Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 2 www.gotampere.fi

Vieraile WERSTAALLA

Työväenmuseo Werstas on koko perheen museo, joka toimii Finlaysonin historiallisella tehdasalueella. Yhdellä lipulla voit tutustua Tekstiiliteollisuusmuseoon, Höyrykonemuseoon sekä työväenmuseon näyttelyihin.

UUTUUKSIA KEVÄÄLLÄ 2010MANUAL (9.5. asti)Vempaimia, veistoksia ja kuvia - taidetta teknologiasta.

DDR (6.3.-)Mielikuvia, taidetta ja itäsaksalaista arjen ostalgiaa.

MEIRÄN KAUPUNKI (30.4.-)Työväestön elämää ja yhteisöllisyyttä. Esillä mm. museokirjapaino, osuuskauppa, työväentalo ja työläisperheen asunto.

Työväenmuseo WerstasVäinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alue, Tampere. Pääsymaksut 5/4 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.www.tyovaenmuseo.fi

(30.4.-)

Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alue, Tampere. Pääsymaksut 5/4 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alue, Tampere. Pääsymaksut 5/4 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alue, Tampere.

Sinussa on

selvästi

valmiuksia

alalle. Nyt vain

Agenttitestiin.

Jos et uskalla tul

la yksin, ota

bussilasti ystäviä

mukaan. Urki

lisää kotisivultam

me.

The fi rst spy museum of the world.

VAKOILUMUSEO

Tampere Finlayson03 2123 007

www.vako

ilumuseo.fi

Omintakeista, sanoi museovieras...

GoTampere Oy, RautatieasemaRautatienkatu 25 A, 33100 Tampere

p. (03) 5656 6800gotampere@gotampere.fi

www.kotimaassa.fi3

Päätoimittajalta

TÄSSÄ NUMEROSSA

Muusikko Jaakko Kuusiston haastattelu ............ 4-5Alue-esittelyssä

Kanta-Häme ..................................................... 6-29Päijät-Häme ................................................... 30-57

Museot ja historiamatkailu ............................ 58-65Reissun päällä ...................................................... 67

Matkailu kotimaassa.fi -lehtiwww.kotimaassa.fi

Päätoimittaja:Ahti Oksman puh. 0500 439 857ahti.oksman@kotimaassa.fi

Toimitussihteeri:Eeva Oksman puh. 0500 439 863eeva.oksman@kotimaassa.fi

Toimittajat:Matleena Ikonen puh. 0400 302 066matleena.ikonen@kotimaassa.fi

Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi

Valokuvaaja:Joni Rantasalo puh. 0400 316 414joni.rantasalo@adphoto.fi

Taitto:Mainostoimisto Penboxpuh. 044 375 3254www.penbox.fi

Painopaikka:Jaakkoo-Taara Oywww.jt.fi

Internet-sivut ja verkkolehti:webmaster@kotimaassa.fi

Ilmoitusmyynti ja julkaisija:Oy Aktiivi Optiot - Active Options Ltd.puh. (02) 841 8404myynti@kotimaassa.fiwww.aktiivioptiot.fi

Kansikuva: Vääksyn kanava © Asikkalan kunta

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) • ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Tällä hetkellä kulttuurimatkailua kehitetään aktiivisesti. Tätä vuoden ensimmäistä numeroa tehtäessä huomasimme jälleen, kuinka paljon elämyksiä esimerkiksi Häme tarjoaa. Esittelemme näitä mahdollisuuksia tämän lehden sivuilla.

Ihmiset pitäytyvät helposti vain tuttuihin, turvalliseksi koettuihin kulttuurimuotoihin. Toiset käyvät teatterissa ja toiset konserteissa. Jotkut harrastavat taidenäyttelyjä ja jotkut kiertävät urheilutapahtu-missa. Uutena vuotena on tapana tehdä erilaisia lupauksia. Mitäpä jos tänä vuonna rohkenisimmekin kokeilla jotain meille ihan uutta asiaa. Saatamme yllättää itsemme nauttimasta!

Ihmiset kaipaavat elämyksiä. Historiakaan ei välttämättä ole pelkkiä kuivia vuosilukuja. Museoteeman yhteydessä kerromme rooliopastuksista, jotka elävällä tavalla johdattavat mukaan mennee-seen aikaan. Serlachius museoiden palvelu- ja viestintäpäällikkö Päivi Viherkosken mukaan ihmisillä onkin omakohtaisen kokemisen ja tekemisen tarve.

Konserteissa käymättömät voivat saada uusia kokemuksia Lahden Sibeliustalossa. Talo on jo itsessään näkemisen arvoinen. Monipuolisesta ohjelmavalikoimasta löytyy varmasti konsertti, johon ”uskaltaa” lähteä. Tuo elämys voi johtaa jopa uuteen harrastukseen.

Jos et ole käynyt paikan päällä seuraamassa urheilukisoja, lähde kisojen aikaan esimerkiksi Lahden Hiihtomuseoon, joka sijaitsee Lahden Urheilukeskuksessa. Samalla pääset osalliseksi urheilujuhlan tunnelmasta, joka saa tuhannet ihmiset tulemaan paikalle.

”Olen aina ollut huono käsitöissä”, toteaa moni. Sitä suurempi on elämys, kun kokeilee kädentaitojaan erilaisissa ohjatuissa pajoissa, joita löytyy niin Forssasta kuin muualtakin. Valmistuneet tuotokset sijoitetaan kotona varmasti näkyvälle paikalle.

Jos mies on vähätellyt vaimon vesijuoksuharrastusta, kannattaa hänet houkutella kesällä Sysmän vesijuoksumaratonille. Suorituksen jälkeen lajin arvostus on noussut kummasti. Vaimoni on aina vas-tustanut kuntosaleja. Jouluna hän uskaltautui kokeilemaan Aulanko Areenan digitaalista ergometriä ja juoksumattoa innostuen molem-mista. Siispä rohkeasti kokeilemaan uutta!

Ahti Oksman

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 4

Erikoishaastattelu

Jaakko Kuusisto

Haastattelussa viulisti ja

konserttimestari, kapellimestari,

säveltäjä ja sovittaja

1. Kuka olet ja miten luonnehtisit itseäsi?

Luonnehdin itseäni nykyään muusikoksi, koska toimenkuvani on hajaantunut niin moneen suuntaan. Jos nimittäisin itseäni viulistiksi, rajaisin monta tärkeää osaa pois.

2. Olet Sinfonia Lahden konserttimestari. Mitä muuta konserttimestari tekee kuin kättelee kapellimestaria konsertin alussa?

Orkesterin järjestyssäännössä sanotaan, että konserttimestari on muusikoiden esimies. Suomessa konserttimestarin asemaa ei korosteta, mutta esim. USA:ssa konserttimestarin valintaprosessin julkisuusarvo on joskus lähes kapellimestarin valinnan tasolla.

Meillä Lahdessa konserttimestarille asetetaan aika paljon vastuuta. Vastuu jakautuu toi-saalta harjoitustilanteeseen, kapellimestarin avustamiseen ja esim. laaduntarkkailuun, jota teen myös omasta puolestani, eikä vain kapellimestarin apulaisena. Tästä on apua varsinkin vieraileville kapellimestareille koska he eivät tiedä, mitä orkesterilta voi vaatia. Minä tiedän, ja on tiettyjä asioita, joissa voin toimia.

Toinen merkittävä asia on tulevien ohjel-mien suunnittelu, jossa konserttimestarilla on pysyväisrooli kapellimestarin ja intenden-tin avustajana. Rutiinitehtäviä ovat mm. jou-situsten tekeminen nuotteihin ja orkesterin virityksestä huolehtiminen harjoituksen ja konserttien alussa. Tehtävät ovat laajat ja ne ovat sellaisia, joita yleisö ei koskaan näe.

Kättely konsertissa on vanha symbolinen juttu, joka kuvastaa sitä, että konserttimesta-rilla on erityisasema. Hän on kapellimestarin ensimmäinen ja usein myös tärkein kontakti orkesteriin.

3. Miten sävellyksesi syntyvät?

Siinä on suurta, tilanteesta riippuvaa vaih-telua. Monesti sävellys on tilaustyö. Silloin kirjoitan sitä, mitä on tilattu. Halutessani voin toki säveltää myös ”omaan piikkiini”, tai hakea apurahaa, jota joskus olen saanutkin.

Teoksen säveltäminen voi viedä pitkään. Olen monesti turhautunut, kun viikossakaan ei synny mitään järkevää. En halua pääs-tää sellaista läpi, mikä ei tyydytä itseäni. Pitää olla sellainen tunne, että se on jotain ainutkertaisen hyvää mitä sinne paperille tulee; että siinä on jokin juju. Sävellys voi lähteä liikkeelle teemasta, harmoniasta tai vaikka yksinkertaisesta rytmikuviosta, mutta siinä pitäisi olla persoonallisuutta. Ja ennen kaikkea materiaalin pitää olla sellaista, että se kestää vääntämistä ja muotokehittelyä niin, että siitä pystyy rakentamaan jonkun teoksen.

”Olin haravoinut viisi minuuttia kun

keksin musiikin elokuvaan.”

www.kotimaassa.fi5

Raimo Sirkiän Savonlinnan Oopperajuhlille tilaama Koirien Kalevala oli suuritöinen. Kalevala-aiheen vuoksi mm. lisäsin or-kesteriin kanteleen. Teoksessa piti huo-mioida myös Kunnaksen eläinmaailma. Lastenoopperana sen piti olla sopivan mittai-nen ja etenevä, piti olla toimintaa ja tuttuja hahmoja. Ohjauksessa, jolla on myös tärkeä rooli, Minna Vainikainen onnistui loistavasti. (Kuusiston johtama koko perheen ooppera Koirien Kalevala veti Savonlinnassa katsomot täyteen kesinä -04, -05 ja -07 toim. huom.).

Sävellys voi syntyä myös nopeasti. Hiljattain kirjoitin musiikin Timo Koivusalon ohjaamaan elokuvaan Täällä Pohjantähden alla. Sain tämän ison elokuvamusiikkitila-uksen toukokuussa 2009. Kesäkuussa näin elokuvan ja tapasin Timo Koivusalon. Vasta heinäkuussa ehdin aloittaa säveltämistä, jol-loin istahdin tapani mukaan pianon ääreen. Vietin siinä puolipäivää, mutta yrityksestä huolimatta en saanut aikaan mitään sellaista, mihin olisin ollut tyytyväinen. Seuraavana iltapäivänä olin haravoimassa mökin pihaa. Olin haravoinut viisi minuuttia, kun keksin sen musiikin, mikä siinä elokuvassa nyt sitten loppujen lopuksi myöskin soi. Menin heti raapustamaan muistiinpanot ja jatkoin sitten haravoinnin loppuun. Olin katsellut elokuvaa DVD:ltä, ja ehkä siinä oli ollut jotain.

(Elokuvamusiikin esittää Sinfonia Lahti ja se äänitettiin Lahden Sibeliustalossa 24.– 5.8.09).

4. Kuinka paljon liikut työsi vuoksi?

Tämäkin vaihtelee paljon. Viimeiset pari vuotta olen liikkunut paljon kotimaassa. sillä olen ollut Oulu Sinfonian päävierailija. Ulkomailla olen vuodesta noin 5-10 viikkoa. Yleensä kyseessä on yksi konsertti, jolloin viivyn matkalla viikon.

5. Mistä musiikkipiirissä Suomi tunnetaan maailmalla?

Sibeliuksesta Suomi tunnetaan. Ammattilaiset tuntevat myös nykysäveltä-jämme Kaija Saariahon, Magnus Lindberin ja Kalevi Ahon. Nuoriso tuntee musaka-navien ansiosta myös HIM:in, Rasmuksen ja Nightwishin. Suomi tunnetaan myös esiintyvistä kapellimestareistamme sekä taitelijoistamme, kuten Soile Isokoski, Karita Mattila, Jorma Hynninen sekä kourallinen instrumentalisteja.

6. Mitä Suomi sinulle merkitsee?

Suomi on kaiken kaikkiaan paikka, josta en halua muuttaa pois. Täällä on moni asia sen verran hyvin. Lahti on pieni ja viihtyisä kaupunki. Täällä on hyvä työpaikka, loistava konserttisali, upea luonto ja perusturvallinen ympäristö. Ei ole mitään syytä, vaikka työn puolesta voisin hyvinkin asua muualla.

7. Mikä on mielipaikkasi Suomessa?

Mökki Saimaan rannalla Taipalsaaressa.

8. Mikä on paras paikka Lahden seudulla?

Lahden matkustajasatama ympäristöineen. Erityisesti haluan mainita Sibeliustalon konserttisalin. Joka päivä töihin mennessäni ihastelen saliin astuessani pari sekuntia sen tosi hienoa atmosfääriä. Akustiikka on tärkeä osa sitä. Sali on iso, mutta ei liian suuri.

9. Miten ja missä vietät lomasi?

Olen aina kesät Suomessa ja vain yhden joulun olen viettänyt muualla, eikä sii-tä tullut mitään. Olen innokas veneilijä, ja siksi lähden mielelläni venereissuille. Ahvenanmaan saaristossa on aivan ihastut-tava Sottungaan kuuluva, pieni Husön saari, jossa on edelleen ympärivuotista asutusta. Pitäisi varmaan mennä sinne joskus talvella kuukaudeksi säveltämään!

10. Missä haluaisit käydä, mutta et vielä ole käynyt?

Haluaisin käydä kesällä Kilpisjärvellä, sillä kaikki ovat kertoneet, että se on makea paikka. Pääsiäisenä käymme Olostunturilla, mutta kesäinen Pohjois-Suomi kiinnostaisi muutenkin.

11. Mitä suunnitelmia vuodelle 2010?

Sinfonia Lahden kanssa jatkuvat koti- ja ulkomaiset konsertit. Jatkan myös vierai-luja Oulussa. Kesäkuussa johdan Naantalin Musiikkijuhlilla Jyväskylän Sinfoniaa, sillä Maijamäen Liikuntahallissa esitetään Koirien Kalevalaa. Syyskauden aloittaa perinteinen Sinfonia Lahden ja lauluyhtye Rajattoman yh-teiskonsertti. Syyskuussa on vuorossa myös 11. Sibelius-festivaali.

Minulla on paljon sävellyshankkeita käyn-nissä. Syksyllä sävellän ehkä uutta oopperaa ja jotain pienimuotoista. Tarkoituksena on kirjoittaa myös viulukonsertto. Se on omalla tavallaan vaikeaa, sillä se tulee minua viulistina niin lähelle. Levytyksiä on tiedossa lähinnä kapellimestarina. Tarkoitus on saada levytetyksi myös omia sävellyksiä.

12. Kiteytä Lahti kolmeen sanaan.

Kasvukipuinen, yritteliäs, viihtyisä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 6

Kanta-Häme

Matkailijalle Hämeenlinnan seu-tu on ihanteellinen kohde, sillä se on helposti saavutettavissa

niin autolla, junalla kuin laivallakin. Moottoritietä pitkin Hämeenlinnaan pääsee nopeasti sekä etelästä että pohjoisesta ja kesäisin seutuun voi tu-tustua lähtemällä risteilylle kauniille Vanajavedelle.

Historia elää nykypäivässä

Hämeenlinnan rikas historia on käsin koske-teltavissa kaupungin monipuolisissa museois-

sa, luonnossa ja jopa liike-elämässä. Hämeen linna on edelleen kaupungin

kivijalka, jonka ympärillä on elämää ympäri vuoden. Linnanniemen alueella on itse linnan lisäksi neljä museota: Historiallinen museo, Säästöpankkimuseo, Suomen Tykistömuseo ja Vankilamuseo, jotka kukin omalla tavallaan kertovat Hämeenlinnan matkasta esihistorian hämäristä nykyisenlaiseksi monipuoliseksi ja eläväksi kaupungiksi. Kävijöiden kannattaa hyödyntää suosittu Linnaniemen museoiden yhteinen aluelippu!

Kaupankäynnin ja käsityöläisyyden perin-teitä ylläpitävät monen matkailijankin suosik-kikohteet, tehtaanmyymälät. Iittalan, Nanson, Kultakeskuksen, Wetterhoffin, Sovitan sekä Kyyrölän savipajan ja Ilosen Puutyön myymä-lät kuuluvat lähes jokaisen Hämeenlinnassa vierailevan ryhmän matkaohjelmaan.

Hämeenlinnassa historia on avoinna joka päivä, ja matkailijoille Hämeenlinna tarjoaa monipuolisesti nähtävää ja koettavaa. Mm. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, Aulangon puistoalue ja kylpylä, Sibeliuksen syntymäkoti ja monipuolinen museotarjonta, sisävesiristeilyjä tarjoava Suomen Hopealinja sekä maaseutualueiden kartanokulttuuri tar-joavat elämyksiä joka makuun.

Kuninkaaksi kuninkaan paikalle..?

Massiivinen Hämeen linna kiehtoo pelkäl-lä läsnäolollaan ja saa mielikuvituksen vael-tamaan punatiilisten seinien taakse. Käynti linnassa on vavahduttava

Hämeenlinnan seudulla on matkailukohteita historiasta nykydesigniin.

Löydä oma suosikkisiMatleena Ikonen Kehittämiskeskus Oy Häme

www.kotimaassa.fi7

kokemus, sillä vieras pääsee vaeltelemaan sa-moissa huoneissa, joissa asuttiin jo keskiajal-la. Ritarisali, kuninkaansali ja kuningattaren kamari ovat jo niminä houkuttelevia ja kun astelee käytäviä pitkin huoneesta toiseen, voi melkein kuvitella itsensä keskiaikaan.

Linna ei ole pelkästään käyntikohde, vaan siellä järjestetään monipuolisesti erilaisia tapahtumia läpi vuoden. Linnassa on pysy-västi Hämeen esihistoriasta kertova näyttely Terra Tavestorum, jonka aineisto perustuu yli sadan vuoden aikana Hämeessä tehtyihin ar-keologisiin tutkimuksiin ja muinaislöytöihin. Muut pysyvät näyttelyt ovat Tiilen historias-ta kertova näyttely, Pielaveden Vaaraslahden raha-aarre, Keskiaikaista kirkkotaidetta sekä Restaurointinäyttely. Pysyvien näyttelyiden

lisäksi linnassa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia. Kiehtova ja harvi-nainen Hopeanäyttely Ajaton aarre – Tidlös skatt on nähtävillä syyskuun 2010 loppuun asti. Avoimet opastukset tasatunnein sisälty-vät pääsylipun hintaan.

Tykistömuseo tykittää

Suomen Tykistömuseo on sotahistorialli-nen erikoismuseo, jossa on esillä Suomen ja tykistön historiaa 1400-luvulta nykypäivään. Museon näyttely kertoo suomalaisen tykistön koko elinkaaren alkaen sen synnystä, jatkuen läpi Suomen sodan, autonomian kautta jääkä-riliikkeeseen ja vapaussotaan, ja lopulta viime sotien aikaan.

Hämeenlinna 1.1.2009 alkaen: Kanta-Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos. Asukasluku: 66 000 Hämeenlinnan seutu = Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala

Panssarimuseo, Hattula

Aulanko, Hämeenlinna

Hämeenlinnan Taidemuseo

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 8

Kanta-Häme

Elämyksiä etsivälle Tykistömuseo on käymi-sen arvoinen kohde, sillä museon korkealaa-tuiset multimediaesitykset vuoden 1944 kesän tapahtumista tarjoavat pysähdyttävän katsel-muksen maamme historiaan. Multimediat sisältyvät pääsylipun hintaan. Miehisestä aihepiiristä huolimatta nähtävää on myös naisille: Sotilaskotiperinneyhdistyksen ja Hämeenlinnan Lottien -näyttelyt kertovat elä-västi siitä, miten sota on kaikkien yhteinen asia. Opastetut kierrokset ennakkoon tilattuna ovat ryhmille maksuttomat. Tykistömuseossa

järjestetään myös tapahtumia. Tykistökenraali V.P. Nenosen syntymäpäivänä 6.3.2010 muse-ossa on avoimien ovien päivä. Leiripäivää vie-tetään 18.–19.6.2010, jolloin tapahtumaan on vapaa pääsy ja paikalla on uuden tykistö-kaluston esittelyä. Lisäksi Toivo Kärki -lauluil-ta, Pst-muistomerkin vihkiäiset sekä museon historiikin julkaisutilaisuus kuuluvat myös tä-män vuoden tapahtumiin. Sotahistorian ystä-vien matkaohjelmaan kannattaa liittää myös käynti Parolan Panssarimuseoon.

Sähköistä tunnelmaa Elektrassa

Sähkömuseo Elektra on erikoismuseo, jossa kävijä pääsee tutustumaan sähkön ja sähköistymisen historiaan sekä yleisemmin sähköön ilmiönä. Museon perusnäyttelyissä sähköä laitteina ja ilmiöinä esitellään kotiym-päristöihin sijoitetuilla esineillä. Museon eri-koisuus on ehdottomasti Teslahuone, jonka toimiva tesla-generaattori tuottaa yli puolen metrin valokaaripurkauksia. Opastetut kier-rokset ennakkoon tilattuna sisältyvät pääsy-lipun hintaan.

Luovuuden lähteillä Sibeliuksen syn-tymäkodissa

Hämeenlinnan keskustassa, pienessä kel-taisessa empire-puutalossa, on säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäkoti. Sibeliuksen synty-mätaloon on sisustettu kodikas museo, joka kertoo paitsi säveltäjämestarin lapsuuden ja nuoruuden vuosista, myös siitä 1800-luvun ympäristöstä, jossa hän varttui. Perheen his-toriaa esitellään museossa valokuvin, esinein ja asiakirjoin. Vierailija voi halutessaan kuun-nella Sibeliuksen musiikkia.

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, Hämeenlinna

Suomen Hopealinja

www.kotimaassa.fi9

Ainutlaatuinen Aulanko

Hämeenlinnan sydän Aulanko on ollut suosittu virkistyspaikka jo yli sadan vuo-den ajan. Nykyisin Aulangolla on laaja luonnonsuojelualue, jonka maankuulusta näkötornista avautuvien henkeäsalpaavien kansallispuistonäkymien lisäksi tarjoaa kävi-jälleen myös ainutlaatuisen luontoelämyksen. Luonnonsuojelualueeseen kuuluu vuosina 1883 - 1938 rakennettu englantilaistyyppinen puisto, joka rakennuksineen kuuluu valtakun-nallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin.

Hämeenlinna sai vuonna 2001 Kansallisen Kaupunkipuiston aseman ensimmäisenä Suomessa ja toisena maailmassa. Aulangon puistometsä on kansallispuiston kirkkain helmi. Puistossa vieraileekin vuosittain yli 400 000 kävijää. Kattavat liikunta- ja har-rastusmahdollisuudet, hyvinvointipalvelut ja kulttuuritapahtumat tekevät Aulangosta ai-nutlaatuisen matkakohteen ja Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko takaa, että Hämeenlinnassa on kesä läpi vuoden. Viime kesänä Aulanko sai uusia vakituisia asukkaita, kun joutsenpa-ri Janne ja Aino pesiytyivät Aulangon joutsen-lammelle.

Suomalaisen osaamisen sija

Yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuim-mista brändeistä on lähtöisin Iittalasta. Iittalan lasitehdas on tehnyt skandinaavista designia vuodesta 1881 lähtien, ja siellä pu-halletaan edelleen mm. Alvar Aallon maail-mankuulu Aalto-maljakko. Lasitehtaalla on mahdollista seurata lasinpuhallusta arkisin oppaan kanssa.

Lasitehtaan lisäksi Lasikeskuksessa sijait-see Lasimuseo, jossa pääsee tutustumaan Iittalan lasin historiaan ja pysyvään sekä vaihtuviin näyttelyihin joko itsenäisesti tai opastetuilla kierroksilla. Lasimuseo ja -tehdas muodostavat kokonaisuuden, jota voidaan kutsua muotoilun ja taiteen keskukseksi. Alueen liikkeissä on myytävänä Iittalan tuot-teita ja käsintehtyä keramiikkaa. Taiteen ys-täville nautintoja tarjoaa ympärivuotisesti Santikin Galleria sekä kesällä Taidetalon ja Naivistit Iittalassa näyttelyt.

Puuhamaa on paras paikka

Lapsiperheiden jokavuotinen ykköskoh-de on Tervakoskella sijaitseva teemapuisto Puuhamaa. Puuhamaassa junioreiden päivä kuluu nopeasti erilaisten aktiviteettien paris-

sa: tekemistä löytyy niin hurja-

päille, vesipedoille kuin rauhallisemmastakin menosta nauttiville. Puuhamaan vesipuistos-sa sormet ja varpaat rypistyvät taatusti, sillä puiston altaat, liukumäet ja rengasjoki yk-sinkertaisesti ovat liian mukavia, jotta niistä malttaisi tulla pois.

Tulevaisuuden kimiräikkösille ja heikki-kovalaisille Puuhamaan moottoriradat

tarjoavat oivan paikan pääs-

tä testaamaan omia kuljettajantaitojaan. Formularatoja on kaikkiaan kolme, joten jo-kainen varmasti löytää omille taidoilleen so-pivan. Muilla radoilla päästellään sähkö- tai golfautoilla tai pienoisjeepeillä – ja jos jalat eivät meinaa pysyä maan pinnalla, kannattaa suunnata iloisenvärisiin lentäviin lautasiin!

www.hameenlinna.fi/hameenlinna

12. Hämeen Keskiaikamarkkinat 20.-22.8.2010

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 10

Kanta-Häme

Kuka lähtisi jouluksi kylpylään – vai kukapa ei?

Aatto kylpylässä

Rantasipi Aulangon aatto-ohjelma alkoi klo 13 joulupuurolla ja glögillä. Sen jälkeen lapset tekivät retken Aulangon hevostalleille. Paluumatkalla haettiin yhdessä joulukuusi. Hotellilla kuusi koristeltiin ja lapset leipoivat pipareita.

Miesten puolella joulusaunassa, kaikissa kolmessa, oli kuulemma hiirenhiljaista. Naiset sen sijaan koettivat yhdessä tunnistaa Relax-saunan kaiuttimesta kuuluvia lintujen ääniä. Perinteisessä saunassa taas juteltiin rattoisasti kokemuksista. Jotkut kertoivat olevansa jo kolmatta kertaa Aulangolla joulunvietossa!

Kylpylän allasosastolta löytyi kaikki tarvittava, liukumäki, pore- ja kylmäallas, hierovat suihkut, pikkulasten allas ja 25 metrin kuntouintiallas. Matalan laguunin + 37-asteinen vesi tuntui ihanalta virkistävän ulkoaltaan jälkeen.

Altaalla oli leppoisa tunnelma, joka osin saattoi johtua siitä, että kylpylävieraiden joukossa oli vain vähän eloisia teini-ikäisiä.

Herkkuja notkuva aattoillallinen

Jouluaterialle saavuttiin juhlavaatteissa. Illan musiikki-isäntä Kari Salmelainen otti jokaisen tulijan vastaan hyvää joulua toivot-taen. Seurueet ohjattiin omille paikoilleen, jotka oli varattu heille koko joulunajaksi.

Valmis joulupöytä oli selvästi yksi tär-keimmistä asioista kylpyläjoulussa. Kolmen sukupolven 12-henkinen seurue nautti jou-luateriaa yhteisen pyöreän pöydän ääressä. Nelihenkinen perhe pikkulapsineen istui myös omassa pöydässään. Pienemmät seuru-eet saivat pöytäseura toisista, joiden kanssa oli mukava vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia.

Pikkulasten odottama joulupukki saapui klo 19:30. Lapset tietysti lauloivat joulupukil-le ja jokainen sai pukilta yhden lahjan. Loput lahjat odottivat huoneissa.

Joulun viettoa valinnan mukaan

Perinteistä joulunviettoa tarjosi Aulanko-salin tilaisuus, jossa hiljennyttiin joulun sanoman äärelle ja laulettiin kauneimpia joululauluja.

Monet perheet lähtivät joulupäivän ihanassa talvisäässä koko perheen patik-karetkelle Tekosaarten joulutulille, jossa leikittiin yhdessä ja saatiin kuumaa mehua ja joulupipareita.

Majoitusvieraiden käytössä oli myös Aulanko Areena, jossa saattoi pelata ja harrastaa tehokasta kuntoilua. Monipuoliset kuntosalilaitteet, jättitrampoliini sekä sul-kapallo, sähly ja pöytätennis saivat sykkeen nousemaan ja hien virtaamaan.

Illalla toisenlaista liikuntaa harrastettiin joulutansseissa.

Tapaninpäivänä ohjelmassa oli koko perheen Tapanintouhut, lumikenkävies-teineen ja hankifutiksineen. Lähtöpäivänä allasosasto oli vieraiden käytössä klo 17 asti ja huoneitakin sai pitää neljään. Vähitellen oli joulunvietto kuitenkin tältä erää ohi, ja ihmiset suuntasivat kotia kohti matkassaan mukavat muistot.

Kulttuurihistorialliseen Rantasipi Aulankoon saapui joulunviettoon runsaasti väkeä niin läheltä kuin kauem-paakin Suomesta. Suurin osa vieraista vietti Aulangolla aatosta Tapaninpäivään. Monipuolisesta jouluohjel-masta saattoi jokainen rakentaa itselleen mieluisan kokonaisuuden.

Eeva Oksman Rantasipi Aulanko

www.kotimaassa.fi11

KANTAESITYSRIIHIMÄEN TEATTERISSA16.1.2010

LIPUNMYYNTI avoinna ti-pe 12-17 ja 2 h en

nen esity

stä: (019)

764 6610, myynti@riihimaenteatteri.f

Rauli Jokelinin kirjoittama hilpeä uutuuskomedia pureutuu miesnäkö-kulmaan. Se on riettaanriemukas jännärikomedia kolmen aikamiespojan keski-iän kriisistä. Mikä saa liikkeelle Suomen tullilaitoksen ja Venäjän mafian? Mikä saa elämänilon nousemaan vähintään kolmanteen potenssiin?KATSO NÄYTÖKSET JA LIPPUHINNAT:

www.riihimaenteatteri.fi

TERVETULOANAURAMAAN!

Lippumyymälä (02) 262 0030 | Myyntipalvelu (02) 262 0080Lippupiste 0600-900900 (1,75/min+pvm) | www.teatteri.turku.fi | Liput 29,-/24,-/19,-

annakareninaOhjaus Andriy Zholdak

Leo Tolstoi - Andriy Zholdak

ensi-iLTA Turun kAupunginTeATTerin päänäyTTämöLLä 5.2.2010

09.01.UUSINTAENSI-ILTA JUKOLA-SALISSA

Yrjö Juhani Renvall

IILOLAAnne

Varaa teatteri-matka!

