TORSDAG 27.2.2014 TORSTAI 27.2.2014Grundad 1890 - Perustettu 1890www.hangotidningen.fi www.hangonlehti.fi

HANGONLEHTI

HANGÖTIDNINGEN Nr.

Nro 9

1,60€

TORSDAG 27.2.2014 Grundad 1890 - Perustettu 1890www.hangotidningen.fi www.hangonlehti.fi

HANGÖTIDNINGEN HANGONLEHTITORSTAI 27.2.2014

➛ Meteorologiska institutet varnar för att havsisarna är bedrägliga. På grund av det milda vädret är det på många ställen, särskilt i södra Fin-land, farligt att ge sig ut på isen.

– För ögonblicket kan man inte veta var isen ger vika och var den håller. Det milda vädret och varie-rande vattenståndet gör att man in-te kan förutsäga hur tjock isen är, påminner isexperten Jouni Vainio.

Dessutom fräter havsvattnet isen underifrån och växlingarna i vat-tenståndet förorsakar att vatten strömmar ut på isen.

Vainio varnar dem som är på väg ut på isen och säger rent ut:

– Gå inte ut på isen om det inte är nödvändigt. Om du går ska du förse dig med rätta tillbehör.

Det minsta är isdubbar som man ska ha hängande runt halsen. Dess-utom är det bra att ta med en rygg-säck som kan flyta i vilken man har ett ombyte torra kläder inpackade i plast. Det lönar sig att packa in mo-bilen i en vattentät påse.

Kylan i januari fick isen att snabbt öka. Det isbelagda området utgjorde som mest hundratusen kvadratkilo-meter den 7 februari. Därefter blev det mildare och särskilt de sista da-garnas milda väder med hård blåst har fått det isbelagda området att minska snabbt. Nu finns det inte mer än cirka 50 000 kvadratkilome-ter isbelagt område. De hårda vin-darna har packat isen i nordöstra hörnet av Bottenviken. Där behöver nästan alla fartyg isbrytarassistans.

HL/IS

➛ Arbetslösheten ökar alltjämt på området för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-cen-tralen).

Av kommunerna inom Nylands NTM-centrals område hade Hangö den högsta arbetslöshetsgraden (15,2 procent) i slutet av janua-ri. Den lägsta arbetslöshetsgraden fanns i Sjundeå (5,9 procent). I Ingå och Raseborg som hör till samma ekonomiska region som Hangö, var arbetslöshetsgraden 6,4 respektive 10,6 procent.

HT

Havsisen ytterst bedräglig just nu

Hangö ligger på över 15 procent

➛ Stadshusets festsal och foajé står tomma största delen av året. Kulturbyrån sköter uthyrningen av lokalen för tredje året nu. Antalet uthyrningar har ökat, men nämn-den för kultur- och medborgarverk-samhet vill öka antalet uthyrningar ytterligare. Med tanke på ekonomi är metoden något unik. Kulturbyrån sänker hyran.

Kulturbyrån hyrde ut festsalen och foajén för sammanlagt 79 till-ställningar under året 2013. Tjäns-teförrättande direktören för kultur- och medborgarverksamhet Jennika Friman säger att intäkterna från uthyrningarna har ökat med un-gefär hälften sedan uppgiften över-gick till Kulturbyrån från Tekniska nämnden.

– Många har varit intresserade av festsalen och foajén men har sagt rakt ut att priset har varit för högt, säger Friman. Det är en onödig trös-kel.

