Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 2

LÄMYKSELLISTÄ JA RENTOA YHDESSÄOLOAE

Kirkkotie 36, TUUSULA, Puh. 09 273 751, www.gustavelund.fi

• ravintolat • hotelli • saunat • ohjelmapalvelut •

kulttuuriretkiärantatien mestareiden

jalanjäljillä

hyvää oloamaistuvia makuja

kauniita unia

30evuosi/5 numeroa

Kotimaan matkailun erikoislehti

Tee Viisas Valinta!Tilaa netistä tai puh. (02) 841 8404

Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi.

Vuosikerran hinta vain 27 e kestona tai 30 e määräaikaisena.

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

www.kotimaassa.fi3

Päätoimittajalta

TÄSSÄ NUMEROSSA

Ylijohtaja Jaakko Lehtosen haastattelu ............. 4-5Alue-esittelyssä

Pääkaupunkiseutu ........................................... 6-15Hyvinkää ....................................................... 16-19Keski-Uusimaa ............................................... 20-29Itä-Uusimaa ................................................... 30-43

Hyvinvointiteema ........................................... 44-57Messuteema .................................................... 58-65Ota yhteyttä ......................................................... 66Reissun päällä ...................................................... 67

Matkailu kotimaassa.fi -lehtiwww.kotimaassa.fi

Päätoimittaja:Ahti Oksman puh. 0500 439 857ahti.oksman@kotimaassa.fi

Toimitussihteeri:Eeva Oksman puh. 0500 439 863eeva.oksman@kotimaassa.fi

Toimittajat:Matleena Ikonen puh. 0400 302 066matleena.ikonen@kotimaassa.fi

Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi

Valokuvaaja:Joni Rantasalo puh. 0400 316 414joni.rantasalo@adphoto.fi

Taitto:Mainostoimisto Penboxpuh. 044 375 3254www.penbox.fi

Painopaikka:UPC Printwww.upc.fi

Internet-sivut ja verkkolehti:webmaster@kotimaassa.fi

Ilmoitusmyynti ja julkaisija:Oy Aktiivi Optiot - Active Options Ltd.puh. (02) 841 8404myynti@kotimaassa.fiwww.aktiivioptiot.fi

Kansikuva: Senaatintori Valon Vuodenajat -teoksen aikaan © Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston materiaali-pankki / Paul Williams

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) • ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Kutakuinkin vuosi sitten kirjoittelin pääkirjoitusta Matkailu ko-timaassa.fi –lehden ensimmäiseen numeroon. Juuri alkavan laman kynnyksellä aloitetun lehden toimittamiseen sisältyi suuria haasteita ja odotuksia. Minkälainen tulisi olemaan pelkästään kotimaanmat-kailuun keskittyvän lehden vastaanotto matkailualan ammattilaisten keskuudessa? Miten reagoisivat ne runsaan 1600 yhdistyksen retkis-tä vastaavat henkilöt tai 450 auktorisoitua matkanjärjestäjää, jotka saavat lehden postitse? Ja minkälaisen vastaanoton saisimme ilmoit-tajilta ja muilta sidosryhmiltä?

Kuluneen vuoden aikana olen tavannut lukuisia kotimaisia matkai-lualan ammattilaisia sekä kuntien ja kaupunkien päättäjiä. Heidän asenteensa lehteämme ja sen konseptia kohtaan on ollut pelkästään myönteinen. Sen todistaa jokainen tämän vuoden aikana toimitettu lehden viidestä numerosta.

Useat yhdistykset ovat antaneet suoraa positiivista palautetta. Monet niistä ilmoittavat omasta aloitteestaan toimitukseemme hen-kilö-, tai osoitevaihdoksista. Myös matkanjärjestäjiltä olemme saa-neet hyvää palautetta. He kertovat, yhdistysten tavoin, käyttävänsä lehteämme etsiessään uusia, erilaisia matkakohteita.

Näin ensimmäisen julkaisuvuoden loppuessa haluan kiittää kaikkia yhteistyötahoja, joiden kanssa olemme kuluneen vuoden aikana ol-leet tekemisissä. Yhteistyö kanssanne on ollut hyvää ja hedelmällistä, ja toivomme sen jatkuvan edelleen samanlaisena.

Tässä yhteydessä tahdon kiittää myös koko lehtemme toimitus-kuntaa hyvästä yhteistyöstä. Pätevien toimittajien kirjoittamat, mie-lenkiintoiset jutut tekevät lehdestämme luettavan ja mielenkiintoi-sen. Ja graafikkomme loistava taitto antaa lehdellemme ilmeen, joka erottaa sen positiivisesti muista alan lehdistä.

Porvoon vanhan joulurauhanjulistuksen myötä toivotan kaikille lukijoille ja yhteistyökumppaneille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Ahti Oksman

”Koska nyt on koittamassa siunattu jouluaika, jolloin koko kristikunta tapaa juhlia ja viettää meidän Herramme ja vapah-tajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän muistoa, julistetaan täten vanhan ja ylistettävän käytännön mukaan niin sanottu joulurauha, millä ymmärretään, että itse kukin valmistuu jumalisesti samaa korkeaa juhlaa varten ja viettää ja juhlii sitä kristillisellä tavalla.

Siten kehotetaan porvaristoa kaikin tavoin noudattamaan hyvää ja kristillistä elämäntapaa pidättäytyen ylensyönnistä, ryyppäämisestä, juopottelusta ja muusta omavaltaisuudesta ja ylimielisyydestä. Jos joku uskaltaa tätä vastaan eri tavoin rikkoa, rangaistaan häntä esimerkiksi toisille.

Lisäksi muistutetaan porvaristoa, että kun sillä on tapana yleisesti tämän juhlan aikana sirotella olkia rakennustensa lattioille, on sen pidettävä tarkka huoli tulesta ettei synny mitään vahinkoa.

Muuten toivotetaan kaikille yhdessä ja erikseen siunattuja joulupyhiä ja niitä seuraavaa riemullista uutta vuotta.”

Porvoon raastuvanoikeus 19.12.1663.

Käännös ruotsista dos. Ilkka Mäntylä (kielitarkastus Maija Brunberg)

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 4

Erikoishaastattelu

Jaakko Lehtonen

Eeva Oksman Joni Rantasalo

1. Mitä kotimaa, Suomi, merkitsee Teille, Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen?

Suomi on isänmaa, sillä on tietysti suuri merkitys. Se on kaikin puolin arvokas ja suojeltava asia.

2. Minkälainen Suomi-kuva maailmalla on, ja poikkeavatko eri maanosien käsitykset toisistaan?

Peruskliseet ovat talvinen, kylmä, pimeä, luonto. Käsitykset poikkeavat suorassa suh-teessa maantieteelliseen etäisyyteen. Mitä kauempana ollaan, sitä ohuempaa se on. Kaiken kaikkiaan käsitys Suomesta on ohutta, mutta myön-teistä. Vähän kärjistetysti sanottuna Suomesta ajatellaan, että ”ei me siitä juuri mitään tiedetä, mutta eiköhän ne aika hyvin asiansa ole hoitaneet”.

Lähialueella tieto kasvaa, niin kuin yleensä. Kaikkein positiivisin käsitys Suomesta ja suomalaisuudesta on venäläisillä ja sitten ruotsalaisilla.

3. Mitkä ovat MEKin nykyiset pai-nopisteet Suomen matkailumarkkinoinnissa?

Maabrändi on tietysti hyvin tärkeä pai-nopiste. Tuoteteemojamme ovat Talvi ja joulu, Kesäaktiviteetit, Kulttuurimatkailu ja Hyvinvointimatkailu.

Hyvinvointimatkailusta on maailmalla lii-kuttava yksimielisyys, että varmasti kasvaa ja vahvasti. Ihan jo sosiodemografisista syistäkin, sillä väestö ikääntyy ja eläkeläisten määrä kasvaa valtavaa vauhtia. Näissä on paljon ihmisiä, jotka haluavat sitten käyttää hyväkseen sitä hyvinvointimatkailutarjontaa, joka on toki paljon muutakin kuin kylpylät. Ja Suomen osalta sen pitäisi ensisijaisesti ollakin muuta kuin kylpylä. Sauna on hirmu hyvä juttu siitä huolimatta, ettei se kaikkiin kulttuureihin sovikaan. Ja sitten tämä hiljai-suus.

4. Miten katsotte Suomen kehittyneen matkailumaana ja mitä olisi vielä erityisesti kehitettävä?

Vähänkään vakavammassa mielessä matkailu toimialana on aika uusi, vain muutaman kymmenen vuotta. Siitä seu-raa se, että se on keskimäärin vielä vasta

lapsenkengissä. Loistavia poikkeuksia on, totta kai. Talvimatkailu Lapissa on tuotteis-tettu aika kivasti, se on aika hyvällä mallilla. Kesämatkailun tuotteistaminen on vielä vaiheessa.

5. Mitä esittelette maastamme tänne saapuville ulkomaalaisille vieraille?

Se riippuu matkailijasta. Suomesta puut-tuu kuitenkin sellainen matkailullinen ikoni, kuten Pieni Merenneito, Manneken Pis, Eiffel-torni tai Vapaudenpatsas, joka kaikkien matkailijoiden täytyy nähdä.

Varmasti se olisi jotain luontoon suuntau-tuvaa, kuten revontulet. Aasialaiset veisin kahden kilometrin metsäpolulle. Brittinuoret veisin Iso-Roban ja Pikku-Roban kulmille. Yksi on tietysti Temppeliaukion kirkko, jossa käy vuosittain noin 600 000 kävijää.

Haastattelussa MEKin ylijohtaja

www.kotimaassa.fi5

6. Missä itse vietätte lomanne?

Rantasalmella on kesäpaikkani. Talvella yleensä matkustan ulkomaille. Ei minun virkani takia tarvitse olla aina Suomessa.

Hiljattain kävin Koreassa ja huomioni kiin-tyi siisteyteen ja tavattomaan kohteliaisuu-teen. Jopa bussikuski kumarsi matkustajille ennen matkan alkua.

7. Mikä on suosikkikaupunkinne Suomessa?

Helsinki. Se nyt vain on. Suomessa on pal-jon omalla tavallaan söpöjä kaupunkeja, ku-ten Turku ja Kuopio. Sitten ovat kesäkaupun-git Tammisaari, Raahe, Kristiinankaupunki, Naantali ja Uusikaupunki.

8. Mitkä ovat pääkaupunkiseudun matkai-lulliset vahvuudet?

Sijainti, merellisyys ja kompakti koko, sillä keskustan kävelee vaivattomasti; tietynlainen trendikkyys ja kohtuullinen kulttuuritarjonta.

9. Mikä on oma mielipaikkanne Helsingissä ja miksi?

Kaivopuiston ranta, jossa kävelen mielellä-ni; kauppatori ja Hakaniemen halli.

10. Mihin viette vieraanne tutustumaan Helsingissä?

Työni on sellaista, että vien heidät lähin-nä syömään. Vien heidät mihin ravintolaan milloinkin, kuten Suomalaiseen ravinto-laan Pohjoisesplanadin kulmalla tai sitä vastapäätä sijaitsevaan Ravintola Sassoon. Lämpimällä ilmalla yksi vaihtoehto on Ravintola Tornin yläbaari, josta on mahtavat näköalat.

11. Minkälaisia aidot helsinkiläiset ovat?

Aitoon helsinkiläi-syyteen kuuluu se, että se ei itse asi-assa ole mikään juttu. Slangin

korostettu puhuminen ja diivailu ovat enem-mänkin ”junan tänne tuomien” touhuja, jotka toiminnallaan ovat saattaneet helsin-kiläisyyden huonoon valoon. Puheessakin nykyään vaikuttavat enemmän muotisanat kuin varsinainen murre.

Kaupunkiasumisesta seuraa uusavutto-muutta ja pinnallistumista, mutta se on enemmänkin yleinen kaupunkien ongelma.

12. Miten kiteyttäisitte Helsingin kolmeen sanaan?

Merellinen, trendikäs helmi.

13. Haluaisitteko lisätä vielä jotain?

Virkani - ja koko toimialan - puo-lesta toivon, että päätöksenteki-

jöiden mielissä ymmärrettäisiin matkailun taloudellinen merkitys. Koska vapaa-ajan-matkailu on viihdemuoto, on vaikea ymmärtää, että se on ”vakavaa viihdettä” taloudellisessa mielessä. Toivoisin, että päättäjien konkreettiset toimenpi-teet asettuisivat puheiden

tasolle.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009 6

Pääkaupunkiseutu

Pysähdy puistossa

Helsingissä vietetyn päivän ei tarvitse maksaa paljon. Kaupungin useat puistot, kirkot, kahvilat ja muut kohteet tarjoa-vat elämyksiä, joista selviää pikkurahalla. Esplanadin puisto Helsingin sydämessä jak-saa viihdyttää tuntikausia kun penkillä istuen voi katsella ohikävelevien ihmisten virtaa ja puistosta ruokaa etsivien lintujen parveilua. Espalla kulkevia ihmisiä tarkkaillessa pistää silmään se, miten kansainvälinen kaupunki Helsinki jo onkaan! Hyvän aikaa saa vieräh-tämään myös Espan varren kahviloissa ja putiikeissa.

Suurkaupungin ytimestä löytyy enemmän-kin rauhoittavia puistoalueita. Kaivopuiston merellisessä ympäristössä on hyvä laittaa juoksuksi tai hypätä rullaluistimille – tai kiivetä Ullanlinnanmäelle tunnelmoimaan tai Ursan tähtitorniin taivaankappaleita tiirailemaan. Ursan tähtitornin remontti valmistuu marraskuussa, minkä jälkeen siellä järjestetään tähtinäytöksiä talvi-iltojen iloksi. Kävelymatkan päässä Kaivarista sijaitseva Tähtitorninmäki on tärkeä maamerkki, jonka päältä voi ihailla näkymää Kaivopuiston yli merelle.

Matleena Ikonen Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston materiaalipankki

Helsinkiä

Seurasaaren idyllinen ulkomuseo aivan kantakaupungin laidalla esittelee suomalais-ta rakennusperinnettä eri aikakausilta ja eri maakunnista sekä eri yhteiskuntaluokkien asumista, elämistä ja työntekoa. Vanhimmat asumukset ovat jo 1600-luvulta, ja kaikkiaan museoalueella on kolmisenkymmentä raken-nuskokonaisuutta ja 86 erillistä rakennusta. Ulkomuseon lisäksi vuodesta 1889 asti kansanpuistona ollut Seurasaari tarjoaa mitä mainioimmat puitteet ulkoilulle, piknikeille ja luonnon ihmeiden ihastelulle. Kaikki aivan kaupungin kupeessa!

Meri on olennainen osa Helsinkiä

Uudenlaisen näkökulman Helsinkiin saat mereltä käsin. IHA-Lines -yhtiön järjestämille risteilyillä Helsingin edustalla koet kaupun-gin edustan upean saariston mieleen painu-valla tavalla. Kesäajan säännölliset risteilyt Kauppatorilta johdattavat joko Helsingin upeaan itäsaaristoon tai kaupungin edustan linnoitusten vesille – laivalla voit nauttia myös lounaan tai juoda kahvit samalla kun ihailet kaunista saaristomaisemaa. IHA-Linesin tunnelmalliset illallisristeilyt puoles-taan vievät Villingin vanhan huvila-alueen maisemiin, laivakeittiön herkullisen illallisen ja hyvien viinien kera.

Helsinki pääkohteineen on kaikille tuttu, monille jokavuotinen vierailukoh-

de. Tunnettujen, houkuttelevien käyntikohteiden lisäksi Helsinki kätkee sisälleen monia vähem-män ilmiselviä, viehättäviä ja kiehtovia paikkoja, joita kierrel-lessä kaupunki avautuu aivan uudella tavalla.

Com

ma

Imag

e Oy

Pitkäsilta Kuva: Paul Williams

www.kotimaassa.fi7

Päivittäisten risteilyjen lisäksi IHA-Lines kuljettaa mieleenpainuvalle päiväretkelle läpi kauneimman saariston idylliseen Porvooseen sekä retkelle puolustusvoimien suljetulle Kuivasaaren linnakesaarelle. Tavallisesti yleisöltä suljettu saari rannikkotykistömu-seoineen ja ulkosaaristolle ominaisine luon-toineen on kokemus, jota ei kannata jättää väliin!

Maistele Helsingin makuja

Helsinki on Suomen sulatusuuni, jonne on päätynyt ihmisiä kaikista maamme kolkista. HelsinkiMenu-ravintolat tarjoavat kattavan läpileikkauksen koko Suomen ruokakult-tuurin parhaista paloista. HelsinkiMenu-ravintoloissa skandinaavisuus ja kotimaiset raaka-aineet ovat vahvasti esillä. Noin kahdessakymmenessä ketjuun kuuluvassa ravintolassa kunnioitetaan suomalaista ruo-kaa modernilla tavalla ja tarjotaan Helsingin ympäristön lähituottajien raaka-aineista valmistettuja, makunystyröitä hiveleviä ruo-kia. Jos luulet, että Suomessa ei ole korkea-tasoista ruokakulttuuria, et ole pistäytynyt HelsinkiMenu-ravintoloissa…

Kulttuuri kukoistaa Helsingissä

Kulttuurin ystävän ei Helsingissä tarvitse olla toimettomana, sillä pääkaupunki tarjoaa kulttuurielämyksiä läpi vuoden. Mm. kansal-listeatterin monipuolisesta ohjelmistosta ja kaupungin lukemattomien gallerioiden näyt-telyistä riittää nautittavaa useammaksikin päiväksi.

Helsingissä on yli 70 taidegalleriaa, joiden jatkuvasti vaihtuvat näyttelyt esitelevät tuo-retta suomalaista ja kansainvälistä taidetta. Taiteenystävän ja -tuntijan kannattaa jalkau-tua myös Helsingin keskustan ulkopuolelle,

sillä korkeatasoisia näyttelyitä järjestetään jatkuvasti ympäri kaupunkia. Helppo tapa päästä sisälle Helsingin gallerioihin on jokai-sen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina tai tilauksesta järjestettävät, opastetut gal-leriakierrokset. Yhteen kävellen tehtävään kierrokseen sisältyy neljä tai viisi ajankoh-taista, mielenkiintoista näyttelyä, taiteili-jatapaamisia, poikkitaiteellista ohjelmaa ja tarjoilua. Kierros kestää noin kaksi tuntia.

Kansallisteatteri on ollut, ja on edelleen, yksi suomalaisen kulttuurin merkittävimpiä tekijöitä. Kotimaisia ja ulkomaisia tekstejä esitetään Kansallisteatterissa neljällä eri näyttämöllä – kuluvan syksyn ja talven ohjelmistosta voidaan mainita esimerkiksi suurella näyttämöllä pyörivät, paljon kes-kustelua herättänyt Kristian Smedsin versio Väinö Linnan Tuntemattomasta Sotilaasta tai Kulkurin laulut -esitys, joka on kunnianosoi-tus Tauno Palolle ja hänen elämäntyölleen suomalaisen teatterin, elokuvan ja musiikin saralla. Willensaunan ohjelmistossa on mm. koko perheen suosikki Tiitiäisen satupuu – lumoava matka Kirsi Kunnaksen kaikille tuttuihin loruihin ja runoihin.

Suosikit säilyvät

Helsinki tarjoaa monenlaista tekemistä, näkemistä ja kokemista – sellaistakin, jota ei heti tule ajatelleeksi. Silti Helsinkiä on vaikea ohittaa käymättä koko perheen suo-sikkikohteissa, Linnanmäellä, Korkeasaaressa tai Suomenlinnassa. Vuoristorata-ajelu kun nyt kerta kaikkiaan kuuluu kesään, ja niin montaa kertaa ei Suomenlinnan tunneleita tule kolunneeksi, etteikö joka kerta mielen perukoille hiipisi pieni pelko siitä, jos sitten-kin eksyn juuri tällä kertaa… Jokainen käynti tutussakin kohteessa on ainutlaatuinen. Niin Helsinkikin.

Tyttö nauttii auringosta Suomenlinnan Kuninkaanportin vieressä Kuva: Esko Jämsä

Luistelua Helsingin keskustassa. Kuva: Susanna Kesänen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 8

Pääkaupunkiseutu

Matkailu kotimaassa.fi poikkesi Hakaniemen halliin

Kahden kerroksen väkeä

– DeliDelin valikoimasta löytyy runsaasti lahjaksi sopivia tuotteita. DeliDelin palve-luun kuuluu myös uniikkien liikelahjojen suunnittelu ja valmistus, kertoo yrittäjä Gregory Sufa.

Tuoretta, kotimaista kalaa

Hallin päädyn kojulla jäämme ihastele-maan kalakauppiaan ahvenia, kuhia, siikoja ja haukia.

– Kalat tulevat meille Porvoon saariston ammattikalastajilta, kertoo Reitin kalan tiskin äärellä jo 30 vuotta viihtynyt Kalevi Miettinen. Miettisen mukaan monet koti-maiset ja ulkomaiset matkailijat pysähtyvät ihmettelemään kaloja ja kyselemään niiden alkuperää.

– Usein vastaan, että ne kalat, jotka meille tuodaan huomenna, ovat tänään vielä meres-sä. Tuoreus ja lähiruoka-ajattelu ovat meille tärkeitä asioita, selostaa Miettinen.

Valmiiksi jalostettujen kalatuotteiden lisääntyessä kokonainen kala on yhä harvi-naisempi näky.

– Asiakkaat pitävät siitä, että he voivat valita haluamansa kalan, ja me valmistamme sen heidän silmiensä edessä esimerkiksi valmiiksi fileiksi. Asiakas maksaa kalasta. Työn ja palvelun he saavat samaan hintaan, selvittää Kalevi Miettinen.

– Ja usein matkaan lähtee vielä resepti kalan valmistamista varten! lisää tiskin takaa Liana Miettinen.

Eeva Oksman Gregory Sufa / DeliDeli

Olimme kuulleet, että Helsingissä käydessä kannattaa poiketa Hakaniemen halliin. Hakaniemen torin kulmalla sijaitseva puna-

tiilinen rakennus on arkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnittelema. Tunnelmallisessa ja aktiivisesti toimivassa hallissa on ensim-mäisessä kerroksessa 38 elintarvikeliikettä ja toisessa kerroksessa 28 erikoisliikettä.

Herkkuja Ranskanmaalta

Ykköskerroksessa kierrämme ihastele-massa elintarvikekojuja. Tarjolla on tuoretta kalaa ja lihaa, makkaraa ja leikkeleitä, juus-toja ja leipää, mausteita ja makeisia sekä herkkutuotteita.

Pysähdymme ranskalaisen herkkukauppa DelilDelin eteen. Liike tarjoaa korkealaa-tuisia herkkuja. Suurin osa valikoimasta on Ranskasta mutta mukaan löytyy myös herkkuja Belgiasta, Italiasta ja Espanjasta. Valikoimaan kuuluvat öljyt, maustetut etikat, sinapit, suolankukka, oliivit, säilyk-keet, ankan koivet ja muut valmiit ateriat. Valikoiman kruunaa palkitut öljyt, pateet, hillot, luomukahvi sekä belgialainen tumma suklaa ja suklaalastukaakao.

Kalevi ja Liana Miettinen fileeraavat asiakkaan valitsemaa kalaa.

DeliDelin tyytyväinen vakioasiakas.

www.kotimaassa.fi9

Kahvila on suosittu tapaamispaikka

Hakaniemen hallin toisessa kerroksessa on hallikahvila, jossa asiakkaita käy tasaiseen tahtiin. Kahvilassa on tarjolla erikoiskahvia, haudutettua teetä, leivonnaisia, piirakoita, sämpylöitä ja voileipiä. Helsinkiläiset so-pivat usein sinne tapaamisia, sillä kahvilan herkut ja leppoisa tunnelma sopii hyvin pieniin palavereihin tai tuttujen kanssa jutusteluun. Istahdamme käytävien välissä sijaitsevalle kahvila-alueelle ja samalla kat-selemme ympärillä olevia kojuja. Nautimme hyvät kahvit ja makoisat sämpylät, jonka jälkeen olemme valmiit jatkamaan kierrosta. Kakkoskerroksessa on myös erilaisia lahja-tavara-, koru- ja keräilyliikkeitä, tekstiili-, vaate-, ja asusteliikkeitä sekä neule- ja käsi-työpuoteja.

Töissä hallissa

– Tämä on ihanaa duunia, sanoo Tuija Nurminen Lahjaduosta. Nurminen pyörittää lahjatavaroihin ja pehmoleluihin keskitty-nyttä yritystä yhdessä kaksoissisarensa Soile Konttisen kanssa.

– Täällä on rento fiilis. Marketteja kartta-vat kaupunkilaiset hakevat kauppahallista

laatua, yksilöllistä palvelua ja vanhan ajan tunnelmaa. Me juttelemme asiakkaiden kans-sa, esittelemme tuotteitamme ja pakkaamme ne kauniisti. Kaupan päälle asiakas saa hyvän mielen. Siksi monet tulevatkin tänne myös jouluostoksille, pois kiireestä ja stressistä, kuvailee Nurminen. Lahjaduon viime kesän hittituotteita olivat erikokoiset levystä kas-

siksi venyvät huopakassit, joita voi käyttää myös pannunalusena. Ulkomaalaisten suosik-keja olivat herttaiset, huopaiset viinicoolerit.

Hakaniemen halli on arkisin avoinna 8-18, joten yrittäjät tekevät pitkää päivää.

– Olen tehnyt tätä työtä nyt kolme vuotta. Täällä on ihania kavereita, jeesaamme aina toisiamme. Ja hiljaisina aikoina on kiva, kun on juttukavereita, toteaa Nurminen.

Suutari elää koroilla ja tekee töitä pohjapalkalla

Näin mainostaa yläkerran pikasuutari, jonka työntekijä näppärästi korjaa toimitta-jan irronneen käsilaukun hihnan. Saatteeksi tulee vielä yksinkertainen, mutta tärkeä ohje:

– Kannattaisi vähentää kassissa kannet-tavan tavaran määrää, jotta yksisaumaisella tikkauksella kiinnitetty hihna voisi kestää jatkossa ehjänä.

Saldona käynnistä on ehjä laukku, pieni hinta, hyvä neuvo ja ystävällinen palvelu!

Halli tarjoaa asiakkailleen elämyksiä, am-mattitaitoa, palvelua ja hyvää mieltä. Halli ympäristöineen on yksi ilmeikkäimmistä ostospaikoista Helsingissä.

Lahjaduon Soile pehmolelujen keskellä.

Hakaniemen Kauppahalli iltavalaistuksessa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 10

Pääkaupunkiseutu

Eeva Oksman

Suomalaisen teatterin juurilla

Pääkaupungin katukuvaan rautatie-ntorilla jo yli sata vuotta kuulunut Suomen Kansallisteatteri on maam-me päänäyttämö ja suomenkielisen

teatterin kantaäiti. Kansallisteatterin talon on suunnitellut arkkitehti Onni Törnqvist-Tarjanne. Puhenäytelmiin erikoistuneessa Kansallisteatterissa esitetään sekä draaman klassikkoja että aivan uusia moderneja näytelmiä. Esityksiä on aina myös lapsille ja nuorille.

Graniittilinnan historiaa

Kun liikemies Julius Tallberg myi 1897 teatterille tontin Apinan korttelista, oli se kovin kaukana kaupungin keskustasta, rau-tatieaseman takana. Kansallisteatterin talon rakennushanke oli massiivinen silloisessa 82 000 asukkaan kaupungissa. Nykyisessä, yli 500 000 asukkaan Helsingissä teatterin sijainti on mitä keskeisin, sillä Helsinki on kasvanut Kansallisteatterin ympärille.

Kansallisteatteri korjattiin rakenteiltaan kuntoon ja uudistettiin tekniikaltaan ajan-mukaiseksi vuosina 1998–2002. Keskeiset yleisötilat saivat uuden ilmeen, joka perus-tuu talon alkuperäisen arkkitehtuurin esiin nostamiseen.

Nykyään Kansallisteatteriin kätkeytyy neljä erilaista teatteria; upeaksi restauroitu Suuri näyttämö, tyylikäs Pieni näyttämö, intiimi Willensauna sekä teatteritalon vierei-sessä korttelissa sijaitseva studionäyttämö Omapohja.