Yrjö Juhani Renvall

IILOLAA

Ensi-ilta 17.4. Jukola-salissa

Sirkku Peltolan lastennäytelmä

Suomen kantaesitys 13.2. Jukola-salissa

Lukas Moodysson- Jari Juutinen

LAPPEENRANNANKAUPUNGINTEATTERI

Liput 22–10 €puh. (05) 616 2290, ryhmät puh. (05) 616 2300

www.lappeenrannanteatteri.fiteatteri@lappeenranta.fi

Ohjaus

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 12

Kanta-Häme/Forssan seutu

Palveleva matkailuneuvonta

Forssan seutu on monipuolinen matkailu-alue, jossa löytyy ryhmäretkeläisille runsaasti laadukkaita ja mieleenpainuvia kohteita ja palveluja. Retkeä Forssan seudulle suunnit-televan kannattaa olla yhteydessä paikalli-seen matkailuneuvontaan, josta ryhmä saa asiantuntevaa apua mietittäessä retkipäivän kokonaisuutta ja aikataulutusta.

– Seutukunnan maantieteellinen ”pie-nuus” on ihanteellinen retkipäivän sisältöä suunniteltaessa, koska lyhyillä siirtymisillä kohteesta toiseen, saadaan vierailusta paljon irti, toteaa matkailusihteeri Mari Noromies ja jatkaa houkutellen vieraita jäämään seutu-kunnalle yöksi, koska nähtävää ja koettavaa riittää useammallekin päivälle.

–Ryhmän peruspakettiin retkipäivässä sisältyy yleensä yksi tai useampi mielenkiin-toinen käyntikohde, paikallisia ostoksia tu-liaisiksi ja tietenkin hyvät kahvi- ja ruokailu-kohteet, joissa miljöö on tärkeässä roolissa. Itse suosittelen retkipäivään liitettäväksi opastettua kierrosta, joko ryhmän omalla autolla tai kävellen, koska silloin saa parhaan ajankohtaisen tiedon paikkakunnasta ja sen historiasta, kertoo kotiseudustaan ylpeä Noromies.

Forssan seudun matkailuneuvonta palvelee matkailijoita, retkien järjestä-jiä ja matkailuyrittäjiä Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen tiloissa ja on osa seu-dullisen kehittämisyhtiön palveluja.

Matkailuneuvonnasta saa tietoa seutukun-nan nähtävyyksistä, tapahtumista, majoi-tus-, ravintola- ja kokouspalveluista sekä

erilaisista oheisohjelmista. Seutukunnan matkailupalvelut on koottu maakunnalliselle www.hame.fi -sivustolle sekä luetteloitu osoitteessa www.fskk.fi

Forssan seudun matkailuneuvonta Koulukatu 13, 30100 FORSSA puh. (03) 4240 4724 s-posti: matkailuneuvonta@fskk.fi

Hämeen Matkailu Oy on maakunnallinen myynti- ja markkinointiorganisaatio, jonka kautta Forssan seudun ryhmäretkipaketit ja -ohjelmat suunnitellaan ja ovat helposti ostettavissa.

Hämeen Matkailu Verkatehdas Viipurintie 4,13200 HÄMEENLINNA puh. 010 617 2320 s-posti: info@hameenmatkailu.fi

Forssan seutu kutsuu viihtymään! Seutu on kaunista luontoa, kii-reettömyyttä, tilaa ja hyviä pal-

veluita – kuitenkin lyhyiden yhteyksi-en päässä Etelä-Suomen suurimmista kaupungeista.

Matkailuneuvonta julkaisee vuosittain seutukunnan matkailukartan, josta löytyvät kaikki matkailukohteet ja -palvelut sekä kesän tapahtumat.

Y m p ä r i s t ö y s t ä v ä l l i n e n F o r s s a n s e u t u

www.kotimaassa.fi13

Forssa Envitech - menestystä ympä-ristöliiketoiminnasta

Forssan seudulle on keskittynyt viimeisen 15 vuoden aikana runsaasti ympäristöalan osaamista. Envitech-alueella on otettu käyttöön useita kierrätysteknologioita ensimmäisenä Suomessa, Euroopassa ja jopa koko maailmassa. Alueen monipuolisuus tekee Forssa Envitechistä kiinnostavan ja ainutlaatuisen myös kansainvälisesti. Alue on valtakunnan markkinajohtaja lasinkierrätyk-sessä. Sillä on erittäin vahva asema sähkö- ja elektroniikkaromun, pilaantuneen maan ja biojätteen käsittelyssä.

Uusimmat investoinnit uusiutuvien ja jäteperäisten polttoaineiden valmistukseen laajentavat alueen osaamista entisestään. Seudulla on korkeatasoista osaamista biokaasulaitosten ja vesienkäsittelyrat-kaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ympäristöasioiden asiantuntijapalvelut, koulutus ja korkeatasoinen maa- ja elintarvi-ketalouden tutkimustoiminta tekevät kierrä-tys ja ympäristöteknologian ohella Forssan alueesta yhden maan edistyksellisimmistä ympäristöosaamisen alueista.

Tulevaisuuden ekoseutu

Tulevaisuudessa kansainväliset avaukset ympäristöteknologiasektorilla, ja uusio-materiaalien jalostusarvon nosto yhdessä koulutuksen ja tutkimuksen kanssa luovat mielenkiintoisia odotuksia. Forssan seudun ympäristöosaajat haluavat olla mukana rakentamassa koko seudusta Suomen vetovoimaisinta ja monipuolisinta ympäristö-osaamisen keskittymää.

Forssan seutu tunnetaan tulevaisuudessa ekoseutuna, jossa ympäristöala on merkittä-vä työllistäjä ja jossa muidenkin toimialojen yritysten kilpailukyky voi rakentua ympäris-tönäkökulmalle. Forssa Envitech tarjoaa ym-päristöalasta kiinnostuneille mahdollisuutta tutustua alueen osaamiseen.

Alue on suosittu tutustumis- ja vierailu-kohde ympäristöasioista kiinnostuneille ja liitettävissä retkiohjelmaan. Forssa Envitechin vierailusta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Johanna Tanhuanpäähän puh. 010 249 1819, johanna.tanhuanpaa@agropolis.fi

Turpoonjoki Tammelassa

Y m p ä r i s t ö y s t ä v ä l l i n e n F o r s s a n s e u t u

Osana ympäristöteemavuotta

ARS HÄME 1́0 taideviikko 21.-29.8.2010 sisältää tekstiili-, lasi- ja ympäristötaiteen sekä teollisen tekstiilin historianäyttelyn Forssan keskustassa Loimijoen rantamilla Kutomon ja Kehräämön alueilla.

Taideviikolla on myös työpajoja, taidese-minaari ja taidesuunnistus. Tapahtumassa kierrätetään niin ajatuksia, ideoita, materi-aaleja kuin tapahtuman teemaakin kuvatai-teesta teatteriin, musiikista kirjallisuuteen.

www.arshame.com

Ympäristö 2010Ympäristö 2010

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 14

Kanta-Häme/Forssan seutu

Forssan ytimessä, Loimijoen rannalla seisovat edelleen Axel Wilhelm Wahrenin vuonna 1847 perustaman puuvil-lakehräämön rakennukset. Arvokas ja idyllinen tehdas-

miljöö on upealla tavalla valjastettu kaikkien asukkaiden ja kaupunkiin tulevien matkailijoiden käyttöön, ja kunniakas menneisyys elää edelleen nykypäivässä kehräämöalueella.

Wahren-keskuksessa kehrätään kulttuuriaLoppujen lopuksi kehräämöalueen käyttötarkoitus ei nykyään eroa

kovin paljoa alkuperäisestä. Muiden 1800-luvun teollisuusyhdyskun-tien tapaan Wahren nimittäin loi tehtaidensa ympärille kaiken mitä työläiset elääkseen tuohon aikaan tarvitsivat: yhtiöllä oli alueella muun muassa kauppa, koulu, kirjasto ja terveydenhuolto. Yhtiöön kuului aikanaan myös panimo, ja jopa oma hotelli baareineen.

Paljon on vettä virrannut Loimijoessa Axel Wilhelm Wahrenin ajoista, mutta vielä nytkin Forssa elää ja hengittää kehräämöaluees-taan. Alueella sijaitsee edelleen lähes kaikki, mitä kaupunkilainen tarvitsee paitsi elääkseen, myös voidakseen hyvin. Kulttuuritoimijat, oppilaitokset ja monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet keräävät kaupunkilaiset yhteen ja pitävät Forssan sydämen sykkimäs-sä. Kehräämöalueella toimii mm. lasten ja nuorten kuvataidekoulu, musiikkiopisto, käsityö- ja lahjatavaraliikkeitä, ravintoloita ja jopa keilahalli.

Monipuolinen museotarjonta tuo oman elävän lisänsä alueelle: Tekstiilimuseo Tyyki, Forssan museo ja luonnonhistoriallinen museo esittelevät kattavasti kaupungin perustamisvaiheita, historiaa sekä luontoa ja eläimistöä.

Elämyksiä kaikille aisteilleKehräämöalueella on säilynyt Wahrenin ajoilta jotain, joka tekee

kulttuuri- ja vapaa-aikakeskukselle ”sen jonkin” –perinteitä, yhteis-vastuuta ja yritteliäisyyttä. Kesätorstaisin järjestettävä ehtootori kokoaa alueelle suuren määrän myyjiä, esiintyjiä ja markkinatunnel-masta nauttivia.

Upealla kehräämöalueella kävijä voi tutustua kaupungin historiaa ja perinnettä esitteleviin museoihin ja taidenäyttelyihin. Forssan kulttuuritoimen näyttelytila Vinkkelin vaihtuvissa näyttelyissä on paikallisen osaamisen lisäksi mukana valtakunnallisesti merkittäviä taidetempauksia, ja Wahren-salissa on mahdollisuus pysähtyä viikoit-taisten konserttien ja musiikkitapahtumien äärellä.

Ryhmämatkailijoille kehräämöalueella toimiva lasten ja nuorten kuvataidekoulu järjestää räätälöityjä, elämyksellisiä paketteja käden-taitojen merkeissä.

Kehräämön läheisyydessä on kulttuurihistoriallisesti merkittä-vä Yhtiönpuisto, keidas kaupungin keskellä. Mielikuvituksen voi päästää vaeltamaan menneisyyteen vanhaa tehtaankoulua, klubia ja tehtaan virkailijoille rakennettuja pitsihuviloita silmäillessä, ja keh-räämön kosken kuohujen alla voi kokeilla onneaan lohikalastuksessa.

Forssa on profiloitunut musiikkikaupungiksi: Helmikuussa kau-pungin herättää eloon Wahren-keskuksen ja Forssan kulttuuritoimen yhteistyönä järjestämä Tyykijazz, yksi Suomen korkeatasoisimmista jazz-tapahtumista, jossa esiintyjinä ovat paitsi kotimaisia, myös kansainvälisiä huippunimiä.

Forssa – elämyksiä kaikille aisteille

Forssan seutukunnan keskus, Forssan kaupunki, on vilkas kauppa- ja tapahtumapaikka, joka täyttää kulttuurinystävän toiveet, oli kyse sitten taiteis-ta tai ruumiinkulttuurista.

Matleena Ikonen

www.kotimaassa.fi15

Huuhdo huolet VesihelmessäVesipedoille Forssa on oiva matkakohde, sillä viih-

deuimala Vesihelmi on koko perheen vesiliikuntakeskus Forssan keskustassa. Vesihelmi on oikea osoite niin nautiskelijoille, kuntoilijoille kuin pienille vesipedoille – Vesihelmi on kylpylä, uimahalli ja viihdekeskus, jossa altaat, liukumäet, suihkut ja kuntoilusalit ovat käytettä-vissä pelkän sisäänpääsyn hinnalla. Palveluita täyden-tävät rentouttavat Spa-hoidot, hieronnat ja ohjatut liikuntaryhmät. Vesihelmessä kuntoilu ja rentoutumi-nen onnistuu saman katon alla!

Paitsi suosittu perhekohde, Vesihelmi on myös erinomainen ryhmäretkikohde, jossa kylpemiseen voi yhdistää monenlaisia aktiviteetteja ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaan. Esimerkiksi talvinen lumikenkä-vaellus sopii erinomaisesti eritasoisille vaeltajille, sillä vaelluksen tahti määräytyy aina ryhmän tason mukaan. Kauniissa talvisissa maisemissa on aikaa nauttia luon-non rauhasta. Vaelluksen nostattama hiki huuhdotaan

lopuksi Vesihelmen hellissä aalloissa.

Hieman menevämmästä menosta pitäville Vesihelmen-vierailuun voi kesäaikana yhdistää karting-ajelun, jossa otetaan mittaa omista kyvyistä ja ehkä vähän kilpaillaankin Jälkipyykit pestään pois Vesihelmen leppeissä löylyissä.

www.forssa.fi

Forssa – elämyksiä kaikille aisteille

Kehräämöalueella toimii mm. lasten ja nuorten kuvataidekoulu, musiikkiopisto, käsityö- ja lahjatavaraliikkeitä, ravintoloita ja jopa keilahalli.

Viihdeuimala Vesihelmi on paitsi suosittu perhekohde myös erinomainen ryhmä-retkikohde.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 16

Kanta-Häme/Forssan seutu

Aktiivinen Humppila tarjoaa matkaajille monipuoliset mahdol-lisuudet viihtymiseen.

Lasinpuhalluksen pitkiä perinteitä jat-kava Humppilan Lasi ja sen ympärille muodostunut Kakkostien kauppakeskus yhdessä alueen vilkkaan taide- ja käsityö-tarjonnan kanssa tekevät Humppilasta mielenkiintoisen käyntikohteen.

Vuosittain järjestettävä Uniikki Humppila -päivät tuo kuntaan tuhansia käsityöperin-teen ja taiteen ystäviä. Tapahtuma esittelee kattavasti paikkakunnan monipuolista käsi-työ- ja muotoiluosaamista, ja on myös mainio ryhmäretkikohde.

Tänä vuonna seitsemättä kertaa järjestet-täviä Uniikki Humppila -päiviä on kehitetty yleisöpalautteen perusteella, ja teemana on ajan trendin mukaisesti ”Kestävästi kaunista”. Tämän vuoden kohteet ovat Altejé Heljä, Bianco Blu, Pekka Leinon keräilytavaranäytte-ly, Puusepänliike Tuulipuu, Taidetakomo Tuuli Wirman, Tilkkutex ja Villa Ainoa. Kohteissa on avoimet ovet koko tapahtuman ajan, ja niissä on tarjolla mm. työnäytöksiä, kilpailuja ja uusia tuotteita. Uniikki Humppila -tapahtu-ma on ainutlaatuinen tilaisuus kaikille käden-taidoista ja designista kiinnostuneille, sillä se tarjoaa kävijälleen mahdollisuuden kurkistaa käsityöammattilaisten ja taiteilijoiden työhön nykypäivän Suomessa.

Yhdessä tehden Suomen kartalle

Paitsi tapahtumakävijöille, Uniikki Humppila on ainutlaatuinen tilaisuus myös itse taiteilijoille ja käsityöläisille. Yksi tapah-tuman järjestelyissä alusta asti mukana ol-leista puuhanaisista, taiteilijaprofessori Heljä Liukko-Sundström, korostaa nimenomaan verkottumista ja yhdessä tekemistä.

– Humppilassa on paljon käsityöläisiä ja osaamista, mutta se on paikkana ollut liian aliarvostettu. Tapahtuman ideana on nostaa esiin Humppilaa ja sen ainutlaatuista osaa-

mista. Humppila on hieno paikka – hauska, hulvaton, pieni ja sitkeä, Liukko-Sundström sanoo.

Pitkäjänteinen työ on tuonut myös tulosta, sillä Uniikki Humppila tunnetaan jo laajalti sekä kävijöiden että lehdistön keskuudessa.

– Humppila on hyvä kalastamaan ohi kulkevia, ja se juuri on tapahtuman idea. Tapahtumassa käy paljon kesähumppilalaisia ja täysin ulkopuolisia, mikä kertoo siitä, että tilaus tapahtumalle on olemassa, Liukko-Sundström toteaa.

Uniikki Humppila

kunnioittaa kädentaitojaTaidetakomo Tuuli Wirman

Matleena Ikonen

www.kotimaassa.fi17

Markkinoilta uniikkiostoksia ja elämyksiä

Hulvaton Humppila -markkinatapahtuma avaa Uniikki Humppila -päivät tänä vuonna jo kolmatta kertaa. Tällöin käsityö- ja taideyrit-täjät esittelevät tuotteitaan ja osaamistaan helposti saavutettavasti yhdessä paikassa lasitehtaan viereisellä tontilla. Myös yleisö saa kokeilla taitojaan eri kädentaidoissa, esi-merkiksi Taidepajalla taotaan oma kiemura, josta myöhemmin tulee osa isoa pannunalus-taa. Markkinoiden lisäksi Uniikki Humppila -päivien oheisohjelmistossa ovat Uniikki-Olympialaiset, yhteislaulutilaisuus, Hulvaton-konsertti sekä Humppila-päivä ja sen kanssa käsi kädessä kulkeva Vanhan aseman päivä.

Tutustu taontaan

Yksi Uniikki Humppilan kohteista on Taidetakomo Tuuli Wirman, jonka pajassa rauta muotoutuu mitä erilaisimmiksi taide- ja käyttöesineiksi. Takomossa järjestetään ryh-

mille taontanäytöksiä, joissa perehdytetään sepän työhön ja työtapoihin ja joiden aikana valmistetaan kaksi tuotetta alusta loppuun – rautapalasta kauniiksi tuotteeksi. Tilauksesta ryhmille järjestetään myös takomiskokeiluja, joissa jokainen osallistuja saa olla oman tuotteensa seppä. Esimerkiksi kokousten oheistoiminnaksi tai polttariohjelmaksi sovel-tuva takomiskokeilu johdattaa havainnollises-ti sepän ammattiin. Jokainen osallistuja takoo oman tuotteensa, ja jokaista neuvotaan ja opastetaan työssä henkilökohtaisesti.

Sauno viikinkien tapaan!

Uniikkien käsitöiden ja taideteosten lisäksi Humppilasta löytyy myös muuta ainutlaa-tuista nähtävää ja koettavaa. Mikko ja Leena Kylämarkulan ylläpitämä Viikinkisauna Urpolan kartanon mailla tarjoaa ryhmille saunaelämyksen vailla vertaa ympäri vuoden. Sauna on rakennettu samoista materiaaleista kuin viikinkien saunat aikanaan: puupölkyistä ja savesta. Savusaunan pehmeissä löylyissä on helppo pehmentää lihakset ja rentoutua viikinkien tapaan. Saunan vieressä on pieni

uimalampi ja lämmitettävä kylpytynnyri, johon on mukava pulahtaa kylpemään talvel-lakin.

Saunan takkatupa on sisustettu tyylille uskollisesti viikinkihenkeen, ja se on mainio paikka erilaisten illanistujaisten ja pienten juhlien viettopaikaksi. Takkatuvan pöydän ympärille mahtuu 18 hengen seurue ja sama seurue mahtuu kerralla myös savusaunan löylyihin. Takkatupaan on mahdollista tilata ruuat tai kahvit, mutta ruokailun järjestämi-nen myös itse on mahdollista.

Viikinkisaunan kylpytynnyri on saanut viikinkiaiheiset koristeet.

Ateljé Heljä

Mikko ja Leena Kylämarkulan ylläpitämä Viikinkisauna Urpolan kartanon mailla.

Uniikki Humppila -päivät 20.-23.6.2010 Hulvaton Markkinatapahtuma 19.6.2010 Hulvaton-päivä Kauppilassa 19.6.2010

Humppila-päivä ja vanhan aseman päivä 20.6.2010 www.humppila.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 18

Kanta-Häme/Forssan seutu

Ypäjän kehittyminen maamme hevoskeskukseksi alkoi vuonna 1931, jolloin puolustuslaitoksen hevosvarikko ja ratsukoulu sijoitettiin valtion omis-taman Kartanonkylän kartanon maille. Muutamaa vuotta myöhemmin samalle mäelle perustettiin Valtion hevossiittola – hevoset olivat tulleet Ypäjälle jäädäkseen.

Rentoudu ratsailla

Nykyisin kunnan mainetta Suomen hevospitäjänä kantaa paljolti Ypäjän Hevosopisto. Vaikka opiston päätehtävä onkin tarjota hevosalan ammatillista kou-lutusta, se on kuitenkin myös merkittävä matkailukohde: opistolla järjestettävät hevosleirit ja -retket tuovat Ypäjälle hevosmatkailusta kiinnostuneita, ja mikä olisikaan mieleenpainuvampi tapa viettää lomaa kuin hevosen selässä, verkkaisesti vaellellen ja yhteyttä eläimeen luoden? Hevosopiston ympäristössä on noin 150 km reittejä, jotka kulkevat erityyppisissä metsämaisemissa ja luovat oivat puitteet ratsastukselle – opistolla tarjotaan erilai-sia ja eripituisia ratsastusretkiä tilaukses-ta ryhmille.

Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen rajalla sijaitseva Ypäjä on luonnonläheinen ja viihtyisä kunta, johon kauniit jokivarsimaisemat ja hurmaava hevostelu

luovat suloista tunnelmaa. Ypäjä on virallisesti Suomen hevospitäjä – asukaslukuun suhteutettuna joka viides ypäjäläinen on hevonen!

Mikään huippuratsastaja ei vaellukselle lähtijän tarvitse olla, sillä Hevosopistolla käytettävät vaellushevoset ovat rauhalli-sia ja tehtäväänsä koulutettuja suomen-hevosia. Täysin pystymetsästä ei hevosen selkään kuitenkaan voi lähteä – jokaisen vaellukselle osallistuvan on pystyttävä itsenäisesti ravaamaan ja laukkaamaan maastossa. Mikäli suitset eivät pysy omissa käsissä, turvallinen tapa vaikka koko perheelle on osallistua retkelle kärryiltä käsin.

Yrityksille Hevosopisto järjestää rää-tälöityjä ratsastusretkiä, joihin voi kätevästi yhdistää kokous- tai virkistyspäivän Hevosopiston tiloissa. Majoituskapasiteettia opistolla on talvisin 100 ja kesällä 150 paikan verran, ja ruokailupaikkoja kaiken kaikkiaan yhteensä noin 200 hengelle. Opastettu kierros alueen historiaan ja nykypäivään sekä valjakkoajo- tai ratsastuselämykset tekevät yrityksen virkistys- tai kokouspäi-västä ikimuistettavan!

Swingit ja sukukokoukset yhdellä lyönnillä

Ratsastuksen muokkaamia lihaksia on hyvä verrytellä Loimijoki Golfin 18-rei-käisellä kentällä. Kentän on suunnitellut Christian Lagerstedt legendaarisen Graham Cooken oppeja noudattaen. Kentän vie-ressä virtaava Loimijoki tuo oman värinsä kentälle, ja vaihtelevuutta luovat useat metsäsaarekkeet. Harjoitusmahdolli-suuksia kentällä on runsaasti: 40-paikkai-nen range, putti- ja chippiviheriöt sekä harjoitusbunkkerit takaavat sen, että kentälle mahtuvat niin aloittelijat kuin edistyneemmätkin golfarit.

www.kotimaassa.fi19

Korkeatasoisten urheilumahdollisuuksi-en lisäksi Loimijoki Golf tarjoaa erin-omaiset puitteet juhlille ja kokouksille. 1800-luvulta peräisin olevassa talliraken-nuksessa on 350 neliön kokoiset kokous- ja koulutustilat sekä sauna ja oleskelu-tilat, ja kattavia palveluita kehitettään jatkuvasti.

Muori Menninkäisen mailla

Paijan Maatilamajoitus lumoavassa ypäjäläisessä maaseutumiljöössä tarjoaa monipuoliset palvelut niin juhliin, yöpy-miseen ja saunomiseen kuin asuntoau-to- tai kylpyläreissuunkin. Tilan vanha päärakennus on peruskorjattu majoitus-käyttöä varten, ja talossa on erikokoisia

huoneita sekä ala- että yläkerrassa. Mikäli haluat majoittua omassa rauhassa, Paija tarjoaa myös erikokoisia majoitusmökke-jä mökkimajoittumiseen.

Juhlat tai kokouksen voi järjestää näp-pärästi Paijan Juhla-Areenalla, jossa tilaa ja paikkoja riittää runsaslukuisemmallekin vierasmäärälle ja vaikkapa pyörähtelyyn parketilla. Juhla-Areenalta löytyy kaikki kokouksen pitämiseen tarvittava tekniik-ka, ja Paijan omassa keittiössä valmistettu aito maalaisruoka kruunaa tilaisuuden kuin tilaisuuden.

Ikimuistoinen elämys on saunominen maan alla sijaitsevassa menninkäissavu-saunassa, jonka saunamenninkäinen takaa kosteat löylyt – reilunkokoiset suihkutilat sekä kylpytynnyrin tai viereisen lammen vesi pitävät huolen lopusta.

Musiikkiteatteria moneen makuun

Kulttuurista kiinnostuneen kan-nattaa suunnata kesällä Ypäjän

Musiikkiteatterin esityksiin. Ypäjän Musiikkiteatteri on vireä harrastaja-teatteri, joka on toiminut kunnas-sa jo 25 vuotta. Teatteri tunnetaan erityisesti näyttävistä joukkokoh-tauksistaan ja live-orkesteristaan.

Ryhmä suhtautuu teatterin tekemi-seen intohimolla ja tinkimättömällä

asenteella: se on alusta alkaen käyt-tänyt ammattiohjaajia ja panostanut

ryhmän ohjaukseen ja kurssittamiseen. Musiikkiteatterin ohjelmistossa on ollut

musikaaleja kuten Viulunsoittaja katolla ja Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen sekä musiikkinäytelmiä, operetteja ja jopa varta vasten Ypäjälle sävelletty ooppera Sammon Tarina. Ypäjän Musiikkiteatterin esitykset nähdään ja kuullaan Ypäjän kotiseutumuseon tuntumassa heinä-elokuun aikana, tarvittaes-sa katetun katsomon suojissa.

www.ypaja.fi

Matleena Ikonen

Paijan menninkäissauna

Loimijoki Golf

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 20

Kanta-Häme/Forssan seutu

Matleena Ikonen Stiina-Liisa Pirkkamaa

Uljas historia luo ylpeyttä nykypäivään

Jokioisten historia on pitkälti Jokioisten kartanon historiaa. Kuten paikallinen sa-nonta kuuluu: Ensin oli Kartano ja torpparit – sitten tuli kunta. Kartano perustettiin jo 1500-luvulla, jolloin Ruotsin kuningas Eerik XIV antoi Klaus Kristersson Hornille Portaan pitäjästä Jokioisten neljänneskunnan lääni-tykseksi. Kartanon myöhemmät omistajat olivat tunnettuja sukuja, heidän joukossaan mm. Flemingit, Jägerhornit, Reuterholmit, von Willebrandit sekä Mannerheimit. Jokioisissa on asunut ja vaikuttanut myös oman aikansa mahtinaisia, kuten kesiään alu-eella viettänyt, sosiaali- ja diakoniatyön uran-uurtaja Aurora von Karamzin sekä kunnassa syntynyt Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää.

Jokioisten kunnan kannalta kartanon mer-kityksellisin omistaja oli von Willebrandien suku. Maaherra, kenraalimajuri Ernst Gustav von Willebrand aloitti Jokioisten kunnan

teollistamisen, mikä johti Jokioisten nope-aan kasvuun yhdeksi Hämeen maakunnan merkittävistä teollisuuspaikkakunnista. Von Willebrand tehosti ja laajensi kartanon sahateollisuutta 1790-luvulla ja perusti kartanon maille tiilitehtaan, panimon, vii-nanpolttamon, kankirautapajan ja verkateh-taan. Teollisuuden lisäksi von Willebrand myös kehitti maatalouden ja karjanhoidon menetelmiä.

Viisas mies rakensi talonsa savesta, oljesta ja sammalesta…

Kartanolla oli Willebrandien aikaan oma pappi ja pappila, jonka Willebrand raken-nutti kartanon maille Töykkälän mäelle. Vuonna 1800 käyttöön otettu rakennus on yhä pystyssä, ja siinä toimii nykyisin Suomen ensimmäinen alkuperäisellä paikallaan sijaitseva pappilamuseo. Pappilan tekee ai-nutlaatuiseksi sen rakennustapa: Willebrand kokeili pappilassa uutta rakennusmenetel-mää, jossa materiaalina käytettiin koemie-lessä savea, olkea ja sammalta. Ulkoverhoilu tehtiin tiilestä.

Pappilamuseo on kiehtova käyntikohde, sillä aikojen saatossa rakennus on palvellut myös lukkarin puustellina, kouluna ja karta-non työntekijöiden asuntona. Museon ala-kerrassa on papin huone, sali, vierashuone, emännän huone, keittiö ja eteinen. Sisustus noudattelee aikakautta 1840 – 1871, ja esineistö on biedermeier-, kustavilais- ja talonpoikaistyyliä. Talon portaikossa ja

Jokioinen – kunta täynnä yllätyksiä ja yritteliäisyyttä

Tampereen, Turun ja Helsingin muodostaman kolmion keskellä Jokioisissa kaunis luonto ja ainutlaatuinen kulttuurimiljöö ovat eläneet sulavasti rinnakkain jo 1800-luvulta lähtien. Noin 6000 asukkaan kunnassa kartano, teollisuus, tutkimus

ja tiede lyövät leimansa niin kuntalaisten jokapäiväiseen arkeen kuin matkailijoille suunnattuihin palveluihin. Kunnan vahvaa teollista historiaa kunnioittaa maamme ainoa Naulamuseo.

Jokioisten Tietotalo

Jokioisilla on Suomen ainoa naulamuseo.

www.kotimaassa.fi21

yläkerrassa on Miina Sillanpäälle kuuluneita esineitä, ja hänen synnyinkotinsa paikalle pystytetty muistomerkki sijaitsee Töykkälän mäen länsireunalla. Museon mäeltä avautuu tyypillinen jokioislainen kulttuurimaisema peltoaukeineen, jokilaaksoineen ja kaukana siintävine metsäisine mäkineen.

Tiedon valo loistaa Jokioisissa

Vaikka Jokioinen nojaa pitkälti historiaan-sa, sillä on myös rohkeutta tehdä uusia asi-oita historiaa unohtamatta. Tästä esimerkki on Jokioisten Tietotalo, kartanon vanhaan päänavettaan tehty moderni toimistora-kennus, jossa on paljon myös matkailijaa kiinnostavaa. Itse arkkitehtuuri talon sisällä on hieno, ja navetan tiloja on käytetty nerok-kaasti hyväksi. Esimerkiksi pyöreisiin suuriin AIV-torneihin on tehty koulutustila ja toiseen sauna, jotka ovat vuokrattavissa kaikille ha-lukkaille. Navetan vanhat pylväät on jätetty kaikkialla näkyviin, ja mm. ravintolasalissa ne luovat valoisaa tunnelmaa. Salin seinällä on keramiikkataiteilija, professori Heljä Liukko-Sundströmin suuri seinäteos Tiedon valo. Taidematkailijalle nähtävyys!