Kulturbyråns egentliga uppgift med att hyra ut lokalerna är att ak-tivera lokal verksamhet. Att få in pengar på uthyrningen är en sekun-där uppgift men det är ändå inskri-vet i kulturbyråns budget. Kulturby-rån lyckades inte nå målsättningen för de budgeterade inkomsterna: Hyresintäkterna skulle enligt bud-geten hämta 25 200 euro till kas-san, men i verkligheten hämtade hyrorna bara 13 990 euro. Samma potentiella inkomster var budgetera-de också året innan. Intäkterna var också då ungefär 500 euro lägre än i fjol. På grund av de uteblivna hy-resintäkterna och några bidrag som inte blev beviljade, överskred kul-turverksamheten sitt årsbidrag med 7 903 euro. Verksamhetens kostna-der minskade dock med 7 071 euro, vilket betyder att verksamheten hål-lits inom ramarna. Kulturverksam-heten nådde de mål som nämnden för kultur- och medborgarverksam-het satte för den.

Friman vill inte spekulera om sänkningen av hyran kommer att vidga gapet mellan de budgeterade och förverkligade inkomsterna yt-

terligare eller om de sänkta hyrorna kommer att öka användningen så mycket att inkomsterna ökar. Sta-den betalar samma underhållskost-nader för lokalerna oberoende om lokalerna hyrs ut eller inte.

– Om vi var tvungna att betala för utrymmena skulle ju verksamheten vara helt annorlunda, säger Friman. Nu är det här en uppgift vid sidan om alla andra uppgifter. Vi har marknadsfört utrymmena till före-tag och till exempel gjort broschyrer till kongressmässan i Helsingfors. Men ett mer aktivt försäljningsar-bete skulle kräva mer resurser. Det skulle antagligen inte bli lönsamt. Allt som vi får in på det här är bara plus i boken, även om vi inte ännu nått de budgeterade inkomsterna.

Hyrorna är samma året runt, men olika kundgrupper betalar olika hy-ror. Enligt Friman finns det inget behov för olika priser för olika sä-songer.

– Festsalen on foajén hyrs inte ut så ofta på sommaren, säger Friman. Vi har avtal med Hangö musikdagar att de får komma hit, men annars är det tystare på sommaren.

Kulturbyrån lägger inga krav på vilka tillställningar man ordnar i foajén eller festsalen. Så länge som verksamheten inte skadar utrym-mena så är det fritt fram med olika evenemang.

– Belysningen och ljudanlägg-ningen i salen är inte de nyaste, sä-ger Friman. Förhoppningsvis kan vi förnya tekniken så småningom.

Hyran för festsalen, foajén och kö-ket beror på vilken prisgrupp kun-den hör till. Föreningar och sam-fund som stöds av staden betalar den lägsta hyran. Enskilda Hangö-bor och föreningar i Hangö betalar lite mera. Företag, programbyråer och privatpersoner som inte är från Hangö betalar mest.

– Det är helt rationellt att Hangö-bor betalar mindre än andra, säger Friman. Det här är ju ändå något som kommer från skattemedlen.

Jonas Johnhem

Festsalen och foajén för folketFina lokaler står tomma stora delar av året

Jennika Friman tycker att det är onödigt att skrämma bort hyresgäster med för höga hyror.

På södra sidan om Hangö finns det knappt någon is alls.

TORSTAI 27.2.2014 Perustettu 1890 - Grundad 1890www.hangonlehti.fi www.hangotidningen.fi

HANGÖTIDNINGEN HANGONLEHTITORSDAG 27.2.2014

➛ Ilmatieteen laitos varoittaa me-rijäiden petollisuudesta. Leutojen säiden ansiosta varsinkin eteläises-sä Suomessa merijäälle meneminen on monin paikoin vaarallista.

– Tällä hetkellä ei voi tietää, mis-sä jää pettää ja missä se kantaa, sil-lä leudon sään ja meriveden korke-uden vaihteluiden takia jään pak-suutta on vaikea ennustaa tarkasti, muistuttaa jääasiantuntija Jouni Vainio.

Tämän lisäksi jään alla liikkuva merivesi syö jäätä altapäin ja kor-

keusvaihtelut nostavat vettä jään pinnalle.