Suuren näyttämön tunnelmaa

Kansallisteatterin Suuri näyttämö on itses-sään jo näkemisen arvoinen. Marmoriaulassa on mahdollista eläytyä talon alkuperäiseen tunnelmaan. Suuren näyttämön katsomon väritys on alkuperäistä Pompeijin punaista. Kattoa koristaa Yrjö Ollilan 1932 maalaa-ma Thalian Peili –teos, jonka malleina on Kansallisteatterin näyttelijöitä. Tasavallan

Presidentin aitio on näyttämöaukon vasem-malla puolella. Suuren näyttämön näyttämö-aukko on 9 metriä leveä ja näyttämötornin sisäkorkeus 19 metriä. Katutasosta mitat-tuna näyttämötorni on 35,5 metriä korkea. Katsomoon mahtuu 885 henkeä.

Suuren näyttämön katsomo Kuva: Arno de la Chapelle

www.kotimaassa.fi11

Pieni näyttämö

Vuodesta 1954 eteenpäin rakennuksessa on sen pääsisäänkäynnin ohella ollut toinen merkittävä osio, rakennuksen takaosassa sijaitseva Pieni Näyttämö, jonne käydään sisään Kaisaniemen puiston puolelta, Itäisen Teatterikujan kulmasta. Pienen näyttämön ovat suunnitelleet Heikki ja Kaija Siren. Pienen näyttämön ala-aula ja kerrosta ylem-pänä oleva lämpiö ovat tilaratkaisultaan aikansa pelkistettyä arkkitehtuuria verrattu-na värikylläiseen Suuren näyttämöön. Pienen näyttämön katsomossa korostuu Heikki Sirenin idea demokraattisesta katsomosta, josta kaikkialta on hyvä näkyvyys näyttämöl-le. Pienen näyttämön katsomoon mahtuu 309 katsojaa.

Willensauna

Willensaunan sisäänkäynti on Pienen näyt-tämön tavoin Kaisaniemen puiston puolelta Itäisen Teatterikujan kulmasta. Willensaunan näyttämö on heti sisäänkäynnin jälkeen oikealla, jossa sijaitsee myös lämpiö.

Willensaunan katsomo on puolikaaren muotoinen. Näyttämö ja katsomo ovat samaa tilaa, jossa korostuvat intiimiys ja yhteisyyden tunne. Willensauna suunniteltiin alusta alkaen kokeilevalle, uudelle teatteri-ilmaisulle. Se on ollut myös ihanteellinen lastenteatterin näyttämö. Willensaunaan mahtuu 152 katsojaa.

Omapohja

Kansallisteatterin pienin näyttämö, Omapohja, sijaitsee Kansallisteatterin vie-reisessä talossa Itäisellä Teatterikujalla. Näyttämö valmistui marraskuussa 1987. Nimensä Omapohja on saanut talossa toimi-neen matkustajakodin mukaan.

Omapohja on profiloitunut kokeilevaksi näyttämöksi, jossa on käsitelty yhteiskunnan ja yksilön kannalta herkkiä ja vaikeita asioita. Nuoret ovat löytäneet Omapohjan ja tieto sen esityksistä kulkee usein suusta suuhun. Omapohjassa on 78 numeroimatonta paik-kaa.

Platonov joulukuun ensi-illassa

Anton Tšehovin näytelmä Platonov saa ensi-iltansa Suurella näyttämöllä 16.12.2009. Platonov on Anton Tšehovin nuoruudentyö, yllätyksellinen ja tapahtumarikas, kiihkeäksi yltyvä näytelmä, jossa venäläinen pikku-koulun opettaja joutuu kohtaamaan seura-ukset siitä, että hän on vastustamattoman puoleensavetävä samanaikaisesti neljän eri

naisen mielestä. Mihail Platonov on nuo-ri mies, joka ei tee mutta jolle tapahtuu, joskus tarkoituksella, joskus sattumalta. Hämmennyksensä keskellä hän yrittää löytää rakkaudesta elämälleen syytä ja merkitystä.

Platonov sisältää kaikki Tšehovin myöhem-pien näytelmien ainekset. Samalla se esitte-lee totutusta poikkeavan, aivan toisenlaisen Tšehovin kuin se, jonka tunnemme hänen neljästä ”suuresta” näytelmästään: haus-kemman, yltäkylläisemmän, eloisamman, suoremman ja villin romanttisen. Näytelmä on täynnä repivää intohimoa ja hämmentäviä tunteita, ja se sisältää kaikki tyylilajit farssis-ta melodraamaan ja tragediaan.

Näytelmän nimirooleissa nähdään Antti Luusuaniemi (Mihail Vasiljevitsh Platonov), Emilia Sinisalo (Sasha Ivanova), Anna Paavilainen (Marija Grekova), Pihla Penttinen (Sofja Jegorovna) ja Mi Grönlund (Anna Petrovna). Näytelmän sovituksesta vastaa David Hare, ohjaus ja suomennos on Michael Baranin.

Suomen Kansallisteatterin henkilökun-taan kuuluvat maan eturivin taiteilijoiden lisäksi suuri joukko teatterin ammattilai-sia, erilaisten käsityöammattien edustajia sekä teknistä henkilökuntaa, yhteensä lähes 200. Vuosittain ohjelmistossa on parikymmentä näytelmää ja ensi-iltoja on 10–12. Kansainväliset vierailut virkistävät pääkaupungin teatterielämää säännöllisesti. Teatterirakennuksessa on myös viihtyisä kahvila.

www.kansallisteatteri.fi

Platonov ensi-ilta joulukuussa. Kuvassa: Emilia Sinisalo, Anna Paavilainen, Pihla Penttinen, Mi Grönlund ja Antti Luusuaniemi. Kuva: Tuomo Manninen

Suomen Kansallisteatteri Kuva: Arno de la Chapelle

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 12

Pääkaupunkiseutu

Matleena Ikonen Espoon Matkailu

Espoo yllättääVaikka Espoota ei ensimmäisenä tule

mieltäneeksi matkailukaupungiksi, kätkeytyy huipputeknologian julki-sivun taakse monipuolinen ja tar-

jonnaltaan rikas matkailukohde, jossa kuluu helposti päivä jos toinenkin. Kaupungin kulttuuritarjonta on runsasta, luontomatkai-lusta innostuneet löytävät helposti luontoon ja perheille tarjolla on monenlaisia hauskan-pito- ja rentoutumismahdollisuuksia.

Kaikenlaista kulttuuria

Espoo hemmottelee kulttuurinnälkäisiä runsaalla museo- ja näyttelytarjonnallaan sekä upeilla kartanoillaan. Näyttelykeskus WeeGee Tapiolassa on tutustumisen ar-voinen kohde jo sinällään: kustantamo Weilin&Göösin entinen kirjapaino on kan-sainvälisestikin merkittävä suojelukohde, jonka suojissa näyttelykeskus WeeGee johdattaa kävijöitään taiteen, tiedon, his-torian, kulttuurien, makujen, tuoksujen ja

värien maailmaan. Keskuksessa toimii viisi museota: Espoon modernin taiteen museo EMMA, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen lelumuseo Leikkilinna ja Suomen kellomuseo. WeeGeen museot tarjoavat vuoden aikana yhden katon alla noin 15 eri näyttelyä, joiden joukosta löytyy taatusti jokaiselle jotain.

Espoon kulttuurikeskus täyttää tänä vuonna jo 20 vuotta. Keskus toimii Tapiola Sinfoniettan kotina ja se isännöi vuosittain lukuisia erilaisia kulttuuritapahtumia kuten Espoon kaupunginteatterin vierailevia esityk-siä, April Jazz -festivaalia, Espoo Ciné -filmi-festivaalia sekä Piano Espoo- ja Kuoro Espoo -festivaaleja. Lisäksi tiloissa toimii kirjasto.

Historiaa ja vanhaa rakennuskulttuuria Espoossa vaalivat useat viehättävät kartanot, joiden historiaan ja asukkaiden värikkäisiin vaiheisiin pääsee tutustumaan opastetuilla kartanokierroksilla. Muun muassa Espoon kartano, Albergan ja Oittaan kartanot sekä Sinebrychoffin huvila kätkevät sisäänsä kiehtovia tarinoita ja koukeroisia kohtaloita, joihin opas kierroksen aikana johdattaa.

Tapiolan keskusallas

Kartanokylpylä Kaisankoti

www.kotimaassa.fi13

Espoo – luonnollisesti

Suomen toiseksi suurimmassa kaupun-gissa luonto on yllättävän lähellä, ja se sy-kähdyttää kauneudellaan ja hiljaisuudellaan. Espoon alueelle levittäytyvän Nuuksion kansallispuiston koskematon luonto tarjoaa harvinaislaatuisen mahdollisuuden ulkoiluun pääkaupunkiseudun ytimessä. Nuuksion voit ottaa haltuun kävellen, pyöräillen tai ratsastaen, ja loputtomilta tuntuvien metsien syleilyssä pääset marjastamaan, kalasta-maan, uimaan, kiipeilemään tai vaikka lumi-kenkäilemään. Yön vietät tunnelmallisesti laavulla, totta kai. Haukkalammen, Kattilan ja Siikajärven ympäristössä on eritasoisia retkeilyreittejä yhteensä lähes 30 km.

Nuuksion lisäksi Espoon alueen monet ulkoilualueet tarjoavat virkistystä matkai-lijalle. Esimerkiksi Suomen Ladun ylläpi-tämä Oittaan ulkoilualue Bodominjärven rannalla tarjoaa erinomaiset puitteet kaikenlaiseen liikkumiseen luonnossa. Oittaan Ulkoilukeskuksessa järjestetään erilaisia kursseja ja retkiä, joissa riittää valinnanvaraa: melontaa, maastopyöräilyä, GPS-suunnistusta lumikengillä, hiihto- ja luistelukursseja, kirkkoveneretkiä, kickbike-safareita… Vaihtoehtoja löytyy niin perintei-sen kuin modernimmankin ulkoilun ystäville.

Meri- ja saaristoelämästä nauttiville Espoossa on 58 kilometriä meren rantaa ja 165 saarta. Veneilijöille Espoo tarjoaa noin 4000 venepaikkaa sekä kattavat palvelut. Niille, jotka eivät itse veneile, tarjolla on ohjelmallisia risteilyitä merelle ja saaristoon. Kalastukseen hurahtaneita hemmotellaan 8000 hehtaarin yhtenäislupa-alueilla, joille istutetaan vuosittain kymmeniätuhansia meritaimenen ja hauen poikasia. Ihme on, jos ei nappaa!

Joulupukkikin viihtyy Espoossa

Niille, jotka ovat miettineet, mitä Joulupukki tekee kesäisin, voidaan paljastaa, että hän rakensi oman kesämökkinsä Espoon Korpilammelle. Siellä pukki viettää kesän-sä muorin ja tonttujen seurassa ja tekee sitä, mitä jokainen suomalainen mielellään kesäisin: nauttii luonnon rauhasta ja kalas-taa. Joulupukin kesämökki on yksi Espoon uusimmista vetonauloista, jossa vierailijalla on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kur-kistamaan pukin kesäperinteisiin. Mökillään Joulupukilla on aito suomalainen savusauna, jossa Saunatonttu opastaa vieraat savusau-nan historiaan ja perinteisiin. Kesämökin miljööseen perehtymisen ja luonnon kau-neuden ihailemisen lomassa kävijällä lienee mahdollisuus myös jo kuiskia hieman pukin korvaan tulevan joulun toiveista…

Reippailuhalli Huimala on koko perheen suosikkikohde. Hallista löytyy reippailuvä-lineitä niin lapsille kuin aikuisillekin eikä vauhtia puutu! Huimalassa saa tehdä asioita, jotka ovat yleensä kiellettyjä: kiipeillä, roik-kua, hyppiä, ryömiä… ja vähän riehuakin. Huimalassa on tilaa ja välineitä lasten purkaa energiaansa – siitä pitävät huolen mm. jättit-rampoliinit, pallotykkiareena, sähköautorata ja Suomen suurin seikkailulabyrintti. Kaikki Huimalan välineet on suunniteltu aktiiviseen, terveeseen touhuamiseen, ja niissä on otet-tu huomioon lapsen motoriikan ja muiden taitojen kehittyminen. Huimalassa piristyy koko perhe!

Reippailun nostattama hiki on hyvä kylpeä pois vesipuisto Serenassa. Pohjoismaiden suurin aina lämmin vesipuisto tarjoaa altai-ta, liukumäkiä ja putouksia, joissa kaikissa uimaria hyväilee trooppisen lämmin vesi. Liaanitorni, Villivirta, mattoliukumäet ja Black Hole -putkiliukumäki tyydyttävät vauhdinnälkäisen tekemisen tarpeen, kun taas porealtaissa, saunaluolaston löylyissä ja rentouttavissa putouksissa rauhoittumista kaipaavaan on hyvä huokaista hetki.

Joulupukin kesämökki

Tapiola Gardenin terassi Talvisella lenkillä Nuuksiossa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 14

Pääkaupunkiseutu

Vantaan kaupunginmuseon näyttelytila. Kuva: Pekka J. Heiskanen

Vantaankoski Kuva: Jarmo Honkanen

Hiljaa virtaa Vantaa...Vantaalla kaupunkielämän vilkas syke kohtaa viehättävällä ta-

valla luonnon ja historian: Kaupungin läpi kulkee sekä Suomen pisin ostoskatu, Kehä III, että 101 kilometriä pitkä Vantaanjoki, joka saa alkunsa Hausjärveltä, kulkee Nurmijärven, Hyvinkään, Riihimäen kautta ja laskee lopulta Suomenlahteen Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Vantaanjoen alue on suosittua virkistys- ja ulkoilualuetta, sillä lukuisia koskia ja uomia on viime vuosina kun-nostettu ja vesistön tuntumaan on rakennettu uusia ulkoiluteitä ja polkureittejä. Vantaanjoen vesistö ranta-alueineen tarjoaakin moni-puolisia virkistyskäyttömahdollisuuksia niin melontaan, uimiseen, päiväretkeilyyn kuin muuhunkin virkistäytymiseen. Myös vaelluskalat ovat palanneet jokeen, mikä tekee Vantaanjoesta erinomaisen kala-paikan.

Luonnon eksotiikkaa etsivälle ehdoton must on Tammiston metsä Keski-Vantaalla. Viidentoista hehtaarin laajuisella metsäalueella kas-vaa luonnonvaraisena runsaasti tammia ja pähkinäpensaita. Helsingin seudulle ainutlaatuisen metsän mahtavien tammien katveessa eteen levittäytyy välähdys keskieurooppalaisten lehtimetsien rehevyydes-tä. Tammiston metsän länsipuolella avautuvat Ylästön satoja vuosia vanhat peltoaukeat Vantaanjokivarressa.

V

antaa on keskeinen osa vetovoimaista pää-

kaupunkiseutua. Hyvien lentoyhteyksien

ansiosta Vantaalle on helppo tulla niin maailmalta

kuin kotimaan kaikista kolkista. Vantaa on kuiten-

kin enemmän kuin läpikulkupaikka: monipuoliset

aktiviteetit ja lähes kaikkialla lähellä oleva luonto

houkuttelevat jäämään.

Molemmille aivolohkoilleTunne ja järki ovat usein toisensa poissulkevia, mutta Vantaalla

ne kulkevat käsi kädessä. Tiedekeskus Heurekassa tiede synnyttää taiteen kaltaisia elämyksiä, ja kaupungin museoissa historia on vahvasti läsnä. Vantaan kaupunginmuseo Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa on nähtävyys jo sinänsä. Museon perus-näyttely TARINAMME Helsingestä Vantaaksi kuljettaa menneiden halki kuvien ja esineiden voimin. Kuva-arkiston, joka käsittää noin 80 000 kuvaa lähinnä Helsingin maalaiskunnasta ja Vantaalta, vanhin aineisto on peräisin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kuvat esittävät seudun rakennuksia, maisemia, henkilöitä, kunnalliselämää ja tapahtumia. Esinekokoelmassa esillä ovat mm. Hämeenkylän Kolabackan torpan ja Ståhlberg-Teräsvuoren koti-ir-tainkokoelma sekä alueen teollista historiaa valottavia, Tikkurilan Silkin ja Tikkurilan kaakelitehtaan tuotteita.

www.kotimaassa.fi15

Matleena Ikonen

Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asemarakennus. Kuva: Pekka J. Heiskanen

Ilmailun historian ytimessäLähdön tunnelma on käsin kosketeltavissa Suomen

Ilmailumuseossa lentoaseman läheisyydessä. Museon kokoelmissa on noin 80 lentokonetta sekä runsaasti muita ilmailuun liittyviä esineitä, kuten moottoreita, potkureita, mittareita, viestintävälineitä ja pienoismalleja. Museoon on tallennettu sekä siviili- että sotilasilmailun historiaa

niin ammattimaisen kuin harrastepohjaisenkin ilmailun nä-kökulmasta. Museossa järjestetään myös ilmailuaiheisia tapahtumia kuten lennokki- ja ilmailuharrastepäiviä. Ja museosta on vain kiven-heitto lentokentälle, jossa aikaa saa kulumaan lähtevien ja tulevien koneiden tulemisia ja menemisiä seuraten.

Hauskanpitoa ja hemmotteluaViihdekeskus Flamingo Kehä III:n varrella tarjoaa Suomen mit-

takaavassa ainutlaatuisen matkailu- ja vapaa-aikakeskittymän, jossa yhden katon alta löytyy kattavat valikoimat tekemistä ja ko-kemista. Flamingon BowlCircus -keilaviihdekeskuksessa on peräti 20 keilarataa eritasoisille keilaajille ja kahdeksan biljardipöytää. Keilaviihdekeskus on kooltaan käsittämättömät 2000 m2, ja sinne mahtuu 250 – 300 henkilöä.

Erikoisuuksista pitäville Flamingossa on tarjolla Euroopan ensim-mäinen hohtominigolf-keskus. Ennennäkemättömät erikoistehosteet tekevät sisäminigolfista elämyksellisen ja hauskan kokemuksen niin ryhmille kuin yksittäisille pelaajille. Hohtogolf West Coast on sisäti-loissa, joten pelaamaan pääsee läpi vuoden.

Elämyskylpylä Flamingo Span Vesipuisto on perheen pienimpien suosikkikohde. Vesipuistosta altaita löytyy joka lähtöön: viihdeallas, sporttiallas, hyppyallas, poreallas ja geysir-allas… Ja kaikissa troop-pisen lämmin vesi hellii vesipetoja. Lisäksi vesipuistossa on useita erilaisia liukumäkiä, joista hurjin, Maya Kamikaze saa hiukset nouse-maan pystyyn vauhdista. Kamikazella on pituutta peräti 43 metriä, ja korkeusero lähes 15 metriä! Tässä liu’ussa riittää haastetta hurjapäi-simmillekin vesipedoille!

Rauhallisemmasta menosta pitäville oikea osoite on Spa&Wellness -osasto, jossa tarjolla on elämyksiä niin keholle kuin mielelle. Alu-eella on kuusi erilaista saunaa, lämmitettyjä lepotiloja, mineraali- ja lämminvesiallas, sekä allasravintola A-oikeuksineen. Monipuolisesta hoitovalikoimasta löytyy hemmotteluhetkiä jokaiselle.

– vastakohtienvetovoimaa

Vantaan taidemuseo Myyrmäen aseman ku-peessa tuo näyttelytoiminnassaan esille laadu-kasta kotimaista ja kansainvälistä nykytaidetta vaihtuvissa näyttelyissä, joihin liittyy monipuo-linen oheisohjelmisto. Tammikuun alkupuolelle asti taidemuseossa nähdään pääkaupunkiseudun taiteilijaseurojen ensimmäinen yhteisnäyttely Ei koskaan eläkkeelle, jossa nähdään hyvin erityyp-pisiä teoksia eri-ikäisiltä taiteilijoilta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009 16

Hyvinkää

Pohjois-Uudellamaalla reilun puolen tun-nin ajomatkan pääs-sä pääkaupungista

sijaitseva 45.000 asukkaan Hyvinkää tunnetaan moni-puolisena harrastekaupunkina sekä värikkäänä kulttuurikau-punkina. Hyvinkään historia näkyy vanhalla tehdasalueella sekä lukuisissa eri museoissa.

Vanhinta arkkitehtuuria edustavat muun muassa vuodelta 1862 oleva Rautatieasema sekä vuonna 1896 rakennettu Hyvinkään Parantolan puinen päärakennus ja 1900-lu-vun alussa valmistuneet Parantolan kivinen päärakennus ja alilääkärin asunto. Hyvinkään rautatieasema on toinen vielä toimivista Helsinki-Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista.

Keskusaukion funkkisrakennukset kertovat arkkitehtuurillaan 1930-luvun elämästä. Yksi modernin arkkitehtuurin merkittävimpiä rakennuksia Hyvinkäällä on 1960-luvulla val-mistunut Aarno Ruusuvuoren suunnittelema uusi kirkko, jonka perusmuotona on kolmio monin eri variaatioin.

Sveitsin luonto vetää puoleensa

Hyvinkää on vetänyt matkailijoita puoleen-sa jo 1800-luvun lopulta lähtien. Vierailijoita houkutteli paikkakunnalle kesänviettoon erityisesti Hyvinkään kaunis luonto havumet-sineen ja jyrkkine rinteineen. Kesävieraat nimesivätkin entisen Härkävehmasmäen uudelleen Schweitziksi, jossa he saivat nauttia korkeasta ilmanalasta. Hyvinkäällä toimineessa parantolassa ihmiset kävivät lepäämässä ja toipumassa stressistä ja sai-rauksista, sillä ”vuoristoilmalla” uskottiin olevan terveyttä edistävä vaikutus.

Hyvinkäälle tehtiin matkoja ympäri vuo-den. Talvisin taivalta taitettiin rekiajeluiden merkeissä.

Liito-oravakin viihtyy

Luonto houkuttelee matkailijoita seudulle edelleen. Kaupungin merkittävin luontokoh-de on Sveitsin puisto, jonka alueesta noin puolet on ollut rauhoitettuna luonnonsuoje-lualueena vuodesta 1989 lähtien.

Puisto muodostaa geologisesti arvokkaan ja kasvillisuudeltaan monipuolisen ympäris-tön, joka vaihtelee kuivan kankaan männi-köistä rinteitä peittäviin tuoreen kankaan kuusikoihin sekä kosteiden painanteiden lehtoihin ja lehtokorpiin. Sveitsin harju kuuluu valtakunnallisesti arvokkaiden harju-jensuojelukohteiden joukkoon. Alueella voi tavata myös harvinaisen liito-oravan.

Liikunnan riemua Hyvinkäällä

Suvi Roselli Hyvinkään kaupunki

www.kotimaassa.fi17

Rinteeseen, uimaan vai kalaan

Sveitsin puistossa risteilee laaja pol-kuverkosto, joka tarjoaa hyvät ulkoilu-maastot lenkkeilijöille. Alueella on run-saasti muitakin harrastusmahdollisuuksia. Luonnonpuiston laidalla sijaitsevassa Sveitsin Hiihtokeskuksessa vierailijat voi-vat lasketella neljässä valaistussa rinteessä ja lautailurinteessä, joiden rinnepituudet vaihtelevat 250–440 metriin. Ensikertalaiset voivat halutessaan aloittaa laskettelun tur-vallisesti hiihtokeskuksen hiihtokoulusta. Lasten ja lapsenmielisten mieleen on eri-tyisesti hiihtokeskuksen vauhdikas pulkka-mäki. Hiihtokeskukselta lähtee reittejä mm. Sveitsin puiston kolmen, viiden ja seitsemän kilometrin laduille.

Sveitsin uimala on monipuolinen virkistys- ja ajanviettopaikka. Uimahallissa voi nauttia saunomisesta ja uimisesta tai hierontasuih-kuista ja loikoilusta porealtaassa. Varsinkin nuorisoa viehättävät 30 m pitkä vesiliukumä-ki sekä kolmen ja viiden metrin hyppyteli-neet. Sveitsin Uimalan turkkilaiseen höyrys-

aunaan pääsee ennakkovarauksella.

Kesäisin Sveitsissä uidaan ulko-uimalassa, jossa käytettävissä on

kahdeksanratainen 50 metrin allas, hyppyallas ja erilli-

nen lasten allas. Ulkona pääsee hyppäämään

jopa 10 metristä. Hyppyaltaan kii-

peilyseinä on hyvä paikka

testata kiipei-

ly-

taitojaan, jolloin putoaminen on osa hupia. Alueella on myös laajat auringonottoalueet ja leikkipuisto. Uimalan alueella voi pelata sulkapalloa, rantalentopalloa, katukorista ja muita pallopelejä. Sveitsin puiston läheisyy-dessä sijaitsevalla golfkentällä voivat vierai-lijat ottaa mittaa toisistaan 18-reikäisellä radalla.

Kalamiehet ja –naiset voivat narrata vonkaleita jossakin Vantaanjoen Hyvinkään alueen yhdeksästä koskikalastuspaikasta. Jokivarren maisemiin voi tutustua myös kanootista käsin.

Retkeilyyn sopii Hyvinkään luoteisosas-sa sijaitseva Kytäjä-Usmin erämaa-alue, jossa merkittyjen reittien varrelta löytyy useita tulenteko- ja yöpymispaikkoja, ku-ten Kiiskilammen ja Kaksoslammen laavut. Alueella on retkeilyreittejä yhteensä noin 40 kilometriä.

Luontomatkailuyritys Hyvinkään Erämatkat Oy järjestää Kytäjä-Usmissa ryhmille parista tunnista useampaan päivään kestäviä ohjat-tuja retkiä. Yritys tarjoaa lisäksi seikkailupäi-viä, joiden ohjelmaan sisältyy muun muassa rotkon tai vesistön ylityksiä.

Tapahtumia kaikenikäisille

Hyvinkäällä järjestetään vuosittain myös lukuisia tapahtumia, kuten Vaiveron Myllytilan kesäpäivät, vanhoja traktoreita esittelevä Ferguson-tapahtuma, Olutfestarit, koko perheen kesäkauden avajaistapahtuma Yhden Päivän Juttu sekä nuorille suunnattu ilmainen musiikkitapahtuma Sun Dance Day.

Herkutteluhetkiä

Herkkusuille Hyvinkäältä löytyy lukuisia pieniä kahviloita, joissa tarjolla on toinen toistaan herkullisempia leivonnaisia.

Hämeenkadulla, vanhassa 1800-luvulla rakennetussa talossa, sijaitsevan Kahvela MummonMökin ihastuttavassa vanhanai-kaisessa miljöössä maistuvat vastapaistetut pullat, piirakat ja letut.

Nälkäiset voivat suunnata myös Kahvila-Ravintola Hyyppärän kartanolle, joka sijaitsee Hyyppärän tilan entisessä päära-kennuksessa. Rakennus toimi alun perin tilanhoitajan asuntona, mutta laajennettiin tilan uudeksi päärakennukseksi 1920-luvulla sattuneen päärakennuksen palon jälkeen.

Kahvila-Ravintola Hyyppärän kartanolla matkailijat voivat nauttia arkisin kahvilatuot-teita ja maittavaa lounasta.

Kesäisin Hyvinkäällä uidaan Sveitsin ulkouimalassa.

Kaupungin merkittävin luonto-kohde on Sveitsin puisto, jossa

risteilee laaja polkuverkosto.

Alla Hyvinkään tyylillisesti moderni kirkko

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 18

Hyvinkää

Rautatiemuseossa on muun muassa ai-nutlaatuinen, 1870-luvulta peräisin oleva Venäjän keisarin juna, joka valmistui alun pe-rin Aleksanteri II:ta varten. Kuusivaunuisesta junasta on edelleen jäljellä kolme vaunua; keisarin vaunu, keisarinnan vaunu sekä salon-kivaunu. Niistä jokainen on sisustettu varsin ylellisin materiaalein.

Keisarin vaunun huonekalut esimerkiksi on päällystetty tummanvihreällä pukinnahalla ja katto vuorattu silkkikankaalla. Puuosat on valmistettu amerikkalaisesta pähkinäpuus-

ta ja lattia päällystetty villasametilla.