Tietotalo on nousemassa taidenäyttelyi-den ja muiden kulttuuritapahtumien kehdok-si erityisesti EU-rahoitteisen kehittämishank-keen ansiosta. Tietotalossa on kahvila- ja ravintolapalveluita tilauksesta isoillekin ryhmille normaalin lounasravintolan lisäksi. Tietotalossa on myös hienot Sotaveteraanien perinnetilojen näyttelyhuoneet.

Jokioinen maistuu vadelmalle, omenalle, kirsikalle…

Jokioisilla on otettu suomalaiset kas-vit, marjat ja hedelmät sydämen asiaksi: kunnassa on kaksi puistoa, jossa kävijä voi tutustua eri lajikkeisiin. Pappilamuseon vieressä sijaitsee MTT:n, Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman ja Jokioisten kunnan yhteistyönä rakentama Ferrarian puisto, joka esittelee kävijöille suomalaisia hedelmä- ja marjakasvilajikkeita. Kävijät saavat maistel-len tutustua esimerkiksi erilaisiin vadelma- ja mesivadelmalajikkeisiin tai vertailla vanhan ajan omenoita nykyjalosteisiin. Näiden lisäksi esillä on makeapihlajia, herukoita, karviaisia, kirsikoita, koristeomenoita, japaninruusukvitteneitä, luumuja, päärynää, tyrnejä, varpu-, kanadan- ja tarhapensasmus-tikkaa ja karhunvattuja.

Jokioisten kartanon emännän, Wendla Gustava Willebrandin mukaan nimetty Wendlan Puutarha sijaitsee Jokioisten kartanon alueella, vanhan navetan takana aivan Tietotalon kupeessa. Näytepuutarha esittelee kartanon vanhoja puutarhakasveja ja MTT:ssä tutkittuja kestäviä FinE- hedel-mä-, marja- ja koristepensaita. Alueella on muitakin kansallisia geenivaroja, esimerkiksi kokoelma japaninruusukvitteneitä. Sekä Ferrarian puistoon että Wendlan Puutarhaan on yleisöllä vapaa pääsy.

www.jokioinen.fi

Pappilamuseon sali

Miina Sillanpään syntymätorpan paikalle on pystytetty muistokivi.

Pappilamuseo

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 22

Kanta-Häme/Forssan seutu

Kaiken kansan kansanpuisto

Saaren kansanpuisto, ”Lounais-Hämeen helmi”, perustettiin jo 1930-luvulla Saaren kartanolta vuokratulle maa-alueelle yleiseksi virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikaksi. Puisto sijaitsee maisemallisesti ja geologisesti arvokkaalla Kaukolanharjun harjujaksolla, ja sinne lounais-hämäläiset ovat perinteisesti kokoontuneet juhannuksen viettoon aina puiston alkuajoista lähtien. 48 hehtaarin alueelle levittäytyvään puistoon mahtuu niin lehtomet-siä kuin jylhiä havumetsiä ja suoalueita, ja siellä on erinomaiset mahdollisuudet paitsi ohjattuun luontomatkailuun myös omaehtoiseen ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Puiston liepeillä sijaitsee Kaukolanharjun näkötorni, eräs harvoista matkailukäytössä olevista puurakenteisista näkötorneistamme.

Kallisarvoiset kansallispuistot

Tammelan kunnan alueella on peräti kaksi kansallispuistoa: Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot. Torronsuo on Suomen suurin, yli kymmenen kilometriä pitkä keidassuo-alue, joka on säilynyt nykypäiviin asti lähes luonnontilaisena. Torronsuo on hyvin arvokas lintu- ja hyönteislajistoltaan. Alueella pesii lähes sata lintulajia, eikä monia Torronsuolla eläviä lintu- ja perhoslajeja juurikaan tavata muualla Etelä-Suomessa. Suoalueeseen pääsee tutustumaan jo aluetta kiertäviä pitkospuita pitkin tai kahdesta luontotornista.

Tammela – etelän ensimmäinen erämaa

Tammelan kunnassa ympäröivällä luonnolla on suuri merkitys – ei vain kunta-

laisten henkisen hyvinvoinnin vaan myös matkailuelinkeinon kannalta. Alueen

kansallispuistojen koskemattomat metsät ja 200 järveä ja lampea tarjoavat

hulppeat puitteet luontomatkailulle.

Naisväki kävelytukilla Eerikkilän urheiluopistolla.

Matleena Ikonen

www.kotimaassa.fi23

Liesjärven kansallispuisto Tammelan takamailla sopii erinomaisesti päiväret-kikohteeksi niin kesällä kuin talvella. Kansallispuisto on karua saloseutua, jonka maisemia hallitsevat neljän neljän toisiinsa liittyvän järven ja parin suolammen ympärillä kiemurtelevat rannat. Vaikka puisto on koh-talaisen pieni, vain 21 km2, metsäistä ranta-viivaa siellä on lähes 50 km. Oman lisänsä sokkeloiseen maisemaan tuovat Liesjärveä ja Kyynäräjärveä erottava matala hiekkarantai-nen Kyynäränharju sekä noin neljäkymmentä erikokoista saarta ja luotoa.

Letkeää lepoa ja extreme-elämyksiä

Runsas ja monipuolinen Tammelan luonto inspiroinut myös paikallisia matkailuyrittäjiä, jotka elävät luonnosta paitsi kuvaannollisesti myös kirjaimellisesti.

Härkätien Elämysporras Oy luotsaa mat-kailijoita luontoelämysten pariin sekä perin-teisin että hieman moderneimmin keinoin. Sari ja Jorma Pura pyörittävät kesäisin Bar Kirnua ja Maitolaituria Tammelan kirkon-kylän kupeessa. ”Bar Kirnu ja Maitolaituri on mukava pistäytymispaikka, johon kuka tahansa voi poiketa kahville, jäätelölle tai oluselle”, kertoo Jorma Pura. Lamalan meijerin vanhaan päärakennukseen kunnos-tetussa baari-kahvila-olohuoneessa miljöö on kotoisen vanhanaikainen ja tunnelma välittömän letkeä. Omassa rannassa kelluu ponttoonialus M/S Kala-apaja, jolla isäntä Pura järjestää kalastussafareita Pyhäjärvelle ja Kuivajärvelle.

Hieman syrjemmällä sijaitsee Purien toinen kohde, Kievari Koskikara, luonnon-kauniissa koskimaisemassa sijaitseva erära-vintola. Tilausravintolana toimiva Koskikara tarjoaa oivalliset puitteet juhlia tai kokouk-sille erilaisessa, eksoottisessa ympäristössä. Ravintolan sisällä on seitsemän pilkkireikää, joten jos pakkanen puree liian kovasti, voit lähteä pilkille vaikkapa takkatulen ääreen!

Koskikaran tilauksesta lämmitettävään savusaunaan mahtuu 15 henkilöä, eikä saunominenkaan ole Puran mallissa rutiini, vaan rituaali: ”Me emme myy kuumaa löylyhuonetta”, sanoo Jorma Pura. ”Meillä saunominen on aina palvelu, johon kuuluvat ruuat ja juomat, isännän ja emännän palvelut sekä tarvittavat asut ja tarvikkeet.” Erikoisia saunaelämyksiä etsivälle Elämysportaan saunabussi on ehdoton kokemus: 12-met-riseen Volvon turistibussiin on rakennettu ns. sight-seeing -sauna, jonka lämmittää puulämmitteinen kiuas. Bussissa on sau-natilaa 16 hengelle, ja jos koko kierroksen aikana ei jaksa istua löylyissä, saunabussin väliosassa on vilvoittelutilaa ja etuosassa pöydät ja istuimet pitempääkin matkaa varten. ”Konseptiin kuuluu, että matkan varrella poiketaan ravintoloissa, pubeissa tai vaikkapa rannalla – eli saunojat hyppäävät bussista kylpytakeissaan ennalta sovituissa kohteissa, joissa on tietysti neuvoteltu asias-ta etukäteen. Kaikkea ei tietenkään paljaste-ta osallistujille, vaan matkaan mahtuu aina jotain ylläreitäkin”, Jorma Pura lupaa.

Tammela – etelän ensimmäinen erämaa

Eerikkilän Urheiluopistosta eväät erinomaiseen lomaan

Jo 60-vuotias Eerikkilän Urheiluopisto on aktiivisen lomailijan must-kohde. Eerikkilän monipuolisesta urheilu-, liikunta- ja hyvin-vointitarjonnasta löytyy omat suosikit niin lapsille, naisille kuin ikäihmisillekin – teke-mistä riittää jokaiselle! Esimerkiksi Hyvänen aika nainen! Hyvä olo kaunistaa -kurssi sisältää hyvinvointia edistävää liikuntaa, ruokaelämyksiä ja täydellistä rentoutumista. Senioreille suunnatuilla Upea ikä -kursseilla kokeillaan ikääntyville suunniteltua kunto-liikuntaa ohjaajan opastamana. Valmiiden kurssipakettien lisäksi Eerikkilässä voi naut-tia perheen tai pariskunnan omatoimisesta liikuntalomasta. Monipuoliset liikuntatilat ovat vapaasti käytettävissä ja ympäröivä kaunis luonto tarjoaa mahdollisuuden vain oleskella ja ihmetellä. Korkeatasoiset ma-joitustilat takaavat nautinnollisen vierailun Eerikkilässä.

Kylä kelpaa!

Tammelassa järjestetään kesällä 2010 KyläKelpaa! -kyläasumisen messut, joi-den teemana on asuminen maaseudulla. Messujen aikana Tammela ja sen kylät esittäytyvät, ja ohjelmassa on kattavas-ti tietoa maaseudulla asumisesta kuten jätevesien käsittelystä, energiaratkaisuista ja maisemanhoidosta. Myös kylissä tapahtuu koko messujen ajan - lisätietoja ja päivitet-ty tapahtumainfo löytyy osoitteesta www.tammelankylat.fi.

Erikoisia saunaelämyksiä etsivälle Elämysportaan saunabussi on ehdoton kokemus.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 24

Kanta-Häme

Hieman yli 8000 asukkaan Lopen kunta sijaitsee Kanta-Hämeessä lähes keskel-lä Riihimäen, Hämeenlinnan ja Forssan

muodostamaa kolmiota. Etäisyydet keskuksiin ovat lyhyet: Hämeenlinnaan matkaa kertyy 50 km, Riihimäelle 20 km, ja Helsinkiinkin vain 75km. Nopea saavutettavuus maan väestö-keskuksista ja tasokas tonttitarjonta on tehnyt Lopesta asukasluvultaan yhden Kanta-Hämeen nopeimmin kasvavista kunnista. Loppi on myös suosittu kesämökkikunta: Lopen kunnan alueella on n. 300 järveä ja lampea ja yli 3300 kesä-asuntoa. Vakituisten ja kesäasukkaiden lisäksi kuntaan tuovat lisäväriä runsasta vuok-ramökkitarjontaa hyödyntävät matkailijat.

Loppi – vapaa-aika vyöhyke keskellä kiirei sintä Suomea

Lopen kuntaa leimaavat kiireettömyys ja yhteen hiileen puhaltaminen. Kunnan historia ulottuu 1600-luvulle asti, mikä tuo olemiseen ja tekemiseen viisasta perspek-tiiviä: mikäs kiire tässä, tässähän on oltu ennenkin Lopella korostetaan yhteistyön merkitystä, historian peruja sekin. Kerrotaan nimittäin, että Lopen takamailla asunut piru

Mannerheimin jalanjäljillä

Lopella on jotain, mitä missään muualla Suomessa ei ole. Marsalkka Mannerheimin 75-vuotislahjaksi saama kelohonkainen met-sästysmaja, Marskin maja, sijaitsee Lopella Punelia-järven rannalla ja on ainutlaatuinen vierailukohde. Korpisotureiden vuonna 1942 rakentamat maja, sauna ja kalamaja sijaitsivat alun perin Lieksajärven rannalla, mistä ne siirrettiin Lopelle sotatapahtumien vuoksi. Matkailunähtävyytenä maja on ollut vuodesta 1959, ja vuonna 1992 sen läheisyy-teen avattiin kenttävartiomuseo Sisu majan rakentajien kunniaksi. Museossa yleisöllä on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua sota-ajan kenttävartio-oloihin.

Maja-alueella toimii nykyisin myös taso-kas tilausravintola, joka sopii oivallisesti kokousten ja juhlien pitopaikaksi. Alueen perinnettä ja entistä isäntää kunnioittaen

ravintola tarjoaa Marskin Perinnepäivällisen, joka koostuu Marsalkan lempiruoista ja juomista. Ruokailun aikana perehdytään Mannerheimin aikaisiin hienostuneisiin pöytätapoihin ja päästän perehtymään histo-riaan. Museoalueella on myös Marskin sauna, joka on käytössä tilauksesta. Löylyistä voit

pulahtaa Punelia-järveen, talvella avantoon.

Matleena Ikonen Lopen kunta

olisi vihastunut kirkon rakentamisesta ja koittanut murskata sen valtavalla kivenlohka-reella. Kivi joutui kuitenkin Loppijärveen, ja sen seurauksena kylää kohtasi suuret vaikeu-det: karjaa sairastui ja eläimiä kuoli. Lopulta kyläläiset yhteistyöllä kampesivat kiven ylös järvestä – ja tähän yhdessä tekemisen ja menestymisen perinteeseen Loppi tänäkin päivänä nojaa.

www.kotimaassa.fi25

Loppi – vapaa-aika vyöhyke keskellä kiirei sintä Suomea

Hei, me lennetään!

Pohjoismaiden suurin harrasteilmailukes-kus Räyskälä tarjoaa matkailijalle ainutlaatui-sen mahdollisuuden tutustua Lopen kaunii-siin maisemiin ilmasta käsin. Ilmailukeskus järjestää päivän mittaisia purjelennon tutustumiskursseja, jonka aikana opitaan purjelennon perustiedot sekä päästään tutus-tumislennolle ohjaajan kyydissä. Lentämisen hurmaa pääsee jokainen kokemaan myös koneen ohjaksissa, ja tandemhyppyynkin on Räyskälässä mahdollisuus.

Räyskälässä järjestetään aktiivisesti myös kilpailutoimintaa. Purjelennon SM-kisoja on vuosittain ja kansainvälisiäkin kilpailuja järjestetään, esim. 2009 kesällä Räyskälässä järjestettiin nuorten purjelennon MM-kilpailut. Alueella on myös muuta kilpailu-toimintaa, mm. vuosittainen Road Racingin SM-osakilpailu.

Ilmailukeskuksen motellissa on majoi-tustilaa 2-4 hengen huoneissa yhteensä 60 vuodepaikkaa, ja tilavan saunan lauteilla on hyvä jatkaa lentämistä. Sauna takkatupineen toimii kokoustilana ja sopii mainiosti myös illanviettoon.

Paketoi päiväsi

Lopen matkailuyrittäjät tarjoavat ryhmille valmiiksi paketoituja ja ohjelmoituja retkiä eri teemojen ympärille. Retkillä tutustutaan alueen historiaan, kulttuuriin ja nähtävyyk-siin asiantuntevan oppaan johdolla, ja päivän kruunaa luonnollisesti mieleenpainuva ruokailuhetki. Jokainen paketti voidaan räätälöidä tarvittaessa asiakkaan toiveiden mukaan, mutta valmiistakin paketeista löytyy varmasti jokaiselle jotain.

Päiväpakettien humoristiset ja osuvat nimet houkuttelevat lähtemään – miltä kuulostaisi esimerkiksi ” Jukopliut, lähretääs Lopelle!” -paketti, joka tutustuttaa kirjailija Sakari Pälsin ja Fallesmannin Arvon kotimai-semiin? Tai verkkaisesta menosta kiinnos-tuneille ”Lopen uupuneen kyläkierros” – vanhoja kylänraitteja kulkeva maaseutu-kierros, jonka aikana tutustutaan Etelä-Lopen

kyliin, maistellaan suussa sulavia hämäläisiä herkkuja sekä tehdään ostoksia?

Näillä retkillä Lopella vierähtää helposti muutama päivä!

Vauhdin hurmaa Saukkolan EK:lla

Saukkolan EK:ssa elämys on taattu kaikille räväkämmistä ohjelmanumeroista pitä-ville. Asiakastilaisuuksiin erikoistuneessa ajoharjoittelukeskuksessa vierailija pääsee kartturiksi täysiverisen kilpa-auton kyytiin. Heikkohermoisempia hirvittää kun noin kolmen kilometrin mittaisella erikoiskoe-osuudella nopeudet nousevat pääsuoralla jopa 140 – 180 kilometriin tunnissa – aidon kilpa-autoilun tunnelmaa! Ammattitaitoiset kuljettajat ja turvaluokitellut kilpa-autot takaavat laadun ja turvallisuuden.

Rallin nostattamat adrenaliinit laskeutuvat helposti Saukkolan tunnelmallisessa savusau-nassa, jossa on hyvä puida jälkipelejä.

Vauhdista viehättyneille Loppi tarjoaa kun-nan ylläpitämän noin 30 kilometrin mittaisen mönkijäuran. Mönkijäura on Etelä-Suomessa ainutlaatuinen, ja paikallisten yrittäjien järjestämillä opastetuilla safareilla pääsee ko-kemaan sekä vauhtia että tarkkuutta vaativaa maastoajoa. Mönkijäuralla voi edetä myös yksin, kunhan alla on vakuutettu mönkijä ja kuljettaja sitoutuu noudattamaan uran sääntöjä. Moottoriurheilun ystäville Loppi on omiaan – myös endurosafareita järjestetään kunnassa jopa kahden yrittäjän voimin.

Ota ohjelma omiin käsiin

Valmiiden pakettien ja vauhdikkaiden ohjelmapalveluiden lisäksi Loppi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet myös oma-toimiseen matkailuun. Pienessä kunnassa riittää mielenkiintoisia käyntikohteita, kuten Jokiniemessä sijaitseva historiallinen kappa-laisentalo Pappilanpuisto, jonka puutarhassa kasvaa yli 160 kasvilajia ja kotieläinpuistossa voi tutustua mm. uhanalaisiin itäsuomalaisiin kyyttöihin. Pappilanpuisto on myös vuokrat-tavissa erilaisiin tilaisuuksiin kuten perhejuh-liin. Lopen vanha kirkko Santa Pirjo kuuluu maamme vanhimpiin puukirkkoihin ja on käymisen arvoinen. Sajaniemen kesäteatteri on tarjonnut laadukkaita teatteriesityksiä jo 25 vuoden ajan eikä vauhti hiljene – siinä määrin suosittuja ovat Sajaniemen näytökset olleet, että uusi katsomo on laitettu työn alle!

Myös Lopen luonto on tutustumisen ar-voinen: retkeilypolkuja alueella on runsaasti, ja vaeltamisen lisäksi Lopen melontareitit tarjoavat vaihtoehtoja sekä vasta-alkajille että melontaa kauemmin harrastaneille.

www.loppi.fi ja www.loppi.fi/matkailu

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 26

Kanta-Häme

Kun nähtävyydet on nähty ja käyntikohteet koluttu, voi Lopella viettää hetken jos toisenkin upean luonnon helmassa fiilistel-len. Lopen ja naapurikuntien alueelle levittäytyvät reitistöt tar-

joavat henkeäsalpaavia näkymiä, luonnon rauhaa ja ruumiin kuntoilua sopivan kokoisissa paketeissa.

Lopen luonnossa riittää ihasteltavaa ja elämyksiä. Loppi kuuluu niin sanottuun Hämeen järviylänköseutuun, joka tuo aitoa erämaahenkeä keskelle vilkkainta Suomea. Ikiaikainen hämäläinen luonto, kirkasvetiset järvet ja niitä kiertävät polut tar-joavat upean tilaisuuden akkujen lataamiseen.

Hämeen järviylängön matkai-lua ja reitistöjä EU-hankkeessa kehittävän projektipäällikkö Niko Blombergin ei tarvitse miettiä kauaa kun häneltä kysyy Lopen luontoreittien helmiä.

Lopen luontoa

ristiin rastiin

Kun nähtävyydet on nähty ja käyntikohteet koluttu, voi Lopella viettää hetken jos toisenkin upean luonnon helmassa fiilistellen. Lopen ja naapurikuntien alueelle levittäytyvät reitistöt tarjoavat henkeäsalpaavia näkymiä, luonnon rauhaa ja ruumiin kuntoilua sopivan kokoisissa paketeissa.

Matleena Ikonen Niko Blomberg

- Lopen Räyskälässä sijaitseva Iso-Melkutin on aivan loistava päiväretkikohde, Blomberg vas-taa miettimättä.

- Sinne on rakennettu uusi laavu nuotiopaikkoineen vuonna 2008, ja isomman järven ympäri kiertää hyvin helppokulkuinen, 6 kilometrin mittainen reitti, joka sopii erinomaisesti lähes kaikille, myös lapsiperheille.

Melkuttimien alue edustaa Hämeen järviylänköä puhtaimmil-laan. Helppokulkuiset harjumän-niköt ja eteläsuomalaisittain erittäin kirkasvetiset järvet hou-

www.kotimaassa.fi27

kuttelevat retkeilijöitä jääkauden muokkaamaan maisemaan. Melkuttimien alue on oivallinen päiväretkikohde myös perheen pienimmille, sillä uimapaikkoja löytyy melkein jokaisen alueella olevan järven rannasta. Alue kuu-luu kokonaisuudessaan Natura 2000-ohjelmaan sekä rantojen- ja harjujensuojeluohjelmiin. Rannat ovat säilyneet muutamaa mökkiä lukuun ottamatta rakentamat-tomina eikä harjujen sora-aarteeseen ole koskettu lainkaan – ainutlaatuista koskematonta ja kokemisen arvoista erämaata aivan ruuhka-Suomen portilla!

Samoa samoilemaan

Toiseksi tutustumisen arvoi-seksi reitiksi Blomberg suosit-telee Komion luonnonsuojelu-alueella risteilevää Luutaharjun Samo -reittiä.

- Luutaharjun reitti soveltuu sekin hyvin päiväretkikohteek-si, ja sen kiertämällä retkeilijä saa hyvän yleiskuvan koko Komion luonnonsuojelualueesta, Blomberg sanoo.

- Samo on noin 6,5 kilomet-riä pitkä rengasreitti, joka on helposti saavutettavissa autolla, ja auton voi jättää lähtöpaikalle parkkiin. Jos pidempää reittiä ei jaksa kävellä, Luutaharjulla kier-tää myös lyhyempi noin 3,5 kilo-metrin mittainen Pikku-Samo.

Samo-reitit sijoittuvat hyvin vaihtelevaan maastoon, jossa välillä noustaan jyrkästikin, joten reitit tarjoavat sopivasti myös haastetta ja sykkeen nostatus-ta. Reitin varrelle sijoitetuilla laavuilla voikin välillä pysähtyä hengähtämään tai hörppäämään nuotiokahvit. Samo-reittiä ylläpi-tää paikallinen latuyhdistys.

Halusi Lopen-kävijä sitten lyhyen päiväretken tai vaikkapa viikonloppuvisiitin Lopen upe-assa luonnossa, samoja polkuja

ei tarvitse tallailla. Yksin Lopen alueella risteilee kaikkiaan 80 – 90 kilometriä reitistöjä ja koko Hämeen järviylängön alueelle levittyvässä Ilvesreitistöllä jopa useita satoja.

- Mahdollisuuksia on sekä pit-kiin patikkaretkiin että lyhyisiin päiväretkiin. Polkujen varsille on rakennettu laavutukikohtia noin 10 kilometrin välein, ja laavujen lisäksi yöpymismahdollisuus on teltalla kaikkialla reitin varrella, Niko Blomberg kertoo.

Poron jäljillä

Niille, jotka haluavat haastaa itsensä hieman pidemmällä vaelluksella, kannattaa suunnata Lopelle syyskuun viimeisenä sunnuntaina. Silloin nimittäin Lopella järjestetään perinteinen Poronpolku-tapahtuma. 1960-lu-vulta periytyvä tapahtuma kerää vuosittain jopa yli 4000 kävijää, ja on erityisesti pääkaupunkilais-ten suosiossa. Tapahtuma ja reitti ovat saaneet nimensä Lopella 1960-luvulla koeruokinnassa ol-leiden kymmenen poron mukaan. Koeruokinnan päätyttyä 1970-lu-vulla porot lähtivät, mutta polun nimi jäi elämään. Poronpolku esittelee alueen harjuluontoa upeimmillaan, ja se onkin usei-den kävijöiden jokavuotinen ret-

kikohde. Kokonaispituudeltaan reitti on noin 30 kilometriä pitkä, mutta se jakautuu kuuteen lyhyempään reittiosuuteen, joista voidaan yhdistellä erimittaisia päiväretkiä.

Yhteistyöllä yhteistä hyvää

Hämeen järviylängön upeita retkeilyreittejä ylläpidetään ja kunnostetaan alueen kuntien, matkailuhankkeiden ja Hämeen virkistysalueyhdistyksen yhteis-työssä.

- Viimeisen neljän vuoden ai-kana reittejä on kunnostettu pal-jon: on tehty laavuja ja merkitty reittejä, Niko Blomberg kertoo.

- Yksi yhteistyön tulos näh-dään keväällä kun järviylängön alueesta julkaistaan netissä karttaportaali. Sieltä retkeilijä voi tulostaa mukaansa haluamansa reitin kartan taukopaikkamerkin-töineen. Linkki kartaportaaliin tullee ainakin hame.fi- sekä loppi.fi/matkailu -sivustoille, Blomberg sanoo.

Reitistöihin ja järviylängön ainutlaatuiseen luontoon voi tutustua myös Tammelan kunnan puolella sijaitsevassa Hämeen luontokeskuksessa, jossa myydään alueen reittikarttoja ja järjestetään erilaisia luontoaihei-sia näyttelyitä ja tapahtumia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 28

Kanta-Häme

Perinteikäs Lasimuseo

Kun Riihimäellä ollaan, lasia on vaikea ohittaa. Kaupungissa toimi pitkään la-sinvalmistusteollisuutta, jonka vahvoihin perinteisiin pääsee tutustumaan Suomen Lasimuseossa. Lasimuseo esittelee lasin historiaa ja muotoilua, ja siellä voi perehtyä lasin yli 4000 vuotta pitkään historiaan sekä suomalaisen lasinvalmistuksen 300-vuoti-seen perinteeseen.

Vuonna 1965 avattu Lasimuseo esittelee historiallisen perusnäyttelyn lisäksi vaihtu-vissa näyttelyissä kansainvälisiä ja kotimaisia käyttö- ja taidelasin, lasitaiteen ja muotoilun huippuja sekä myös harvinaisia historiallisia kokoelmia eri puolilta maailmaa. Museolla

RIIHIMÄKI – kulttuurinystävän ja kaupunkieläjän kohde

Hämäläisyyden ytimessä sijaitseva Riihimäki on mo-

nipuolinen matkailukohde, jossa

mielihalujaan pääsevät toteutta-

maan niin hiljaisuudessa viihtyvät

luonnonkävijät, kulttuu-

rinystävät kuin urbaanista syk-

keestä nauttivat himoshop-pailijatkin. Riihimäellä

matkailijan kannattaa ehdot-tomasti tutustua kaupungin

monipuoliseen ja korkeatasoiseen

m u s e o t a r j o nt a a n : Suomen Lasimuseo, Viestimuseo

ja Suomen Metsästysmuseo tarjo-

avat ainutlaatuisia näyt-

telyitä, joita ei muualla Suomessa

pääse näkemään.

järjestetään myös erilaisia tapahtumia kuten konsertteja, huutokauppoja ja kirpputore-ja. Museossa toimii myös tutkijakirjasto ja -arkisto, ja museomyymälän valikoimista voi mukaan ostaa erilaisia lasiesineitä koruista käyttöesineisiin.

Kaunis museorakennus on rakennettu 1900-luvun alussa Paloheimo Oy:n turvejau-hetehtaaksi vuonna 1914, kunnes Riihimäen lasi Oy muutti rakennuksen lasitehtaaksi v. 1921. Rakennuksessa on toiminut myös muovitehdas ja silkkipaino, sekä viimeksi Riihimäen lasin kristallihiomo. Nykyisen museokahvilan paikalla on aikanaan sijainnut lasitehtaan hevostalli ja isommassa vaihtu-vien näyttelyiden salissa oli aikaisemmin lasitehtaan puhaltimo.

Matleena Ikonen Riihimäen kaupunki

Viestimuseo Kuva: Terho Siltanen

www.kotimaassa.fi29

Monipuolinen Metsästysmuseo

Lasimuseon vieres-sä sijaitseva Suomen Metsästysmuseo esittelee suomalaista erä- ja met-sästyskulttuuria erilaisten näyttelyiden ja tapah-tumien kautta. Museon perusnäyttely perehdyt-tää kävijän suomalaisen metsästyksen kymmen-tuhatvuotiseen historiaan aina ammoisesta elinkeinometsästyksestä nykyiseen harras-tusmetsästykseen. Näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi kivikautisen metsästäjän leiriin, metsäpeuran ajopyyntiin, turkiskauppaan ja hylkeenpyyntiin.

Museossa on esillä myös erilaisia pyyntivä-lineitä kivikaudelta nykypäivään. Oman ko-konaisuutensa muodostavat metsästyksessä käytetyt tuliaseet suustaladattavista piiluk-kopyssyistä nykyaikaisiin metsästysaseisiin. Museon perusnäyttelyssä voi tutustua myös metsästykseen liittyviin taikaesineisiin sekä tärkeimpiin riistaeläimiimme.

Perusnäyttelyä täydentävät monet vaihtuvat erä- ja metsästysaiheiset näytte-lyt ja tapahtumat. Vuonna 2010 museolla järjestetään mm. koko perheen talviretkei-lytapahtuma ja lintujen pesintää valottava Pönttöpäivä. Museossa toimii myös myymä-lä, jonka valikoimissa on mm. erä- ja luonto-kirjoja, matkamuistoja ja lahjatavaroita.

Valtakunnallinen Viestimuseo

Riihimäen varuskunnassa sijaitseva Viestimuseo on valtakunnallinen erikoismu-seo, joka esittelee moni-puolisesti ja kattavasti soti-lasviestitoimintaa. Museon perusnäyttelyssä on esillä satoja esineitä kuten sotien aikana Suomessakin käytet-

ty Hughes-lennätin, kuuluisa salakirjoituskone Enigma sekä radioteitse ohjattu miinanlaukaisulaite. Perusnäyttelyssä on laajasti materiaalia aina vainovalkei-den ja kirjekyyhkysten ajoilta nykypäivän kännykkäaikaan saakka - yhteensä noin 400 viestilaitetta, noin 200 valokuvaa ja noin 100 erilaista muistoesinettä. Kokoelmista löytyy myös viestimiesten sodissa käyttämiä käsiaseita esittelevä tyylikäs asevitriini.