Jouni Vainio toppuutteleekin me-ren jäälle menijöitä selkein sanoin:

– Älä mene meren jäälle, jos se ei ole välttämätöntä. Jos menet, niin varustaudu oikein. Vähimmäisva-rustus merijäille mentäessä on jää-naskalit, jotka pitää olla ripustet-tuna kaulalle. Sen lisäksi on hyvä olla mukana kelluttavaksi pakattu reppu, jossa on vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet. Matkapuhelin kan-nattaa laittaa vesitiiviiseen pussiin.

HL

➛ Työttömyys on edelleen nou-sussa Uudenmaan Ely-keskuksen alueella.

Alueen kunnista Hangon työttö-myys oli tammikuun lopussa kor-kein (15,2 prosenttia). Alhaisin työt-tömyys oli Siuntiossa (5,9 prosent-tia). Inkoossa ja Raaseporissa, jotka kuuluvat samaan talousalueeseen kuin Hanko, työttömyysaste oli 6,4 ja 10,6 prosenttia.

HL/IS

➛ Casinon likkuntahalli oli kes-kiviikkona päivällä suljettuna vuo-tavan tuloputken takia. Vesivuoto ei aiheuttanut Casinorakennukselle mitään vahinkoja. Putkimies Tom Wikströmin mukaan vuoto saatin nopeasti hallintaan. Kirjoitushet-kellä korjaustyöt olivat vielä kesken, mutta Wikström uskoi putken ole-van korjattu iltaan mennessä.

Liikuntajohtaja Tommy Grön-dahl kertoo Casinonhallin käyttö-asteen olevan korkea.

– Tilat ovat käytännössä jatkuvas-ti varattuina iltaisin ja viikonloppui-sin, sanoo Gröndahl. Ilman Casinoa olisimme melko heikoilla tilojen suhteen. JJ

Työttömyys ylitti 15 prosenttia

Merijäät petollisia

Putkirikko Casinohallissa

➛ VR:n junalippuja voi tulevana keväänä ostaa kaikilta R-kioskeilta. VR ja R-kioski Oy solmivat yhteis-työsopimuksen lipunmyynnistä al-kuviikosta. Uusi myyntikanava ote-taan käyttöön loppukeväästä.

– Junaliput ovat luonteva lisä tuo-tevalikoimaamme. Jo nyt kioskeilta on voinut lunastaa VR:n puhelinpal-velusta varatut liput, business ma-nager Jan Karlsson R-kioski Oy:sta kertoo.

Uudistus tuo junamatkustajille noin 600 uutta lipunostopistettä eri puolilla Suomea. Asiakas saa hen-kilökohtaista palvelua ja voi hank-kia junalippunsa muun asioinnin yhteydessä kioskilta.

– Asiakkaat ovat toivoneet tällais-ta uudistusta. Erityisesti palvelu pa-ranee niillä asiakasryhmillä, joille itsepalvelukanavien käyttö on vie-raampaa, VR:n matkustajaliiken-nedivisioonan johtaja Antti Tiitola toteaa.

Tällä hetkellä VR:n puhelinpal-velusta varattuja lippuja voi lunas-taa R-kioskeilta. Uudistuksen myötä ennakkotilausta ei aina tarvita, va-an kioskilta voi ostaa yleisimpiä ju-nalippuja.

Junalippuja voi kioskien lisäksi edelleen ostaa useista VR:n tutuis-ta myyntikanavista: asemilta, VR:n verkkokaupasta, VR Mobiilista, pu-helinpalvelusta, lippuautomaateilta sekä junasta junahenkilökunnalta.

HL

Junalippuja R-kioskeilta

Hangon eteläpuolella merijäätä ei juurikaan enää ole.

➛ Kaupungintalon juhlasali ja lämpiö ammottavat tyhjinä suu-rimman osan vuodesta. Kaupun-gin kulttuuritoimisto vastaa tilojen vuokraamisesta ulkopuolisten käyt-töön jo kolmatta vuotta. Vuokraus-ten määrä on kasvanut, mutta kult-tuuri- ja kansalaistoiminnan lauta-kunta haluaa lisätä tilojen käyttöä entistäkin enemmän. Keino saattaa vaikuttaa näinä talousaikoina kum-malta. Kulttuuritoimisto alentaa ti-lojen vuokria viidenneksellä.