Keisarillisia vaunuja koristavat kulla-tut Venäjän vaakunat.

Rautateiden historiaa

Punatiilisessä veturitallissa, joka on yksi museoalueen alkuperäisistä rakennuksista, museovieraat voivat tutustua korjauspajaan sekä kuuteen esillä olevaan höyryveturiin. Asemarakennuksessa he voivat puolestaan aistia menneen ajan lähdön tunnelmaa. Rakennukseen on sisustettu kaksi odotus-huonetta, naisten huone sekä asemakonttori.

Hyvinkään asema toimi 1800- ja 1900-lu-kujen vaihteessa lukuisien Amerikkaan ja Kanadaan lähtevien siirtolaisten odotus-paikkana. Hyvinkäältä matka jatkui junalla Hankoon ja siitä edelleen laivalla kohti tunte-mattomia taipaleita.

Suomen Rautatiemuseon kokoelmiin kuu-luu yhteensä noin 20 000 esinettä. Näihin sisältyy muun muassa presidentin vaunu, postivaunu sekä rautatien historiaa esittele-viä valokuvia ja piirustusarkisto.

Suvi Roselli

Hyvinkää sijaitsee Suomen ensimmäisen rautatien varrella. Niinpä yksi sen tärkeimmistä matkailukoh-teista onkin Suomen Rautatiemuseo, joka esittelee

historiallisessa 1870-luvun asema- ja varikkomiljöössä maamme 150-vuotista rautatiehistoriaa.

www.kotimaassa.fi19

Villatehtaan elämää

Hyvinkään keskustaan viime vuosisadalla syntyneen tekstiiliteollisuuden perustaja Ossian Donner tuskin tajusi vuonna 1892 pientä villakehräämöä perustaessaan, mil-lainen merkitys hänen aloittamallaan työllä tulisi myöhemmin olemaan Hyvinkään kau-pungin kehitykselle. Vaatimattomasta alusta kasvoi lopulta valtava viiden hehtaarin alueel-le ulottuva ja kahdessakymmenessä tehdassa-lissa toimiva Suomen suurin ja monipuolisin villatehdas, joka tarjosi leivän enimmillään jopa parille tuhannelle työntekijälle.

Vaikka villatehtaan entiset työsalit ovatkin sittemmin tyhjentyneet koneista, on alue edelleen täynnä elämää. Rakennuksia hallin-noi nykyään kiinteistöyhtiö Hyvinkään Wanha Villatehdas. Wanhassa Villatehtaassa toimii muun muassa ravintola, harrastajateattereita sekä pienyrityksiä. Hyvinkään tekstiiliteolli-suuden historiaa esitellään pienessä Valvillan tehdasmuseossa. Tehdasalueella järjestetään tilauksesta myös opastuskierroksia, joiden aikana matkailijoille kerrotaan entisaikojen elämästä villatehtaalla.

Kuvataiteiden kukoistusta

Hyvinkää tunnetaan vireänä kuvataidekau-punkina. Paikkakunnalla ovat vaikuttaneet muun muassa kansainvälisestikin tunnetut taiteilijat Helene Schjerfbeck ja Tyko Sallinen. Merkittävä osa heidän keskeisestä taiteel-lisesta tuotannostaan on syntynyt juuri Hyvinkäällä.

Kaupungin kuvataide-elämä on edelleen erittäin vilkasta, sillä Hyvinkäällä asuu ja työskentelee poikkeuksellisen suuri joukko kuvataiteilijoita. Matkailijat voivat tutus-tua heidän taiteeseensa muun muassa Promenadigallerian näyttelyissä. Hyvinkään taidemuseon pysyvässä näyttelyssä kuvatai-teen ystäville esitellään Yrjö Saarisen maala-uksia ja piirustuksia.

Vieressä Venäjän keisarin junassa oli keisarinnalla oma vaunu.

Kuva: Suomen Rautatiemuseo

Taidemuseon vaihtuvissa näyttelyissä on esillä koti- ja ulkomaista nykytaidetta ja tai-dehistoriaa.

Näyttelytila Villan Voimalassa on esillä harrastelijataiteilijoiden töitä sekä ajoittain Hyvinkään paikallishistoriaa.

Hyvinkää tarjoaa kuvataide-elämyksiä myös lapsiperheille. Lasten ja nuorten kulttuurikes-kus Villa Arttu järjestää lapsille suunnattuja näyttelyitä, joissa yleisölle esitellään lasten ja nuorten omia taideteoksia. Joka kolmas vuosi järjestettävästä kansainvälisestä näyttelystä Villa Artun kokoelmiin on kertynyt jo yli 100 000 työtä yli 20 maasta.

– Tämä on kansainvälisyyskasvatusta par-haimmillaan, toteaa Hyvinkään matkailusih-teeri Tarja Haukkasalo.

Wanha Villatehdas (yllä) on saanut uuden käyttötarkoituksen. Oik. keisarin vaunuosaston loistokkuutta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo

Villa Arttu Wanhassa Villatehtaassa esittelee mm. lasten taideteoksia. Kuva: Hyvinkään kaupunki

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 20

Keski-Uusimaa

Sibeliuksen hengessä

Olli Mustonen Ainolan flyygelin ääressä Sibeliusviikolla. Kuva: Heikki Tuuli/Ondine

Ylinnä Ainola Kuva: Mikko Mannila

Oikealla Järvenpään kävelykatu Janne. Kuva: Mikko Mannila

Tuuli tuivertaa ulkona. Tuusulanjärven rannalla, arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemassa

Ainolassa, jykevien hirsiseinien suojissa vallitsee syvä hiljaisuus. Sen rikkoo ainoastaan kirjoitus-pöydän luota kuuluva hiljainen kynän suhina. Kirjoittaja on Jean Sibelius, Suomen kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin säveltäjä.

Järvenpäästä tuli Sibeliuksen perheen koti Ainolan valmistuttua vuonna 1904. Mestarisäveltäjä asui elämänsä viimeiset viisikymmentä vuotta Ainolan rauhallisessa ym-päristössä, missä syntyivät useat hänen teoksistaan, kuten viides, kuudes ja seitsemäs sinfonia.

Elämä Ainolassa kulki pitkäl-ti Sibeliuksen sävellystyön tahdissa, sillä säveltäminen edellytti hiljaisuutta. Perhe oppikin antamaan Sibeliukselle työrauhan. Jokapäiväisistä arkitoimista vastasi puoliso, Aino, joka pyrki luomaan aviomiehelleen mahdollisimman hyvät työskentelyolosuh-teet.

Säveltäjän työhuone oli mitä viihtyisin, sillä sen ikkunasta avautui kaunis näköala Tuusulanjärvelle. Lukuisat vieraat vastaan-otettiin alakerran tilavassa salissa.

Ainolan ruokasalia koristi vihreä Lars Sonckin suunnittelema takka. Sibelius toivoi ruokasaliin nimenomaan vihreää takkaa, sillä hän kuuli värit musiikkina.

Sibeliuksen mielipaikka Ainolassa oli kir-jasto, missä sijaitsi myös hänen sikarinpolt-tonurkkauksensa. Sibelius suosi erityisesti historiallisia teoksia ja runoutta.

Ainolassa elettiin melko omavaraista elä-mää Ainon uutteruuden ansiosta. Hän rakasti puutarhan hoitoa ja kasvatti itse marjat, hedelmät ja vihannekset talon tarpeisiin.

Jean ja Aino Sibeliuksen kuoltua Ainola siirtyi valtiolle, minkä jälkeen kulttuurikoti avattiin yleisölle autenttisena kotimuseona. Siihen voi käydä tutustumassa Järvenpäässä kesäisin toukokuusta syyskuun loppuun saakka.

Suvi Roselli

www.kotimaassa.fi21

Nimi elää edelleenSibeliuksen vaikutus tuntuu edelleen

vahvasti Järvenpäässä. Kaupungista löytyy muun muassa akustiikaltaan erinomainen Järvenpäätalon 574-paikkainen Sibelius-sali, joka toimii monien konserttien näyttämönä sekä klassisen musiikin äänityspaikkana.

Pari vuotta sitten Järvenpäässä järjes-tettiin kansainvälinen Sibelius-laulukilpailu, joka osoittautui varsinaiseksi menestyk-seksi. Laulajia ilmoittautui Pohjoismaista ja Baltiasta yhteensä 116. Varsinaiseen kilpailuun valittiin 32 osallistujaa. Sibelius-laulukilpailu järjestetään seuraavan kerran vuonna 2011.

Järvenpäässä järjestetään vuosittain myös Sibeliusviikot. Lokakuusta maaliskuuhun saak-ka kestävän monipuolisen tapahtuman ohjel-mistoon kuuluu myös pianisti Olli Mustosen konsertit 8.12. Ainolassa. Sibeliuksen synty-mäpäivään ajoittuvan konsertin alussa koho-tetaan kuohumalja mestarin kunniaksi. Kello 18 ja 20 alkavissa konserteissa kuullaan sekä Sibeliusta että Mustosen omaa tuotantoa.

Keskustassa matkailijat voivat poiketa säveltäjämestarin nimeä kantavalla torilla sekä soivalla kävelykatu Jannella. Järvenpään kirjaston musiikkiosasto valitsee kävelyka-dulla soitettavan kahden viikon välein vaih-tuvan musiikin. Kävelykadulle on rakennettu neljä aukiota, jotka on nimetty eri sävellajeja

edustavin värein, sen mukaan kuin Sibelius ne näki. A-duuri edusti hänelle sinistä, F-duuri vihreää, C-duuri punaista ja D-duuri keltaista.

Matkailijat voivat käydä myös tutustu-massa Järvenpää-talon ja kirjaston vierei-sessä puistossa Erkki Erosen veistämään Sibeliuksen näköispatsaaseen.

Monille nimi Sibelius tuo mieleen Sibelius-Akatemian, yhden maailman johtavista musiikkiyliopistoista. Sibelius-Akatemia järjestää vuosittain jopa satoja konsertteja vastaten samalla merkittävässä määrin pää-kaupunkiseudun konserttitarjonnasta.

Vaikka Sibelius-Akatemia toimiikin pääasiassa Helsingissä, on sillä toimintaa myös Järvenpäässä, missä sijaitsee Sibelius-Akatemian Musiikkikeskus. Musiikkikeskus toimii Kallio-Kuninkalan viehättävässä histo-riallisessa ympäristössä, Tuusulanjärven ran-tamaisemissa. Kallio-Kuninkalan alueella on useita vanhoja rakennuksia, jotka kaikki ovat tällä hetkellä Sibelius-Akatemian käytössä.

Kallio-Kuninkalan kesäkahvila on avoin-na yleisölle kesäkuusta elokuun alkuun. Vierailijat voivat tuolloin tehdä kävelykier-roksia viehättävällä alueella nauttien puu-tarhan ja vanhan rakennusmiljöön suomasta rauhasta.

Heinäkuun lopulla Kallio-Kuninkala toimii Tuusulanjärven kamarimusiikin keskuksena.

KaupunkipolkuJärvenpäästä löytyy lukuisia muitakin mie-

lenkiintoisia nähtävyyskohteita. Matkailijat voivat tutustua niihin kävellen keskustas-sa kulkevalla neljän kilometrin pituisella kaupunkipolulla. Reitin varrelle on koottu yhteensä 34 mielenkiintoista kohdetta, kuten Vanha Apteekintalo, funkkis-tyylinen entinen valssimylly, Westermarckin puisto ja rautatieasema. Kaupunkipolun opasvih-konen löytyy internetistä www.jarvenpaa.fi/sivustot/kaupunkipolku/.

Järvenpää sijaitsee 38 kilometrin pääs-sä Helsingistä hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kaupungin maamerkkinä toimii Rantapuistossa sijaitseva Kolmisointu-veistos, joka on suomen suurin julkinen veistos. Sen on suunnitellut teksasilainen professori Rolf Westphal.

Järvenpään kaupunkikuvaa värittävät myös monien eri uskontokuntien kirkot, kuten Järvenpään ortodoksinen puukirkko, Jumalansynnyttäjän kazanilaisen ikonin kirk-ko sekä Suomen tataarien puurakenteinen islamilainen rukoushuone.

Nelostiellä matkailijoiden huomion kiin-nittää Yrjö Ala-Heikkilän teos Nuottiviivasto, johon on kuvattu Jean Sibeliuksen ”Uusmaalaisten laulun” alkunuotit.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 22

Keski-Uusimaa

Juhani Ahon jäljessä

Järvenpää on monipuolisesti rikas

kulttuurikaupunki, jolla on vahvat

perinteet. Kansalliskirjailija Juhani

Aho (1861–1921) oli ensimmäinen

Tuusulan Rantatielle muuttanut taitei-

lija, ja juuri hän houkutteli myöhem-

min perässään monia merkittäviä tai-

teilijoita. Aho muutti Tuusulaan 1897

Järvenpään kartanon pihapiirissä ole-

vaan huvilaan. Huvilan nimeksi vakiintui

aikakauden tavan mukaan asukkaaseen

viittaava nimi Ahola.

Aholan pysyväisnäyttely ”Sanalla ja sivel-timellä” avattiin toukokuussa 1997. Neljään huoneeseen sijoittuva näyttely kertoo kah-den merkittävän taiteilijan elämäntyöstä ja elämästä Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä kuvin, tekstein, maalauksin ja kirjoin. Vennyn vanhassa huoneessa esitellään hänen moni-puolista ja pitkää elämäntyötään. Näyttelyssä pääsee tutustumaan myös Soldan-Brofeldtin vähemmän tunnettuihin kokeiluihin keramii-kan, veistotaiteen ja väriteorian parissa.

Juhanin entinen työhuone esittelee kirjai-lijan tuotantoa ja merkittävää työtä suomen-kielisen teatterin, lehdistön sekä suomen kielen kehittämisen parissa, mutta myös rakasta kalastusharrastusta.

Ahola on avoinna yleisölle kesäisin. Aholan eteisessä toimii pieni museokauppa.

Kultakauden maalauksia taidemuseossa

Järvenpään taidemuseo esittelee yleisölle Tuusulanjärven maisemissa maalanneen, kahden merkittävän kuvataiteen kultakauden edustajan teoksia.

Pojantyttären taidemuseolle lahjoittama kokoelma sisältää Venny Soldan-Brofeldtin maalauksia kodin piiristä sekä taiteilijan kesäpaikalta, merenrannalla sijaitsevasta Tvärminnestä. Esillä on myös näytteitä Soldan-Brofeldtin laajasta piirrostuotannos-ta.

Eero Järnefeltin tyttärentyttären lahjoit-tamaan kokoelmaan sisältyy Järnefeltin värikylläisiä Tuusulanjärven maisemia ku-vaavia maalauksia, luonnonlyriikkaa, luon-netutkielmia perhepiiristä sekä taidokkaita muotokuvia. Esillä on myös taiteilijan Kolilla maalaamia teoksia.

Taidemuseossa esitellään myös muiden taiteilijoiden töitä vaihtuvien teemanäyttelyi-den mukaan.

Taidemuseo on avoinna yleisölle ympäri vuoden.

Aholaa laajennettiin vuonna 1902, jolloin Ahon puoliso, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) sai myös oman atel-jeen. Aholan aika oli merkittävä Juhani Ahon elämässä. Niiden 14 vuoden aikana hän nousi kansalliskirjailijaksi. Aholassa Juhani Aho kirjoitti muun muassa merkittävät teok-sensa Katajainen kansani, Kevät ja takatalvi sekä Juha. Aholassa syntyi myös huomattava osa Venny Soldan-Brofeldtin elämäntyöstä.

Suvi Roselli

Järvenpään taidemuseo, vasemmalla Venny Soldan-Brofeldt maalaa Toskan kallioilla 1930. Kuva: Museopalvelut / Essi Salonen

www.kotimaassa.fi23

KartanotunnelmaaVanhankylänniemeen 1700-luvulla raken-

nettu Stålhanen kartano tarjoaa viihtyisän ympäristön erilaisten juhla- ja koulutustilai-suuksien järjestämiseen. Rauhallinen miljöö hyvien ulkoilumaastojen ja Tuusulanjärven läheisyydessä sopii erinomaisesti myös mat-kailijoille.

Stålhanen kartanossa on kahvila sekä à la carte -ravintola. Sunnuntaisin kartanolla voi nauttia runsaan pitopöydän antimista. Kesäisin ateriointi onnistuu myös kartanon suurella terassilla.

Keskiaikaisesta tunnelmasta nauttivat voi-vat varata itselleen kellariravintolan. Jykevien luonnonkiviseinien suojassa kynttilänvalossa vierailijat voivat eläytyä vahvasti menneiden aikojen ihmisten elämään.

Majoittuminen onnistuu kartanolla joko 20 hengen huvilassa, vaatimattomissa neljän hengen mökeissä tai asuntovaunussa karta-non leirintäalueella.

Keskikesällä Stålhanen viereisen nurmi-kentän valtaa tuhannet bluesin ystävät, kun Vanhankylänniemessä järjestetään perintei-nen Puistoblues.

Stålhanessa vierailevat voivat samalla tutustua vieressä sijaitsevaan arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Kokkoseen. Paikka toimi säveltäjä ja akateemikko Joonas Kokkosen työtilana ja taitelijakotina.

Villa Kokkonen on yksi harvoista yleisöl-le avoinna olevista Alvar Aallon yksityis-käyttöön suunnittelemista rakennuksista. Flyygelin ympärille rakennettu taiteilijakoti on nykyisin elämyksellinen kulttuurikohde. Siihen voi tutustua kesäisin sekä tilauksesta ympäri vuoden.

KädentaitojaLars Sonckin suunnittelemassa Villa

Cooperissa matkailijoille on tarjolla runsaasti kaunista nähtävää, sillä siellä on myynnissä Järvenpään käsintekijöiden käsityötuotteita, kuten keramiikkaa, kudonnaisia, neuleita, huovutustöitä, kynttilöitä, koruja ja leluja.

Villa Cooper on rakennettu 1904 alun perin Järvenpään kartanon Vårbackan pals-tatilalle. Rakennus siirrettiin nykyiselle pai-kalleen pari vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen.

Kesästä 2004 lähtien Villa Cooper on ollut Järvenpään käsintekijät ry:n myyntinäyttelyti-lana. Huvila on nimetty Villa Cooperiksi talon pitkäaikaisten asukkaiden, mattotehtailija ja insinööri Edvard Cooperille ja tämän vaimon Agnetan mukaan.

Lisätietoa mm. aukioloajoista saa interne-tistä www.järvenpäänkäsintekijät.com.

Ahola Kuva: Mikko Mannila

Stålhane Kuva: Jukka MykkänenYksityiskohta Kallio-Kuninkalan pihalta Kuva: Mikko MannilaStålhanen kellari Kuva: Jukka Mykkänen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 24

Keski-Uusimaa

Tuusulanjärven matkailu

Tuusulanjärven alue on yksi maamme tunnetuimpia retkikohteita. 1897 Tuusu lanjärven rannalle syntyi taiteilijayhteisö, jonka perintöä vaalitaan edelleen. Alueen matkailuyrittäjät, toimijat ja kunnat perustivat 2000 -luvun alussa matkailuyhdistyksen tätä tehtävää tukemaan.

Alueen matkailuyhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää alueen matkailun ylei-siä edellytyksiä sekä edistää jäseniensä välistä yhteistoimintaa. Tarkoituksensa toteutta-miseksi yhdistys perusti jäsenistönsä oman alueen matkailutarjonnasta kertovan netti-portaalin eli verkkopalvelimen. Yhdistys järjestää lisäksi koulutus- ja tiedotustilaisuuksia ja on yhteistoiminnassa muiden alan järjestöjen kanssa sekä ideoi ja koordinoi alueen matkailun kehittämisprojekteja. Alueen matkailutarjonta on ollut edustettuna yhteisellä osastolla Helsingin messukeskuksessa vuosittain järjestettävillä matkamessuilla.

Yhdistyksen internet-sivustot avautuivat ensimmäisen kerran yleisölle syyskuun alussa 2001. Näiltä sivustoilta löytyvät tiedot ja linkitykset matkailukohteisiin, -palveluihin ja tapahtumiin sekä Järvenpään ja Tuusulan matkailuinfoihin ja kuntien kotisivuille.

Yhdistyksen jäsenistöön kuuluvat Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta sekä kolmi-senkymmentä matkailualan yritystä ja toimijaa.

Olemme valmiina Teitä varten. Tervetuloa Tuusulanjärven maisemiin

Tarja Vuokkovaara, Tuusulanjärven Matkailu ry:n puheenjohtaja

www.kotimaassa.fi25

Internetissä:

www.tuusulanrantatie.info

Tuusulanjärven alue on yksi maamme tunnetuimpia retkikohteita. 1897 Tuusu lanjärven rannalle syntyi taiteilijayhteisö, jonka perintöä vaalitaan edelleen. Alueen matkailuyrittäjät, toimijat ja kunnat perustivat 2000 -luvun alussa matkailuyhdistyksen tätä tehtävää tukemaan.

TUUSULANJÄRVEN MATKAILU ry:n jäsenet:

HOTELLIT, RAVINTOLAT, MATKAN-JÄRJESTÄJÄT JA MYYMÄLÄT

Aarikka tehtaanmyymälä

Fazer Ravintolat, Järvenpää-talo

Hotelli Gustavelund

Iittala Oy Ab tehdasmyymälä

Iloniemen kulttuuriyhdistys ry

Kallio-Kuninkala Sibelius-Akatemian Kurssikeskus

Korsisaari-Yhtiöt

Krapihovi Oy

Kristallipalvelu

Lassilan tila

Next Hotel Rivoli Järvenpää

Onnela Loma- ja kurssikeskus

Stålhanen kartano

Seurakuntaopisto

Touhumatkat

MATKAILUALAN OPPILAITOKSET

ADULTA

Keski-Uudenmaan ammattiopisto, KEUDA

Laurea-ammattikorkeakoulu

MATKAILUNEUVONTA

Keski-Uudenmaan Matkailuoppaat

Järvenpään kaupunki

Tuusulan kunta

MUSEOT

Ainola Jean Sibeliuksen kotimuseo

Ilmatorjuntamuseosäätiö

Keravan Taidemuseo

Syvärannan Lottamuseo

Järvenpään kaupungin museot

Tuusulan kunnan museot

OHJELMAPALVELUT, TEATTERIT, TAPAHTUMAT

Keski-Uudenmaan Teatteri KUT

Oportuno Ky

MestArt Oy

Tuusulanjärven kamarimusiikki-juhlat

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 26

Keski-Uusimaa

Suomessa elettiin 1800-luvun lo-pussa kansallisromantiikan aikaa, minkä johdosta maaseutu veti puoleensa monia taiteilijoita.

Tuusulan Rantatielle muodostui vähitellen omaleimainen taiteilijayhteisö, kun useat Suomen taiteen kultakauden tunnetuimmista edustajista asettuivat asumaan sen varrelle. Tuusulanjärven ympäristö tarjosi heille pai-kan, jossa he saattoivat nauttia hiljaisuudesta ja luonnonrauhasta. Lisäksi se sijaitsi hyvien kulkuyhteyksien päässä riittävän lähellä pää-kaupunkiseutua, kulttuurielämän keskusta.

Keskenään läheisiä ystäviä ja työtovereita olevat rantatien taiteilijat antoivat leiman

koko Suomen kulttuurielämälle. Monet tuon ajan keskeisimmistä vaikuttajista asuivat Tuusulan Rantatien huviloissa, muun muassa Jean Sibelius, Pekka Halonen, Juhani Aho ja Eero Järnefelt.

Taiteilijayhteisö sai alkunsa, kun kirjailija Juhani Aho vuokrasi yhdessä taiteilijavai-monsa Venny Soldan-Brofeldtin kanssa ystä-väperheeltään Järvenpään kartanon mailla sijainneen Vårbacka-nimisen huvilan keväällä 1897. Huvila tunnetaan nykyään Aholana.

Juhani Aho houkutteli perässään muita taitelijoita Tuusulanjärven rantaan. Vuonna

1901 sinne asettui asumaan perheineen taidemaalari Eero Järnefelt, joka tunnetaan Suomen virallisena muotokuvamaalarina, kansallismaiseman ikuistajana sekä Helsingin yliopiston piirustustaidon pitkäaikaisena professoriopettajana. Suvirannassa vietti aikaansa myös yksi Suomen tunnetuimmista kirjailijoista, Frans Emil Sillanpää, joka oli ollut Eero Järnefeltin vanhimman pojan, Heikin, opiskelutoveri. Järnefeltit asuivat Suvirannassa ympärivuotisesti aina vuoteen 1917 saakka, minkä jälkeen he muuttivat Helsinkiin. Senkin jälkeen Suviranta pysyi suvulla vapaa-ajanasuntona.

Suviranta on edelleen suvun omistuksessa yksityiskotina. Se avataan kuitenkin yleisölle kesäisin Tuusulanjärven kamarimusiikki -vii-kon aikana.

Aleksis Kiven ihailija

Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön liittyi vuonna 1902 Juhana Henrik Erkko, suomalai-nen runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja, joka tunnettiin tar-mokkaana suomalaisuusaatteen kannattajana sekä nuorisoseurojen, raittiusseurojen ja työväenyhdistysten toiminnan tukijana.

Erkko on sanoittanut muun muassa Hämeen maakuntalaulun, joka tunnetaan nimellä Hämäläisten laulu. Hänen runoutensa perustana olivat vahva kansallistunne sekä kalevalainen perinne.

Tuusulanjärven seutu houkutteli taiteilijoita

Halosenniemi

www.kotimaassa.fi27

Erkko kunnioitti syvästi kansalliskirjaili-ja Aleksis Kiveä, joka pari vuosikymmentä aiemmin oli asunut viimeiset kuukautensa Tuusulanjärven rannalla, räätäliveljensä Albertin perheessä. Erkko halusi talonsa ra-kennettavan mahdollisimman lähelle Aleksis Kiven kuolinmökkiä, ja naapuriin kohosikin Erkon perheelle Pekka Halosen suunnittelema kalevalaistyylinen talo.

Nykyisin Tuusulan Rantatien matkailukoh-teisiin kuuluvassa Aleksis Kiven kuolinmö-kissä on kaksi pientä huonetta tuoleineen ja pöytineen ja kamarissa on jäljellä myös Kiven kuolinvuode. Taiteilijan henkilökohtaisiin esineisiin ovat kuuluneet ylioppilaslakki, ru-noilijan takki ja kävelykeppi. Tunnelmallinen Taiteilijakoti Erkkola toimii nykyään näyttä-mönä monenlaisille tapahtumille. Molemmat kohteet ovat avoinna yleisölle kesäisin sekä muina aikoina sopimuksen mukaan.

Samana vuonna Erkon kanssa Tuusulanjärven maisemiin muutti myös hänen hyvä ystävänsä taidemaalari Pekka Halonen perheineen. Halonen tunnetaan eri-tyisesti suomalaisen talvisen luonnon ja lumi-

sen metsän kuvaajana. Kansallisromantiikan ja karelianismin edustajana hän arvosti suomalaista talonpoikaiselämää. Siksi mo-net hänen maalauksistaan esittävätkin juuri suomalaista kansaa ja maisemaa käsitteleviä aiheita.

Halosen suunnittelema ja rakentama kaksi-kerroksinen hirsihuvila, Halosenniemi, toimi yli kolmenkymmenen vuoden ajan hänen kotinaan, upeana työtilana sekä seudun taiteilijoiden kokoontumispaikkana.

Halosenniemen lämminhenkisessä ympä-ristössä he pohtivat usein maailman asioita sekä nauttivat musiikista ja pihapiirissä olevan savusaunan löylyistä. Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneita ihmisiä yhdisti keskinäisen ystävyyden lisäksi aktiivinen suomalaisuuden puolustaminen sekä kan-sainvälisyys.

Halosenniemi toimii nykyään Pekka Halosen taiteesta, elämäntyöstä ja ystävistä kertovana taidemuseona, joka on avoinna yleisölle ympäri vuoden.

Tuusulan Rantatie

Reilun kolmen kilometrin pituinen, vuonna 1982 museotieksi nimetty, Tuusulan Rantatie muodostaa yhden maamme tunnetuimmis-ta retkikohteista, jonka perintöä ympärillä olevat kunnat ja matkailuyrittäjät haluavat tukea. 2000-luvun alussa ne perustivat mat-kailuyhdistyksen tätä tarkoitusta varten.

