa jatkolle luo menesty-

minen kansainvälisissä arvioinneissa – myös tutkimusrahoitus kilpailluimmista

rahoituskanavista jatkoi kasvuaan kolmatta vuotta peräkkäin.

Maisterikoulutuksessa saavutettiin resursseihin suhteutettuna erittäin hyvä taso

yli 200 maisterin valmistumisen myötä. Laatujärjestelmä osoittaa opiskelijoiden

olevan hyvin tyytyväisiä koulutukseen. Kansainvälisten arvioitsijoiden näkemyksiä

toiminnan laadusta saadaan keväällä, sillä vuoden aikana hakeuduimme kan-

sainväliseen EPAS- akkreditointiprosessiin kahdella maisteriohjelmalla.

Toiminnan kansainvälistymistä kuvaa henkilöstön kansainvälisen yhteistoimin-

nan ja tutkijaliikkuvuuden sekä kansainvälisten maisteri- ja tohtoriopiskelijoiden

määrän nousu. Jatkoa luotiin avaamalla strategisen johtamisen maisteriohjelma

kansainväliseen hakuun.

Vesa SuutariDekaani

Kasvua ja kansainvälistymistä

14

Kandidaattiopiskelijat

Maisteriopiskelijat

Jatkotutkinto-opiskelijat

Tutkinto-opiskelijat yhteensä

joista kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita

Kandidaatit

Maisterit

Lisensiaatit

Tohtorit

Julkaisut

KV-refereejulkaisut

Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut)

Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 2 vko) * = väh. 1 vko

Kansainvälinen tutkimusrahoitus (pl. yritys- ja rakennerahastot) 1000 e

Täydentävä tutkimusrahoitus 1000 e

Kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus (SA,Tekes) 1000 e

Opiskelijat

Tutkimus

Tutkinnot

Tutkimus- rahoitus

17

979

183

1701

67*

1565

20

2218

40*

1322

91

2431

155 156 100

2 0 1 0 2 0 1 1

1416

512

117

108

2045

186

170

0

4

182

184

0

9

1390

635

121

124

2146

191

36

242

48

2 0 1 2

177

209

1

8

1373

703

126

142

2202

185

52

K A U P P A T I E T E E L L I N E N T I E D E K U N T A

15

Dekaanin katsaus Teknillinen tiedekunta

Teknillisen tiedekunnan vuosi 2012 oli menestyksekäs: koulutus ja tutkimus

vahvistuivat, kandidaatti- ja maisteriopintojen hakijamäärät kasvoivat. Tutkinnot

lisääntyivät kaikilla koulutusaloilla, ja tutkimus oli vireää. Yhteistyö elinkeino-

elämän kanssa monipuolistui takuuteekkarihankkeen ja yhteisten tutkimusten

ansiosta.

Erityisen suurta huomiota kiinnitettiin uusien kandidaattiohjelmien aloitukseen.

Katse kohdistui myös tulevaan. Siksi yhteistyö muiden tekniikan alan yliopistojen

kanssa oli tiivistä ja rakentavaa, hyvänä esimerkkinä yhteisvalinnan uudistus.

Lisäksi tiedekunnassa yhdenmukaistettiin tuotantotalouden ja tietotekniikan

kansainväliset ohjelmat vastaavien suomenkielisten maisteriohjelmien kanssa.

Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen lisääntyminen turvasi yliopiston energiapai-

noalan kehittämisen. SC-Research -tutkimusyksikön liittäminen tiedekuntaan

toi merkittävän vahvistuksen tiedekunnan tutkimusosaamiseen. Lisäksi

FiDiPro-verkostomme vankistui kahdella professorilla ja tutkijalla. Suotuisa

eteneminen kaksinkertaisti kansainvälisten, vertaisarvioitujen julkaisu-

jen määrän.

Tiedekunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeä osa-alue oli

vuonna 2012 osallistuminen Vaasan seudun innovaatiokeskittymän

suunnitteluun. Tavoitteena on päästä osaksi kansallista Innovatiivi-

set kaupungit (INKA) -ohjelmaa.