Viime vuonna kulttuuritoimisto vuokrasi kaupungintalon juhlasalin ja lämpiön yhteensä 79 kertaa. Vir-kaa toimittava kulttuuri- ja kansa-laistoiminnan johtaja Jennika Fri-man sanoo, että vuokratoiminnan tuotto on noussut noin puolella ver-rattuna siihen, kun tilojen vuokraa-minen on tilahallinnon tehtävänä.

– Moni on ilmaissut kiinnostus-ta tilojen vuokraamiseen, mutta sa-nonut suoraan, että vuokrahinta on ollut aivan liian korkea, Friman sa-noo. Se on turha kynnys.

Kulttuuriviraston varsinaisena tehtävänä tilojen vuokraajana on paikallisen toiminnan aktivointi.

Vaikka vuokraustoiminnan tuotta-vuudelle on asetettu tavoite kult-tuuritoimen budjetissa, on toimin-nan voitollisuus toissijaista. Viime vuonna kulttuuritoimisto ei onnis-tunut saavuttamaan budjettiin mer-kittyjä vuokratuloja. Talousarvioon merkityistä 25 200 euron tuloista vain 13 990 toteutui. Vuotta aikai-semmin vuokratoiminnan tuotto-tavoitteena oli sama summa, mutta tulot olivat noin 500 euroa pienem-mät kuin vuonna 2013. Kulttuuri-toimen toteutumatta jääneiden toi-mintatuottojen sekä evättyjen avus-tushakemusten takia kulttuuritoi-men vuosikate ylittyi 7903 eurolla. Kulttuuritoimi ei kuitenkaan ylittä-nyt kulujaan, vaan leikkasi menoja 7071 eurolla. Tämän takia kulttuu-ritoimi pysyi budjettinsa raameissa. Kulttuuritoimi toimi kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunnan vahvistamien suunnitelmien mu-kaan, ja saavutti sen toiminnalle asetetut tavoitteet.

Lisää käyttöä tiloilleFriman ei halua esittää arvauk-

sia, josko vuokranalennus tulee

kasvattamaan budjettiin ennakoi-tujen ja toteutuneiden vuokratulo-jen erotusta entisestään vai tuleeko tilojen käyttöaste nousemaan vuok-ranalennuksen myötä niin paljon, että tulot kasvaisivat. Kaupunki maksaa tilojen ylläpidosta saman verran, riippumatta siitä onko tiloja vuokrattu vai ei.

– Jos vuokraustoiminnasta tulisi meille kuluja, niin tilojen myynti-työn tulisi olla aivan erilaista. Nyt tämä on vain yksi tehtävä, jonka hoidamme muiden tehtävien ohes-sa. Olemme markkinoineet tiloja yrityksille ja tehneet esitteen Hel-singin kongressimessuja varten. Ak-tiivisempi myyntityö vaatisi enem-män resursseja, mikä ei kuitenkaan välttämättä olisi kannattavaa. Kaik-ki vuokratoiminnasta tulevat varat ovat pelkkää plussaa, vaikka emme vielä ylläkään arvioituihin tuloihin.

Vuokra on sama ympäri vuoden, mutta eri asiakasryhmät maksa-vat eri vuokraa. Frimanin mukaan erilliselle sesonkihinnoittelulle ei ole tarvetta.

– Juhlasalia ja lämpiötä ei vuok-rata niin usein kesäisin. Meillä on

sopimus Hangon musiikkijuhli-en kanssa, että tilat ovat varattuna heille. Muuten kesä onkin melko hiljainen.

Kulttuuritoimisto ei aseta mitään erillisiä vaatimuksia mahdollisille vuokraajille. Juhlasalissa ja lämpi-össä saa siis järjestää juuri sellaista toimintaa kuin itse haluaa, kunhan tiloja ei vahingoita.

