matkailu kotimaassa.fi #5-2012

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012 2

Tervetuloa ryhmävierailulle Finlayson-myymälään!

MaailMan ja ihMisen väliin TarviTaan joTain pehMeää.

Finlayson-myymälöissä kattava Familon-mallisto

Sovi aika ryhmällesi etukäteen ja saatte ryhmänä -20% ostoedun vierailun aikana. Lisäksi ryhmän vetäjälle 10 € alennus loppusummasta.

Lisäksi saatte kivoja vinkkejä sisustamiseen ja hyvään uneen.

Finlayson-myymälät: HELSINKI ESPA, ARABIA, ESPOO SELLO, TAMPERE, IDEAPARK, TURKU, LAPPEENRANTA, JYVÄSKYLÄ, OULU, SALO Design Hill. Tehtaanmyymälät: FORSSA, HEINOLA, IKAALINEN.

Yhteystiedot: www.finlayson.fi

www.kotimaassa.fi3

TÄSSÄ NUMEROSSA

Hämeen Härkätie, osa 2 .................................. 4–39Hyvinvointi ...................................................... 40-54Reissun päällä ...................................................... 55

Matkailu kotimaassa.fi [email protected]. vuosikerta

Päätoimittaja:Ahti Oksman puh. 0500 439 [email protected]

Toimitussihteeri:Eeva Oksman puh. 0500 439 [email protected]

Toimittajat:Matleena Ikonen puh. 0400 302 [email protected]

Irmeli Kojonenpuh. 0440 533 [email protected]

Suvi Rosellipuh. 0440 437 [email protected]

Anne Pentti puh. 044 774 [email protected]

Valokuvaaja:Joni Rantasalo puh. 0400 316 [email protected]

Mediamyynti:puh. 044 702 [email protected]

Taitto:Mainostoimisto Penboxpuh. 044 375 3254www.penbox.fi

Painopaikka:Jaakkoo-Taara Oywww.jt.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

puh. 044 702 1212

[email protected] www.kotimaassa.fi/tilaus

Tilaushinnat (5nroa) -määräaikaistilaus 30 €

-kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 €

(sis. alv 9%)

http://www.facebook.com/matkailukotimaassa

Internet-sivut ja verkkolehti:[email protected]

Julkaisija:Menuetti Group [email protected]

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Jalolautta saunoineen ja kokoustiloineen kelluu erämaajärvessä. Kuva: Lopen kunta

Elämme juuri nyt vuoden pimeintä jaksoa. Sisällä on niin pimeää, että valoja on

pidettävä jopa keskellä päivää. Vielä kuukauden ajan päivät yhä lyhenevät, eikä kesästäkään ole enää jäljellä kuin haalistunut muisto. Nyt on siis juuri oikea het-ki viivähtää lehtemme parissa.

Tässä numerossa on useita vinkkejä mielenvirkistykseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Jatkamme ensin Hämeen Härkätiellä kulkien Forssasta Hämeenlinnaan. Reitin varrella on monta mielenkiintoista kohdetta, jotka ovat avoinna ympäri vuoden, vaikkakin osa vain tilauksesta kesäsesongin ulkopuolella.

Nyt ehtii myös suunnitella ensi kesän lomamatkaa. Mitäpä jos kulkisitkin koko Hämeen Härkätien! Ota esiin edellinen-kin numeromme, ja ala matkan suunnittelu: Minkälainen on sinun reittisi, mitä haluat nähdä ja millä liikkua, autolla, pyörällä vai peräti kävellen entisajan pyhiinvaeltajien tapaan? Mahdollisuuksia on monia.

Nyt on myös sopiva aika kiinnittää huomio omaan hyvinvoin-tiin, johon voimme vaikuttaa monilla arjen pienillä valinnoilla. Kiireen keskellä saattavat perusasiatkin unohtua: Elimistö tar-vitsee riittävästi lepoa, liikuntaa ja terveellistä ravintoa. Sivuilla 40–41 kerromme hyvän unen merkityksestä ja yksinkertaisista keinoista unen parantamiseksi. Hyvinvointiteemassa esittelem-me kohteita, joissa on helppo aloittaa kuntoremontti ja hakea ideoita vaikkapa uuden liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Mukana on myös kohteita, joissa voi irrottautua arjesta. Sen jälkeen voi taas virkistyneenä jatkaa kohti kevättä.

Matkustaminen tuo iloa ja mielenvirkistystä iästä riippu-matta. Nykyään yhä iäkkäämmillä on mahdollisuuksia ja halua matkustella, kun terveys ja taloudellinen tilanne antavat siihen mahdollisuuden. Heidän ikäpolvensa – omista vanhemmistaan poiketen – on tottunut matkustelemaan, eikä ikä itsessään estä jatkamasta sitä. Esimerkiksi muutaman vuoden päästä kahdek-sankymmentä täyttävät appivanhempani ovat parhaillaan viikon mittaisella lomamatkalla. Eivätkä he suinkaan ole vanhinta ikäryhmää, jotka matkailevat. Tähän kehityksen on huomioinut myös Tilastokeskus, joka tekee vuosittain tutkimusta suoma-laisten matkailusta. Tutkimuksessa on perinteisesti haastateltu iältään 15–74-vuotiaita suomalaisia, mutta tämän vuoden alusta haastateltavien ikähaitari laajennettiin 84-vuotiaisiin asti.

Eläkeläiset tekevät runsaasti matkoja, ja siksi he ovat olleet alusta asti yksi Matkailu kotimaassa.fi -lehden tärkeä kohde-ryhmä. Olemme postittaneet lehden veloituksetta kaikille eri eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksille. Ilmoitathan toimituk-seemme, mikäli oman yhdistyksesi matkavastaava ei lehteä jos-tain syystä ole saanut, sillä lehti toimii hyvänä apuna matkojen suunnittelussa – kaikille kotimaassa matkaileville!

Koko toimituskunnan puolesta haluan kiittää yhteistyökump-paneitamme ja lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa sekä matkailullista vuotta 2013.

Ahti Oksman


Viime numerossa kuljimme Hämeen Härkätietä Turusta Somerolle asti. Nyt lähdemme liikkeelle Forssasta ja matkaamme kohti

Hämeenlinnaa ja Hattulaa. Matkan varrella on paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa!

Hämeen Härkätien idyllinen reitti soveltuu niin polku- ja moottoripyöräilyyn kuin automatkailuun. Härkätie on yksi valtakunnallisista pyöräilyreiteistä. Ikimuistoinen elämys on historiallisen reitin käve-leminen yksin tai yhdessä, entisaikojen pyhiinva-eltajien tapaan. Matkan pituus on 170 kilometriä, johon kävellen aikaa on syytä varata viikon verran. Reitti kulkee upeiden varsinaissuomalaisten joki-maisemien ja hämäläisten korpien halki, ja matkan varrella on todella paljon nähtävää.

Historiallinen maisematie Turusta Hämeenlinnaan

Hämeen HärkätielläLähitarkastelussa Forssa – Hattula

Forssa

Tammela

www.kotimaassa.fi5

Historiallinen maisematie Turusta Hämeenlinnaan

Hämeen HärkätielläLähitarkastelussa Forssa – Hattula

Hämeenlinna

Loppi

Hattula


Kivenheiton päässä Härkätiestä sijaitseva nykyinen Forssa ja sen kehitys on saanut alkunsa juuri

Härkätien kehityksestä – olihan Forssa Härkätien aikaan osa Tammelan pitäjää. Matkailijalle persoonallisen murteen Forssa tarjoaa hyvän läpileikkauksen his-toriaa, kulttuuria ja modernia elämää.

Loimijoen, Kokemäenjoen suurimman sivujoen, varrella sijaitseva Forssa alkoi ke-hittyä voimakkaasti 1800-luvun puolivälissä kun ruotsalaissyntyinen Axel Wilhem Wahren rakennutti joen rantaan puuvillakehräämön. Forssan historia onkin pitkälle juuri kehrää-mön ja sen ympärille kasvaneen kantahämä-läisen tekstiiliteollisuuden historiaa.

Vielä nykyäänkin komea punatiilinen Kehräämö hallitsee kaupunkikuvaa, ja Forssan kulttuuri- ja matkailutoiminta onkin pitkälti keskittynyt sen alueelle. Kehräämön suojissa pitävät kortteeriaan mm. lasten ja nuorten kuvataidekoulu, musiikkiopisto,

Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksik-kö, keilahalli, Forssan museo, tekstiilimuseo Tyyki ja pääseepä Kehräämöalueen rinnalla juoksevan Loimijoen koskessa testaamaan kalaonneaankin lohikalastuksessa.

Kauan ennen kappeeraiteista

Vaikka Härkätien linjaukset eivät koskaan nykyisen Forssan aluetta halkoneetkaan, myös Forssan seudulla on ollut elämä vilkasta jo paljon ennen Wahrenin aikaa. Forssassa on tehty useita esihistoriallisia muinaisjään-nöslöytöjä: luonnonkauniilla Salmistonmäellä sijaitsee varhaismetallikautinen asuinpaikka, joka on kiinnostava kohde paitsi historial-lisesti, myös luonto- ja maisemakohteena. Alueella sijaitsevasta lintutornista on hyvät näkymät lähimaastoon, joka muutama tuhat vuotta sitten oli vielä meriveden peittämä.

Nykyisen Vieremän kaupunginosan paikalla sijaitsi keskiajalla kylänpaikka. Keskiaikaiset majat ovat korvautuneet rivitaloilla, mutta alueen historiaan pääsee helposti tutustu-maan alueen koulun pihassa olevan opastau-lun avulla.

Hieman tuoreempaan forssalaiseen histori-aan pääsee tempautumaan mukaan museotila Hevossillassa, jonka yli 200 vuotta vanhassa torpassa mennyt aika ympäröi matkailijan täydellisesti. Hevossillassa saa hyvän käsityk-sen siitä, minkälaista oli lounaishämäläinen elämäntapa maaseudulla viime vuosisadan

vaihteessa tai 1950-luvulla, sillä museon torpat, aitat, ladot ja saunat on sisustettu täysin entisajan hengen mukaisesti. Ryhmille Hevossilta tarjoaa opastettuja kierroksia kahdella eri museopihalla tilan emännän opastuksella. Kierroksen aikana tutustutetaan vorssan kiäleen ja historiaan sekä laajoihin esinekokoelmiin aina 1700-luvulta 1950-lu-vulle.

Kirpaleita värteeraten

Vuonna 2013 tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä kun Forssa erkani Tammelasta itse-näiseksi kauppalaksi. Juhlavuoden yhtenä teemana on ”Lapsiystävällinen Forssa”, ja teeman ympärillä lapsia ja nuoria tullaan huo-mioimaan vuoden aikana erityisesti. Luvassa on erilaisia tapahtumia mm. kouluissa ja päi-väkodeissa, ja uusia syntyviä kaupunkilaisia suunnitellaan muistettavan jollakin tavoin.

Lapset ja nuoret ovat toki Forssassa tär-keässä osassa muutenkin, ja heidän hyvin-vointiinsa on kaupungissa panostettu aina. Liikunta- ja kulttuuriharrastamiselle on monia mahdollisuuksia mm. koko perheen viihdeui-mala Vesihelmi. Monessa asiassa Forssa on ollut Suomessa edelläkävijöiden joukossa: Suomen ensimmäinen maaseutulukio on pe-rustettu Forssaan, kaupungin Elävienkuvien Teatteri on Suomen ensimmäinen maaseudul-le perustettu elokuvateatteri, ja kaupungin jäähalli oli rakentuessaan Suomen neljäs.

Persoonallinen Forssa ammentaa teollisesta historiasta

Pylsyä ja pumpulstyykiä Matleena Ikonen Forssan kaupunki

www.kotimaassa.fi7

Puistokaupunki kaikelle kahjalle

Puutarhoista ja kasveista kiinnostuneille Forssassa riittää nähtävää. Kaupungissa on nimittäin 110 puistoa, joiden yhteen-laskettu pinta-ala on peräti 303 hehtaa-ria. ”Kaupungin suurin ja kaunein” on luonnollisesti Kehräämöalueen viereinen Yhtiönpuisto, jossa oleskelu ennen muinoin oli vain hienojen ihmisten yksinoikeus. Nyt tehtaan puistoalue on kaikkien kaupunkilais-ten vihreä olohuone, jonka upeat istutukset ja tehtaan patruunoille rakennetut pitsihu-vilat ovat myös matkailijoiden ihailtavana. Näkemisen arvoinen on myös aivan Forssan keskustassa sijaitseva Ankkalamminpuisto, 65 erilaista lajia ja lajiketta perennoja, pensaita ja puita sekä Suomen toiseksi suurin kirjovaahtera. Kesäisin lammessa ui joutsenpariskunta, vuonna 1995 syntynyt uros ja 1998 syntynyt naaras.

Forssa–suomi -sanastoaPylsy: forssalainen perin-neruoka, joka valmiste-taan naudan sisäelimistä. Kutsutaan myös kolmen sormen lihaksi

Pumpulstyyki: pumpuli- tai puuvillakangas

Kappeeraiteinen: Forssan ja Humppilan välinen rau-tatie, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1898.

Kirpale: hellyttelysana lapselle. Pieni rakas lapsi, lapsikulta, kullanmuru, pienokainen, pirpana.

Värteerata: arvostaa, kun-nioittaa; arvioida

Kahja: Ihmiset, väki. ”Sielä oli kahjaa ku Tammen juhlisa.”

Antaa nokkanuuskaa: torua, moittia, ripittää, ravistella

Honia: ottaa omin lupi-nensa, varastaa, kähveltää, pihistää, vohkia

Rätkäppärä: tuittupää, pahansisuinen, äksy

Räyskä: kova pakkanen, kireän pakkasen ilma

Röökynänpissa: hajuvesi. ”Se löyhkäs niin röökynän-pissalle.”

Sainee: haikea. ”Itki saineesti.”

Säippäri: laiha, huonokun-toinen; säikky

Viutilo: väärä, vino, viisto, kiero

Uurmaakari: kelloseppä

Lähde: Jorma Harjunen, Pylsypussi. Forssan kirjakeskus, 2004


Keskellä Forssan kaupunkia sijaitseva viihdeuimala Vesihelmi toimii sekä kaupunkilaisten että ryhmämatkaili-

joiden virkistäytymiskeitaana.

Vesihelmi viettää ensi vuonna 20-vuotis-juhliaan, mutta valoisia ja siistejä tiloja kier-rellessään ei uskoisi, että ne on rakennettu jo 1990-luvun alkupuolella. Korkeat ja avarat tilat, siisti allasosasto ja aidot viherkasvit saavat Vesihelmen tuntumaan uudelta, nyky-aikaiselta ja viihtyisältä.

Vesihelmi tituleeraa itseään ”viihdeuima-laksi”, joka palvelupäällikkö Totti Munckin mukaan tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole perinteinen uimahalli eikä kylpylä vaan niiden välimuoto, joka yhdistää elementtejä molemmista. Vesihelmen palvelutarjontaan kuuluvat perinteisten uimahallipalveluiden lisäksi kylpyläelementit kuten terapia- ja porealtaat, lasten liukumäki ja kauneuden-hoitopalvelut.

– Meidän valttimme on monipuolisuus. Tarjoamme palveluita niin kuntouimareille kuin kylpylänautiskeilijoille, Totti Munck sanoo.

Pieni pärjää palvelulla

Kylpylöitä on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut Suomeen useita, ja ala on nykyisin hyvin kilpailtu. Totti Munck kertoo, että pieni toimija pärjää kilpailussa satsaamalla perusasioihin.

– Hyvä palvelu sekä tilojen kunto ja siisteys ovat avainasemassa, Munck uskoo.

– Meillä allasvedet ovat todella puhtaita, mikä mahdollistaa kloo-rimäärän pitämisen lain vaatimissa minimiarvois-sa. Klooriherkkyydestä kärsivätkin pääsevät meillä uimaan turvalli-sesti.

Kloorin vähyyden huomaa jo Vesihelmeen sisään astuttaessa, sillä uimahalleista tuttu pistävä haju ei tulvi vastaan. Vesien puhtaudesta huoleh-ditaan Vesihelmessä aktiivihiilisuodatuksella ja otsonoinnilla. Lämpimissä altaissa vesi vaihtuu noin kymmenen kertaa tunnissa, ja isossakin altaassa kahdeksan kertaa päivässä.

Ketjussa on voimaa, muttei ketteryyttä

Hyvän palvelun osuutta menestyksessä ei koskaan voi sivuuttaa. Vesihelmen palve-lutarjontaa täydentää uimalan alakerrassa sijaitsevat korkeatasoiset kuntosalit sekä Vesihelmen tiloissa toimivat hieroja ja kampaamo- ja kauneudenhoitopalveluita tarjoava spa.

– Kuntosaliamme on laajennettu kaksi ker-taa. Saleja on tällä hetkellä kaksi, ja kolmas sali on tulossa, sillä salikäyttöä on todella paljon. Meillä käyvät tavallisten kuntoilijoi-den lisäksi myös paikalliset huippu-urheilijat, Munck kertoo.

– Plussana kuntoilijat pitävät sitä, että salilipun hintaan kuuluvat aina myös allas- ja saunapalvelut.

Pienehkö toimija pystyy kilpailemaan myös ketteryydellään. Ryhmille ja yrityksille Vesihelmi tarjoaa erilaisia päiväpaketteja, joi-ta rakennetaan yhteistyössä alueen muiden yrittäjien kanssa. Toteutettu on esimerkiksi karting -ja lasten maailma -paketteja. Totti Munck kertoo, että usein ryhmät haluavat yhdistää uintipäivään esimerkiksi ruokai-lun, joka Vesihelmessä toteutetaan omassa keittiössä asiakkaan toiveita kuunnellen. Vakiolistaa ei ole vaan asiakas saa tilaisuu-teensa juuri sellaiset ruuat kuin haluaa. Yritykset ja yhdistykset voivat vuokrata noin 15 henkilön tilaussaunan tai vaikkapa koko uimalan erilaisiin yksityistilaisuuksiinsa.

Kaksikymmentä vuotta ei juurikaan ole kuluttanut Vesihelmeä eikä suuriin re-montteihin ole toistaiseksi tarvetta. Altaat tyhjennetään joka vuosi kolmeksi viikoksi, minä aikana vaihdetaan särkyneitä laattoja ja tehdään muuta pientä korjailua. Mutta kun isomman remontin aika väistämättä joskus tulee, Totti Munck tietää, mitä haluaa.

– Toinen lämmin allas ja ulkoallas olisi kiva saada. Piirustukset ja suunnitelmat ovat jo valmiina, Muck hymyilee.

Matleena Ikonen Viihdeuimala Vesihelmi

Forssassa vesi helmeilee aivan

kaupungin keskustassa

www.kotimaassa.fi9

Irmeli Kojonen

Torronsuon ja Liesjärven kansallispuis-tojen välissä, Hämeen Härkätien var-rella Tammelassa, sijaitsee Hämeen

luontokeskus. Se tarjoaa retkeilyneuvontaa sekä toiminnallisia ja elämyksellisiä hetkiä luonnon parissa kaikenikäisille.

Luontokeskuksen pihapiiriin astellessa ei uskoisi, että keskus on melko nuori. Jykevä puinen päärakennus valmistui vuonna 1999 ja avajaisia vietettiin vuotta myöhemmin. Pihapiiri on kuitenkin rakennettu perinteisen mallin mukaan susipihoineen kaikkineen. Susipiha-nimitys juontaa juurensa ikivan-haan tapaan tuoda kesäisin karja suljettuun pihaan yöksi turvaan pedoilta. Luontokeskus puhuu näin omaa kieltään entisajan ihmisten läheisestä yhteydestä ympäröivään luontoon.

Vieraita läheltä ja kaukaa

Syksy on luontokeskuksessa ollut kiireistä aikaa syysretkeilijöiden ja ryhmien kansoit-taessa alueen. Myös erilaiset luentoillat sekä koko perheen retkitapahtumat ovat olleet suosittuja.

– Kuitenkin tänä syksynä ovat myös ulkomaalaiset kävijät iloksemme löytäneet Hämeen luontokeskuksen, luontokeskuksen hoitaja Titta Jylhänkangas kertoo hymyillen.

Kurjen huuto kutsuu Hämeen luontokeskukseen

Pysyväisnäyttelyllä luonto tutuksi

Sisällä luontokeskuksessa on mahdollista tutustua eteläsuomalaiseen suoluontoon kenkiään kastelematta. Pysyväisnäyttely Kurjen huuto esittelee keidassuon moni-muotoista elämää vuodenaikojen tahdissa. Luonto tulee lähelle katsojaa nykymedian keinoin. Lisäksi on tarjolla vaihtuvia näytte-lyitä ja AV-esityksiä. Se, mikä ennen opittiin isältä pojalle metsävaelluksilla, on nykyisin katoavaa, hiljaista tietoa. Luontokeskus auttaa tämän arvokkaan tiedon välittämises-sä aikamme sukupolvelle, ja pyrkii synnyttä-mään janon oppia tuntemaan lähiseutujen luontoa paremmin.