Erkki AntilaDekaani

Energistä kasvua

16

Kandidaattiopiskelijat

Maisteriopiskelijat

Jatkotutkinto-opiskelijat

Tutkinto-opiskelijat yhteensä

joista kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita

Kandidaatit

Maisterit / Diplomi-insinöörit

Lisensiaatit

Tohtorit

Julkaisut

KV-refereejulkaisut

Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut)

Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 2 vko) * = väh. 1 vko

Kansainvälinen tutkimusrahoitus (pl. yritys- ja rakennerahastot) 1000 e

Täydentävä tutkimusrahoitus 1000 e

Kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus (SA,Tekes) 1000 e

Opiskelijat

Tutkimus

Tutkinnot

12

552

227

1577

40*

1030

152

2372

19*

718

250

1967

98 61 62

2 0 1 0 2 0 1 1

601

325

66

91

922

28

74

0

5

36

63

0

7

611

361

65

110

1037

142

44

105

32

2 0 1 2

42

78

0

5

640

380

80

139

1100

125

60

Tutkimus- rahoitus

T E K N I L L I N E NT I E D E K U N T A

17

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Vaasan yliopiston strategiset tavoitteet yhteiskunnallisen vuo-

rovaikutuksen osalta ovat osaavan työvoiman tuottaminen, tiivis

tutkimusyhteistyö ja aktiivinen tutkimustiedon välittäminen.

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) kiinnitti auditointirapor-

tissa huomiota yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen prosessien

selkeyttämiseen ja laadunhallintaan. Hyvänä käytäntönä pidettiin

sitä, että yliopistossa on tehty strategiaa konkretisoiva yhteiskun-

nallisen vuorovaikutuksen toimenpideohjelma.

Yliopiston hallituksen maaliskuussa 2012 hyväksymässä toimen-

pideohjelmassa on analysoitu toimintaympäristö ja sidosryhmät

sekä esitetty jatkotoimenpiteitä. Oleellisia sidosryhmiä on noin

200, mukaan lukien merkittävät lahjoittajat ja kunnat. Näiden

kanssa luodaan toimiva yhteydenpitojärjestelmä.

Yliopistolla oli vuoden 2012 lopussa 14 erilaista yhteistyöso-

pimusta yritysten ja julkisyhteisöjen kanssa. Lisäksi aloitettiin

kumppanuussopimusten solmiminen merkittävien yritysten

kanssa. Tavoitteena on, että kesään 2013 mennessä yliopistolla

on kumppanuussopimus 20 tärkeän sidosryhmän kanssa. Sopi-

muksilla lisätään informaatio- ja osaamisvaihtoa sekä luodaan ja

ylläpidetään lahjoittajasuhteita.

Levón-instituutti ja avoin yliopisto

Levón-instituutti välittää yliopiston osaamista aikuiskoulutuksessa

ja tuotteistaa tutkimukseen pohjautuvaa osaamista. Tämä tapah-

tuu avoimen yliopiston, täydennyskoulutuksen, hanketoiminnan

sekä soveltavan tutkimuksen avulla. Vuorovaikutuksen kautta

myös yliopistoon välittyy näkemyksiä työelämästä ja sen tarpeista.

Avoin yliopisto on sekä opintopisteillä että opiskelijamäärillä mi-

tattuna maan kärkitoimijoiden joukossa kauppatieteellisellä alalla.

Avoin yliopisto järjestää tutkinto-opiskelijoille liiketoimintaosaami-

sen opintoja ja tekee yhteistyötä alueen lukioiden ja ammattikor-

keakoulujen kanssa.

Täydennyskoulutuksessa ja hanketoiminnassa on keskitytty

organisaatioiden johtamiseen ja kehittämiseen, energiaketjun

hallintaan sekä aluekehittämiseen.

Täydennyskoulutukseen osallistui 1450 henkilöä. Skotlantilaisen

Aberdeen Business Schoolin kanssa käynnistettiin AMBA-ak-

kreditoitu Energy Business MBA -ohjelma. Lisäksi järjestetään

yrittäjyyden MBA-ohjelmia. Valtakunnallisesti instituutti sai

tunnustusta eräänä maamme halutuimmista täydennyskoulutusor-

ganisaatioista.

Tutkimus- tai kehittämishankkeita oli käynnissä 38, joista kym-

menen ulkomaalaisten kumppanien kanssa. Tärkeää oli osallis-

tuminen energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen

keskittymän CLEEN Oy:n hankkeisiin.