– Juhlasalin äänentoistolaitteet ja valaisu eivät tosin ole uusimmasta päästä, Friman sanoo. Toivottavasti voimme kuitenkin uudistaa tekniik-kaa pikkuhiljaa.

Juhlasalista, lämpiöstä ja keitti-östä maksettava vuokra riippuu sii-tä, mihin hintaryhmään vuokraa-ja kuuluu. Hankolaiset yhdistykset maksavat alimman vuokran. Pai-kallisten yritysten vuokra on hie-man korkeampi. Ulkopaikkakunta-laiset yhdistykset, yritykset ja yksi-tyishenkilöt maksavat ylimmän hin-taluokan mukaan.

– On järkevää, että hankolaiset maksavat muita vähemmän, sillä tiloja ylläpidetään verovaroin.

Jonas Johnhem

Hankolaisten omalle juhlasalille halutaan enemmän käyttöä

Jennika Frimanin mielestä vuokrahinnat eivät saisi olla este juhlatilojen käytölle. Vuokrahintoja laskettiin 20 prosentilla.

H A N G Ö T I D N I N G E N H A N G O N L E H T I t o r s D A G 2 7 f e b r u A r i 1 41 4 t o r s tA i 2 7. h e l m i k u u tA

Redaktionen/Toimitus: newsdesk@hangotidningen.fi newsdesk@hangonlehti.fi

Jonas Johnhem: 044 7835 863, jonas.johnhem@hangotidningen.fiCharlotta Levin: 044 7835 883, charlotta.levin@hangotidningen.fiKristoffer Nöjd: 044 7835 783, kristoffer.nojd@hangotidningen.fi

Utgivare:KSF Media AbTfn: 019 312 140Fax: 019 2489 107T.f. redaktionschef: Kristoffer Nöjd 044 7835 783Ansvarig chefredaktör: Tommy Westerlund 029 0801 392Adress: Boulevarden 20, 10900 HangöKontoret öppet: må-ons 10–16, to-fre 10–14Hemsida: www.hangotidningen.fiFörmånskort: www.kortet.fi

Julkaisija:KSF Media AbPuh: 019 312 140Fax: 019 2489 107V.t. toimituspäällikkö: Kristoffer Nöjd 044 7835 783Vastaava päätoimittaja: Tommy Westerlund 029 0801 392Osoite: Bulevardi 20, 10900 HankoKonttori avoinna: ma-ke 10–16, to-pe 10–14Verkkosivut: www.hangonlehti.fiEtukortti: www.kortet.fi

Annonser/Ilmoitukset:annons@hangotidningen.fi ilmoitus@hangonlehti.fiJohan Lindholm: 050 3551 504, johan.lindholm@ksfmedia.fi Svante Westerlund: 044 5406 148, svante.westerlund@hangotidningen.fi

Grundad 1890 - Perustettu 1890 ISSN 0789-8193

Tryckeri/Paino: Salon Lehtitehdas, 2014

Prenumerationer/Tilaukset: hangonlehti@hangotidningen.fiNina Harjunpää: 044 7835 859, nina.harjunpaa@hangotidningen.fi

Priser/Hinnat: Fortl./Kesto Tidsb./Määräaik.12 mån/kk 52,00 70,00 6 mån/kk 31,00 37,00 3 mån/kk 23,00

Deadline för texter tisdag kl. 12.Tekstien jättö viimeistään ti klo 12.