Tuusulanjärven maisemiin voi mainiosti tutustua pyörällä, sillä järven ympäri kul-kee hyväkuntoinen kevyenliikenteen väylä. Pyöräilijät voivat nauttia yhteensä 24 ki-lometrin pituisen reitin varrella kauniista maalaismaisemista sekä poiketa lukuisiin nähtävyyksiin.

Taidekeskus Kasarmin tiloissa, Hyrylässä, sijaitsevat Tuusulan Nykytaiteen ja Kuvitustaiteen museot

Klaavolan pihapiiriä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 28

Keski-Uusimaa

Tuusulan 36 000 asukkaan kunta tunnetaan vahvasta sotilasperinteestään.

Tuusulanjärven tuntumassa sijaitseva Hyrylä tuo monel-le mieleen paikkakunnalla toimineen Hyrylän varuskun-nan, jossa toimi Helsingin Ilmatorjuntarykmentti vuoden 2006 loppuun asti.

Tuusulassa ovat toimineet myös Taistelukoulu sekä va-paaehtoisten maanpuolustus-järjestöjen koulutuskeskukset Suojeluskuntain Päällystökoulu ja Lotta Svärd -järjestön kurssi- ja lomakeskus Syväranta.

Tuusulan menneisyyden huo-mioon ottaen onkin sopivaa, että Suomen virallinen sotahistorialli-nen ilmatorjuntaa esittelevä eri-koismuseo sijaitsee juuri siellä.

Ilmatorjuntamuseo

Ilmatorjuntamuseon kaksi suurta näyttelyhallia esittelevät Suomen rauhanajan ja sotien ajan ilmatorjuntaa. Ulkoalueella on esillä alueilmatorjuntaohjus-patterin taisteluvälineistöä, ku-ten ohjuslavetteja ohjuksineen, tulenjohtokalustoa ja tutkia. Mukana on myös ohjusammun-noissa käytetty maalilennokki.

Museon helmi on Punainen kobra, yksipaikkainen kokome-tallirakenteinen hävittäjä jatko-sodan ajalta. Kyseessä on entisen Neuvostoliiton ilmavoimien kone, joka joutui tekemään pak-kolaskun Laatokan koillispuolelle kolme päivää ennen kuin Viipuri menetettiin kesällä vuonna 1944.

Koneen rakenne oli omana aikanaan poikkeuksellinen. Sen

nokassa oli 37 millimetrin tykki sekä nokkapyörälaskuteline, minkä vuoksi moottori sijoitet-tiin ohjaamon taakse. Venäläiset käyttivät tätä hävittäjätyyppiä muun muassa maavoimiensa tukemiseen. Sen suorituskyky oli alakorkeuksissa riittävän hyvä ja esiintyessään massoittain, se muodosti viholliselleen merkittä-vän uhan.

Sotahistoriaa Tuusulassa

Suvi Roselli Mauri Kalima

www.kotimaassa.fi29

Useita pakkolaskun tehneitä koneita saatiin sotasaaliiksi melko hyväkuntoisina. Näytteillä oleva kone on kunnostettu Keski-Suomen Ilmailumuseossa kolmen eri koneyksilön osista vuosina 1995–2000. Hävittäjän kyljessä näkyy aito punainen neuvostoliittolainen tähtitun-nus. Vastaavanlaisia koneita tähtitunnuksella ei ole muualla maailmassa.

Ilmatorjuntamuseossa on esillä toukokuun loppuun saakka myös Talvisota 70 v -niminen näyttely, joka kertoo muun muassa Tuusulan tykistön vai-heista talvisodassa. Näyttelyssä on esillä päiväkirjamerkintöjä rintamalta sekä talvisodanajan valokuvia Tuusulasta, Keravalta ja Järvenpäästä.

Lottien historiaa

Syvärannan Lottamuseossa vierailijat perehdytetään sota-historiaan hieman eri näkökul-masta. Aikaisemmin lepokotina

toiminut Syväranta myytiin vuon-na 1936 Lotta Svärd -järjestölle. Lottien koulutustarve oli lisään-tynyt 1930-luvulla merkittävästi ja järjestö päätti perustaa huvi-laan lottaopiston, joka toimi vuo-teen 1944 saakka. Kun järjestö lakkautettiin, Syväranta siirrettiin lahjakirjalla lottien perustamalle Suomen Naisten Huoltosäätiölle (nykyisin Lotta Svärd Säätiö).

Huvila paloi aprillipäivä-nä 1947. Suomen Naisten Huoltosäätiö rakennutti vuonna 1995 uuden päärakennuksen, Syvärannan Lottamuseon, joka ulkonäöltään mukailee palanutta huvilaa.

Museon päänäyttely kertoo Lotta Svärd -järjestön historiasta sekä lottien toiminnasta. Ensi syksyyn saakka kestävä teema-näyttely ”Finlandia News Service - talvisota suomalaisen uutistoimis-ton silmin” kertoo Suomen kan-sainvälisestä uutisoimistavasta talvisodan aikana.

Entisaikojen arkielämää

Kotiseutumuseo Klaavolassa vierailijoille esitellään uusmaa-laisen sukutilan arkea (kuva s.27). Parisataa vuotta vanhan päära-kennuksen pihapiiriä reunustavat aitat, ajokaluvajat sekä sauna.

Tuusulasta löytyy myös maalaispitäjän käsityöläisten elämää 1900-luvun alkupuolella esittelevä työläiskotimuseo, jossa on suutarinverstas, kirves-

miesperheen koti ja sepänpaja. Museonmäellä järjestetään käsityöläisperinteeseen liittyviä teemanäyttelyitä ja työnäytöksiä, kuten tervanpolttoa ja sepän-töitä.

Sairaanhoidon historiasta kiinnostuneet voivat suunnata Sairaalamuseoon, missä esitel-lään erilaisten hoitomuotojen historiaa. Kellokoskella sijaitseva Sairaalamuseo on avoinna ylei-sölle sopimuksen mukaan.

Lottamuseo Kuva: Tuusulan kunta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 30

Itä-Uusimaa

Kiialan kartanon tunnelmallinen juhlatila sijaitsee vanhassa viinatehtaassa.

Sannäsin kartanon päärakennus ja portti ovat 1830-luvulta.

Itä-Uusimaa on Suomen kartanorikkain maakunta. Kartanoita on perustettu jo keskiajalla ja 1500-luvulla, mutta 1700-luvulla rakennettuja kartanoita on alueella useita ja vanhaa rakennuskantaa on säilynyt runsaasti. Kartanot ovat säilyttäneet myös vanhoja sisustustyylejä ja niiden hallussa on laajat

kokoelmat vanhaa ja arvokasta taidetta sekä esineistöä.

Vaatekauppaa kartanossa

Useissa matkailutoimintaa harjoittavissa kartanoissa on kartanokierrosten ja ruoka-palvelujen lisäksi muutakin mielenkiintoista toimintaa.

Kulloon kartanossa voi käydä myös vaateostoksilla, sillä kartanon tiilitalliin on sisustettu ainutlaatuinen kartanokauppa, ”Butiken på Landet”, joka myy laadukkaita, Keski-Euroopasta tuotettuja, tyylikkään klas-sisia naisten ja miesten vaatteita. Miehetkin on helpompi saada vaateostoksille, kun ostokset tehdään tunnelmallisessa ympäris-tössä, maaseudun rauhassa!

Tervikin kartanoon kuljetaan Suomen pi-sintä, lähes 800 metrin mittaista, tammikujaa pitkin. Upean tammikujan on esiintynyt TV-

mainoksissakin. Kartano on Ehrnrooth-suvun yksityiskoti, jonka muotokuvakokoelma on yksi Suomen suurimmista. Perintönä karta-noon on tullut taidetta ja huonekaluja mm. Tyresön linnasta Ruotsista. Yksityiskäytössä olevaan Tervikin kartanoon otetaan vastaan korkeintaan 25 hengen ryhmiä.

Rutumin kartano Lapinjärven kunnassa on suosittu hää- ja juhlapaikka. Kartano avattiin yleisölle mittavan kunnostustyön jälkeen vuonna 2000 ja se huokuu menneen ajan tunnelmaa.

Kartanon pihapiirissä sijaitseva navettara-kennus kunnostettiin vuonna 2006 moder-niksi kokouspaikaksi. Kartanossa järjestetään myös draamaohjelmia. Kesäisin matkailijoita palvelee kesäkahvila. Tilalla on myös perin-nesauna.

Kartanoelämää Itä-Uudellamaalla Eeva Oksman

www.kotimaassa.fi31

Sannäsin kartanon päärakennus on Carl Enge-lin suunnittelema.

Kiialan kartano on yksi maamme suu-rimmista maanviljelystiloista. Kartanon historiaan liittyvät niin kenraali Carl Johan Adlercreuz, Suomen Sodan sankari, kuin taitelija Albert Edelfelt. Juhla- ja kokoustiloina toimivat entinen viinatehdas ja pääraken-nuksen juhlasali. Viinatehtaassa sijaitsevaan näyttely kertoo Porvoon Valtiopäivistä 1809, Kiialan Kartanon historiasta ja sen suurmiehistä. Näyttely koostuu elokuvasta, kuvista, teksteistä, esineistä ja hahmoista. Näyttely on avoinna ryhmille tilauksesta ainakin 18.12.2009 asti.

Hommanäs Gård on yksityinen kar-tano meren äärellä, Vessöön saaressa. Tunnelmallinen kartanorakennus on täynnä historiaa mielenkiintoisine tarinoineen. Tilalla on oma pienvenesatama ja siellä on kaksi vuokrattavaa loma-asuntoa. Uudessa kokousrakennuksessa on upeat ja nykyaikai-set tilat sekä saunaosasto. Tilan alueella on myös savusauna ja kesäisin idyllinen kesä-kahvila Café Löfving. Tila on kuuluisa herkul-lisista juomista, hilloista ja hyytelöistä, joita on myynnissä mm. Stockmannilla.

Mennään kylään!

Lukuisat kartanot ovat avanneet ovensa yleisölle. Kaikkiin kartanoihin

ei pää-

syä ole, sillä moni on edelleen yksityiskäytössä. Osa yksityiskartanoista avautuu kuitenkin ennakkovarauksesta ryhmille. Monenlaisia ryhmämatkoja Porvoon ja Loviisan seudulle järjestävän Porvoo Toursin matkassa pääsee tutustumaan myös muunlaisiin yksityiskotei-hin. Porvoo Tours – Kotivierailut tutustutta-vat perheiden arkeen kahvittelun tai lounaan lomassa. Kotikohteita on muun muassa Porvoon ja Loviisan vanhoissa kaupungeissa, Porvoon modernissa puukaupunginosassa ja saaristokodeissa. Vierailu aidossa itäuus-maalaisessa kodissa on elämys niin ulkomaa-laisille kuin kotimaisille ryhmille, perheille

tai seurueille.

Ostoksilla tehtaanmyymälässä

WSOY:n valtakunnallisesti tunnettu pai-notalo on ollut jo runsaat 130 vuotta alueen merkittävimpiä työllistäjiä. Historiallisessa tehdaskiinteistössä Porvoon ytimessä Mannerheiminkadulla, katutasossa, sijaitsee kirjankustantajan tehtaanmyymälä. Tarjolla on laaja, usein vaihtuva valikoima edullisia löytöjä ja jäännöseriä.

Ryhmille pääsy järjestyy myös aukioloaiko-jen ulkopuolella.

Antiikkia ja käsityötä

Antik Annan hulppeassa 700 neliömetrin liikehuoneistossa on hengästyttävä mää-rä taidetta ja talonpoikaisesineitä, joten käyntiin kannattaa varata riittävästi ai-kaa. Kellarissa on itsepalvelukirpputori.

Wanhan Aseman Makasiinipuoti toimii 300m² tiloissa, jossa tarjolla on paljon eri-laisia käsitöitä. Lahja- ja sisustustavaroiden lisäksi myynnissä on paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita. Pihalla on runsaasti parkkiti-laa myös bussimatkailijoille.

Herkkuja kotiin vietäväksi

Juuston ystäville sopii uusi tutustumiskohde Toves Gourmet. Sen maalaisjuustot valmistetaan Pernajassa, Kuggomin kylän uu-dessa pienjuustolassa, isoäidiltä perityn reseptin mukaan, laaduk-kaista raaka-aineista tinkimättä. Tove käyttää juustojen valmistuk-seen tuoretta maitoa, piimää ja kananmunia. Koostumukseltaan pehmeää maalaisjuustoa voi leikata, levittää tai muotoilla omien ideoiden mukaan. Tämä yksityisen kodin ja juustolan kombinaatio ottaa vastaan myös ryhmävierailuja.

Bosgårdista voi ostaa puhdasta, kor-kealuokkaista Charolais-pihvilihaa. Tilan 250-päistä karjaa hoidetaan mahdolli-

simman luonnonmukaisesti. Tarkkaan mietitty tuotantotapa tuottaa puhdasta, korkealaatuista lihaa jonka alkuperä on aina jäljitettävissä. Paketeissa myytävä liha on pe-räisin Bosgårdissa syntyneistä ja kasvaneista vasikoista. Bosgårdin mukaan onnelliset lehmät tuottavat hyvää lihaa!

Bosgårdin tilan kulttuurihistoriallisesti ar-vokas pihapiiri on museoviraston suojelema. Tilan läheisyydessä sijaitsee myös saareke, jossa on 1000-luvulla sijainnut saksalaisten

merirosvojen linnoitus.

Brunbergin makeistehtaan historia alkoi vuonna 1871, jolloin se aloitti sokerilei-pomona. Nykyään Brunberg myy neljäs-osan tuotannostaan tehtaanmyymälästä teollisuusalueella ja putiikista Vanhassa Porvoossa. Brunbergin suklaatehdas tunne-taan etenkin Brunbergin suukoista, suklaa-kuorrutteisista vaahtounelmista. Käynnin jälkeen kassi saattaa pullistella myös ihanis-ta lakuista ja konvehdeista…

Pieni Suklaatehdas sijaitsee historiallisesti arvokkaassa rakennuksessa, Porvoon van-hassa kaupungissa tuomiokirkon vieressä. Tuotantotilan yhteydessä on pieni myymälä, josta voi suklaatehtaan tuotteiden lisäksi os-taa myös muiden tunnettujen suklaavalmis-tajien tuotteita. Käsintehdyt suklaamakeiset ja –leivonnaiset ovat kuin syötäviä taideteok-sia. Jokainen maku on tarkan tutkimuksen ja kokeilun tulos. Myymälässä on mahdollista istua alas nauttimaan rauhassa ihanasta suk-laahetkestä. Myymälästä voi ostaa tuotteita mukaan yksittäin tai kilohinnalla isomman-kin määrän. Joskus pieni myymälä täyttyy asiakkaista ja vuoroaan joutuu odottamaan. Makuelämys on kuitenkin odottamisen ar-voinen!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 32

Itä-Uusimaa

Ensimmäisenä Porvoo tuo mieleen ranta-aitat, Runebergin tor-tut, Porvoon mitan ja komean historian. Tänä vuonna Porvoo on ollut runsaasti esillä julkisuudessa, sillä vuosi 2009 on ollut

Suomen historian ja Porvoon kaupungin merkkivuosi.

Heinäkuun 19. päivänä 1809 keisari Aleksanteri I piti kuuluisan puheensa, jossa totesi Suomen tulleen korotetuksi kansakun-naksi kansakuntien joukkoon. Porvoon val-tiopäivien jälkeen Venäjän keisari Aleksanteri I julisti Suomen autonomiseksi suuriruhti-naskunnaksi ja keisari antoi Porvoon tuomio-kirkossa hallitsijavakuutuksensa, jossa hän vahvisti maan vanhan uskonnon, perustuslait ja säätyjen oikeudet.

Vanha Porvoo

Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kau-punki, joka on perustettu 1300-luvun puoli-välissä. Kaupunki syntyi kirkon, linnoituksen ja joen ympärille ja kasvoi nopeasti merkit-täväksi kauppapaikaksi. Sen keskiaikainen, sokkeloinen asemakaava muodostaa eheän kokonaisuuden kapeine kujineen, mukulaki-vikatuineen, punamultaisine ranta-aittoineen ja idyllisine pihamaineen. Vanha Porvoo on täynnä viehättäviä pikku putiikkeja, käsityö-

läispajoja ja ruokapaikkoja. Vanhan Porvoon punaiset ranta-aitat ovat yksi Suomen kuva-tuimmista maisemista.

Jo 1800-luvulla Porvoon ravintolat ja kah-vilat olivat helsinkiläisille mieluisa huvimat-kojen kohde. Edelleen Vanhassa Porvoossa on erilaisia, tasokkaita ruokapaikkoja. Tuomiokirkon kupeesta sijaitsee kuuluisa ravintola Wanha Laamanni. Sen ruokalistas-sa on niin suomalaisen kuin kansainvälisen keittiön herkkuja. Ravintola Timbaali on tunnettu etanoistaan. Niiden lisäksi Timbaali tarjoaa myös liha-, kala- ja kasvisherkkuja. Ravintola Hanna-Maria on kuulu kotiruu-astaan ja uusi tuttavuus on uusi tuttavuus muutama askel Mannerheiminkadun ete-läpuolella sijaitseva ravintola Walgren’s. Kahville voi poiketa Bar & Cafe - Porvoon Paahtimoon, jossa on aina saatavissa vasta-paahdettua kahvia myös kotiin viemiseksi tai tuliaisiksi. Café Fanny Vanhan Porvoon Raatihuoneentorin laidalla vie 1700-luvun kahvilatunnelmaan.

Porvoon postikortti- maisemissa

Eeva Oksman Porvoon kaupunki

Kalastajapoika

www.kotimaassa.fi33

Tuhkasta noussut tuomiokirkko

Puinen Porvoon kirkko rakennettiin alun perin 1200–1300-luvun vaihteessa ja ensim-mäinen kivikirkko valmistui 1410-luvulla. Vuonna 1723 piispanistuin siirtyi Viipurista Porvooseen ja kirkosta tuli tuomiokirkko. Kivikirkon historia on kova. Se on palanut kolme kertaa 1500-luvulla ja vielä vuonna 1708. Jatkosodan aikana, vuonna 1941, kirk-koon osui lentopommi. Kaikki muistamme varmasti viimeisimmän tulipalon 29.5.2006, kun kirkko joutui tuhopolton kohteeksi. Kirkkoa korjattiin kaksi vuotta, kunnes se 30.11.2008 vihittiin uudelleen käyttöön.

Tuomiokirkko palvelee sekä suomen- että ruotsinkielistä väestöä. Matkailijoita Porvoon tuomiokirkossa käy vuosittain yli 200 000. Sen erikoisuuksia ovat mm. taidokas saar-nastuoli, keisari Aleksanteri I:n patsas ja aatelissukujen vaakunat.

Hallintorakennuksesta museoksi

Tuomiokirkon ohella Vanhan Porvoon tärkein rakennus on vuosina 1762–64 raken-nettu raatihuone. Kaksikerroksisen, taitekat-toisen rakennuksen katolla on pieni puinen kellotorni.

Museotoiminta Raatihuoneentorin laidalla sijaitsevassa rakennuksessa alkoi jo vuonna 1896, mikä pelasti kallistuneen rakennuksen jälkipolville purkamisuhan alta.

Porvoon Museon esinekokoelmissa on noin 35.000 esinettä. Museon perusnäyt-telyssä on huomattava kokoelma Albert Edelfeltin maalauksia ja Ville Vallgrenin veis-toksia sekä Johan Knutsonin töitä.

Vuoden 2009 loppuun asti museoraken-nuksiin levittäytyy perusnäyttelyiden lisäksi erikoisnäyttely Porvoon valtiopäivät 1809. Porvooseen kokoontuneista neljästä sää-dystä Raatihuoneessa pitivät kokouksensa ritaristo, aateli ja porvaristo. Salin seiniä

koristavat kaikkien valtiopäivillä edustet-tuina olleiden 75 aatelissuvun vaakunat. Vanhassa raatihuoneessa on esillä myös reki, jolla Aleksanteri I saapui maaliskuussa 1809 valtiopäiville Porvooseen. Vuonna 2010 teh-dään kunniaa Albert Edelfeltille, jonka töitä on näytteillä mm. Hotelli Haikon Kartanossa museon lisäksi.

Viereinen, vuonna 1763 valmistunut, kak-sikerroksinen, kivinen Holmin talo on nyky-ään osa Porvoon museota. Museon käyttöön rakennus hankittiin vuonna 1919. Varakkaan kauppiasperheen kodiksi sisustetussa talossa voi tutustua talon elämään 1700-luvulla. Näyttelyyn liittyy uusi multimedia ”Holmin talo - Familjen Holm”, joka myös kuvaa por-voolaisen kauppiasperheen elämäntapaa 1700-luvun lopulla.

Kansallisrunoilijan koti on Suomen vanhin kotimuseo

Porvoon kuuluisuuksiin lukeutuu kansal-lisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg, joka tunnetaan erityisesti Maamme-laulun sa-noittajana sekä runokokoelmastaan Vänrikki Stoolin tarinat. Rouva Fredrika Runeberg avusti miestään lehtitoimittajan työssä kään-tämällä vieraskielistä kirjallisuutta ja kirjoit-tamalla lyhyitä tarinoita. Fredrikaa voidaan pitää Suomen ensimmäisenä naistoimittaja-na. Fredrika Runeberg oli myös yhteiskunnal-linen vaikuttaja ollen vuonna 1846 mukana perustamassa Porvooseen varattomien tyttö-jen koulua.

Runebergin kotimuseo avattiin yleisölle vuonna 1882 valtion lunastettua runoilijan ja hänen Fredrika-vaimonsa jäämistön perillisil-tä. Porvoon empirekaupunginosassa sijaitse-va J.L. Runebergin koti oli kansallisrunoilijan perheensä koti neljännesvuosisadan ajan. Koti esittäytyy edelleen pitkälti sellaisena

kuin se oli Runebergien aikaan. Kokoelma on harvinaisen täydellinen kokonaisuus yhden kodin esineistöä taideteoksista huonekalui-hin, pienesineisiin, posliineihin ja tekstiilei-hin sekä metsästysaseisiin, runoilijan omaa kirjastoa unohtamatta (kuva s. 36). Museossa on edelleen lukuisia vanhanajan kasveja. Runebergin kodin puutarha on harvoja säilyneitä historiallisia kaupunkipuutarhoja maassamme.

Porvoon perinteisiin Runebergin päivän 5.2. juhlallisuuksiin kuuluvat soihtukulkue ja valaistut ikkunat. Yksi päivän kohokohdista on Runebergin kirjallisuuspalkinnon voit-tajan julkistaminen. Juhlapäivän kunniaksi kahviloissa tarjotaan perinteisiä Runebergin torttuja, niitä Runebergin aamiaisekseen nauttimia porvoolaisen konditorian sylinte-rinmuotoisia leivonnaisia.

Uusia tuttavuuksia Porvoossa

Muutama kilometri Porvoosta Loviisan suuntaan, Ilolan kylässä, sijaitsee uusi koh-de nimeltä Noark. Siellä siirrytään keskelle pienoismallien maailmaa. Parilla askeleella tekee maailmanympärysmatkan tai katsoo lintuperspektiivistä Porvoon vanhaa kaupun-kia (kuva s. 37). Vanha Porvoo rakentuu hiljal-leen pala palalta. Noarkissa on myös kahvila.

Kesäisin Vanhassa Porvoossa avaa ovensa nukke- ja lelumuseo, joka nimestään huoli-matta on erityisesti aikuisten makuun. Siellä voi kohdata monia tunteita herättäviä, rak-kaita esineitä lapsuudesta.

Toinen kesäkohde on Albert Edelfeltin ateljeemuseo Haikossa. Erityisesti näin Edelfeltin teemavuonna 2010 se on pikantti lisä retkiohjelmassa.

Jokikatu

Raatihuone Välikatu

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 34

Itä-Uusimaa

Joulu tulee Porvooseen

Retki kannattaa aloittaa kävelykierroksella Vanhan Porvoon kapeilla, idyllisillä kaduilla. Katujen varsilla olevat pienet joulusomistein koristellut putiikit, jouluntuoksuiset kahvilat ja ystävälliset kauppiaat virittävät hetkessä oikeaan joulutunnelmaan. Lämmikkeeksi voi ostaa keskieurooppalaiseen tyyliin glö-gikioskista mustaviinimarjapohjasta glögiä. Herkullisen glögin lisäksi kioskissa myydään muitakin Hommanäsin kuuluisia herkkutuot-teita.

Joulu-Porvoon avajaiset 21.11. on pe-rinteinen porvoolainen ohjelmallinen tapahtuma. Joulupukki kulkueineen saapuu Aleksanterinkadun sillan ja Runeberginpuiston kautta Lundinkadun kävelyalueelle. Ohjelmassa on joulupukin tervehdys ja kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujulan joulunavauspuhe. Myös Porvoon Teatteri esittää ohjelmaa.

Matka Vanhan Porvoon joulunavaukseen Lättähattu-museojunalla on oikea seikkailu. Matka alkaa Keravalta ja lasten iloksi junan kyydissä tulee myös joulupukki. Perillä

Raatihuoneentorilla on uskomaton tunnel-ma, kun tori ja kadut täyttyvät soihtukul-kueesta ja tontuista. Tapahtuman järjestää Vanhan Porvoon Kauppiasyhdistys.

Itsenäisyyspäivän jälkeisellä viikolla vie-tetään J.L. Runebergin kodissa jouluteema-viikkoa, jolloin ohjelmassa on erityisiä jou-luopastuksia ja ohjelmaa lapsille. 12.–13.12. pidetään kodissa joulumarkkinat. Myytävänä on mm. Fredrika Runebergin reseptillä lei-vottuja piparkakkuja ja lämmintä glögiä. Ohjelmassa on myös jouluista musiikkia ja satuja lapsille.

Ohjelmallisia kierroksia

Joulukaupunki-Porvooseen voi tutustua viikonloppuisin myös tarinakierroksilla. Lapset pääsevät marraskuun lopulta jouluun asti Aapeli-tontun matkassa jännittävälle ja hauskalle tonttupolulle Vanhan Porvoon kapeille kujille. Noin tunnin kestävät kierrok-set alkavat klo 12:00 ja 13:30. Aikuiset voivat osallistua Porvoon Oppaiden järjestämille opastetuille kävelykierroksille. Oppaiden kertomukset vievät entisajan joulun tunnel-miin.

Porvoon ja Loviisan tapaan

Joulun tunnelmaa

Joulurauhasta ja joulutunnelmasta puhutaan paljon. Silti joulu usein on kiirettä ja pakollista joululahjo-

jen ostoa. Stressin ja ruuhkien keskeltä kannattaa lähteä päiväksi aistimaan pik-kukaupunkien joulutunnelmaa. Kotiin viemiseksi joulumielen lisäksi saattaa matkata käsintehtyjä, ihania, uniikkeja joululahjoja. Monet matkailijaryhmät tulevat nykyään Porvooseen virittäyty-äkseen joulun tunnelmaan.

Eeva Oksman Porvoosta

Loviisan Wanhan Ajan Joulukoti

www.kotimaassa.fi35

Koko perheen jouluisessa vaellusnäytel-mässä Täti Monika ja hänen ystävättärensä suuri näyttelijätär Floora ovat saaneet idean perustaa oman näytelmäryhmän. Näytelmäryhmän jouluesitys perustuu vanhaan klassikkoon Saiturin Joulu, joka on tarina Saiturista, jolle joulu ei merkitse mitään. Tunnin kestävässä näytelmässä on ripaus klassikkotarinaa, sekä reilusti joulu-mieltä ja lämpöä pimeään vuoden aikaan.

Myös monet muut tapahtumat, kuten eri puolilla kaupunkia järjestettävät joulumark-kinat, Lucia-juhla ja jouluaattona klo 16 Raatihuoneentorilla julistettava joulurauha siirtävät ajatukset kauas menneeseen, van-hojen hyvien joulujen aikaan.