Yhteiskunnallinen

vaikuttavuus

18

Tiedekirjasto Tritonia

Tritonia laajensi toimintaansa kehittämällä tutkimuksen palveluita

ja osallistumalla aktiivisesti yliopistopedagogiikan koulutuksen

järjestämiseen yliopiston opettajille. Tutkimuksen tukea rakennet-

tiin yhdessä tutkimus- ja innovaatiopalveluiden sekä viestintäyksi-

kön kanssa. Viiden opintopisteen yliopistopedagoginen koulutus

toteutui Åbo Akademin kanssa. Molemmat hankkeet jatkuvat

vuonna 2013.

Verkkopalveluiden osuus kirjaston toiminnassa kasvaa. Tie-

donhankinnan koulutus omien korkeakoulujen opiskelijoille ja

EduLabin koulutukset opettajille ja henkilökunnille saivat hyvää

palautetta. Henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa tarjottiin

monen kanavan kautta.

Tritonia Allegron toiminnalle Pietarsaaressa luotiin perusta, kun

Åbo Akademi, Yrkeshögskolan Novia ja Centria-ammattikorkea-

koulu solmivat sopimuksen yhteistoiminnasta. Tritonia osallistui

aktiivisesti alansa verkostoihin, joissa painottui mm. yhteistyö

muiden yhteiskirjastojen kanssa.

46

97Hakeneet

Hyväksytyt

Avoin väylä

1846

2006

17079

5771

5434Kursseilla opiskelijoita (kaikki)

Yksittäisiä henkilöitä

Suoritetut opintopisteet (kaikki)

josta tutkinto-opiskelijoiden osuus

Avoin yliopisto 2012

josta tutkinto-opiskelijoiden osuus

19

Henkilöstö

Hallituksen kohdentamilla strategiarahoilla tuettiin tutkimusta,

kansainvälistymistä ja painoalojen kehittämistä, mikä näkyi hen-

kilöstörekrytoinneissa. Vuoden 2012 lopussa yliopistossa työs-

kenteli 511 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi 9 %, ja kasvun

painopiste oli opetus- ja tutkimushenkilöstössä.

Ulkomaalaisia henkilöstöstä oli 10,5 % ja he edustivat 30 eri

kansallisuutta. Kansainvälisen henkilöstön määrä on selvässä

kasvussa. Henkilötyövuosista 81,8 % tehtiin valtion rahoituksella

ja loput ulkopuolisella rahoituksella.

Henkilöstön kehittämisessä painopisteinä olivat strategian mu-

kaiset linjaukset. Johtamisjärjestelmää selkiytettiin, tiedekuntien

johtoryhmille järjestettiin infotilaisuuksia ja aloitettiin Yliopistopal-

velun ns. lähipalveluratkaisujen kehittäminen.

Tulospalkkiojärjestelmää kehitettiin laajentamalla se koko henkilö-

kuntaan (vuonna 2013). Vuonna 2012 otettiin käyttöön julkai-

sufoorumin mukainen tulospalkkio, jota myönnettiin 49 julkaisun

tekijälle.

Työhyvinvointikyselyn keskiarvo asteikolla yhdestä viiteen oli 3,6

(edellisvuonna 3,5). Työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen panos-

tettiin mm. lisäämällä työnohjausta, vahvistamalla turvallisuutta

rekrytoimalla Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa yhteinen tur-

vallisuuspäällikkö, järjestämällä koko yliopistoyhteisön tapahtumia

ja tukemalla kuntoilua tyhy-seteleillä.

Tarkemmat henkilöstötiedot ovat Vaasan yliopiston henkilöstöra-

portissa 2012.

Tilat

Yliopisto tehosti monin eri tavoin tilankäyttöä vuonna 2012.

Tietohallinnon tiloihin remontoitiin tarkoituksenmukaiset tiimikoh-

taiset tilat. Myös Tilapalvelut sai uudet toimivat työtilat. Lisäksi

tehostettiin olemassa olevien työtilojen käyttöä kalustamalla

useita lisätyöpisteitä.

Yliopistolla toteutetut toimistohotellit on otettu hyvin käyttöön,

ja niiden määrää on tarkoitus kasvattaa vuonna 2013. Lisäksi

Luotsi-rakennukseen tehtiin toimitilakonseptointi.