Monimuotoinen luonto

Heti luontokeskuksen ovelta pääsee Ruostejärven virkistysalueen retkipoluille ja laavuille. Lähellä sijaitsevat myös ikikuusi-koista tunnettu Liesjärven kansallispuisto sekä vaikuttava Torronsuo, joka on Etelä-Suomen luonnontilaisista soista suurin. Yleensä ohjelmaan kuuluukin aluksi tutus-tuminen näyttelyyn, jonka jälkeen on hyvä lähteä luontoon patikoimaan ja havain-noimaan eri eläin- ja kasvilajeja.

Tarjontaa vauvasta vaariin

Vilkkaan syksyn päättää isänpäivän aikoi-hin järjestettävä Karhu nukkuu -tapahtuma. Luontokeskus avaa sen jälkeen seuraavan kerran ovensa yleisölle helmikuussa ystävän-päivän aikoihin. Poikkeuksena ovat ryhmät, joille luontokeskus järjestää toki ohjelmaa tilauksesta talvikaudellakin. Luontokeskus sopii retkikohteeksi ympäri vuoden.

– Säällä kuin säällä voidaan olla myös ul-kona, jos vain varustaudutaan oikein, toteaa Titta Jylhänkangas ja toivottaakin kaikenikäi-set ryhmät tervetulleiksi luontokeskukseen tutustumaan eteläsuomalaiseen luontoon. Tarjolla on opastusohjelmia sekä aikuisille että lapsille. Muun muassa alakoululaisille suunnattu Härkätien Ronja johdattaa lapset luontoseikkailuun, ja aikuisille kohdennettu Pylkkäsen polulla vie luontokeskuksen ympä-ristöön pohtimaan luonnon kulkua yhdessä tutun korpifilosofin kanssa.

www.luontoon.fi/hame

Kesäinen Ruostejärvi. Kuva: Sini Anttila

Hämeen luontokeskus. Kuva: Aija Mäkinen


Ihana Suomen suvi

Letku – iloisten ihmisten kyläVielä runsaat 10.000 vuot-

ta sitten lainehti nykyi-sen Letkun kylän paikalla

Yoldianmereksi kutsuttu valtava järvi, jonka pinta oli 140 metriä nykyistä merenpintaa ylempänä.

Kun Suomen ensimmäinen maantie, Hämeen Härkätie, kulki Tammelan ylängön moreenimail-ta tälle alueelle, hyllyvä tieosuus tunnettiin letkuna kohtana. Sen mukaisesti myös sinne muodos-tunutta kylää on alettu nimittää Letkun kyläksi. Toisen selityksen mukaan kylä olisi saanut nimensä härkien Turkuun vetämien raskai-den lautakuormien epätasaisella tiellä pitämästä litkun-latkun-letkun-äänestä.

Hämeen Härkätien reitti lienee ollut käytössä jo esihistorial-lisella ajalla. Esko H. Koskisen toimittaman Letkun lukukir-

jan tietojen mukaan kyläalue oli silloin rantamaata, jonne etelämpää Euroopasta ilmaantui riistanpyytäjiä, ehkä kalastajiakin. Letkun alueelta on löydetty niin kivikautisen, pronssikautisen kuin rautakautisenkin ihmisen käyttämiä esineitä, joten ainakin 4500 vuotta seudulla on ollut toi-meliaisuutta. Letku on mainittu

ensi kerran asiakirjassa vuonna 1470, jolloin Letkun Matti maksoi isänsä hautausmaksun Tammelan kirkolle.

Letkun kylä tänään

Letkun kylä on rauhallinen ja viihtyisä, ja se on tunnettu iloi-sista ja aktiivisista asukkaistaan.

Letkun historia kuljettaa vetelästä alusta vireään aikaan

Poikkea kahville, levähdä hetki ja tankkaa menoPelisi!

Letkun PuodinJOULUNAVAUS

La 17.11.

Letkun Puoti on aito vanhan ajan kyläkauppa Härkätien varrella Tammelassa.

Puodista saat kaiken jokapäiväiseen ruokailuun, paikallisten tuottajien ja kädentaitajien tuotteet

ja tietenkin henkilökohtaista palvelua.

Ma-To 10-17, Pe 10-18, La 10-14www.letkunpuoti.net

Käyttö- ja koristekeramiikkaaPatamon savipaja

Artesaani Niina Syrjälä, LetkuPuh. 040 749 4661

Vuosien 2005 ja 2012 hämäläisek-si kyläksi valittu Letku sai jopa valtakunnallisessa Vuoden Kylä 2012 -kilpailussa kun-niamaininnan.

– Matkailijoille voimme varauksetta sanoa, että Letkun kylä on paikka, mihin kannattaa poiketa, sanovat kyläyhdistyksen aktiivit Eija Laine ja Tuula Kauppi.

Poikkeuksellisella aktiivisuu-dellaan 380 asukkaan kylä on pystynyt säilyttämään kylässään peruskoulun sekä kunnostamaan

Ahti Oksman Letkun kylätoimikunta

www.kotimaassa.fi11

ja modernisoimaan perinteik-kään kylätalo Letkun pirtin. Yhteishengestä kertoo myös kyläkauppa Letkun Puoti, jonka toiminnasta vastaa noin 90 jäse-nen muodostama osuuskunta.

Palveluja ja lähituotteita

Tarmo-lähikauppa Letkun Puoti on aito kyläkauppa, joita ei enää juurikaan löydy Suomesta. Se on paljon enemmän kuin vain kauppa. Päivittäistavaroiden lisäksi myynnissä on lähiseudun taitajien tuotteita, ja Puodin yhteydessä on pieni kahvio sekä vesipiste matkailijoille. Puodista saa myös bensaa ja jopa hieronta- ja parturikampaamo-palveluja. Voidaan sanoa, että mitä Puodista ei saa, sitä ei tar-vitakaan. Kesäisin kaupan luona järjestetään Rompetori auto- ja vanhan tavaran harrastajille.

Letkun PihaKukan yrittäjän Mirja Salmisen käsissä taipuvat luon-nosta saadut ma-teriaalit upeiksi koriste-esineik-si. Materiaaleina

ASKO KOIVUKapilontie 287, 31380 Letku

Puh. 0400 502 [email protected]

K O T I M A I S E T L A M M A S T U O T T E E T

• Lampaan ja karitsanlihaa - tuoreena, palvattuna ja säilykkeenä• Taljat• Villalangat • Maisemanhoitopalvelut

Letkun PihaKukkaPuutarhuri• Pihasuunnitelmat• Koristepuiden ja pensaiden leikkaus• IstutuksetNeuvontaFloristi (kukkasidonnat)• Juhlatilojen koristeluKurssitus: paju-, risu-, havu- ja sammaltyöt

Yhteyshenkilö:Mirja Salminen 040 757 [email protected]

hän käyttää mm pajua, käpyjä, olkea ja viljaa. Jotkut ideat tulevat alan kirjallisuudesta ja lehdistä, mutta useimmiten omien ajatusten innoittami-na. Sidontakursseja Salminen järjestää Letkulla tai asiakkaiden luona, kunhan riittävän suuri ja aktiivinen joukko saadaan liik-keelle. Myös pihoille sijoitettavat suuret pajutyöt voi tilata Mirja Salmiselta.

Asko Koivu aloitti lampaanlihan tuotannon jo vuonna 2006. Nyt Koivu jalostaa lammasta lihaksi, taljoiksi, langoiksi ja säilykkeiksi. Kaikkia näitä tuotteita on myy-tävänä Letkun Puodissa, mutta myytävä liha menee suoraan yhteystietonsa antaneille haluk-kaille ostajille.

Niina Syrjälä on koulutuksel-taan artesaani. Keramiikkatyönsä hän aloitti vuonna 2008. Aiheet tuotteisiinsa hän saa luonnosta ja eläimistä. Runsaasta tuotannosta esiin nousevat mm. keraamiset lampaat ja koivunrunkoa oksan-tynkineen muistuttavat kupit ja muut käyttöesineet. Niina Syrjälän valmistamia tuotteita on Letkun Puodin lisäksi saatavana useista Härkätien matkailukoh-teista sekä Satatraden verkko-kaupasta.

Härkätien Teatteri

Hämeen Härkätie on pit-källä historiallaan innoittanut myös teatterin perustamiseen. Härkätien Teatteri synnytet-tiin helmikuussa 2004 Letkun kyläläisten kipinästä, joka sytytti myös torrolaiset ja portaalaiset. Kaikenikäisille sopiva harrastus on myös sukellus omaan histori-aan ja on omalta osaltaan pitämässä kylä-kulttuuria elävä-

nä. Samalla on syntynyt matkai-lijoille ja muille kiinnostuneille ohjelmaa, johon voi tutustua Härkätien teatterin verkkosivuilla www.harkatienteatteri.net.


Pirtti on ainutlaatuinen kokemus ryhmämatkailijoille, per-hejuhliin, yritysten tilaisuuksiin tai kokouspaikaksi. Kesäaikaan Pirtti on avoinna päivittäin ja toukokuusta elokuuhun katetaan komea suosittu hämäläinen juhlapöytä.

Pirtin kodikkaaseen saliin mahtuu noin 100 henkilöä, ja se on helposti muunneltavissa erilaisiin tilanteisiin. Salin toista päätyä hallitsee pitopöytä, joka juhlan tullen katetaan täyteen perintei-siä hämäläisiä herkkuja. Aulassa sijaitseva Pirtin baari palvelee A-oikeuksin, ja baarin yläpuolella sijaitsevalle vintille voidaan tarvittaessa kattaa lisää asiakaspaikkoja.

Myös isolle terassille mahtuu ruokailemaan noin 100 henkilöä. Ja mikä olisikaan parempi ympäristö nauttia herkullisesta ruuasta kuin kauniille Suujärvelle avautuva järvimaisema, jota ihaillessa ruoka sulaa kuin itsestään! Terassi on täysin katettu, joten ruokailu terassilla onnistuu sateen sattuessakin.

Hakkapeliittoja kunnioittaen

Tammelassa kun ollaan, Pirtissä kunnioitetaan pitäjän entisiä suurmiehiä, 30-vuotisen sodan hakkapeliittoja. Pohjakerroksen itäpäädyssä nimittäin on näiden urheiden sotureiden inspiroima hakkapeliittakellari – aiheen mukaisesti sisustettu ravintola-kabinetti, jossa on oivalliset, tavanomaisuudesta poikkeavat kokous- ja ruokailumahdollisuudet pienryhmille.

Kellarissa pääsee helposti paneutumaan hakkapeliittojen historiaan, sillä sen seiniä koristavat hakkapeliittoja kuvaavat seinämaalaukset ja varusteet, jotka ovat kuuluneet hakkapeliittataistelijoille. Lasivitriineissä sijaitsee sotureiden aseita, joista osa aseista on löydetty Pirtin vieressä sijaitsevasta Suujärvestä.

Tammelassa Saaren kansanpuiston kupeessa seisova Lounais-Hämeen Pirtti tarjoaa tunnelmaa ja mauk-

kaita makuja historiallisen harjumaise-man syleilyssä.

Matleena Ikonen Lounais-Hämeen Pirtti

www.kotimaassa.fi13

Talonpoikaishenkeä

Lounais-Hämeen Pirtti edustaa arkkitehtuuriltaan kahta perusmuotoista tammelalaista talonpoikaismuotoista taloa. Ensimmäinen osa on ns. savupirtin eli lakeispirtin osa, joka yhdistetään ns. salahinkalolla uloslämpiäväksi tasakattoi-seksi laeksi, jota kannattavat ns. orjan- eli orsihirret.

Pirtin rakentaminen aloitettiin syksyllä 1946 arkkitehti V. Kyanderin suunnitte-lemana, käyttöön Pirtti vihittiin vuonna 1948. Pirtin sisustus noudattelee uskol-lisesti tammelalaista talonpoikaishenkeä, sillä huonekalut ja tekstiilit edustavat 1800-luvun tammelalaista pirttikalustoa.

Pirtti on jo itsessään matkailukohde, mutta kun ruokailun yhteydessä ottaa ai-kaa Saaren kansanpuistoon tutustumiseen, saa elämyksiä sekä keholle että mie-lelle. Pirttiin voi tulla tilauksesta suurella ryhmällä tai kesäisin ohikulkumatkalla syömään ja tutustumaan Pirttiin sekä sitä ympäröivään kauniiseen Tammelan luontoon, herkulliseen hämäläiseen ruokaan ja idylliseen tunnelmaan.


Kristiina Liinaharja emännöi Vekkilän sukutilaa, joka on ollut saman per-heen hallussa jo 500 vuoden ajan. Se

on kunnioitettava ikä tilalle ja kertoo jota-kin suvun sitkeäluonteisuudesta. Kun katsoo Kristiinan toimeliasta olemusta, oivaltaa pian, että hänet on veistetty samasta puus-ta.

Vekkilän museotila 1700-luvun pihapii-reineen on kuin sukellus elävään historiaan. Se tuo mieleen entisajan mummolan, jossa pääsee emännän mukana aamulypsylle tai seuraamaan lampaan kerintää. Kyse on osin katoavasta kulttuurista: tilan eläimet, kuten karjapihalla viipottavat kanat, sulassa naapurisovussa märehtivät pari lehmää, pieni kirjava lammaskatras ja työvaljaissakin toimivat hevoset ovat sekä perheenjäseniä että työtovereita. Uutta ajattelua puolestaan edustavat eläinten lajinmukaiset vapaudet. Lehmät eivät ole kytkyessä talvellakaan, vaan viettävät yönsä tilavissa karsinoissa ja pääsevät päivittäin reippailemaan lumisel-le pihalle. Ne imettävät itse vasikkansa ja tulevat mielellään tervehtimään vieraita. Muut eläimet asuttavat pihattoja tilavine aitauksineen.

Idyllin takana on Kristiinan tarmokas luonne ja vahva näkemys siitä, että maatilaa voi johtaa muullakin tapaa kuin nopean te-hokkuusajattelun keinoin. Arvaan, että tätä työmäärää ei voi koskaan laskea tunneissa.

Idyllinen maalaisympäristö

Tammelassa sijaitseva Vekkilän tila on rantasaunoineen ja mataline hiekkarantoi-neen kuin luotu lapsiperheiden lomailuun. Tila tarjoaa kesäkaudella aamiaismajoitusta ja retkipäiviä. Vekkilä on oiva taukopaikka vaikkapa Muumimaahan suuntaaville.

Hämeen Härkätien tuntumassa sijaitse-valla tilalla toimii kotimuseo, joka samoin kuin kahvila on kesäsunnuntaisin auki klo 12–18. Neljän hehtaarin kokoinen tilakeskus on suojeltu museokaavalla. Viehättävässä puutarhassa kasvaa marjapensaita, ome-napuita ja runsaasti vanhoja perinnekasveja. Erityisryhmien palveluihin ja esteettömyy-teen on kiinnitetty huomiota, esimerkiksi rantasaunaan pääsee myös pyörätuolilla.

– Rantasaunassa ei ole käytössä juoksevaa vettä vaan pesuvadit, kuten perinnetilalle sopii, Kristiina kertoo. Majoitustilat sijaitse-vat rantamökissä ja piha-aitassa idyllisissä, mutta vaatimattomissa huoneissa. Lisäksi löytyy 10 hengen leirivintti.

Vekkilän museotila kutsuu 1700-luvulle

Irmeli Kojonen Vekkilän museotila

www.kotimaassa.fi15

Onnellisen kyyttöhärän lihaa ja tinkimaitoa maatiaislehmistä

Aamiaismajoituksen ohella tilalla tuote-taan onnellisena kasvanutta lihaa: luomu-ruokittuja karitsoita ja härkiä eli kastroituja sonneja. Maatilalla pääsee ihastelemaan maamme vanhoja alkuperäisrotuja eli suomenlampaita sekä maatiaisnautoja eli itäsuomalaisia kyyttöjä, länsisuomenkarjaa sekä lapinlehmiä. Tilan kahden maatiaislyp-sikin maitoa myydään suoraan kuluttajille. Maatiaiskanat tepastelevat vapaina, ja kesällä isossa pihattokarsinassa tonkii pari possua. Maatiaiskissat pitävät hiiret kurissa ja poro-koirat paimentavat sekä karjaa että lapsiryh-miä ystävälliseen tyyliinsä.

Luomutilan pilottihankkeet

Kristiina toimii ECEAT Suomi ry:n puheen-johtajana ja tila on pilotoinut myös useissa ympäristöhankkeissa. ECEAT (European Centre for Ecological and Agricultural Tourism) haluaa tukea perinteisiä pienvilje-lijöitä ja ekologisia matkailupalveluja. Sen kantavana ajatuksena on kannustaa heitä jatkamaan ammattiaan sekä suojelemaan samalla ympäristöä ja arvokasta kulttuuri-maisemaa. Vekkilä on ollut mukana myös EcoLearn ja Maalle oppimaan -ympäristökas-vatushankkeissa. Uusimman ympäristötie-don, luomutuotannon ja perinneyrittäjyyden kannattava yhdistäminen ei ole aina aivan helppoa. Valmiita malleja ei vielä ole ja eri viranomaistahojen vaatimukset sulkevat toisiaan pois. Kristiina pitää hankkeita kui-tenkin tärkeinä ja toivoo toimintaympäristön kehittyvän ja kannattavuuden tulevaisuudes-sa paranevan.

Eläinavusteista kuntoutusta

Vekkilän kaksi islanninhevosta on kou-lutettu kuntoutustehtäviin kuten vam-maisratsastukseen. Kaikkien tilan eläinten avulla harjoitetaan sosiaalipedagogista toimintaa. Eläimet on valittu ja yksilöinä

totutettu ja koulittu siten, että niitä voi turvallisesti lähestyä yhdessä henkilökunnan kanssa ja päästä silittelemään ja hoitamaan. Erityislupia ja tarkkaa valvontaa mm. veri-kokein tarvitaan varmistamaan, että lihan- ja maidontuotantohygienia ei vaarannu. Siksikin yhä harvemmalla ihmisellä on mah-dollisuus nykyään päästä seuraamaan maa-tilojen eläimiä niiden arjessa. Kohtaaminen ja ohjattu vuorovaikutus nelijalkaisen terapeutin kanssa on tutkitusti erittäin tuloksellista ja iloista apua monenlaisissa elämäntilanteissa ja haasteissa. Kristiinalla on monivuotinen hahmoterapeuttinen kou-lutus ja sosiaalialan työkokemus, jotka nyt ovat hyvässä käytössä maatilalla.

Puutarhasta lisämakua yritykseen

Kristiina kouluttautuu paraikaa puutarhu-riksi. Suunnitelmissa on puutarhaelämyksiä ja -kuntoutusta sekä luomuomenoita ja -marjoja myytäväksi asti. Vekkilästä voi tilata luomuruokatar-joilun yli 14 hengen ryhmille. Tila on oma-varainen kasvisten, lihan, kananmunien

ja maidon suhteen, ja lähituottajilta löytyvät viljatuotteet.

– Niinpä aamiaispöydässä tai saunaillassa voi olla varma, että saa luomua syödäkseen, Kristiina Liinaharja kertoo. Museotilan erikoisuuksia ovat oman perheen taikina-juureen tehty luomuruisleipä, lammaskaa-lipiirakka sekä hillot, joita pääsee maistele-maan, kun poikkeaa matkan varrella yöksi Vekkilään.

www.liinaharja.fi

eCeat (European Centre for Ecological and

Agricultural Tourism):

Suomessa on tällä hetkellä 18 matkailu-tilaa, jotka toimivat ECEAT:n lisenssillä,

joissa on määritelty tarkkaan mm.

- vesien suojelu - rakennusmateriaalien kierrätys - ekologinen liikkuminen - yhteiskunnallinen osallistuminen - jätehuolto - luomuruoka


Moreenipohjaiset harjut ja laajat metsäalu-eet lyövät leimansa Tammelaan nykyisinkin. Jo Härkätien aikaan tammelalaiset osasivat hyödyntää monipuolisen luontonsa rik-kauksia, ja nykyäänkin kunta profiloituu luontopitäjäksi: Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot ja Saaren kansanpuisto ovat Tammelan sydän ja keuhkot, jotka tarjoa-vat hulppeat puitteet luontomatkailulle ja muulle virkistyskäytölle. Mutta Tammelassa katsotaan perinteistä pidemmälle, sillä luon-toa pyritään aktiivisesti hyödyntämään myös elinkeinoelämässä. Kunnassa kehitetään bioenergiaa tuottavia hankkeita ja Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan luonnonva-rayksikön voimin taataan maatalousosaami-sen jatkuminen alueella.