Perusnäyttelyn lisäksi Viestimuseossa järjestetään ajoittain erilaisiin teemoi-hin keskittyviä vaihtuvia näyttelyitä. Museorakennuksena toimii Venäjän vallan aikainen upseerikerho vuodelta 1913, ja Viestimuseo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1974 lähtien.

Mene museoon... tai lähde luontoon!

Kulttuuritarjonnan lisäksi Riihimäki tarjoaa luonnon rauhaa ja erämaa-alueita Etelä-Suomen keskeisimmällä alueella. Riihimäen virkistysalueilla vapaa-ajanajanviettomah-dollisuuksia on melonnasta patikointiin. Maastoon merkityillä patikointi- ja retkeily-reitistöillä on turvallista liikkua ja tutustua luonnon ihmeisiin, ja puhdasvetisiin järviin ja lampiin on mukava pulahtaa vilvoittele-maan.

Riihimäen kaupungin omistama vapaa-ajanviettokeskus Riihisalo tarjoaa tekemistä ja elämyksiä ympäri vuoden. Vanhan Salon kartanon miljöössä, kauniin Kaartjärven ran-nalla sijaitsevassa Riihisalossa aktiviteetteja löytyy niin perheille kuin yritysryhmillekin: tennis- ja lentopallokenttä, frisbeegolf-rata, ympärillä levittäytyvä hengästyttävän kaunis hämäläisluonto sekä Riihisalon pihapiirin suloiset kotieläimet pitävät huolen siitä, että Riihisalossa aika lentää ja useampikin päivä vierähtää tuossa tuokiossa. Majoitustilat ja maukkaat kotiruuat kruunaavat Riihisalossa vietetyn loman tai kokouksen.

www.riihimaki.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 30

Päijät-Häme

Lahti sijaitsee vain sadan kilometrin päässä Helsingistä. Hyvien liikenneyh-teyksien ansiosta Lahteen on helppo

tulla. Etelästä päin matkustettaessa Lahti on ensimmäinen sisävesisatama, josta pää-see Järvi-Suomen alueelle, sillä Vesijärveltä on yhteydet Vääksyn kanavan kautta Päijänteelle, Jyväskylään ja 300 km päähän Keiteleelle saakka.

Liikuntaa ja urheilua

Lahden seudulla sijaitsevat liikunta-alaan erikoistuneet Vierumäen Urheiluopisto Heinolassa ja Liikuntakeskus Pajulahti Nastolassa. Kymmenen rinteen Messilä Hollolassa on Etelä-Suomen suurin hiihto-keskus, josta pääsee Salpausselän laduille. Kesäisin Hollolan Messilässä, kuten Lahden seudun neljällä muullakin golf-kentällä,

riittää golfin innoittamia liikkujia. Golfareille Lahti ympäristöineen onkin ”greeniä koko seutu”.

Lahden Urheilukeskus on erinomainen paikka liikunnan harrastamiseen, har-joitteluun ja kilpailutoimintaan. Talvinen Urheilukeskus on kaikille tuttu mäkihyppy- ja hiihtokisoista. Sieltä voi lähteä hiihtolenkille Salpausselän ulkoilu- ja latuverkostolle, jota on noin 145 km. Kesäisin Urheilukeskuksen valtaavat yleisurheilijat ja jalkapalloilijat. Kuntoaan voi kohottaa kesäisin myös suurimman hyppyrimäen alastulorinteen jatkeessa, maauimalan 50 metriä pitkässä uima-altaassa.

Urheilukeskus on myös suosittu matkai-lukohde, sillä siellä sijaitsevat Hiihtomuseo mäkihyppysimulaattoreineen, Suurmäen huipun näköalatorni ja oivallinen lounas-paikka Voitto.

Suurtapahtumat houkuttavat

Vaikka Lahdessa järjestetään monia suur-tapahtumia, on Salpausselän Kisat ehdoton ykkönen. Legendaariset kisat järjestetään tänä vuonna jo 85. kerran. Tänä vuonna kisat pidetään 5.-7.3.2010, jolloin maailman hui-put saapuvat Lahteen suoraan Vancouverin olympialaisista. Kaikkina kolmena päivänä kisataan maailmancupin osakilpailuita ja yleisöystävällisinä lajeina Lahteen palaavat mm. yhdistelmähiihdot ja viestit. Kisoissa on jälleen runsaasti oheisohjelmaa, kuten viralliset AfterSki -konsertit kisaperjantaina ja -lauantaina Lahti Hallissa. Kisojen yleisö-/ohjelmateltassa nähdään myös korkeatasoi-sia esiintyjiä. Kaikilla kisalipun ostaneilla on vapaa pääsy Urheilukeskuksen kisatorilla sijaitsevaan telttaan.

Vuosi vuoden perään kovakuntoiset saapuvat Lahteen Suomen suurimpaan mas-sahiihtotapahtumaan, Finlandia-hiihtoon, joka järjestetään 27.–28.2.2010. Lauantaina

Suuntana Lahti

Vuonna 1905 kaupunkioikeudet saanut Lahti on kasvanut 3000 asukkaan kylästä yli 100 000 asukkaan aktiiviseksi kaupungiksi.

Eeva Oksman Lahden kaupunki

Lahden Urheilukeskus, oikealla Hiihtomuseo

Kuva: Lahden kaupunki / Manne Stenros

www.kotimaassa.fi31

matkoina ovat perinteinen 32 km ja 50 km ja sunnuntaina vapaa 50 km sekä naisten ja alle 16-vuotiaiden vapaa 20 km, joka voidaan hiihtää myös perinteisellä tyylillä. Lähtö ja maali sijaitsevat Lahden Urheilukeskuksessa ja reitin varrella hiihtäjiä palvelee 10 huol-toasemaa. Pitkän matkan hiihto tuhansien muiden hiihtäjien kanssa on aito elämys!

Kulttuuri kutsuu

Myös runsas kulttuuritarjonta festivaalei-neen tuo ihmisiä Lahteen.

Sinfonia Lahden 11. kansainvälinen Sibelius-festivaali 2010 järjestetään festivaa-lin taiteellisen johtajan Jukka-Pekka Sarasteen johdolla 9.–12.9.2010. Festivaalin ohjelmas-sa kuullaan Sibeliuksen myöhäisen kauden teoksia ja Kullervo.

2.-8.8.2010 urkumusiikin ystävät saapuvat Lahteen. Jo vuodesta 1973 lähtien järjes-tetty Lahden Kansainvälinen Urkuviikko tuottaa elämyksiä kuulijoilleen orkesteri-en, kuorojen, klassisen ja kevyen musiikin yllättävilläkin kohtaamisilla. Yhden miehen, Aimo Känkäsen, unelmasta on muotoutunut kansainvälisesti arvostettu festivaali.

Lahden Jazztori –festivaali kuuluu maam-me tärkeimpien jazz-festivaalien joukkoon. Elokuun puolivälissä Lahden kauppatorilla suomalaisen jazz- ja rockmusiikin huip-

Suuntana Lahti

puartistit esittävät monentyylistä musiikkia jazzista rocksoundeihin. Suurtapahtuma sai alkunsa vuonna 1989 Lahti Big Bandin aloitteesta.

Pikantin lisän Lahden kulttuuritarjontaan tuo Pohjoismaiden suurin musikaalinen suihkulähde, joka sijaitsee lähellä sata-maa, Pikku-Vesijärven lammessa. Loka-

marraskuussa esitykseen lisätään valonäytös, jolloin Lahti Energia rakentamassa suihkuläh-teessä vesi, värivalot ja musiikki on yhdistet-ty ihastuttavaksi sinfoniaksi. Upeimmillaan se on juuri syksyn pimeinä iltoina.

Valmiita retkipaketteja

Lahden seudulla riittää yllin kyllin nähtä-vää ja koettavaa. Lahti Travel on suunnitellut valmiita, mielenkiintoisia retkipaketteja, jotka noudattelevat eri teemoja.

Kartanoromantiikka ja taide-elämyksiä –retkellä liikutaan päijäthämäläisessä maa-laismaisemassa. Retki aloitetaan Hollolan idyllisestä kirkonkylästä ja Pyhäniemen kartanosta, joista kerromme Hollolan omalla aukeamalla. Retki jatkuu Hämeenkoskelle, jossa nautitaan lounas Jokelan kartanossa. Hämeenkoskella käydään myös viehättävässä tehdasmiljöössä. Vuonna 1888 rakennettu Hankalankosken pellavaloukku on lajissaan ainutlaatuinen puinen tehdasrakennus.

Tampellan entinen pellavanpuhdistus-laitos sai voimansa vieressä sijainneen myllyn vesirännistä syöksyvästä vedestä. Pellavankäsittelylaitoksen lisäksi pihapiirissä on väentupa, pellava-aitta, kahvilarakennus, pajarakennus sekä puoti.

Aittojen aarteita ja kosken kuohuntaa –retki suuntaa kohti Nastolan kaunista ja mo-

nimuotoista luontoa. Retkellä poiketaan Kaivolan perinnetilalla ihastelemassa Willa Fantin yli 3000 norsuhahmoa. Historiallisten aittojen keskeltä jatketaan matkaa Immilän kosken partaalle. Herkullinen lounas nauti-taan Liikuntakeskus Pajulahdessa. Lopuksi tutustutaan Taidekeskus Taarastiin. Näistä kohteista voi lukea lisää Nastolaa käsittele-vältä aukeamaltamme.

Sataman sävelet! on Lahti Travelin Lahden matkustajasatamaan ympäristöön suuntautu-va retkipaketti, joka on suunniteltu Sinfonia Lahden päiväkonsertin ympärille. Retkeä rytmittävät suussa sulavat makunautinnot sekä lahtelainen käsityö- ja puuosaaminen. Musiikkielämyksen tarjoaa Sinfonia Lahti. Konsertin jälkeen päästään tutustumaan oppaan johdolla upeaan Sibeliustaloon.

Lisää retkipaketeista, neuvoja ja vinkkejä myös omatoimisiin retkiin Lahti Travelilta.

www.lahtitravel.fi

Käyrätorvet kadulla. Kuva: Sinfonia Lahti

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 32

Päijät-Häme

Kevään 2010 ohjelmistossa jatkaa suosittu brittimusikaali OLIVER!, joka on Charles Dickensin kirjaan perustuva

rakastettu klassikko. Oliver! kertoo orvosta pojasta, joka pakenee kovaa kohtaloaan ja ajautuu suurkaupungissa varkaiden värikkää-seen maailmaan. Monien jännittävien tapah-tumien jälkeen tarinan vilpitön Oliver kohtaa onnellisen lopun ja paha saa palkkansa.

Maaliskuussa ensi-iltansa saava Säröjä on uudenlainen musiikkiteatte-riesitys, jossa raotetaan kahden naisen, Ellan Edelfeltin ja Aino Kallaksen, kohtaloita. Se

on tarina sitoutumisesta, rakkauden toteutumisen vaikeudesta sekä luopumisesta. Todellisuudessa nämä naiset eivät koskaan kohdanneet, mutta heidän elämäänsä yhdisti taistelu ajan sovinnaisia arvoja vastaan sekä itsensä toteuttamisen palava halu. Lähtökohtana teokselle ovat olleet Anna Kortelaisen teos Levoton nainen sekä Aino Kallaksen päiväkirjat.

Esityksestä tehdään Opetusministeriön kulttuurin vientituella kansainvälinen musi-kaaliformaatti.

Heinolassa kesäteatterin lavalla saunotaankin

Heinolan kesäteatteri muodostaa oman pienen alueensa kaupungin keskustassa. Samalla se osa tiivistä kokonaisuutta, johon kuuluvat WPK-talo ja taidemuseo pihapiirei-neen. Kesäteatterin katettuun katsomoon

mahtuu yli 600 katsojaa, mutta tarvittaessa istumapaikkoja on jopa 1390. Ulkoilmanäyttämöllä kauniissa kansallisessa kaupunkipuistossa on esitetty jo yhdeksänä kesänä menestysmusikaaleja. Nyt 10-vuo-tisjuhlamusikaaliksi on valittu yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä Broadway-musikaaleista, musikaalikomedia Guys and Dolls – enkeleitä Broadwaylla. Esitykset ovat 6.–22.7.2010. Musikaalin pääosissa nähdään mm. Puntti Valtonen ja Jussi Lampi.

Kesäteatterin alue sopii myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Ensimmäiset Löylyn MM-kisat järjestettiin Heinolan rantapuistossa vuonna 1999, mutta jo seuraavana vuonna ne pidettiin upouudella kesäteatterilla. Saunomisen maailmanmes-taruudesta mitellään kesäteatterin lavalla jälleen 5.–7.8.2010.

”Heinolassa Jyrää” on vuodesta 1985 lähtien järjestetty ilmainen ulkoilmamusiik-kitapahtuma. Kesäteatterin valmistumisen

www.kotimaassa.fi33

jälkeen sen lavalla on nähty tapahtuman yhteydessä suomalaisen rockin huippuesiin-tyjiä. Tänä vuonna Heinolassa Jyrää -tapahtu-ma järjestetään sunnuntaina 15.8.2010.

Taidetta Lahden seudullaPadasjoella sijaitseva Ars Auttoinen on

muotoilijapariskunta Teemu Salosen ja Kati Joen koti ja työskentelytila. Auttoisen enti-sessä kyläkoulussa oli viime kesänä ensim-mäinen taidenäyttely, jonka tarkoituksena oli esitellä kuva- ja käyttötaidetta saman-arvoisina taiteen muotoina. Tulevaisuuden suunnitelmissa on Ars Auttoisen kesänäyt-telyn vakiinnuttaminen osaksi suomalaista kesänäyttelytarjontaa, sekä residenssitoimin-nan käynnistäminen. Kesän 2010 näyttely on avoinna 9.6.–8.8.2010 tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.

Vääksyn kanavan varrella on kesäisin monia eri kesätaidenäyttelykohteita. Jussin Galleria esittelee Johan Hietalan taidetta ja Jussin Korugalleria hänen puukorujaan kah-den puolen Vääksyn kanavaa. Taidevintillä on Asikkalan Taiteilijaseuran kesänäyttely 1.6.–31.7.2010. Paikallisten käsityöläisten yhteismyyntinäyttely ”Kesä käsillä!” esittelee kädentaitoja ja taidetta Vääksyn kanavan Jokirannassa 6.7.–8.8.2010. Danielson-Kalmarin Huvilan ”Värähtelyä” -näyttely- ja musiikkitapahtuma järjestetään tänä kesänä viidettä kertaa.

Hämeenkoskella sijaitseva Jokelan kartano on Kosken verkatehtaan omistajan, Anders Korhosen 1880-luvulla rakennuttama uusre-nessanssityylinen, kaksikerroksinen kartano. Kesäisin kartanolla pidetään häitä, pelataan tennistä ja nautitaan kesäkahvilan antimista. Kesäravintola ja taidenäyttely ovat avoinna 20.6.–1.8.2010. Taidenäyttely on helsinkiläi-sen Gallerie Oljemarkin kesänäyttely. Galerie Oljemark on yksi Suomen vanhimmista taidegallerioista. Talvisin talo toimii tilaus-ravintolana ja siellä voidaan myös majoittaa ryhmiä.

Orimattilassa kolme erilaista kohdettaOrimattilan taidemuseon tasokkaissa

omissa kokoelmissa erityisesti kultakau-den taiteilijat, kuten Edelfelt, Gallen-Kallela, Schjerfbeck ja Halonen ovat hienosti edustet-tuina.

Perusnäyttely koostuu Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan ja kuvanveistäjä Pentti Papinahon kokoelmista sekä Orimattilan Erkot –näyttelystä.

Ilmari Wall-Hakalan (1904–1973) kerää-mä 1800- ja 1900-lukujen suomalaista ja ulkomaista taidetta käsittävä, edustava ja

yhtenäinen kokoelma käsittää 173 maalausta ja piirrosta, 41 veistosta ja etsauslevyjä.

Pentti Papinahon (1926–1992) kokoelma sisältää muotokuvia, abstrakteja veistoksia, reliefejä, mitaleita ja valokuvia. Kokoelmassa on kuvanveistäjän tuotantoa 30 vuoden ajalta.

Orimattilan Erkot -näyttely esittele orimat-tilalaissyntyisten Erkon veljesten, runoilija J.H. Erkon, sanomalehtimies Eero Erkon ja runoilija Rudolf Elias Erkon elämänvaiheita.

Lisäksi taidemuseossa on vaihtuvia näyt-telyjä.

Orimattilassa sijaitsee myös kulttuurihisto-riallisesti arvokas, satavuotias tiilirakennus, Soile Yli-Mäyryn Taidelinna, jossa esillä on taidemaalari Soile Yli-Mäyryn maalauksia yli 20 vuoden ajalta. Teoksissaan Yli-Mäyry käyt-tää väriä kolmella eri tavalla, jolloin teos saa kolmiulotteisen vaikutelman. Soile Yli-Mäyry on yksi tunnetumpia suomalaisia kuvatai-teilijoita maailmalla. Vuodesta 1975 lähtien hänellä on ollut yli 220 näyttelyä 25:ssä eri maassa. Taidelinna on avoinna sunnuntaisin klo 12–17, mutta vähintään viiden hengen ryhmille myös sopimuksen mukaan.

Villa Roosassa järjestetään kesäisin mo-dernin tekstiili- ja kuvataiteen kesänäyttely. Orimattilan kauneimmaksi rakennukseksi kuvatun, entisen huopatossutehtaan tehdas-rakennuksen kolmessa kerroksessa on esillä maalauksia, grafiikkaa, valokuvataidetta, veistoksia ja tekstiilitaidetta. Näyttelyaikoina avoinna on myös Villa Roosan kahvila.

Erkki Saarela OLIVER! -näytelmässä.

Kuva: Tarmo Valmela

Pikkukuvat yllä Villa Roosa ja Ars Auttoinen

Heinolassa Jyrää. Kuva: Matti UimonenLöylyn MM-kisat Heinolassa.

Kuva: Maiju Saari

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 34

Päijät-Häme

Lahden Vesijärven uudesta satama-

alueesta ihastuttavine puistoineen on tullut kaupunkilaisten kesäolohuone sekä monien tapahtumien keskipiste. Matkustajasataman vanhat makasiini-rakennukset ja juna-asemarakennus on kunnostettu kahviloiksi, ravintoloiksi ja käsityöpuodeiksi. Vesijärven alue ja sen kulttuuritarjonta houkuttavat myös matkailijoita. Vähitellen rakentuva puuarkkitehtipuisto on lisännyt alueen kansainvälistä kiinnostavuutta.

Sibeliustalo - akustinen ihme

Keväällä 2000 valmistunut kongressi- ja konserttikeskus Sibeliustalo on Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula. Vesijärven rannassa sijaitseva rakennuskompleksi koostuu neljäs-

tä osasta: saneeratusta puusepäntehtaasta, Metsähallista, pääsalista ja kongressisiivestä. Vanha puusepäntehdas kätkee sisälleen mm. rock-klubin ja kokoustiloja. Kongressisiipi on pääsalin järvenpuoleiselle sivulle rakennettu erillinen rakennus, jonka kaikista huoneista on upea järvinäköala. Mahtava Metsähalli toimii mm. lämpiönä. Sen tähtitaivaskatossa loistaa Sibeliuksen syntymähetken 8.12.1865 tähtikartta.

Sibeliustalon 22 metriä korkea pääsali on akustinen ihme, jossa katsomo ja näyttämö parvineen on sijoitettu ovaalin muotoon. Salin värimaailma luo hienostunutta tunnel-maa.

Talon arkkitehtuuriin pääsee tutustumaan mm. opastetuilla talokierroksilla, joihin voi-daan yhdistää vaikkapa yksityinen minikon-sertti tai tutustuminen urkujen ihmeelliseen äänimaailmaan.

Sibeliustalon ohjelmatarjonta on

runsas ja monipuolinen. Sinfonia Lahden lisäksi suomalaiset huippuartistit pitävät siellä mielellään konsertteja. Kevään ohjelmistossa ovat myös mm. Suuri Johan Strauss Gaala, Suuri Stand up –kiertue sekä Venäjän armeijan kuoron, baletin ja orkeste-rin vierailu Pietarista.

Sinfonia Lahti juhlii lavalla

Sibeliustalo on Lahden musiikillisen ylpey-den, Sinfonia Lahden kotisali. Orkesterin hui-maa suosiota osoittaa, että sen levytyksiä on myyty yli miljoona, mikä klassisen musiikin puolella on harvinaista ja suomalaisessa mit-takaavassa jopa ainutlaatuista. Lähes kaikki Sinfonia Lahden yli 60 BIS-levytyksestä on tehty orkesterin pitkäaikaisen ylikapellimes-tarin (1988–2008) Osmo Vänskän johdolla.

Tänä vuonna Sinfonia Lahti juhlii 60-vuo-tista taivaltaan. Juhlan kunniaksi kootussa

Vesijärven satamassa nostetaan puuarkkitehtu uria

Eeva Oksman Lahden kaupunki

www.kotimaassa.fi35

Huhtikuuta värittää perin-

teinen Kevätfestivaali, joka kietoutuu vuodenaikoja käsittelevän teeman ympärille. Kevätkauden sinfoniakonsertit huipentuvat Jukka-Pekka Sarasteen johta-maan monumentaaliseen Beethovenin 9. sinfonian esitykseen.

Suosituissa päiväkonserteissa soi hel-mikuussa Svengaava Broadway, ja huh-tikuussa keväiseen Itävaltaan johdattaa Wieniläiskonsertti ”Rakkauslauluni, sen valssi olla pitää!”

Puuarkkitehtuuripuisto

Sibeliustalon läheisyyteen on kohoamas-sa kokonainen puuarkkitehtuuripuisto, jonka teemana on Spirit of Nature Wood Architecture Award -palkittu puuarkkiteh-tuuri. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi rakennustaiteellisista ansioista henkilölle tai ryhmälle, joka on töissään osoittanut

puumateriaalin etevää ja luovaa käyttöä. Puu kulttuurissa ry:n vuonna 1999 perustama

puisto toteutetaan yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa.

Tähän mennessä teemapuistoon on

valmistunut kol-me kohdetta.

Vuoden 2002 palkinnon voit-tajan, arkkitehti

Kengo Kuman suunnittelema

valotaidekatos sijait-see Sibeliustalon edus-

talla ja se toimii samalla myös taksikatoksena. Valotaidekatos

elää päivällä auringon valon rytmissä ja pimeään aikaan teoksessa voi nähdä Kengo Kuman visioiman revontulten leikin.

Australialaisen Richard Leplastrierin suunnittelema Puuspiraali palkittiin vuon-na 2004. Teos sijaitsee Ankkurinkadun ja Niemenkadun kiertoliittymässä. Puutaideteos koostuu neljän kivipaaden muodostamasta jalustasta, jonka päällä kierteinen puuristikko nousee 12 metrin kor-keuteen. Kivilohkareista syntyy vaikutelma, että teos kohoaa kivien keskeltä.

Vuonna 2008 valmistunut Piano-paviljonki on huippuarkkitehti Gert Wingårdhin kunni-anosoitus italialaiselle arkkitehtikollegalleen Renzo Pianolle, joka voitti ensimmäisen, vuoden 2000 Spirit of Nature -palkinnon. Huikean kaunis, puusta ja lasista rakennettu kahvila sijaitsee osittain veden päällä. Piano-paviljonki on merkittävä arkkitehtuurinen kansainvälisen tason nähtävyys.

Puutaidetta ja –tietoutta Tikkulassa

Vesijärven satama on ollut tukkien uitto-reittien päätesatama sekä yksi suomalaisen puunjalostuksen ja sahaustoiminnan synty-sijoista. Lahti on tunnettu perinteikkäänä puuseppien kaupunkina. Pro Puu ry. on valta-kunnallinen puualan erikoistaitajien yhdistys, jonka toimipiste Tikkula sijaitsee vanhassa tulitikkutehtaassa, aivan Sibeliustalon naapu-rissa. Tikkulassa toimivat yhdistyksen galle-ria, myymälä, toimistotilat ja puusepänvers-tas. Pro Puu -galleria on kaunis ja muuntuva näyttelytila, jonka laaja näyttelytarjonta on saavuttanut yleisön suosion. Ullakkogallerian Liitosten arkki -näyttely pyrkii esittelemään museaalisten perinneliitosten lisäksi myös rinnalle tulleet innovaatiot käyttökelpoisina ja käytössä olevina rakenteina. Nykyaikaa edustaa Pro Puu ry:n palvelu, PuuProffa, joka on Internetissä toimiva puunkäyttötaidon virtuaalinen tietokeskus. Pro Puu -keskus on oiva lisä Vesijärven alueen mielenkiintoiseen retkiohjelmaan.

monipuo-lisessa oh-jelmistossa vuorotte-levat klassikot ja uudet tuttavuudet. Mukana juhlinnassa on joukko huippusolisteja sekä vierailevia kapellimestareita.

Tammikuussa valmistuu Lahden Ooppera ry:n, Lahden kaupunginteatterin ja Lahden kaupunginorkesteri Sinfonia Lahden yh-teisproduktio, oopperat Pietro Mascagnin Cavalleria rusticana ja Ruggiero Leoncavallon Pajatso. Ensi-ilta on Lahden kaupunginteatte-rin Juhani-näyttämöllä 20. tammikuuta 2010.

Helmikuussa orkesterin 60-vuotisjuhla-konsertissa Jukka-Pekka Sarasteen johdolla kuullaan Lahdessa ensi kerran Béla Bartókin ooppera Ritari Siniparran linna konserttiver-siona.

Maaliskuussa Okko Kamu johtaa Sinfonia Lahti Sibeliustalossa 10 vuotta -juhlakonser-tin.

Vesijärven satamassa nostetaan puuarkkitehtu uria

Pikkukuvassa Sibeliustalon pääsali Kuva: Voitto Niemelä

Etuvasemmalla Piano-paviljonki taustalla Sibe-

liustalo

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 36

Päijät-Häme

Eeva Oksman

Jyväskylään asti

Päijänne Risteilyt Hildénin kesäoh-jelmassa on muutaman tunnin lähivesi-risteilyjä Lahden sataman läheisyydessä sekä iltapäiväristeilyjä Vääksyn kanavalle. Kahden kanavan retki suuntautuu Lahdesta Heinolaan. Eteläisen Päijänteen laivareitillä nähdään kolme eri järveä, Vesijärvi, Päijänne ja Ruotsalainen, sekä kauniit Vääksyn ja Kalkkisten kanavat. Kanavilla ja Kalkkisten kylällä poiketaan ottamaan ja jättämään matkustajia. Edestakainen matka kestää kahdeksan tuntia, mutta hyvät linja-autoyh-teyksien vuoksi voi matkan toisen suunnan tehdä helposti bussilla.

Kerran viikossa on mahdollista viettää kokonainen kesäpäivä Päijänteellä matkus-taen laivalla Lahdesta Jyväskylään tai toiseen suuntaan. Laiva lähtee aamuyhdeksältä ja perillä ollaan klo 19:30. Tällä perinteisellä laivamatkalla voi kokea koko Päijänteen vaihtelevan maiseman, suuret selkävedet, kapeat salmet ja Päijänteen kuuluisan jylhän maiseman. Kylien laitureissa poiketaan kuin ennen vanhaan ottamaan ja jättämään matkustajia.

Päijänne Risteilyt Hildén järjestää myös tilausristeilyjä. Yhtiön Lahden liikenteen aluksia ovat M/S Suometar ja m/s Suomen Neito, joissa kummassakin on 199 matkusta-japaikkaa sekä mm. A-anniskeluoikeudet.

Siipirataslaivan tunnelmaa

Myös Lahden Järvimatkailun alukset m/s Vellamo tai m/s Aino lähtevät Vesijärven satamasta. Risteilyvalikoimaan kuuluvat on tunnelmallinen iltaristeily Vääksyn kanavalle, kahden tunnin päiväristeily sekä kolmen tunnin iltaristeily buffet-pöytineen Vesijärven aalloilla.

M/S Aino on Vesijärven perinteikäs ristei-lylaiva. Vuonna 2000 peruskorjatussa M/S Ainossa on 90 matkustajapaikkaa, baari ja iso aurinkokansi.

Siipiratasalus M/S Vellamossa 190 matkustajapaikkaa ja kolme baaria ja iso aurinkokansi. Talvisin alus on ankkuroitu Sibeliustalon välittömään läheisyyteen ja sitä palvelee erilaisena kokoontumispaikkana.

Tilausristeilijä M/S Laitiala on Suomen vanhimpia liikenteessä olevia matkustaja-höyrylaivoja, joka on entisöity perinteitä kunnioittaen. Laivalla on 130 matkusta-japaikkaa kolmella kannella. Yläkannen ruokasalongista ja baarista sekä keskikannen sinisestä salongista avautuu upeat järvinä-köalat. Messibaarissa laivan ruumassa on laivan tekniikasta kiinnostuneille näkymä laivan konehuoneeseen. Laivalla on myös saunaosasto!

Ostoksilla Lahden seudulla

Lahden seudulla on lukuisia tehtaan-myymälöitä ja ostoskeskuksia. Luhta Tehtaanmyymälä Lahdessa myy Luhta-konsernin vaatteita ja Luhta Home sisus-tustavaroita. Orimattilassa Finnkarelia Outletissa on hyvät valikoimat muotia naisille ja miehille.

Finnmarin kynttilätehtaan ja Naisten Pukutehtaan tehtaanmyymälät sijaitsevat Hollolassa. Finnmarin myymälästä voi ostaa

Laivalla liikkeelle Lahdesta

Vesijärven matkustajasataman kahviloista on upea järvinäköala, mutta parhaiten järvimaisemaan tutustuu lähtemällä vesiristeilylle.

37 www.kotimaassa.fi

edullisesti erilaisia pinta- tai värivirheellisiä tuotteita. Myymälässä on toki myös kyntti-lätehtaan ykköslaatuisia tuotteita ja paljon muuta kivaa tunnelman luomiseen.

Naisten Pukutehtaalla on Suomessa kymmenen myymälää, vaikka vaatteista 70 % meneekin nykyään vientiin. Yritys on kehittä-nyt älykkäitä sovituskoppeja, joissa näytölle tulee esim. ehdotus sovitettavaan vaattee-seen sopivista asukokonaisuuksista!