Tervahovin pohjakerroksen luentosalien uudistuksen tavoitteena

oli tehdä tiloista helposti muunneltavia, energisiä ja akustiikaltaan

hyviä. Opiskelijoiden käytössä on nyt uuden ilmeen mukaiset

viihtyisät tilat, joilla on monipuoliset käyttömahdollisuudet.

Resurssit

20

Opetus- ja tutkimushenkilökunta

32

45

1819

5123

48

2625

5034

52

3034

53

2010 2011 2012

Tutkijat, projektitutkijat

24

1119

175

3124

11015

178

2924

11714

184

29

443 469 511

45

38

47

268

62

42

33

291

75

44

32

327

22,9 %28,6 %9,8 %5,3 %2,1 %

30,3 %25,7 %27,8 %9,3 %5,0 %2,2 %

28,9 %27,7 %26,0 %8,7 %5,7 %1,9 %

29,3 %

2010 2011 2012

Yhteensä

Muu henkilöstö

Tutkijan uravaihe Henkilöryhmä

4. porras

2. porras

1. porras

Muut ophe- nimikkeeet:

3. porras

Tohtorikoulutettavat, assistentit,

graduate school, tutkijakoulutettavat

Tutkijatohtorit, yliassistentit

Yliopisto-opettajat, pt.tuntiopettajat

Yliopistotutkijat

Yliopistolehtorit, lehtorit

Professorit

Tutkimusjohtajat

Yhteensä

Tritonia

Yliopistopalvelut

Tiedekuntien muu henkilökunta

Levón-instituutti

Yhteensä

Opetuksen ja tutkimuksen

apuhenkilökunta (tutkimusavustajat)

Opetus

Hallinto ja toimisto

Kirjasto ja atk

Opetus ja tutkimusta avustava

Tutkimus

Huolto ja kiinteistö

Henkilötyövuodet henkilöryhmittäin

1,0 % 1,1 % 0,7 %Yliopistoharjoittelijat

Henkilöstö

21

Talous

Vuosi 2012 oli toiminnan vuosi. Panostaminen strategisiin paino-

aloihin sekä tohtorikoulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämi-

seen näkyy selkeästi vuoden 2012 luvuissa.

Vaasan yliopiston valtionrahoitus kasvoi 5,3 % vuoteen 2011 ver-

rattuna. Muu tulorahoitus kasvoi 8,2 %, mikä johtui projektikannan

kasvusta ja Lapualla sijaitsevan tutkimusyksikön SC-Researchin

siirtymisestä osaksi Vaasan yliopistoa. Merkittävimpiä rahoitus-

lähteitä olivat Tekes, Suomen Akatemia sekä kotimaiset yksityiset

rahastot ja säätiöt.

Henkilöstön lukumäärä kasvoi 9 %. Kasvun painopiste oli edelleen

opetus- ja tutkimushenkilökunnassa mm. muun tulorahoituksen

kasvusta johtuen.

Yliopiston kokonaiskulut vuonna 2012 kasvoivat 9,6 % verrattuna

vuoteen 2011. Tämä selittyy pääosin henkilöstön lukumäärän

kasvusta johtuvalla henkilöstökulujen kasvulla.

Tase vahvistui edelleen vuonna 2012. Suurimmat vahvistumiseen

vaikuttavat tekijät olivat yliopiston muutokset tilaratkaisuissa sekä

sijoitusten arvonnousu. Sijoitustoiminnan tuottojen merkittävä

kasvu (207,3 %) mahdollisti osaltaan panostamisen yliopiston

painoaloihin.

22

24 625

9 135

896

2,8 %

84,3 %

32 120

25 910

10 045

285

0,8 %

88,2 %

34 934

27 285

10 867

-246

-0,7 %

85,0 %

37 114

2010 2011 2012

4,3 %

26 859

443

0,9 %

41 648

469

-0,7 %

46 243

511

Liikevaihto €

Ulkopuolinen rahoitus €

Ylijäämä / alijäämä €

Liikevoitto liikevaihdosta %

Valtion rahoitus €

Omavaraisuusaste %

1000 eur

Oman pääoman tuotto %

Taseen loppusumma €

Henkilöstön lukumäärä

Henkilöstökulut

Kulut

68 %

21 %

10 %

1 % Poistot ja arvonalennukset

Vuokrakulut

Muut kulut

23

In English

ANNUAL REPORT 2012UNIVERSITY OF VAASARECTOR’S SUMMARY Confidence in the future

2012 was the final year of the 2010 –12 quality assessment

period. During the assessment period, our quality indicators

developed in line with our objectives in education, research,

researcher training and research funding.