Hakkapeliitan asenteella tulevaisuuteen

Tammelan juuret ovat pitkät ja syvällä hämäläisessä historiassa. Kunta tunnetaan Suomessa hakkapeliittapitäjänä, sillä suuri joukko suomalaisista 30-vuotiseen sotaan lähteneistä hakkapeliitoista olivat juuri tammelalaisia. Samanlaista ennakkoluu-lotonta ja eteenpäin katsovaa asennetta vaalitaan Tammelassa myös nykyisin: kun-taan suunnitellaan Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suurta tuulivoimapuistoa, jonka odotetaan tuottavan energiaa paitsi konkreettisesti myös kunnan elinkeinoelä-mälle ja työllisyydelle.

Tuulivoimapuiston Tammelan puoleiseen osaan suunnitellaan sijoitettavaksi 16 isoa

tuulimyllyä, joiden vuosittainen energian-tuotanto vastaa noin 15 000 omakotitalon sähkönkulutusta. Kunnanjohtaja Matti Setälä liputtaa vahvasti hankkeen puolesta ja hänen mukaansa aloitteeseen suhtaudutaan positii-visesti myös laajemmin kunnassa. Hanketta on ajettu kunnan ja paikallisten yritysten kanssa hyvässä yhteistyössä, ja jos kaava hyväksytään valtuustossa alkuvuodesta, rakennustyöt pääsevät käyntiin heti keväällä.

Tuulivoimapuiston lisäksi Tammela on mukana laajemmassa, usean kunnan yhteis-hankkeessa, jossa tarkoituksena on rakentaa Etelä-Suomeen suuri biovoimala. Matti Setälä näkee, että luonnon hyödyntäminen nykyaikaisiin tarpeisiin istuu hyvin Tammelan luontopitäjän profiiliin.

Tammelassa puhaltavat modernit tuulet

Kun Härkätien kulkija muinoin saapui alueelle, joka nykyisin tunnetaan Tammelan ylänkönä,

hän huomasi kuinka Varsinais-Suomen viljavat maat muuttuivat karummaksi hämäläismaisemaksi.

Matleena Ikonen

Tammela ilmasta.Kuva: Tammelan kunta

www.kotimaassa.fi17

– Ihminen on kautta aikojen hyö-dyntänyt luonnon peruselementtejä maata, vettä, ilmaa ja tulta. Niin oli Härkätien aikaan, ja niin tehdään myös nykyään. Muinaisen vanhoista asioista voi löytää uusia puolia vielä nykyäänkin, hän sanoo.

”Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisten Härkätietä”

Matkailijalle Tammelan olennaisinta antia on se ainutlaatuinen yhteys luontoon, historiaan ja paikalliseen kulttuuriin, jonka saa kun tuntee kävelevänsä esi-isiensä jalanjälkiä ihan kirjaimellisesti. Kunnan alueella risteilevä Hämeen Härkätie on ollut paikallaan yli tuhat vuotta, ja sen histori-allisen merkityksen voi tuntea erityisen hyvin Hämeessä, jossa Härkätie on osittain säilytetty asvaltoimattomana museotienä. Korkeiden metsien reunustamaa tietä pitkin kävellessä ja lapsuudesta tuttua ”tuu tuu tupakkirulla” -laulua hyräillessä voi mel-kein tuntea olevansa yksi pieni lisä siihen pyhiinvaeltajien suureen joukkoon, joka on Härkätietä astellut vuosisatojen kuluessa.

Nykyisin Mustialan ympäristö rakennuksineen ja ympäristöineen edus-taa ainutlaatuista suomalaista historiaa ja nykypäivää, sillä puisto ja vanhat rakennuk-set ovat peräisin 1800-luvun puolivälistä, mutta myös nykyaikaiset kokoukset ja juhlat saadaan järjestettyä maalaisromanttisissa puitteissa. Kokousten ja juhlien oheen Mustialassa järjestetään oheisohjelmia erilaisiin makuihin: tarjolla on vaikkapa rautakankikävelyä ja polkupyöräpullinkia, tai elämästä nauttijoille olutkoulua.

Toisenlaisen kosketuksen Tammelan historiaan saa jokavuo-tisessa Hakkapeliittatapahtumassa. Vuodesta 1978 asti elokuun en-simmäisenä viikonloppuna vietetty

tapahtuma tempaa mukaansa 1600-luvulle kun mukana on kuninkaan seuruetta, ratsujoukkoja ja markkinatori työnäytöksi-neen ja musiikkiesityksineen. Luonnollisesti viikonlopun aikana koetaan myös sotaan värväys. Hakkapeliittojen henki ja perinne elävät Tammelassa vahvana.

Kuninkaallinen Mustiala matkailu- ja opetuskäytössä

Tammela on historiansa aikana saanut myös osansa kuninkaallisesta kosketuk-sesta, sillä kuningas Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 kuninkaankartanon Tammelan Mustialaan. Vuonna 1694 kartano määrät-tiin Uudenmaan-Hämeen rakuunarykmen-tin everstiluutnantin virkataloksi, kunnes Suomen Talousseuran valitsi Mustialan Suomen ensimmäisen maatalousop-pilaitoksen paikaksi vuonna 1840. Maatalousopetuksen perinteitä jatkaa nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutualan koulutus.

Vanha Konttori on yksi Mustialan vanhimmista rakennuksista.

Alla Toivon silta.Kuvaaja: Mustialan opiskelija


Edelfeltin jalanjäljissä

Irmeli Kojonen

Yksi Albert Edelfeltin tunnetuimmista mai-s e m a m a a l a u k s i s t a

on Ateneumissa nähtävänä oleva ”Kaukolanharju au-ringonlaskun aikaan”. Taulu on maalattu Tammelan hät-kähdyttävän kauniissa kan-sallismaisemissa.

1800-luvun loppupuolella vaikuttanut Albert Edelfelt oli maamme merkittävimpiä ja rakastetuimpia taiteilijoita. Hän hankki Suomelle mainetta ja arvostusta maailmanlaajuisesti ja avasi näin tietä muille kultakauden suomalaistaiteilijoille.

Helsingissä nuori Edelfelt tutustui Ellan de la Chapelleen. Heitä yhdisti kiinnostus taiteeseen: myös Ellan oli opiskellut kuvataiteita. Kesällä 1887 Edelfelt vieraili Tammelassa ja me-netti sydämensä Kaukolanharjun koskemattomille maisemille ja Saaren kartanon kauniille tyttärelle. Seuraavana vuonna he menivät naimisiin, ja myöhemmin heille syntyi poika Erik.

www.kotimaassa.fi19

Tammelan kiehtovat maisemat

Edelfeltit viettivät kesän 1889 Saaren kartanossa vaellellen harjuja aina Portaan kylään asti. Se oli perheelle onnellista aikaa. Edelfeltiä kiehtoivat hämäläiskylän pittoreskit maisemat kaikkialla vaeltele-vine sikoineen ja omituisine aittoineen. Siellä syntyi kuuluisa Veräjällä-teos, joka kuuluu nykyisin Turun Taidemuseon kokoelmiin. Vielä tänäkin päivänä Portaan kylässä voi tunnistaa teoksessa näkyvän maiseman.

Luomisen tuskaa

Edelfelt ikuisti herkän auringonlaskun tunnelman Kaukolanharjua esittävään teokseensa vuosien 1889–1890 aikana. Teosta on luonnehdittu realistiseksi mutta samalla unenomaiseksi. Maalaus ei kuiten-kaan syntynyt helpolla. Edelfeltin äidilleen kirjoittamissa kirjeissä kuvastuu hyvin hänelle luonteenomainen, perfektionismia hiova paneutuminen työhön.

– Vaikutelma kestää kaiken kaikkiaan vain neljännestunnin verran; silloin vedet välkkyvät hopean ja kullan, rubiinin, topaasin ja onyksin väreissä, sekä muo-doltaan että väreiltään alati vaihtelevina. Ja kaikkien näiden tummansini-mustien metsäsaarien maalaaminen niin, että niiden välissä on ilmaa ja veden saaminen tasaiseksi ja matkan horisonttiin moneksi virstaksi harmaannuttaa hiuksiani, Edelfelt tuskailee äidilleen. Vaivannäkö ei ollut turha. Teoksesta tuli menestys.

Tuottoisa taiteilija

Edelfelt oli tuottoisa taiteilija, joka ei osannut levähtää. Hän matkusti paljon. Vaimo Ellan omistautui kodille ja sairaalle pojalle. Edelfeltillä saattoi olla tekeillä useita töitä yhtä aikaisesti. Vuonna 1905 hän palasi väsyneenä kotiin ja sairastui. Sairasvuoteella Albert pyysi viimeisenä toiveenaan Ellania kirjoittamaan omaan, vuonna 1896 maalattuun muotokuvaansa vaimostaan tekstin: Beauty is a joy forever ja päivämäärän 12.8.1905.

Rakastettu mestari

– Edelfelt maalasi Tammelan maisemissa kaikkiaan yli kaksikymmentä teosta, niistä suurimman osan 1800-luvun lopussa, vapaa-aikasihteeri Päivi Klemelä kertoo. Portaan kyläläiset ovat rakentaneet avat-tavan portin eli veräjän Portaan kylätalon pihaan muistomerkiksi Edelfeltin maala-uksesta Veräjällä. Taulussa esiintyvät kaksi aittaa ovat vieläkin jäljellä. Myös siinä näkyvä Syrjälän talo on yhä olemassa.

– Kun Edelfeltin teoksessa esiintyvä jyh-keä mänty kaatui vanhuuttaan, kyläläiset istuttivat lähelle uuden, tietää Klemelä kertoa. Muutenkin Edelfeltin muisto elää kylässä vahvana. Jälkipolville on periyty-nyt suvun sisällä kertomuksia Edelfeltin malleina toimineilta kyläläisiltä.

Perinteikäs Portaan Akatemia

Vuonna 1920 Tammelaan saapui lahja-kas Turun Piirustuskoulun kasvatti Urho Salomaa. Opettajaseminaarin käynyt nuori mies toimi ensin kansakoulunopettajana syrjäisessä Torron kylässä. Myöhemmin hän siirtyi opettajaksi Portaan kylään ja perusti iltaisin toimivan piirustus-

kerhon virittäen kuvataideharrastusta alueen nuorten pariin. Sieltä monet paikalliset harrastemaalarit ammensivat oppinsa. Urho Salomaa perusti myö-hemmin Kuhankosken Killan suojeluk-sessa toimivan Portaan Akatemian, joka edelleen järjestää kesäisin kansainvälisiä taideleirejä. Myöhemmin Urho Salomaan perintöä jatkoi Ateneumin käynyt Pentti Hammarberg, joka oli Portaan sepän poika. Hammarbergin jälkeen opettajaksi tuli Unkarin Taideakatemian kasvatti Tuomas Vesala, joka vieläkin toimii taiteilijana. Nykyisin Portaan Akatemiassa opettajana on Maria B. Raunio.

Kaukolanharjun näkötorni

Kaukolanharju auringonlaskun aikaan -teoksesta tuli nopeasti yksi maamme maisemamaalauksen esikuvista. Samaa maisemaa olivat toki maalanneet muutkin jo aiemmin, mm. Magnus von Wright, mut-ta vasta Edelfeltin tulkitsemana maisema nousi maailmankartalle.

– Parhaiten Edelfeltin maisemia Kaukolanharjulla pääsee ihailemaan kiipeämällä paikalla sijaitsevan näkötornin huipulle, Klemelä toteaa.

– Tutustumisen arvoisia ovat myös Portaan kyläraitti sekä sen varrella sijaitse-va Galleria-Ateljee Jokitörmä, taiteilija Eero Leppäsen kotiateljee, vinkkaa Päivi Klemelä lopuksi.

Tammelan Portaan raitti.


Pieni Portaan kylä Tammelassa ja erityises-ti siellä oleva Nahkurinmutka punamultaisine rakennuksineen oli menneinä aikoina varsin tuttu etappi Hämeen Härkätien kulkijoille. Nimensä mukaisesti siellä sijaitsi nahkurin-verstas, josta kyläläiset ja matkalaiset saat-toivat hankkia itselleen nahkoja, hevosvaljai-ta ja kenkiä. Viehättävä paikka vetää Hämeen Härkätiellä matkaavia puoleensa edelleen, mutta eri syistä, sillä siellä toimii nykyisin matkailuyritys, Portaan Nahkurinverstas, joka tarjoaa vierailijoille majoitus- kokous- ja juhlapalveluja. Pihapiirissä sijaitsee myös ainutlaatuinen nahanvalmistuksen historiaa esittelevä nahkatehdasmuseo.

Puhdasvetisen Turpoonjoen varrella oleva paikka muodostaa idyllisen kokonaisuu-den. Majoitustilat sijaitsevat 1940-luvulla valmistuneessa pihatalossa, joka toimi aikaisemmin verstaan suutareiden ja muiden työntekijöiden asuinrakennuksena. Kahdesta huoneistosta löytyy keittiön, sisävessan ja suihkun lisäksi petipaikat yhteensä kymme-nelle hengelle. Tilat ovat käytössä ympäri vuoden ja soveltuvat erinomaisesti sekä yön yli majoittumiseen että pidempiaikai-seen lomanviettoon Lounais-Hämeessä.

Halutessaan matkailijat voivat nauttia myös majoitusrakennuksessa olevan perinteisen puulämmitteisen saunan pehmeistä löylyistä ja pulahtaa välillä uimaan pihan laidalla virtaavaan Turpoonjokeen.

Kokous verstaan yläkerrassa

Kokous- ja juhlatila sijaitsee 1880-luvulla rakennetun verstasrakennuksen yläkerrassa, entisessä nahkojenkuivatus- ja varastotilassa. Rakennuksen kunnostus on tehty vanhaa museorakennusta kunnioittaen, minkä ansiosta myös kokous- ja juhlatilan omalei-maista sisustusta hallitsevat vanhat puuovet ja hirsiseinä sekä vanhat hirsiset pystypalkit ja lähellä katonrajaa kulkevat nahkojen kuivatusorret. Kokous- ja juhlatilaan mahtuu enimmillään viisikymmentä ihmistä.

Pihapiirin vanhin rakennus on 1800-luvun puolivälissä rakennettu päärakennus, jota on myöhemmin laajennettu. Se toimii tällä het-kellä yksityisasuntona. Kesällä rakennuksen Hämeen Härkätien puoleiseen osaan avataan kuitenkin pieni museokauppa.

Portaan nahkurinverstas sijaitsee maa-seudun rauhassa Helsinki–Turku–Tampere-kolmion keskellä, noin sadan kilometrin ja reilun tunnin ajomatkan päässä suurista kaupungeista. Suojaisassa pihassa kävijöi-tä odottaa kauniiden rakennusten ohella viehättävä maaseutumainen vehreys, johon yhdistyy kukkaloisto, sillä vanhassa miljöössä kasvavat kesäisin lukuisat ruusut ja perinne-perennat, kuten idänunikot, pionit, ruskolil-jat ja päivänliljat.

Nahkatehtaasta Museoksi

Portaan nahkurinverstas sai alkunsa, kun Mietoisissa syntynyt ja Turussa nahkurin kisällikirjansa saanut karvarinsälli Mathias Ivar Mård hankki 1800-luvun lopulla omis-tukseensa forssalaisen nahkurinverstaan ja perusti sille sivutoimipisteen Portaan kylään Hämeen härkätien varrelle. Verstas valmisti lähes sadan vuoden ajan 1970-luvulle saakka nahkoja ja nahkatuotteita, kuten jalkineita ja hevosvaljaita.

Nahkojen parkitus tapahtui verstasraken-nuksen alakerrassa eli märkäverstaalla ja

Nahkurien jäljillä...Suvi Roselli Portaan nahkurinverstas

Hämeen Härkätien varrella sijaitseva Portaan nahku-rinverstas kutsuu matkai-

lijoita, kokousvieraita ja juhlijoita nauttimaan maaseudun rauhasta sekä kurkistamaan nahanvalmis-tuksen historiaan.

www.kotimaassa.fi21

viimeistely yläkerrassa eli kuivaverstaalla. Prosessi oli kokonaisuudessaan pitkä ja monivaiheinen ja kesti jopa puoli vuot-ta. Nahkoja valmistui kerrallaan joitakin kymmeniä, enimmillään jopa sata kappa-letta. Suutarinverstas sijaitsi rakennuksen yläkerrassa.

Nahkurinverstas toimi Forssan seudul-la merkittävänä nahkojen tuottajana ja kansankengittäjänä erityisesti 1800-luvun loppupuolella, sillä ennen kenkäteollisuu-den syntyä jalkineet hankittiin tavallisesti kyläsuutarilta tai valmistettiin itse. Tilanne muuttui 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa, kun markkinoille alkoi virrata enenevässä määrin tehdastekoisia saappaita. Töitä riitti silti edelleen nahkurinverstaassakin, sillä maaseudun asukkaista monet teettivät yhä mielellään pieksunsa ja saappaansa kyläsuu-tarilla. Sota-aikana suutareiden työmahdolli-suudet kasvoivat entisestään, kun kenkäteh-taat eivät pystyneet toimittamaan siviileille tarpeeksi tavaraa.

Yrityksen viimeisin nahkuri oli alun perin satulasepäksi kouluttautunut Eino Elo. Hän teki valjaita varten nahkoja kesäisin ja ompeli talvisin. Tuotteiden menekki alkoi kuitenkin vuosikymmenten saatossa hiljalleen hiipua. 1960-luvulla Elon asiakas-kunta oli pienentynyt, mut-ta alueellisesti laajentunut, sillä valjaita hankittiin aiempaa vähemmän, mutta niitä tultiin hake-

maan pitkienkin matkojen päästä, koska tekijöitä oli harvassa.

Nahkurinverstaan toiminta päättyi lopulli-sesti vuonna 1971, minkä jälkeen rakennus koneineen ja työkaluineen jäi kaikessa hiljaisuudessa odottamaan parempia aikoja. Sellaiset koittivat noin kolme-kymmentä vuotta myöhemmin 2000-luvun alkupuolella, kun rakennuksen ja siellä olevan välineis-tön ainutlaatuisuus ja kulttuurihistoriallinen

arvo ymmärrettiin. Nahkurintoiminnassa käytetyt koneet ja työvälineet inventoitiin ja rakennus kunnostettiin.

Nahkurinverstaan ja nahanvalmistuksen historiaan voi nykyisin tutustua paikan päälle perustetussa nahkatehdasmuseossa, jossa on esillä runsaasti entisajan nahkateollisuuteen liittyvää esineistöä ja suutarien ja satulasep-pien työkaluja, kuten ajan patinan harmaan-nuttamia parkitussammioita ja krominah-katynnyreitä, biisonin nahan mankelointiin käytetty pohjanahkamankeli, saapasnahan kiillottamiseen käytetty lasituskone sekä viehättäviä mustakultaisia Singereitä, joilla ommeltiin nahkatuotteita.

...ja vierailulla museossa

Kenkäkauppa ja valjaspaja

Portaan nahkurinverstaan pitkäaikaisin omistaja oli perniöläinen Karl Emil Vuorisalo, joka aloitti verstaassa nahkurintoiminnan 1920-luvun lopulla. Vuorisalo laajensi pihapiirissä olevaa päärakennusta ja perusti siihen kenkäkaupan. Hän rakensi tontille myös uuden rakennuksen, ”pihatalon”, jossa asui verstaan työväkeä. Parhaimpina aikoina verstaassa työskenteli lähes kymmenen työntekijää.


Historiallisia tarinoita Härkätien varrel-ta voi lukea Pirjo Poutasen toimittamasta Hämeen Härkätiellä -kirjasta. Muun muassa Lopella asunut tarinankertoja Eero on aika-naan kertonut nälän vierailusta näin:

”Turusta tuli erääseen Härkätien varren taloon iso herra, joka meni pöytään syömään kutsu-matta. Isäntä yritti saada vierasta lähtemään pois, että olisi päässyt itse ruokailemaan, mutta mikään ei auttanut. Lopulta isäntä keksi konstin: hän laski tervansauhua miehen naamalle, ja silloin mies lähti. Seuraavana vuonna vieras tuli uudelleen, sama toistui, ja taas isäntä laski tervaa miehen naamalle. Silloin tuntematon sa-noi: – Terva onkin nyt Turussa kalliimpaa. Tieto lohdutti isäntää, sillä hän poltti tervaa ja vei sitä Turkuun myytäväksi. Sillä tavalla isäntä sai nälän taas lähtemään, sillä vieras mies oli nälkä itse.” (Lainaus kirjasta Hämeen Härkätiellä, toim. Pirjo Poutanen, julk. Otava, 2002)

Poikkea Marskin Majalla

Yksi Lopen suosituimmista nähtävyyksistä on Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja. Majan rakensivat vuonna 1942 korpisoturit marsalkalleen 75-vuotispäivälahjaksi. Alun perin maja sijaitsi Lieksajärven rannalla, mut-ta sodan käänteissä se purettiin ja siirrettiin koti-Suomen puolelle. Arvoisensa uuden pai-kan maja sai Punelia-järven rannalta Lopelta vuonna 1945. Marskin Majassa pääsee tutustumaan sota-ajan kenttävartio-oloihin. Läheinen kelohonkahuvila palvelee ryhmien majoitus- ja kokoustarpeita.