Loviisassa kotoinen joulutunnelma

Porvoosta on hyvä jatkaa matkaa toiseen joulukaupunkiin, Loviisaan, jossa pääsee tutustumaan Wanhan Ajan Joulukoteihin. Tänäkin jouluna, kahtena joulua edeltävä-nä viikonloppuna, viisi yksityiskotia avaa ovensa ja johdattaa vieraan leppoisaan joulutunnelmaan. Keskenään hyvin erilaisis-sa kodeissa tarjolla on jouluisia herkkuja,

käsitöitä ja käyttötaidetta ja muuta kotiin viemistä. Vierailu kodissa suo nautinnollisen lepohetken. Kahvikupposen äärellä on muka-va katsella vaikka sisustusideoita kauniiden kotien yksityiskohdista tai kuunnella asuk-kaiden tarinoita, jotka vievät ajassa kauas taaksepäin.

Myös Loviisassa on monenlaista joulu-tapahtumia, -markkinoita ja -myyjäisiä. Erityisen runsaasti ohjelmaa on 12.–13.12., saman viikonloppuna, jolloin Wanhan Ajan Joulukoditkin avautuvat yleisölle. Lauantaina voi käsitöitä ja jouluherkkuja hankkia Joulutorilta Loviisan Torilta. Laivasillan Joulumarkkinat ovat avoinna sekä lauantaina että sunnuntaina. Samana viikonloppuna lapset pääsevät Loviisassakin Aapeli-tontun matkaan. Kello 16:30 alkaen Aapeli vie lap-set kierrokselle vanhanajan haltijatonttujen salaisiin piilopaikkoihin. Retki päättyy tont-tujen tanssiin torilla sijaitsevan joulukuusen ympärillä. Tapahtumarikas viikonloppu hui-pentuu tunnelmalliseen Lucia-juhlaan, jota vietetään sunnuntaina klo 18 alkaen Loviisan torilla ja kirkossa.

Porvoo Tours järjestää retken 13.12.09 Loviisan tapahtumarikkaaseen jouluviikon-loppuun. Bussi lähtee aamulla Helsingistä, mutta mukaan pääsee Porvoostakin. Matka suuntaa ensin kohti Malmgårdin joulu-markkinoita. Malmgårdista matka jatkuu Loviisaan, jossa ruokaillaan ja osallistutaan joulutapahtumiin.

Tarjolla on myös kahden päivän retkipa-ketteja, jolloin voi vielä paremmin uppoutua Loviisan aitoon joulutunnelmaan. Ohjelma sisältää herkullisen joulupäivällisen sekä vierailut Bongan linnassa ja Wanhan Ajan Joulukodeissa. Näiden lisäksi voi seurata Loviisan jouluisia tapahtumia ja juhlia sekä tehdä joululahjaostoksia pikkukaupungin idyllistä nauttien.

Tarkemmat tiedot joulunajan ohjelmista löytyvät parhaiten Porvoon ja Loviisan tapah-tumakalentereista.

www.porvoo.fi www.loviisa.fiwww.porvootours.fi

Porvoon ja Loviisan tapaan

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 36

Itä-Uusimaa

Kesällä 1879 Albert Edelfelt maalasi Porvoon Haikossa kuuluisan taulunsa Lapsen ruumissaatto.

Seuraavana vuonna Edelfelt osti Haikosta tilanhoitajan asunnon. Kesällä 1881 taiteilija maalasi ulkona Jumalanpalvelus Uudenmaan saaristossa –taulun, joka kuuluu Ranskan valtion kokoelmiin. Vuonna 1883 Edelfelt rakennutti kesäpaikkansa tontille pienen ateljeen kattoikkunoineen.

Albert Edelfeltin taulut kuvaavat histo-riallisia aiheita ja muotokuvia. Edelfeltin suurtyö oli Vänrikki Stoolin tarinoiden ku-vittaminen vuosina 1894–1900. Tätä ennen hän oli jo maalannut tunnetut guassimaala-ukset Porilaisten marssin 1892 ja Wilhelm von Schwerinin 1893. Kaikkiaan Haikossa syntyi yli 220 upeaa teosta.

Vielä viimeisenä kesänäkin Albert Edelfeltin työtahti oli kova siitä huolimatta,

Albert Edelfeltin

Porvoo liittyy oleellisesti kuului-san taidemaalarin Albert Edelfeltin elämään ja Porvoo kunnioittaakin taitelijaa monin tapahtumin tee-

mavuonna 2010. Edelfelt syntyi 21.7.1854 Kiialan kartanossa, jossa hän vietti myös nuoruutensa. Perheen esikoisena synty-nyt Albert oli jo lapsena huomiota herät-tävä innostunut piirtämisestä, ja niinpä Kiiala on esillä monissa hänen varhaisista hahmotelmistaan. Vaikka Edelfelt myö-hemmin muutti Pariisiin, oli Porvoo hä-nelle kotikaupunki, jonne hän palasi joka kesä ystävien ja perheen pariin.

kotimaisemissaettä hänen terveytensä jo horjui. Tuotteliaan ja lahjakkaan taiteilijan elämä päättyi Haikossa 18.8.1905 sydänhalvaukseen. Hänen yllättävä kuolemansa järkytti aikalai-sia, ja hänen hautajaisistaan muodostui kan-saa yhdistänyt surujuhla. Edelfeltin ruumis kuljetettiin Helsinkiin M/S Runeberg –laival-la, joka oli varustettu mustilla verhoilla.

Haikon ateljee avattiin vuonna 1951 yleisölle museona, jossa esil-lä on Edelfeltin piirroksia, hänen teoksistaan vuonna 1906 painettuja litografioita sekä valokuvia. Kesäisin avoinna oleva ateljeemuseo kertoo kiehtovia tarinoita taitelijan elämäs-tä. Suomen laajin Edelfeltin teosten kokoelma on Porvoon Museolla, joka vuonna 2010 tuo Vanhan raati-huoneen näyttelyssä erityisesti esille Albert Edelfeltin tuotantoa. Tauluja on esillä myös Haikon Kartanossa.

Edelfeltin teoksista tuttuja maisemia voi käydä ihailemassa ympäri Porvoota seuraamalla Edelfeltin jalanjäljissä maalaus-paikoille. Porvoosta lähtevän reitin varrella käydään muun muassa Lennätinvuorella, Haikon kartanon alueella, ateljee-museossa ja Hermanninsaaressa. Reitin suomen- tai ruotsinkielisen esitteen voi noutaa Porvoon

Haikossa sijaitseva ateljeemuseo kertoo kiehtovia tarinoita Albert Edelfeltin elämästä

Eeva Oksman Porvoon kaupunki

37 www.kotimaassa.fi

matkailutoimistosta. Kierrokselle voi myös varata mukaansa myös elävän oppaan, mikä on erityisesti ryhmille oiva tapa tutustua suomalaisten rakastamaan monipuoliseen taiteilijaan hieman paremmin.

Edelfeltin perässä Haikon kartanoon

Noin 10 minuutin kävelymatkan päässä Edelfeltin ateljeemuseosta sijaitsee yksi Suomen arvostetuimmista kartanoista, Haikon kartanohotelli, joka on kansain-välisestikin tunnettu kongressikeskus ja kylpylä.

Kartanon historiaa tunnetaan vuodesta 1362, jolloin se vielä kuului Viipurin domi-nikaaniluostarille. Sen jälkeen omistajina ovat olleet monet aatelissuvut. Haikossa on vieraillut aikanaan Venäjän tsaariperheen jäseniä, Euroopan kuninkaallisia ja arvostet-tuja taiteilijoita kuten juuri Albert Edelfelt.

Romanov-suvun päämies Vladimir Vladimirovits on syntynyt Haikon kartanossa vuonna 1917, sillä hänen vanhempansa olivat siihen aikaan Haikossa sotaa paossa.

Vuonna 1965 Satu ja Leo Vuoristo ostivat Haikon Kartanon ja siitä alkoi tähän päivään asti jatkunut kehitystyö. Nykyään Hotelli Haikon Kartano on monipuolinen kokonai-suus: historiallinen kartanon päärakennus, nykyaikainen kylpylä-kongressihotelli ja rantahuvila Villa Haikko. Kartano tarjoaa

majoitus- ja kongressitilojen lisäksi arvostetun keittiön palvelut sekä rentouttavan japanilaisen Yorokobi-kylpylän. Suuret puistoalueet ja si-jainti meren rannalla tarjoavat monia toimintamahdollisuuksia myös erilai-sille aktiviteeteille.

Huippukylmään vai suklaa- nautintoihin

Kylpylän Beauty, Wellness ja Fitness Centerit tarjoavat monipuolisia pal-

veluita. Yksi erikoisemmista varmasti on tervehdyttävä pakkaselämys -110 asteen huippukylmässä! Tai miltä tuntuisi kokeilla Soundwave-rentoutustudiota? Hoidon ai-kana istutaan lepotuolissa äänen tuntuessa miellyttävänä aaltoiluna ja värähtelynä kehossa. Kiinnostuksen herättää myös ka-binetissa järjestettävät Suklaamaistiaiset. Lyhyen esittelyn jälkeen pääsee nautiskellen vertailemaan kuuden erilaisen suklaan ja kolmen viinin yhteensopivuutta.

Historiallinen kokouskartano

Porvoon alueella on toki muitakin kokous-kartanoita. Empiretyyliä edustavan Sannäsin kartanon päärakennuksen on suunnitellut Carl Engel (kuva s. 30). Kaksikerroksinen, puinen päärakennus on rakennettu vuosina 1836–1837. Engel on suunnitellut myös osan lisärakennuksista mukaan lukien 1830-luvul-ta olevan portin sekä viljamakasiinin.

Nykyään Sannäs on kokoushotelli, joka tarjoaa tasokkaita majoitus-, ravintola- ja ko-kouspalveluita. Vuodepaikkoja on yhteensä 174. Huoneista on rauhoittava näkymä ym-päröivään puistoon. Sannäsin alueelta löytyy kolme tilavaa saunaa, viihtyisä takkahuone ja iso uima-allas. Kartanon alueelta löytyy tilava palloiluhalli, joka soveltuu pallopeleihin tai ohjattuihin liikuntatuokioihin.

Kartanon puistomiljöön lisäksi karta-nohenki näkyy ja tuntuu parhaiten 170-vuo-

tiaan päärakennuksen ravintolatiloissa, jotka huokuvat romanttista, vanhan ajan kartano-tunnelmaa.

Kodikas kokouskartano

Stor-Kroksnäs Kokouskartano sijaitsee ajotien päässä, Porvoon sisäsaaristossa, Wessön saarella. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1935, mutta tilan histo-riaa tunnetaan jo 1540-luvulta. Tiedetään myös, että J.L. Runeberg on aikaan vieraillut usein Stor-Kroknäsissä, sillä hän vietti kesi-ään naapuritilalla.

Kymmenen vuotta toiminut Stor-Kroknäs Kokouskartano on lämminhenkinen ja kodi-kas. Se on avoinna tilauksesta ryhmille ym-päri vuoden. Pienen kokouskartanon valtteja ovat leppoisa ilmapiiri ja hyvä, henkilökoh-tainen palvelu. Kokouskartano palvelee aina vain yhtä ryhmää kerrallaan. Päärakennuksen entisessä olohuoneessa sijaitsee kartanon moderni kokoustila, johon mahtuu 20 hen-kilöä. Osa ryhmästä (14) voidaan majoittaa tilan seitsemässä, isossa, yksilöllisesti sisus-tetussa makuuhuoneessa. Vieraiden käytössä ovat myös viihtyisät oleskelutilat ja kaunis ruokasali. Luonnon läheisyys, hiljaisuus ja oman keittiön herkullinen ruoka tarjoavat mainion vaihtoehdon kokouksen pitämiselle nauttien samalla rentouttavasta kulttuuri-miljööstä. Saunan terassilta avautuu upea näkymä merenlahdelle.

Stor-Kroksnäs Kokouskartanon puutar-ha on kunnostettu perinteiseen asuunsa. Puutarhassa on pää-asiassa kukkivia kasveja. Stor-Kroksnäs Kokouskartanon ranta ja lai-turi kylpevät kesäisin ilta-auringon valossa. Laiturilta on helppo astua veneeseen ja lähteä vaikka kalastusretkelle. Täällä tehdään hyviä päätöksiä.

Stor-Kroknäsin kukkiva puutarha Kuva: Stor--Kroknäs

Haikon kartanohotellin päärakennus. Vas. jo Edelfeltin aikaan, vuonna 1882, avattiin Runebergin kotimuseo Porvoossa. Noarkissa voi ihailla Porvoon vanhaa kaupunkia (yllä).

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 38

Itä-Uusimaa

Itä-Uudellamaalla salakuljetus-toiminta oli vilkasta kieltolain aikaan. Pirtu haettiin aluevesi-rajaan ulkopuolelta kansainvä-lisiltä vesiltä jossa pirtulaivat odottivat. Lasti tuotiin satamiin pienemmillä veneillä. Osa oli nopeakulkuisia johon laitettiin lentokonemoottori, osa oli hi-taampia jonka perään saatettiin laittaa torpedo. Saaristolaisille pirtun salakuljetus oli lisäelin-keino eikä sitä pidetty vääränä. Valtio menetti suuren osan tu-loistaan.

Pirtusalakuljetuksesta saaduil-la rahoilla on perustettu monia kuljetus- ja linja-autoyhtiötä, konepajoja, veneveistämöjä. Saaristossa paranneltiin asumis-ta, rakennettiin suurempia taloja ja elettiin vauraammin kuin

aikaisemmin. Harvat rikastuivat mutta joillakin jäi pesämunaa myöhempää liiketoimintaa var-ten. Entiset salakuljettajat olivat yritteliästä väkeä.

Monet salakuljettajat olivat sukua keskenään. Itäisellä Suomenlahdella toimi viisi vel-jestä jotka rakensivat veneensä itse, huolsivat moottorin, loivat mittavan jakeluverkoston ja toimittivat pirtua sisämaahan. Kansainvälisillä vesillä pirtulai-vat odottivat hakijoita, jotka käyttivät syksyn pimeyttä ja myrskyisiä kelejä hyväkseen omaksi turvakseen. Huonolla säällä merellä ei liikkunut muita. Lasti tuotiin nopeilla veneillä eri paikkoihin saaristoon, joista

se vietiin autoilla sisämaahan. Vastaanottopaikkoja vaihdettiin tiuhaan. Joskus pirtua varas-toitiin talveksi jään alle ja odo-teltiin hinnan nousua. Syksyllä pirtusta saattoi olla jopa ylitar-jontaa kun kaikki kynnelle kyke-nevät hakivat sitä mutta kevät-talvella pirtu alkoi loppua maista ja silloin hinnat kohosivat. Pirtua ei myyty saaristoon paikallisille jotta eivät humalaiset riehuisi kylillä. Salakuljettajat jotka osa-sivat olla juomatta kuormasta, selviytyivät paremmin kuin ne jotka rupesivat kallistelemaan kanistereita. Kaikkiin porukoihin viinamäen miehiä ei hyväksytty, sillä juopottelu oli varma keino jäädä kiinni. Maissa poliisi yritti

Vuonna 1919 nuori Suomen tasavalta siirtyi kieltolain aikaan. Alkoholijuomien myynti kiellettiin mutta tämä ei estänyt alkoholin

ostoa, nauttimista ja jakelua. Kieltolain aikana alkoholinkulutus kasvoi, juopottelu lisääntyi, kansalaisten oikeustaju mureni, valtio menetti verorahoja ja viina virtasi rannikolta sisämaahan. Saaristolaiset osallistuivat vilkkaasti salakuljet-tamiseen vaikka toiminta oli laitonta.

Keth Strömdahl Posintran pirtuhanke

Pirtu virtasi kielto lainaikaan

www.kotimaassa.fi39

pysäyttää autoja piikkimatoil-la. Kuitenkin arvioidaan että takavarikkoon päätyi vain noin 10 prosenttia salakuljetetusta pirtusta.

Salakuljettajat merellä oli-vat aina veneen mitan edel-lä merivartiostoa. Itäisellä Suomenlahdella ja Itä-Uudellamaalla oli eri salakulje-tusryhmillä käytössään nopeat veneet joissa oli lentokonemoot-torit. Salakuljetusveneeseen mahtui jopa 1200 litraa pirtua 10 litran peltikanistereissa mutta parhaiten vene kulki jos lastia oli 800 - 1000 litraa. Salakuljettajien hyvä paikallistuntemus takasi pakoon pääsyn. Hitaampien ve-neiden perässä käytettiin torpe-

doja jotka pystyttiin irrottamaan hinauksesta jos tulli yllätti. Ne voitiin myöhemmin käydä hake-massa kun torpedoon kiinnitetty koho nousi pinnalle määrätyn ajan päästä.

Itä-Uudellamaalla on käynnis-tynyt EU-rahoitteinen pirtuhanke jonka osana on kerätty tarinoita pirtun salakuljettamisesta kiel-tolain aikana. Näiden tarinoiden pohjalta on tarkoitus kehittää

saariston matkailua ja elinkei-noja.

Ensi keväänä Pellinge Ungdomsförbund esittää Bengt Ahlforsin ja Lars Huldénin näytelmän Smugglarkungen Skärgårdshemmetissä Pellingissä. Lisäksi Rönnäsin Saaristomuseossa Pernajan Kabbölessä on teemanäyttely, jossa tutustutaan pirtutroka-reiden maailmaan. Nähtävillä on muun muassa pirtutorpedo, jonka avulla saatiin salakuljete-tuksi 1000 litraa viinaa kerralla. Kabbölen kylää kutsuttiin aikai-semmin Kanisterböleksi vilkkaan salakuljetustoiminnan vuoksi.

Porvoo Tours järjestää ryhmil-le teemamatkoja tämän kulttuu-rihistoriallisesti mielenkiintoisen ja jännittävän aiheen ympärille.

Lisätietoja: www.porvootours.fi www.ita-uudenmaanmuseot.com

Rönnäsin saaristomuseo on avoinna 1.6–15.8.2010, tilauk-sesta ryhmille jo toukokuussa. Varaukset Porvoo Toursin kautta.

Lippuja Pellinge Ungdomsförbundetin Smugglarkungen-näytelmään voi tilata osoitteesta pellinge.ung-domsforbund@gmail.com

Pirtu virtasi kielto lainaikaan

Kuva: Keth Strömdahl

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 40

Mustion Linna

Itä-Uusimaa

Loviisa on idyllinen satamakaupunki, joka on saanut nimensä kuningas Adolf Fredrikin puolison mukaan, sillä kunin-

gas oli niin ihastunut kaupunkiin vierailles-saan siellä!

Tavataan Laivasillalla

Punaisten suola-aittojen värittämä kesäi-nen Laivasilta on matkailijoiden, veneilijöi-den ja loviisalaisten suosima ajanvietto- ja kokoontumispaikka. Historiallisella satama-alueella sijaitsevissa aitoissa tarjoavat virkistystä tunnelmalliset kahvila-ravintolat vilvoittavine terasseineen. Kulttuurinnälkä tyydyttyy puolestaan merenkulkumuseossa, joka nykyaikaisen sataman keskellä tutustut-taa Loviisan merenkulun historiaan.

Laivasillalla sijaitsee Loviisan vierassata-ma, jossa on 55 vierasvenepaikkaa.

Kesän mittaan Laivasillalla järjestetään runsaasti tapahtumia, joista osa kerää jopa tuhansia kävijöitä. Erityisen suosittuja ovat juhannusjuhlat sekä Small Ships´ Race –perinnepurjehduskilpailut. Laivasillan kesä-kausi avataan vappuna ja se päättyy elokuun lopussa vietettävään Muinaistulien yöhön. Ravintolat pitävät ovensa auki vielä syys-kuussa. Jouluna Laivasilta herää muutamaksi päiväksi talvihorroksestaan, kun 12.–13.12. ihmiset suuntavat Laivasillan perinteisille käsityöläismarkkinoille.

Seikkailemaan merilinnoitukselle

Laivasillalta pääsee jatkamaan matkaa Svartholmaan reittiliikennelaivalla. 10 ki-lometrin laivamatka taittuu 45 minuutissa. Veneilijöitä varten Svartholman vieraslaitu-rissa on 70 venepaikkaa.

Loviisanlahden suulla sijaitseva, tyypiltään säännöllinen

bastionilinnoitus, valmistui pääosin 1750-lu-vulla. Kun vuonna 1855 englantilaiset räjäyt-tivät linnoituksen bastionit, alkoi käyttämät-tömäksi jääneen linnoituksen rappeutumi-nen. Päälinnan vaativa restaurointi aloitettiin museoviraston johdolla 1960-luvulla, ja vuo-teen 1998 mennessä restaurointi ja saaren ympäristön kohennustyöt saatiin valmiiksi.

Svartholma on suosittu perhematkailukoh-de. Lapset voivat kesäisin osallistua seikkai-luretkille linnoitussaarella. Saaren historiaan voi tutustua opastetuilla kävelykierroksilla. Kasvikierroksilla kaupungin puutarhaosasto esittelee Svartholman monipuolista kasvi-kuntaa.

Kesäisin avoinna olevassa Svartholman perusnäyttelyssä kerrotaan saaren historiasta sotilaiden, vankien ja matkailijoiden saarena. Näyttelyssä on esillä linnoituksesta löytynyt-tä esineistöä sekä linnoituksen pienoismalli.

Saaristolaiskahvilaan voi poiketa kah-ville tai nauttimaan maittavan aterian. Viikonloppuisin katetaan lounaaksi merihen-kinen saaristolaispöytä lohikeittoineen.

Aktiivinen Rönnäs

Pernajan Rönnäsin vapaa-ajankeskus sijaitsee luonnonkauniilla alueella meren rannalla. Vapaa-ajankeskuksessa on kaksi mökkikylää, täysimittainen golf-kenttä, ten-

Eeva Oksman

Kuva: Loviisan kaupunki / Ari Haimi

Näkymä Laivasillalta Kuva: Loviisan kaupunki / Ari Haimi

Svartholma Kuva: Loviisan kaupunki

www.kotimaassa.fi41

Billnäs

niskentät, venesatama, grillikahvila, uimaranta, lasten leikkialue sekä saaris-tomuseo. Saaristomuseo esittelee itäisen Uudenmaan saariston ja veneenrakennuksen historiaa. Perusnäyttelyiden lisäksi järjeste-tään museossa joka kesä saaristoon ja saaris-tolaiskulttuuriin liittyviä erityisnäyttelyitä.

Rönnäsissä on vuokrattavana 17 tyylikästä, saunallista mökkiä, joista suurimman pinta-ala on peräti 230 m².

Rönnäsin alueella on tasokas golfkenttä, Sea Golf Rönnäs. Kalastuksen riemua voi kokea ammattitaitoisen oppaan matkassa, sillä jatkuvasti vesillä liikkuessaan he ovat ajan ajanhermolla päivän kalastustilanteesta, ja osaavat viedä asiakkaat oikeille kalapai-

koille. Oppaat näyttävät pyytävimmät kalastusniksit ja valitsevat kalastustavoista ajankohtaan juuri sopivimmat. Kalastus sopii myös naisille. Oppaiden kokemus on, että tavallisesti her-raseurueessa olevat naiset saavat ne suurim-mat kalat!

Ruotsinpyhtään vireä ruukkimiljöö

Ruotsinpyhtään Strömforsin ruukki on yksi maamme vanhimmista rautaruukeis-ta. Vapaaherra Johan Creutz perusti ruukin 1600-luvulla Kymijoen läntiseen haaraan koskien partaalle, Kuninkaantien varrelle. Ruukin tuhoutumisen jälkeen toiminta käyn-

nistyi uudelleen vasta 50 vuotta myöhem-min. Tällöin ruukin nimeksi tuli Strömfors uusien omistajien, Jacob Forsellin ja Anders Nohrströmin, mukaan. Ruukinmiljöö on säi-lynyt meidän päiviimme poikkeuksellisen alkuperäisenä.

Nykyisin Strömforsin ruukki on elävä mat-kailukohde, jossa pienellä alueella on paljon nähtävää ja koettavaa. Siellä voi ihastella pajoissaan työskenteleviä taiteilijoita ja käsi-työläisiä, jotka jatkavat alueen käsityöläispe-rinteitä. Alapajassa on museo, jossa ihmetel-tävänä on maassamme pisimpään toiminut kankivasara. Restauroidusta yläpajasta ja siellä toteutettavista taontanäytöksistä on tullut oikea vetonaula. Alueen puodeissa on myynnissä lahjatavaroita, käsitöitä ja taide-esineitä.

Majatalo Krouvinmäki on rakennettu savesta vuonna 1784, ja se muutettiin ruu-kin työväen asuintiloiksi 1800-luvun alussa. Savitalonakin tunnettu rakennus palvelee nyt museoviraston valvonnassa kunnostettuna retkeilymajatasoisena majoituspaikkana.

Ruukkialueella sijaitseva idyllinen Ravintola Ruukinmylly tarjoaa makuelämyk-siä ympäri vuoden. Sen jykevät hirsiset sei-nät luovat ruokailuun vuosisataisten aikojen tunnelmaa. Vanhassa hevosenkenkäpajassa toimii kesäkahvila.

Ruukin kesä on täynnä tapahtumia ja mu-siikkia ja itse Strömforsin ruukki kauniine rakennuksineen Kymijoen rannalla on upea retkikohde!

Vuoden 2010 alusta lähtien Liljendal, Loviisa, Pernaja ja Ruotsinpyhtää muodostavat uuden Loviisa-nimisen kaupungin. Uuden kaupungin asukas-luku on 15 700. Väestöstä 56 % on suomenkielisiä ja 43 % ruotsinkielisiä.

Strömforsin ruukki Kuva: Nina Häggblom

Laivasilta Kuva: Loviisan kaupunki / Ari Haimi Mikan vonkale Rönnäsin

vapaa-ajankeskuksesta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 42

Itä-Uusimaa

Eija’s Garden sijaitsee Ruotsinpyh-täällä, luonnonkauniilla paikalla Kymijoen leveän haaran suulla.

Vuonna 1880 tontille oli rakennettu hirsirun-koinen torppa, joka muistetaan sitä 1950-lu-vulla tiheästi ympäröineistä omenapuista. Eijan Klaucken tullessa tilalle vuonna 2005 hehtaarin tontilla puutarhalle oli raivat-tu pieni ala punaisen torpan ympäriltä ja omenapuistakin jäljellä oli enää yksi, sekin puolivilli puu. Kivikkoisen tontin muu ala oli hakatun sekametsä pohjaa.

Taitavan suunnittelijan käsissä alueesta alkoi kehkeytyä kuitenkin upea, monista erilaisista osioista koostuva puutarhamaa-ilma. Eija Klaucke on kunnioittanut torpan vanhaa piha-aluetta ja Ahvenkoskella vallit-sevaa historiallista ilmapiiriä. Puutarhassa on aistittavissa myös Klaucken rakastama eng-lantilainen puutarhatyyli suihkulähteineen ja kalalampineen.

Nykyään jääkauden tontille jättämät massiiviset kiviröykkiöt ja siirtokivet tuovat puutarhaan mielenkiintoa ja omaa ainutlaa-tuista tunnelmaa. Puutarhaan on sisällytetty

tiukasti rakennettuja, kurinalasia osioita, luonnontila-alueita sekä pienempiä puutar-hoja. Puutarhassa on muun muassa pihlajik-ko, karppilampi, sammakkolampi ja kataja-kukkula, ruusupuisto, enkelipuutarha, salai-nen puutarha, japanilainen puutarha, vanha perennapenkki, lasipalatsi, alppiruusutarha, muotopuutarha, kesäkeittiö ja hyötytarha.

Puutarha ei ole nähtävissä kertasilmäyksel-lä. Se on tarkoituskin kokea huoneina, jotka avautuvat kävijälle yksi kerrallaan. Mikäli puutarhaa kierrellessä jokin asia jää mietityt-tämään, voi Eijaa tarttua hihasta pyytääkseen neuvoja tai kysyäkseen puutarhanhoidosta.

iEija Klaucke on monille televisi-

onkatselijalle tuttu vuosina 2002–

2007 esitetystä Pioni-ohjelmasta.