The Senate confirmed the University’s strategy at the start of the

year. We will highlight our profile as a business-oriented univer-

sity and develop our areas of emphasis: energy, management,

multilingualism and finance. We will make our degree program-

mes and research groups more compact in order to achieve

better results, stronger international networking and collaboration

with industry and commerce.

Our University is well prepared for the demanding objectives set

for the new period.

MATTI JAKOBSSON

24

RESEARCH

Quality is essential in scientific publishing, and the number of

high-quality scientific publications that have been granted a

publication forum classification increased in comparison to the

previous year. The portion of supplementary funding improved

towards the desired level. In particular, competitive funding from

the Academy of Finland and Tekes increased.

The recruitment of three new Finland Distinguished Professor

(FiDiPro) professors was a significant development in 2012. They

are top researchers in their fields internationally and they will

work in close collaboration with the University’s research groups

for a number of years.

EDUCATION

The renewal of the degree programmes has made business

expertise and internationalisation a part of all education at the

University of Vaasa. Bachelor’s Programmes have been broaden-

ed in scope, teaching common to all disciplines has been inc-

reased, student selection search areas have been combined and

students now select their main subject as the studies progress.

The connection to the University’s research strengths and the

subject profiles at Master’s level is now stronger than before.

The Faculty of Philosophy has adopted broad-ranging degree

programmes. Cooperation between subject areas will increa-

se. Researchers have formed three research groups, in which

students of the administrative sciences and humanists coope-

rate. The objective is to create new research initiatives between

scientific disciplines.

Growth planning, the development of research operations and

researcher training, international accreditations and internationa-

lisation have been typical in the Faculty of Business Studies.

The Faculty of Technology had a successful year: education

and research were improved and the number of applicants to

Bachelor’s and Master’s Degree Programmes grew. The number

of degrees increased across all disciplines and there was exten-

sive research activity. Cooperation with industrial and commercial

companies was diversified thanks to the “Takuuteekkari” work

placement programme and joint research projects.

25

26

SOCIETAL RELATIONS

At the end of 2012, the University had 14 different cooperation

agreements with companies and public sector organisations. In

addition, the University began to sign partnership agreements

with significant companies. The objective is to sign partnership

agreements with 20 interest groups by the summer of 2013.

The agreements will increase the amount of information and the

exchange of expertise, while creating and maintaining donor

relationships.

RESOURCES

Personnel

The University of Vaasa employed 511 people. The number

of employees grew by 9 % and growth focused on teaching

and research personnel. 10.5 % of the personnel were foreign

nationals, representing 30 different nationalities. The number of

international personnel is clearly growing.

The bonus payment system was extended to all employees (in

2013). Investments were made in work welfare and communality

by increasing work supervision, strengthening security by recrui-

ting a joint security director with the Vaasa University of Applied

Sciences, organising events for the entire university community

and supporting physical activities and fitness with work welfa-

re-vouchers.

Finance

Government financing for the University of Vaasa grew by 5.3 %

compared with 2011. Other external funding grew by 8.2 %,

which was due to growth in the project base and the integration

of research department SC-Research, located in Lapua, into the

University of Vaasa. The most significant sources of funding were

Tekes, the Academy of Finland and Finnish private funds and

foundations.

Total costs in 2012 grew by 9.6 % in comparison to 2011. This is

primarily explained by the increase in personnel costs due to the

growth in the number of personnel.

The University’s balance improved again in 2012. The most

significant factors influencing the improvement were changes

to the University’s facilities and the increase in the value of its

investments. The significant growth in profits from investment

activities (207.3 %) enabled the University to make investments

in its areas of emphasis.

27

Vaasan yliopisto

Wolffintie 34

PL 700, 65101 Vaasa

p. 029 449 8000

uva.fi

facebook.com/vaasanyliopisto

youtube.com/UniversityOfVaasa

twitter.com/univaasa