Jylhiä harjuja ja kirkasvetisiä järviä

Lopen upealla järviylänköseudulla voi retkeillä monella tapaa. Vaelluspolkuja löytyy sadan kilometrin verran, joten reitin voi vali-ta oman aikataulun ja jaksamisensa mukaan. Matkan varrella on mukava levähtää laavulla

ja aistia koskemattoman luonnon rauhaa. Kaartjärven ja Puneliajärven alueilla on me-lontareittejä, joista löytyy sopivia osuuksia niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin melojille.

Vinhaa vauh-tia ja lepoa laineilla

Lopen Enduron safareilla luvassa on vauhdikas-ta menoa, jossa 1.300 hehtaarin laajuisen alueen erämaa-maisemista nautitaan enduron selästä käsin. Maastoreitin ja vauhdin määrää kuitenkin aina kuskien kokemus ja taidot, joten menosta voivat nauttia niin ensikertalaiset kuin kokeneet vauhtihirmut. Yhteisen koke-muksen jälkeen iltaa voi jatkaa erämaajär-vellä kelluvalla Jalolautalla, jonka tilavassa saunassa voi saunoa ja saunan päälle istua iltaa kannella tai nauttia herkullista ruokaa ruokailutilassa.

Aktiivinen Loppi-Seura

Lopen alueen historiaan voi tutustua kotiseutumuseo Lukkarin puustellissa, joka palvelee matkailijoita kesäisin. Museon toiminnasta vastaa kotiseutuyhdistys Loppi-Seura, jonka merkittävimpiä hankkeita on ollut Lopen naisen kansallispuku.

– Lopen naisen kansallispuku julkistettiin elokuussa 2002 Syrjässä, josta puvun mer-kittävimmät osat on tallennettu Tampereen Vapriikkiin ja kansallismuseoon, kertoo koti-seutuyhdistyksen sihteeri ja Lopen kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Tuula Pirinen.

Pukuun kuuluva pitkä takki on ensimmäi-nen toisinto lajissaan ja kansallispukuneu-vosto suosittelee sitä käytettäväksi kaikkien länsisuomalaisten pukujen kanssa.

www.visitloppi.com

Lopen pitäjässä, Hämeen Härkätien tuntumassa

Lopen kunta perustettiin jo vuonna 1632. Härkätie kulkee kunnan alu-eella pienen matkan Tervalammin

kylän läpi. Monien tarinoiden kylästä kannattaa poiketa tutustumaan myös Lopen muihin nähtävyyksiin.

Irmeli Kojonen Lopen kunta

Kätevä tukikohta eräreitille suuntaaville

Lentokentän sivuitse kulkee Räyskälän upeiden kangasmaastojen eräreitistö, Hämeen Ilvesreitti. Niinpä reitille suuntaa-ville ilmailukeskus on kätevä tukikohta: Autoille on tilaa lentokentän parkkipaikalla, ja vierailu ilmailukeskuksessa on mielenkiin-toinen lisä retkiohjelmaan! Reitistön varrella on myös monipuolinen matkailuyritysten valikoima, josta voi kysyä niin ruokailua, ma-joitusta kuin myös erilaisia ohjelmapalveluja erityisesti ryhmille.

www.kotimaassa.fi23

Ilmailukeskus on mukava paikka tutustua vaikka koko perheen voimin.

– Vilkkaassa ilmailukeskuksessa tapahtuu koko ajan ja nähtävää riittää varmasti, toi-minnanjohtaja Sakari Kuosmanen kertoo. Ensi vuonnakin Räyskälässä järjestetään erilaisia ilmailutapahtumia mm. Purjelennon Esi-MM-kilpailut. Varsinaiset MM-kisat ovat luvassa vuonna 2014. Ilmailukeskus on avoinna ylei-sölle, ja päivittäin voi paikan päällä ihastella purjelentosuorituksia, laskuvarjohyppyjä sekä moottorikoneiden lentoesityksiä.

Tartu puikkoihin

Jos rohkeutta riittää, voi itsekin lähteä taivaalle, sillä halukkaille järjestetään lento-opetusta. Ensin tutustutaan purjelennon perusteisiin, jonka jälkeen oppilas voi yhdessä lennonopettajan kanssa kokea aitoa lentämisen hurmaa ja päästä itse ohjaamaan upeaa purjelentokonetta. Tarjolla on opetus-ta myös moottorikoneilla.

Laskuvarjohypyn jännitystä

Vauhdikasta menoa voi kokeilla myös laskuvarjolla hypäten. Sitä harkitseville on tarjolla tandem-hyppyjä yhdessä opettajan kanssa. Laskuvarjohyppäämisessä tuntuma vauhtiin on todella kokonaisvaltainen ja pai-nottomuuden tunne suorastaan koukuttava!

Ruokaa ja majoitusta ilmailukeskuksen yhteydessä

Päivän päättyessä on mukava nauttia Ilmailukeskuksen ravintolan maittavasta ruu-asta ja jatkaa kentän ainutlaatuisen tunnel-man fiilistelyä. Jos vierailu kestää useamman päivän, majoittuvat vieraat näppärästi ilmailukeskuksen omaan motelliin, jossa on vuodepaikkoja 64 hengelle. Illalla elämyksiä voidaan käydä läpi vaikkapa saunan lauteilla. Saunojen yhteydessä on kaksikin kirkasve-tistä uimarantaa.

Lennon huumaa Räyskälän taivaalla

Hämeen Härkätien kävijöille Lopen kunnassa sijaitseva Räyskälän ilmai-lukeskus on jännittävä vaihtoehto

kokonaisen päivän tai parinkin ohjelmaksi. Pohjoismaiden suurin harrasteilmailukeskus tarjoaa mahdollisuuden ihailla Hämeen jyl-hiä järvimaisemia lintuperspektiivistä.

Irmeli Kojonen Räyskälän ilmailukeskus

Räyskälä


Keskiajalta asti jykevästi paikallaan seiso-nut linna on todistanut Hämeenlinnan kau-pungin kehittymistä vilkkaasta keskiaikaises-ta markkinapaikasta Suomen ensimmäiseksi sisämaakaupungiksi ja edelleen moderniksi ja aktiiviseksi kaupungiksi, jossa moniker-roksinen historia ja nykypäivä kohtaavat ainutlaatuisella tavalla.

Kaupungin ikoni on vuosisatojen aikana nähnyt monenlaista: kuninkaiden hovit, useat sodat ja yli satavuotinen vankilahisto-ria ovat kaivertaneet linnan kivisiin lattiohin tuhansia kertomuksia ja kohtaloita. Linnan käytävillä ja saleissa kierrellessään voi pääs-tää mielikuvituksensa valloilleen ja kuulla korvissaan hevosten kavioiden kopseen, vartijoiden määrätietoiset käskyt tai keskiai-kaisten pitojen iloisen musiikin.

Parhaiten linnan tunnelmaan pääsee eläytymään opastetuilla kierroksilla, joita talviaikanakin järjestetään päivittäin. Tilauksesta linnassa järjestetään teemaopas-tuksia kuten Satukierroksia päiväkotiryh-mille sekä 1700-luvun lopun seuraelämään johdattavia Kustavilaisia elämyskierroksia. Itsenäisesti linnaan tutustuville on avoinna Hämeen esihistoriasta kertova näyttely Terra

Tavestorum sekä muut pysytyvät näyttelyt Tiilen historia, Pielaveden Vaaraslahden raha-aarre, Keskiaikaista kirkkotaidetta sekä Restaurointinäyttely.

Lähtipä linnaan sitten oppaan kanssa tai itsenäisesti ihmetellen, käynti ei taatusti jätä kylmäksi.

Ainutlaatuinen Aulanko

Vastapäätä Hämeen linnaa, Vanajaveden toisella rannalla sijaitsee Suomen vanhin matkailukeskus Aulanko. Eversti Hugo Standertskjöldin jo vuonna 1883 perustama Aulangon puisto- ja kartanokokonaisuus on ollut kansainvälisten ja suomalaisten matkailijoiden sekä kaupunkilaisten suuressa suosiossa aina perustamisestaan saakka, ja nykyisin Aulangolla vierailee vuositasolla yli miljoona asiakasta. Eikä ihme: kansal-lismaisemaksikin tituleerattu upea luonto puistoineen ja vesistöineen hemmottelee rauhaa rakastavaa matkailjaa, mutta toisaalta myös Aulangon lukuisat aktiviteetit ja Hämeenlinnan kaupungin riennot ovat aivan käden ulottuvilla.

Kuluvana vuonna Aulangolla vietettiin Olympialaisten 60-vuotisjuhlavuotta, sillä Aulanko toimi kisakylänä vuoden 1952 Helsingin Olympialaisten urheilijoille. Ensi vuonna Aulangon pitkää historiaa juhlis-tetaan Karlberg Aulanko 130 vuotta -juhla-vuodella. Teeman ympärille rakentuu uusia tuotteita puutarhajuhlista teemaopastuksiin.

Vanajanlinnan luksusta

Hämeenlinnan Katumajärven rannalla sijaitseva Vanajanlinna tunnetaan nykyisin ympäri Suomen korkea-tasoisena majoitus- ja juhlapaikkana, jossa omia tilaisuuksiaan järjestämässä on nähty iso joukko suomalaisia julkisuuden henkilöitä. Vanajanlinna tarkoittaa luksusta, joka näkyy niin majoituksessa, ruokailuissa kuin

Hämeenlinnan seutu – eilen, tänään, huomenna

Matleena Ikonen Kehittämiskeskus Oy Hämeen kuvapankki

Härkätien pääte- tai alkupiste, matkasuunnasta riippuen, sijaitsi Hämeen linnan kivis-

ten muurien suojissa.

www.kotimaassa.fi25

oheispalveluissakin. Vanajanlinnan alueella sijaitseva Linna Golf mainitaan usein yhtenä Suomen eturivin golf-kentistä, eikä syyttä. Puistomaisen kaunis kenttä kulkee vaihtele-vassa maastossa linnan pihapiirissä, ja maise-moinnissa on hyödynnetty alueen vanhaa ja näyttävää puustoa. Viime vuosisadan alun ta-lousrakennus on saneerattu klubirakennuk-seksi, jossa sijaitsevat mm. ravintola, saunat, pukutilat, myymälä sekä toimistotilat.

Suomalaisen viinintuotannon juurilla

Kivenheiton päässä Hämeenlinnasta sijaitsevaa Lepaan viinitila ylläpitää pitkiä vii-ninvalmistuksen perinteitä ja tarjoaa samalla myös tilaviinialan koulutusta ja tutkimusta. Marja- ja hedelmäviinien valmistuksella on lepaalaisittain pitkät perinteet, sillä suoma-laisia kirkkoviinejä valmistettiin Lepaalla jo 1900-luvun alkuvuosina.

Viinin valmistuksen lisäksi Lepaan viiniti-lalla toimii puutarha- ja viinimyymälä, josta mukaan voi ostaa mm. tilan viinejä, siideriä ja virvoitusjuomia, tilan omia hedelmiä, kasviksia ja leivonnaisia sekä lahjatavaroita

ja puutarhatarvikkeita.

Ryhmille Lepaalla on tarjol-la myös majoitusta ympäri vuoden, ja kartanon kaunis ja rauhallinen ympäris-

tö tarjoaa upean miljöön erilaisiin juhliin. Tilauksesta tilalla saa myös viinimaistajaiset tai puutarhakier-roksia.

Tervetuloa tutustumaan Suomen van-himman sisämaakaupungin historiaan ja nykypäivään.

Päivän aikana vieraillaan mm. Hämeen linnassa, Verkatehtaalla ja tutustutaan Aulangon puistometsän ihmeisiin.

Kausi ympäri vuoden, kesto 6-7 h. Hinta: 47€/hlö yli 25 hlö. Sis. pääsymaksut ja esittelyt kohteissa, aamukahvi, lounas, opastus viiden tunnin ajan sekä retkijärjestelyt.

Katso lisää: www.visithameenlinna.fi/ryhmäretket

keRää mUkava RYhmä - vaRaa matka Yhdestä nUmeRosta:

[email protected]

hämeenlinna tutuksi -kierros

Hämeen Matkailu puh. 010 617 2300

Vara

amm

e oik

eude

n m

uuto

ksiin

.


Irmeli Kojonen Museovirasto

Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe vieraili Hämeen linnassa vuonna 1639 ja antoi samalla päätöksen Hämeenlinnan kaupungin perustamises-ta. Myöhemmin 1700-luvulla Ison vihan ja Pikku vihan myötä huomattiin linnan strateginen merkitys sotilaallisena tukikohtana venäläisuhkaa vastaan, ja linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Linnan yhteyteen raken-nettiin armeijan tarpeita palvelemaan myös uusi kruununleipomo, joka nykyisin toimii kahvilana.

Linnan myöhemmät vaiheet

Ruotsin kuningas Kustaa III katsoi Hämeen linnan kunnostustyöt tärkeiksi. 1770-luvulla kuningas mää-räsi muuttamaan Hämeenlinnan kaupungin nykyisel-le paikalleen ja samalla aloittamaan laajat rakennus-työt linnan maavallien saattamiseksi ajanmukaisten vaatimusten tasolle. Maavallien rakentaminen jatkui vielä seuraavalle vuosisadalle. Entisöity vallipiha on tänä päivänä harvinaislaatuinen linnoitustekninen nähtävyys ja tarjoaa erinomaiset puitteet erilais-ten ulkoilmatapahtumien järjestämiseen, etenkin kesäisin.

Historia herää henkiin Hämeen linnassa

Hämeen linnan vaikuttavan silhuetin tunnistaa jo kaukaa. Se uhkuu vuosisatojen takaista voimaa ja auktoriteettia. Tämä keskiaikainen linna lie-

nee perustettu jo 1200-luvun lopulla. Linna rakennet-tiin alkujaan Ruotsin vallan sotilaslinnoitukseksi aivan Hämeen Härkätien varteen. Sittemmin, Kustaa Vaasan aikana, se toimi kuninkaan voudin hallintolinnana.

Esilinnanpiha

www.kotimaassa.fi27

Vankilasta historialliseksi nähtävyydeksi

1800-luvulla linnan puolustuksellinen rooli heikentyi Suomen ajauduttua Venäjän alaisuuteen. Vuosina 1837–1972 linnassa ja sen kehämuurirakennuksissa toimi vankila. Tutkimus- ja restaurointityöt aloitettiin Hämeen linnassa vuonna 1953. Yleisölle linna avattiin vuonna 1979, ja siitä lähtien se on toiminut museokäytössä historiallisena muistomerkkinä.

Haasteelliset restaurointityöt

Linnassa tehdyt restaurointityöt saatiin päätökseen vuonna 1988. Linna haluttiin pa-lauttaa vankilakauden jäljiltä alkuperäiseen asuunsa. Haasteellisinta oli entisten sellien purkaminen, sillä tilat oli jaettu väliseinillä uudelleen. Toinen kerros jouduttiin käytän-nössä rakentamaan uudestaan. Ensimmäinen kerros, joka oli toiminut naistenvankilan työtiloina, oli paremmin säilyneenä hel-pompi entisöidä. Korjaustöiden moninaisiin vaiheisiin voi tutustua Restaurointinäyttelyssä, joka kuuluu linnan pysyväisnäyttelyihin.

Linnassa on myös esillä Hämeen esihis-toriasta kertova näyttely Terra Tavestorum – Hämäläisten maa. Aineisto pohjautuu Hämeessä tehtyihin arkeologisiin tutkimuk-

siin ja muinaislöytöihin. Tutkimukset ovat yli sadan vuoden ajalta. Lisäksi on mahdol-lista tutustua tiilen historiasta kertovaan näyttelyyn. Linnan muita pysyväisnäyttelyitä ovat Pielaveden Vaaraslahden raha-aarre sekä Keskiaikaista kirkkotaidetta -näyttely.

Tuomaan markkinat ja muita tapahtumia

Hämeen linna ympäristöineen on ainut-laatuinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kokonaisuus. Linnassa järjestetään aukiolo-aikoina opastettuja kierroksia tasatunnein. Kesällä niitä on tarjolla eri kielillä.

Linna elää voimakkaasti myös tätä päivää. Historia herää henkiin erilaisten tapah-tumien myötä. Joulun alla järjestettävät Tuomaan Markkinat ovat todellinen elämys. Markkinoilta voi ostaa paikallisia herkkuja sekä käsityöläistuotteita ja tulla aistimaan linnan pihan ainutlaatuista tunnelmaa. Tammikuun alussa lapsiperheitä ilahduttaa Loppiaistapahtuma, jossa on monenlaista il-maisohjelmaa perheen pienimmille. Keväällä järjestettäviltä Pääsiäismarkkinoilta voi ostaa paikallisia käsitöitä sekä erilaisia pääsiäisen ajan tuotteita ja koristeita.

Hämeenlinnan linnanniemi.

Kuninkaansali.


Ensi vuonna järjestettävät Hämeen Keskiaikamarkkinat ovat järjestyksessään viidennettoista. Silloin Hämeen linnan linnanpuis-to täyttyy jälleen ylhäisöstä ja rahvaasta. Upean ohjelman ohella oman tunnelmansa tapahtumaan tuo siellä nähtävä aikalaisvaa-tetus, josta yhä useammalle on tullut jopa harrastus.

Kalliit kankaat

Keskiajalla vaatteet olivat arvokkaita. Kangas oli erittäin kallista, olipa se sitten omate-koista tai ostettua tuontikangas-ta. Langat kehrättiin värttinällä ja kankaat kudottiin käsin. Kankaan piti olla tiivistä ja kestävää. Se hyödynnettiin tarkoin ja vaatteet käytettiin kirjaimellisesti loppuun asti. Niitä parsittiin ja paikattiin, ja loppuun kuluneesta vaattees-takin käytettiin hyväkuntoiset osat uudestaan. Usein vaatteet periytyivät sukupolvelta toiselle, etenkin rahvaan parissa.

Värejä vallasväelle

Ylhäisö pukeutui silkkiin, vil-laan ja turkiksiin, kun taas rahvas käytti kotikutoista pellavaa ja villaa. Voimakkaat värit kuten pu-nainen ja sininen olivat vaikeasti saatavia.

Pukuloistoa Hämeen Keskiaikamarkkinoilla

Keskiajalla Hämeen Härkätie toimi tärkeänä kulkureittinä Turusta Hämeenlinnaan. Myös kulttuurivaikutteet ja sen ajan muoti kulkeu-tuivat tätä reittiä pitkin muualle maahan. Elokuussa järjestettävillä

Hämeen Keskiaikamarkkinoilla voi tehdä aikamatkan keskiajan maailmaan ja ihailla tuon ajan värikästä pukeutumista.

Suomessa sinistä sai lähinnä morsingosta, ja väri oli varattu vallasväen käyttöön. Kotimaisesta villasta valmistettiin erivahvuista sarkaa, joka oli kestävää, huo-vutettua ja karstattua kangasta. Kalliimpi ja hienompi verka oli tuon ajan tärkeä kauppatavara ja sitä tuotiin Saksasta ja jopa Englannista saakka.

Kisällilaitos taidon vaalijana

Aatelistolla oli räätälinsä, jotka olivat perillä sen ajan muodis-ta. Kisällilaitos valvoi tiukasti perinteitä ja ammattitaitoa. Päästäkseen räätäliksi tuli ensin olla oppipoikana mestarilla ja sit-ten anoa lupaa näyttötyön tekoa varten. Räätälinopissa opittiin ammattikunnan tarkoin varjellut niksit ja hienoudet. Rahvas om-peli vaatteensa itse omasta, ko-tikutoisesta kankaasta. Pukujen leikkaukset olivat samantapaisia ja pukeutumisen eroavaisuu-det yhteiskuntaluokkien välillä näkyivätkin lähinnä väreissä ja materiaaleissa. Vain aatelistolla ja porvareilla oli mahdollisuus ostaa arvokkaita tuontikankaita.

Internet: www.keskiaikamarkkinat.net

Facebook: Hämeen linnan keskiaikayhdistys ry. tai tapahtuma Hämeen keskiaikamarkkinat

Irmeli Kojonen Ulla Seppälä

www.kotimaassa.fi29

Ajan muoti

Varsinkin varakkailla ihmisillä puvut olivat pitkiä ja laahasivat maata. Hihat olivat pitkät, ja nai-silla käsivarsien tuli olla peitossa ranteita myöten. Puvun alla oli yksi tai useampi aluspuku, joka saattoi näkyä päällyspuvun eli surcotten alta.

– Pukeutumisella ilmaistiin asemaa ja säätyä. Esimerkiksi naimisissa olevat naiset ja lesket peittivät hiuksensa hunnulla, Hämeen Keskiaikamarkkinoiden toiminnanjohtaja Sanni Hallanvaara kuvailee.