Hän on myös kysytty puutarha-

luennoitsija ja -suunnittelija ja

kirjoittanut Pienessä puutarhassa

-kirjan. Keväällä 2010 häneltä

ilmestyy uusi Torpan puutarhassa

-kirja.

www.pihalla.net

Kotipuutarhurin paratiisi

Eija’s Garden on Eija Klaucken elämyspuutarha, joka on avoinna keväästä syksyyn. Tunnelmallisesta puutarhasta ja puutarhamyymälästä saa ideoita ja inspiraatiota omaan kotipuutarhaan.

Eeva Oksman Eija’s Garden

Varjonpenkki

www.kotimaassa.fi43

Linnani on kotini Kreivipariskunta Creutzin omistama

Malmgårdin kartano sijaitsee Pernajan kunnassa Koskenkylän joen varrella.

Kartanolla on suomalaisten mittapuun mukaan ainutlaatuinen historia; omistajien nimi on ollut Creutz jo vuodesta 1614 saak-ka. Nykyinen omistaja edustaa 12. omistaja-sukupolvea. Creutzin suvulle kartano siirtyi avioliiton kautta. Vuonna 1606 kuningas Kaarle IX oli läänittänyt 30 tilaa Pernajassa sotaleski Catharina Hess von Wichdorffille, jolle kuningas halusi antaa hyvitystä puoli-son kuoltua. Hess von Wichdorffin mentyä uusiin naimisiin Sarvilahden Ernst Larsinpoika Creutzin kanssa 1614 läänitys siirtyi miehelle.

Malmgård oli aina 1880-luvulle asti tavan-omainen herraskartano. Sen päärakennus oli kaksikerroksinen, empire-tyylinen puutalo. Nykyinen, hollantilaista uusrenessanssia edustava tiilinen päärakennus rakennettiin vuosina 1882–1885. Kivilinnan rakennutti vahvasti Suomen politiikassa vaikuttanut Kreivi Carl Magnus Creutz, jonka mielestä vanha päärakennus oli ollut aivan liian vaa-timaton hänelle. Huoneita kivilinnassa on kaikkiaan 52 ja ikkunoita 365. Komeaa vaiku-telmaa täydentää etupihalla pulppuava suih-kukaivo leijonapatsaineen. Kartanoa ympäröi 20 hehtaarin puistoalue.

Nykyaikainen luomutila

Perinteistä kartanotilaa hoidetaan nyky-aikaisin menetelmin. Noin 500 hehtaarin pelloilla on erikoistuttu luonnonmukaiseen viljelyyn. Kartano on yksi Suomen suurim-mista luomutiloista. Kartanolla harjoitetaan myös metsätaloutta ja sähkötuotantoa.

Tilalla on oma olutpanimo, jonka eri-koisuus on spelttivehnästä valmistettu Malmgård Dinkel –olut. Oluessa käytetään Malmgårdin omaa, erinomaista lähdevettä. Olut sai omassa sarjassaan kultaa Porvoon olutfestivaaleilla kaksi vuotta sitten.

Vaikka Malmgård on kreivipariskunta Creutzin yksityiskoti, järjestetään kartanoon tutustumiskäyntejä matkailijaryhmille. Linnaa esittelee aina joko kreivi tai kreivi-tär Creutz. Kesälauantaisin on opastettuja kierroksia myös yksittäisille matkailijoille. Mahtavan linnan seiniä koristavat 50 muo-tokuvaa, joista kirjaston seinällä on linnan rakennuttaneen maaherra, kreivi Carl Magnus Creutzin muotokuva. Talo on täynnä vanhoja esineitä ja eri historiallisia tyylejä on yhdistelty taidokkaasti.

Vanhaan karjakon taloon on rakennettu kahvila, jossa kaikki tarjolla olevat herkut on talon pel-tojen, puutarhan tai metsien tuot-teista valmistettuja luomutuotteita. Kahvileipien lisäksi tarjolla on ke-vyitä lounaita. Malmgårdin kreivitär järjestää myös luomuruokakursseja muun muassa viljariisin tai speltin käytöstä.

Malmgårdin Kartanopuodissa jau-hetaan ja myydään luonnonmukaisesti viljeltyä vehnää, ruista, ohraa, kauraa ja spelttiä eri muodoissa. Kartanopuodin leivonnaiset on leivottu korkeintaan kolme päivää aiemmin jauhetuista jyvis-tä. Herkullisia matkamuistoja ovat myös Malmgårdin hunaja sekä oman puutarhan tuotteista tehdyt mehut, hillot ja hyytelöt.

…vai linnani on gallerianiAivan toisenlaiseen tunnelmaan pääsee

toisessa linnassa, joka sijaitsee keskellä Loviisan idyllistä pikkukaupunkia. Bongan linnasta noin kolmannes on kunnostettu gal-leriaksi, jonka huolella entisöidyissä, avarissa tiloissa pulppuaa taiteilija Riitta Nelimarkan väri-ilottelu.

Bongan linnan rakennutti asunnokseen pietarilainen pariskunta viime vuosisadan alussa. Alkujaan jugend-tyylinen ulkomuoto modifioitiin 1920-luvulla italialaisittain uus-klassismia ja funktionalismia myötäileväksi graniittilinnaksi. Vuonna 1998 kiinteistö siir-tyi nykyisille käyttäjilleen Riitta Nelimarkalle ja Jaakko Seeckille. Ison päärakennuksen kirkon puoleinen siipi toimii nyt taiteilijan ateljee- ja tuotantotiloina. Talon eteläosa on kunnostettu taidemuseo-galleriaksi, joka on avoinna yleisölle. Esillä on lähes kaksi sataa Nelimarkan työtä kolmenkymmenen vuoden ajalta: piirustuksia, akvarellejä, taidegrafiik-kaa, kollaaseja, villa- ja pellavareliefejä, teks-tiilikuvia, maalauksia, taide- ja runokirjoja, valokuvia ja animaatioita.

Ryhmiä Bongan linnaan otetaan vastaan sopimuksen

mukaan ympäri vuoden. Gallerian lisäksi ryhmillä on mahdollisuus päästä tutustu-maan myös taiteilijan työtiloihin. Näyttelyä pidetään poikkeuksellisen hilpeänä ja virkis-tävänä.

Malmgårdin luomuleipää. Bongan linna Kuva: Loviisan kaupunki

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 44

Hyvinvointi

Eeva Oksman

Nykyään korostetaan terveellisten elämäntapojen merkitystä hyvinvoinnille. Ihmiset haluavat pitää itsestään huolta. Hyvinvointimatkailulla pyritään

saavuttamaan ruumiillista ja henkistä hyvää oloa sekä irtautumaan arjen aherruksesta.

Terveyslähteiltä viihdekylpylöihin

Ihmiset ovat kautta aikain hoidattaneet itseään. Hyvinvointimatkailullakin on pit-kät perinteet, sillä jo muinaiset roomalai-set kävivät virkistäytymässä kylpylöissä. Ensimmäiset kylpylät perustettiin terveyttä edistävien vesien lähteiden ympärille. Suomessa hyvinvointimatkailu sai alkunsa, kun venäläiset aristokraatit tulivat hoidatta-maan itseään suomalaisiin terveyskylpylöi-hin 1800–1900-lukujen vaihteessa. Sotien jälkeen rakennettiin kuntoutuskeskuksia ja kylpylöitä, joissa pääpaino oli sotain-validien ja -veteraanien kuntoutuksessa. Kuntoutusajatus olikin kylpylöissä päällim-mäisenä aina 1970-luvulle loppuun saakka, kunnes 1990-luvulla Suomeen alettiin raken-taa uudenlaisia viihdekylpylöitä saunamaail-moineen. Näissä pääpaino oli virkistyksessä ja viihteessä.

Uutta virtaa hyvinvointilomalta

Vuokatin urheiluopisto

www.kotimaassa.fi45

Mitä on hyvinvointimatkailu?

”Hyvinvointimatkailu on matkailua, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa vielä mat-kan päätyttyäkin. Hyvinvointimatkailu ei ole sairautta parantavaa eikä kuntoa korjaavaa, vaan kulloistakin matkailijan terveydentilaa ylläpitävää ja edistävää sekä vireyttä elämään antavaa. Hyvinvointimatkailu tuottaa asiak-kaalle yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hyvää oloa, joka voi olla sekä fyysistä että psyykkis-tä vireyttä antavaa”, määrittelee Matkailun osaamiskeskus.

Hyvinvointimatkailu on osa terveysmatkai-lua. Vesikylvyt, hiljentyminen, kauneushoi-dot, virkistyshoidot, saunapalvelut, luontais-hoidot, liikunta ja vastaavat sisältyvät hyvin-vointimatkailuun. Terveysmatkailun toinen suuntaus, terveydenhoitomatkailu, tähtää sairauden parantamiseen. Siihen liittyvä sairaudenhoito lääketieteellisine toimenpi-teineen kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

– Tärkein ero onkin se, että matkailutoimi-jat eivät hoida sairautta, selventää Vuokatin urheiluopiston myynti- ja markkinointipääl-likkö Leena Penttinen.

Lepoa ja liikettä oikeassa suhteessa

Suomalaiset arvostavat puhdasta ilmaa, järviä ja metsiä ja luonnonkauniita maise-mia. Luonnossa liikkuminen kuuluu monen suomalaisen arkeen. Hyvinvointilomalta voi kuitenkin saada uusia virikkeitä luonnossa

liikkumiseen. Lomatyytyväisyyteen vai-kuttavat myös miellyttävä, esteet-

tinen ja hoidettu ympäristö sekä henkilökohtainen palvelu. Myös erilaiset kulttuurielämykset

voivat sisältyä hyvinvointilomaan.

Suomalainen hyvinvointimatkailu sisältää hemmottelua, mutta ennen kaikkea rau-hoittumisen ja rentoutumisen lisäksi myös omaan aktiivisuuteen pohjautuvia kunto-, liikunta- ja terveyselementtejä. Päämotiivina ei kuitenkaan ole itse aktiviteetit, vaan oman itsensä ja kuntonsa hoitaminen. Ohjaajan johdolla voi uskaltautua kokeilemaan myös uusia lajeja. Myös toisten kannustava esi-merkki innostaa kokeilemaan uutta.

(jatkuu seur. sivulle »)

Uutta virtaa hyvinvointilomalta

Vuokatin laduilla Kuva: Akke Virtanen, CIS Oy Ltd

Kuva

: Jus

si Ov

aska

inen

, Tak

araj

a Oy

Ltd

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 46

Hyvinvointi

Navetasta tilausravintolaksi Gullön tyyliin.

– Meillä Vuokatin urheiluopistolla lii-kunnallinen ympäristö jo itsessään aktivoi liikkumaan. Meillä voi liikkua itsenäisesti tai ohjatusti, kumpikin ovat erittäin suosittuja. Ohjaajalta saa uutta piristystä tuttuunkin la-jiin. Lisäksi liikunnan ammattilainen neuvoo ja liikuttaa sopivasti. Ylisuoritus on pahasta. Harjoituksen jälkeinen lepokin on osa suo-ritusta. On myös hyvä oppia tunnistamaan omassa liikunnassa se teho, jolla sydämen syke on turvallisella ja terveellisellä tasolla, mainitsee Leena Penttinen ohjatun liikunnan hyödyistä.

Ruualla on väliä

Hyvinvointimatkailussa ruualla on keskei-nen asema. Hampurilaiset ja ranskalaiset ei-vät sovi hyvinvointilomalle, vaan ruuan tulee olla terveellistä tai jopa terveysvaikutteista. Tarjolla on maukasta, terveellistä ja usein paikallisesti tuotettua lähiruokaa, jonka alkuperä ja ravintosisältö on tiedossa.

– Ravinnon merkityksestä voidaan jutella rennosti metsäretkien aikana pannukahvilla tai sauvakävelyllä. Painonhallintaryhmille on hyvä havainnollistaa ruokavalintojen merki-tystä konkreettisesti erilaisten lautasmallien avulla, toteaa Penttinen.

Hyvinvointilomalla voi mukavassa ja ren-nossa ilmapiirissä saada kotiin viemisiksi hyviä ideoita tai oivaltaa korjattavia asioita esimerkiksi omista ravintotottumuksistaan. Informaatio on helposti saatavissa, mutta sitä ei tuputeta. Lomailijat saavat usein huo-maamattaan tietoa, mutta sen hyödyntämi-sestä he päättävät itse.

Lähteet:

MEK: Suomalaisen hyvinvointimatkailun

kehittämisstrategia kansainvälisillä mark-

kinoilla 2009–2013

Haastattelu Leena Penttinen, Vuokatin

Urheiluopisto

Sauvakävely onkin eksoottista

Suomalainen ja keskieurooppalainen hyvinvointimatkailukäsitys poikkeavat toi-sistaan. Keski-Euroopassa korostuu vahva kylpyläkulttuuri rentouttavine hierontoineen ja kosmetologisine hoitoineen. Suomessa hemmottelupalvelujen saatavuus on vasta alkanut lisääntyä ja monipuolistua.

– Passiiviseen hyvinvointimatkailuun tot-tuneiden ulkomaalaisten mukaan liikutamme heitä ihanasti täällä Suomessa. Suomalaiset urheilukansana suhtautuvat liikuntaan posi-tiivisesti, joskin aika ajoin saamme korostaa vieraillemme myös palautumisen ja rentotu-tumisen merkitystä hyvän kunnon luojana, vertaa Penttinen.

– Nykyään eurooppalaiset hyvinvointi-matkailuyritykset ovat alkaneet ottaa tarjon-taansa myös liikuntapalveluita. Suomalaisina tuotteina he tarjoavat sauvakävelyä ja sauno-mista, tietää Matkailun edistämiskeskuksen suomalaisen hyvinvointimatkailun strategia-ryhmässäkin toimiva Leena Penttinen.

Kuva: Tuomas Kaakinen, Mediakylpy

Holiday Club Katinkulta ulkoallas Kuva: Akke Virtanen, CIS Oy Ltd

www.kotimaassa.fi47

30evuosi/5 numeroa

Kotimaan matkailun erikoislehti

Tee Viisas Valinta!Tilaa kotisivuiltamme

Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi.

Vuosikerta 27e kestona tai 30e määräaikaisena

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

Älä tuhlaa lomaasimiettimällä mitä sillä tekisit.

Matkailu kotimaassa.fi kertoo mitä voisit kokea lomallasi.

Kulinaarisetjoulun herkut

Vietä Kankaanpäässä perinteinen

valmis joulu!

Virkistyspaketti 2- 4 vrk

•Majoitus 2- hengen huoneissa

•Täysihoitoruokailut joulupöydässä

•Allas-, sauna- ja liikuntatilojen käyttö

•Lämminhenkinen joulunajan ohjattu ohjelma

•Rauhallista kiireetöntä tunnelmaa

Hinta: 2 vrk 248 €/hlö 24.-26.12.09

3 vrk 331 €/hlö 23.-26.12.09

4 vrk 399 €/hlö 23.-27.12.09

Varaathan pakettisi ajoissa!

TERVETULOA!

Varaukset myyntipalveluun

02- 5733 401Peruutusehdot:veloituksetta 7vrk ennen ajankohtaa.

Peruuntuminen alle 7vrk ennen ajankohtaa veloitus 50%

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 48

Hyvinvointi

Eeva Oksman ?????

Turvallisesti liikkeelle

Suomalaisten elinikä pitenee ja seniori-ikäisten osuus väestöstä kasvaa. Yhä useammat viettävät lä-hes 30 vuotta aktiivisia eläkevuosia.

Ikääntyvien hyvä fyysinen kunto edesauttaa toimintakyvyn ylläpysymistä, ja terveyslii-kunnan merkitys sairauksien ennaltaehkäisi-jänä on merkittävä.

Liikunnan aloittaminen ei koskaan ole liian myöhäistä. Tärkeintä liikunnan aloittami-sessa on huomioida omat edellytyksensä ja mahdolliset rajoituksensa sekä löytää itselle parhaiten sopivat liikuntamuodot.

Monet urheiluopistot ja kylpylät järjestä-vät liikuntaan aktivoivia hyvän olon kursseja tai liikuntastarttikursseja, joilta saa turval-lisen ja innostavan alun liikunnalle. Kurssit suunnitellaan ryhmän iän, kuntotason ja toiveiden mukaisesti. Yleensä kurssit kestä-vät kolmesta viiteen päivään. Monipuolisen ohjatun liikunnan lisäksi kurssin aikana voi olla erilaisia kuntotestauksia ja luentoja. Ohjaajien neuvot ja ryhmän tuki kannustavat kokeilemaan uusiakin lajeja. Olemme poimi-neet tähän muutamia esimerkkejä.

Tarmoa Tanhuvaarasta

Tanhuvaaran Urheiluopisto Savonlinnassa on keskellä luontoa sijaitseva moderni ja vireä liikuntakeskus. Varttuneemmalle väelle suunnatuilla toiminnallisilla lomilla opitaan hyödyntämään liikunnan tarjoamia mahdolli-suuksia elämänilon ja vireyden ylläpidossa.

Tanhuvaaran viiden päivän mittainen Aina parhaassa iässä –kurssilla saadaan hyvää oloa ja vahvistetaan kehonhallintaa ja tasapainoa. Ohjelmassa on niin ulko- ja sisäliikuntaa kuin erilaisia pelejä ja leikkejä sekä pääs-tään kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja vesijumpista kehonhuoltotunteihin ja 60+ kuntosalista luontoliikuntaan. Ohjelmaa täy-dentävät erilaiset luennot. Mukavan yhdessä-olon lisäksi aivojumppa ja kisailut virkistävät mieltä. Tanhuvaarassa rentoudutaan ja liikutaan ohjatusti, turvallisesti ja mukavalla mielellä. Kursseja järjestetään myös eri tee-moilla. Ryhmille räätälöidään oma ohjelma erikseen sovittavana ajankohtana.

Virtaa Vuokatista

Vuokatin Urheiluopisto on liikunta- ja per-helomakohde sekä pohjoismaisten hiihtola-jien johtava valmennuskeskus keskellä mo-

Ikä EI ole este liikunnan aloittamiselle

Yhdessä on mukavaa! Kuva: Liikuntakeskus Pajulahti

Iloinen mieli kaunistaa kasvot. Kuva: Tanhuvaaran Urheiluopisto

www.kotimaassa.fi49

nipuolista Vuokattia. Vuokatin Urheiluopisto tarjoaa ympäri vuoden kaikille avoimia, teemoitettuja kuntoremontteja ja terveys-treffejä, joissa voit nauttia monipuolisesta liikunnasta ja Vuokatin upeasta luonnosta. Urheiluopisto järjestää kuntolomien lisäksi senioreiden liikunnallisia lomia sekä yritys-ten tyky-päiviä ja tietoiskuja.

Kuntoremontti 55+ pitää sisällään toimin-takyvyn mittaukset ikäryhmälle soveltuvan testistön mukaan. Testituloksista annetaan henkilökohtaiset palautteet ja kurssin osal-listujat saavat oman terveysliikuntaohjelman. Myös kurssin ohjatut liikuntatuokiot ja tie-toiskujen sisältö on suunniteltu nimenomaan tälle ikäryhmälle sopiviksi.

Puhtia Pajulahdesta

Nastolassa sijaitseva Pajulahti on järjestä-nyt varttuneemman väen liikuntakursseja jo 40 vuoden ajan. Pajulahden vahvuuksia ovat sijainti puhdasvetisen järven rannalla, moni-puoliset liikuntatilat, mukavat majoitukset, herkulliset noutopöydät ja maankuulut, iloiset ohjaajat.

Pajulahti järjestää 60+ -ikäisille erilaisia liikunnallisia teemakursseja Fiilis 60+ -nimel-lä. Vuosittain järjestetään myös 60+ -tapah-tumia. Fiilis 60+ -lomia voidaan muokata kullekin ryhmälle sopivaksi. Perusohjelmaa voidaan täydentää erilaisilla lisäpalveluilla. Lomat voidaan toteuttaa myös erilaisten tee-mojen mukaan, esimerkkinä LavatanssiFiilis 60+, Luontoliikunta-Fiilis 60+, Laulaen ja liik-kuen 60+ sekä Leo Pusan osittain ohjaama LiikuntaFiilis 60+. Vaihtoehtoina myös kehon ja mielen kokonaisvaltaista työskentelyä kehittävä Vire 60+ fiilis ja vesiliikuntapainot-teinen Vedestä virtaa vuosiin.

Loistava lomaidea yhdistyksille on myös isovanhempien ja lastenlasten yhteinen oh-jattu loma! Pajulahti on järjestänyt jo 10 vuo-den ajan suosittuja Papat, Mammat ja Mukelot –lomia, joissa ei tekeminen lopu vaareilta eikä vimpuloilta! Yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun kanssa Pajulahti järjestää Terveyttä ja Toimintakykyä 60+ -ta-pahtuman teemalla Ihanasti Ikääntyen 20.–21.1.2010. Ohjelmassa on mm. ravitsemuste-rapeutin luento, VIRE -aivojumppaharjoitus, Senioritanssit, kiinalaista aamuvoimistelua ja Nastolan Pikkupelimannien vauhdikas musiikkiesitys.

Voimaa Varalasta

Varalassa nautitaan luonnon läheisyydestä upeissa Pyhäjärven ja Pyynikinharjun maise-missa. Varalan sijainti, vain kolme kilometriä Tampereen keskustasta, tarjoaa helpon mah-dollisuuden vaikkapa teatterissa tai kon-sertissa käyntiin, mikäli haluaa vastapainoa päivän liikunnan päälle. Bussi kulkee vierestä kaksi kertaa tunnissa keskustaan.

Elämäniloa 60+ –kurssin ohjelmassa on ohjattua kuntoilua ulkona reippaillen ja kuntosalilla, voimistelua, tansseja ja vesilii-kuntaa jokaisen oman kuntotason mukaan sekä vinkkejä kunnon ylläpitämiseksi.

– Päivittäin ohjattua toimintaa on noin kuusi tuntia, tulo- ja lähtöpäivinä vähem-män, kertoo Varalan liikuntapalvelupäällikkö Marko Arvonen. Ohjattuina lajeina ovat mm. sauvakävelyä, kuntosaliharjoittelua, erilaista jumppaa välinein tai ilman, vesivoimistelua, tasapainoharjoittelua, kirkkovenesoutua sekä hauskoja pallo- ja pihapelejä. Aktiivisen tekemisen välissä on luentoja esim. fyysisen kunnon ylläpitämisestä tai terveellisestä ruokavaliosta. Elämäniloa 60+ -lomalla lii-kutaan hyvässä seurassa, tavataan vanhoja tuttuja ja saadaan uusia. Viikon mittaisiin 60+ –lomien hintaan sisältyy lisäksi hieronta tai käsihoito.

Kurssin aikana tehdään myös tutustu-misretki johonkin Tampereen keskustan kulttuurikohteeseen esim. taidenäyttelyyn, Tallipihalle tai Työläismuseokortteliin. Tutuksi tulee myös Varalan pihapiirissä sijait-seva Liikuntamuseo.

Yhtä iltaa vietetään Varalan upealla ranta-saunalla saunoen, visaillen ja keittiön herk-kuja nautiskellen.

– Monen mielestä Varalan oman keittiön herkut ovat jo pelkästään hyvä syy tulla Varalaan kurssille. Kursseihin kuuluu aina täysihoito eli aamiainen, lounas ja päivälli-nen sekä retkikahvit ja iltapala rantasaunalla, muistuttaa Arvonen.

Omien kurssiviikkojen lisäksi Varalassa toteutetaan myös toiveiden mukaiset kurssit eri ryhmille. Arvosen mukaan tätä mahdolli-suutta ovat hyödyntäneet mm. eri omakoti- ja eläkeläisyhdistykset.

Kirkkovenesoutu vaatii tiivistä yhteistyötä. Kuva: Varalan Urheiluopisto

Reippailun jälkeen on mukava rentoutua altaassa. Kuva: Liikuntakeskus Pajulahti

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 50

Hyvinvointi

Purnuksen jokilaakson kokoushuvila. Kuvat: SE-Action

• 1 h hotellihuone 55,- • 2 h hotellihuone 71,- • 2 h asuntolahuone 64,-

Ryhmille erikoishinnat Tarjouspyynnöt: kokouspalvelut@linnasmaki.fi

Runsaasti paikoitustilaa Hyvät joukkoliikenneyhteydet

Tervetuloa!

Edullista majoitusta Turussa

Linnasmäki Oy (Turun kristillisen opiston yhteydessä)Lustokatu 7, Turkupuh. (02) 412 3088www.linnasmaki.fi

TalvenPIRISTYSLOMA

ryhmille

tarjous

ryhmille!

Voim. 31.3.2010 asti

(ei jouluna)

Piristysloma sisältää: majoitus 3 vrk / 2hh täysihoito ohjattua ryhmäliikuntaa sauna- ja uintimahdollisuus kuntosalin käyttöoikeus runsas vapaa-ajanohjelma

Tutustu Lamminniemen Hyvinvointi-keskuksen monipuolisiin

virkistys- ja kuntoutuspaketteihinosoitteessa www.lamminniemi.fi !

Voi hyvin, elä täysillä!

Jänistie 1, Somero. Puh. 02-77 990neuvonta@lamminniemi.fi www.lamminniemi.fi

Rentoutumista, hyvää tekeviä hoitoja, liikuntaa, retkiä, hyvää ruokaa...

Kun ryhmän koko on väh. 15 henkeä, järjestämme ryhmälle myös omaa ohjelmaa.

Varaa oma lomasi hetipuh. 02-77 990!

Tutustu Lamminniemen Hyvinvointi-

179 €179 €/hlö

VAIN!

Kokopäiväretket alk. 28 €/hlöSisältää aamu- ja iltapäiväkahvin,lounaan sekä monipuolista ohjelmaa.Yli 20 hengen ryhmille vetäjä ilmainen!

www.kotimaassa.fi51

Alkutalven harmauden ja pimeyden kat-kaisee oivalla tavalla retki kylpylään.Trooppinen Kylpylähotelli Rantasipi

Eden tarjoaa täydellisen ympäristön rentout-tavaan lomailuun yhdistyksille, perheille tai vaikkapa yhteiseen joulunviettoon isovan-hempien kanssa. Kylpylässä on vesipinta-alaa peräti 800m². Paratiisimaisessa allasosastos-sa on muun muassa porealtaita, kuumavesi-allas, kylmävesiallas, virtaava joki, hieronta-pisteitä sekä erikokoisia liukumäkiä ja 100m pitkä rengasliukumäki.

Verenkiertoa voi vilkastuttaa vuorotte-lemalla kylmä- ja kuuma-altaassa. Kuuma-altaan vesi on +37 °C ja kylmä-altaassa puo-lestaan +10 °C. Infrapunasaunan lämpösä-teillä on monia terveydellisiä vaikutuksia. Lämpösäteet vilkastuttavat verenkiertoa ja samalla kehon hapensaanti paranee ja kehon solut saavat lisää ravintoaineita. Hikoilun mukana poistuvat kuona-aineet ja muut eli-mistöön kertyneet myrkyt. Edenissä on myös perinteinen, roomalainen ja höyrysauna.

Perheen pienimmille on tämän vuoden aikana valmistunut upea 40m² lasten al-las, joka mahdollistaa uimaharjoittelun ja vesileikit niillekin, joilla uimataito ei vielä

ole täysin hallinnassa. Uimataitoisilla on kerran tunnissa mahdollisuus seik-kailla aaltokoneen nostatta-milla aalloilla. Ulkoaltaassa

uintikokemus vaihtelee säätilasta, vuoro-kaudenajoista ja vuodenajoista riippuen. Muistoihin jää varmasti uinti lämpimässä vedessä pakkasiltana kuulaan tähtitaivaan alla tai sukeltaminen lämpimän veden suo-jaan kylmältä tuulelta ja syyssateelta.

Kylpylähotelli Edenissä voi pitää vaikka vuosikokouksen, sillä kaikki kokoustilat ovat uudistuneet tänä syksynä. Uuden Nokianvirta -kabinetin lisäksi Edenissä on auditorio, edustava Pyhäjärvisali, tyylikäs VIP-kabinetti, sekä joukko muita erikokoisia kokoustiloja. Myös Kylpylähotellin monipuoliset hoito- ja ravintolapalvelut ovat niin kylpylä- kuin kokousvieraiden käytettävissä. Toisen ker-roksen ravintolassa ruokaillessa voi katsella upeita näkymiä allasosastolle.