Orimattilan Kehräämö täynnä elämää

Satavuotias Kehräämö on vireä ostos- ja viihdekeskus hyvällä paikalla Orimattilan kes-kustassa. Alakerran puotikuja on täyttynyt liikkeistä, joissa on saatavana yksilöllisiä käsi- ja taideteoksia, kenkiä, vaatteita, ruokaherkkuja, kynttilöitä, sisustustavaraa, lahjatavaroita ja musiikkia. Myös Kehräämön muissa kerroksissa on palvelevia liikkeitä, kuten kivikorujen pajamyymälä, päiväkylpy-lä, lounaskahvila, käsityöläisten oma myy-mälä, vuodevaateliikkeen tehtaanmyymälä ja kierrätyskeidas.

Kehräämössä sijaitseva Maria Drockilan kynttiläpaja on Suomen suurin kynttiläkaup-pa ja tunnelmallinen kynttilätaidenäyttely. Kynttiläpajalla on uniikkikynttilöiden lisäksi alustoja sekä muita kauniita sisustustuotteita ja lahjatavaroita. Pajamyymälässä voi ostos-ten ohessa tutustua kynttilänvalmistukseen. Kivipaja Korutaskun myymälän seinät on vuorattu vanhan ladon seinälaudoilla ja kattoa somistavat heinäseipäät. Korutasku suunnittelee ja valmistaa kelloja ja koruja erilaisista kivimateriaaleista. Niiden lisäksi verstasmyymälässä on laaja valikoima muita-kin pienesineitä, kuten suolakidelamppuja, paperiveitsiä ja tuikkutakkoja.

Luonnonkuituisia asuja Artjärveltä

Vuonna 1981 perustettu Ruskovilla on luonnonmukaisen tekstiiliteollisuuden edel-läkävijä Suomessa. Alusasujen materiaaleina käytetään villaa, luonnonsilkkiä, luomupuu-villaa ja silkkivillaa. Tehtaanmyymälässä on koko tuotevalikoiman lisäksi erikoistarjouk-sia ja kakkoslaatuisia tuotteita. Ruskovillan tuotteille on myönnetty avainlipputunnus.

Ostoksilla Wanhassa Vääksyssä

Vääksyn myllyllä pääsee tutustumaan menneen ajan myllykulttuuriin. Vääksyn myl-ly on yksi harvoista vielä toimivista ja hyvin menestyvistä kylämyllyistä. Sen jalostama vilja on tuotettu mahdollisimman lähellä ja valikoimissa on yhteensä lähes 70 erilaista viljatuotetta. Tuotteet valmistetaan tilaus- ja menekkipohjaisesti, joten tuotteet ovat aina myllytuoreista. Puodissa saa wanhan ajan hyvää palvelua. Viljatuotteiden lisäksi myyn-nissä on aitoja ruisleipiä.

Wanhassa Vääksyssä toimii myös sisustus- ja lifestyle-myymälä Zoom Design. Myymälän valikoimaan kuuluvat sisustustekstiilit ja –tavarat, pienhuonekalut, tapetit, kankaat, vaatteet ja korut.

Lauran kauppa on nähtävä, vaikka ei olisi aikeissa mitään ostaakaan. Kaupassa vastaan tulvii käsittämättömän suuri tavaravalikoima. Myynnissä on uutta, vanhaa ja uusvanhaa. Kukkien lisäksi on lahja- ja sisustustavaroita, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, taidetta, koristeita, lavasteita ja tekstiilejä. Kesäisin voi Lauran kaupan pihan yltäkylläinen puu-tarhatuotteiden ja pihakoristeiden valikoima saa kotipuutarhurit innosta sekaisin!

Vääksyn Zoom Design Launeen Luhta Centerin Luhta Home Store

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 38

Päijät-Häme

Hollola sijaitsee Lahden kupeessa – tai itse asiassa – Lahti sijaitsee Hollolan kupeessa.

– Hollolassa on asuttu historiatieto-jen valossa jo ainakin 8 000 vuotta, sillä Kapatuosian linnamäen laella on vanha kivikauden asuinpaikka. Vielä 1700-luvulla Hollolan suurpitäjä on käsittänyt koko nykyi-sen Päijät-Hämeen alueen, kertoo hallinto-päällikkö Kaija Manninen.

Kirkonseudun ohella Hollola tunnetaan Salpausselästä, jonka pohjavesivaroista huomattava osa sijaitsee juuri Hollolassa. Hollolan Kiikunlähde on yksi Suomen suu-rimmista lähteistä.

Kerroksellista historiaa kirkonseudulla

Vesijärven rannalla sijaitseva Hollolan kir-konseutu on rakennus- ja kulttuurihistorial-lisesti arvokas alue, joka on nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisista perinnemaisemis-ta. Kirkonseudulla voi ymmärtää historian kerroksellisuuden, kun katselee eri aika-kausia edustavia Kapatuosian linnamäkeä 1000-luvulta, keskiaikaista kirkkoa, 1800-lu-vun kellotapulia, pappilaa ja pitäjänmakasii-nia tai 1900-luvun alun kunnantupaa.

– Hollolasta välittyy rauha, toteaa kanslisti Riitta Ylijärvi.

Hollolan keskiaikainen harmaakivikirk-ko on valmistunut nykyiseen muotoonsa 1480-luvulla ja on Suomen kolmanneksi suu-rin keskiaikainen kirkko. Kirkkoon saavutaan C.L. Engelin suunnitteleman empiretapulin kautta, joka on rakennettu vuosina 1829–31. Kirkko on peruskorjattu vuosina 1934–35. Myös vuosien 2004-2006 aikana suoritet-tiin mittava ehostus- ja konservointityö. Kaksilaivainen kirkko on omistettu Pyhälle Marialle ja se on tullut kuuluisaksi erityises-ti hyvin säilyneistä puuveistoksista, joista keskeisin on Mariaa ja Jeesus-lasta esittävä veistos 1400-luvulta. Kirkon länsipääty on koristelultaan yksi Suomen kauneimmista. Salpakankaalle valmistuu keväällä 2010 uusi seurakuntakeskus ja Sovituksen kirkko.

Vanha pappila

Hollolan kirkon miljöössä sijaitsee Vanha pappila. Se on rakennettu vuonna 1813 ja peruskorjattu 1800-luvun henkeen vuonna 1992. Vanha pappila on ollut aikalaisilleen tärkeä sivistyksen ja kulttuurin keskus, josta mm. Elias Lönnrot on lähtenyt vuonna 1828 ensimmäiselle runonkeruumatkalleen. Myös kirjailija Juhani Ahon tiedetään vierailleen usein pappilassa. Nykyään Vanha pappila toimii seurakuntatalona sekä upeana juhlien ja koulutuspäivien pitopaikkana.

Kunnantupa ja kanttorila

Vuonna 1902 rakennettiin vastapäätä Hollolan kirkkoa maamme ensimmäinen arkkitehdin suunnittelema maalaiskun-nan kunnantalo. Arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema Hollolan vanha kunnantupa edustaa kansallisromanttista tyyliä. Hirsinen rakennus on restauroitu 1982–84. Toinen Kunnantupa, Kunnantuvalla aiemmin toimi-nut Ravintola Kunnantupa, löytyy nykyään 150 metrin päästä kirkolta, Kapatuosian Linnavuoren rinteeltä.

Hollolan kirkon kanttorilan 130-vuotiaassa pihapiirissä sijaitsee kesäkahvila ja Ateljee Asta Pulkkinen, jossa taidenäyttelyn ohessa on myynnissä Pulkkisen naivistisia maalauk-sia sekä koruja ja lahjatavaroita.

Hollola, Päijät-Hämeen emäpitäjä Eeva Oksman

Sisäkuva Pyhäniemen kartanosta. Kuva: Pyhäniemen Kartano Oy

Pyhäniemen kartano

www.kotimaassa.fi39

Hollolan Hollywood aukeaa jälleen yleisölle

Hollolan keskiaikaiselta harmaakivikirkol-ta on noin 2 km Pyhäniemen kartanoon, joka on Museoviraston suojelukohde. Pyhäniemen maisemissa ovat liikkuneet monet suomalaiset filmitähdet, kuten Tauno Palo ja Ansa Ikonen, sillä siellä on filmattu 1930-luvulla lukuisia kotimaisia elokuvia. Siitä kartano on saanut lempinimensä ”Hollolan Hollywood”.

Pyhäniemi on yksi Suomen kulttuurihis-toriallisesti arvokkaimmista kartanomiljöis-tä. Kauniin englantilaistyylisen puutarhan kehystämässä taidekartanossa voi aistia aitoa herraskartanotunnelmaa.

Rakennuksen yläkerrassa on taidenäyttely. Alakerta ja kirjasto on säilytetty entisellä-än. Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen yleisölle avautuvassa Pyhäniemen kartanossa järjestetään kesällä myös konsertteja.

Luonto lähellä

Hollolan nykyinen, vireä keskusta sijaitsee vilkkaan Hämeenlinnantien varrella.

– Heti tieltä poikettaessa Hollolassa avautuu kauniita maisemia. Tällä luonto on mahdollistanut myös loistavien liikuntareitis-töjen rakentamisen aivan asutuksen keskelle, toteaa Hollolan palvelusihteeri Ulla Kovanen. Hän kertoo, että alkutalvesta hiihtäjät aina Helsingistä asti saapuvat Tiirismaan maini-oille ensilumenladuille, joilla voi nähdä har-joittelemassa myös Suomen huippuhiihtäjiä. Tiirismaalla on Etelä-Suomen korkein kohta, joka on 222 metriä merenpinnan yläpuolella. Siellä sijaitsee myös jylhä Pirunpesän luon-nonsuojelualue.

Hiihtoladuille pääsee myös Messilästä, joka on Etelä-Suomen suurin hiihtokeskus. Entisen kartanon tiluksilla toimivat lasket-telu-, golf-, camping- sekä ratsastuskeskus, joten liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia riittää ympäri vuoden.

Messilässä, Vesijärven rannassa on kunnan vierasvenesatama. Enonsaari Vesijärvellä on suosittu luonto- ja retkikohde. Kiinnostavia pyöräilyreittejä Hollolan ja Lahden seudulla on useita.

Kansantanssia ja keskiaikaa

Hollolassa harrastetaan kansantanssia, näyttelemistä ja erilaisten historiallisten tapahtumien järjestämistä. Kunta järjestää Kotiseutumarkkinat kuntakeskuksessa joka toinen vuosi elo-syyskuussa.

Hollolan keskiaikaseura järjestää jälleen 23.–25.07.2010 upean ja monipuolisen keskiaikatapahtuman, Keskiaikamarkkinat. Konserteista, näytelmistä ja markkinoista koostuva teematapahtuma järjestetään joka toinen vuosi heinäkuussa kirkonseudulla. Näiden kahdeksansien keskiaikamarkki-noiden päähenkilöksi on valittu Katariina Aleksandrialainen.

Loka-marraskuun vaihteessa 31.10.-7.11.2010 Hollolaa värittää kansainvälinen kansantanssi- ja -musiikkifestivaali Hollo ja Martta. Kansanperinnefestivaalien nimissä on tapana hyödyntää alueen tarustoa. Hollo ja Martta olivat kansantarinoiden mukaan jättiläisiä, jotka rakensivat Hollolan kirkon.

Festivaaleilla nähdään laaja maailmanlaa-juinen tanssikirjo ja runsaasti kotimaista kansantanssia. Hollolan Nuorisoseura on yksi maamme johtavista ja kansainvälisestikin tunnetuista kansantanssiseuroista. Myös hol-lolalainen Matit ja Maijat –kansantanssiyhtye on saavuttanut mainetta taidoillaan.

Kulje Hollolan kulttuuritie

Hollolan kulttuuri- ja luonnonnähtävyydet on koottu kattavasti Hollolan kulttuuritiek-si. Noin 50 km:n lenkin lähtö- ja päätepiste on Lahden linja-autoasema. Reitti kulkee Messilän ja Hollolan kirkonseudun kaut-ta kuntakeskukseen ja takaisin Lahteen. Matkalla nähdään tunnetuimpien kulttuu-ri- ja luontokohteiden lisäksi myös entinen Hollolan lentokenttä Hälvälässä, Kutajärven lintutorni sekä Kirkk’ailan kalmisto.

Kulttuuritiestä on tehty selkeä, kuvitettu opaskirjanen, joka antaa runsaasti tietoa matkan varren kohteista. Onneksi Hollola on vaalinut historiallista perintöään huolella.

www.hollola.fi

Messilän kartano. Kuva: Juha Tanhua

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 40

Päijät-Häme

Kahden vesistön rajakuntana Asikkala on tunnettu kirkkaista järvistään ja kauniista luonnostaan. Parhaiten

Asikkala tunnetaan Vääksyn kanavasta ja Pulkkilanharjusta.

Vääksyn arvokas kanavamiljöö

Vääksyn kanava on historiallinen ve-siliikenteen solmukohta, joka yhdistää Vesijärven ja Päijänteen. Jo vuosisata sitten matkailijat ja lomalaiset pysähtyivät siellä seuraamaan sisävesiliikennettä ja kanavan sulutusta. 1315 m pitkä kanava valmistui vuonna 1871 ja sitä peruskorjattiin vuosina 1909–1911. Nykyisin Vääksyn kanava on yksi

Euroopan vilkkaimmin liikennöidyistä sisävesikanavista. Museoviraston luokituksen mukaan Vääksyn kanava kuuluu valtakunnal-lisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuri-ympäristöihin.

Muistoja menneiltä ajoilta

Kanava-alue on tunnettu matkailukohde, jossa on paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Heti alkuun kannattaa poiketa Päijännetalossa. Toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun talossa toimii Asikkalan kunnan matkailupalvelut, josta saa tietoa nähtävyyksistä ja retkikohteista tai voi varata esimerkiksi opastettuja kalastus- ja luontoretkiä Päijänteen kansallispuistoon. Päijännetalon kesänäyttelyssä voi tutustua

Vesijärven syntyyn ja järvessä aikojen kulu-essa tapahtuneisiin muutoksiin. Vesijärvi – Suomen ensimmäinen –näyttely on avoinna 25.5.-22.8.2010. Päijännetalossa sijaitseva vapaa-ajankalastusmuseosta kerromme enemmän tämän numeron museoteeman yhteydessä.

Vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseo sijaitsee vanhan Vääksynjoen partaalla. Museolla vesivoimalla pyörivät myllynkivet tekevät jyvistä jauhoa ja piensähkölaitosmu-seon generaattorit jauhavat sähköä. Kesäisin museolla esitellään perinteitä päreentekoa. Konkreettisen tuntuman entisajan töiden vaativuuteen saa kokeilemalla käsikivillä jauhamista.

Danielson-Kalmari

Vääksyn kanava

www.kotimaassa.fi41

Jääkausitie

Asikkalan maisema on poikkeuksellisen havainnollinen muistomerkki jääkaudesta ja mannerjäätiköstä. Asikkalan jääkausitie kertoo eteläisen Päijänteen luonnon ja maiseman synnystä ja muutoksista aikojen kuluessa. Reitillä voi tutustua ainutlaatuisiin jääkausiajasta ja Päijänteen kehityksestä kertoviin kohteisiin. Reitin pituus on noin 100 kilometriä ja sen varrella on seitse-män opastettua kohdetta. Reitille on hyvä lähteä Päijännetalosta, jonka pysäköintipai-kalla sijaitsee ensimmäinen opastetaulu. Päijännetalosta on saatavana reitistä kertova esite ajo-ohjeineen.

Pulkkilanharjua pitkin Kalkkisiin

Pulkkilanharju sijaitsee noin 10 kilometriä Vääksystä Sysmään päin. Se on kahdeksan kilometriä pitkä luonnonkaunis harju, joka on osa Päijänteen kansallispuistoa. Siellä kansallispuiston luontoon voi tutustua ilman venettäkin, sillä Karisalmen sillan läheisyydestä lähtee kahden kilometrin mittainen harjun syntyä ja kasvillisuutta esittelevä luontopolku. Valtatien rinnalla kulkee nykyään myös kevyenliikenteenväylä, joka on pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden suosiossa.

Pulkkilanharjun maisemissaEeva Oksman

Vääksyn kanavan auettua huvilakulttuuri levisi kanavan seudulle. Huviloista on jäljellä valtioneuvos J.R. Danielson-Kalmarin huvila, jonka hän hankki vuonna 1892 perheelleen kesänviettopaikaksi. Tässä Vääksyn kanavan läheisyydessä sijaitsevassa uusrenessanssihu-vilassaan Danielson-Kalmari viettikin kesänsä vuoteen 1932 asti.

Huvila ja sitä ympäröivä puisto on entis-tetty. Huvilan kaksi museohuonetta on sisus-tettu 1900-luvun alun tyyliin ruokasaliksi ja työhuoneeksi, johon on koottu valtioneu-voksen kirjallista tuotantoa. Historiallisessa rakennuksessa järjestetään myös tapahtumia ja taidenäyttelyitä.

Huvilan läheisyydessä, Vesijärven rannassa on Kalmarinranta, Vääksyn monipuolinen virkistysalue uimarantoineen ja komeine puustoineen.

Aktiivista toimintaa

Kanavan alueella on runsaasti kahviloita, taidenäyttelyitä ja ostospaikkoja. Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys on laatinut aluees-ta kartan, johon on merkitty 10 nähtävyyttä ja 22 palvelupistettä, joten tutkittavaa riit-tää! Näyttelyiden lisäksi alueella järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten kaarnalaivojen SM-kisat 24.7.2010 Vääksynjoessa, 10.7. Kanavajazz 2010 Toivo Kärki –juhlakentällä ja Mobilisti-ilta 13.7. Vääksyn kanavalla. 31.7.vietetään Vesijärvipäivää Toivo Kärki –lavalla ja kanava-alueella. Ohjelmassa on silloin mm. pappamopojen kokoontumisajot sekä 80 kilometrin mittainen Vesijärven ympäripyöräily. Pyöräilijöiden lisäksi ”papat” matkaavat lenkin tietysti mopoillaan.

Kanava-alueella on tunnelmallisia kävely-reittejä ja kanavan rinnalla virtaavan idyllisen Vääksynjoen voi ylittää tunnelmallisia kaaris-iltoja pitkin. Vääksynjoen tuntumassa kiertää alueen erityispiirteistä kertova luontopolku.

Pulkkilanharjun jälkeen oikealle käänty-en päästään Kalkkisiin. Kalkkisten kanava yhdistää Päijänteen ja Ruotsalaisen. Kanavan kautta kulkee vesitie Heinolaan. Kanava valmistui vuonna 1878 ja se uusittiin 1960-luvulla. Nykyään se on täysin erilainen kuin Vääksyn kanava. Kanavien pituus on sama, mutta Kalkkisten sulun pituus 500 metriä ja leveys 20 metriä ja se on sulkuvälil-tään Euroopan pisin makean veden kanava. Kanavan kaakkoispuolella sijaitseva koski on Etelä-Suomen ainoa vapaana virtaava koski. Kalkkisten kosken kautta Päijänne laskee vetensä Kymen virtaan - Kymijokeen ja Suomenlahteen. Myös tämä joen synty liittyy jääkauden jälkeiseen aikaan, jolloin maannouseman pakottamana vesimassat puhkaisivat Heinolan harjun ja syntyi nyky-muotoinen Kymijoki.

Maalaisherkkuja Pihamaan Puodista

Viini- & Puutarhatila Pihamaa sijaitsee aivan Kalkkisten kylän keskellä. Se on suo-sittu matkailukohde, jossa etenkin kesäisin vierailee viikoittain satoja ihmisiä.

Tilan nykyinen päärakennus valmistui 1914 ja viinitila, entinen navetta ja hevostal-li, vuonna 1921. Pihamaan viinit tuotetaan suureksi osaksi omista, puhtaista raaka-aineista. Tuotannossa on yli 10 erilaista viiniä, siidereitä ja liköörejä, joita voi mais-tella Viini-Tuvassa. Tilauksesta Pihamaalla järjestetään viininmaistiaisia ja tilaesittelyjä. Ohjelmaan voi kuulua myös herkullinen lounas noutopöydästä.

Pihamaan Puodista voi ostaa kotiin viemi-siksi erilaisia tuoreita vihanneksia, marjoja ja viiniä. Tilan tuotteiden lisäksi myynnissä on myös muiden paikallisten tuottajien tuottei-ta, kuten Vääksyn Myllyn jauhoja, lähiseudun tilajuustoja, erilaisia marjajalosteita, tuoretta maalaisleipää, makkaroita, sinappeja, makei-sia ja salaatinkastikkeita.

www.asikkala.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 42

Päijät-Häme

Eeva Oksman Tallukka

Tallukka on viime vuosina uudistunut sekä matkailijoita että asikkalalaisia palvelevaksi hyvinvointihotelliksi ja

palvelukeskukseksi. Nykyään Tallukka pitää sisällään uuden lomahuoneistosiiven, yli 200-paikkaisen hotellin, ravintolan, tuhan-nen neliön monitoimitila Arenan ja 15 eri-laista kokoustilaa, monipuolisen hyvinvointi-keskuksen sekä sauna- ja allasosaston.

Tallukka tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja hyvään oloon ja vapaa-ajan viettoon, joista ryhmille voidaan räätälöidä toimintakokonai-suuksia omien toiveiden pohjalta.

Ferrarinpunaiset laitteet innostavat

Tallukan hyvinvointiajatteluun sisältyy nel-jä tukijalkaa, jotka ovat testaus, sisäliikunta, ulkoliikunta elämyksineen sekä mielen hyvinvointi.

– Meillä on hyvä fiilinki, olemme kuin yhtä perhettä. Me panostamme ihmisiin, jotka tulevat meille, kertoo Olli Patja Tallukan Hyvinvointikeskuksesta.

Hyvinvointikeskuksessa kuntoilu aloi-tetaan kehonkunnon katsastusasemalta, jossa määritellään asiakkaan lähtötilanne ja laaditaan henkilökohtainen, myös mielen hyvinvointia huoltava kunto-ohjelma, kuten Patja asian ilmaisee.

– Pyrimme herättämään liikunnan himon, hiki tulee myöhemmin.

Erilaisia ohjattuja tunteja on tarjolla puo-lentoista kymmentä, kuten astangajooga, chiball, gymstick, vesijumpat tai venyttely-rentoutus. Ryhmien ohjauksesta vastaa yhdeksän ryhmäliikunnanohjaajan tiimi. Ohjaajista osa on myös fysioterapeutteja, personal trainereita tai työterveyden am-mattilaisia. Pätevät ohjaajat pitävät huolen, että liikunta suoritetaan oikein, terveyttä edistäen.

Hyvinvointikeskuksen Red Power -kun-tokeskus edustaa kuntokeskusten laite-maailman uudenlaista ajattelua. Gymstick International Oy:n pilottisaleina toimivien kunto- ja spinning-salien metallinhohtoiset, ferrarinpunaiset laitteet virkistävät jo väril-lään. Salit poikkeavat myös maisemillaan. Kuntosalin ikkunoista avautuvat huikeat näkymät yli Vesijärven ja Päijänteen, sillä Tallukka sijaitsee yli 130 metriä merenpinnan yläpuolella.

Kuntoilun jälkeen voi rentoutua vaikka infrapunasaunassa mielimusiikkia kuunnel-len.

Kuntokeskuksesta saa myös hieronta- ja kosmetologipalveluja. Hotellin tiloissa toimivan Vääksyn Lääkärikeskuksen palvelut ovat myös hotellivieraiden käytettävissä. Tarjolla on lääkäri- ja hoitajapalveluita, laboratoriopalveluita sekä ultraäänitutki-muksia. Syömishäiriöiset saavat Tallukasta erityisapua.

Matkalla Lahdesta Pulkkilan-harjulle huomio kiinnittyy 270 metriä pitkään rakennukseen.

Hotelli Tallukka sijaitsee Asikka-lan keskustaajamassa Vääksyssä,

aivan valtatie 24:n vieressä, kahden suuren järven välisellä

kannaksella.

Vääksyn kannaksen kiintopiste

Lomahuoneiston makuuhuone.

www.kotimaassa.fi43

Day Spa –palvelutTallukan Day Spa on päiväkylpylä, joka

tarjoaa rentoutumispaikan kiireettömässä ympäristössä. Käytettävissä on allasosasto, jossa on 5 x 20 metrinen uima-allas, poreal-las sekä viisi saunaa. Saatavana on turve-hoitoja, aromaterapiaa, suolahuonehoitoa sekä intialaista päähierontaa. Jostain syystä miehet pitävät erityisesti heille suunnatusta ”äijäsaunasta” tervasnapseineen.

Ulkoliikuntaa ja retkeilyäTallukan Kuntokeskus järjestää monia mie-

len hyvinvointiin ja luontoon liittyviä retkiä. Seudun upea luonto Pulkkilanharjuineen tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen

ulkoliikuntaan ja Vääksyn kanavanseudun kulttuurimaisemat sekä lukuisat kesätapah-tumat houkuttavat saapumaan kesäiseen Vääksyyn.

Pasolanvuoren retket suuntautuvat Pasolanharjun uusille suunnistusradoille, jotka sopivat niin harrastajille kuin kilpai-lijoille. Tallukasta on kävelymatka Vääksyn vanhan keskustan kaupoille, kahviloihin ja kalastus- ja myllymuseoon. Kävelyretkellä voi ihailla myös Vääksyn kanavan ja sen rinnalla virtaavan joen kauneutta. Aurinkovuoren ret-keilyreitti on sen sijaan haastava sekä kesällä että talvella.

Tallukka järjestää halukkaille köysilaskeu-tumista Hotelli Tallukan vieressä olevasta näkötornista. Helpompia lajeja ovat kyykkä ja mölkky, joita harrastetaan kesäisin hotel-lin pihalla. Sisällä voidaan järjestää darts-tikkakisat vaikkapa Suomen mestarin kanssa. Tallukassa on hyvät mahdollisuudet myös tenniksen ja golfin peluuseen. Kanavagolfin kaunis ja suosittu kenttähän sijaitsee aivan hotellin läheisyydessä. Golfin talviharjoitte-lua varten Red Power –kuntokeskuksessa on golfsimulaattori.

Kesällä 2010 aloitetaan Tallukasta retket Koulutuskeskus Salpauksen opetusmaatilal-le. Perillä tutustutaan tilan uuteen pienieläin-

hoitolaan, jonka akvaarioissa, terraarioissa ja häkeissä asustaa kattava valikoima erilaisia lemmikkieläimiä. Matkalla käydään myös uimassa. Noin 14 km edestakainen matka taitetaan toiveiden mukaan joko pyörillä tai autolla.

Omatoimiretkeilijöille Tallukasta on saata-vana reittikarttoja ja selosteita erilaisille ret-kille. Korkeimmille näköalapaikoille johtavat hyvin hoidetut ladut ja kävelypolut. Pyörällä tai rullaluistimilla pääsee Pulkkilanharjun uutta pyörätietä pitkin Käkisalmen sillalle asti. Pyöräilyreitti kulkee ensin Asikkalan kauniin kirkonkylän läpi ja jatkaa sieltä kapeaa kannasta pitkin silloille. Reitin pituus on edestakaisin vähän yli 20 km. Tarvittaessa pyörän voi vuokrata Tallukasta.

Luonnosta ja järvistä pääsee nauttimaan myös laivaretkillä Vääksyn kanavalta läh-tevillä laivoilla. Vaihtoehtoja ovat esimer-kiksi kaupunkiretki Lahteen tai retki M/S Elbatarella joko Kelventeen kansallispuistoon tai Tallukan vuokraamaan Haapasaareen.

www.tallukka.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 44

Päijät-Häme

Vuonna 1994 markkinoinnissa

käyttöön otettu ”Juotavan Hyvä”,

tarkoittaa sananmukaisesti ja

tutkitusti, että Etelä-Päijänteen vettä

voi juoda sellaisenaan. Etelä-Päijänteen

veden laatu on lähellä luonnontilaista

ja hyvä esimerkki vuosikymmeniä jatku-

neen vesiensuojelutyön tuloksista.

Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne muodostuu kolmen päijäthämäläisen kunnan, Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän alueesta. Se on myös Järvi-Suomen porttina tunnettu alue, jonka runsaan 2400 km²:n pinta-alasta yli 25 % on vettä!

Etelä-Päijänteen kauniit harju- ja järvimaisemat luovat mahtavat puitteet lomanviettoon. Keskellä silmiä hivelevää maisemaa si-jaitsevat hotellit, romantti-set majatalot, korkeata-soiset huvilat ja mökit luovat puitteet tervehdyttävälle lomalle tai antoisalle kokouk-selle.

Suomesta kilpailuun osallistui kymmenen ehdokkaan joukosta kolme kilpailijaa, joista Juotavan Hyvän Etelä-Päijänne oli yksi. 57 kil-pailijan joukossa Suomen ehdokkaista vain Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne selvisi loppukil-pailuun. Etelä-Päijänne oli yksi kahdeksasta erikoispalkinnon saaneista, jotka tuomaristo palkitsi neljän finalistin lisäksi.

Etelä-Päijänteen Saaristoviikot

Ensimmäinen Etelä-Päijänteen Saaristoviikko järjestettiin viime elo-syys-kuun vaihteessa. Innostuneesta vastaanotos-ta johtuen nyt puhutaan Etelä-Päijänteen Saaristoviikoista, jotka alkavat Ravustuksen SM-kisoilla Padasjoella 20.–22.8. ja päät-tyvät 18.–19.9. niin ikään Padasjoella

Eeva Oksman

Etelä-Päijänteen alueen ilma on puhdasta, sillä alueella ei ole raskasta teollisuutta. Etelä-Suomeen nähden sen sijainti on varsin keskeinen, sillä Helsinkiin matkaa on vain puolentoista tunnin verran. Alueen harras-tusmahdollisuudet ovat lähes loputtomat. Kokeilla voi vaikka metsästystä, purjelentoa, pienkonelentämistä, lyhtyvaellusta, tuulas-tusta ja nuotanvetoa.

Saavutuksena Euroopan matkailu- ja ympäristöpalkinto

Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne palkittiin ainoana pohjoismaisena matkailukohteena Euroopan komission järjestämässä Euroopan matkailu- ja ympäristökilpailussa Brysselissä 22.11.1995.

järjestettäviin Järvilohikalojen vetouistelun SM-kisoihin. Saaristoviikkojen ohjelmassa on myös 28.8. kansankäräjät Sysmässä sekä Sysmän laivarannassa syyskauden avajaiset ilotulitusristeilyineen. Samalla voi ihailla elovalkeita, joita sytytetään koko Etelä-Päijänteen alueen rannoille.

29.8. pääsee tutustumaan Lehmon-kärkeen, joka on Päijänteen rannalla sijait-seva tasokas koulutus- loma- ja juhlakeskus. Lehmonkärjessä vierailee vuosittain noin 20 000 henkeä. Käynti saattaa innostaa osal-listumaan myös ohjelmalliseen illalliseen 2.9. jonka teemana on ”Sadonkorjuun aikaan”.