Pukuja koristeltiin kirjailuin, nauhoin, nyörein ja soljin. Koruina saattoi olla myös käätyjä, ja vöiden helat voivat olla näyttä-viä. Tarvekaluja kannettiin vyöllä, ja vaikkapa rahamassia voitiin varjella kätkemällä se vaateker-rosten väliin.

Keskiaikavaatetus harrasteena

Keskiaika on nykyään muo-dissa, mikä näkyy mm. filmi- ja peliteollisuudessa. Keskiajan historia sekoittuu kiehtovalla ta-valla fantasiamaailmaan, ja trendi on havaittavissa myös Hämeen Keskiaikamarkkinoilla.

– Monet kiinnostuvat keski-aikaisesta vaatetuksesta siinä määrin, että haluavat tehdä itse pukunsa, ainakin osittain, Hallanvaara sanoo. Eri tahot, mm. työväenopistot, järjestävät teemaan liittyviä ompelukursseja.

Pukukilpailu

Hämeen Keskiaikamarkkinoilla valitaan ensi vuonnakin sekä miesten että naisten Vuoden paras puku. Kilpailuun voi ilmoit-tautua paikan päällä ja kuvauttaa itsensä keskiaikaisessa asussa.

Puvustuspalvelu

Tunnelmaan päästäkseen ei tarvitse itse omistaa keskiaikapu-kua. Puvun voi vuokrata paikan päältä Hämeen linnan keskiai-kayhdistyksen puvustosta, josta löytyy monenlaisia asuja vallas-väestä renkipahasiin ja sotilaista pappissäätyyn. Valikoimassa on myös lasten vaatteita. Puvustuspalvelusta voi vuokrata puvun myös muihin keskiaikatee-maisiin juhlatilaisuuksiin.

Iltajuhlat huipennuksena

Elokuun puolivälis-sä järjestettävät Hämeen Keskiaikamarkkinat tarjo-avat jokaiselle jotakin. On turna-

jaisia, tanssia, käsityönäytöksiä, musiikkia ja silmänkääntäjiä. Siellä tapaa hovinarreja ja ylhäis-tä väkeä. Lapsille on myös omaa ohjelmaa sekä hauskoja työpajo-ja. Toritullilippuun sisältyy kaikki ohjelma iltapitoja lukuun otta-matta. Perjantai-iltana on kaikille säädyille avoin Säädyttömien yö, ja lauantai-iltana järjestetään Keskiaikaiset pidot, joissa saa nauttia monipuolisesta ohjel-masta ja keskiaikaisen keittiön antimista.


Härkätiellä oli liikennettä myös talvisin, mutta talvitien linja-us poikkesi hieman kesätiestä.

Talvista Härkätietä kulkeva poikkesi Hämeenlinnan kupeessa sijaitsevan Hattulan alueelle, jonka historia Hämeen sydämessä on olennainen osa suomalai-suutta.

Hattula tunnetaan nykyisin parhaiten Parolannummesta, Panssariprikaatin kodista. Tuhannet suomalaiset nuoret miehet ovat suorittaneet asepalveluksensa Parolassa prikaatin 70-vuotisen olemassaolon aikana.

Hattula on kuitenkin ollut aktiivinen pitäjä jo paljon ennen Panssariprikaatia. Jo pakanuuden aikana Vanajavesistön rannoille syntyi Suur-Hattulan voimakas asutuskeskus. Hattula onkin rikasta muinaismuistoaluetta, ja alueelta tehdyt muinaislöydöt elävät vielä nykyäänkin: Kalevala-korun kauniin Hattulan lintu -korun aihe on nimensä mukaisesti peräisin Hattulan Luurilasta 1000-luvulta.

Hattula on myös suomen kielen koti, sillä keisari Aleksanteri II:n hyväksymä kieliase-tus allekirjoitettiin Hämeenlinnassa vuonna 1863. Ensi vuonna Suomen kielen kunnaksi julistautuneessa Hattulassa vietetäänkin suomen ja muiden koti-maisten kansalliskieltem-me merkkivuotta teemalla ”Oma kieli”.

Suomalaisen sotilaan muistoksi

Parolannummella sijait-seva Panssarimuseo on enemmän kuin pelkkä sota-museo – se on kunnianosoi-tus suomalaiselle sotilaalle. Panssarimuseo esittelee suomalaisten panssarijoukko-jen, erityisesti sodanaikaisen Panssaridivisioonan, osaamista ja menestystä viime sotiemme taisteluissa.

Aihepiiriään museo esittelee pysyvällä perusnäyttelyllä sekä vuosittain vaihtuvilla pienillä erikoisnäyttelyillä, jotka toteutetaan joko museon omalla tai lainatulla materi-aalilla. Perusnäyttely koostuu esineistöstä,

panssarivaunuista ja tykeistä, näyt-

Matleena Ikonen Kehittämiskeskus Oy Hämeen kuvapankki

www.kotimaassa.fi31

telyrinteen harjan toiselle puolelle omalle raiteelleen kootusta panssarijunasta, panssa-rintorjuntavälineistöstä sekä moottoreista,

voimansiirtolaitteista ja muista väli-neistä. Museokalustoa entisöidään ja huolletaan säännöllisesti, ja se on enimmiltä osin toimintakuntoista. Ajokuntoinen museokalusto on esiintynyt mm. Panssariprikaatin juhlapäivien paraateissa, useissa elokuvissa ja museon näytöksissä.

Näyttelyiden lisäksi Panssarimuseo järjestää monen-laisia tapahtumia ympäri vuoden. Mm. korsulauluillat ja jokakeväi-set kiltatalkoot, jossa ulkoalue ja

kalusto laitetaan näyttelykuntoon talven jäljiltä, kuuluvat museon tapahtumiin. Tapahtumavuoden päättää itsenäisyyspäivän hartaus veteraaneille Panssarikappelissa.

Lepaa perinteitä kunnioittaen

Lepaan kartanon alue hellii historian, puutarhan ja viinin ystäviä. Upea kartano on mahdollisesti perustettu jo 1200-luvulla, ja nykyisin empire-tyylisen päärakennuksen vanhin osa on peräisin 1600–1700 -lukujen taitteesta.

Vuonna 1820 kartanon osti pietarilainen kauppias Heimburger, jonka kuoltua tila jäi hänen leskelleen Marialle. Maria avioitui tilanhoitaja Karl Fredrik Packalenin kanssa, joka Marian kuoltua testamenttasi kartanon valtiolle sillä ehdolla, että tilalle on perus-tettava maanviljelys- tai puutarhakoulu. Valtio sai tilan vuonna 1902, puutarhaopisto perustettiin 1910 ja ensimmäiset opiskeli-jat aloittivat opintonsa vuonna 1912. Siitä lähtien Lepaalla on opetettu puutarhojen ja kasvien hoitoa.

Nykyisin Lepaalla toimii Hämeen am-mattikorkeakoulun maisemasuunnittelun ja puutarhatalouden koulutusohjelmat sekä Hämeen ammatti-instituutin (HAMI) viheralan ja puutarhatuotannon koulutusoh-jelmat. Kauniin kartanon alueella toimivat myös matkailijoiden suosiossa olevat viini- ja puutarhatila, puutarhamuseo ja golfkenttä. Kartanosta saa myös ruokailu-, majoitus- ja kokouspalveluja.

Pyhän Ristin kirkko pysäyttää

Hattulan suosituimpiin nähtävyyksiin lukeutuva Pyhän Ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko, joka ollut suosittu pyhiinvael-luskohde jo keski-ajalla. Matkailijoita

houkuttelevat kirkkoon sen pitkä historia ja kauniit koristeet: kirkkosalin seiniä peittä-vät Suomen laajimmat ja alkuperäisimmät seinämaalaukset, jotka kuvaavat Raamatun tapahtumia ja pyhimyskertomuksia. Kirkossa on myös nelisenkymmentä puuveistosta, joista vanhimmat ovat ’Liedon mestarin’ veis-tämiä 1300-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Kuoriosassa oleva krusifiksi ja Hattulan Madonna ovat hänen tunnetuimpia töitään. Kirkossa on myös keskiaikainen, puinen kastemalja. Kirkossa riittää ihastelijoita, eikä ihme: vain harvassa paikassa Suomessa pääsee näin käsin kosketeltavasti tuntemaan menneisyyden ja pyhyyden.

Kirkko on avoinna kesäaikana, ja tilaukses-ta sinne on mahdollista saada opastus.


Asetuksen historia nivoutuu vahvas-ti Hämeenlinnaan ja Hattulaan. Keisari Aleksanteri II oli tulossa vierailulle Parolaan tarkastamaan sinne sijoitettua sotaväkeä, ja kulttuurivaikuttajien piirissä elettiin toi-veikkaan odotuksen vallassa. Tuohon aikaan senaattorina toimivalla J.V. Snellmanilla oli hyvä syy toivoa, että keisarilta olisi mah-dollista saada jokin ystävällisyydenosoitus Suomen kansaa kohtaan. Niin valmisteltiin asetus suomen kielen yhdenvertaistamiseksi hallintokielenä ruotsin kielen rinnalla. Se esiteltiin Hämeenlinnassa keisari Aleksanteri II:lle ja hän allekirjoitti sen 31. heinäkuuta. Historian lehti oli kääntynyt.

Mies laulunkin takana

Kukapa ei olisi koulussa laulanut laulua ”Arvon mekin ansaitsemme”. Harva kuiten-kaan muistaa miestä laulun takana. Jaakko Juteini oli Hattulan omia poikia. Hän syntyi Hattulassa vuonna 1781, mutta 12-vuotiaana hänet lähetettiin Hämeenlinnan triviaali-kouluun. Kuvaavaa on, että hänen nimensä muutettiin siellä muotoon Jacob Judén. Seitsemän vuotta myöhemmin Juteini pyrki

Kansallisen identiteetin herääminen

Elettiin kansallisromantiikan aikaa, ja maassamme vaikuttivat sellaiset suomalai-suuden suurmiehet kuten Aleksis Kivi, Elias Lönnrot ja J.V. Snellman. He kaikki tekivät merkittävää työtä Suomen kansan kulttuurin kohottamiseksi ja suomen kielen aseman parantamiseksi. Heitä ennen oli ollut kuiten-kin eräs, joka oli laittanut oman, tärkeän kor-tensa kekoon. Hän oli mies, joka oli tehnyt merkittävää työtä tällä saralla jo vuosikym-meniä ennen uuden polven vaikuttajia.

Turun katedraalikouluun, josta hän pääsi ylioppilaaksi. Myöhemmin hän siirtyi opis-kelemaan Turun Akatemiaan. Juteini toimi sittemmin kotiopettajana useissa säätyläis-perheissä eri paikkakunnilla ja sai kosketuk-sen suomenkieliseen kansaan.

Hattulassa juhlitaan Suomen kielen

150-vuotisjuhlaaMaassamme otettiin merkittä-

vä askel kansallisen identi-

teetin muodostumisessa, kun

keisari Aleksanteri II vuonna 1863 hy-

väksyi kieliasetuksen, jolla suomen kie-

lestä tuli virallinen kieli ruotsin lisäksi.

Vähitellen saattoivat myös suomalaiset

asioida omalla kielellään virkaportaissa

ja oikeusistuimissa.

Jaakko Juteinista on tekeillä myös elokuva, jonka ensi-ilta nähdään pääjuhlan yhteydessä. Kuvauspaikkana mm. Hattulan Pyhän Ristin kirkko.

Irmeli Kojonen

50 vuotta sitten, kun Keisari Aleksanteri II:n vierailusta oli kulunut 100 vuotta, pystytettiin Parolannummelle suomen kielen oikeuksien muistomerkki. Muistomerkin on suunnitellut Aimo Tukiainen.

www.kotimaassa.fi33

Suomen kielen tienraivaajaksi

Juteini ei kos-kaan valmistunut Akatemiasta. Sen sijaan hän julkaisi ensimmäisen teoksensa Kirjoituksia Jak. Juteinilda. Siitä alkoi vuosikymmeniä kestävä tuottelias kirjailijan ura, jonka aikana Juteini julkaisi kymmeniä kirjoja ja runovihkoja, suurim-man osan suomeksi.

– Jaakko Juteini suhtautui vakavasti kirjalliseen työhön ja se oli hänen kutsumuksensa. Häntä voikin luonnehtia ensimmäiseksi suomenkieliseksi kirjaili-jaksi, Juteinin elämän-kertateosta paraikaa kirjoittava Eero Ojanen väittää.

Suomen kielen 150-vuotisjuhla-

tapahtuma

3.–4.8.2013 vietet-tävän Suomen kielen 150-vuotisjuhlatapahtu-man järjestämisestä vas-taavat Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupun-ki, aluehallintovirasto, Puolustusvoimat sekä Jaakko Juteini seura ry. Tapahtuman

aikana järjestetään seminaari Juteinitalossa Hattulassa sekä juhlahetki Parolannummella, jossa myös keisari Aleksanteri II ja senaattori J.V. Snellman tapasivat tuona historiallisena päivänä. Pääjuhla pidetään sunnuntaina 4. elokuuta Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Juteinista on tekeillä myös elokuva, jonka ensi-ilta nähdään pääjuhlan yhteydessä.

Oma kieli on tärkeä

Jaakko Juteini osoitti rohkeasti elämän-työllään, että suomen kielellä on vahvat perinteet.

– Juteinin tuotantoa ei ole ollut pitkään aikaan saatavilla, mutta nyttemmin hänen kirjansa on julkaistu koottujen teosten muo-dossa, Eero Ojanen kertoo.

– Juteinin laaja tuotanto todistaa, että suomen kieltä voitiin käyttää kirjallisuudessa monipuolisesti jo tuolloin, hän painottaa.

– Oman kielen merkitystä kansalle tai kan-sanryhmälle ei pidä milloinkaan väheksyä, Eero Ojanen toteaa. Hänen mukaansa juhla-tapahtumallakin halutaan muistuttaa ihmisiä oman kielen merkityksestä, olipa kysymys mistä kielestä tai kansanryhmästä tahansa.

Helsingin keskeisimmällä paikalla, Senaatintorilla, on keisari Aleksanteri II:n patsas. Keisari on kuvattu pitämässä puhetta valtiopäivillä 1863 yllään Suomen kaartin upseerien univormu, jota hän käytti aina ollessaan Suomessa. Patsas paljastettiin keisarin syntymäpäivänä 29.4.1894 ja sen on tehnyt kuvanveistäjä Walter Runeberg.Kuva: Ines, Ivar tai Knut Lindbohm. Helsingin kaupunginmuseo/www.helsinki200.fi

Jaakko Juteinin patsas, vierellään suurmiehet ylh. vas. Elias Lönnrot ja J.V. Snellman, alh. vas. Keisari Aleksanteri II sekä Aleksis Kivi.

Irmeli Kojonen

Juteini teki varsinaisen elämän-työnsä Viipurissa. Hän ei itse ehtinyt nähdä suomen kielen tasavertaistamista ruotsin kielen rinnalle, sillä hän kuoli vuonna 1855. Juteinin ajatukset jäivät kuitenkin itämään uuden sukupolven

sydämissä.


Vanhat, tutut joululaulut helähtävät kirkkaasti kirkon holveissa kuin mui-noin, ilman säestystä. Väki on sonnus-tautunut lämpimästi talvitamineisiin, tumput kädessä ja pässinpökkimät jalassa, sillä kirkossa vallitsee autentti-nen, keskiaikainen tunnelma: hengitys höyryää viileässä kirkkosalissa kansan hiljentyessä rukoukseen. Kirkossa ei ole lämmitystä eikä sähkövaloja, sillä se kuuluu Suomen ainutlaatuisimpiin nähtävyyksiin, ns. autiokirkkoihin.

Seurakunta, jolla on

vanhat perinteet

Hattulan seurakunta on jo ainakin 760-vuotias. Varmuudella ei ikää voida määrittää, ja seurakunta voi hyvin olla sitäkin vanhem-pi, sillä alueelta on löydetty kristillisiä muinaismuistoja jo aiemmalta ajalta.

– Ainakin vuonna 1250 sen tie-detään varmuudella olleen olemas-sa, kirkkoherra Satu Holm toteaa. Hattulan seurakunnan julkaisema, Eero Ojasen kirjoittama, Ristin Tiellä 750 vuotta, kuvaa laajemmin seurakunnan varhempia vaiheita sekä keskiaikaista historiaa. Kristillinen usko juurtui Hattulaan varhain, vaikkakaan ei hetkessä. Kirjassa kerrotaan, miten vaikeinakaan aikoina kristillinen usko ja toivo eivät hävinneet, vaan sen ääreen tultiin hakemaan lohdutusta ja turvaa. Hyvinä aikoina taas oli kiitoksen aika.

– Suomesta löytyy vain kaksi keskiaikaista kirkkoa, jotka on rakennettu tiilestä, Holm kertoo. Hattulan Pyhän Ristin kirkko on näistä toinen. Muut keskiaikaiset kirkot on tehty kivestä, joka oli tavallisem-pi materiaali.

Hattulan Pyhän Ristin kirkossa kaikuvat

joululaulut

Keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko Hattulassa täyttyy Tuomaan päi-vän iltana kirkkoväestä, joka saa-

puu lyhtyjä kantaen laulamaan yhdessä. Vain alttarikynttilät ja jokunen tuikku valaisevat hämärää kirkkoa ja sen vuosi-sataisia kalkkimaalauksia, jotka kohoa-vat vaikuttavina yläpuolellamme.

Irmeli Kojonen Hattulan seurakunta

www.kotimaassa.fi35

Osaltaan asiaan lienee vaikuttanut Hämeen linnan rakentaminen, jossa siinäkin käytettiin tiiltä. Hattulassa oli myös saatavilla sopivaa materiaalia: arkeologiset löydökset ovat paljas-taneet läheisyydestä tuohon aikaan ajoittuvan tiilitehtaan. Ennen kaikkea tiilen käyttö viesti kuitenkin myös siitä tärkeästä asemasta, joka kirkolla jo tuolloin oli.

Pyhän Ristin legenda

Kirkon holviin on keskeiselle pai-kalle maalattu Pyhän Ristin legenda. Kirkon tärkein nähtävyys oli nimittäin se mikä on jälkipolvilta kadonnut: risti itse.

– Tanskan kuningatar Margareta luettelee lahjakirjassaan vuodelta 1411 yhteensä 44 kohdetta, joihin piti lähettää pyhiinvaeltajia hänen tuel-laan, Holm kuvailee. Näiden paikkojen joukossa olivat mm. Rooma, Assisin, Betlehem – sekä Hattula Suomessa. Lahjakirja kertoo huomattavasta lah-joituksesta, jonka turvin piti pyhiin-vaeltajien menemän Hattulan Pyhän Ristin luo. Tällä hän ilmeisesti tarkoitti kirkkoa, jossa risti sijaitsi.

Tämä Pyhä Risti oli risti, johon oli kiinnitetty palanen aitoa, Golgatalta, Jerusalemista löydettyä ristinpuuta, kuten uskottiin, ja sen kautta kerrot-tiin ihmisten parantuneen.

Valitettavasti risti ei ole säilynyt meidän päiviimme. Vuonna 1496 venä-läiset tekivät ryöstöretken Hattulaan. He hyökkäsivät kirkkoon, eivätkä säästäneet edes Pyhää Ristiä, kertoo ruotsalainen Sturen kronikka.

Ainutlaatuista taidetta

Kirkkosalin seiniä peittävät Suomen laajimmat ja alkuperäisimmät seinä-maalaukset vuosilta 1514–1516. Ne kuvaavat Raamatun tapahtumia ja pyhimyskertomuksia. Kirkosta löytyy yli kaksikymmentä puuveistosta, joista kuuluisin lienee Liedon mesta-rin 1300-luvun alkupuolella tekemä Hattulan Madonna. Muinoin pyhiinva-eltajat tulivat tänne pitkienkin matko-jen takaa Hämeen Härkätietä myöten. Nykyisin kirkko on avoinna kesäaikaan toukokuun puolivälistä elokuun puo-liväliin päivittäin klo 11–17, lukuun ottamatta juhannusaattoa ja -päivää. 1800-luvulla rakennettu Hattulan uudempi kirkko palvelee puo-lestaan jumalan-palveluskäytössä ympärivuotisesti.

Pyhiinvaeltajia ennen ja nyt

Vuosien varrella myös kirkkoherra Satu Holm on kohdannut nykyajan py-hiinvaeltajia ja aika yllättävällä tavalla.