Erilainen joulu

Vaihtoehto perinteiselle kotijoululle on stressitön joulu kylpylässä. Trooppinen läm-pö, kylpyläosaston ilot ja valmiina notkuvat herkkupöydät tekevät joulusta ikimuistoisen. Myös kylpylän aattoilta huipentuu joulupu-kin vierailuun.

Vesi virkistää ja viihdyttää

Ahti Oksman Restel Rantasipi Eden

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 52

Hopeaniemi on yksi vanhimmista edel-leen toiminnassa olevista kylpylöistä Suomessa. Hopeaniemi sijaitsee

uusmaalaisessa idyllisessä maalaismiljöössä, Vihdin Nummelassa, Hiidenveden rannalla, noin 50 km Helsingistä Turun suuntaan. Vuodesta 1943 toiminut Hopeaniemi on profiloitunut ihmisläheiseksi ja kiireettömäk-si kuntoutumiskeskus-kylpyläksi.

– Hopeaniemessä toteutamme kokonais-valtaisen kuntoutuksen periaatteita, mikä huomioi ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosi-aalisen hyvinvoinnin, kuvailee myyntijohtaja Kari Roos Hopeaniemen kokonaisvaltaista ajattelua ihmisestä.

Hopeaniemen toiminta vilkastui vuon-na 2001, kun Kuntoparantolasäätiö osti Hopeaniemen. Hopeaniemeen avattiin hoivakoti, joka tarjoaa tehostettua pitkä- ja lyhytaikaisasumista vanhuksille ja vammai-sille. Kuntoutustoiminta on laajentunut Aslak-kuntoutuksella sekä kotiutusho-tellitoiminnalla leikkauksesta toipuville. Kuntoutustoiminnan rinnalle on tullut hyvin-vointi- ja kokouspalvelut, TYHY-päivät sekä

lomatoiminta lomajärjestöjen ja potilasjär-jestöjen kanssa.

Toimintaa ja tiloja kehitetään jatkuvasti. Uuteen uskoon on saatettu jo hotellihuo-neet, aula, kuntosali, keittiö sekä osa hoito- ja muista tiloista.

Hyvinvointia Hopeaniemestä

Hopeaniemen toiminnassa korostetaan terveellisiä elämäntapoja. Liikunnan, levon, ravinnon sekä sosiaalisten, henkisten ja hen-gellisten virikkeiden avulla tuetaan ihmisen luonnollista tasapainoa. Iltaravintolan sijaan Hopeaniemessä nukutaan yöt rauhallisesti. Hopeaniemessä ollaan kaukana kiireestä, mutta lähellä ihmistä. Asiakkaiden oleskelu Hopeaniemessä on kodikkaan viihtyisää.

Hyvinvointimatkailijoidenkin käytettävissä on Hopeaniemen asiantunteva kuntoutustii-mi, sen laadukkaat palvelut sekä innostava ohjaus. Kuntoutuksen ammattilaisten lisäksi talossa palvelee liikunnanohjaajia sekä kos-metologi ja parturi-kampaaja. Perinteisen

hieronnan ja fysioterapian lisäksi valittavana on mm. virkistäviä vesihoitoja, rentouttavia luonnonsavihoitoja, suolahuonehoitoa tai vaikkapa intialaista päähierontaa tai ihanasti tuoksuvaa suklaahierontaa. Hopeaniemen koko henkilökunta on lämminhenkistä. Palvelualtis henkilökunta huomioi kaikessa asiakkaat ja heidän tarpeensa. Jo ovesta sisään astuessa vastaanottovirkailija katsoo silmiin ja hymyilee ystävällisesti. Häntä on helppo lähestyä.

Hopeaniemessä on tilava liikuntasali, pieni peilisali sekä kuntosali ajanmukaisine kunto-salilaitteineen.

Kaunis luonto sekä ympäröivät liikun-tapolut ja ulkoilureitit tarjoavat tekemistä kaikkina vuodenaikoina. Talolta voi lainata kävelysauvoja ja nilkkapainoja tehon lisää-miseksi. Kesäaikaan pihamaalla voi pelata erilaisia pihapelejä, minigolfia tai tennistä, ja rannasta pääsee soutelemaan soutuveneellä. Päivän kruunaa käynti tuoksuvassa ranta- tai savusaunassa ja pulahdus Hiidenveden järvi-vedessä tai talvella avannossa.

Hyvinvointi

www.kotimaassa.fi53

Terveellistä ja herkullista ruokaa

Hopeaniemi tunnetaan hyvästä ja mauk-kaasta ruuasta. Ruuissa huomioidaan sy-dänystävällisyys sekä yleisimmät ruoka-aine-allergiat. Ravintolan runsaasta noutopöydäs-tä voi valita maistuvia kasvis-, liha-, kala- tai kanaherkkuja. Kasvisruokaan Hopeaniemellä on pitkät perinteet ja vuosikymmenien osaa-minen, ja niinpä kasvisruokavalikoima on poikkeuksellisen laaja.

Hopeaniemi soveltuu erityisen hyvin pai-no-ongelmista kärsiville, sillä maittavat ruuat tarjoavat virikkeitä uusien ruokailutottu-musten omaksumiseen. Hopeaniemessä voi oppia tekemään niin vatsan kuin lautasenkin täyttäviä, terveellisiä valintoja. Hopeaniemen opetuskeittiössä pääsee myös itse kokeile-maan terveellisen ruuan valmistusta ravitse-musterapeutin ohjauksessa. Näin tieto muut-tuu taidoksi, jota pystytään hyödyntämään myös arjessa.

Syvärentoutusta rentoutuskellunnalla

Hopeaniemessä voi kokea rentoutuskel-lunnan ihanan rauhoittavan vaikutuksen miellyttävän rauhoittavassa, maanläheisessä ympäristössä. Kellunta-altaan vesi on + 34-asteista, joka vastaa ihon omaa lämpö-tilaa. Allas sijaitsee omassa, rauhallisessa tilassa, joka on kellumisen ajaksi varattu vain kellujan käyttöön. Rentoutumista tehostaa rauhoittavaa äänimaailma.

Rentoutuskellunta on tie syvään rentoutu-miseen ja mielen lepoon. Vedessä kellumi-nen vastaa avaruudessa koettavaa painotto-muuden tunnetta. Veden rauhallinen ja läm-pöinen ympäristö auttaa mm. vähentämään stressiä, unettomuutta, jännitystä ja kipua. Saavutettu rentoutuminen on jopa syvempää kuin uni. Kelluntaan ei tarvita mitään oppeja tai harjoituksia.

Kuntoilua nauramalla

Naurujoogatunnilla ei kerrota vitsejä, vaan tehdään erilaisia ryhmää yhdentäviä nauru-harjoitteita, venyttelyjä ja hengitysharjoituk-sia ilman komiikkaa. Naurujooga rentouttaa kehoa, virkistää mieltä, ennaltaehkäisee sekä lievittää stressiä, auttaa masennukseen, ah-distukseen sekä lisää luovuutta ja oppimis-kykyä. Naurun on todettu lisäävän sosiaalista kyvykkyyttä, yhteenkuuluvaisuutta sekä kes-kittymiskykyä. Naurujooga helpottaa myös kipua ja surua. Nauru on loistava harjoitus kasvolihaksille, sillä se kiinteyttää lihaksia ja elävöittää ilmeitä.

– Se on uskomattoman tehokasta myös vatsalihaksille, sanoo Hopeaniemen toimi-tusjohtaja Maarit Källman ja nauraa vatsaan-sa pidellen.

Naurujooga sopii kaikille, jotka pystyvät kävelemään 45 minuuttia. Nauramisen on todettu olevan aerobista liikuntaa keholle ja sisäelimille varsinaista hölkkää. Naurujooga sopii kunnon kohentamiseen, sillä 10 mi-nuutin nauraminen vastaa 30 minuutin soutamista. Toisaalta 3 minuutin voimakas nauraminen vastaa 45 minuutin täydellistä rentoutumista. Pidentääköhän nauru sitten-kin ikää!

Ihmisen kokoinenHopeaniemi

Eeva Oksman Hopeaniemi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 54

– Olen kuullut monen päinvastoin harmit-televan sitä, ettei tullut aloitetuksi aiemmin, kuittaa Hill Side Golfin kenttämestari Jorma Eriksson. – Golfarit elävät tutkitusti pidem-pään, hän huomauttaa.

Suomen Golfliitto ry:n mukaan golfin harrastajamäärä on viimeisen kahden vuosi-kymmenen aikana kasvanut räjähdysmäises-ti. Vuonna 1985 harrastajia oli noin 6 700 ja seuroja 26, kun nykyään Golfliittoon kuuluu 128 jäsenseuraa, joissa on noin 132 300 jäsentä. Golfliiton jäsenseurojen yhteydessä olevia valmiiksi rakennettuja kenttiä on 115.

Elitismiä vai liikuntaa?

Golf on pallopeli, jonka tavoitteena on saada halkaisijaltaan noin neljän senttimet-rin pallo mahdollisimman vähillä lyönneillä avauslyöntipaikalta reikään. Handicap-tasoitusjärjestelmän avulla voidaan laskea, kuinka hyvin pelaaja on pelannut kierroksen omiin taitoihinsa ja omaan tasoitukseensa nähden. Tasoitusjärjestelmän ansiosta pe-

laajien tulokset ovat keskenään vertailukel-poisia tasoeroista ja kentän vaikeustasosta riippumatta. Esimerkiksi 70-vuotias isoisä voi aivan hyvin pelata 7-vuotiasta lapsenlas-taan vastaan. Peliä voi pelata myös itseään tai kenttää vastaan.

Golfin peluu on terveellistä pitkäkestoista liikuntaa, sillä täysimittaisen, 18-reikäisen kentän kiertämiseen vierähtää yleensä noin kolme tuntia. Matkaa kertyy yhteensä 8-10 kilometriä. Tämän vuoksi on perusteltua, että liikuntarajoitteiset voivat käyttää väyläl-tä toiselle siirtymiseen golf-autoa.

Laatu näkyy Hill Side Golfilla

Vihdin Jokikunnalla, vajaan tunnin matkan päässä Helsingin keskustasta ja reilun tunnin ajomatkan päässä Turusta sijaitseva Hill Side Golf & Country Club on 27-reikäinen kenttä-kokonaisuus. Kauniisti kumpuilevan maaston peittää vielä lokakuun viileydessäkin kauniin tasainen nurmi. Jo ensisilmäys luo klubista tasokkaan vaikutelman.

Golfia ikä kaikkiMikä siinä on, että jatkuvasti yhä useampi suomalainen

hurahtaa golfiin? Eikä golf-kärpäsen puremalta välty edes

iän turvin, sillä moni on aloittanut lajin vasta eläkkeellä!

Hyvinvointi

Eeva Oksman Hill Side Golf

www.kotimaassa.fi55

– Kenttä avataan keväällä vasta sitten, kun nurmi kestää pelaamisen. Yleensä se on huh-tikuun loppupuolella, kertoo kenttämestari Eriksson. Nurmen hieno kunto on selvästi Erikssonin ylpeyden aihe.

Hill Side Golfin omalla, noin sadan hehtaa-rin suuruisella maa-alueella sijaitsevat kentät jakautuvat 18-reikäiseen Hill Courseen ja 9-reikäiseen Valley Courseen. Molemmat kentät on rakennettu luonnon omia muoto-ja mukaillen. Hill Course tarjoaa haasteita vaihtelevine väylineen, joista puolet pelataan kumpuilevalla ylänköalueella. Valley Course on nimensä mukaisesti laaksossa kulkeva kenttä haastavin väylin ja useine vesiestei-neen. Hill Side Golf on noussut pelaajien suosioon kahden mielenkiintoisen kentän,

hyvien harjoittelumahdollisuuksien sekä erinomaisten klubipalveluidensa ansiosta.

– Tänä vuonna meillä on käynyt noin 40 000 pelaajaa. Osakkaat haluavat tuoda tänne myös vieraitaan, koska täällä homma toimii, kenttä on aina kunnossa ja ruoka on loistavaa, hehkuttaa Jorma Eriksson.

Monipuolinen klubirakennus

Vuonna 2005 valmistuneen kartanomai-sen klubitalon toisessa kerroksessa on Hiidenveden Pitomestareiden hoitama ravintola. Ravintolassa on tarjolla runsaan lounas-buffén lisäksi laaja à la carte -valikoi-ma. Ravintolassa on A-oikeudet. Molemmin

Golfia ikä kaikki

Golfin peluu on terveellistä pitkäkestoista liikuntaa, sillä täysimittaisen, 18-reikäisen kentän kiertä-

miseen vierähtää yleensä noin kolme tuntia. Matkaa kertyy yhteensä 8-10 kilometriä

puolin ravintolasalia on isot, lasiseinäiset parvekkeet, joilta voi seurata kenttien ta-pahtumia. Ravintola on käytettävissä myös yksityistapahtumien järjestämiseen aina pienemmistä kokouksista yli 100 hengen juhlallisiin tilaisuuksiin.

Klubirakennuksen yhteydessä sijaitsevat tasokkaat puku- ja saunatilat, joissa pelaa-jat voivat rentoutua kierroksen jälkeen. Caddiemasterin yhteydessä sijaitsee Pro Shop, josta voi ostaa golf-tarvikkeita.

Harjoittelu tekee mestarin

Halukkailla on Hill Side Golfissa aina mah-dollisuus erinomaisten harjoittelumahdol-lisuuksien vuoksi päästä kokeilemaan lajia. Muun muassa harjoituslyöntialueella on 50 lyöntipaikkaa, jossa pääsee lyömään ruohol-ta koko kesän ajan. Mikäli kiinnostus herää ja golf-kärpänen vaanii, apu löytyy Hill Side Golfin järjestämiltä aloittelijakursseilta. Niillä golf-opettajat tutustuttavan lajin hienouksiin kädestä pitäen. Golf-kurssi on myös hauska ja mieleenpainuva elämys kaikenikäisten ryhmille, myös seniori-ikäisille. Vaarana on tietysti silloin jäädä lajiin ”koukkuun”.

– Yksi uskollisimmista pelaajistamme on lähellä asuva 80-vuotias mies, joka aloitti golfin peluun vasta kenttämme auettua viisi vuotta sitten. Hän käy nykyään pelaamassa lähes päivittäin, Eriksson kertoo. – Ja silloin kun hän ei pelaa, hän on täällä etsimässä palloja!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 56

Hyvinvointi

Nuuksion kansallispuisto aivan Helsingin ulkopuolella kerää vuosittain noin 170 000 käyn-

tiä. Se levittäytyy Vihdin, Espoon ja Kirkkonummen alueille ruuhka-Suomen sydämessä, ja tarjoaa etenkin pääkau-punkiseutulaisille helpon tavan päästä kosketuksiin luonnon kanssa.

Nuuksion kansallispuisto perustettiin vuonna 1994, ja se on yksi 35 kansallis-puistostamme. 45 neliökilometrin alueella on noin 29 kilometrin verran merkitty-jä kävelyreittejä, ja alueella sijaitsevan Haukkalammen luontotuvalta lähtee neljä 2-7 kilometrin rengasreittiä, jotka sopi-vat erinomaisesti päiväretkiin. Valtaosa Nuuksiossa vuosittain käyvistä ihmisistä onkin juuri päiväkävijöitä, jotka pakenevat kaupungin kaaosta luonnon syliin. Aina ei siis tarvitse lähteä ajamaan kauas päästäk-seen luonnon helmaan rauhoittumaan.

– Nuuksion suurin ero muihin kansallis-puistoihin on juuri kävijäprofiilissa, kertoo luonto-opas Hanniina Manner.

– Paikalliset ihmiset käyvät täällä paljon iltaisin ja päiväretkillä viikonloppuisin. Meillä käy myös jonkin verran ulkomaalaisia, joiden on helppoa pistäytyä täällä Helsingistä.

Nuuksio kävellen, ratsain tai pyöräillen

Vaikka Nuuksio on etenkin pohjoisen Suomen kansallispuistoihin nähden verrat-tain pieni, se tarjoaa kuitenkin monipuolises-ti mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Yön yli kestäviä patikointeja voi tehdä yhdistelemällä useampia lyhyitä reittejä tai suunnistamalla merkittyjen reit-tien ulkopuolella - yöpyminen on mahdollis-ta teltassa, puiston laavuilla tai kahdessa va-raustuvassa. Pyöräilyreittejä alueella kulkee 30 kilometrin mitalla, ja ratsastusreittejäkin reilut 20 kilometriä.

Nuuksion kansallispuiston läntinen osa kuuluu ns. Nuuksion järviylänköön, joka on Uudenmaan alueen laajin ja luontoarvoiltaan tärkein yhtenäinen saloalue. Kansallispuiston alueella elää useita kymmeniä uhanalaisia tai seurattaviksi luokiteltuja kasvi-, sieni- ja eläinlajeja, kuten kirjoverkkoperhonen, hirvenkello, haapariippusammal, kaakkuri ja kehrääjä Myös puiston tunnuseläin liito-orava viihtyy Nuuksiossa.

Löydä lodju!Uusi tapa tutustua luontoon on lodjaus,

jota Nuuksiossa on voinut harrastaa 2000-lu-vun alusta. Lodjaus on Nuuksiossa uuden-lainen luontopolku tai rastisto. Hanniina Manner kertoo, että puistoon on piilotettu kymmenen linnunpöntön näköistä ”lodjua”, jotka lodjaajan tulee löytää vihjeiden avulla.

– Vihjeet on koottu vihkoon, jonka voi printata puiston nettisivuilta, Hanniina sa-noo.

– Ne voivat olla runoja, arvoituksia tai pie-niä tarinoita – osa vihjeitä ratkeaa helposti, toisten avaamiseen tarvitaan paitsi hoksotti-mia, myös hyvää kuntoa.

Lodjuista löytyy Nuuksioon liittyvää luontotietoa, historaa ja elämystehtäviä. Jokaiseen lodjuun on sijoitettu myös vie-raskirja ja leimasin, jossa on kirjain. Kun kaikki leimat ovat kasassa, niistä muodostuu Nuuksioon liittyvä sana. Osa lodjuista sijait-see vaativilla paikoilla, joten lodjujen etsin-nässä voi Nuuksiossa kuluttaa muutamankin päivän!

Lisätietoja: www.luontoon.fi/nuuksio

Nuuksion asiakaspalvelu: 020 564 4790 tai nuuksio@metsa.fi

Helsingistäkin lyhyt matka luontoon

Matleena Ikonen Hanniina Manner

www.kotimaassa.fi57

Pohjois-Helsingissä sijaitseva urheilukes-kus toimii treenipaikkana monille urheilu-seuroille. Erityisesti iltaisin rakennus täyttyy seurojen harrastajista. Vuodessa kertyy käyttötunteja yli 1,2 miljoonaa, vaikka sisälii-kuntakeskuksen kesä on hiljaisempaa aikaa. Lajivalikoima on kattava, ja Tapanilassa har-rastetaan muun muassa lukuisia eri kamppai-lulajeja, palloilulajeja, keilailua, jousiammun-taa ja yleisurheilua.

Myyntipäällikkö Pasi Räisänen kertoo, että myös monet yritykset ovat löytäneet keskuk-sen monipuolisen lajitarjonnan.

– Useat yritysryhmät viettävät virkistyspäi-viä meillä. Näissä päivissä kiipeily on jousi-ammunnan jälkeen toiseksi suosituin laji. Kolmantena on keilailu, Räisänen valaisee.

Valittavana on hyvin erikoisiakin lajeja aina veitsenheitosta naurujoogaan.

Räisänen toteaa, että asiakkaita tulee pääasiassa pääkaupunkiseudulta.

– Teemme yhteistyötä Hotelli Vantaan kanssa. Siten vierailijat kauempaakin voivat yöpyä lähellä.

Liikuntapalvelujen lisäksi Tapanilan Urheilukeskuksesta saa testipalvelujen ja personal trainingin lisäksi fysioterapiaa,

Iloisia ilmeitä

ja hyvää oloa

akupunktiota ja osteopatiahoitoja. Tarjolla on myös erilaisia hyvinvointipalveluja kuten hierontaa, lymfahoitoa ja vyöhyketerapiaa.

Ensi vuonna keskus täyttää viisikymmentä vuotta. Juhlavuoden ohjelmaa on luvassa ainakin maaliskuussa ja elokuussa. Vuoden mittaan järjestetään useita SM-tason kilpai-lutapahtumia.

– Elokuussa, kun syyskausi alkaa, pidäm-me jälleen avointen ovien tapahtumamme. Tarkoitus on esittää kavalkadi lajeista ja käydä läpi historiaamme. Keskus on aina ollut tavallaan olohuone Tapanilan kylälle, Räisänen kertoo.

Kiipeily on lyönyt läpiKiipeily on haastavaa liikuntaa. Kiipeily-

reittejä on kuitenkin kaikentasoisia, ja aloittelijatkin pystyvät kapuamaan korkealle helpohkoa seinää. Kun kiivetään korkeita seiniä, kiipeilijää varmistaa aina toinen ih-minen. Jos seinältä putoaa, jää roikkumaan köyteen. Boulderointi on kiipeilyä ilman köysiä. Silloin kiivetään niin matalia seiniä, ettei niiltä putoaminen ole vaarallista.

Tapanilan Urheilukeskukseen kuuluva Helsingin kiipeilykeskus on Pohjoismaiden

suurin kiipeilykeskus. Vuonna 2002 perus-tetun kiipeilykeskuksen kävijämäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Kasvusta kertoo sekin, että ennen kiipeilykeskusta urheilukeskuk-sessa oli kiipeilijöille tilaa vain monitoi-mihallin päädyn muutamilla reiteillä. Nyt tarttumapintaa kiipeilijöille on tarjolla 1 700 neliömetriä, ja iltaisin seinät ovat täynnä. Kiipeilyseinät kohoavat kuudentoista metrin korkeuteen.

– Juhlavuonna rakennamme lisää boulde-rointitilaa, Räisänen kertoo.

Ensikertalainen tarvitsee seinäkiipeilyyn mukaansa sisäliikuntavarusteet. Varusteita saa vuokrata kiipeilykeskuksesta. Kiipeily koettelee käsivarsia ja yläselän lihaksia ehkä muita liikuntalajeja enemmän. Samalla se saa kuitenkin veren kiertämään ja tekee hyvää niska- ja hartiakivuista kärsiville.

Turvallisuus on kiipeilyssä ensisijaisen tärkeää. Laji ei ole vaarallinen, kun solmuihin ja varmistamiseen suhtaudutaan oikealla va-kavuudella. Korkeanpaikankammosta voi olla haittaa kiipeilyssä. Valtava suosio tosin kielii, että laji on koukuttanut monia: ehkä harras-tus voi auttaa pääsemään jännityksestä.

Tapanilan Urheilukeskus, Suomen monipuolisin sisäliikuntakeskus, täyttää ensi vuonna 50 vuotta.

Yksi urheilukeskuksen suosituimmista lajeista on seinäkiipeily, jonka suosio on kasvanut valtavasti viime vuosina.

Liisa Lundell Heikki Toivanen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 58

www.kotimaassa.fi59

Turun saaristo kantaa vuoden 2010 Matkamessujen yhteydessä Kotimaan Helmi -titteliä. Kotimaan Helmeksi valitaan alue, kaupunki tai kunta, joka erottuu joukosta ja tukee kunkin vuoden messuteemaa. Matkamessujen teemana on vuonna 2010 Matkailu kulttuurien säilyttäjänä.

Koska taloudellinen tilanne suosii nyt lähimatkailua, on myös kotimainen kulttuuri arvossaan. Lähiruoka, suomalaiset perin-teet, käsityöt, murteet ym. kiinnostavat yhä enemmän. Tämä näkyy myös messuilla tam-mikuussa.

– Olen erittäin iloinen, että Kotimaan Helmeksi valikoitui juuri Turun saaristo. Seudun värikäs historia ja kulttuuri tarjoavat mielenkiintoisia tutustumiskohteita, sanoo Suomen Messujen näyttelyryhmäpäällikkö Rilla Engblom.

Turun saariston historia on rikas, ja alueel-ta löytyy paljon ainutlaatuisia perinteitä.

– Alueen viehätys ja omintakeisuus pitää itse kokea, kertoo Länsi-Turunmaan kaupun-

gin markkinointipäällikkö Niclas Gestranius.

Turun saaristo on kesäaikana suosittu kotimaan matkailukohde, ja Saariston Rengastietä pitkin laskettelevat mielellään niin moottoripyöräilijät kuin karavaanaritkin. Myös veneilykansa suosii saariston upeita maisemia.

– Me teemme jatkuvia ponnisteluita alu-een suosion eteen ja pidämme tätä yhteis-työtä Matkamessujen kanssa erinomaisena mahdollisuutena Turun saariston esittelyyn ja markkinointiin, Gestranius jatkaa.

Turusta lounaiseen levittäytyvä, 20 000 saaresta ja luodosta koostuva Turun saaristo on osa maailman suurinta saaristoaluetta. Saaristoalueella on paljon yöpymismahdol-lisuuksia, ravintoloita, kauppoja ja monia erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Aluetta halkoo Saariston Rengastie, joka kulkee maan ja meren yli yhdistäen saaret ikään kuin helminauhaksi.

Kotimaan kohteet panostavat

Matkamessuihin

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma nähdään Helsingissä ensi tammi-kuussa. Kotimaan matkailun suosio näkyy tammikuisilla messuilla, jossa eri kohteiden edustus on entistä vahvempi.

– Erityisesti Savo, Lappi ja Keski-Uusimaa panostavat messuihin voimakkaasti, Engblom kertoo.

Kaikkiaan näyttelytilaa on varattu lähes 10 000 m², joten ainakaan vielä ei taantuma näy messujen osanottajamäärässä. Kohdemaita on mukana nyt noin 50, ja määrän odotetaan nousevan viimekertaisen tasolle. Vuonna 2009 näytteilleasettajia oli 75 eri maasta.

Lisätietoa Turun saaristosta internetistä www.saaristo.org.

Matka 2010 -messujen Kotimaan Helmi on Turun saaristo

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 60

Yksikään turkulainen ei voi välttyä kulttuurilta vuoden aikana eikä kaupun-ki koskaan enää palaa täysin ennalleen. Kulttuuripääkaupunkivuosi jättää pysyvät jäljet. Koulujen pihat saavat värikkäin mosa-iikein koristettuja betoniveistoksia jotka toimivat penkkeinä ja kiipeilypaikkoina. Ilmastointihuone, sähkönjakelurakennus ja vedenpumppaamo muutetaan taideteoksiksi keramiikan keinoin. Eri taiteilijat tekevät työtä kaupungin kaunistajina ja elinvoimais-tajina, jättävät kädenjälkensä ja muuttavat ruman kauniiksi.

Turkulaiset näyttävät kasvonsa

Tavoitteena on nyrjäyttää turkulaisten arkipäivä ja saada kaupunkilaiset tekemään kulttuuria myös itse. Turkulaiset pääse-vät näyttämään kasvonsa ulkomaailmalle. Työpajoissa tehdään 2011 omakuvaa kau-pungin asukkaista. Valmistuneet valokuvat ja maalaukset esitellään kahdeksassa eri näyttelyssä ja julkisten tilojen teoskokonai-suuksissa.

Lukuisat yhdistykset, yritykset, kansa-laisjärjestöt, kaupungin virastot ja yksit-täiset ihmiset ovat mukana järjestelyissä. Kaupunkilaiset voivat joko mennä itse mu-kaan tai nauttia tilaisuuksista ja tapahtumis-ta katsojana. Mukaan on pyritty kytkemään

mahdollisimman paljon väkeä eri kulttuurin osa-alueilta, ei pelkästään ammattilaisia tai kulttuurin harrastajia. Asuinalueiden ja lähi-öiden ihmiset otetaan mukaan työpajoihin, kaupunginosajuhlien järjestelyihin ja pihojen uudistamiseen. Lähiöistä rekrytoidaan keski-ikäisiä ihmisiä esiintymään uudelleen sovite-tussa turkulaisessa Hair-musikaalissa.