Distributionsstörningar: tidig utdelning i Hangö 0200 127 127 dagsposten 0200 271 00Jakeluhäiriöt varhaisjakelu Hangossa 0200 300 11 päiväposti 0200 710 00

Distributör: Posten - Jakelija: Posti

Vi betjänar Hangö • Palvelemme Hankoahautaustoimistobegravningsbyrå

taxi

juridiska byråer – lakiasiaintoimistoja

städningservice - siivoushuolto

kiinteistöhuolto - fastighetsservice

vvs-service – lvi -huolto

försäkringar - vakuutukset

hälsa - terveys

lukijoilta

➛ Edellisessä Hangonleh-dessä (20.2) oli pari yksityis-tämisvimman puraisemaa yleisönosastok ir joitusta. Kumpikin teksti sisälsi run-saasti kritisoitavaa, joten on ajateltava ”kustannustehok-kaasti” ja iskettävä kiinni erityisesti toiseen kirjoituk-seen, eli Merja Hirvosen sa-nailuun. Häneltä tilattu kir-joitus oli ehkä vielä Jarmo R. Lehtiseltäkin tilattua kirjoitusta kummallisempi. Miten niin muka tilatut kir-joitukset? Puhdas arvaukseni on, että Lehtisen ja Hirvosen kirjoitukset olivat niin sanot-tua tilaustyötä ja tilaaja löy-tyy mitä ilmeisimmin Han-gon Kokoomuksen poliitti-sesta marssirivistöstä.

Merja Hirvonen toimii Ter-veyspalvelualan Liiton toimi-tusjohtajana ja liiton tehtä-viin kuuluu ajaa yksityisten terveyspalveluja tuottavien yritysten, järjestöjen ja sää-tiöiden elinkeinopoliittista edunvalvontaa. Liiton kes-keisimpiä tehtäviä on siis edesauttaa yksityisten toi-mijoiden toimintamahdolli-suuksia.

Hirvonen hehkuttaa kir-

Varoitus: Yksityistämisvimmajoituksessaan, että suoma-laiset maksavat mielellään hyvistä yksityisistä palveluis-ta. Keitä hän mahtaa tarkoit-taa? Ei ainakaan taloudelli-sesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa väestönosaa suomalaisista. Kauppaleh-den (30.9.2013) mukaan EU-maiden tilastoviranomainen Eurostat on laskenut, kuinka moni EU-kansalainen kus-sakin jäsenmaassa elää köy-hyysrajan alapuolella. Suo-messa köyhyysrajan alla elää 13,7 prosenttia. Tuskin tämä ryhmä on nousemassa Hir-vosen kanssa barrikadeille terveyspalveluiden yksityis-tämisen puolesta. Hirvosen mukaan ”Suomalaista terve-ydenhuoltoa on rakennettu vaiheittain.” Olen Hirvosen kanssa asiasta samaa miel-tä, mutta mielestäni koko hy-vinvointivaltiotamme ollaan parhaillaan romuttamassa ja ajamassa alas. Enää ei ra-kenneta, vaan kirjaimellisesti puretaan.

Valinnanvapaus ja kulut-tajan vapaus ovat keskeisellä sijalla Hirvosen kirjoitukses-sa. Kuinka rumasti ja holtit-tomasti kyseistä vapaussanaa

nykyisin käytetäänkään ja mitä kaikkea sen varjolla py-ritään oikeuttamaan. Vapaus on sanana kauniisti korvassa kalskahtava korulause, josta poliittinen oikeisto on saanut oivan lyömäaseen hyvinvoin-tivaltion moukaroimisessa.

Koko kapitalismi ja uusli-beralismi sen karkeimpana muotona perustuvat juuri täl-le ”taloudelliselle vapaudel-le”. Myyttiä on iskostettu po-liittisen oikeiston taholta ih-misten aivoihin taloudellisen vapauden lisäksi myös käyt-tämällä sanontaa ”taloudel-linen demokratia” ja vedottu runollisesti siihen, että uusli-beralistisessa järjestelmässä jokaista kohdellaan tasa-ar-voisesti. Väitteet ovat tietysti täysin tuulesta temmattuja ja ideologisesti sävyttyneitä.