– Kerran istuin myöhäisenä kesäil-tana tekemässä kansliassa töitä, kun minulle soitettiin, että olen saanut saksalaisen vieraan, hän kertoo

Kirkkoherralla ei kuitenkaan ollut yhtään tuttavaa Saksassa. Pian selvisi, että vieras olikin matkalainen, joka halusi päästä Pyhän Ristin Kirkkoa kat-somaan ja oli kuullut, että kirkkoher-ralla olisi kuulema avaimet. Koska työt olivat pahasti kesken, Holm neuvoi kuitenkin sanomaan vieraalle, että hän tulisi seuraavana aamuna avaamaan ovet puoli yhdeksän aikoihin, jos se vieraalle vain sopisi. Kun Holm saapui kirkolle seuraavana aamuna, hän löysi hennon, vanhan rouvan nukkumasta kirkon portailla! Rouva oli tullut varta vasten Hattulaan asti nähdäkseen maalauksen Pyhästä Kristoforoksesta. Myöhemmin hän lähetti Holmille myös itse tekemänsä kir-jasen Kristoforoksen elämästä.


Panssarimuseo avattiin yleisölle 18.6.1961, ja sen alkuvaiheissa kä-vijät olivat paljolti sotaveteraaneja.

– He olivat siihen aikaan miehiä parhaassa iässä ja erittäin aktiivisia, tietää museosihteeri Päivi Kanerva. Veteraanit toivat myös läheisiään tutustumaan niihin laitteisiin, joita he olivat sodassa käyttäneet. Myöhemmin museoon ovat löytä-neet tiensä myös lapsenlapset, ja näin museo nivoutuu sotahistorian lisäksi myös monen suvun historiaan.

Armeija-aikaa muistellen

Nykyään Panssarimuseossa moni muiste-lee, ei niinkään sotaa, vaan omaa armeija-aikaansa.

– Heti armeijasta pääsyn jälkeen Panssariprikaatissa palvelleet huristavat tästä vauhdilla ohi, mutta jo jonkin ajan jälkeen onkin kiva näyttää tyttöystävälle ja perheel-le, minkälaisella vaunulla on itse saanut koulutuksensa, naurahtaa Päivi Kanerva, joka on tunnistanut kävijöiden joukosta monet tutut kasvot.

– Panssarimuseo sijaitsee aivan Panssariprikaatin varuskunta-alueen tuntu-massa, ja varusmiehet käyvätkin tutustumas-sa museoon asepalveluksensa aikana, koska se on heille ikään kuin historiakoulutuskes-kus, toteaa Kanerva.

Kävijämäärät nousussa

Panssarimuseolla on käynyt tähän päivään mennessä vierailijoita yli 1,8 miljoonaa. Viime vuosi oli ensimmäinen kerta 20 vuo-teen, kun kävijämäärä ylitti jälleen 25.000, ja samaan päästään Kanervan mukaan tänäkin vuonna. Lisäystä on ollut varsinkin venäläis-kävijöissä, jotka usein saapuvat perheinä tutustumaan museoon.

Tekemistä lapsillakin

Ulkomuseon näyttelyrinteel-tä avautuu kauniit maisemat Lehijärvelle asti. Tavallisesta mu-seosta poiketen Panssarimuseossa ei tarvitse pelätä, että jokin menisi rikki. Lapset nauttivat, kun on tilaa mennä, juosta ja ihmetellä.

– Museovaunujen päälle ei kuiten-kaan saa kiivetä, muistuttaa Kanerva, lukuun ottamatta näyttelyhalleissa olevia Leopard 2A4, T-72 ja AMV-vaunuja, joiden vieressä on kiipeämistä helpottavat portaat.

Panssarimuseolla järjestetään joka vuosi myös tapahtumia. Perhepäivässä riittää ihmettelemistä vauvasta vaariin. Tällöin museon alueelle on järjestetty aktiviteetteja erityisesti lapsille, kuten suosittuja musiikki-esityksiä, poniratsastusta ja kasvomaalausta. Ihmeteltävää riittää, kun myös alan harrasta-jat tuovat tapahtumaan omia sota-ajoneuvo-jaan ja radio-ohjattavia pienoistankkejaan.

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät Korsulauluillat täyttävät museoalueella sijaitsevan entisen tanssilavan ääriään myö-ten. Silloin jokainen saa laulaa sydämensä kyllyydestä orkesterin tahdissa tuttuja sota-ajan lauluja. Ohjelmistoon otetaan myös aina muutama vähemmän tunnettu laulu. Tapahtumaan osallistuminen on ilmaista, mutta lauluvihkosesta peritään pieni maksu.

Hattulan Parolassa sijaitseva

Panssarimuseo lukeutuu

suomalaisten sotahistorial-

listen erikoismuseoiden joukkoon.

Museo on mielenkiintoinen ja an-

toisa tutustumiskohde kaikenikäi-

sille. Panssarimuseo onkin yksi kou-

lulaisretkien vakiokohteista.Eeva Oksman Panssarimuseo

www.kotimaassa.fi37

Katsottavaa sisällä ja ulkona

Panssarimuseo jakautuu sisänäyttelyhal-leihin ja ulkomuseoalueeseen. Kokoelma sisältää itsenäisen Suomen armeijan pans-sari- ja panssarintorjuntajoukkojen käytössä ollutta kalustoa aina vuodesta 1919 alkaen. Museomateriaalin arvokkaimman osan muo-dostaa puna-armeijalta 1939–1944 käydyissä sodissa vallattu panssari- ja panssarintorjun-tatykkikalusto.

Panssarimuseossa on esillä viitisen-kymmentä panssarivaunua ja noin 30 panssarintorjunta-asetta sekä panssarijuna. Nähtävänä on useita harvinaisuuksia, kuten esimerkiksi neuvostoliittolaisvalmisteiset

BA-10 ja BA-20-panssariautot sekä T-28 ja T-50-panssarivaunut. Saksalaista kalustoa puolestaan edustavat Panzerkampfwagen IV -taistelupanssarivaunu sekä Sturmgeschütz 40 -rynnäkkötykki. Näytteillä on myös Suomen armeijan ensimmäinen panssarivau-numalli Renault F.T. Modéle 1917 sekä edel-leen palveluskäytössä oleva, vuonna 2003 hankittu taistelupanssarivaunu Leopard 2A4.

Panssarintorjuntavälineistöä esitellään polttopulloista panssarintorjuntatykkien kautta ohjuksiin. Lisäksi museon sisähallien perusnäyttelyvitriineissä on esillä aiheeseen liittyvää historiaa. Kesän 2013 erikois-näyttelyt ovat ”Rynnäkkötykkipataljoona uusiutuu – Sturmgeschützit saapuivat” sekä

”Kaukasukselta Kannakselle – suomalaiset SS-vapaaehtoiset Panssaridivisioonassa 1943–44”.

Ajokuntoista museokalustoa on voinut nähdä myös Panssariprikaatin juhlapäivien paraateissa, useissa elokuvissa ja museon näytöksissä.

Uutta nähtävää joka vuosi

Toukokuussa valmistunut perusnäyttelyn uudistus toi esille paljon ennennäkemätöntä aineistoa museon kokoelmista. Nyt historiaa esitellään selkeämmin ajallisena jatkumona itsenäisyyden alkuajoista nykypäivään, hen-kilö- ja paikallishistoriaa unohtamatta.

– Ensi kesänä Panssarimuseon pihapii-rissä on jälleen MTLB-vaunu, jonka päälle ja sisään voi kiivetä, Päivi Kanerva lupailee. Vaunulle on rakennettu katos, joten se on nyt myös sateelta suojassa. Myös miinajy-rä ja siltavaunu tulevat panssarivaunujen rinnalle näyttelyrinteeseen ensi vuonna, kun Miehikkälässä oleva Pioneerimuseo yhdistyy Suomen Tykistömuseon ja Viestimuseon kanssa vuoden 2013 alusta.

www.panssarimuseo.fi

PANSSARiMUSEON PERUSTAjANA oli Panssarin kannatusyhdistys ry, joka myöhemmin muutti nimensä Panssarikilta ry:ksi. Panssarimuseon toiminnasta on 1.5.2003 alkaen vastannut Panssarimuseosäätiö. Museon johtavana toiminta-ajatuk-sena on tallettaa, esitellä ja vaalia suomalaisten panssari- ja panssa-rintorjuntajoukkojen perinteitä. Se on kunnianosoitus suomalaiselle sotilaalle ja historiallinen kuvaus suomalaisten panssari- ja panssa-rintorjuntajoukkojen osaamisesta ja menestyksestä viime sotiemme ylivoimaista vastustajaa vastaan käydyissä taisteluissa.


Alajärven rannalla sijaitseva Inkalan kartano on erityisesti yritysasiakkaiden suosiossa, mutta myös ryhmämatkailijoil-le kartano maukkaine ruokineen on oiva vierailukohde. Kartano on helposti saavutet-tavissa Helsinki–Tampere-moottoritieltä, ja historiallinen Härkätie kulkee alle kilometrin päässä Inkalasta.

Inkalan paikalla tiedetään olleen Uotila-niminen rälssitila jo 1500-luvulla, ja se on ollut useiden eri sukujen omistuksessa. Nykyinen kartanon empire-tyylinen päära-kennus on peräisin 1800-luvulta: kaksiker-roksinen hirsirakennus rakennettiin vuosina 1805–1810, ja sen koristeellinen lautavuora-us ja pitsiset kuistit valmistuivat 1800-luvun lopulla.

Kokous- ja juhlatoimintaa Karhunpesässä

Inkalan kartanon kokonaisuuteen kuuluu päärakennuksen lisäksi kokous- ja majoitus-tilana toimiva Karhunpesä, joka kokoustilo-jen lisäksi sisältää täysin varustellun keittiön, saunan ja takkahuoneen sekä neljä huonetta

majoittumiseen. Karhunpesää vuokrataan myös omana kokonaisuutenaan kokous- ja juhlakäyttöön.

Majoitustilaa on lisää pihapiirissä sijait-sevissa Omenankukassa, joka on viehättävä kahden huoneen majoitusrakennus sekä Merikarhussa, merihenkisessä luhtitalossa.

Kaiken maailman vieraita

Inkalalla on pitkä historia vieraiden majoittamisessa. Vuonna 1931 Inkalan osti merikapteeni Juho Aksel Lahtinen, ja jo tuolloin isännän kapteenituttavat perheineen viettivät Inkalassa jopa kokonaisia kesiä. Sota-aikana Inkala majoitti perheitä, jotka tulivat sotaa pakoon maalle. 1950–1970 -luvuilla kesävierasperinne eli vahvana ja osa vieraista oli vuokrannut mökin tai aitan. Savusaunan valmistuttua 1970-luvulla alkoi herätä kiinnostusta myös saunan vuokrauk-seen ryhmille.

Nykyinen toiminta on virinnyt hiljalleen 1980-luvulta lähtien, kun yritysasiakkaat ovat ottaneet Inkalan kokous- ja edustuspaikak-seen. Yritykset pitävät Inkalassa esimerkiksi kokouksia, virkistyspäiviä ja pikkujouluja, ja tuovat usein myös ulkomaisia vieraita nautti-maan suomalaisesta kartanoperinteestä.

Inkalan kartanoKaunis keltainen pääraken-

nus ja upea puistomainen piha ottavat vieraan vastaan

Inkalan kartanossa Hattulassa.

Matleena Ikonen Inkalan kartano

www.kotimaassa.fi39

Ja hyvät puitteet Inkala kokouksille tarjoaakin. Kartanon neuvottelutilat niin pääraken-nuksessa kuin pihapiirissä sijaitsevassa Karhunpesässä ovat hyvin varustellut, ja kokouspakettiin kuuluu aina kahvit ja omas-sa keittiössä valmistettavat maittavat ruuat. Kokouspäivä päättyy mukavasti Inkalan savusaunan lempeisiin löylyihin.

Juhlasi arvoinen

Yritystilaisuuksien lisäksi Inkalaa vuokra-taan paljon yksityistilaisuuksiin. Kartanossa on tanssittu häitä, laulettu syntymäpäiviä, pidetty muistotilaisuuksia ja juhlittu nimen saaneita lapsukaisia. Myös Hämeenlinnassa

ja lähikaupungeissa teatterimatkalla olevat ryhmät poikkeavat usein Inkalaan päivälli-selle.

Vuoden mittaan Inkalan kartanossa kate-taan ruokapöydät erilaisin teemoin. Inkalan äitienpäivälounaat ja joulupäivälliset ovat suosittuja, ja talon aikaisemman isännän, merikapteeni Lahtisen mukaan nimetty meri-henkinen kattaus, Merikapteenin päivällinen, on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen elämys.

Kartanovierailuun kannattaa varata aikaa, sillä upean miljöön lisäksi kävijää koukuttaa kartanon Pikku Puoti, jossa myydään mm kynttilöitä, tinakoruja, villa-asusteita ja mui-ta suomalaisia käsitöitä.

Pikku Puodissa on myynnissä monenlaisia käsitöitä.

Alla vas. Herukka-kesäkurpitsapikkelsi tehdään talon oman reseptin mukaan.Alla oik. Helka ja Juho Aksel Lahtisen kuvat muistuttavat talon historiasta.

Inkalan rantasauna


Hyvinvointi

Normaali uni

Normaali aikuinen tarvitsee keskimää-rin kahdeksan tuntia unta vuorokaudessa, vaikka riittävän yöunen määrä vaihtelee hen-kilöstä riippuen kuudesta yhdeksään tuntiin. Nukumme siis normaalisti lähes kolman-neksen elämästä! Unen laadun ja määrän merkitys ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on erittäin suuri. Unen aikana ihminen lepää niin fyysisesti kuin henkisesti, ja elimistön toiminta muuttuu. Nukkuessa se rakentaa uutta materiaalia ja korjaa vahingoittunutta.

Normaalisti nukahtaminen tapahtuu alle 20 minuutissa. Alkuyöstä olemme syvässä unessa, jolloin aivot saavat levätä, ja sen ansiosta ihminen tuntee herättyään olonsa levänneeksi ja virkeäksi. Syvä uni edesauttaa myös elimistön vastustuskyvyn ylläpitoa ja vaikuttaa ruumiilliseen ja henkiseen hyvinvointiin. REM-univaiheessa aivokuori on lähes yhtä aktiivinen kuin hereillä ollessa. Tuo jakso on erityisen tärkeää tunne-elämän prosessien, muistin ja uusien asioiden oppi-misen kannalta. Ihminen herää yön aikana normaalisti noin neljä kertaa, mutta hän ei välttämättä muista niitä aamulla.

Nuku hyvin!

Hyvällä unella on enemmän merkitystä hyvinvointiin kuin luulisi.

Nykyään puhutaan paljon

hyvinvoinnista. Silti elämä

on yhä stressaavampaa, ja

monet elävät jatkuvassa univelassa.

Elimistö reagoi tähän monin tavoin.

Hyvästä unesta huolehtiminen ko-

hottaa huomattavasti ihmisen ter-

veyttä, jaksamista, hyvinvointia ja

siten koko elämän laatua.

Unen häiriintyminen

Uni on helppo vaikutteille ja lähes jokai-sella on tilapäisesti vaikeuksia saada unen päästä kiinni. Myös uni-valverytmi saattaa häiriintyä tai uni olla heikkolaatuista. Unta voi häiritä monet tekijät, kuten uniapnea, le-vottomat jalat, narkolepsia ja kuorsaaminen. Myös jatkuva kipu, raskaus, vaihdevuodet tai yöllinen virtsaamisentarvekin häiritsevät nukkumista. Syynä voi olla myös psyykkiset syyt, kuten stressi, suuret elämänmuutokset tai suru.

Univajeen haittoja

Jos unentarvetta ei saa tyydytettyä, vireys ja henkinen toimintakyky heikkenevät. Vaikutukset näkyvät myös työkyvyn alentu-misena ja elämänlaadun huonontumisena. Jo muutaman yön perättäinen univaje voi vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen, mikä puolestaan lisää sydän- ja verisuoni-tautiriskiä. Valvotun yön jälkeen on havait-tavissa alivireyttä, keskittymisvaikeuksia, ärtymystä ja muistin pätkimistä. Unenpuute hidastaa myös reaktionopeutta, joka voi olla kohtalokasta liikenteessä.

Keinoja nukahtamiseen

Tilapäisiin unihäiriöihin kannattaa kokeilla kotikonsteja, sillä ihminen voi opetella nu-kahtamaan ja nukkumaan. Tärkeää on luoda otollinen ympäristö. Makuuhuoneen tulee olla sopivan viileä, noin 18–20 astetta ja on myös hyvä huolehtia huoneen riittävästä pimennyksestä ja äänieristyksestä. Ennen nukkumaanmenoa kannattaa välttää kahvin, teen ja alkoholin nauttimista. Rauhalliset ja rentouttavat rutiinit johdattavat mukavasti levolliseen tilaan: Yöpuulle menoon voi virit-täytyä esimerkiksi syömällä kevyen iltapalan, ottamalla lämpimän kylvyn tai käyttämällä erilaisia rentoutumismenetelmiä. Sänkyyn mennään vasta sitten, kun todella väsyttää. Ja jos uni katkeaa kesken yön, kannattaa nousta jalkeille tekemään jotain kevyttä ja palata sänkyyn vasta sitten, kun tuntee itsensä uudelleen väsyneeksi.

Eeva Oksman Finlayson

www.kotimaassa.fi41

Finlaysonin ketjumyyntipäällikkö Ruusa Hentilän mukaan korkealaatuiset materiaalit on kaiken A ja O. Esimerkiksi Finlayson- ja Familon-tuotteet ovat tutkitusti turvallisia ja ympäristöystävällisesti valmistettuja, ja niiden pH-taso on ihoystävällinen eikä niissä ole haitta-aineita. Tärkeää varsinkin allergiaperheissä on, että vuodevaatteet ovat konepestäviä. Vuodevaatteethan ovat hygieniatuotteita, joiden puhtaus ja sopivuus vaikuttavat hyvinvointiin.

Viilentävä peitto!

Peitteen valinnassa tulee huomioida paksuus, lämpimyys ja kuohkeus. Ihmisten lämmöntarvehan on yksilöllinen; siinä missä toinen hikoilee, toinen palelee. Onneksi nykytekniikalla on pystytty valmistamaan sellaisia vuodevaatteita, jotka tukevat yksi-löllistä lämmönsäätelyä.

– Ne Familonin peitot, joissa on käytetty alkujaan NASA:n astronauttien pukuihin kehitettyä Outlast® -erikoiskangasta, varastoivat kehon ylimääräisen lämmön ja vapauttaa tarvittaessa sitä takaisin, selittää Ruusa Hentilä.

– Ohuen, superkevyen Familon Ultra Cool -peitteen viilentävä vaikutus on vailla vertaa, Hentilä väittää. Väitteelle on myös peruste-lut.

– Kankaan ja kuidun välissä olevan erikois-kankaan Climarelle®-mikrokapselit luovat ihanan viilentävän vaikutuksen ja miellyttä-vän nukkumismukavuuden.

Hoida vuodevaatteitasi!

Oikea hoito pidentää vuodevaatteidenkin käyttöikää. Anna vuoteen tuulettua aina hetken ennen sijaamista. Pöyhi tyynyä ja peitettä joka aamu, ja tuuleta vuodevaatteita viikoittain. Pese tyynyt koneessa 3–4 kertaa vuodessa ja peite pari kertaa vuodessa. Pese ne väljässä vedessä ja käytä 1/3 normaalista pesuainemäärästä. Pesulämpötila kannattaa tarkistaa kustakin tuotteesta. Osalle kuitu-täytteisistä tuotteista sopii rumpukuivaus, joka tekee niistä mukavan pöyheitä. Hyvästä hoidosta huolimatta tyynyt tulisi vaihtaa noin kahden vuoden ja peite neljän vuoden välein.

Sänky otolliseksi nukkumiselle

Nukkuma-asennon tulee olla mukava ja rento. Vaikka nukkuma-asento on yksilölli-nen, tulee sängyn aina antaa sopivaa tukea selälle. Patjoja on pehmeydeltään ja omi-naisuuksiltaan erilaisia, ja harvoin samanlai-nen patja on hyvä esimerkiksi molemmille puolisolle. Hyvä, raikas ja puhdas vuode sekä miellyttävä peite, tyyny ja vuodetekstiilit suorastaan houkuttelevat nukkumaan.

Tarkista tyyny

Jo pelkällä tyynyllä voi parantaa nukkumis-ergonomiaa, sillä hyvä tyyny linjaa vartaloa oikeaan asentoon. Tyynyn tehtävä on täyttää niskan ja patjan väliin jäävä tyhjä tila ja tukea kaularankaa.

Hyvä tyyny on pölyämätön, hengittävä ja helppohoitoinen. Tyyny valitaan nukkuma-asennon, nukkujan koon ja hartianleveyden sekä patjan jousto-ominaisuuksien mukaan. Jäykempi patja vaatii korkeamman tyynyn. Myös eri-ikäisille lapsille on saatavana erilai-sia tyynyjä.


Hyvinvointi

Irmeli Kojonen Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Kuntoutuskeskus Kankaanpäätä aja-tellessa ei ensimmäisenä juolahda mieleen hotelli. Kuntoutuskauden

päättyessä näin joulun lähestyessä keskus toimii pääosin juuri hotellina. Se on löytänyt asiakaskuntansa etenkin varttuneemman väestön parista.