Saaristoviikkojen ohjelmassa on myös esimerkiksi Sienipäivät Päijätsalossa,

www.kotimaassa.fi45

Naamiaiskarnevaalit Sysmässä, Aallon harjal-la –matkailun huippuseminaari Padasjoella sekä tietenkin risteilyjä ja muita tapahtumia. Täydellinen ohjelma aikatauluineen on näh-tävänä kevään mittaan internetissä www.loma-paijanne.fi.

Päijänteen kansallispuisto on yhteinen aarre

Päijänteen kansallispuisto sijaitsee eteläisellä Päijänteellä käsittäen vii-

tisenkymmentä rakentamatonta saarta ja luotoa sekä osia asu-

tuista saarista. Vuonna 1993 perustettu kansallispuisto

sijaitsee Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueella. Pääosa puiston saarista on Padasjoen edustal-la. Harjusaarista muodostunut

Pulkkilanharju kuuluu Asikkalan kuntaan.

Lisäksi puistoon kuuluu saaria Etelä-Päijänteen itäosista, mm. 40 ha Sysmän Päijätsalosta. Kalliosaarista suurimmat ovat Iso Lammassaari sekä Haukkasalo, jonka kalliojyrkänteet kohoavat useita kymmeniä metrejä Päijänteen pinnasta. Haapasaaressa on Etelä-Päijänteen viimeisen kalastajati-lan rakennus. Sen on vuokrannut Tallukka. Aluetta ovat kunnostaneet myös WWF:n vapaaehtoiset. Kansallispuiston pienillä saarilla ja luodoilla pesii useita uhanalaisia lintulajeja.

Lähes kaikki kansallispuiston alueet ovat tavoitettavissa vain vesiteitse. Puiston pinta-ala on 14 neliökilometriä. Aluetta hoitaa Metsähallitus.

Päijänteen kansallispuisto soveltuu hyvin melonta- ja souturetkeilyyn. Puiston saarissa olevat valmiit tulentekopaikat ja telttailuun osoitetut alueet ovat sopivan etapin päässä Padasjoen laivarannasta.

Matkailullisesti merkittävimmät koh-teet ovat suurin saari Kelvenne sekä Pulkkilanharju. Kelvenne on monine laguu-neineen suosittu veneilykohde. Moreenista ja hiekasta muodostunut Kelventeen saari tarjoaa uimareille hienoja luonnonhiekka-rantoja, joista 700 m:n pituinen Isohieta on auringonpalvojan suosikkipaikka.

Kelventeen 8 kilometrin pituisella harju-saarella kulkee retkeilypolku, joka kiertää useimpien saarella olevien tulentekopaik-kojen kautta. Päijänteen kansallispuiston opastuspiste sijaitsee Päijännetalossa Vääksyn kanavalla. Päijännetalon myymälässä myydään myös kansallispuistotuotteita.

M/S Elbattarella Kelventeelle

Matkustajalaiva M/s Elbatar liikennöi reit-tiaikataulunsa mukaan Asikkalan Vääksystä ja Padasjoen laivarannasta Kelventeelle. Padasjoen laivaranta on paras lähtöpiste Päijänteen kansallispuistoon retkeiltäessä.

Reittiliikenteen risteilyillä pääsee koke-maan Päijänteen erilaisia puolia suojaisista lahdista ja Kelventeen hiekkarannoista aina aavaan Tehinselkään. Matkalla kapteeni kertoo mielenkiintoista tietoa ja tarinoita matkalla näkyvistä paikoista.

Juomavettä pääkaupunkiseudulle

Vuodesta 1982 lähtien Päijänteen vesiä on johdettu maan uumeniin louhittua Päijännetunnelia pitkin pääkaupunkiseu-dun juomavesitarpeisiin. Se turvaa noin miljoonan asukkaan riittävän ja puhtaan raakaveden saannin. Tämä maailman pisin, yhtenäinen kalliotunneli on 120 kilometrin mittainen, ja kulkee 30–100 metrin syvyydel-lä maan pinnasta.

Tunnelin vedenottokohta on noin 25 metrin syvyydessä Asikkalanselällä, jolloin vesi saadaan tunneliin viileänä ympäri vuoden. Vesilaitoskäytön lisäksi Päijänteen vettä johdetaan Keravanjokeen ja Tuusulan Rusutjärveen parantamaan niiden veden-laatua. Tunnelin korkeusero hyödynnetään tuottamalla virtaavan veden avulla sähköä.

Päijännetunneli ei tuo vesipulaa Päijänteelle, sillä suuresta määrästään huoli-matta tunneliin otetaan vain noin prosentti siitä vesimäärästä, mikä Päijänteestä laskee luonnollisesti Kymijokeen.

Pääkaupunkiseudun Veden asiakkaille Päijänne-tunneli merkitsee hyvänmakuista, laadukasta ja terveydellisesti luotettavaa juomavettä.

www.loma-paijanne.fiVedenottoputken koon pääsee

kokemaan Päijännetalossa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 46

Päijät-Häme

Padasjoella luonto on kaikkialla läsnä. Suurin osa Päijänteen kansal-lispuistostakin sijaitsee Padasjoen alu-eella. Luonnosta voi nauttia Padasjoen lukuisilla retkeily-, vaellus-, pyöräily- ja melontareiteillä.

Padasjoella halutaan myös varjella sen ainutlaatuista luontoa. Padasjoki ilmoittautui yhdeksi Suomen viidestä hiilineuraalista kunnasta, jotka ovat lupautuneet toimimaan pienoislabo-ratoriona hiilidioksidipäästöjen kuriin saamiseksi etuajassa. Hankkeessa ke-hitettyjä toimintatapoja pyritään tule-vaisuudessa hyödyntämään laajemmin sekä Suomessa että ulkomailla.

Laivarannasta Päijänteelle

Padasjoki on suosittu mökkipitäjä ja lomanviettopaikka. Lomailijoille on tarjolla runsaasti vuokramökkejä ja muita majoi-tuspaikkoja, kuten Majatalo Onnenmyyrä, Kullasmarina,Telaranta ja Mainiemi Caravan.

Monille veneilijöille Padasjoen satama on yksi kesän veneretkien vakiosatamista. Maukkaan ruuan ja upean tunnelman lisäksi laivarannassa saa puhdistettua niin miehis-tön kuin vaatteetkin, sillä saunat, suihkut ja pesukone ovat veneilijöiden käytössä. Satamassa on myös veneiden septitankin ja pilssin tyhjennysmahdollisuus. Vierailun jälkeen on taas hyvä jatkaa virkeänä matkaa Päijänteen upeilla ulapoilla. Tunnustukseksi toimivista palveluista Padasjoen laivaranta on valittu vuonna 2000 vuoden vierassata-maksi.

Padasjoelta pääsevät myös veneettömät nauttimaan Päijänteestä. M/S Elbatar ajaa kesäisin säännöllisesti mm. Päijänteen kansallispuistoon. M/S Elbatar on noin 16 metriä pitkä alus, jonka salonkiin mahtuu 50 henkilöä. Laivalla on A-oikeudet.

Laivalta voi nousta Kelventeen harjusaa-relle nauttimaan saaren hienoista hiekka-rannoista ja laguuneista. Saaren eteläpää soveltuu hyvin myös lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille, sillä rannalla on hyvä laituri, uimaranta, nuotiopaikka ja puucee. Saarella voi myös yöpyä, sillä siellä on kolme telttailualuetta nuotiokehineen.

Talvista tunnelmahiihtoa ja ilmailua Päijänteen jäällä

Talvella kansallispuistoon pääsee hiih-täen. Suosittu Päijänteen Kuutamohiihto järjestetään nyt jo 25 kerran. Laivarannasta lähdetään liikkeelle perjantai-iltana 5.2.2010 klo 19. Myrskylyhdyin merkitty 7,5 km lenkki kulkee Päijänteen kansallispuiston maisemis-sa kiertäen Vähä-Haukkasalon saaren ympäri. Retken jälkeen maistuu laivarannan puffetin tarjoilut. Jäällä hiihdettävässä kuntotapah-tumassa on sadunomainen, mieleenpainuva tunnelma. Halukkaat voivat hiihtää lenkin myös kilpaillen naisten tai miesten sarjassa.

Elämyksiä Padasjoella

Eeva Oksman Padasjoen kunta

Suosittu Mainiemi Caravan

www.kotimaassa.fi47

Sunnuntaina 14.3.2010 klo 9-14 hiihde-tään 22. Päijänteen Postihiihto. Retkihiihto Päijänteen kansallispuiston saaristossa kulkee Vähä-Haukkasalon, Lietsaaren, Kelventeen ja Hietasaaren maisemissa. Valittavana on 6, 13, 18 ja 28 km pituiset lenkit.

Maaliskuinen Arktinen Hysteria on kaikki-en ilmailulajien keväinen, leppoisa tapah-tuma Päijänteen jäällä. Käytössä on tällöin maailman suurin ”lentokenttä”, jonka pituus on yli 100 km. Tapahtuma kerää paljon ilmai-lusta kiinnostunutta väkeä.

Kesällä yömelontaa ja vesijuoksumaratonia

Melonnanharrastajille elämyksiä tarjoaa heinäkuinen Kelventeen Yömelonta, joka alkaa 2.7. Mainiemen melontakeskukses-ta iltaseitsemältä. Matka suuntaa kohti Päijänteen kansallispuistoa, jossa juodaan nuotiokahvit valoisasta kesäyöstä nauttien. Elokuussa vuorossa on pidempi, yön yli kes-tävä Päijänteen Kuutamomelonta. Melojat starttaavat 21.8.2010 30 kilometrin retkelle, johon sisältyy telttayöpyminen saaressa.

Vesijuoksijat voivat testata talven mittaan uimahallissa saavutettua kunto-aan Päijänteen vesijuoksuretkellä, joka järjestetään jo kuudetta kertaa. Retki alkaa Padasjoen laivarannasta 24.7.2010 klo 12. Vesijuoksijat lähtevät taivaltamaan kohti Mainiemeä, jonne matkaa kertyy 1,5 kilometriä. Turvajoukkoina retkellä ovat en-siapuryhmät niin laivarannassa, Mainiemessä kuin tukialuksessa, joka yhdessä kumiveneen ja useiden kajakkien kanssa seuraa tiivisti vesijuoksijoiden rinnalla.

– Kolmen kilometrin matkaan menee joillakin jopa kolme tuntia, tietää Padasjoen vapaa-aikasihteeri Marja-Liisa Manninen.

Hampaat irvessä retkeä ei kuitenkaan teh-dä, vaan vesijuoksuretki on ennen kaikkea iloinen kuntotapahtuma. Vedestä voi milloin tahansa nousta tukialukselle pitämään tau-koa ja jatkaa halutessaan sitten taas matkaa. Tukialuksessa on tarjolla muun muassa lämmintä mehua ja lämmin sauna! – Tämähän on nimenomaan RETKI! painottaa Manninen.

Sitkeimmät haluavat jatkaa vesijuoksua vielä takaisin laivarantaan, jolloin matkaa kertyy 3 km. Muiden osanottajien paluumat-ka sujuu mukavasti tukialuksella.

Vilskettä Päijännepurjehduksen ja Sahtimarkkinoiden aikaan

Päijännepurjehdus kokoaa vuosittain yli 150 venekuntaa ja tuhansittain ihmisiä. Nyt 24.–23.7.2010 järjestettävä kisa on Suomen suurin sisävesillä järjestettävä, perinteikäs purjehduskilpailu. Reitti kulkee vuorovuo-sin Padasjoelta Jyväskylän Juurikkasaareen tai päinvastoin. Tänä vuonna Padasjoki on päätesatama.

Padasjoen Sahtimarkkinat järjestetään aina heinäkuun ensimmäisenä lauantai-na paikallisen sahtiperinteen kunniaksi. Padasjoen Yrittäjien järjestämä kesätapahtu-ma täyttää kirkonkylän keskustan väenpaljo-udellaan. Sahtimarkkinoilla tunnelmaa luovat markkinakojut, esiintymislava artisteineen sekä tietysti sahtiteltta.

www.padasjoki.fi

Etualalla Päijänteen kansallispuiston pääsaari Kelvenne. Saarella on veneilijöille, melojille ja muille

retkeilijöille suojaisia luonnonsatamia.

Kauempana Padasjoenselältä tulossa purjeveneitä.

Päijänteen Vesijuoksuretken osallistujia alkuverryttelyssä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 48

Päijät-Häme

Pinta-alaltaan Sysmä on Päijät-Hämeen suurin kunta. Rantaviivaakin on peräti 1 000 km, josta 270 km on Päijänteen

rantaa ja loput muiden 167 järven rannoilla. Monelle Sysmä on kesäparatiisi ja siksi suosi-tun mökkipitäjän asukasluku kolminkertais-tuu kesäisin. Talven hiljaisuudessa voi kokea Sysmän luonnon rauhoittavan idyllin.

Mikä ihmeen Sysmän henki?

Sysmälle on ominaista erityinen ”Sysmän henki”, jolla on pitkät historialliset perinteet.

Jo ennen varsinaista torpparireformia saivat sysmäläisten kartanoiden torpparit itsenäisyytensä vapaaehtoisin kaupoin, minkä vuoksi torpparikysymys vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä ei nostattanut Sysmässä samanlaisia kiihkeitä tunteita kuin muualla Suomessa.

Myös toisen maailmansodan jälkeen käyn-nistyneen pika-asutustoiminnan aikaan mm. siirtoväki ja rintamasotilaat saivat maata lukuisilla vapaa-ehtoisilla kaupoilla. Sysmästä on löytynyt hyvää tahtoa.

Vuosikymmenten kuluessa Sysmän henki on vain lujittunut ja se näkyy tänä päivänä monissa eri yhteyksissä.

– Se ilmenee sisäisenä ymmärryksenä, ky-kynä neuvotella ja sopia asioista, sosiaalise-na vastuuntuntona ja yhdessä tekemisenä, ja jopa poliittisia päätöksiä tehtäessä, kuvailee elinkeinosihteeri Raija Hänninen.

Yhteisöllisyyttä korostaa myös Yksi Sysmä –ohjelma, joka haastaa kaikki sysmäläiset toimimaan yhdessä. Se järjestää erilai-sia tapahtumia ja tempauksia. Ohjelman

tavoitteena on työskennellä yhteistyössä koko Sysmän hyväksi ja auttaa paikkakuntaa menestymään myös jatkossa.

Villa Sarkia – kirjailijoiden keidas

Sysmän henki ja maisemat saattavat näkyä myös tulevaisuuden kirjallisuudessam-me. Sysmässä kunnostetaan Villa Sarkiaa nuorten kirjailijoiden työskentelytilaksi. Suomessa tällainen hanke on harvinais-laatuinen, valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriteko. Talossa on yhteiset tilat sekä huone neljälle, ensisijaisesti alle 40-vuoti-aalle kirjailijalle. Kirjailijat ja kirjallisuuden kääntäjät saavat asua ja työskennellä talossa veloituksetta korkeintaan kolmen kuukau-den pituisen jakson. Vastineeksi kirjailijat sitoutuvat osallistumaan kirjasto- ja koulu-vierailuihin sekä kirjallisuustapahtumaan residenssijaksonsa aikana.

Villa Sarkia on Nuoren Voiman Liiton yllä-pitämä, mutta residenssin kunnossapidosta vastaa Sysmän kunta.

Sysmän henki elää!

Sysmä on vahva kulttuuripitäjä, jonne yhdessä toimien on luotu monipuolinen kulttuuri ja aktiivinen elinkeinoelämä.

Ei uskoisi, että kunnassa on vain noin 4 500 vakituista asukasta!

Vanha-Kartanon navetta toimii myös konserttisalina ja siellä on joka kesä 1-2 konserttia kuten kuvan Sysmän Suvisoitto.

Eeva Oksman

www.kotimaassa.fi49

– Kirjailijan ja kirjallisuuden kääntäjän työ on luonteeltaan sellaista että se vaatii rauhaa ja välillä myös irrottautumista arjen rutiineista ja tutuista ympäristöistä. Samalla tämä yksinäinen työ vaatii myös yhteisöä, kollegoja, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia omasta työstä, jakaa kokemuksia ja oppia muilta. Tällaiseen mahdottomalta tuntuvaan yhtälöön työskentelyresidenssi on loista-va ratkaisu, toteaa Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja Eino Santanen. Ensimmäiset Nuoren Voiman Liiton valitsemat kirjailijat saapuvat Villa Sarkiaan syyskuussa 2010.

Villa Sarkia on alun perin Säästöpankin johtajan talo. Se on nimetty Sysmässä asu-neen runoilija Kaarlo Sarkian mukaan. Villa Sarkiassa järjestetään myös eri alojen taitei-lijoiden ja tutkijoiden seminaareja ja muita tapahtumia. Rakennuksen vieressä sijaitsee 1898 rakennettu vanha Säästöpankin raken-nus, jossa toimii teatteri ja elokuvateatteri.

Tarinahetkiä kartanoissa

Sysmä on tunnettu kartanopitäjä. Nykyään Sysmässä on kymmenen kartanoa, jotka ovat yksityiskoteja, mutta Sysmän Matkailuoppaiden järjestämillä kierrok-silla pääsee tutustumaan joihinkin niistä. Kartano-pappilakierroksella tutustutaan Nordenlundin kartanoon, Vanha-Kartanoon ja Vanhaan Pappilaan. Nordenlundin kar-tanon yli 200 vuotta vanhaa päärakennusta ympäröivillä luonnon laitumilla käyskentelee pihvikarjaa, josta isäntä kertoo kartanon tunnelmallisessa salissa historian ohessa. Vanhan Pappilan salissa emäntä kertoo mielenkiintoisia tarinoita ihanista huo-nekaluista ja matoista. Vanha-Kartanossa päästään isännän mukana tutustumaan myös taontapajaan.

Perinteikkäitä kesätapahtumia

Sysmän Suvisoitto –tapahtuma viettää 25-vuotisjuhlaa 2.—10.7.2010. Juhlavuoden kunniaksi Sysmässä ja lähikunnissa järjes-tetään konsertteja myös festivaalikauden ulkopuolella. Sysmän Suvisoitto tarjoaa aidossa maaseutumiljöössä huippuluokan taiteilijoita ainutlaatuisilla konserttipaikoil-la, joista upeimmat ovat Luhangan kaunis puukirkko, Sysmän keskiaikainen kirkko, Ilolan Oopperalato sekä alueen isot kartanot. Suosittu Lasten Suvisoitto –musiikkileiri on osa Sysmän Suvisoittoa.

Sysmän Kirjakyläpäiviä vietetään 8-11.7.2010. Tapahtuma oli alkujaan ni-meltään Kertun Kirjapäivät. Vuonna 1997 Sysmä julistautui Suomen kirjakyläksi ja liittyi samalla kansainväliseen kirjakyläver-kostoon. Vuodesta 1999 alkaen Sysmän Kirjakyläpäivät ovat olleet Kirjakylän

päätapahtuma. Pääosan saavat kansainväli-sen mallin mukaisesti vanhat kirjat ja kirjan käsityöläisyys, joskin uusi kirjallisuus ja sen ilmiöt ovat myös mukana.

Uotinpäiviä on Sysmässä vietetty heinä-kuun viimeisenä viikonloppuna jo vuodesta 1969 alkaen. Uotinpäivät on leppoisa koti-seutujuhla, joka kerää vapaa-ajanasukkaat ja kyläläiset yhteen nauttimaan kesästä ja Sysmän kulttuurista ja monenlaisesta ohjelmasta. Perinnepäivää vietetään Pyhän Olavin (lempinimeltään Uoti) kunniaksi, jolle Sysmän keskiaikainen kirkko on pyhitetty monien muiden Suomen kirkkojen tapaan. Uotinpäivillä on avoinna myös sahtisaluuna, jossa saa tuota sysmäläisten rakastamaan perinnejuomaa.

Vaunun tai teltan kanssa Sysmään

Sysmän leirintäalue sijaitsee kävely-matkan päässä kirkonkylän palveluista. Leirintäalueen keskeinen rakennus on 1900-luvun vaihteesta peräisin oleva Kokkola, joka palvelee nykyisin leirin-täalueen vastaanottorakennuksena. Leirintäaluetta on viime vuosina kunnostettu ja nykyaikaistettu monin tavoin. Kesään mennessä alueelle rakennetaan vielä uusi, moderni, kolmesta toisiinsa liittyvästä yksi-köstä koostuva huoltorakennuskokonaisuus. Pienveneille rakennetaan vierailulaituri ja asuntoautoille ajokaivo septitankin tyhjen-nykseen. Myös uimalan rakenteita uusitaan ja piha-aluetta kunnostetaan. Puistomainen, luonnonkaunis leirintäalue sijaitsee Päijänteen lahden, Majutveden rannalla, upeiden maisemateiden varrella.

www.sysma.fi

Ilolan Riemuriihi

Savusauna

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 50

Vanha-Kartano

Päijät-Häme

Pihvikarjaa kartanon mailla. Isäntä Jocke Stjernvall takoo rautanaulaa.

Nuoramoisjärven rannalla sijaitseva Nordenlund, vanha säteri 1600-luvulta, on ollut Sysmän suurimpia kartanoi-ta. Torpparien itsenäistymisen jälkeen ja sotien siirtoväen asutuksen seurauksena kartanon pinta-ala pieneni huomatta-vasti, mutta vielä riittää perinnelaitumia ja rantaniittyjä lähes satapäiselle Hereford-pihvikarjalaumalle.

Vanhan kulttuurimaiseman keskeltä löytyy Suomen suurim-pia uhri- tai kuppikiviä muistona suuren Nuoramoisten kylän aktiivisesta rautakautishistoriasta.

Päärakennus (arkkitehtinä Alfred Cawén) 1700-luvun lopulta on vanhojen lehmusten ympäröimä muodostaen yhdessä van-han Makasiinin kanssa (arkkitehtinä Gustaf Nyström) valtakun-nallisesti merkittävän maisemakokonaisuuden.

Kahdeksannen polven isäntäpari Ole ja Marianne Silén harjoittavat pihvikarjan kasvatuksen lisäksi maatilamatkailua. Varsinkin hääparit ovat arvostaneet mm. isojen ylellisten sviittien mukavuuksia.

Kohde on mukana Sysmän kartanokierroksessa ja ottaa mielellään vastaan ryhmiä.

www.nordenlund.com

Virtaan Vanha-Kartano sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävissä Tainionvirran ja Virtaankosken maisemissa. Vanha-Kartanoon tutustuu parhaiten isännän, Jocke Stjernvallin opastuksella, sillä kyseessä on hänen syntymäkotinsa.

Virtaan Vanha-Kartano oli alkujaan rälssitila, joka 30-vuo-tisen sodan myötä muuttui ratsutilaksi. Ensimmäiset maininnat Virtaan tilasta ovat 1500-luvulta. Kapteeni Adam Wilhelm Tandefelt on todennäköisesti rakennuttanut kartanon nykyisen päärakennuksen 1720-luvun jälkeen. Kartanon on ollut Tandefeltien lisäksi mm. Reid-, ja Stormbom-sukujen omistuksessa.

Vuodesta 1902 lähtien tila on ollut Stjernvall-suvulla. Jocke Stjernvall on isännöinyt kotitilaansa vuodesta 1974. Nykyään Vanha-Kartano on matkailutila ja suosittu kartanokierroksen kohde.

Vanha-Kartanon pihapiirissä sijaitsevaan savinavettaan on rakennettu idyllinen konserttisali ja tyylikäs klubitila Vanha-Alasin. Konserttisalissa on 400 istumapaikkaa. Vanha-Alasin on persoonallinen 25 hengelle soveltuva kokoontumispaikka, jossa on tilauksesta myös ruokailumahdollisuus.

Navetan päässä, vanhassa hevostallissa on isännän ylpeys, Suomen suurin paja. Isäntä Jocke Stjernvall on koulutuksel-taan teknisentyön opettaja ja seppämestari. Isännän taonta-näytös kuuluu osana kartanokierroksiin ja myös vierailla on mahdollisuus kokeilla taontaa isännän opastamana.

http://koti.phnet.fi/vanhakartano/

Nordenlundin kartano

konsertteja ja taontanäytöksiä

Palveleva Sysmä Palveleva Sysmä

www.kotimaassa.fi51

Erämaan kutsu Jenni-Maria II

Jenni-Maria II rantautumassa.

M/S Jenni-Maria II:n päällikkönä toimii Jorma Sainio ja kansi-miehenä Kirsi Sainio.

Laivanvarustamo KulkeeVettenHalki on perustettu keväällä 2006. Sitä ennen Sainiot olivat tuottaneet risteilypalveluita Päijänteellä kahdeksan vuoden ajan pienemmällä Jenni-Maria-aluksella.

– Olemme veneilleet Sysmästä käsin jo vuodesta 1983, ja kesien varrella ovat kaikki Päijänteen satamat tulleet tutuiksi, Jorma Sainio kertoo. Jormalla on kuljettajan pätevyyskirjan lisäksi saaristo-, rannikko- ja avomerilaivurin tutkinnot, ja Kirsillä on kansimiehen pätevyyskirja. Jorma toimii Sysmässä myös VPK:n päällikkönä, joten risteilyvieraat ovat selvästikin turvallisissa käsissä!

Risteilyalus Jenni-Maria II on entinen Itä-Saksan armeijan hinaaja, joka on pituudeltaan noin 15 metriä. Se toimi DDR:n armeijan jokilaivana koulutus- ja vartiointi- tehtävissä sekä hinaaja-apuna satamissa. Matkustajalaivaksi alus muutettiin Jyväskylässä vuonna 1993. Vuodesta 2006 lähtien salonkilaiva on ollut nimeltään Jenni-Maria II.

Jenni-Maria II tekee risteilyjä Sysmästä Päijänteelle. Ryhmille on tarjolla valmiita risteilypaketteja. ”Tehinkäännös” kulkee Sysmästä kauniin ja kapean Miestensalmen kautta aavalle Tehinselälle ja takaisin. Erakonsaaren retkellä pysäh-dytään Erakon saareen opastetulle luontoretkelle. Päijätsalon näkötornille suuntautuvalla risteilyllä kiivetään näkötorniin ihailemaan upeita maisemia yli Päijänteen.

Risteilyjen ruoka- ja kahvitarjoilut järjestetään ryhmän toi-veiden mukaan. Skaala on makkaranpaistosta ja kalasopasta à la carte -annoksiin. Ohjelmapalvelut järjestää Erämaan Kutsu.

www.kulkeevettenhalki.com

Matkoilta haetaan yhä enemmän elämyksiä. Luonto tarjoaa monia mahdollisuuksia, joita yksin ei oikein uskalla kokeilla. Eräopas saattaa järjestää sellaistakin toimintaa, josta aiemmin ei edes ole tiennyt mitään. Sysmässä luonnon asiantuntija on Markku Lepistö, jonka yritys Erämaan Kutsu tarjoaa erilaisia ohjelmapalveluja.

Luontopolku voidaan pystyttää lähes minne vain. Leikkimielisessä kisassa voidaan kilpailla luonnontietämykses-tä. Kuka tunnistaa parhaiten eläin- ja kasvilajeja? Tai kuka jou-kosta on tarkin ampuja? Jousiammunta vaatii silmän ja käden yhteistyötä. Kohteena ovat kevyet silhuetit, joten ammunta voidaan tehdä turvallisesti lähes missä vain. Miehisempään mittelöön sopivat ruutiaseet ampumaradalla, kuten pienois-kiväärit, haulikot, sotilaskiväärit tai jopa Pohjois-Amerikan sisällissodan ajan mustaruutirevolverit!

– Vesille vien kerralla pienemmän seurueen, sillä Bella 600 HT –vene on rekisteröity seitsemälle, kertoo Markku Lepistö. – Omia kalastusvälineitä ei välttämättä tarvita, sillä veneessäni on uistelu- ja heittokalastusvälineet.

Erämaan kutsun ohjelmavalikoimaan kuuluu myös melonta Tainionvirralla, jolloin tutustutaan luontoon aivan vesirajasta. Melonta on myös hyvää kuntoilua. Erämaan Kutsu järjestää myös muun muassa metsästysretkiä kartanoyöpymisineen, jolloin iltaohjelmassa on sauna Tainionvirran rannassa sekä upea kartanoillallinen.

Luonnossa nautittu ruoka maistuu erityi-sen hyvältä. Eräherkut, kuten loimulohi, ma-rinoitu sisäfilee tulen loimussa kypsennetty-nä tai reilu hirvikeitto vievät kielen muka-naan. Ruuan päälle nautitaan tietysti nokipannukahvit.

www.eramaankutsu.net

laivaristeilyt

Palveleva Sysmä Palveleva Sysmä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 52

Palveleva Sysmä Palveleva Sysmä

Päijät-Häme

Patikkapolku lähtee het Gasthaus Kivitatin ovelta.

Gasthaus Kivitatti Aurinkoniemi

Hyvän Olon Aurinkoniemi sijaitsee Sysmässä, Auhjärven rannalla. Vuosikymmenten ajan hirsirakennuksessa sijaitsi linja-autoväen oma lomakoti Kotiranta. Nyt täysin kunnos-tetussa rakennuksessa yhdistyvät vanhan hirsitalon henki ja nykyajan mukavuudet.

Hyvän Olon Aurinkoniemi on paikka, jossa voi rauhoittua, kehittää luovuutta, oppia uutta tai parantaa elämänlaatuaan. Aurinkoniemessä voi järjestää hyvähenkisiä kokouksia, virkis-tyspäiviä tai juhlatilaisuuksia. Siellä järjestetään myös erilaisia mielenkiintoisia kursseja.

Aurinkoniemen pihapiirissä on paikkoja hiljentymiseen sekä oleiluun luonnon ja veden äärellä. Stressiä voi laukaista myös hoitamalla Aurinkoniemen kanoja tai kuoputtamalla yrttimaa-ta – tai olla luvan kanssa tekemättä yhtään mitään!

Aurinkoniemessä on neljä kahden hengen majoitushuo-netta, jotka on remontoitu nostalgiaa huokuen. Tasokkaat kylpyhuoneet ja wc:t sekä yhteinen oleskelutila luovat viihtyvyyttä. Kesällä yöpyä voi myös kahdessa hirsiaitas-sa. Ruokailuvaihtoehtoja on aamupalasta täyshoitoon. Ruuanvalmistuksessa suositaan luomutuotteita ja paikallista, tuoretta lähiruokaa.