Hirvosen kirjoituksesta paistaa – luultavasti tiedos-tamattomasti – läpi Milton Friedmanin ajatukset siitä, että kapitalismissa erityisen juhlavaa ja mahtavaa on se, että järjestelmä mahdollistaa ihmisille taloudellisen vapau-den. Myös Hirvonen pyrkii yksityistämismanifestissaan kohti oikeiston ideologisia

päämääriä: yksilön kuuluu saada tehdä omaisuudellaan mitä ikinä lystää, ja mikä keskeisintä, varakkaimman yhteiskuntaluokan tulee sa-nella myös se, miten muiden tulee taloudellisesti toimia. Hirvonen ei nosta yksityistä-missuitsutuksensa keskeltä esille sitä, että taloudellinen vapaus on aina ristiriidassa jonkun toisen pyrkimyksissä toteuttaa omaa vapauttaan. Vapaus ei enää olekaan yhtä yksinkertainen ja positiivi-nen asia kuin Hirvonen an-taa ymmärtää. Taloudellises-ta vapaudesta pyritään usein luomaan valheellista illuu-siota, jonka mukaan ihmisen taloudellisesti vapaa toimin-ta, ei olisi toisilta pois, ettei hän toiminnallaan rajoittaisi muiden taloudellista vapautta ja hyvinvointia.

Talousjärjestelmämme on äärimmäisen raadollinen ja se asettaa ihmiset eriarvoi-seen asemaan. Tulee muistaa se, että suurin osa ihmisistä on sellaisessa tilanteessa, et-tei heillä juuri ole mahdolli-suutta vaikuttaa taloudellises-ti omaan kohtaloonsa, koska harvalukuinen rikas ”eliitti”

pyrkii sanelemaan ehdot ja päättämään siitä, kuinka esi-merkiksi terveydenhuolto tu-lisi maassamme kustannus-tehokkaasti toteuttaa. Usein ihmisiä kurjistavat päätökset ”siunataan” sillä, että niitä kutsutaan demokraattisesti toteutetuiksi. Toteutuuko ta-loudellinen demokratia silloin kun päätökset palvelevat pie-nen vähemmistön etuja? Eikö asia ole niin, että on olemassa päätöksiä, joiden vaikutukset ovat tosille taloudellisesti ras-kaampia kuin toisille? Eikö terveyspalveluiden yksityistä-misessä ole kyse juuri tästä: yksityistäminen vaikuttaisi kurjalla tavalla enemmistön arkeen ja siten heikentäisi elämän laatua niin Hangossa kuin koko Suomessa.

Yksityistämisvimman kou-ristama oikeisto ei halua tuo-da julki sitä tosiasiaa, ettei taloudellinen oikeudenmu-kaisuus – eikä demokratia ylipäätänsä – toteudu julkis-ten terveydenhuoltopalvelui-den yksityistämisen myötä, päinvastoin. Valitettavaa on myös se, ettei taloudellisen demokratian saati taloudel-lisen oikeudenmukaisuuden

tutkiminen näytä olevan valtavirtataloustieteilijöiden suosikkikohteita akateemi-sessa maailmassa.

Suomi on maa, jossa ta-louspoliittisia ”uudistuksia” toteutetaan rikkaan vähem-mistön hyväksi köyhien, sekä pieni- ja keskituloisten kus-tannuksella. Kovassa uusli-beralismin repimässä pörs-sikapitalismin maailmassa, pikavoittoja pitää tulla entis-tä nopeammalla sykkeellä, ja mikä huolestuttavinta, myös terveyspalveluiden saralla. Elämme luokkayhteiskun-nassa, eikä vastakkainaset-telujen aika ole ohi. Myyt-tiä uusliberalismin ihanuu-desta ja suomalaisen yhteis-kunnan luokattomuudesta on ryhdyttävä purkamaan: uusliberalistinen vapauden glorifiointi on suuri illuusio ja harha. Meistä kukaan ei ole vapaa, pakotettu kyllä-kin. Yksityistämisvimmassa on kyse ihmisten vieraantu-misesta: ”Koko tähänastisen yhteiskunnan historia on ol-lut luokkataistelujen histori-aa…”

marko niemivasemmistoliitto