– Yhä useammat seniorit haluavat jouluna levähtää valmiin pöydän ääressä, ja meil-lä onkin heille tarjolla 2–5 vuorokauden joulupaketteja, kuntoutuskeskuksen Marja Hakamäki kertoo.

– Hotellimme palvelee ehkä juuri tätä ikä-ryhmää parhaiten, onhan koko hotelliympä-ristössä huomioitu liikkumisen vaivattomuus ja turvallisuus, hän toteaa. Korkeatasoiseen joulupakettiin voi liittää perinteisen jouluoh-jelman ohella myös joulukirkossa käynnin ja tapaninpäivän ajelun. Joulun aikaan on tarjolla myös erikoishintaisia paketteja liikuntarajoitteisen henkilön avustajana toi-mivalle omaiselle, sillä tällöin ei ole saatavilla kuntoutuskeskuksen puolesta avustajaa.

Lomalle monella tapaa

Hotelli tarjoaa myös monipuolisia virkis-tys- ja lomapaketteja ympäri vuoden, niin valmislomia kuin räätälöityjä pakettejakin. Osa vieraista saapuu sosiaalisin perustein RAY:n kautta tuetulle lomalle.

Uinnin riemua ja altaassa lököttelyä

Kylpyläosaston 25-metrisessä altaassa voi harrastaa kuntouintia. Välillä on mukavaa lämmitellä porealtaassa tai ottaa rentout-tavaa vesihierontaa. Naisten ja miesten saunan lisäksi tarjolla on myös tilaussauna. Kuntoutuskeskuksessa kun ollaan, kuntosali on hyvin varustettu. Saatavana on myös hemmotteluhoitoja, jotka kannattaa varata etukäteen netistä. Se helpottaa oman ohjel-man suunnittelua.

Räätälöidyt ryhmäpaketit

Kuntoutuskeskus Kankaanpään vapaa-ajan ohjelmassa on mistä valita. Ohjelmaan sisältyy mm. ohjattua ryhmäliikuntaa sisällä ja ulkona, vesiliikuntaa, keilailua, jousiam-muntaa, kädentaidon iltoja, mönkijällä ajoa, retkiä sekä musiikki- ja lauluiltoja.

– Monipuolinen tarjonta mahdollistaa räätälöityjen lomapakettien rakentamisen, mikä on oiva vaihtoehto esim. eläkeläisyh-distysten ryhmille, Marja Hakamäki vinkkaa. Monet ovatkin löytäneet kuntoutuskes-kuksen palvelut ja tulevat omalla porukalla viihtymään ja virkistymään yhdessä.

Esteetön liikkuminen huomioitu

Avara hotelli on valoisa ja nykyaikainen. Kuntoutuskeskuksen tilat on suunniteltu tarkoituksella väljiksi esteetön liikkuminen huomioiden. Huoneita riittää isommallekin ryhmälle: päärakennuksessa on 34 kahden hengen huonetta, lisäksi löytyy myös yhden hengen huoneita. Myös huoneistomajoitusta on tarjolla. Majoituksen hintaan sisältyy aina aamiaisen lisäksi allasosaston ja liikuntatilo-jen käyttö.

Perinteistä joulua valmiissa pöydässä

www.kotimaassa.fi43

Savonlinnassa, keskellä kauneinta Järvi-Suomea, sijaitsee Tanhuvaaran Urheiluopisto. Se tarjoaa lomalaisille

runsaasti vaihtoehtoja ikäryhmän, loman pituuden sekä asiakkaan toiveet huomioi-den.

Tanhuvaara avaa uusia ulottuvuuksia perheen tai pariskunnan yhdessäoloon. Mainiot maastot luovat upeat puitteet myös talviurheilun harrastamiseen. Täysihoidossa jää kerrankin yhteistä aikaa, kun voi unohtaa arjen rutiinit.

Tanhuvaarassa käy myös paljon erilaisia ryhmiä. Ryhmän voi koota esimerkiksi lähi-piiristä, omalta työpaikaltaan tai järjestön piiristä. Myös sukulaisryhmät ovat yhä tavallisempia. Ryhmille räätälöidään yleensä ohjelma omien toiveiden ja aikataulun pohjalta.

Loma-aikoihin kohdistuvat sporttipaketit

Tanhuvaaran on mahdollista tulla valmiille lomalle tai tilata omien toiveiden mukaan räätälöity lomapaketti. Valmiit paketit sisältävät ruokailun sekä liikuntapalvelut, ja viikko-ohjelmaan kuuluu päivittäin erilaisia tunteja sekä aikuisille että lapsille.

Halutessaan voi loman yhteydessä käydä tutustumassa Savonlinnan seudun nähtä-vyyksiin ja pistäytyä vaikkapa Olavinlinnaan, osallistua retrettiin tai hypätä mukaan Savonlinnan kaupunkikierrokselle. Rehtori Taina Korellin mukaan valtaosa ei tosin malta lähteä Tanhuvaarasta, vaan haluaa ottaa kaiken mahdollisen irti urheiluopiston tarjonnasta.

Monipuolista ohjelmaa vuoden ympäri

Ohjelmatarjonta vaihtelee vuodenaikojen mukaan, ja urheiluopisto palvelee asiakkaita ympäri vuoden.

– Yksi suosituimmista sesongeista meillä on joulu, silloin perheet ja seniorit valtaa-vat Tanhuvaaran, Korell kertoo. Hän toteaa samalla, että talo on jo myyty loppuun täksi jouluksi. Helmikuussa Seura-lehti tekee lukijamatkan Tanhuvaaraan. Vierailua isännöi Tanhuvaaran Urheiluopiston entinen opiske-lija, keihäänheittäjä Antti Ruuskanen.

Ikäihmisten ehdoilla

Senioreita ajatellen on suunniteltu mm. Kiminkisen vinkit 3, joka sisältää liikuntaoh-jelman ohella suositun maalaislääkäri Tapani Kiminkisen luentoja. Ikäihmisten lomapaketit ovat toiminnallisia, ja kantavana ajatuksena on elämänilon ja vireyden löytäminen liikun-nan keinoin. Onnistunut kurssi tuntuu par-haimmillaan uutena kepeytenä askeleessa.

Lajikursseja laidasta laitaan

Lajikohtaisessa kurssivalikoimassa on mistä valita. Lajikurssi avaa mahdollisuuden tutustua ohjatusti uuteen lajiin. Sen avulla pääsee myös kehittymään lajissa ja tapaa-maan muita lajin harrastajia. Esimerkiksi Toiminnallisen voimaharjoittelun kurssilla on mahdollista kokeilla useita uusia lajeja huip-puammattilaisten ohjauksessa. Viikonlopun kestävä kurssi soveltuu kaikille liikunnan harrastajille ja nostaa todella hien pintaan.

Uusi Sport-Spa

Tanhuvaaraan valmistuu kesällä 2013 uusi Sport-Spa, joka on entistä toimivampi, liikunnallinen uimahalli. Rehtori Taina Korell toivottaa lukijat tervetulleiksi tutustumaan sen kylpylämäiseen tunnelmaan ja hyvinvoin-tipalveluihin.

Tanhuvaaran Urheiluopisto Savon

sydämessä

Irmeli Kojonen Tanhuvaaran Urheiluopisto


Hyvinvointi

Pääkaupunkiseudun hiihtoloman aikoihin, viikolla 8, moni perhe suun-taa Pyynikinharjun upeisiin maisemiin, Pyhäjärven rannalle, viettämään yhdessä aktiivista talvilomaa.

Perhesportilla koko perhe liikkeelle

Liikuntapalvelupäällikkö Marko Arvosen mukaan Perhesportti on talon ylivoimaisesti suosituin kurssi. Koko urheiluopisto on valjastettu silloin perhelomalaisten käyttöön. Sunnuntaista keskiviikkoon tai vaihtoehtoi-sesti perjantaihin asti pääsee harrastamaan monipuolista liikuntaa sekä yhdessä perheen kanssa että erikseen. Esim. vanhempien har-joitellessa omia lajejaan voivat lapset osallis-tua omien ikäryhmiensä ohjelmaan. Tarjolla voi lisäksi olla ohjelmaa äideille ja tyttärille, isille ja pojille samoin kuin pariskunnille yhdessä. Lasten ikäryhmiä on yleensä neljä.

Kotiruokaa opiston omasta keittiöstä

Liikkuessa kuluu energiaa ja ruokapuo-leen on siksi panostettu huolella. Pakettiin sisältyy aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala. Kaikki ateriat ovat kotiruokaa urhei-luopiston omasta keittiöstä, joka on saanut Arvosen mukaan paljon kiitosta. Ruokalista on suunniteltu tasapainoiseksi, terveelliseksi ja ravitsevaksi.

Laskettelemaan tai kylpylään samalla reissulla

Loman pituudesta riippuen Perhesporttiin sisältyy yksi tai kaksi puolipäiväretkeä. Tiistain retkellä voi valita lähteäkö laskette-lemaan läheiseen Sappeen hiihtokeskukseen vai uimaan tai keilaamaan. Torstain retkellä voi valita joko laskettelun tai kylpyläreis-sun Rantasipi Edenin lämpöisiin vesiin. Puolipäiväretket sisältävät myös opetusta mm. lasketteluun ja syvän veden jumppaan.

Perhesportissa parasta rento ilmapiiri

Liikuntalajeissa on vahvasti mukana opetuksellinen näkökulma, sillä ohjaajat ovat alan ammattilaisia. Lapset saavat erinomaista lajiohjausta eri lajeissa ja aikuiset kuulevat vinkkejä mm. hiihtotekniikasta, oppivat kah-vakuulaharjoittelun oikeita liikeratoja jne. Perinteisesti viikon aikana ratkaistaan myös Perhesportin pilkkimestari. Jo kuusitoista vuotta talossa työskennellyt Arvonen kertoo, että hienointa Perhesportissa on kuitenkin yhdessäolo ja mukava ilmapiiri, joista he ovat saaneet runsaasti palautetta.

Urheiluopistolta virtaa arjen keskelle

Ei tarvitse olla kilpaurheilija viihty-äkseen urheiluopistolla. Varalan Urheiluopisto Tampereella tarjoaa

tavallisille perheille vaihtoehtoisen tavan lähteä lomalle yhdessä. Myös aloittelijoille ja senioreille on tarjolla omat pakettinsa.

Irmeli Kojonen Varalan Urheiluopisto

Hiihtoloman Perhesportilla liikutaan myös sisällä. Tässä näyte pyramidista.

Lumikenkäillä voi järven jäällä tai metsässä. Kuva Pasi Nokelainen.

www.kotimaassa.fi45

Mielenkiintoisia välinelajeja

Normaalisti urheiluopisto palvelee kaikkia asiakasryhmiä. Opistolla saa ohjausta lukuisista välinelajeista, joista monet soveltu-vat myös senioreille ja aloittelijoille. Gymstick kehittää tehokkaasti koko kehoa. Se on ihanteellinen parantamaan hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihaskuntoa ja -voimaa, tasapainoa ja kehon hallintaa.

Tämän hetken hittilaji kahvakuula sovel-tuu niin ikääntyvien kuin aloittelijoidenkin kuntoliikuntaan. Se parantaa lihaskuntoa,

tasapainoa, kehonhallintaa, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Tunnilla opitaan oikeat otteet, jotta kuulaharjoittelu tuottaa toivotun tuloksen.

Yksi uudemmista lajeista on Flexibar. Siinä noin 1,5 metrin mittaista joustavaa metal-litankoa pidellään keskiosasta. Harjoittelu perustuu värähtelyyn, joka aktivoi syvät lihakset lantionpoh-jasta kallonpohjaan ja kehittää koordinaatio-ta ja ryhtiä.

matalan kynnyksen lajeja, jotka ovat helposti opittavissa ja alkuun ehkä myös hieman keveämpiä. Suosikkilajeja ovat venyttely ja rentoutus, tasapainojumpat, vesiliikuntalajit sekä ohjatusti myös kuntosaliharjoittelu.

Kursseilla kokeillaan useita eri lajeja. Lajikokeilussa on hyvä huomioida, voiko sitä

mahdollisesti jatkaa omassa kotikunnassaan. Useimmilla paikkakunnilla on tarjolla esim. vesijumppaa ja kuntosali, jolloin sellaisen liikuntaharras-tuksen jatkaminen käy luonte-vasti, ja vertaisryhmiäkin löytyy. Ulkoliikuntalajeista kirkkove-nesoutu on senioreiden mieleen. Se on miellyttävää, vakaata menoa, jossa on tilaa sosiaaliselle kanssakäymiselle.

Niska vetreäksi kuntonyrkkeilyllä

Paljon työkseen istuvien kannattaa kokeil-la kuntonyrkkeilyä. Etenkin tietokoneella tai auton ratissa runsaasti aikaansa viettävillä niska-hartiaseudun lihakset voivat jumiutua, jos laiminlyö kunnostaan huolehtimisen. Kuntonyrkkeilyssä kuntoilija antaa tavallaan omatoimista hierontaa niskalihaksilleen, ja niska-hartiaseutu vetristyy. Toinen varteen-otettava vaihtoehto on tutulta kuulostava sulkapallo, joka on todella mukava kuntolii-kuntalaji, kunhan vain oppii oikeat teknii-kat. Varalan Urheiluopisto tarjoaa siinäkin opetusta.

Monipuolisuus tärkeää

Arvonen kehottaa kokeilemaan eri lajeja jo senkin tähden, että yksipuolinen liikunta on puuduttavaa pidemmän päälle, ja liikuntaharrastus voi jopa lopahtaa kesken. Esim. steppilautaharjoittelu yksinään on varsin korkeasykkeistä liikuntaa ja vaatisi vastapainokseen myös kevyempää toimintaa, kuten venyttelyä ja rentoutusta. Liikunnan tehtävänä on ennen kaikkea tuottaa vaihte-lua ja mielenvirkistystä koko olemukselle. Urheiluopisto onkin Arvosen mielestä oiva paikka tutustua eri lajeihin turvallisesti ohja-uksessa ja löytää siten oma lajinsa.

Vas. Gymstick-liikettä esittelee liikunnanopettaja Katja Laaksonen.

Jättiläisen tikkaat on yksi seikkai-lurasteista, joka sopii kesäaikaan kaikenlaisille ryhmille, kertoo liikunnanohjaaja Tupu Ahonen.

Perinteiset lajit senioreiden suosiossa

– Eniten ikäihmiset kaipaavat kuitenkin konstailematonta, perinteistä liikuntaa, Arvonen toteaa. Varalan Urheiluopistolta löytyy uudistuneita ja uusia varttuneempien kuntokursseja: Elämäniloa 55+, Elämäniloa 60+, Leidit liikkeelle 55+ ja Helposti liikkeelle 55+. Arvosen mukaan seniorit arvostavat

Joogatunnille rauhaa voi tuoda miellyttävä valaistus itse lajin lisäksi.


Hyvinvointi

Osa eurooppalaista kylpylähistoriaa

Spahotel Casino sijaitsee upealla paikal-la, keskellä kaupunkia, ja kuitenkin omalla rauhallisella saarella. Samalla paikalla sijaitsi aikanaan vuonna 1896 valmistunut Olavin kylpylaitos. Kesäisin kylpylävieraita saa-pui niin Keski-Euroopasta kuin Venäjältä. Kylpylärakennuksen lisäksi saarella oli ra-vintola Wanha Kasino joka vielä nykyäänkin on toiminnassa. Kylpylävieraat majoitettiin viiteen huvilaan. Nykyisen Savonlinnasalin paikalla oli juhlahuoneisto, jossa järjestettiin monenlaisia kulttuuririentoja, kuten iltamia ja konsertteja.

Kansainvälistä kylpyläkautta kesti aina 1920-luvulle asti, jolloin juhlahuoneisto paloi. Kylpylätoiminta ei kuitenkaan missään vaiheessa päättynyt, vaikka vuonna 1964 paloi vanha kylpyläkin. Sotien jälkeen paino-piste vain oli muuttunut, jolloin pääpaino oli kuntoutustoiminnassa.

Muutama vuosi sitten Savonlinnassa aloi-tettiin toiminta uudelta pohjalta, kun uudek-si omistajaksi tuli Primehotel Savonlinna Oy. Kuntoutuksessa päätettiin jatkossa keskittyä ennaltaehkäisevään, työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä hyvinvointipalveluihin. Nykyään Spahotel Casino on virkeä kylpylä-, kokous- ja lomahotelli.

Hyvää huolenpitoa ja monipuolisia palveluja

Kylpylässä on poreallas sekä virkistysallas vastavirtauintimahdollisuuksineen ja vesihie-rontaa saa joko veden alta tai vesiputoukses-ta. Myös ulkoaltaassa on lämminvesiputous. Allasosastolta pääsee ympäri vuoden myös järveen uimaan. Lämpöä tarjoavat kaksi suo-malaista saunaa, höyrysauna, infrapunasauna sekä tilaussauna.

Casinon Terveys- ja hyvinvointiosastolla on saatavana sekä hemmotteluhoitoja että fysioterapiapalveluja, ja Ihonhoitoklinikka palvelee vaativissakin ihonhoitotarpeissa. Osaston Nail Spa hoitolasta voi hankkia it-selleen rakenne- tai geelikynnet, tai vaikkapa korostuttaa silmiään ripsitimantein!

Onnellisten saarella

Kylpyläperinne elää vahvana Savonlinnassa, sillä kylpylätoimintaa

on Kasinonsaarella ollut jo 1800-lvun lopulta lähtien. Yhä edelleen

ihmiset hakevat sieltä eväitä hyvinvointiin. Kylpyläelämä on osa

Savonlinnan rikasta historiaa ja nykypäivää.

Eeva Oksman Spahotel Casino

www.kotimaassa.fi47

Majoitusta

Casinolla on 80 majoitushuonetta, mutta varsinkin Savonlinnan Oopperajuhlien aikaan on täyttä; siitäkin huolimatta, että kesäisin käytössä on kesähotelli, joka tuo 450 lisäpaikkaa. Hotellin edessä on vierasve-nesatama, jossa voi yöpyä omassa veneessä ja hyödyntää muutoin Casinon kylpylä- ja ravintolapalveluja.

Casinon myyntipäällikkö Jaana Tervonen tietää kertoa, että lähitulevaisuudessa majoi-tustiloja on tulossa lisää.

– Tarkoitus on rakentaa 16-kerroksinen tornihotelli, johon tulee mm. hotellihuo-neita ja senioriasuntoja sekä erilaisia tiloja liikuntaan ja kuntoiluun, valottaa Tervonen. Rakennus valmistunee vuoden 2014 aikana.

Luonto lähellä

Kasinonsaaren miljöö on tunnelmallinen ja historiallisesti arvokas. Spahotel Casino hyödyntää muun muassa työhyvinvointi- ja kuntoremonttikursseilla oivaa sijaintiaan

sinisen Saimaan äärellä ja puhtaan luonnon keskellä.

– Esimerkiksi retki viereisen Sulosaaren laavulle nokipannukahveineen jää varmasti mieleen, toteaa Tervonen.


Hyvinvointi

Syksyn taittuessa talveksi ei aina jaksaisi lähteä ulos räntään ja sateeseen. Silloin on suloista pu-

lahtaa kylpylän lämpöiseen altaaseen tai helliä eukalyptussaunan lempeässä höyryssä työssä kipeytyneitä lihaksia. Lämmin vesi on elementti, joka virkistää niin kehon kuin mielen.

Rauhalahden kylpylähotellissa on valmis-tauduttu talven sesonkiin.

– Moni haluaa katkaista syksyn pimeän kauden pienellä lomalla kylpylän lämpöön, Sirpa Nyyssönen Rauhalahdesta kertoo. Perheet tai pariskunnat tulevat viettämään esimerkiksi viikonloppulomaa tai isänpäivää, ja yritykset järjestävät pikkujoulujaan. Mutta tuleepa sitten kahdestaan, perheen kanssa tai isommalla porukalla, kylpylä on aina virkistävä kokemus.

Kylpylänautintoa lumen keskellä

Rauhalahdessa kylpylävieraita hemmotellaan valinnan runsaudella: kylpylästä löytyy 10 erilaista allasta. Kuntouintialtaan ohella on tarjolla lämpimiä altaita hierontapisteineen sekä 38-asteinen poreallas. Ulkoaltaassa voi nauttia valkoisena hohtavan talvi-maiseman keskellä veden lämmöstä ja seurata lumen leijailua tummalta iltataivaalta höyryävänlämpöiseen veteen. Lapsiperheitä ilahduttaa use-ampi lastenallas sekä isompien lasten suosima vesiliukumäki. Välillä voi pii-pahtaa saunassa, joita löytyy kaksikin erilaista: perinteinen suomalaissauna sekä roomalais-iiriläinen höyrysauna. Uskaliaimmat kastautuvat saunan päälle kirpaisevan kylmässä 7-asteises-sa altaassa, joka on virkistävä kokemus. Kylpylän palveluihin kuuluvat myös erilaiset hemmottelu- ja kauneushoidot.