Rannassa on perinteinen kertalämmitteinen puusauna. Tuhannen Tähden Kylpylään, taivasalla sijaitsevaan kuumave-sipaljuun, mahtuu kerralla kahdeksan kylpijää. Saunassa tilaa on reilusti useammalle. Saunanautinnon tekee täydelliseksi pulahdus raikkaaseen järviveteen.

www.aurinkoniemi.fi

Päijätsalon saaressa, Päijänteen kansallispuiston välittömäs-sä läheisyydessä sijaitseva suomalais-saksalainen Gasthaus Kivitatti tuo keskieurooppalaisen tuulahduksen suomalaiseen maisemaan.

Anneli Platzen kaipasi pitkään Saksassa asuessaan Suomen luontoa ja sen eri vuodenaikoina tarjoamia mahdollisuuksia. Haaveena oli asuminen ja työskentely luonnon läheisyydes-sä. Kun lapset olivat muuttaneet pois kotoa ja mies siirtynyt eläkkeelle, tuli aika toteuttaa elämänmuutos.

– Olemme viettäneet vuodesta 1969 lähtien kesälo-mat Suomessa, joten muutto kotimaahani oli miehelleni Wilfriedillekin luonnollinen ratkaisu ja molempien toiveiden täyttymys, toteaa Anneli Platzen.

Keskieurooppalaiseen tapaan Gasthaus Kivitatti tarjoaa aa-miaismajoitusta viihtyisänä perhemajoituksena. Kivitatin huo-neissa on televisio, omat suihkut, WC ja parveke. Palveluun kuuluu aamiainen ja toiveiden mukaan myös päivällinen ja iltapala.

Platzenit ihastuivat itse välittömästi saaren karun kaunii-seen luontoon, rauhallisuuteen ja Päijänteen jylhään olemuk-seen saapuessaan ensi kertaa Sysmän Päijätsaloon.

– Tattimetsäntie oli kuin meille ja majatalollemme tehty. Patikkapolutkin lähtevät heti ovelta, toteaa Anneli.

– Me haluamme antaa kaikille Suomesta ja sen luonnosta kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua kauttamme tähän kauniiseen maahan ja sen mahdollisuuksiin viettää virkistä-vää ja elämysrikasta lomaa, sanoo Anneli Platzen selvästikin ylpeänä Suomesta.

www.majatalokivitatti.fi

www.kotimaassa.fi53

Palveleva Sysmä Palveleva Sysmä

Rempseä Luomulikka

Ilon iltamatLuomulikan seurassa

Kirjakauppa kuin karamelli

Sysmän Kirjakauppaa sanotaan Suomen kauneimmaksi kirjakaupaksi. Kirjakauppa sijaitsee keskellä Sysmän kirjakylää ja se valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 2004. Vanhan ajan hirsisen kirjakaupan lähes 400m² tiloissa on hyvä, lähes kah-denkymmenen tuhannen (20 000) niteen kirjavalikoima, myös paljon sellaisia kirjoja, joita ei ehkä löydy muualta. Valikoiman täydentävät tietenkin sysmäläiset ja Sysmää käsittelevät kirjat, myös omakustanteiset kirjat sekä Sysmä-kortit.

Rakennuksen päädyssä on erillinen lastenkirjakamari, jossa on todella paljon lasten ja nuorten kirjoja, sekä pelejä. Yläkerrassa on vinttidivari sekä oleskelukamari/näyttelytila.

www.sysmankirjakauppa.net

Luomulikka on karjakko, joka on kolme vuotta tehnyt oi-keita maatilan töitä. Mutta Luomulikka osaa paljon muutakin. Takana on tuhansia esiintymisiä niin juhlissa, TV:ssä, messuil-la, laivoilla kuin teattereissakin. Shown, esiintymisen, laulun ja hulluttelun lisäksi hallussa on vielä flamenco ja itämaiset tanssitkin.

Luomulikka Merja Kuisma tarjoaa ohjelmapalveluja, show-kokonaisuuksia, tanssimusiikkia, laulua ja iloa. Luomulikan esitys on tilattavissa erilaisiin juhliin ja tapahtumiin. Kokonaispaketissa Luomulikka järjestää tilaisuuden Sysmän Toivonharjuun ja hoitaa niin paikan, ruuan, juomat kuin ohjel-mankin. Helppoa!

Luomulikan esitykset tempaavat mukaansa ja yleisö pääsee halutessaan mukaan ohjelmaan. Ratkiriemukas Karjakko-ilottelu pursuaa luovaa luomuvoimaa ja ronskia meininkiä laulaen, tanssien ja tarinoiden. Si Señor tarjoaa puolestaan tulisia lattareita katsottavaksi tai koettavaksi. Se on täynnä kuumia tunteita ja kiihkeitä rytmejä.

Luomulikasta löytyy kuitenkin myös syvällisempi puoli. Kursseillaan Luomulikka ammentaa iloa ja valoa myös muiden elämään. Suunnannäyttäjinä tälle tehtävälle ovat olleet luon-taisterapia- ja kehonhuoltokurssit sekä astrologia-opinnot. Mielenkiintoisten kurssien aiheita ovat luovuus, ilo, hyvin-vointi ja energisointi. Hyvinvoinnin, energisyyden ja luovuu-den lisääminen on erityisen lähellä Luomulikan sydäntä.

www.luomulikka.fi

Vaellustalli Starhill Stable sijaitsee Sysmän Ravioskorvessa, maaseudulla, upeiden maastojen keskellä. Hevosia ja poneja asustelee pihatossa ja tallissa yhteensä noin 25. Tilalla on myös kunnostetut majoitustilat ratsastusleiriläisille.

Talli on suuntautunut erimittaisiin islanninhevosretkiin, joita järjestetään pienryhmille ympäri vuoden. Varmajalkainen islanninhevoslauma vie kokemattomatkin ratsastajat turvalli-sesti maastoon, joten aikaisempaa hevoskokemusta ei tarvita. Islanninhevosen selässä kyyti on hallittua.

Suosituilla kolmen tunnin ratsastusvaelluksilla pysähdytään laavulle nauttimaan nuotiolla paistetusta makkarasta tai laa-vulla tarjoillusta lounaasta ja kahvista. Ulkona ruoka maistuu! Retken aikana virkistyy sekä mieli että keho, unohtamatta yhteisen kokemuksen lujittamaa ryhmähenkeä.

Kesällä järjestetään myös pidempiä, esim. 3 päivän vael-luksia. Islanninhevosten lisäksi tallilla on ratsastustunti- sekä leirikäytössä 10 muuta hevosta ja ponia.

– Starhill Stable ottaa vieraansa vastaan reippaalla otteella ja huolehtii heistä ammattitaidolla, vakuuttaa tallin omistaja Nina Blomqvist.

www.starhillstable.com

Starhill Stable

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 54

Päijät-Häme

Hartola on Ruotsin kuninkaan

Kustaa IV Aadolfin nimikkopitä-

jä. Kustaa III nimesi paikan peril-

lisensä mukaan Gustaf Adolfs sockeniksi

vuonna 1784 samalla kun sen seurakun-

ta erotettiin Sysmästä. Siksi Hartola ju-

listautui kunnanvaltuuston päätöksellä

kuningaskunnaksi vuonna 1987.

Hartolaan on helppo tulla, sillä nelostie kulkee kuningaskunnan läpi. Vapaa-ajan viettoon on monipuoliset mahdollisuudet. Tainionvirta ja Jääsjärvi sopivat erinomaisesti kalastukseen. Kesäisin väki viihtyy Hartolan Golfissa, tenniskentillä ja lenkkipoluilla, mutta myös lukuisilla vapaa-ajanasunnoilla Hartolan puhtaiden ja luonnonvaraisten ve-sien äärellä. Talvisin suosittuja ovat Purnun laskettelukeskus ja lukuisat hiihtoladut.

1900-luvun alussa Hartola oli alueen sivistyksen ja kulttuurin keskus. Tärkein vaikuttaja tähän oli Hartolan kappalaisen A. M. Winterin tyttärenä syntynyt kirjailija Maila Talvio. Talvion lisäksi pitäjän historiassa on vaikuttanut iso joukko muitakin nimekkäitä kirjailijoita.

Koskipään kartanosta Itä-Hämeen museoksi

Hartolan huomattavin kartano, Koskipää, on ollut koko Itä-Hämeen suurimpia karta-noita. Siihen on aikanaan kuulunut 25 000 hehtaaria maata ja pari sataa torpparia. Koskipäätä ovat hallinneet Silferbögelit, Tandefeltit ja von Gerdtenit. Kartanon vii-meinen omistaja, Annie von Gerdten-Boisman (1859–1927), oli kirjailija Maila Talvion sisar.

Maila Talvio (1871–1951) perusti Koskipään kartanon rakennuksiin Itä-Hämeen museon, jonka vihki 30.6.1929 presidentti Relander. Presidentti Kyösti Kallion museon kymmenvuotisjuhlissa istut-tama kuusi hallitsee nykyään kartanon pihaa. Museon omistaa edelleen vuonna 1928 perustettu Museoyhdistys.

Itä-Hämeen museo on seitsemän pitäjän aluemuseo. Koskipää puistomiljöineen on viehättävä museo- ja näyttelyalue. Kartanon pihapiiri on 1820-luvun pietarilaista empire-tyyliä samoin kuin kaikki kartanon jäljellä olevat rakennuksetkin. Avonaisen, raken-nuksilla rajatun, pihapiirin muodostavat hallitseva vihreä päärakennus ja punaiset sivurakennukset. Päärakennuksen toisella puolella avautuu kartanon puutarha, jonka puusto ja muoto ovat 1880-luvulta.

Museossa on esillä mm. kartanointeriööre-jä 1800-luvulta, Maila Talvion työhuone sekä Uuno Kailaan ja Mika Waltarin muistohuo-neet. Lisäksi nähtävänä on kansanomaista esineistöä, Vuoksenranta-osasto, 1600-luvun savupirtti, maatalousmuseo ja tuulimyl-ly. Tuulimylly on ainut alueelle siirretty rakennus, muut rakennukset ovat alkuperäi-sillä paikoillaan. Museon perustajan, Maila Talvion muistohuoneessa on esillä kirjailijan Helsingissä sijainneen kodin työhuoneen

Hartola,kuningaskunta

Tainionvirran ylittävä riippusilta

Eeva Oksman Hartolan kunta

Hartolan vanhan kirkon muistopaasi

www.kotimaassa.fi55

koko esineistö autenttisille paikoilleen sijoitettuna. Ne siirrettiin museoon Talvion kuoleman jälkeen.

Hartolan kunta järjestää vuosittain kutsu-näyttelyn matrikkelitaiteilijoille museoalueel-la sijaitsevassa Vanha-Koskipään kartanomil-jöössä. Kesän 2010 Maila Talvio –salonki on avoinna 13.6.–22.8.2010.

Yhdistävä riippusilta

Museoalueen Jokirannan kohdalta Tainionjoen ylittää riippusilta, joka raken-nettiin 1930-luvulla. Virran vastakkaisilla puolilla sijaitsivat suojeluskuntatalo ja urheilukenttä, ja silta toimi aikoinaan mm. suojeluskunnan urheilijoiden joenylityspaik-kana. Sillan puuosia on vaihdettu vuosikym-menten aikana, mutta vaijerit ja tukipilarit ovat alkuperäiset. Kuvauksellinen riippusilta on nykyäänkin jalankulkijoiden käytössä.

Ekon kartanosta Itä-Hämeen opistoksi

Ekon kartano erotettiin Koskipään kar-tanosta 1700-luvun lopulla. Vuonna 1908 kirjailija Maila Talvio perusti Ekon kartanoon Itä-Hämeen Kansanopiston. Kartanon vanha päärakennus paloi vuonna 1923, mutta jo samana vuonna rakennettiin uusi, Kaarlo Borgin suunnittelema päärakennus. Vanhan päärakennuksen siipirakennuksina toimineet hirsiset rakennukset Mäkitupa ja Veistola ovat 1700-luvulta. Itä-Hämeen Opisto sijaitsee keskellä rauhallista Tainionvirran metsä- ja jokimaisemaa, ja sen puisto on jo itsessään näkemisen arvoinen. Opistolle johtavan koivukujan alkupäässä on Hartolan vanhan kirkon muistomerkki.

Opisto toimii alueellisena ja val-takunnallisena koulutuskeskuksena. Koulutuspalvelujen lisäksi tarjolla on myös majoitus- ja ruokailupalveluita yhdessä Linna-hotellin kanssa, joka sijaitsee opiston pihapiirissä.

Kivikirkko keskellä kylää

Hartolan nykyinen graniittikirkko edustaa uusgotiikan ja jugendin vaikutteita saanut-ta kansallisromanttista tyyliä. Kirkko on rakennettu vuosina 1911–13. Sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck, joka toimi myös urakoitsijana. Osa kirkon rakennuskivistä on louhittu kirkon paikalta, osa Ylemmäisten kylästä.

Josef Stenbäck suunnitteli myös altta-ritauluna olevan lasimaalauksen ”Teidän edestänne”, jossa Jeesus kuvataan ristillä kahden enkelin ympäröimänä. Arkkitehdin tytär, Maija Stenbäck (sittemmin Tawastjerna) oli valokuvamallina enkelin suunnittelussa. Lasityön teki saksalainen Heinrich Schiffers.

Hartolan kirkko on tiekirkko ja kesäisin avoinna joka päivä klo 11–18.

Ostoksillekin oppaan matkassa

Tainionvirran Oppaat järjestävät tutustu-miskäyntejä Hartolan nähtävyyksiin. Retken aikana voidaan käydä ostoksillakin.

– Isompi ryhmä kannattaa jakaa kahteen osaan niin, että eri kohteisiin tutustutaan ryhmissä, kertoo opas Hannele Heinonen vuosien kokemuksella.

Taitajien Tuvalla myynnissä on matonku-teita, käsitöitä ja lahjatavaroita. Itä-Hämeen Taitajat järjestävät myös työnäytöksiä sekä kutovat kankaita asiakkaiden toivomuksien mukaan.

Armadillo Oy valmistaa laadukkaita neuleita 100 prosenttisesta merinovillasta ja puuvillasekoitteisista langoista sekä naisille että miehille. Tuotteita myydään vähittäis-kaupoissa ympäri Suomen. Tehtaanmyymälä sijaitsee Valtatie 4 läheisyydessä.

Vuohelan Herkkupuoti on gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut leipomo ja Suomen johtava gluteenittomien tuoretuotteiden valmistaja. Leipomon yhteydessä toimii myös kahvila-ravintola. Herkkupuoti ottaa mielellään ryhmiä vierailulle.

– Jos vain mahdollista, vien ryhmän mie-lelläni myös Matin myllylle, vinkkaa Hannele Heinonen. Matti on Hotilan kaksikerroksisen hirsimyllyn omistaja Matti Stylman, jolle mylly edelleen tuottaa sähköä. Mylly on auki, kun Matti on paikalla. Matti antaa pärehöylä-näytöksiäkin, joten kotiin viemiseksi saattaa mukana olla oma varapäre!

Ne Hartolan kuuluisat maalaismarkkinat

Joka vuosi syyskuun ensimmäisenä lauantaina väki kokoontuu Hartolaan, kun Hartolassa järjestetään Suomen suurimmat yksipäiväiset maalaismarkkinat. Markkinoille osallistuu satoja kauppiaita ja kymmeniätu-hansia markkinakävijöitä.

Hartolalaista sahtia pääsee maistamaan kesällä vaikka Krouvin Lavan lavatansseissa, joihin saapuu perjantai-iltaisin väkeä koko maakunnasta.

www.hartola.fi

Itä-Hämeen museo, Koskipään päärakennus

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 56

Päijät-Häme

Nastola on 15 000 asukkaan kun-

ta, jossa kaunis luonto ja asutus

muodostavat sopusointuisen ko-

konaisuuden. Tunnusomaista Nastolalle

ovat Salpausselkä, metsät ja monet jär-

vet. Nastolan upeasta luonnosta pääsee

nauttimaan lukuisilla liikunta-, patikoin-

ti- ja melontareiteillä.

Monen toiminnan Taarasti

Taidekeskus Taarasti on Nastolan moni-puolinen kulttuurikeskus, jossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja erilaisia yleisötilai-suuksia. Taarastin taidehalli ja ulkoesiinty-mislava sijaitsevat Pikku-Kukkasen rannalla, kotiseutumuseon läheisyydessä. Konsertteja pidetään talvella sisällä ja kesällä ulkolavalla.

Taarastin ulkolavan katetussa katsomos-sa pääsee kesäisin nauttimaan Nastolan Pisarateatterin esittämästä näytelmästä. Tämän kesän näytelmä on Eero Schroderuksen suosittu kesäteatterikappale Kiusaajien katkismus.

Taarastin kesään kuuluu myös Nastolan Rautalankafestarit, jotka järjestettiin en-simmäisen kerran vuonna 1997. Ajankohta on perinteisesti viikko juhannuksen jälkeen. Suomen suurimmassa rautalankamusiikin tapahtumassa on esiintynyt bändejä laidasta laitaan, aina Mustangsista Korsuorkesteriin. Tapahtuma pyrkii tuomaan esiin uusia bändejä sekä nostamaan perinteisen rau-talankamusiikin arvostusta. Tänä kesänä Rautalankafestarit järjestetään 3.7.2010.

Vuonna 1990 valmistuneen rakennuk-sen on suunnitellut Erkki Aarti. Nastolan Taidekeskus Taarastia ylläpitää Nastolan Taideyhdistys. Taarastissa vierailee vuosittain noin 18 000 kävijää.

Kaivolan Perinnetilalla norsu poikineen

Kaivola sijaitsee idyllisessä maalaismaise-massa Nastolan Montarissa. Kaivolan perin-netilan rakennukset muodostavat rauhallisen ja perinteisen maalaismiljöön. Vanhan päärakennus on kunnostettu ja huoneet on säilytetty lähes kokonaan niiden alkuperäi-sessä muodossa. Vanhan pihapiirin ulko-rakennukset - luhtiaitta, navetta/talli, vaja - sisältävät runsaasti tilan vanhaa esineistöä niiden oikeassa ympäristössä.

Tilan uudelta puolelta löytyy ihmeellinen ”norsulandia” - Willa Fantti. Talon emännän, Auli Jyllinvuori-Mäkisen keräilyharrastus on jo levinnyt kuuteen rakennukseen, joissa yli 3 700 elefanttihahmoa on aseteltu muiden-kin ihailtaviksi. Kaukaisimmat norsut ovat Chilestä, Burmasta, Kiinasta ja Thaimaasta. Willa Fantin yhteydessä on kesäkahvila, jossa tarjotaan luonnollisesti talon emännän leipomia erilaisia norsuleivonnaisia.

Immilän mylly

Nastolan vanhempaan teollisuuspe-rintöön voi tutustua Immilän myllyssä. Immilänkoskessa on ollut myllyjä jo keski-ajalla. Myllyistä on säilynyt Immilän piirin vuonna 1901 rakennettu myllyrakennus. Myllymiljöö on kunnostettu matkailu- ja kult-tuurikäyttöön. Pihapiirin vanhassa myllärin torpassa toimii kesäkahvila.

Nast olassa nautitaan

Liikunnan iloa Pajulahdessa

Liikuntakeskus Pajulahti on vetovoimai-nen ja kansainvälisen tason vaatimukset täyttävä koulutus-, valmennus- ja terveyslii-kuntakeskus, joka sopii myös lomanvietto-paikaksi.

Pajulahden upea luonto ja monipuoliset palvelut ovat hyödynnettävissä kaikkina vuo-denaikoina. Liikuntakeskus tarjoaa runsaasti erilaisia aktiviteetteja ja mukavaa tekemistä.

Liikuntatilat lukuisine saleineen, jää- ja uima-halleineen, jalkapallokenttineen täydentyvät entisestään lokakuussa 2010 avattavalla 11 000 m² Pajulahti-hallilla.

– Halliin tulee muun muassa jalkapallo-kenttä, kiertävä juoksurata ja -suora sekä kuntolaitteet, kertoo Pajulahden markkinoin-tipäällikkö Sari Mikkola.

Taidekeskus Taarasti

Liikuntakeskus Pajulahti

Kaivolan Perinnetila. Kuva: Ulla Saloniemi

Kaivolan perinnetilan luhtiaitta. Kuva: Ulla Saloniemi

www.kotimaassa.fi57

Reipasta ryhmätoimintaa

Pajulahden kurssikalenterista löytyy lukuisia vaihtoehtoja liikunnalliseen lomaan. On vauhdikkaita, rentouttavia, liikunnallisia ja mukaansa tempaavia vaihtoehtoja koko perheelle, aikuisille ja ikääntyville Valittavana on esimerkiksi liikunnalliset perhekurssit, tenniskurssit, junnujen lajileirit, 60+ -lomat ja erilaiset aikuisten viikonloput Bailatinosta

Kunnon Starttiin. Kurssille voi osallistua yksin tai ystävien kanssa.

Yrityksille ja yhdistyksille Pajulahti tarjoaa ammattitaidolla toteutettuja elämyksel-lisiä kokouksia, liikunnallisia tapahtumia sekä tavoitteellisia työhyvinvointikursseja. Ohjelmaan voi kuulua esimerkiksi luonto- ja seikkailuliikuntaohjelmia, kuntotestauksia tai päivän päätös rantasaunan rentouttavissa löylyissä. Keittiömestari apujoukkoineen loihtii tilauksesta herkulliset juhla-ateriat, päivälliset, iltapalat ja kokouskahvitukset. Isokin joukko mahtuu kerralla Pajulahteen, sillä sen salit mahdollistavat jopa 350 hen-gen kokoustapahtumat ja yli 1000 hengen liikuntatapahtumat!

Lepoa ja ravintoa liikunnan lomassa

Aktiivisen päivän jälkeen on mukava levätä omassa rauhassa. Pajulahden hotellitason huoneiden varustelu on runsas, sillä nor-maalin hotellivarustelun lisäksi huoneissa on jääkaappi, mikro, kahvinkeitin, vedenkeitin, kahviastiasto ja vaatteiden kuivauskaappi sekä internetyhteys. Alakerran huoneissa on pieni patio ja yläkerran huoneissa kalustettu parveke, josta on järvinäköala. Osa kahden

Nast olassa nautitaan

liikunnasta & kulttuuristahengen huoneista on saunallisia. Talvella auton saa omaan lämmityspistokepaikkaan.

Maisemaravintolan runsaasta noutopöy-dästä tarjotaan maittava aamiainen, lounas ja päivällinen. Ruokalistan perustan luovat kotimaiset ja terveelliset raaka-aineet, joista valmistetaan ravitsemussuositusten mukais-ta, herkullista ruokaa myös erikoisruokava-liota noudattaville.

Myös huippuvalmennusta

Lomailijoiden ja kuntoilijoiden lisäksi Pajulahdessa viihtyvät myös kilpaurheilijat. Valmennuskeskustoiminta palvelee liikun-ta- ja urheilualan organisaatioiden lisäksi kymmeniä lajiliittoja, niiden alaisia piirejä, seuroja sekä yksittäisiä urheilijoita. Sari Mikkola kertoo, että monet sekä koti- että ulkomaiset huippu-urheilijat ja joukkueet hyödyntävät valmennuskeskuksen palve-luita valmistautuessaan uransa tärkeimpiin koitoksiin.

Pajulahdessa aistii liikunnan riemun, kodikkaan ja lämpimän tunnelman sekä reipashenkisen tekemisen meiningin.

www.nastola.fi ja www.pajulahti.fi

Eeva Oksman

Rautalanka soi Taarastissa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 58

Vuojoen Kartano on Satakunnan

suosituimpia ryhmävierailu-

kohteita. Kartanotunnelmaan

pääsee parhaiten rooliopastetulla

kierroksella, jolloin aateliskartanon

kiehtovasta menneisyydestä kertoo

esimerkiksi ”kartanon rouwa”, ”kirjan-

pitäjä”, ”talousmamselli” tai ”piika”.

Juhlasaleissa, puutarhassa, jyhkeällä

kuusikujalla ja Orangeriassa kierrellen

tutustutaan kartanoon ja sen vaiherik-

kaaseen historiaan.

Opastuksen sisältöön voi itse vaikuttaa, joten jo ennen varaamista kannattaa miet-tiä, mitä kierrokselta haluaa. Opastuksen pääpaino on historiassa, mutta ryhmä voi valita painotetaanko enemmän fak-taa vai elämyksellistä tarinaa. Ryhmän toiveet vaikuttavat myös opastuksen si-sältöön. Esimerkiksi maatalousalalla toi-miville ryhmille voidaan järjestää maata-louden kehittämiseen painottuva opastus. Opastuskierroksella voi olla myös jokin tietty teema, kuten Björkenheimit Vuojoen Kartanon omistajina ja rakentajina tai Vuojoen Kartanon restaurointi. Oman pi-kantin lisän kierroksiin tuo, jos yleiskielen sijaan sovitaan oppaan puhuvan paikallista murretta.

Vuojoen kartanossa pääsee mukaan historiaan

Piika tietää ja tuntee

Piika-oppaan matkassa selviää, mitä piika on nähnyt tai kuullut herrasväen puhuvan. Piikahan tietää usein asioista enemmän kuin pitäisikään. Ei pidä myöskään häm-mästyä, jos piika kertoo salin vanhan villa-maton painavan satoja kiloja ja ehdottaa, että nyt kun mukana on niin paljon herra-vieraita, matto voitaisiinkin matkalla viedä ulos tuulettumaan…

Kartanon rouwalla on muuta kerrotta-vaa. Olihan se aatelisnaisen elämä raskasta 1800-luvulla, kun kampauksen tekokin kes-ti monta tuntia! Rouwa kertoo vierailleen myös aviomiehestään Lars Magnuksesta, joka osti heille kartanon ja kehittää nyt sitä.

Lapsiryhmille suunnattu seikkailullinen opastus vie kartanon vintille tutkimaan 150-vuotiaan könninkellon koneistoa sekä helmenmetsästykseen kuusikujalle. Uutuutena on kummitusopas-tus, jolloin kierretään muun muassa vintillä ja kellarissa. Opas kertoo myös karta-noon liittyvistä kummitus-tarinoista.

Rooliopastukset ovat olleet erittäin suo-sittuja, sillä ne elävöittävät mukavasti kier-rosta. Mikäli ryhmä ruokailee Vuojoella, voi opas päättää kierroksen kertomalla, että juhlavalmistelut olevat jo valmiit ja vierai-ta odotetaan illalliselle. Näin tarina jatkuu ruokapöytään asti!

Eeva Oksman Vuojoen Kartano

www.kotimaassa.fi59

Komea kartanolinna

Eurajoella sijaitseva Vuojoen kartano oli suurim-millaan maamme toiseksi suurin kartano. Nykyinen, arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kartano val-mistui vuonna 1836, jolloin sitä isännöi Suomen rikkaimpiin miehiin lukeutunut ruukinpatruuna Lars Magnus Björkenheim. Rakennusryhmää voidaan perustellusti pitää empiretyylisen kartanoraken-nustaiteen suurimpana saavutuksena Suomessa ja itse päärakennusta yhtenä maamme komeimmista empiretyylisistä kartanolinnoista.

Vuojoen Kartanon Orangeria on harvinainen ja arvokas yksityiskohta suomalaisessa kartanoarkki-tehtuurissa. Orangeriassa kasvoivat tuohon aikaan tiettävästi Euroopan pohjoisimmat ananakset ja persikat, ja sieltä saatiin kartanoon myös aina tuo-reita kukkia.

Kartanon uusi elämä

Vuojoki päätyi 1930-luvulla Eurajoen kunnalle ja se restauroitiin 2000-luvulla. Nykyään Vuojoen Kartano on aidossa, historiallisessa miljöössä toi-miva, tyylikäs kokous-, koulutus- ja kulttuurikes-kus. Sen yhteydessä toimivan Ravintola Wuojoen keittiö on kerännyt runsaasti kiitosta.

Vuojoen Kartano on avoinna ympäri vuoden.

Purnua ja Pyynikin kesäteatteria

Tiedustelut ja myynti: PYYNIKIN KESÄTEATTERI puh. (03) 216 0300 • www.pyynikinkesateatteri.com

Yhdistä Pyynikin kesäteatterin

vierailuun PURNUN perinteisessä kuvataide näyttelyssä Orivedellä. Purnussa voi tutustua kuvataiteen uusiin virtauksiin, ruokailla ja vaikka rentoutua uimarannalla. Paketti sisältää pääsylipun Purnuun ja lounaan sekä pääsylipun teatteriin. Hinta 50 €/hlö, min. 10 henk.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 60

Museot

On varhainen kesäaamu. Poika pakkaa reppunsa ja lähtee pyörällä koh-

ti rantaa. Väsymyksestä ei ole tietoakaan, sillä ajatuksissa pyörii mahdollinen kalasaalis. Tänään varmasti nappaa!

Päijännetalossa kohtaa todellinen kalajut-tujen maailman. Vanha meijeri saneerattiin 2000-luvun alkupuolella nykyaikaiseksi näyttelytilaksi. Vapaa-ajankalastusmuseo käsittää rakennuksen alakerran näyttelytilat. Museon kokoelmista vastaa valtakunnallinen Kalastusmuseoyhdistys ry.

– Suomen vapaa-ajankalastusmuseo on Suomen laajin kalastusaiheinen museo, ker-too Päijännetalon johtaja, vapaa-aikavastaava Markku Niemeläinen.

– Museossa on esillä kuvien ja esineistön avulla kalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen historiaa sekä Päijät-Hämeen vanhaa kalas-tuskulttuuria. Erityisesti olemme halunneet esitellä päijäthämäläisen uistimen menestys-tarinaa alkaen Toivo Pylväläisestä ja jatkuen Lauri Rapalaan.

Kivikaudellakin kalastettiin

Päijännetalon näyttelytilaan on koottu vaikuttava läpileikkaus kalastusvälineiden kehittymisestä kivikauden ajoista nykypäi-viin saakka. Koukkukalastus on vanhimpia pyyntimenetelmiä. Koukuista vanhin on launi, joka tehtiin kivestä, luusta, sarvesta tai tavallisimmin puusta. Launi laitettiin

petokalan syöttinä käytettävän kalan sisään. Kalastuksessa käytettiin myös yksikertaisia puukoukkuja tai yhdistelmäkoukkuja, joissa kivivartisiin koukkuihin oli sidottu nokkosel-la tai niinellä pieni luuväkänen.

Eteenpäin jatkettaessa välineiden ma-teriaali ja muoto muuttuu. Esillä on muun muassa erilaisia koukkuja, metallisia, kou-kuilla varustetuilla kalankuvia, nuotta, merta ja pystymerta. Kuvat ja piirrokset kertovat välineiden käytöstä. Erilaiset uistimet keloi-neen johdattelevat jo lähemmäksi nykypäi-vän kalastusvälineitä. Museon seinällä on suuri seinämaalaus. Se selventää käsitystä Päijänteen pohjan muodoista ja esittelee järvessä eläviä kalalajeja. Kaloja uiskentelee

myös akvaarioissa.