Kulttuurin harteilta karistetaan elitistinen viitta

Yksinkertainen arki tulee näyttäytymään Turussa kokonaan uudella tavalla. Lapsille tarjoillaan lähiluonnon elämyksiä, jotka ovat monilta päässeet teknologistumisen myötä unohtumaan. Eri puolilla kaupunkia järjes-tetään pieniä suurtapahtumia kuten lasten risukarnevaaleja ja nappifestivaaleja. Vanhat perinteiset ulkoleikit nostetaan niille kuu-luvaan kunniaan ja kaupunkiin rakennetaan jatulintarhoja.

Kaupungin tyhjät tontit, joutomaa, hylätyt talot, vintit ja kellarit muuttuvat seikkailun ja teatterin näyttämöiksi. Turku-elämysten pariin voi heittäytyä roolipelien myötä kah-deksan päivän mittaisessa kaupunkitapahtu-massa.

Turku on luovuudenhuvipuisto

Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011

Turku muuttuu luovuuden huvipuistoksi vuonna 2011. Euroopan kulttuu-

ripääkaupunkivuoden päätty-essä turkulaisuus tullaan yh-distämään leikkimielisyyteen, lempeään ilkikurisuuteen ja iloon.

Anne Pentti Turku2011 / Tatu Hiltunen

Messuteema

www.kotimaassa.fi61

Liikunnan, urheilun ja kulttuu-rin raja hämärtyy, kun Aurajoen maisemissa nautitaan taiteesta melonnan, soutamisen ja kun-tokävelyn myötä. Kulttuuri ja taide toimivat myös turkulaisten hyvinvoinnin ja terveyden edis-täjänä. Aurajoen ympäristötaide-tapahtuma pyrkii ennustamaan tulevaisuuden kaupunkikuvaa. Ilmaisessa kaupunkitapahtumas-sa esitellään ilma-akrobatiaa ja tulitaidetta. Tarjolla on myös hai-taripainia ja taistelulajeja ennen kokemattomina yhdistelminä.

Kulttuuri on arkea ja arjessa on kulttuuria

Kulttuuri tuodaan turkulaisten elämään uudenlaisena, jokaisen ihmisen oman elinympäris-tön arkeen kuuluvana osana. Jokainen voi tulla mukaan joko nauttimaan elämyksistä tai teke-mään kulttuuria. Jopa pohjoinen pimeys ja hiljaisuus käännetään myönteiseksi rauhoittumisen apuvälineeksi.

Turun keskustassa järjestetään alamäkiautoilukisat. Ajoneuvot rakennetaan kierrätysmateri-aaleista ja kilpailussa liikutaan ilman uusiutumattomia luonnon-varoja käyttäviä polttoaineita.

Jokirantojen lisäksi taide viedään myös Turun saaristoon. Autiot luodot, saaristolaiskodit, risteilyalukset, lautat ja saariston maantiet saavat oman taidenäyt-telynsä. Meri on mukana kult-tuurivuoden tapahtumissa myös tutkimuskohteena. Tavoitteena on yhdistää tiede ja taide. Itämeren tutkimusmatkojen oleellinen osa on liikkuminen siten, että ympäristöä kuormite-taan vain kohtuullisesti.

Vuoden aikana järjestetään näytelmäkilpailu siitä, miten Itämeri yhdistää ja erottaa. Kulttuurivuoden yhtenä tär-keimpänä tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten vuorovai-kutusta sekä esitellä Euroopan kulttuurien erilaisuutta ja rik-kautta. Nuoret valokuvaajat, 300 lasta ja nuorta Turussa, Pietarissa

ja Kölnissä, kuvaavat arkeaan useissa eurooppalaisissa kaupun-geissa. Kuvien kautta pohditaan oman minäkuvan ja identiteetin muodostumista. Kuvien lisäksi erilaisista turkulaisista tehdään runomuotokuvia. Runoilijat katsovat ihmistä, viettävät aikaa hänen kanssaan ja kirjoittavat hänestä runon.

Keskiaikaa ja teknologiaa

Turun keskiaikainen histo-ria saa oman vahvan roolinsa kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. Ajanjaksoa esitellään keskiaikaisessa kulkuenäytelmäs-sä ja kansanjuhlassa. Italialaisen Säveltäjän Carlo Agostini Badian vuonna1692 säveltämä ooppe-ra, jonka tapahtumapaikkana on Turku, saa esityksensä. Toinen 1600-luvulle sijoittuva ooppera noitavainojen ajasta esitetään Turun linnan esipihalla. Turkulaiset kuorot ovat vahvasti mukana produktiossa. Kolmas vuoden aikana toteutettava tur-kulaisooppera kuvaa kaupungin tulevaisuutta. Tämän oopperan tekevät alakoulujen lapset, joi-den tulevaisuuden näkemyksistä ooppera koostetaan.

Vaikka tapahtuma-teemoina ovat keskiaika ja lasten perinteinen leikkiympäristö, ei nykyteknologiaa haluta kulttuu-rivuotena unohtaa. Puhelin- ja tietokonetekniikka ovat osa ihmisten kulttuuriympäristöä. Turun ja Tallinnan yhteishankkee-na kaupunkien pieniä tarinoita esitetään puhelimien näytöillä ja tietokoneissa, junien näytöillä ja julkisissa tiloissa. Maahantulija saa paitsi operaattorin terve-tulotoivotuksen, myös pienen tarinan.

Turun kulttuuripääkaupunki-vuosi koostuu yli 150 hankkeesta. Avajaiset ovat Aurajokivarressa 15.1.2011 ja koko kaupungissa ja Turun seudulla 16.1. 2011. Kulttuuripääkaupungin yleisötila, Kulma, avataan Kristiinankadun päähän. Kulttuurivuoden käynti-korttina toimiva tila on Artekin ja turkulaisten ruoka-alan ammatti-laisten yhteishanke.

Turussa kannattaa olla tarkka-na ja avoimin mielin. Kulttuurin syleilyä ei voi nyt välttää.

Lisätietoja Turusta myös osoitteista www.turkutouring.fi ja www.turku.fi.

Kulttuuripääkaupunkivuoden koko ohjelma julkistetaan kesäkuussa 2010, jolloin avautuu myös digitaalinen kulttuuripääkaupunki www.live2011.com. Tällä hetkel-lä lisätietoja mm. ohjelman rakentumisesta saa osoitteesta www.turku2011.fi.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 62

Saaristosta ja merestä pääsee nauttimaan keskikesällä myös ilman omaa venettä. Uudestakaupungista voi risteilyaluksen mat-kassa risteillä Isokarin majakkasaarelle tai Katanpään linnakesaarelle.

Uusikaupunki – uniikki puutalomiljöö

Kaupungin kaduilla kävellessä voi ais-tia vanhan puutalokaupungin historiaa. Museoviraston mukaan Uusikaupunki on yksi parhaiten säilyneistä ja laajimmista empire-tyylin puukaupungeista Suomessa. Visiitti aidossa puutalokodissa on mahdollista to-teuttaa tilauksesta ryhmille. Sympaattinen Uusikaupunki tarjoaa myös luonnikasta ja omintakeista nähtävää ainutlaatuisista koh-teista kiinnostuneille matkailijoille.

Automuseossa kävijä voi ihastella luksus- ja kansanautoja jopa sadan vuoden takaa ja tarkastella autokorjaamatoimintaa eri vuosikymmeniltä. Kolmessa suuressa näyt-telyhallissa on yli 100 autoa ja maailman

laajin Saab-kokoelma. Monet pitävät Uudenkaupungin Automuseota alan-sa merkittävimpänä ja laajimpana museona Suomessa.

Bonk-keskus on lumovoimainen tutustumiskohde, jossa oppaat johdattavat vierailijat multiglo-baalin teollisuusjätin historian eri vaiheisiin. Köyhän kalastaja-perheen anjoviskeksinnöistä syntyi valtava yritysjätti, joka on piirtänyt jälkensä sekä idässä että lännessä olevien valtioiden historiaan. Bonkin erikoisoppinut henkilö-kunta palvelee vierailijoita päivittäin kesä-elokuussa ja sopimuksesta ympäri vuoden.

Crusell-viikko järjestetään 24.–31.7.2010 nyt jo 29. kerran. Viikon taiteellisena johta-jana toimii fagotisti Jussi Särkkä. Tasokkaista kotimaisista esiintyjistä mainittakoon mm. Monica Groop, Helsingin Kamariorkesteri, Uusi Helsinki –kvartetti, Schrat-yhtye sekä Kuudennen kerroksen kamariyhtye.

Vaikka aktiviteettejä on paljon, voi Uudessakaupungissa vain oleilla, kulkea rantabulevardia, tehdä ostoksia pikkuputiikeissa ja ennen

kaikkea nauttia pikkukaupungin kiireettömästä tunnelmasta.

Uusikaupunki esittäytyy Matka 2010 –messuilla Helsingin

Messukeskuksessa 21. –24.1.2010 omalla esittelypisteellä Turun

Saariston yhteisosastolla. Samalla yh-teisosastolla ovat mukana mm. naapu-rikunnat Taivassalo ja Kustavi sekä Länsi-Turunmaan kaupunki.

Uusikaupunki kehottaa Matkamessuilla

Valitse Uusikaupunki 2010

Messuteema

Uuttakaupunkia voi hyvällä syyllä kutsua meri- ja venei-lykaupungiksi. Kaupungilla

on rantaviivaa yhtä paljon kuin koko Suomella pituutta. Kaupungin alueella on nelisensataa saarta. Kaupungin vierassatama on kolmasti valittu Suomen parhaimmaksi, joten ei ihme, että Uusikaupunki on venei-lijöiden suosiossa.

Irmeli Laaksonen Uudenkaupungin kaupunki

Puutaloja...

Uusikaupunki on veneilykaupunki

...autoja... ...risteilyjä saaristoon.

www.kotimaassa.fi63

Kustavi esittäytyy

Matka 2010 -messuilla

Monien tuntema ja rakastama Kustavin kunta on vireä ja moni-puolinen matkailukohde Varsinais-

Suomen lounaisrannikolla. Matka Turusta taittuu tunnissa, sillä matkaa on vain 69 km. Jo matka Kustaviin virittää lomatunnel-maan. Matka taittuu maalaismaiseman halki muuttuen vähitellen saaristoksi. Viimeistään Kaitaisten sillalla stressi haihtuu tuuleen.

Kustavi on myös suosittu kesämökki- ja matkailukunta. Kesämökkejä on Kustavissa noin 3100, joten kesäisin kunnan väkiluku kymmenkertaistuu. Silti Kustavi tarjoaa luonnon rauhaa, sillä saaria ja luotoja on yli 2000. Mikäli matkaa haluaa jatkaa syvemmäl-le saaristoon, Kustavista on hyvät lauttayhte-ydet Länsi-Turunmaahan ja Ahvenanmaalle.

Kilpi ja KustaviKirjallisuus on osa kustavilaisuutta, ja

aivan erityisesti kirjailija Volter Kilpi tuotan-toineen. Volter Kilpi (1874–1939) oli vuosi-sadan vaihteen romantikko, jonka tuotantoa kohtaan laajempi kiinnostus on herännyt

vasta noin viisikymmentä vuotta hänen kuo-lemansa jälkeen.

Volter Kilpi on vanhaa kustavilaista suku-juurta sekä isän että äidin puolelta. Kilven Saaristosarjaa kriitikot ovat ylistäneet jopa parhaaksi suomalaiseksi romaaniksi. Sarja kertoo kustavilaisesta elämänmenosta. Sen ensimmäinen osa ja pääteos ”Alastalon sa-lissa” kertoo yhden iltapäivän tapahtumista, kun kustavilaiset pitävät kuuden tunnin kokousta kolmimastoparkki Kaitaisen raken-tamisen aloittamisesta.

Sarjan toinen osa ”Pitäjän pienempiä” sisältää kertomukset Ylistalon tuvassa, Aurinkotytin tanssi, Kaaskerin Lundström, Merimiehen leski ja Jäällävaeltaja. Saaristosarjan päätösteos ”Kirkolle” kuvaa kyläläisten juhannusaamun matkaa kirkolle.

Saaristosarjassa mainitaan yhteensä toista-sataa kustavilaista paikannimeä.

Jo vuodesta 1999 lähtien Kustavissa järjes-tetty Volter Kilpi –kirjallisuusviikko on kirjal-lisuustapahtuma joka kokoaa kirjallisuuden ystäviä kesäiseen Kustaviin. Se on tunnettu

korkeatasoisesta ohjelmasta ja ainutlaatui-sesta tunnelmasta. Ensi kesänä Volter Kilpi -kirjallisuusviikkoa vietetään 14.–19.7.2010.

Tapahtumia talvellakinJoulun lähestyminen herättää Kustavin

Käsityökylän Joulukyläksi. Savipajan tehtaan-myymälässä ja Paratiisipajan kynttiläpajassa on mahdollisuus tehdä joululahjaostoksia tunnelmallisessa ympäristössä. Sepänpajassa kilkuttelevat ahkerat käsityöläiset luovat Joulukylään todellisen joulupukinpajan tun-nelman.

Lisää tietoa Kustavista ja sen tapahtu-mista saa esimerkiksi Matka 2010 –mes-suilta, jossa Kustavi on Turun saariston yhteisosastolla. Samalla osastolla ovat myös Länsi-Turunmaan kaupunki ja naapurikunnat Taivassalo ja Uusikaupunki.

– Tervetuloa juttusille kaikki tutut ja tun-temattomat, toivottaa Kustavin matkailusih-teeri Maritta Jalonen.

Ahti Oksman Kustavin kunta

Helsingin Messukeskus 21.–24.1.2010

Isokarin majakalle... ...saaristotapahtumiin... ...Katanpään linnakesaarelle.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 64

Matkailu kotimaassa on aina, mutta varsinkin tällaisina aikoina, viisas valinta. Uusia vinkkejä matkoihin voi hakea

neljännen kerran järjestettäviltä Kotimaan Matkailumessuilta. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 16.–18.4.2010 esit-täytyvät lukuisat matkailukohteet, jotka kertovat monipuolisesta tarjonnastaan. Usein käy ilmi, kuinka vähän ihmisillä on tietoa edes oman seutukunnan matkailutar-jonnasta, puhumattakaan naapurikunnista. Mielenkiintoisia, vähemmän tunnettuja koh-teita, löytyy toki kauempaakin.

– Matkailualan messut Tampereella ovat loistava paikka esittäy-tymiseen esimer-kiksi meille eteläpohjan-maalaisille alan yrityksille, sillä varsinkin pirkan-maalaisille seutumme on otollinen matkailu-kohde jo lyhyen välimatkan vuoksi. Messuilla kävijöitä voi

muistuttaa, että seuduillamme riittää teke-mistä ympäri vuoden. Tällaiset tapahtumat palvelevat erinomaisesti niin näytteilleaset-tajia kuin messuvieraitakin, uskoo Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Ulla Jussila.

Puutarhamessuilla on tapahtumia ja tarjontaa

Huhtikuisena viikonloppuna messuvieraita viritellään myös pihatöihin kotona ja mökil-lä. Yhtä aikaa Kotimaan Matkailumessujen kanssa järjestettävät puutarha-alan ja piha-rakentamisen erikoismessut pidetään nyt jo kymmenen kerran.

– Messuille rakennetut esimerkkipihat ovat omiaan antamaan erilaisia ideoita muun muassa pihakeittiön, huvimajojen, istutus-

ten, hyötykasvattamisen, terassien ja pi-harakentamisen suhteen. Työnäytöksissä

selviää, kuinka nuo visiot toteutetaan.

Miehiä kiinnostanee myös pihan rakentami-seen tarkoitetut koneet, joita voi koekäyttää ulkotiloissa, sanoo myyntipäällikkö Irma Ruunu Tampereen Messut Oy:stä.

Näytteilleasettajien ja esiteltävien tuottei-den ja valikoimien runsaus osoittavat, että vain mielikuvitus voi rajoittaa kodin tai mö-kin pihapiirin rakentamista ja somistamista.

Lapsille omaa musiikkia ja kivaa puuhailua

Jotta messuileminen olisi helppoa van-hemmille ja hauskaa myös perheen pienim-mille, on lauantaina ja sunnuntaina luvassa muksuille ja varhaisnuorille varatussa näytte-lyhallissa aivan omaa lapsenmielistä leikkisää puuhaa sekä musiikkiesityksiä.

Messut järjestää Tampereen Messut Oy. Puutarha-messujen yhteistyökumppani on Tampereen Puutarhaseura ry.

Lisätietoja kävijöille sähköpostilla asiakas-palvelu@tampereenmessut.fi www.kotimaanmatkailumessut.fi

www.puutarhamessut.fi

Viisaasti kotimaassa matkaillen

Myös puutarha kutsuu Tampereelle 16.–18.4.2010

Ahti Oksman

Messuteema

www.kotimaassa.fi65

Jyväskylän Paviljongissa järjestetään maaliskuussa 2010 todelli-nen koko perheen megaviikonloppu, jossa nähtävää ja koettavaa on laidasta laitaan. Vapaa-aika 2010- sekä Muoti ja Hyvinvointi –mes-sujen rinnalla on tällä kertaa myös Jyväskylän Kirjamessut 2010 ja Viini 2010-tapahtuma. Kaikkiin tapahtumiin pääsee yhdellä lipulla.

Valssin hurmaaVuoden 2009 messuilla järjestetyt foksin SM-kilpailut yllättivät

suosiollaan. Nyt vuoden 2010 messuilla kilpaillaan valssin mesta-ruuksista. Sarjoja on viisi: avoin sarja, 80-sarja, 100-sarja ja 120- eli seniorisarja. Avoin sarja on tarkoitettu kaikille halukkaille. Muissa sarjoissa edellytyksenä on, että parin yhteenlaskettu ikä vastaa vähintään sarjan nimen lukua. Kaikilla messukävijöillä on mahdolli-suus osallistua ilmaiseen tanssinopetukseen.

Muoti ja Hyvinvointi -messuilla tyyliguru Jaakko SelinJaakko Selin on taiteen maisteri, suosittu luennoitsija ja televi-

sio-ohjelmien tekijä. Tämä epävirallinen suomalaisten tyyliguru tunnetaan myös Linnanjuhlien TV-lähetysten kommentaattorina. Messuilla Jaakko Selin käy läpi vapaa-ajanvieton ja lomailun trende-jä sekä sitä, miten muoti liittyy tähän kaikkeen.

Viini2010 PaviljongissaPaviljongin A-hallin Viinimaailmaan tulevat alan parhaat toimit-

tajat ja parhaat tuotteet. Tunnelman ja houkuttelevuuden takaavat tyylikkäät, mustalla kankaalla verhoillut ja valosomistetut viiniosas-tot sekä Paviljonki Ravintoloiden toteuttama Herkkupöytä.

Kirjamessuilla kattava eräkirjanäyttely Jyväskylän Kirjamessujen teemana on ”Tietoa ja tunnetta”.

Kirjamessuilla on esillä maamme kattavin eräkirjojen näyttely. Näyttelyssä on esillä kolme maamme yksityistä eräkirjakokoelmaa, joita täydennetään muiden keräilijöiden teoksilla. Kokoelmien omistajat ovat itse paikalla kertomassa kirjoistaan. Eräkirjojen näyt-tely antaa alasta kiinnostuneille osviittaa siitä, mitä mahdollisuuksia keräilyharrastus tarjoaa. Antikvaaristen kirjojen osastoilla valikoima, asiakaspalvelu ja hinta kohtaavat, sillä mukana on vain ammatti-kauppiaita.

Elämysviikonloppu Jyväskylässä

27.–28.3.2010

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 66

Olet nyt päässyt Matkailu kotimaassa.fi –lehden viimeiselle aukeamalle.

Jäljellä on vielä kolumni Reissu päällä, joka kertoo omintakeisella tavallaan matkailun ihmeelli-syyksistä.

Herättikö lehtem-me sinussa ajatuksia? Mikä lehdessä ihastutti, vihastutti, kiinnosti tai mietitytti? Anna palautetta lehden toimitukselle, jotta voimme kehittää lehteä eteenpäin! Palaute on hel-pointa antaa lehden internet-sivujen www.kotimaassa.fi kautta. Klikkaamalla välilehteä Ota yhteyttä voit kirjoittaa meil-le. Toki voit myös soittaa toimi-tukseen, puh. (02) 841 8404.

Matkailu kotimaassa.fi on uusi, sitoutumaton ja laadukas koti-maanmatkailuun keskittyvä lehti. Viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti tutustuttaa lukijansa Suomen eri alueisiin ja niiden matkailulli-seen tarjontaan. Lehden teemat ja artikkelit esittelevät monipuolisesti Suomen matkailu- ja kulttuurikoh-teita sekä mielenkiintoisia henki-löitä. Lehti antaa tietoa ja virikkeitä sekä lähimatkailuun että matkailuun ympäri Suomea.

Ovatko osoitetietosi oikein?

Mikäli olet lehtemme tilaaja, muistathan ilmoittaa meille osoit-teenmuutokset!

Lehti lähetetään automaattisesti noin 1 700 suomalaiselle matkai-lu- ja retkitoimintaa harrastavalle yhdistykselle. Lehden toivotaan päätyvän matkoja suunnittelevalle henkilölle. Siksi lehden saa yhdis-tysten matkavastaava tai sellaisen puuttuessa, puheenjohtaja.

Mukana ovat mm. eri eläkeläisliittojen (Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Kansalliset Seniorit ry, Veteraaniopettajat - Veteranlärare ry, Kunnalliset Eläkeläiset ry, VR Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajat ry, Työkyvyttömyys- ja Varhaiseläkeläiset TYVEL ry) jäsenyhdistyk-set. Lisäksi lehti postitetaan Karjalan Liiton Karjalaseuroille.

Lehti toimitetaan myös auktorisoiduille ja aktiivisesti kotimaanmatkoja järjestäville matkanjärjestäjille. Mikäli katsot kuuluvasi heihin, mutta jostain syystä et ole vielä pos-tituslistallamme, ota yhteyttä!

Lehti postitetaan myös alueiden sekä kuntien ja kaupunkien matkailuvastaavil-

le. Ilmoitattehan tekin, mikäli ette ole saaneet lehteä, tai yhteystietonne ovat muuttuneet!

Saitko lehden ensimmäistä ker-

taa käsiisi?Mikäli kiinnostuit, lehden

vuosikerran voi tilata edullises-ti internet-sivujemme kautta. Lehden aiemmin ilmestyneet

numerot voi lukea myös interne-tissä osoitteessa www.kotimaassa.

fi, välilehdeltä Lehti. Jaamme näytenumeroita erilaisissa

matkailualan messutapah-tumissa. Tule noutamaan lehti omalta osastoltamme! Olemme mukana tammikuus-sa Matka 2010 -messuilla Helsingissä, maaliskuussa Vapaa-aika 2010 -messuilla Jyväskylässä sekä huhtikuussa Kotimaan Matkailumessuilla Tampereella.

Tule mukaan tai hae tietoja matkailun palveluhakemistos-tamme!

Internet-palveluhakemistosta löytyy linkkejä sekä paljon tie-toa matkailupalveluista ympäri Suomen. Sivustolla kannattaa käy-dä usein, sillä etusivullamme on aina ajankohtaista matkailuun liit-tyvää asiaa. Palveluhakemistossa mukana olevat voivat itse päivittää tietojaan milloin haluavat. Oman sivun lomakkeen kautta voitte lähettää heillekin sähköpostilla viestejä.

Ollaan yhteyksissä!

Verkkosivuiltamme ajankohtaista matkailuasiaa.

www.kotimaassa.fi67

AdPhoto

Tapahtuma- jamainoskuvaukset

Joni Rantasalo | Photographywww.adphoto.fi | 0400 316 414

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

KEMI, LAPSUUDEN PARATIISIKun esikoinen oli kuusivuotias, olin viikon työreissussa

Kemissä. Loppuviikosta lapsen isä laittoi tyttären etelä-suomalaisen kotikaupungin lentokentällä koneeseen ja Finnairin henkilökunta huolehti lapsen koneenvaihdoista, mehutarjoilusta ja antoi värityskirjan. Kemissä Mannerheimin Lastensuojeluliiton hoitajatyttö veloitti lapsen päivähoidosta vähemmän kuin mitä työnantajani päivärahoina maksoi ja haki lapsen aamupalan jälkeen hotellista.

Työreissun tylsät ja yksinäiset hotelli-illat muuttuivat yht-äkkiä mukaviksi. Torstaina olimme 6-vuotiaani kanssa Kemin Kaupunginteatterissa, perjantaina uimahallissa ja lauantaina maailman suurimmassa lumilinnassa. Iltojen päätteeksi söim-me kaurakeksejä sängyssä televisiota katsellen. Taisi olla elä-mäni mukavin työmatka.

Tytär oli yhtä tyytyväinen. Arkisen päiväohjelman sijasta oli yhtäkkiä tarjolla hotelliaamiaisia, hoitaja, joka tarjosi ja-kamattoman huomionsa ja yhteisiä hetkiä äidin kanssa ilman tarvetta taistella pikkuveljen kanssa leluista, suihkuvuoroista tai viimeisistä herkkupaloista. Ja tämä kaikki uudessa ja jännit-tävässä paikassa, Kemissä.

Ainoa tyytymätön oli pikkuveli, joka kotiin tultuamme pit-kään tuhersi itkua ja koki kärsineensä maailman suurimman vääryyden, kun ei päässyt tuohon lasten paratiisiin, jonka nimi oli Kemi. Siskon tarinat kaikesta mukavasta ja jännittävästä olivat loihtineet kuvan sadunhohtoisesta kaupungista, jossa on maailman paras vesiliukumäki ja jossa kaurakeksitkin ovat parempia kuin missään muualla.

Kemi säilyi kummankin lapsen mielessä pitkään Suomen matkailun ykköskohteena.

Lapsiperheiden vanhemmat yrittävät turhan usein paikata kiireisen vanhemman omaa-tuntoaan lomilla, jolloin kaik-ki tehdään lasten ehdoilla. Jälkikasvua kuljetetaan lukuisiin touhupuistoihin, kalliisiin hauskanpitopaik-koihin, tarjoillaan kaikki mahdolliset erikoisherkut ja unohdetaan, että tärkeintä onkin yhteinen aika. Vaikka sitten aikuisen mielestä mel-ko arkisessa paikassa, kuten Kemin uimahallissa.

Reissun päällä

www.kotimaassa.fi

SEURAAVA NUMERO (1) ILMESTYY TAMMIKUUSSA 2010 VIIKOLLA 2.

Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa Häme. Valtakunnallisina teemoina ovat mm.• Ruokaretket• Historiamatkailu ja museot• Messut keväällä Jyväskylässä ja Tampereella• Laulujen kaupungit II• ym. ym.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009 68

261,- /hlöalk. 2 vrk

Valmiin joulun rauhan ja Suuren Juhlan tunnelman tavoitat KylpylähotelliRantasipi Aulangolla Hämeenlinnassa. Kulttuurihistoriallinen Aulankotarjoaa kiireettömyyden ja rentoutumisen, joista pyhinä kuuluukin nauttia.Nauti herkuttelusta, kylpylästä, luonnosta ja tule viettämään aitoa yhdessä-olon juhlaa. Rauhaisaa Joulua!

IHANA KYLPYLÄJOULUJA ENEMMÄN AIKAA

Hinnat sisältävät majoituksen 2 hengen huoneessa, jouluisen ohjelman, jouluruoat,joulusaunat, sekä kylpylähotellissa trooppisen kylpylän vapaan käytön. Joulupakettiensisällöt, perhejoulut, lasten lisävuoteet, ohjelmat, edulliset lisäyöt jne. netistä www.rantasipi.fi.

KYLPYLÄJOULU AULANGOLLA, HämeenlinnaAlk. lisävuoteessa 90,50/hlö. Lisäyöt alk. 55,-/hlö.

KYLPYLÄHOTELLI RANTASIPI AULANKO, Aulangontie 93, HämeenlinnaPuh. 03-658 801, fax 03-682 1922, aulanko.rantasipi@restel.fi

VARAUKSET 020 055 055 TAI WWW.RANTASIPI.FI