Liikuntaa ja hyvää ruokaa

Aamutuimaan voi osallistua vesijumppaan, joka aamiaisen ja kuntosalin ohella sisältyy majoitushintaan. Buffet-aamiaisella kan-

Lämpöä talveen Rauhalahdessa

Irmeli Kojonen

Jätkänkämppä jouluvalaistuksessa. Kuva: Mikko Rossi

Rauhalahden tunnelmaa. Kuva: Alias Studiot / Sami Tirkkonen

www.kotimaassa.fi49

nattaa maistaa myös paikallisia erikoisuuksia. Muutenkin ruokailuvaihtoehdoissa on hyvin valinnan varaa. Buffet-ravintolassa tarjoillaan sekä lounasta että päivällistä, ja pikkujouluaikaan on illalla tarjolla vielä pikkujoulubuffet. Myös pizzaa ja hampurilaisia on saatavilla. Kulinaristit her-kuttelevat a la carte -listan Kuopio-menulla, joka vaihtelee sesongin mukaan, ja jossa on tarjolla lähituottajien herkku-ja. Iltaisin on mahdollista nauttia monipuolisesta viihteestä musiikin ja pikkujoulukaudella myös revyiden muodossa.

Jätkänkämpän jäljittelemätön tunnelma

Syksyn tullen valot syttyvät Rauhalahden Jätkänkämpän edustalla. Rautavaarasta aikoinaan tänne siirretty

1950-luvun aito tukkilaiskämp-pä sijaitsee idyllisen metsä-polun päässä n. 600 metriä kylpylästä.

Jätkänkämpällä vietetään aina tiistai-iltaisin yleistä savu-sauna- ja perinneiltaa. Iso savu-sauna sijaitsee kämpän pihapii-rissä, ja siellä pääsee nauttimaan vanhan ajan löylyistä. Saunan jäl-keen Jätkänkämpässä on tarjolla kämppäillallinen. Buffet-pöydän annista nauttiessa voi kuunnella hanurimusiikkia sekä paikallisia kaskuja ja kertomuksia. Joulun alla menu vaihtuu jouluiseen.

Emma Theman 2012

Lauantai 15.12.2012 klo 10 - 16Sunnuntai 16.12.2012 klo 11 - 16

Tervetuloa Joulutunnelmaan!www.lohja.fi/menneenajanjoulumarkkinat

Kuntoutus vahvistaa 5 vrk täysihoidolla Kohderyhmä: kuntoutuksen tarpeessa oleville

5 vrk sisältää: Majoitus 2 hengen huoneessa Täysihoito Lääkärin tulotarkastus Päivittäinen fysioterapia 5 kertaa fysikaaliset hoidot Terveysneuvontaluennot Liikuntaryhmät Vapaa-ajan ohjelma Kuntosalin, allas- ja saunatilojen käytön Avustettavuuslisä tarpeen mukaan (ei sis.hintaan) Hinta alkaen 192,-/vrk/hlö Lisätietoja puh. 02 573 3250.

www.kuntke.fiwww.kuntke.fi

Kelankaari 4, 38700 Kankaanpaa

Ei ole vesiliuku-mäen ja savusau-nan voittanutta.Kuvat: Mikko Rossi

Rauhalahden tanssit. Kuva: Alias Studiot / Sami Tirkkonen


Hyvinvointi

Normaaleista kylpylöistä poiketen Flamingo Spa sisältää kokonaan aikuisil-le rauhoitetun osaston. Sen itämainen tunnelma, eteeristen öljyjen tuoksut ja kirkasvalohuoneen ihanan valkoinen hiekka rantamaisemineen vievät ajatukset takuuvar-masti pois arjesta. Lämpimät loikoilualtaat ja monet erikoiset saunat saavat stressaantu-neenkin kävijän rentoutumaan ja ammenta-maan uutta voimaa. Ja jos pakettiin yhdistää vielä ihania hemmotteluhoitoja, olotila lähentelee taivaallista!

Flamingo Spa on toiminut vuodesta 2008. Sen palveluihin kuuluvat koko perheen Vesipuisto, aikuisten Spa & Wellness, lasten sisäseikkailupuisto Naurusaari, Flamingo Spa Shop sekä maaliskuussa 2012 toimintansa aloittanut Flamingo Day Spa. Viihdekeskuksen parkkihallissa on 800 ilmaista parkkipaikkaa. Sisään ajetaan Tasetieltä, Flamingon pääsisäänkäynnin puolelta.

Liukumäet lasten mieleen

Flamingosta on tullut monen perheen suosikkikohde, sillä vesipuiston lisäksi lap-sista on mukava touhuta sisäseikkailupuisto Naurusaaressa. Lapsiperheille paikka on kuin unelmien täyttymys, jossa vierähtää kevyesti koko päivä.

Flamingo Spa on Pohjoismaiden suurin kylpylä, jonka kokonaispinta-ala on yli 10.000m². Span Vesipuistossa on useita eri-laisia vesiliukumäkiä, joista löytyy jokaiselle sopiva. Kaksi pienintä mäkeä on erilaisia leikkivälineitäkin sisältävässä lastenal-taassa ja tarkoitettu perheen pienimmille. Uimataitoiset voivat hypätä Villivirran kuljetettavaksi yli 60 metrin matkalle kohti alempana odottavaa allasta. Jos ikää on mittarista vasta kolme vuotta, mukavan vauhdikas vaihtoehto on Inkaputous. Sen pitkässä liukumäessä on kolme rataa. Familia on 22-metrinen liukumäki, jota alle 6-vuoti-aat laskevat sujuvasti vanhempien valvon-nassa. Hurjapäille soveltuva Magic Maya on

puna-keltainen liukumäkitunne-li, jota lasketaan renkaan päällä istuen. Liukumäen pituus on huikeat 152 metriä ja korkeus-ero peräti 12 metriä. Jo renkaalla pysyminen vaatii taitoa, ja siksi liukujien tulee olla yli 8-vuotiaita.

7 + 2 allasta

Altaiden osuus on Flamingo Span pinta-alasta noin 1500 m². Altaista suurin on Viihdeallas, jossa uinnin lomassa voi 32-as-teisessa vedessä nautiskella virran pyörteistä ja ilmaporekylvyistä. Loivasti syvenevä allas soveltuu hyvin lapsillekin. Syvimmillään altaassa on vettä 1,3 metriä.

Noin 25-metrisessä Sporttialtaassa voi harrastaa kuntouintia, mutta se soveltuu myös allasjumppaan ja vauhdikkaisiin pallo-peleihin. Virtauskanaali kiertää vesimassoja syöksevää suurta vesisientä, ja kanaalissa voi heittäytyä virran vietäväksi.

Flamingo Spassa irti arjesta

Vantaalla Kehä III:n varressa, kauppakeskus Jumbon kyljessä sijaitsee monipuolinen viihdekeskus Flamingo Spa.

Eeva Oksman Flamingo Spa

www.kotimaassa.fi51

Yksi vesipuiston katseenvangitsijoista, vaikuttava Maya-temppeli, on itse asiassa hyppytorni. Uskalikot hyppäävät kolmen tai viiden metrin hyppylavalta alapuolella olevan hyppyaltaaseen, jonka syvyys on neljä metriä. Rauhallisemmasta menosta pitävät istuvat Jacuzzissa, joka on suurikokoinen poreallas ilma- ja vesihierontapisteineen. Geysir on vesisohvilla varustettu allas, jossa pulppuavat ilmaporeet antavat hierontaa. Nimensä mukaan Geysir syöksee säännöllisin väliajoin lämmintä vettä korkealle ilmaan.

Suihkutilojen yhteydessä kaikkien käytet-tävissä on suomalainen sauna.

Oma osasto aikuiseen makuun

Aikuisten Spa & Wellness -osastolle siirry-tään vesipuiston kahvion viereisestä portista. Välioven eristämällä osastolla vallitsee täysin erilainen tunnelma. Alue on hämyinen ja taustalla soi rauhoittava musiikki. Osastolla on kuusi erilaista saunaa, lämmitettyjä leposohvia, mineraaliallas ja lämminvesiallas sekä A-oikeuksin varustettu allasravintola. Alueella on myös tunnelmallinen suolahuone sekä aurinkorannaksi maisemoitu, tilava Sabbia Med -kirkasvalohuone.

Mineraalivesialtaassa kelluminen ja veden-alaisen musiikin kuuntelu vie kohti täydellis-

tä rentoutumista. Altaassa on myös ilmapo-revesisohvia, joilla maatessa veden mine-raalit hoitavat esimerkiksi atooppista ihoa. Altaan syvyys on 1,25 metriä ja veden lämpötila

34 astetta. Veden suolapitoisuus on 2,5 %, minkä tuntuu nosteena. Lämminvesialtaan veden lämpötila 37 astetta ja altaan syvyys on vain reilu puoli metriä. Altaissa makoilu on todella rentouttavaa!

Saunasta toiseen

Yrttisauna on ihanantuoksuinen höyry-sauna, jossa höyry- ja lämpöaallot toistuvat lyhyin väliajoin. Saunan lämpötila on noin 45 astetta. Nautiskeluhetki muodostuu höyryn, aitojen yrttiaromien ja miellyttävän lämmön yhteisvaikutuksesta, minkä kruunaavat tun-nelmaan sopiva pehmeä valo ja rentouttava musiikki. Höyrysaunoja on kaksi erilaisin tuoksuin ja värimaailmoin. Lämpötila on noin 50 astetta.

Suomisaunassa lämpötila on noin 80 astet-ta, niin kuin monen suomalaisen kotisau-nassakin. Biosaunassa kosteusprosentti on korkeampi ja lämpötila vain noin 60 astetta. Tervantuoksuiseen Perinnesaunaan on luotu ihanan tunnelmallinen miljöö.

Spa & Wellness ja Day Spa tarjoavat laajan valikoiman erilaisia rentoutus- ja kauneus-hoitoja. Flamingo Span hoidot toteutetaan Spa & Wellness -hoitoalueella erilaisissa hoitosviiteissä. Kaikki nämä hoidot sisältävät Spa & Wellness ja Vesipuiston pääsymak-sun, joten osa hoidoista on varsin edullisia. Flamingo Day Span hoidot toteutetaan Day Span tiloissa ja niihin ei kuulu kylpylän käyt-töä.Ryhmille, ystäväporukoille ja pariskun-nille on rakennettu erilaisia teemapaketteja. Hoidot ladataan kätevästi suoraan rannek-keille. Rannekkeella voi myös maksaa ruuat ja juomat vesipuiston ja kylpylän puolella. Sisäänpääsyhintaan kuuluu lainapyyhe, jota käytetään Spa & Wellness -alueen saunoissa.

Spa & Wellness -osaston mineraali-altaassa kelluessa voi kuulla

vedenalaista musiikkia.

Koko perheen Vesipuisto liukumäkineen.


Hyvinvointi

Luonnon helmassa virkistyminen ja elpyminen on ikivanha viisaus, mutta se on tieteellisesti osoitettu oikeaksi vasta viime vuosikymmeninä. Tutkimukset viittaavat siihen, että luontoon meneminen vaikuttaa ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja kehityk-seen merkittävämmin kuin olemme osanneet ajatellakaan. Vihreä luonto edistää psyykkis-tä hyvinvointia, vähentää stressiä, vahvistaa immuniteettia ja edistää paranemista.

Vanha kansa tietää edelleen, että ihmisen alkuperä on luonnossa ja siten ihminen tar-vitsee luontoa voidakseen hyvin. Nykyaikana

monen kaupunkilaisen luontosuhde voi kuitenkin olla suorastaan

olematon. Tämän korjaami-seksi Metsähallituksen

Luontopalvelut on laatinut

Menneille sukupolville luonto on ollut lähde, josta on ammennettu

voimaa, rohkeutta ja elä-mänuskoa. Taiteilijoille se on ollut ehtymätön

inspiraation lähde.

Tiesitkö, että jo kymmenen minuutin oleskelu luonnossa vaikuttaa elvyttävästi? Parinkymmenen minuutin oles-kelu luonnon helmassa kohentaa puolestaan mielialaa,

ja jos malttaa oleskella tunnin, myös keskittymiskyky ja tark-kaavaisuus paranevat!

Terveyttä kansallispuistoista -toimintaoh-jelman. Sen päämääränä on kansalaisten terveyden paraneminen aktiivisen luonto-suhteen, aitojen luontokokemusten ja moni-puolisen luonnossa liikkumisen kautta.

Mars metsään!

Luontoliikunta on helppoa ja hauskaa ympäri vuoden. Luontoliikunnan ja oman luontosuhteen rakentamisen voi aloittaa omasta pihapiiristä tai vaikka turvallisesti kansallispuistojen viitoitetuilla poluilla.

Suomen 37 kansallispuistoa ovat pait-si Suomen hienointa luontoa ja tärkeitä suojelukohteita, myös upeita kohteita meille kaikille luonnossa virkistäytymiseen. Ja mikä parasta - kansallispuistojen palvelut, huolle-tut polut ja rakenteet ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Lammaslaidun Korteniemen perinnetilalla. Kuva: Riikka Tikkanen

Korteniemen

päärakennus.

Kuva: Metsähallitus

Korteniemen pilkkunenäinen. Kuva: Aija Mäkinen

www.kotimaassa.fi53

Patikoi perinnetilan tunnelmissa

Lounais-Hämeen kansallispuistot, Torronsuo ja Liesjärvi, sijaitsevat Tammelan kunnan alueella. Liesjärven kansallispuis-to on monipuolinen päiväretkikohde niin kesällä kuin talvella. Patikoiden voi tutustua muun muassa tunnelmalliseen Ahonnokan vanhan metsän alueeseen sekä komeaan, järvimaisemaa halkovaan Kyynäränharjuun. Vanhat ajat heräävät eloon puiston etelä-osassa sijaitsevalla Korteniemen perinne-tilalla, jossa voi kokeilla myös entisaikojen askareita.

Korteniemen perinnetilaan tutustu-minen esimerkiksi talkoopäivinä lisää ymmärrystä iso(iso)vanhempiemme luon-tosuhteesta ja elämäntavasta. Perinnetila on säilynyt yhtenäisenä kokonaisuutena yli sadan vuoden ajan, ja tuon tunnelman aistii jo kävellessään pihapiiriin – tuntuu kuin oikeasti matkaisi ajassa 100 vuotta taaksepäin. Kiireetön tunnelma ja verkkai-suus huokuvat ympäröivistä rakennuksista ja miljööstä. Pelloilla laiduntavat kesäisin hevoset, lehmät ja lampaat, ja kanat tepas-televat kukkonsa kanssa pihapiirissä.

Suksi suolle - huolletut ladut odottavat

Torronsuon kansallispuisto on Etelä-Suomen suurin keidassuoalue. Se on säilynyt nykypäiviin asti lähes luonnontilaisena. Suon keskellä on lukuisia pieniä, mäntyä kasvavia metsäsaarekkeita ja suota reunustavat met-sät, harjut, kalliojyrkänteet ja näköalakalliot, joilta aukeavat laajat näkymät suon eri osiin.

Torronsuo tarjoaa luonnossa liikkujalle kaikkina vuodenaikoina nähtävää, aistittavaa ja koettavaa. Lumettomaan aikaan suoaluee-seen pääsee tutustumaan pitkospuita pitkin.

Maisemia kannattaa pysähtyä ihailemaan myös kahdesta luontotornista. Talvella pitkospuiden ulottumattomassa olevat suon keskiosatkin ovat saavutettavissa. Avara maisema ja lumipeitteiset männynkäppyrät luovat erämaisen ja lappilaisen tunnelman suolla suksijoille.

Hyvänä lumitalvena hiihtoreittejä voi par-haimmillaan olla 45 km. Sopiva lähtöpaikka hiihtoretkelle on esimerkiksi kansallispuis-ton pääpysäköintialue Kiljamossa. Torro-seura ajaa talkootyönä kansallispuistoon latuja tammikuun alusta maaliskuun loppuun ja kunnostuksen pääpaino on sopivasti viikonlopuissa.

www.luontoon.fi

Luonto on tärkeä osa hyvinvointiamme.

Sen kauneus, hiljaisuus ja voima rauhoittaa, innostaa, kannustaa…

Yhä useampi tarvitsee sitä kokemusta.

Titta Jylhäkangas Korteniemen pilkkunenäinen. Kuva: Aija Mäkinen

Torronsuo. Kuva: Sami Uusitalo

Metsähallituksen Luontopalvelut suojelee ja hoitaa alkuperäistä ja uhanalaista suomalaista

luontoa sekä tuottaa luonnossa liikkujille retkeilypalveluja. Luontopalvelujen vastuulla

ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-

alueet sekä Metsähallituksen eräasiat.


Hyvinvointi

Kerro itsestäsi ja palveluistasi suoraan

ryhmämatkaajilleja matkailuaktiiveille

printtilehdessätai verkkopalvelussa.

Hei, missä olet ja mitä teet?

www.kotimaassa.fi55

Reissun päällä

AdPhoto

Tapahtuma- jamainoskuvaukset

Joni Rantasalo | Photographywww.adphoto.fi | 0400 316 414

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

www.kotimaassa.fi/mediakortti

tule mukaan!

SOITA mediamyyntiin

puh. 044 702 1212

seuraava numero 1/2013 ilmestyytammikUUssa viikolla 3

Anne Pentti on naantalilainen kirjoittaja, joka arvostaa kotimaataan.

Anne Pentti

VESI ON PARASTA!Talven tulo alkoi viime kuussa tuntua polvissa. Työtuolista

nouseminen laittoi irvistämään kivunnipistyksestä ja tunnin ajomatkan jälkeen piti tukeutua auton oveen, jotta pääsin ylös penkiltä. Lakkasin kyykistymästä, koska nouseminen oli niin vaikeaa. Toinen polvi alkoi herätellä jopa yöllä.

Aurinkoinen sunnuntaiaamu kannusti lyhyelle aamulen-kille rantaan. Talviuintipaikka oli laitettu kuntoon ja päätin liottaa polviani kylmässä syysvedessä. Sen verran mukavalta se tuntui, että parin viikon aikana tein saman puolenkym-mentä kertaa. Enkä tyytynyt vain polvien kastelemiseen, vaan riemusta sai nauttia koko kroppa.

Lenkkeily ja pyöräily olivat jääneet kokonaan polvimur-heiden takia ja hameenvyötärö tuntui puristavan. Arvelin, että uinti olisi polviystävällisempi mutta kuitenkin riittävän rasittava liikuntalaji, joten latasin uimahallikortille käynti-kertoja sen verran, että riittäisivät vuoden loppuun saakka.

Matkauinti se vasta hyvää tekikin. Eikä pelkästään polvil-le, vaan kaikki muutkin nivelet tuntuivat ihastuvan vesi-lenkkeihini. Säännöllinen uinti tuntui pistävän pääkopankin parempaan järjestykseen. Vaihtelun vuoksi sidoin välillä vyötäisilleni sinisen vesiuintikellukkeen ja tein matkaa vettä polkien.

Koivet toimivat sen verran hyvin, että uhmasin viikon ajan syksyisiä vesisateita joka ilta. Reippaat kumisaapaskävelyt keltainen syydvesti päässä tuntuivat uudistavan koko veren-kiertoelimistön. Lisäbonuksena vastaantulijat saivat iloisen hymyn kasvoilleen lenkkitamineeni nähdessään.

Nyt odottelen lunta ja pakkasia, jotta pääsen seuraavien vesiur-heilulajien pariin. Vettä se on lumikin ja hyviä hoidettuja latuja löytyy kaikkialta Suomesta. Jääksi muuttunut vesi tarjoaa seuraa-van lajin, kun kotikaupunki auraa luisteluradat jäätyneelle merenlahdelle.

Vesivoimaa kehutaan eko-logiseksi energian lähteek-si. Sen paikkansapitävyys tuli todistettua.

Vesi on tehokkain terveyden eliksiiri, paitsi juotuna, niin myös liikunta-välineenä.

Sen kunniaksi iso lasi. Skål ja kippis!

SUOMEN UUSIN KYLPYLÄ

Tempaise itsesi irti arjesta ja tule testaamaaan Suomen uusin kylpylä. Laske huima 130 metrin vesiliukumäki, ui 100 metrin jokialtaassa ja rentoudu porealtaiden läm-mössä. Nauti lomastasi myös ulkoillen, hiihtäen, day span hoidoissa sekä hyvästä

viihteestä nauttien. Unohtamatta tietenkin hyvää ruokaa.

Vain 20 minuuttia Jyväskylästä!

Myyntipalvelu puh. 020 751 6300 tai [email protected] 85, 41340 Laukaa | www.peurunka.fi

matkailu kotimaassa.fi #5-2012

Documents