Talvikalastuksessa käytettävien jääkairojen kehitystä katsellessa mieleen nousee laulun sanat: Ennen oli miehet rautaa, sillä niin pai-navilta ja tehottomilta vanhat kairat näyttivät nykyisiin verrattuna.

Päijänteen erikoinen erakko

Jollekin kalastus on merkinnyt pal-jon enemmän kuin vain harrastus-ta. Päijännetalossa kerrotaan Toivo Pylväläisestä, ”Päijänteen erakosta”, joka vaikutti merkittävästi uistimien kehitykseen Päijät-Hämeessä. Toivo Pylväläinen syntyi Leivonmäellä 1894 ja muutti vuonna 1936

Kalajuttu poikineen Päijännetalossa

Päijännetalo on kalastus- ja luontokeskus Vääksyn kanavalla, Asikkalan kunnassa.

Ahti Oksman Päijännetalo

Juhani Ahon perhokela (ylempi), alla Notting-han 1800-luvulta.

www.kotimaassa.fi61

asumaan Päijänteen Tenhiselällä olevaan Korkeakoivun (Harhu) saareen. Siellä Pylväläinen omistautui kokonaan kalastuk-selle ja alkoi kehittää myös omia vaappuja. Hän kehitti omintakeisen kaarevan mallin, joka oli korkkirunkoinen ja selluloidipääl-lysteinen. Uistimesta tuli legenda, mutta sarjatuotantoon Pylväläinen ei koskaan vaappuaan antanut. Hän myi vaappujaan itse kenelle tahtoi ja koska tahtoi. Pylväläinen

teki uistimia saaressaan aina viimeisiin, 1970-luvun loppupuolella vanhainkodissa viettämiinsä elinvuosiin asti.

Päijänteen erakon elämänvaiheista on kattava näyttely Päijännetalossa.

Vaaput Vääksystä maailman ääriin

Oma mielenkiintoinen kokonaisuutensa Päijännetalossa on Lauri Rapalan elämän-työstä kertova näyttely. Puukolla vuollusta kalaa muistuttavasta kaarnankappaleesta syntyi vertaansa vailla oleva menestystari-na, jonka voittokulku maailmalla edelleen jatkuu.

Sysmän Rapalan kylässä Suomiseen

perheeseen vuonna 1905 syntynyt Lauri muutti äitinsä kanssa Asikkalaan vuonna 1912. Jostakin syystä tuolloin kirkon kirjoi-hin merkittiin Laurin sukunimeksi Rapala. Myöhemmin Lauri avioitui Elma Leppäsen kanssa, jonka kanssa hän muutti Riihilahdelle ja sieltä edelleen vuonna 1933 vuokralle pieneen yhden huoneen mökkiin.

Perheeseen syntyi vuosien varrella seitse-män lasta, Reino, Risto, Ensio, Esko, Kauko, Marja ja Irja. Kasvava perhe sai elantonsa metsätöistä sekä pulavuosista lähtien yhä enemmän kalastuksesta. Kalamatkoillaan Lauri Rapala alkoi vuoleskella kaarnasta syöt-tejä, joiden liikkeet vedettäessä vastaisivat uivan kalan liikkeitä. Vähitellen vaapunte-osta kehkeytyi perheen päätyö ja elannon lähde.

Ensimmäisen kuuluisaksi tulleen vaappun-sa Lauri Rapala teki vuonna 1936. Vaappu oli korkkirunkoinen, kelluva, kullanvärinen muikkujäljitelmä. Varsinainen laajempi tuotanto aloitettiin vuonna 1949. Markkinat Helsinkiin ja Pohjoismaihin avautuivat, kun eräs helsinkiläinen kalakauppias sai elämänsä suurimman taimenen juuri Rapala-vaapulla.

Rapalat matkaavat länteen

Nykyään 70 % Rapalan tuotannosta menee USA:han. Ensimmäiset Rapalan valmistavat vaaput kulkeutuivat Amerikkaan amerikan-suomalaisten ja Helsingin Olympialaisiin vuonna 1952 saapuneiden kisaturistien matkassa. Markkinat yhdysvaltoihin avau-tuivat vuonna 1959, kun amerikkalaiset kalastusvälineiden myyjät Ron Weber ja Ray Ostrom saivat käsiinsä joitakin Rapalan uistimia. Ensimmäinen tilaus käsitti yhtiön koko vuoden tuotannon. Yrityksen tuotantoa pystyttiin lisäämään amerikkalaisen tilaajan maksaman, huomattavan etumaksun turvin.

Marilyn markkinoi Rapalaa

Marilyn Monroe, tai itse asiassa hänen kuo-lemansa, on vaikuttanut Rapala-vieheiden myynnin räjähdysmäiseen kasvuun 1960-lu-vulla. Vuonna 1962 Life Magazine –lehden tekemä laaja juttu ”uistimesta, jota kala ei ohita” oli jostain syystä jäänyt toimittajan ”pöytälaatikkoon” useiden kuukausien ajak-si. Se päätettiin kuitenkin julkaista syyskuun numerossa. Elokuun viidentenä päivänä koko maailmaa kohautti tieto näyttelijä Marilyn Monroen kuolemasta. Life Magazine käsitteli Marilynin elämää laajasti heti lehden seuraa-vassa numerossa, joka oli siis sama syyskuun numero, jossa Rapalaa koskeva artikkeli oli. Kyseinen numero on edelleen kaikkien aiko-jen myydyin Life Magazine -lehden numero.

Lauri Rapala kuoli vuonna 1974. Köyhästä kalastajasta oli tullut maailman tunnetuim-man viehemerkin keksijä ja luoja. Lauri Rapala on itse sanonut: ”Nälästä se kaikki alkoi”. Nyt tämän ”nälästä” alkaneen työn tuloksista hyötyvät miljoonat kalastuksen harrastajat eri puolilla maailmaa.

Nyt napaa…! Kukapa meistä ei nauttisi tunteesta, joka silloin täyttää koko kehon!

Rapalan tuotannon alkuvaiheita

Verkkoja 1900-luvun alkupuolelta.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan vapaa-ajankalastus on

suomalaisten tärkein toiminnallinen luontoharrastus. Maamme väestöstä noin 40 % eli runsaat kaksi miljoonaa henkeä osallistuu kalastustapahtu-maan vähintään kerran vuodessa.

Viime aikoina vapaa-ajankalastus on muuttunut kotitarvekalastuksesta vir-kistyskalastuksen suuntaan. Samalla

vapakalastus eri muodoissaan on yleistynyt. Suomalaisten kotitalouksis-saan käyttämästä kalasta merkittävä

osa on itse pyydettyä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 62

Museot

Puutaloja...

Kulttuurin ketju – Kulttuurin matkailul-linen tuotteistaminen on Turun, Helsingin, Rovaniemen kaupunkien ja Mäntän Gösta Serlachiuksen taidesäätiön sekä niiden kulttuurikohteiden valtakunnallinen, Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke, jota operoi ja koordinoi Turku Touring. Hankkeen päätavoitteena on edistää kulttuurimatkailun tuotekehitystä ja rakentaa kulttuurimatkailun laadun kehit-tämisohjelma. Tarkoituksena on edistää kulttuuri- ja matkailualan verkostomaisen yhteistyön kehittymistä ja luoda käytännön

laatu- ja tuotekehityksen välineitä kult-tuurimatkailualan yrityksille ja toimijoille. Tavoitteena on myös saada kulttuuripalvelut yhä helpommin saavutettaviksi ja edistää niiden käytettävyyttä, kehittää uusia laa-dukkaita kulttuurimatkailutuotteita ja lisätä matkailijoita kulttuurikohteissa.

– Hankkeen tavoitteet pohjautuvat ope-tusministeriön ja Matkailun edistämiskes-kuksen kulttuurimatkailustrategiaan, kertoo projektikoordinaattori Lotta Kurkilahti.

Pilottikohteet kehittävät

Kulttuurikohteiden laadukkuuteen ja veto-voimaisuuteen tarvitaan toimivaa kulttuurin ja matkailun toimijoiden yhteistyötä. Laadun kehittämiseen rakennetaan nyt kansallinen ohjelma Culture DQN®, joka toteutetaan yhteistyössä Haaga-Perhon tutkimus- ja kehitysyksikön kanssa. Mukana olevat pilot-tikohteet kehittävät ohjelmaan ensin, mutta hankkeen jälkeen laatuohjelma on tarkoi-tettu kaikkien kulttuurimatkailukohteiden laadun kehittämiseen. Myös pienille kulttuu-rimatkailukohteille tuotetaan asiakaslaadun kehittämisen menetelmä.

Osallistuitko viime kesänä jonkun kulttuurikohteen

asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaamalla olet antanut

kohteelle arvokasta tietoa toiminnan ja laadun kehittä-

miseksi. Mikäli vastasit kyselyyn Turussa, Helsingissä Mäntässä

tai Rovaniemellä, olet saattanut olla vaikuttamassa valtakun-

nallisen kulttuurimatkailun laatuohjelman kehittelyyn!

Eeva Oksman Serlachius-museot

www.kotimaassa.fi63

p. 015 345100lusto@lusto.fiwww.lusto.fiPUNKAHARJU

Perusnäyttelyt Metsää etsimässä Perusnäyttely, kohokohtana virtuaalinen luontoelämys Hiljaisuuden huone Koneaika Uusi perusnäyttelyn osio kertoo puunkorjuunja metsätalouden koneistumisen kehityskaaren

ErikoisnäyttelytVanha Savotta 30.4. alkaenKohtauksia metsässä 20.5.2009 – 28.3.2010

PalvelutOpastukset museoon ja luontokohteisiin

Kokouspaketit

Luston Puoti

Ravintola Lusto

Tapahtumakalenteri: www.lusto.fi

Pääsyliput: Ryhmäliput:10 / 8 / 5 / 25 € 9 / 7 / 4 €

Näyttelyitä ja tapahtumia 2010

Kutinlahti kertoo, että pilottihankkee-seen päätettiin ottaa neljä kaupunkia, jotta kokonaisuudesta tulisi riittävän laaja-alainen mutta hallittava. Kohteiksi valikoitui neljä aktiivista kulttuurikaupunkia, jotka kukin ovat hakeneet myös kulttuuripääkaupungik-si. Kaupungeista valittiin mukaan pilotti-kohteet, jotka edustavat eri kulttuurialoja, jotta ohjelma vastaisi mahdollisimman hyvin erilaisiin tarpeisiin.

Hankkeen pilottikohteita Rovaniemellä ovat Lapin kamariorkesteri, Rovaniemen taidemuseo ja Arktikum. Mäntästä mukana ovat Serlachius-museot Gösta ja Gustaf. Helsingistä hankkeessa ovat Ateneum sekä Kävellen Helsingissä -karttaesite. Turun koh-teet ovat Åbo Svenska Teater, Turun linna sekä Luostarinmäen käsityöläismuseo.

Verkkopalvelu www.kulmat.fi kulttuurimatkailutoimijoille

Asiakaslähtöisen kehittämisen huomioi-vasta laatuohjelmasta kertynyt tieto viedään kulttuurimatkailutoimijoille suunnattuun www.kulmat.fi-sivustolle kaikkien hyödyn-nettäväksi.

– Lähiaikoina avautuvaan verkkopalveluun kirjautumalla voivat kulttuurin, matkailun sekä luovien alojen toimijat ja yritykset löytää esimerkiksi neuvoja ja yhteistyökump-paneita. Tavoitteena on, että sinne rakentuisi sisäisiä, suljettujakin ryhmiä, jotka voisivat tehdä mm. yhteistä tuotekehittelyä toisiaan tukien. Verkostoitumalla ja jakamalla koke-muksiaan toimijat voivat oppia toisiltaan, vakuuttaa Kutinlahti.

Sivustolta löytyy myös muun muassa toiminnan kehittämiseen tähtääviä sähköisiä oppimiskokonaisuuksia, tietoa laatuohjel-masta ja rahoitusmahdollisuuksista sekä neuvoja kohteen kehittämisestä.

Hankkeessa mukana olevat kohteet muo-dostavat yhdessä laadukkaan, tuotteistetun kulttuurimatkailun ketjun, johon uudet toi-mijat voivat liittyä. Kulttuurikokonaisuudet toimivat niin yksittäisinä kohteina kuin ketjuinakin, joissa erityisesti palveluketjujen katkeamattomuus on huomioitu.

Serlachius-museot huippulaatua

Mäntässä sijaitseva Serlachius-museo Gösta on tunnettu Suomen kultakauden taiteesta, kun taas Gustaf on oivalluksia tar-joava tarinamuseo. Molemmat ovat erittäin

suosittuja matkailukohteita ja usein pääsyy tulla Mänttä-Vilppulaan. Serlachius-museot lähtivät innolla mukaan hankkeeseen, kos-ka siinä pyritään laadun kehittämiseen.

– Meidän lähtötasomme oli kova, saim-me DQN-laatuohjelmien historian parhaat pisteet, kehaisee museoiden palvelu- ja viestintäpäällikkö Päivi Viherkoski.

Laatu on siis jo valmiiksi kohdallaan, mutta silti Viherkoski katsoo myös Serlachius-museoiden hyötyvän hankkees-ta.

– Haluamme olla mukana tällaisessa uraauurtavassa toiminnassa ja viedä kulttuurimatkailua eteenpäin. Tarvitsemme matkailuyhteistyötä. Suomeenkin voisi esi-merkiksi kehittää opastettuja, teemallisia matkailuteitä, jotka ohjaavat helposti kult-tuurikohteesta toiseen, niin kuin Saksassa, esittää Viherkoski.

Viherkosken mukaan kulttuurimatkai-lussa hyvä laatukokemus ei välttämättä synnykään siitä, että asiakkaan toiveisiin ja odotuksiin vastataan, vaan siitä, että asiakas yllättyy. Näin käy useille Gustafissa vierailevalle, tiedän sen kokemuksesta!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 64

Museot

Bonk-keskus on lumovoimainen kohde Uudessakaupungissa. Museoon on koottu kattava kavalkadi pieteetillä

entisöityjä Bonk-koneita historian varrelta.

Bonk Business Inc. on multiglobaali teollisuusjätti, joka työllistää nykyään 13 000 henkeä 52 maassa. Yritys on maailman-johtaja täysin toimintavapaiden koneiden valmistuksessa, kosmisen terapian sovelluk-sissa sekä disinformaatio-järjestelmissä ja LBH-teknologiassa. Kaikki alkoi kuitenkin 1850-luvulla anjoviksista.

Köyhän kalastajaperheen keksintöjä

Yhtiön perustaja, Pär Bonk, oli köyhän kalastajaperheen poika. Hän keksi laitteen, jolla pystyi tislaamaan rasvaisesta Itämeren anjoviksesta öljyä. Se osoittautuikin aivan erinomaiseksi voiteluöljyksi ja pian koko Itämeren alueen teollisuus käytti tätä Bonkin Polar-öljyä.

Toinen menestystuote, jonka Pär jalosti anjovisöljystä, oli Garum, anjovispohjainen höyste. Sopivina annoksina käytettynä Garum tuotti mielihyvää, mutta liikaa nautit-tuna se aiheutti aistiharhoja.

Sukutarinaa ja teknologiaa

Koneiden ja laitteiden keskellä johdattaa erikoisoppinut henkilökunta kuulijat vuosi-kymmenten läpi kertoen mitä huikeimmista keksinnöistä ja elämänkohtaloista. Bonk-keskuksessa voi tutustua mm. friikkiaalto-muuntimeen ja paranormaaliin kanuunaan.

Oivallusta ja iloa

Bonk-keskuksessa saa kyseenalaistaa kuulemansa – itse asiassa se on suotavaa. Bonkin tarina- ja valokuvamaailma tempaa-vat mukaansa ja saavat kuulijoiden suut väkisinkin kääntymään hymyyn.

Pihan Baby Bonk –pajassa lapset ja lap-senmieliset pääsevät kesäisin rakentamaan aidoista koneenosista omia Bonk-koneitaan. Ehkäpä sieltä saa jonkun keksijäsuvun tarina alkunsa!

Historia uusiksi Bonk-keskuksessa

www.kotimaassa.fi65

Suomen Harmonikkamuseo vaalii kansallissoittimen perinnettä

Vuonna 1993 perustettu Suomen Harmonikkamuseo sijait-see tunnelmallisessa kiinteistössä Sysmän keskustassa, Uotintie nelosessa. Museon perustamisen mahdollisti autoilija Tauno Ylösen keräilyharrastus. Mies oli vuosikymmenien aikana keräillyt kotiinsa melkein 200 soittimen kokoelman.

Harmonikkamuseon tiloissa on nähtävillä noin 170 soitinta eri aikakausilta, joista vanhimmat ovat peräisin 1800-luvulta. Mukana on kaikkien kotimaisten huippuhanuristien soittimia lähtien Vili Vesterisen ensimmäisestä harmonikasta. Lisäksi museossa on nähtävillä vuonna 2001 perustettu huuliharppukokoelma. Huuliharppuhan on harmonikan läheinen sukulaissoitin. Museossa on myös muuta harmonikka-aiheista esineistöä, kuva- ja palkinto-galleria sekä tietoa soittimista ja niiden käyttäjistä. Siellä kuullaan harmonikkamusiikkia ja itsekin voi kokeilla harmonikalla soittamis-ta.

Museon esineistöä esitellään perusnäyttelyn ja vuosittain vaihtu-van teemanäyttelyjen kautta. Kesän 2010 teemana on harmonikka ja kansanmusiikki. Vuosien saatossa erikoistarkastelussa ovat olleet kaikki kotimaiset huippusoittajat kuten Lasse Pihlajamaa ja Vili Vesterinen. Lisäksi näyttelyn teemoina ovat olleet soittimeen muutoin kiinteästi kuuluvat historialliset asiat, kuten amerikansuo-malaiset soittajat, Itä-Hämeen mestarit, harmonikka sota-aikana, Dallapé, Viipurin Harmonikkatehdas ja sähköinen hanuri.

Museoyhdistys järjestää Sysmässä vuosittain maaliskuun viimei-senä sunnuntaina Harmonikka ja huuliharppu soi! –konsertin.

Museo on avoinna kesäisin neljänä päivänä viikossa ja talvisai-kaan sopimuksen mukaan.

www.harmonikkamuseo.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 66

Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa Satakunta. Valtakunnallisina teemoina ovat mm.

• Kotimaan matkailu- ja puutarhamessut Tampereella• Kesätapahtumat • Kesäteatterit• Muu kesätarjonta • Tehtaanmyymälät • ym. ym.

Matkamessujen yhteydessä Kotimaan Helmeksi valitaan alue, kaupunki tai kunta, joka erottuu joukosta ja tukee kunkin vuo-den messuteemaa. Turun saaristo kantaa vuoden 2010 Matkamessujen Kotimaan Helmi -titteliä. Turun saaristo on kesäai-kaan niin pyöräilijöiden, moottoripyöräili-jöiden, karavaanareiden kuin veneilijöiden-kin suosiossa. Saariston Rengastie tarjoaa oivan mahdollisuuden tutustua alueen upeisiin maisemiin.

Matka 2010 -messujen yhteydessä jaetaan Finnish Travel Quality Award eli matkailun laatupalkinto. Palkittavan valin-nassa kiinnitetään laadukkaan ja jatkuvasti kehittyvän toiminnan lisäksi huomiota seuraaviin ominaisuuksiin: elämyksellisyys ja innovatiivisuus, ympäristötekijöiden huomioiminen ja toiminnassa ja lajissaan paras hinta-laatu-suhde. Matkailualan am-mattilaisista koostuva raati on valinnut viisi toimijaa ehdolle matkailun laatupalkinnon saajaksi. Suomesta ehdolla ovat Helsingin

kaupunki, Royal Ravintolat, Vanajanlinna sekä Viking Line. Kymmenhenkinen valinta-raati edustaa monipuolista alan osaamista. Myös yleisön on saanut äänestää omaa voittajasuosikkiaan joulukuun loppuun asti Matka 2010 –messujen internet-sivuilla. Voittaja julkistetaan Matkamessujen ava-jaispäivänä 21.1.2010.

Taloudellinen tilanne suosii nyt lähimat-kailua ja kotimainen kulttuuri on arvos-saan. Ihmisiä kiinnostavat yhä enemmän muun muassa lähiruoka, suomalaiset perinteet, käsityöt ja murteet. Tämä näkyy myös messuilla tammikuussa.

Matkamessut on avoinna yleisölle per-jantaina 22.1.2010 klo 12-19, lauantaina 23.1.klo 10-18 ja sunnuntaina 24.1.2010 klo 10-18. Vuonna 2009 messuilla oli mu-kana yli 1000 näytteilleasettajaa 75 maasta. Matka- ja Caravan -messuilla vieraili lähes 86 000 kävijää, joista noin 17 000 oli mat-kailualan ammattilaisia.

30evuosi/5 numeroa

Kotimaan matkailun erikoislehti

Tee Viisas Valinta!Tilaa netistä tai puh. (02) 841 8404

Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi.

Vuosikerran hinta vain 27 e kestona tai 30 e määräaikaisena.

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

Helsingin Messukeskuksessa 21.–24.1.2010 järjestettävät Matkamessut ovat Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma. Matka 2010 -messujen teemana on matkailu kulttuurien säilyttäjänä.

Matka ja Caravan 2010 – Pohjois-Euroopan suurimmat matkailumessut

SEURAAVA NUMERO (2)

ILMESTYY MAALISKUUSSA VIIKOLLA 10.

Kuva: Kimmo Brandt / Suomen Messut

Kotimaan Matkailumessut sekä Puutarhamessut Tampereella 16.–18.4.2010

www.kotimaassa.fi67

AdPhoto

Tapahtuma- jamainoskuvaukset

Joni Rantasalo | Photographywww.adphoto.fi | 0400 316 414

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

Reissun päällä

Mukaan internetin

matkailun palveluhakemistoon?

www.kotimaassa.fi

Tallukka suites– sijoitus hyvinvointiin

Hyvinvointihotelli Tallukan yhteydessä on huoneistohotelliyhtiö, jossa on 20 modernia suites-huoneistoa kalustettuna ja varusteltuna. Jäljellä on 4 kpl 64 m2 kaksioita ja 1 kpl 93 m2 kolmio.

Korkealla harjulla sijaitsevista asunnoista on kuvankauniitnäköalat Vesijärvelle tai Päijänteelle. Läheiset kulttuuri- ja luontoelämykset kuten myös hotellin kuntokeskus, allas- ja saunaosastot monipuolisine hoitoineen sekä ravintola tarjoavat hyvää oloa. Tallukka tekee hyvää!

Myynti: Helena Gran 020 780 2023, 040-7724510 www.huoneistokeskus.fiEsittelyt: Kalevi Gran 050-5112351 kalevi.gran@tallukka.fi • www.tallukka.fi

NEPAL, NAANTALI, PALLAS JA MALEDIIVIT

Malediivien hallitus piti viime vuoden lopulla kokouksen kuuden metrin syvyydessä merenpinnan alapuolella. Samoihin aikoihin Nepalin hallitus kuljetettiin viiden kilometrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle, maailman korkeimmalle vuorelle, Mount Everestille kokoustaan pitämään. Molempien valtioiden johtajien tavoitteena oli kiinnittää maailman huomio ilmastonmuutoksen jarruttamiseen. Myönteistä julkisuutta ja näkyvyyttä tuli runsaasti.

Kannattaisiko Naantalin kaupunginhallituksen järjestää keväi-nen kokous Saaristomeren luodolla ja pitäisikö Muonion kunnan terävimmän kärjen hiihtää Pallastunturin 800 metriä korkealle huipulle tekemään tärkeitä päätöksiä? Miksipä ei, jos sillä saadaan ihmiset havahtumaan ja tekemään oma osuutensa kotimaamme herkän luonnon suojelemiseksi.

Suojeleminen ei tarkoita eristämistä tai sulkemista. Päinvastoin. Mitä paremmin ihmiset tuntevat luontoa, sitä helpompaa on sitoutua luonnon säilyttämiseen. Lapin vaellusretkeilijä ymmär-tää luonnontilaisten tunturien arvon, purjehtija tekee kaikkensa hidastaakseen Saaristomeren rehevöitymistä ja kirkasvetisen suomalaisjärven rannalla saunoja ei salli kenenkään saastuttaa uimapaikkaansa.

Luontomatkailu on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava matkailun osa-alue ja matkailu on luonnonsuojelun hyvä liittolai-nen. Luontomatkailuyrittäjän tärkein tuotannontekijä on luonto. Sitä on suojeltava.

Luonnon ja matkailun liitto on onnistunut, kunhan yrittäjä, matkailija ja luontokohde kohtaavat. Hallittu ja ohjattu luonto-matkailu on parasta suojelua. Taitavat eräoppaat, hyvin hoidetut majoitus- ja ruokapalvelut, toimivat kuljetukset, järkevän hintai-nen välinevuokraus ja yksinkertaisen mukavat ohjelmapalvelut. Muuta ei tarvita.

Monelle kaupungissa kasvaneelle yö sähköttömässä erämaamökissä on hui-kea elämys, puhumattakaan talvisella laavulla yöpymisestä rakovalkean ääressä. Monet ovat valmiita maksa-maan lumilinnassa porontaljoilla yöpy-misestä enemmän kuin loistohotellissa vietetystä vuorokaudesta.

Aution luodon majakassa tai rantakallioilla nautittu kalakeitto tai nuotiolla kypsynyt loimukala päihittää monen ravintolan kolmen ruokalajin illalli-sen elämyksellisyydessään. Ulkomailta tulevat matkailijat tuskin voivat uskoa, että kuka tahansa voi kerätä itselleen metsästä korillisen mustikoita tai sieniä.

Suojataan Himalajan jäätiköt sulamiselta, Malediivien saarival-tio uppoamiselta, Saaristomeri rehevöitymiseltä ja Lapin ikimet-sät avohakkuilta. Meille suoma-laisille kotimaan matkailu on yksi parhaista keinoista tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2010 68

Mukavalle konserttimatkalle kannattaa varata liput ja väliaikatarjoilut ajoissa!

Sibeliustalon Pääsalissa konsertista muodostuu lämmin kokonaiselämys. Vanhan sellon punainen puusali kutsuu syliinsä nauttimaan maailmankuulusta akustiikastaan.

Sibeliustalon Finlandia-klubilla heitetään vapaalle raskaasti rokaten tehdashallin betonilattialla. Klubille ei ole ikärajaa, mutta anniskelu toimii rajatulla anniskelualueella. Finlandia-klubi on avoinna klo 20-24, bändit aloittavat yleensä jo klo 21.30. Sibeliustalossa on vuosittain noin 140 erilaista konserttia, revyytä, showta tai tanssitapahtumaa. Valitse ohjelmistosta mieleisesi ja hanki liput ajoissa.

Anna viihteen viedä mennessään, tule nauttimaan miellyttävästä illasta musiikin ja herkullisen tarjoilun merkeissä.

Tallenna ajo-ohje GPS:ään: Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti

SIBELIUSTALON LIPPUKASSA, Ankkurikatu 7 Lahtip. 0600-39-3949 (1,25 €/min + pvm jonotus ja puhelu) Avoinna arkisin klo 13-17 (puhelinvaraukset klo 11-17), konserttipäivinä ohjelman alkuun asti, päiväkonserteissa ja viikonloppuisin tuntia ennen tilaisuutta. Ei toimitusmaksua.LIPPUPALVELU www.lippupalvelu.fi0600-10-800 (1,83 €/min + pvm), 0600-10-020 (5,99 €/puhelu + pvm) Lippujen toimitusmaksu väh. 2 € / lippu. RYHMÄMYYNTI:Lahden Sibeliustalo p. (03) 814 2801 arkisin klo 11 - 17. Ryhmän koko min. 10 henkeä / mahdolliset alennukset konserttikohtaisiaSIBELIUSTALON RAVINTOLATARJOILUT: Myyntipalvelu p. (03) 814 2816 arkisin 9-16. Väliaikatarjoilut netistä: lahden.sibeliustalo.fi/tarjoilut

Tunnelmalliset tilatkokouksille ja juhlilleKs. panoraamakuvat: www.sibeliustalo.fi10 vuotta - yli 1000 konserttia - lähes 1 000 000 kuulijaa

Konsertti ylevöittää arjenSinfonia Lahden päiväkonsertti on paitsi mainio vapaapäivän piristys, myös kätevä kokouspäivän kevennys. Päiväkonsertteja kokeilleet ovat ihastuneet esityksen vaivattomaan ajankohtaan: Vaikuttavan konserttielämyksen jälkeen ehdit vielä ennen iltaa kotiin. Päiväkonserttien ohjelmistoon on valittu kepeitä klassikoita: wieniläisvalsseja, musikaalihelmiä, iskelmäklassikoita sekä valkokankaan vaikuttavimpia tunnussävelmiä.

Pe 12.2.2010 klo 13Pe 12.2.2010 klo 19 SibeliustaloSvengaava broadway

Roderick Dunk, kapellimestariEmma Kershaw, lauluGary Williams, laulu

Anything Goes

Pe 9.4.2010 klo 13Pe 9.4.2010 klo 19 SibeliustaloWieniläiskonsertti

Ralf Kircher, kapellimestariTiina Vahevaara, sopraano

Rakkauslauluni,sen valssi olla pitää!

Lahti tutuksi päiväkonsertin yhteydessä• Konserttilounas ja esittelykierros Sibeliustalossa• Päiväkonserttilipulla edullisesti Lahden museoihin• Vierailu Hartwallin tehtailla• Ostoksia Lahden myymälöissä ja outlet-liikkeissä

LIPUNMYYNTISibeliustalon lipunmyynti (ma–pe klo 13–17)puh. 0600 3939 49 (1,25 €/min+pvm)

Lippupalvelu

Ryhmämyynti ja esitetilauksetpuh. 03-814 4460 (ma–pe 9–16)Ryhmäalennuksena joka yhdestoista lippu veloituksettaja kuljettajalle vapaalippu (väh. 25 hengen ryhmä)

Lippujen hinnat 24,50–14,50 € aik. ja eläk. päiväkonsertti 19–14,50 aik. ja eläk. /6 € opiskelijat

Lisätietoja konserteista: www.sinfonialahti.fi

Tee arjesta elämys, varaa lippu konserttiin!

To 18.2.2010 klo 19 SibeliustaloSINFONIAKONSERTTI

Pe 19.2.2010 klo 19 SibeliustaloVIIKONLOPUN KLASSISET

Jukka-Pekka Saraste, kapellimestariIris Vermillion, mezzosopraanoPeter Fried, bassoMozart: Sinfonia nro 39Bartók: Ritari Siniparran linnaKlo 18 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren

Sinfonia Lahti 60 vuotta